Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 15. marraskuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

27. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0339/2005).

Käsittelemme komissiolle osoitettuja kysymyksiä.

Osa 1

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että kyselytuntia jatketaan kello 20:een saakka, koska kyselytunnille varatusta ajasta on aivan liian helppo tinkiä niin kuin usein aikaisemmin on tapahtunut.

Työjärjestyspuheenvuoroni koskee omaa kysymystäni numero 69, jonka esitin erityisesti siksi, että komission jäsenen Mandelsonin oli tarkoitus puhua Euroopan parlamentissa ja vastata tämäniltaisiin kysymyksiin. Kysymys koskee WTO:ta mutta jostain selittämättömästä syystä se on luokiteltu yleisluonteiseksi kysymykseksi. Voisitteko selittää miksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Voin kertoa teille ainoastaan, että Euroopan parlamentin käytännön mukaan komissio päättää, kuka komission jäsenistä vastaa kysymyksiin. Sen vuoksi kysymyksenne on otettu kyselytunnin kolmanteen osaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Myös minulla on samasta asiasta kysymys komission jäsenelle Mandelsonille. Ehkä hän voisi tehdä palveluksen ja vastata kysymykseen yksityisesti?

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Ehkäpä asia todellakin voitaisiin hoitaa siten. Muussa tapauksessa voin antaa teille ainoastaan saman vastauksen kuin jo annoin kollegallenne Martinille.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Manuel Medina Ortegan kysymys numero 37 (H-0893/05)

Aihe: Matkustajalentoliikenteen verotus

Onko komissio harkinnut estävänsä, että matkustajaliikenteen verotusta koskevista kansallisista toimenpiteistä, kuten lentolippujen ja lentobensiinin verotus, muodostuisi sisämarkkinoiden toimintaa haittaavia esteitä?

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Lentoliikenteen verotuskysymyksestä on väitelty paljon viime aikoina, mutta sitä on tarkasteltu yhtenä harkinnan arvoisena välineenä, kun on mietitty uusia rahoituslähteitä kehitysmaiden viralliseen, YK:n vuosituhattavoitteiden mukaiseen apuun.

Arvoisa parlamentin jäsen tietää epäilemättä, että neuvosto on tarkastellut tätä kysymystä aktiivisesti ja että komissio on laatinut neuvoston pyynnöstä useita työasiakirjoja asiaan liittyvistä teknisistä näkökohdista. Harkinnan alla on ollut kaksi verotusvälinetyyppiä: lentopolttoaineen verotus ja lentolippujen verotus, jota kutsutaan myös lentokenttämaksuksi. Sisämarkkinoiden kannalta näiden verotyyppien oikeudellinen lähtökohta on erilainen.

Lentopolttoaineiden verotuksesta säädetään yhteisön lainsäädännössä energiaverodirektiivissä 2003/96/EY. Vaikka lentopolttoaine on lähtökohtaisesti verovapaata, jäsenvaltiot voivat päättää kantaa siitä veroa kotimaan lennoilla. Ne voivat myös verottaa polttoainetta jäsenvaltioiden välisillä lennoilla, jos jäsenvaltiot sopivat siitä kahdenvälisesti. Käytännössä veroa ei kuitenkaan voida kantaa EY:ssä toimivien yhteisön ulkopuolisten maiden lentoyhtiöiden käyttämästä polttoaineesta.

Lentolippujen verotuksesta ei ole erikseen säädetty yhteisön lainsäädännössä. Jäsenvaltiot voivat näin ollen vapaasti periä tällaista veroa, mutta luonnollisesti sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot noudattavat EY:n perustamissopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Arvoisa parlamentin jäsen kysyi, onko komissio harkinnut, miten se voisi estää sen, että tällaisista lentoliikenteen veroista muodostuisi sisämarkkinoiden toimintaa haittaavia esteitä. Haluan ensiksi korostaa, että jonkin tuotteen tai palvelun verottaminen ei merkitse haittaa kyseisen tuotteen tai palvelun vapaalle liikkuvuudelle. Sisämarkkinoiden toimintaa haitataan ainoastaan, jos veroa peritään enemmän jäsenvaltioiden välisistä liiketoimista kuin vastaavista jäsenvaltioiden sisäisistä liiketoimista. Komissio käyttää kaikki valtuutensa valvoakseen EY:n perustamissopimuksen noudattamista sen osalta, ettei lentoliikenteessä sovelleta syrjivää verotusta, aivan kuten se valvoo muidenkin verojen syrjimättömyyttä. Ymmärrän kuitenkin, että jäsenvaltioiden välisissä keskusteluissa keskitytään tällä hetkellä pääasiassa lentolippuveroihin. Haluan sen vuoksi korostaa, että yhteisön sääntöjen puuttuessa tämä asia kuuluu ennen kaikkea jäsenvaltioille, jotka toimivat verotuksellisen riippumattomuutensa mukaisesti.

Komissio on kuitenkin todennut työasiakirjoissaan, että on perusteltua soveltaa yhteistä lähestymistapaa lippujen verotukseen. Komissio on myös ilmaissut halukkuutensa käsitellä teknisiä näkökohtia yhdessä niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka aikovat ottaa käyttöön tällaisen veron. Tällä tavoin voidaan varmistaa paremmin perustamissopimuksesta johtuvien velvoitteiden noudattaminen.

Haluan huomauttaa, että komissio valvoo jatkuvasti sisämarkkinoiden toimintaa. Parlamentin jäsenen kysymyksessään mainitsemat verot ovat vielä hyvin harvinaisia. Jos komissio havaitsee, että lentoliikenteen verotuksesta, joko lentopolttoaineen tai lippujen verotuksesta, aiheutuu rakenteellisia ongelmia, se voi viime kädessä käyttää oikeuttaan ehdottaa asianmukaista lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Komission jäsen Mandelson, nyt kun olette täällä ja koska te vastaatte Euroopan unionin ulkopolitiikasta, haluan kysyä, tiedättekö Te, että lentolipuista maailmanlaajuistumisen hyväksi kannettavasta verosta kärsisivät eniten kehitysmaat, joiden kehitys on suurelta osin riippuvaista matkailusta, joka myös on yksi niiden harvoista liiketoiminta-aloista?

Lisäksi saarivaltiot tai niemimaalla sijaitsevat valtiot kärsisivät lentolippujen verotuksesta. Vero on suunniteltu ainoastaan mantereen näkökulmasta, ja se todellakin vähentäisi liikennettä Euroopan unionin manneralueiden sekä saarilla sijaitsevien, etenkin syrjässä ja kauimpana Euroopan unionin keskuksesta olevien, valtioiden ja alueiden välillä.

Toivon, että voitte kertoa huoleni komission jäsenelle Kovácsille.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Vastaukseksi matkailua koskevaan ensimmäiseen kysymykseenne totean, että lentoliikenteen verotuksen lisääminen voisi teoriassa vähentää matkojen kysyntää. Lentolipun hinnannousua on kuitenkin tarkasteltava matkakokonaisuuden kokonaiskustannusten – eli matka, majoitus ja vapaa-ajan kulutus – perusteella, ja niistä se muodostaa ainoastaan pienen osan. Matkailuun mahdollisesti kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on näin ollen otettava huomioon myös yleinen suuntaus matkailun kysynnän vahvasta lisääntymisestä. Näin ollen on perusteltua olettaa, että vaikutukset matkailuun ovat melko vähäisiä.

Vastaukseksi toiseen kysymykseenne kaukaisista ja syrjäisistä alueista totean, että lentoliikenteen kustannusten lisääntyminen voi vaikuttaa enemmän alueisiin, jotka ovat hyvin riippuvaisia lentoliikenteestä. Koska kuitenkin jäsenvaltiot päättävät ensisijaisesti lentolippujen verotuksesta, ne, jotka päättävät kantaa tällaisia veroja, voivat suunnitella verot siten, että niihin liittyy tasoitusmenetelmiä, joilla otetaan huomioon syrjäisten alueiden erityisolot ja näiden alueiden asukkaiden sosiaaliset tarpeet.

Kuten olen jo todennut, komissio on ilmaissut olevansa valmis tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa lentolippujen teknisistä näkökohdista. Yhteistyöhön voi kuulua erilaisten tasoitusmenetelmien miettiminen kaukaisille ja syrjäisille alueille Euroopan yhteisöjen sääntöjen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Arvoisa komission jäsen, olen samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia kehitysyhteistyöpolitiikan vahvistamiseksi niissä maissa, joista tänne tulee yhä enemmän Euroopan unionissa vakavia ongelmia aiheuttavia siirtolaisia nimenomaan sen vuoksi, etteivät nämä maat tarjoa kansalaisilleen riittäviä mahdollisuuksia.

Haluan tässä yhteydessä kysyä, onko komissio arvioinut riittävästi muita vaihtoehtoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi, kuten taloustieteilijä Tobinin ehdotusta sellaisen valuuttasiirroista kannettavan veron perustamisesta, joka ei vaikuta matkailuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Tähän kysymykseen voidaan vastata lyhyesti, ettei komissio harkitse muita vaihtoehtoja eikä esimerkiksi edellä mainittua Tobinin veroa, joka on monien kyseenalaistama melko kiistanalainen ehdotus.

Komissio on tutkinut ehdotuksia, joita on tuotu esiin jäsenvaltioiden kesken käydyissä keskusteluissa. Kuten totesin, niitä käsitellään työasiakirjoissa. Komissio ei ole tällä hetkellä aloitteellinen niiden suhteen.

Luonnollisesti siinä tapauksessa, että useat jäsenvaltiot harkitsevat tai kannattavat niin sanottua Tobinin veroa, myös komissio voi epäilemättä tutkia sitä ja esittää siitä näkemyksensä.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, me kaikki tiedämme, että erityisesti kehitysmaat ansaitsevat tarkkaavaisuutemme ja huomiomme. Aina vain kuitenkin pohdin sitä, miksi emme ole valmiita verottamaan lentopolttoainetta samalla tavoin kuin muita energianlähteitä, erityisesti fossiilisia polttoaineita. Ympäristön saastumisen osalta haluan kiinnittää parlamentin huomion niihin merkittäviin ongelmiin, joita joskus ilmenee lentokenttien lentoratojen alueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Arvoisa parlamentin jäsen teki täysin pätevän huomion. On syytä huomauttaa, että vaikka polttoainevero vaikuttaisi hintoihin, se saattaa kuitenkin asettaa lentoliikenteen tasavertaiseen asemaan muiden liikennevälineiden kanssa, muun muassa maantieliikenteen kanssa, sillä maantieliikenteessä verotetaan tällä hetkellä polttoainetta ja se on usein ainoa vaihtoehto vähemmän varakkaille matkustajille. Tätä asiaa eteenpäin vievät tahot ottavat epäilemättä huomioon arvoisan jäsenen esittämän huomautuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Sarah Ludfordin kysymys numero 38 (H-0896/05)

Aihe: Euroopan unionin tietokantojen suojelu

Eurodac-järjestelmän (turvapaikan hakijoita koskeva tietokanta) keskusyksikön toiminnasta neuvostolle ja parlamentille laaditussa ensimmäisessä ja toisessa vuosikertomuksessa (SEK(2004) 557 ja SEK(2005) 839) todettiin, että kyseinen yksikkö on kirjannut yllättävän suuren määrän erityishakuja. Erityishaut on tarkoitettu Eurodac-asetuksen 18 artiklan (2 kohdasta eteenpäin) panemiseksi täytäntöön. Kyse on niiden henkilöiden tietosuojasta, joiden tietoja on kyseisessä tietokannassa, ja oikeudesta tutustua itseään koskeviin tietoihin.

Edellä mainittuja erityishakuja on kuitenkin tehty, vaikka kyseisten maiden valvontaviranomaiset eivät ole pystyneet tarkastamaan, ovatko haut todellakin perustuneet kyseessä olevien henkilöiden toiveeseen tutustua omiin tietoihinsa. Mihin toimiin komissio on ryhtynyt saadakseen selville näiden hakujen perusteet? Onko komissio pitänyt lupauksensa valvoa edelleen Eurodac-asetuksen soveltamista asiassa ja mitkä ovat tästä saadut tulokset?

 
  
MPphoto
 
 

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa jäsen Ludford pyytää selvitystä Eurodac-järjestelmän erityishauista ja komission tässä yhteydessä toteuttamista toimista. Vastaan mielelläni tähän kysymykseen, joka kuuluu komission varapuheenjohtajan Frattinin vastuualaan.

Ensinnäkin haku määritellään erityishauksi siinä tapauksessa, ettei sen tarkoituksena ole määrittää, mikä jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksesta, vaan varmistaa asianomaiselle, että hänen oikeuksiaan noudatetaan tietosuojadirektiivin mukaisesti.

Eurodac-asetuksen 18 artiklassa säädetään siitä, miten oikeutta saada Eurodacin käsittelemiä henkilötietoja, päästä niihin käsiksi, oikaista tai poistaa niitä voidaan soveltaa. Nämä oikeudet vahvistetaan EU:n tietosuojalainsäädännöllä ja niiden tarkoituksena on varmistaa yksilön oikeus yksityisyyteen. Eurodac-asetuksen 18 artiklan 2 kohdan nojalla nimittäin rekisteröidyllä on kussakin jäsenvaltiossa oikeus saada ilmoitus keskustietokantaan tallennetuista häntä koskevista tiedoista sekä tiedot keskusyksikköön siirtäneestä jäsenvaltiosta. Hän voi pyytää virheellisten tietojen oikaisua tai laittomasti tallennettujen tietojen poistamista. Merkillepantavaa on, että ainoastaan muutamat jäsenvaltiot ovat tehneet tällaisia hakuja keskusyksikköön.

EU:n tietosuojalainsäädännön mukaisessa järjestelmässä jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu ovat toimivaltaisia valvomaan Eurodacin suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta. Komissio muistutti äskettäisessä Eurodacin käyttäjien tapaamisessa Eurodacin käyttäjiä näiden lainmukaisista velvoitteista. Toisessa Euroopan tietosuojavaltuutetun järjestämässä kokouksessa komissio kiinnitti Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten huomion Eurodacin keskusyksikköön tehtyjen erityishakujen suureen määrään.

Komissio seuraa tätä asiaa tarkoin, koska on tärkeää selvittää, noudattavatko jäsenvaltioiden viranomaiset Eurodacia koskevissa toimissaan vakiintuneita tietosuojasääntöjämme.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Osittainen kiitos komission jäsenelle Rehnille. Totesitte siis, ettei komissio tiedä sen enempää kuin kansalliset tietosuojaviranomaisetkaan, miksi näitä erityishakuja tehdään. Tämä aihe on hyvin tärkeä siksi, että EU:n tietokantoihin pääsyä koskevat pyynnöt lisääntyvät nopeasti.

Miten tiedämme, etteivät nämä erityishaut olleet Eurodacin tapauksessa kansallisten virastojen luvattomia hakuja, jotka naamioitiin yksilöiden puolesta tehdyiksi, näiden omia henkilötietoja koskeviksi hauiksi? Ellei komissio osaa vastata tähän, miten voimme luottaa sen vahtikoiran kykyihin samalla, kun tietosuojaan kohdistuu entistä enemmän paineita? Haluan muistuttaa teitä, että komissio vastaa tämän asetuksen säännösten noudattamisen valvonnasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Ensinnäkin välitän huolenaiheenne komission jäsenelle Frattinille. Toiseksi totean, että komissio on pyytänyt lisäselvityksiä yhdeltä jäsenvaltiolta, josta on tehty erityisen paljon hakuja hyvin lyhyen ajan kuluessa.

Ymmärtänette, että tässä vaiheessa, kun emme tiedä hakujen täsmällistä syytä, en halua nimetä ja syyttää mitään tiettyä jäsenvaltiota. Toistan, että vaikka olemmekin yllättyneitä hakujen suuresta määrästä, tässä vaiheessa ei ole mitään näyttöä siitä, että Eurodac-asetusta olisi rikottu.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies Seuraavana on

Giorgos Dimitrakopoulosin kysymys numero 39 (H-0904/05)

Aihe: Kosovo

Onko Euroopan unionin osallistuminen Kosovon tulevaa asemaa koskeviin neuvotteluihin varmistunut, ja onko laadittu luettelo kysymyksistä ja ongelmista, joiden käsittelyyn Euroopan unioni ja erityisesti Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti voisivat osallistua konkreettisesti, etenkin kun EU:n toimielinten Kosovosta laatimissa asiakirjoissa mainitaan selkeästi EU-jäsenyyden mahdollisuus?

 
  
MPphoto
 
 

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Haluan aluksi huomauttaa, että lopullinen vastuu päätöksenteosta, jolla edistetään poliittista prosessia Kosovon tulevan aseman määrittämiseksi, on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 nojalla Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerillä.

Komissio suhtautuu myönteisesti YK:n pääsihteerin äskettäiseen suositukseen ja sen saamaan kannatukseen turvallisuusneuvostossa, joka katsoo, että Kosovon tulevaa asemaa koskevissa neuvotteluissa olisi edettävä. Komissio on tyytyväinen myös siihen, että presidentti Martti Ahtisaari nimitettiin 1. marraskuuta tänä vuonna YK:n pääsihteerin erityisedustajaksi eli erityislähettilääksi johtamaan Kosovon tulevaisuudesta käytäviä neuvotteluja. Komissio tukee täysimääräisesti kansainvälisen yhteisön ja presidentti Ahtisaaren pyrkimyksiä valmistella ja työstää tasapainoinen ja kestävä ratkaisu Kosovoon, ja aiomme tietenkin työskennellä tiiviisti presidentti Ahtisaaren kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Haluaisin mainita neljä seikkaa, jotka liittyvät EU:n osallistumiseen ja komission rooliin.

Meidän on ensinnäkin varmistettava, että tulos, johon päädytään, on yhteensopiva Kosovon eurooppalaisen tulevaisuudennäkymä kanssa ja kattaa koko Länsi-Balkanin alueen.

Toiseksi meidän on varmistettava paikallisviranomaisten, tulevien keskustelukumppaniemme, toimintamahdollisuudet ja samanaikaisesti säilytettävä kevennetty kansainvälinen edustus Kosovossa turvallisuuden takeena.

Olen varma, että Euroopan parlamentti on samaa mieltä kolmannesta seikasta, jonka mukaan yhteisenä tavoitteenamme on oltava sellaisen aseman vahvistaminen, johon liittyy myös velvollisuuksia. On äärimmäisen tärkeää, että vähemmistöjen oikeudet sekä kulttuuristen ja historiallisten paikkojen suojelu varmistetaan, jotta voidaan saavuttaa pysyvä ratkaisu, jolla edistetään vakautta ja koko aluetta koskevaa eurooppalaista näkökulmaa.

Lopuksi todettakoon, että talouskehitys on ratkaisevassa asemassa Kosovon tulevaisuuden kannalta. Esittelen pian Javier Solanan kanssa yhteisen asiakirjan Kosovoa koskevasta EU:n toimenpidekokonaisuudesta. Kyseisessä asiakirjassa esitellään pääpiirteissään, miten Kosovon aseman vahvistamista koskevaa prosessia edistetään asianmukaisten taloudellisten resurssien avulla. Komissio haluaa tehdä tässä yhteydessä tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa. Luotan teidän tukeenne tässä hyvin tärkeässä tehtävässä.

 
  
MPphoto
 
 

  Giorgos Dimitrakopoulos (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä ja komission henkilöstöä heidän vastauksestaan ja yhteistyöstä sekä tarkastella vielä uudelleen muutamaa seikkaa.

Ensinnäkin on hyvin tärkeää tukea Kosovon eurooppalaisia tulevaisuudennäkymiä, kuten YK:n lähettiläs Eide toteaa raporttinsa useissa kohdissa.

Toiseksi, kun otetaan huomioon komission jäsenen mainitsema Javier Solanan kanssa laadittava yhteinen asiakirja, on hyvin tärkeää, että Euroopan unionilla on erityinen neuvottelutaktiikka tietyissä asioissa, jotta voimme auttaa tulevien ongelmien ratkaisemisessa ja jotta samanaikaisesti voimme kaiken tämän perusteella hahmotella Kosovolle eurooppalaiset tulevaisuudennäkymät.

 
  
MPphoto
 
 

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Haluan kiittää jäsen Dimitrakopoulosia hänen esittämästään kysymyksestä ja sen jatkokysymyksestä. Voin vakuuttaa hänelle, että yhteisenä tavoitteenamme todella on varmistaa, että Kosovolla on eurooppalainen tulevaisuudennäkymä.

Olen samaa mieltä siitä, että tätä asiaa korostettiin voimakkaasti lähettiläs Eiden laatimassa Kosovon vaatimuksia koskevassa raportissa. Eiden raportti on mielestäni hyvin asiantunteva, korkealaatuinen, objektiivinen ja todenperäinen. Siinä lisäksi korostetaan tarvetta varmistaa vaatimusten noudattaminen ja Kosovon asema sekä tarvetta edistyä neuvotteluprosessissa. Voin myös vakuuttaa, että korostamme Solanan kanssa laadittavassa yhteisessä asiakirjassa tavoitetta löytää tasapainoinen ja kestävä ratkaisu.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä komission jäsenen kanssa siitä, että Kosovolle on hahmoteltava eurooppalainen tulevaisuudennäkymä. Myös paikallisviranomaiset ovat samaa mieltä siitä, että armeijan läsnäoloa tarvitaan heti, kun maa on saavuttanut itsenäisyyden. Haluan kysyä komission jäseneltä, tarkoittaako tämä sitä, että ajan kuluessa ja kun Kosovo on itsenäistynyt, KFOR-joukot vedetään pois ja korvataan eurooppalaisilla joukoilla? Jos niin on, onko hänellä vielä mitään käsitystä siitä, kuinka paljon se maksaa Euroopan unionille ja ovatko Euroopan unioni ja komissio valmiita varmistamaan, että varoja on riittävästi saatavilla?

 
  
MPphoto
 
 

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Presidentti Ahtisaari on juuri aloittanut työnsä ja harjoittaa diplomatiaa niin Belgradissa, Pristinassa kuin kansainvälisen yhteisönkin parissa. Tämän vuoksi en haluaisi ottaa varaslähtöä ja ennakoida YK:n erityislähettiläs presidentti Ahtisaaren ehdotusta. Mielestäni on parempi antaa hänen tehdä rauhassa työnsä, kuulla eri osapuolia ja sitten, kun aika on oikea, yrittää riittävän määrätietoisesti löytää ratkaisun. En näin ollen pidä viisaana ottaa tässä vaiheessa kantaa siihen, jatkavatko KFOR-joukot toimintaansa Kosovossa ja millä kokoonpanolla.

Haluan sanoa kaksi asiaa. Ensinnäkin Kosovossa tarvitaan kansainvälistä läsnäoloa turvallisuuden takeena myös tulevaisuudessa. Toiseksi olemme aloittamassa tarveanalyysia Kosovoa koskevasta rahoituksesta eli tuemme kansainvälisen yhteisön ja presidentti Ahtisaaren työtä.

 
  
  

Osa 2

Kysymykset komission jäsenelle Michelille

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies Seuraavana on

Bart Staesin kysymys numero 40 (H-0894/05)

Aihe: FLEGTin vaikutukset sosiaalisten oikeuksien ja elinympäristön suojeluun kehitysmaissa

FLEGT-toimintasuunnitelma (metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva toimintasuunnitelma) laittoman puunkorjuun torjumiseksi keskittyy pääasiassa puunkorjuun laillisiin näkökohtiin, samalla kun kestävä metsänhoito jää suurimmaksi osaksi selvittämättä. Kuitenkaan laillinen puunkorjuu ei sinänsä takaa kehitysmaissa kestävää kehitystä eikä väestön sosiaalisen aseman paranemista. Ei myöskään taata, että biologista monimuotoisuutta ja elinympäristöä suojeltaisiin. Katsooko komissio, että neuvoteltaessa kumppanuuksista FLEGTin puitteissa on asetettava sitovat ehdot, jotta otettaisiin huomioon kehitysnäkökohdat (sekä sosiaaliset että ympäristöön liittyvät) ja näin voitaisiin parantaa paikallisen väestön elinoloja? Katsooko komissio, että laillisuus on edellytyksenä pääsyyn Euroopan markkinoille eikä se ole vain FLEGTin tavoite?

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, EU:n niin sanotussa FLEGT-toimintasuunnitelmassa (metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa) keskitytään ainoastaan laillisuuskysymyksiin eikä siinä käsitellä metsänhoidon kestävän kehityksen laajempia ja monitahoisempia kysymyksiä. Näiden kysymysten välillä on selvä ero: laillista puuta voidaan korjata kestämättömällä tavalla esimerkiksi luvallisilla avohakkuilla ja toisaalta laiton puutavara voi olla peräisin kestävistä lähteistä – puu on esimerkiksi saatettu korjata sellaisia luonnonmetsien hoitojärjestelmiä noudattaen, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia järjestelmiä mutta jotka eivät muodollisesti täytä lakisääteisiä vaatimuksia.

Useimmissa maissa metsälainsäädäntö kuitenkin perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Tämän vuoksi metsähallinnon ja metsälainsäädännön täytäntöönpanon parantaminen johtaa kestävään metsänhoitoon. FLEGT-toimintasuunnitelman yhteydessä tehdyt kumppanuussopimukset ovat myös keino saattaa asianomaiset osapuolet yhteen käsittelemään metsäalan hallinnoinnin laajempia kysymyksiä ja tarvittaessa tukemaan metsälainsäädännön uudistusten toteuttamista. Komissio toivoo, että näillä menettelyillä voidaan parantaa metsälainsäädännön ja hallinnoinnin laatua ja oikeudenmukaisuutta kumppanivaltioissa. Luotan siihen, että te puolestanne ymmärrätte, että vaikka laillisuuskysymys on tärkeä, se ei ole FLEGT-toimintasuunnitelmassa päämäärä sinänsä vaan pikemminkin keino tehdä yhteistyötä kumppanivaltioiden kanssa metsäalan hallinnoinnin parantamiseksi.

EU:n FLEGT-toimintasuunnitelma on näin ollen aloite, jolla pyritään aikaansaamaan muutoksia asianomaisten sitoutumisen kautta. Tämän vuoksi ei ole hyvä ajatus asettaa tiukkoja sosiaalisia vaatimuksia ja ympäristövaatimuksia mahdollisille kumppaneille. Liian tiukat vaatimukset heikentäisivät asianomaisten sitoutumista kumppanuussopimuksiin. On myös totta, että, vaikka EU:n FLEGT-toimintasuunnitelmassa korostetaan hallintoa ja laillisuutta, Euroopan unioni kannustaa kehitysmaita määrätietoisesti kestävään metsänhoitoon. Viimeisten kymmenen vuoden aikana EU on osoittanut yli 700 miljoonaa euroa kestävään metsänhoitoon Aasiassa, Keski-Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä vastauksestanne ja joistakin huomautuksistanne. Yhteistyö näiden kumppanimaiden kanssa voi tietenkin olla hyvä asia, mutta me kaikki tiedämme, ettei mikään kuitenkaan estä mahdollisia kumppanimaita, myös Kiinaa, tuomasta puuta lainvastaisesti Eurooppaan esimerkiksi kolmansien maiden kautta. Greenpeace raportoi aivan hiljattain paljastaneensa laittomia verkostoja, jotka ulottuivat Kongo-Brazzavillesta Italiaan, Papua-Uusi-Guineasta Kiinaan ja sieltä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Kysynkin siksi, miten komissio ja erityisesti komission jäsen aikoo lopettaa tällaisen toiminnan?

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) Komissio ymmärtää luonnollisesti toiveet esimerkiksi siitä, että laittomasti korjattuun puuhun sovellettaisiin yksipuolista kieltoa – minulle on esitetty tästä asiasta hiljattain kysymys. Meidän on kuitenkin hyväksyttävä, että käytännössä tällä toimenpiteellä ei ratkaistaisi metsävarojen laittoman käytön ongelmaa. Ensinnäkin vaikka ottaisimme käyttöön yksipuolisen kiellon tuoda laittomasti korjattua puuta Euroopan unioniin, emme pystyisi antamaan tulliviranomaisille välinettä, jonka perusteella ne voisivat todeta, onko puu korjattu laittomasti. Kielto ei siis yksinään olisi riittävä estämään laittomasti korjatun puun tuontia Euroopan unioniin. Jotta voitaisiin erottaa laillisesti ja laittomasti korjattu puu toisistaan – tämä on meitä koskettava vaikea ongelma – meidän on selkeästi pystyttävä tekemään täysimääräistä yhteistyötä puuta maahan tuovien maiden kanssa.

Toiseksi todettakoon, että Euroopan tasolla määrättävällä kiellolla ei voida ratkaista tuottajamaiden hallinnointiongelmaa. Tämän vuoksi komissio on ehdottanut lähestymistapaa, joka perustuu kumppanuuksien solmimiseen puuntuottajamaiden kanssa. Tällä tavoin edistetään Euroopan unionin ja tuottajamaiden välistä yhteistyötä, jota tarvitaan, jotta voidaan korjata lahjonnan ongelma ja hallinnoinnin alalla havaitut puutteet, jotka johtavat metsävarojen luvattomaan käyttöön. Ellei puuntuottajamaiden puualan lahjonnan poistamiseksi toteutettavia toimia lisätä ja elleivät ne perustu yhteistyöhön, toimilla, joilla pyritään estämään metsävarojen luvattomaan käyttöön liittyvä laittomasti korjatun puun kauppa, ei ole vaikutusta.

Kolmanneksi todettakoon, että kumppanuuksiin perustuva lähestymistapa on kohdennettu ja oikeasuhtainen. Se antaa meille tilaisuuden keskittää huomiomme ja voimavaramme maihin, joita tämä ongelma koskettaa eniten ilman, että vaikutamme niiden maiden kanssa käytävään kauppaan, joissa metsävarojen luvaton käyttö ei aiheuta vakavia ongelmia. Suurimmassa osassa puutuotteiden kauppaa ei epäillä olevan laittomuuksia.

Koska näin on, meidän on sovittava, miten toimitaan, kun muiden kuin kumppanimaiden kanssa käytävään kauppaan epäillään liittyvän laittomuuksia. Tätä asiaa tarkastellaan perinpohjaisemmin myöhemmin toteutettavassa arvioinnissa. Haluan korostaa, että tämän arvioinnin yhteydessä tutkituilla toimenpiteillä ei ole tarkoitus korvata suositeltua vapaaehtoista lähestymistapaa, joka on vahvistettu FLEGT-toimintasuunnitelmassa, vaan täydentää sitä tarpeen mukaan. Haluan myös huomauttaa, että puhumme arvioinnista eikä tarkoituksenamme ole missään tapauksessa esittää tässä vaiheessa uusia lainsäädäntöehdotuksia.

Komissio on sitoutunut tarkastelemaan ja arvioimaan FLEGT-toimintasuunnitelmaa tukevan täydentävän lainsäädännön toteutettavuutta niin kuin minulta on täällä pyydetty. Kuten lupasin, olen siis välittänyt viestin neuvostolle. Valitettavasti tätä työtä ovat hidastuttaneet viipeet, jotka liittyvät jäsenvaltioiden aktiivisen osallistumisen vahvistamiseen ja tekemäämme päätökseen keskittää vähäiset voimavarat toimintasuunnitelmassa vahvistetun vapaaehtoisen lähestymistavan täytäntöönpanoon. Arviointia tehdään parhaillaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, koska monet mahdollisista toimista kuuluvat kansalliseen toimivaltaan.

Tutkittaviin mahdollisuuksiin kuuluvat julkiset hankintamenettelyt, rahanpesu, varastettu irtaimisto ja lahjonnan vastainen lainsäädäntö sekä laittomasti korjatun puun tuonnin valvontaa koskevan uuden lainsäädännön käytännön näkökohtien toteutettavuus.

Haluan lopuksi kertoa teille, että sinä lyhyenä aikana, kun olin tutkimusasioista vastaavana komission jäsenenä, minulla oli tilaisuus käydä Milanon lähistöllä sijaitsevassa komission tutkimuskeskuksessa ja näin siellä tehtävän hyvin mielenkiintoista työtä. Se käsitti myös satelliittivalvonnan, jonka ansiosta on mahdollista valvoa hyvin tarkkaan sekä metsien hävittämistä että metsitystä. Mielestäni saattaisi näin ollen olla hyödyllistä arvioida myös sitä, voitaisiinko tämän välineen avulla vihdoin taivuttaa maat, joiden kanssa käymme poliittista vuoropuhelua, myötämielisemmiksi auttamaan meitä. Kyse on teknisestä voimavarasta, jonka avulla voisimme tarkkailla paljon aiempaa paremmin, miten tämä tilanne kehittyy. En tiedä, onko teillä ollut mahdollisuus vierailla kyseisessä tutkimuskeskuksessa ja nähdä, mitä siellä voidaan tehdä. Voin kuitenkin vakuuttaa teille, että olin hyvin vaikuttunut näkemästäni. On täysin mahdollista valvoa melko tarkasti tämän tilanteen kehitystä, joka on toisinaan ikävää ja toisinaan toiveita herättävää seurattavaa.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bowis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, olen varma, että Euroopan parlamentti haluaa vahvistaa toimintamahdollisuuksianne siten, että raportti, joka oli tarkoitus esittää toimintaohjelman perusteella vuoteen 2004 mennessä, antaa mahdollisuuden toteuttaa lisätoimia.

Voimme vahvistaa toimintamahdollisuuksianne muun muassa siten, että painostamme kumppaniamme Kiinaa toimiin sen kanssa syyskuussa tehdyn erittäin myönteisen sopimuksen yhteydessä. Voiko komission jäsen kertoa, miten hänen mielestään tämän avulla voidaan lopettaa puuhun liittyvä rahanpesu Kiinassa ja sillä alueella?

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) Hyvä jäsen Bowis, voin valitettavasti kertoa teille ainoastaan sen, että sovellan tähän asiaan aktiivista lähestymistapaa ja että se on asialistalla, kun käymme neuvotteluja kumppaneidemme kanssa. Voin ainoastaan kertoa teille hyvistä aikeistani. Haluaisin kahden asian toteutuvan. Haluaisin ensinnäkin, että jäsenvaltiot, joilla tarkoitan neuvostoa, olisivat hieman aktiivisempia tässä asiassa. Uskon, että meille olisi apua siitä, jos esimerkiksi esittämiemme pyyntöjen tutkimista ei estettäisi. En nimittäin vastusta lainsäädännön tiukentamista – aivan päinvastoin. Meidän on joka tapauksessa käytävä tämä asia läpi jossakin vaiheessa.

Olen myös maininnut lähestymistavan, jota kuvaisin tekniseksi ja jonka avulla voitaisiin ainakin painostaa kumppanivaltioita ja luonnollisesti myös jäsenvaltioita. Todellinen tarpeemme koskee tapaa – sanokaamme tieteellistä tapaa – puun alkuperän määrittämiseksi ja luokittelemiseksi. Olemme onnistuneet siinä teknisesti esimerkiksi timanttien osalta, ja käytössämme on nyt hyvin täsmällisiä tapoja timantin alkuperän varmentamiseksi. Jotakuinkin tähän suuntaan meidän olisi nytkin pyrittävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pienimuotoinen eurooppalainen metsätalous on vakuuttava esimerkki kestävistä metsänhoitokäytännöistä, jotka hyödyttävät koko taloutta. Haluan kysyä arvoisalta komission jäseneltä, pitääkö hän mahdollisena paikallisen tuen antamista teknisen avun muodossa maille, joista keskustelemme, jotta tähän asiaan ei tarvitsisi reagoida enää myöhemmin. Mainitsitte tutkimuksen, ja sen osalta voinkin todeta ilmeisen tosiseikan eli sen, että puuta käytetään myös tulevaisuudessa raaka-aineena monien muiden tuotteiden valmistuksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) On selvää, että kysymyksessänne ehdottamanne toimet voivat sisältyä kaikkien kehitysohjelmiemme kehityshankkeisiin. Ne ovat myös täysin rahoituskelpoisia muissa vastaavissa hankkeissa, jotka koskevat esimerkiksi teknisen avun myöntämistä, istutuksia ja useita muita toimia. Tarkkailemme tietenkin tätä asiaa hyvin tiiviisti. Kehityshankkeisiin liittyvästä kysymyksestänne on tulossa entistä laaja-alaisempi. Maita, alueita tai paikallisseutuja koskevat kehityshankkeet ovat täysin rahoituskelpoisia. Itse asiassa joitakin sellaisia on parhaillaan käynnissäkin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies Seuraavana on

Othmar Karasin kysymys numero 41 (H-0902/05)

Aihe: Kehitysyhteistyö

Jotta vuosituhannen kehitystavoitteet voitaisiin saavuttaa määräaikaan eli vuoteen 2015 mennessä, julkisen kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta olisi nostettava 0,7 prosenttiin. Antajamaille on asetettu seuraavat välitavoitteet: "merkittävä korotus" vuoteen 2006 mennessä, 0,5 prosenttia vuoteen 2009 mennessä ja 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.

Monissa maissa välitavoitteet ovat kuitenkin jääneet saavuttamatta, minkä vuoksi käytettävissä olevien varojen määrä ei ole lisääntynyt. Vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi lisävaroja tarvittaisiin kuitenkin kiireesti. Minkä muiden osatekijöiden perusteella 0,7 prosentin osuus bruttokansantuotteesta lasketaan ja miten sille voitaisiin löytää yhtenäinen laskentaperuste? Miten jäsenvaltiot voidaan velvoittaa siihen oikeudellisesti?

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on täysin selvää, että kehitysapuun osoitettavia varoja on lisättävä merkittävästi, jotta vuosituhannen tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä.

Kuten tiedätte, EU suhtautuu vakavasti haasteisiin, jotka koskevat riittävien talousarviovarojen käyttöön asettamista, jotta köyhyys voidaan puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Tämän mukaisesti EU asetti vuonna 2002 itselleen ensimmäisen välitavoitteen, joka koski kehitysavun lisäämistä vuonna 2006. Koko Euroopan unionin pitäisi saavuttaa virallisen kehitysavun osuus, joka on 0,39 prosenttia BKT:sta.

Neuvosto hyväksyi viime toukokuussa ehdotuksia sellaisen uuden vaiheen aloittamisesta, jossa tavoitteena on saavuttaa yhdessä 0,56 prosentin taso vuoteen 2010 mennessä ja myöhemmin 0,7 prosentin taso vuoteen 2015 mennessä. Ymmärrän, että nämä tavoitteet ovat kunnianhimoisia mutta ne ovat myös realistisia eikä niitä ole asetettu sattumanvaraisesti. Suhtaudun myönteisesti siihen, että neljä jäsenvaltiota on jo saavuttanut tämän tukitason ja että kuusi muuta on osoittanut pyrkivänsä saavuttamaan sen vuoteen 2015 mennessä.

Termillä virallinen kehitysapu on täsmällinen määritelmä, jonka Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ on vahvistanut, joka on tunnustettu maailman laajuisesti ja jonka mukaan myös velan huojennus on kehitysapua. Tämä perustellaan sillä, että velkahuojennus vapauttaa varoja, joilla voidaan auttaa köyhiä maita kehittymään ja jotka olivat aikaisemmin sidottuja velan lyhentämiseen.

Kehitysyhteistyön rahoittamista käsitelleen Monterreyn konferenssin jälkeen vuoden 2006 välitavoitteen saavuttamiseksi tarkoitetut EU:n tukivirrat ovat lisääntyneet. Velkahuojennustoimet muodostavat merkittävän osan tästä lisääntymisestä.

Monterreyssa saavutetun konsensuksen mukaan voimakkaasti velkaantuneita valtioita koskeva velkahuojennusaloite olisi kuitenkin rahoitettava kokonaisuudessaan lisävaroilla. Tämän vuoksi komissio totesi vuonna 2005 antamassaan, Monterreyn sitoumusten perusteella Euroopan unionissa toteutettuja toimia koskevassa vuosittaisessa seurantakertomuksessa, että velkahuojennustoimien vaikutukset tukivirtoihin on tutkittava tarkoin. Seuraamme luonnollisesti tiiviisti tätä asiaa tulevissa vuosittaisissa seurantakertomuksissa. Haluan tässä yhteydessä huomauttaa, että EU on sitoutunut asettamaan varoja vuosittain käytettäviksi noin 66 miljoonaa euroa vuodesta 2010 alkaen, mikä on 20 miljardia euroa enemmän kuin vuodeksi 2006 asetettu tavoite. Kun suunnitellut tukisummat otetaan huomioon, velkahuojennusten vaikutus viralliseen kehitysapuun on rajallinen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Othmar Karas (PPE-DE). – (DE) Arvoisa komission jäsen, huomaan, että pidätte varmana sitä, että saavutamme välitavoitteen vuonna 2006. Haluan sen vuoksi kysyä, milloin voitte antaa kertomuksen tästä asiasta ja mitä seurauksia koituu niille maille, jotka eivät saavuta tätä tavoitetta, koska jollemme saavuta ensimmäistä tavoitetta, voimme edistyä vain hitaasti toisen tavoitteen saavuttamisessa. Mitä muita hankkeita, EU:n yhteisrahoittamia hankkeita, aiotte ehdottaa, joilla jäsenvaltioita voidaan auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa, ja mitkä ovat näiden hankkeiden painopisteet?

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) En ehkä ilmaissut itseäni tarpeeksi selvästi ensimmäisessä puheenvuorossani. Halusin sanoa, että vuotta 2006 koskevat lupaukset paitsi toteutetaan myös ylitetään. Teemme vuonna 2006 enemmän kuin lupasimme, tai toisin ilmaistuna, olemme hieman edellä aikataulusta. Jotta tämä suhteellinen vauhti ei hidastuisi, olen ehdottanut uutta tavoitetta vuodeksi 2010. Olen luullakseni tehnyt selväksi, että on melko realistista olettaa, että vuoden 2010 tavoite saavutetaan. Valitettavasti minulla ei ole tarjota keppiä, jonka avulla voitaisiin pakottaa toimiin ne jäsenvaltiot, jotka lipeävät velvollisuuksistaan.

Tämän perusteella uskon nyt olevan yleisesti tiedossa, että kehitysyhteistyöpolitiikka on äärimmäisen tärkeä ja ettemme voi enää missään oloissa vedota tekosyihin laistaaksemme sitoumuksistamme. Myöskään vuosituhannen sitoumusten osalta ei voida esittää mitään tekosyitä. Jos tahtoa on, myös varat löytyvät, ja uskon, että poliittista tahtoa todella on. On ainoastaan muutettava se toiminnaksi.

Seuraava kysymyksenne koskee sitä, mistä lisävarat saadaan. Tiedätte, että jotkut valtiot ovat jo päättäneet kantaa veroa tai määrätä lisämaksun lentolipuista. Tiedätte myös, että olemme keskustelleet ja keskustelemme edelleen, kansainvälisiin valuuttasiirtoihin sovellettavasta Tobinin verosta, vaikka yksimielisyyttä sen hyväksymisestä ei ole saavutettu.

Itse haluan todeta olevani avoin uusille ajatuksille tästä aiheesta. Esitin jonkin aikaa sitten ajatuksen laillisten aseiden markkinoihin liittyvästä verosta. Se nostaa kuitenkin esiin jonkinasteisen moraalikysymyksen: laillisten aseiden markkinat ovat arvoltaan tuhat miljardia vuodessa, kun taas laittomien aseiden markkinat ovat yli kaksi tuhatta miljardia. Ongelmana näin ollen on, pitäisikö laillisilla aseilla käytävää kauppaa verottaa samalla, kun laittomien aseiden markkinat valitettavasti pääsevät pälkähästä?

Kuten tiedätte, jäsen Rocardin on tarkoitus esittää muutaman minuutin kuluttua kysymys maailmanlaajuisten arpajaisten järjestämisestä. Suhtaudun tähän ajatukseen hyvin avoimin mielin. Tiedätte myös, että parhaillaan keskustellaan tuotoista, joita syntyy komissiolle kilpailusääntöjen rikkomisen vuoksi maksettavista sakoista. Miksi näitä varoja ei voitaisi varata kehitysyhteistyöhön? Arvioimme parhaillaan monia mahdollisuuksia selvittääksemme, ovatko ne teknisesti toteutettavissa.

Haluan ilmoittaa, että minulla on muitakin ajatuksia, mutta niiden toteuttaminen edellyttää jäsenvaltioiden hyväksyntää. Useimmat niistä eivät ole hyödyllisiä tai aidosti tehokkaita, jos ainoastaan kolme, neljä, viisi tai kuusi maata toteuttaa ne. Toimiin on ryhdyttävä laajemmalta pohjalta. Yhteenvetona todettakoon, että käsitykseni mukaan pystymme lisäämään huomattavasti kehitysapua seuraavina vuosina.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Marie-Hélène Aubertin kysymys numero 42 (H-0934/05)

Aihe: Kongon demokraattisen tasavallan vaalit

Koska vaalien järjestäminen on aina yhtä ongelmallista Afrikassa, on Kongon demokraattisen tasavallan vaaliprosessia syytä seurata tarkkaan. Itse asiassa tulevien vaalien uskottavuudesta on jo saatu hälyttäviä tietoja: äänioikeuteen liittyvät epäselvyydet, laajat petokset vaaliluetteloon ilmoittautumisen yhteydessä, äänestyspaikoille pääsyä koskevat rajoitukset turvallisuussyistä johtuen erityisesti maan itäosissa ja merkittävien väestöryhmien eli erityisesti ulkomailla asuvien kongolaisten (joista yli kolme miljoonaa asuu Euroopan unionissa) sulkeminen vaalien ulkopuolelle. Näiden säännönvastaisuuksien väistämättömänä seurauksena demokraattiset poliittiset voimat kieltäytyvät osallistumasta vaaleihin ja todennäköisesti kiistävät vaalien tuloksen.

Euroopan unionin, joka tukee aktiivisesti kyseisten vaalien järjestämistä, on seurattava valppaasti Kongon demokraattisen tasavallan tapahtumia. Tästä syystä komissiota pyydetään kertomaan, mitä tietoja sillä on Kongon demokraattisessa tasavallassa järjestettävistä vaaleista? Millä tavoin se aikoo tukea vaalien moitteetonta sujumista? Mihin toimiin se ryhtyisi, mikäli vaaleissa ilmenee laajoja petoksia?

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, komissio valvoo tiiviisti koko kansainvälisen yhteisön kanssa Kongon demokraattisen tasavallan vaaliprosessia ja vaalien järjestämistä, josta vastaa riippumaton vaalikomissio. Olen itse valvonut äänestäjien rekisteröintiä tämän vuoden elokuussa. Tarkoituksena oli tarkkailla oloja, joissa rekisteröinti toteutettiin. Maan perusrakenteiden heikosta kunnosta huolimatta äänestäjiä on rekisteröitynyt tähän mennessä yli 21 miljoonaa. Tämä luku vastaa suurelta osin väestötieteellisiä ennusteita, jotka laskettiin viimeksi tehdyn yleisen väestönlaskennan perusteella. Kyseinen väestönlaskenta on tällä hetkellä luotettavin tilastollinen perusta, jonka pohjalta voidaan työskennellä.

Äänestäjien rekisteröintiä hallinnoidaan erityislailla, jossa vahvistetaan vapaaehtoisen rekisteröinnin edellytykset. Vaalikomitea on lisäksi toteuttanut toimia sen varmistamiseksi, että kaikkia rekisteröintikeskuksia kohdellaan samalla tavalla eikä mikään hallintoalue tai seutukunta kärsi siitä, että keskus avataan myöhään. Antaakseni teille nopeasti käsityksen kohdatuista teknisistä vaikeuksista, voin kertoa, että koko Kongon alueelle oli toimitettava yli 10 000 rekisteröintivälinepakkausta siitä huolimatta, että joillekin alueille ei ole enää polkuja eikä teitä ja että pakkausten perille saamiseksi oli käytettävä helikoptereita. Voinette tämän perusteella kuvitella, kuinka valtava työ siinä oli.

Jotta lisäksi voitaisiin välttää mahdollisimman hyvin vaara rekisteröimisistä kahteen kertaan tai laajoista petoksista – jotka kysymyksessä mainitaan – vaalikomitea päätti kansainvälisen yhteisön tuella rekisteröidä äänestäjät biometristen tietojen perusteella, luovuttaa äänestyskortit välittömästi, postittaa tiedot rekisteröityneistä äänestäjistä päivittäin kuhunkin rekisteröintitoimistoon, käyttää häviämätöntä mustetta ja korjata äänestäjien luettelon biometristen tietojen perusteella. Komissio tukee vaaliprosessin toteuttamista 149 miljoonan erityisavustuksella Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman hallinnoiman rahaston kautta. Komissio osallistuu näin ollen aktiivisesti vaaliprosessin tukemiseen hankkeen ohjauskomiteassa, joka valvoo vaalikomitean toimia tässä hankkeessa.

Varmistaakseen, että vaalit järjestetään kansainvälisten vaatimusten mukaisesti, komissio on juuri päättänyt lähettää paikalle vaalitarkkailijavaltuuskunnan, joka aloittaa työnsä 18. joulukuuta pidettävässä perustuslakiäänestyksessä ja jatkaa sitä vaaliprosessin loppuun saakka.

Tässä vaiheessa ei ole mitään syytä epäillä, että vaalien järjestelyihin tai toteuttamiseen liittyisi laajoja petoksia. Puhun laajoista petoksista, ja tässä yhteydessä on tietenkin otettava huomioon se, että rekisteröintejä on 22 miljoonaa. Tänä iltapäivänä saamieni lukujen perusteella petoksia on havaittu, ja jotkin niistä ovat olleet tarkoituksellisia, mutta joissakin tapauksissa ei ole selvää, ovatko petokset olleet tarkoituksellisia, koska myös virheitä on tehty. Tämäntyyppisistä rekisteröinneistä vastaavat yleensä Kongon kansalaiset, jotka rekisteröintivälineet tarjonnut yritys on kouluttanut, ja kun miljoonia ihmisiä rekisteröidään, meidän on syytä tietenkin olettaa, että tiettyyn prosenttiosuuteen rekisteröinneistä liittyy virheitä, jotka ovat puhtaasti teknisiä tai käsittelyyn liittyviä. Kun nimi otetaan ylös virheellisesti ja kun se on rekisteröity koneeseen, sitä ei voida välittömästi poistaa. Se voidaan kuitenkin poistaa keskuksessa. Siellä poistetaan noin 22 miljoonan tähän mennessä rekisteröityneen äänestäjän mahdolliset kaksinkertaiset rekisteröinnit. Voimme näin ollen olettaa, että kun nämä kaksinkertaiset rekisteröinnit on poistettu, laillisesti rekisteröityjä äänestäjiä on noin 21–22 miljoonaa, eikä päällekkäisyyksiä enää ole.

Vaalitarkkailijoiden valtuuskunta panee Cotonoun sopimuksen mukaisesti merkille sääntöjenvastaisuudet, jotka ovat riittävän vakavia vaarantamaan prosessin avoimuuden, uskottavuuden ja edustavuuden, ja komissio on valmis käymään vahvistettua poliittista vuoropuhelua korjaavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. Nyt ei kuitenkaan olla tällaisessa tilanteessa, kaukana siitä. Annan teille asiaa koskevia lukuja.

Kaksinkertaisten rekisteröintien poistamisprosessin –näin kömpelösti ilmaistuna – tulokset Kinshasan toiminta-alueelta esiteltiin tänään vaaliprosessin teknisen komitean kokouksessa. Kinshasassa rekisteröitiin kaikkiaan 2 963 101 äänestäjää, joista 150 000 oli rekisteröity kahteen kertaan. Teknisistä syistä on rekisteröity kahteen otteeseen 18 587 äänestäjää – mainitsin juuri nämä käsittelyvirheet. Petostapauksia havaittiin 10 490, ja petosta epäiltiin 121 000 tapauksessa. Kahteen kertaan rekisteröityjen äänestäjien määrä on siis kaikkiaan noin 5 prosenttia kaikista rekisteröidyistä äänestäjistä.

Petostarkoituksessa tehtyjen kaksinkertaisten rekisteröintien prosenttiosuuden osalta on syytä pitää mielessä, että havaitut kaksinkertaiset rekisteröinnit eivät aina koske vain yhtä henkilöä vaan vähintäänkin kahta. Tämän vuoksi siinäkin tapauksessa, että laskemme yhteen petostapaukset ja epäillyt petostapaukset, enintään 2 prosenttiin kaikista rekisteröidyistä tapauksista liittyy petos. Mahdollisia petostapauksia koskevat luvut ilmoitetaan ensi viikolla samoin kuin kaksinkertaisten rekisteröintitapausten poistamisprosessin tulokset Bas-Congon osalta. Kaikki tapaukset näin ollen selvitetään keskuksessa, ja käytössä pitäisi siten olla täysin paikkansapitävä yleinen vaaliluettelo, jossa ei ole petostapauksia ja jonka ansiosta tästä vaalista voidaan joka tapauksessa todeta, sikäli kuin se toteutetaan, että se toteutetaan täysin asianmukaisesti rekisteröityjen äänestäjien osalta.

Olen myös voinut tarkkailla, miten tämä on toiminut paikan päällä, ja voin kertoa, että toiminta oli kovin vakuuttavaa. Kaikille niille ihmisille, jotka halusivat mielellään rekisteröityä tai tehdä rekisteröintejä, todella annettiin mahdollisuus nauttia ensimmäisen kerran oikeudellisesta asemasta kotimaassaan. He saivat ensimmäisen kerran äänestyskortin, joka toimi jossain määrin myös henkilöllisyyspaperina ja joka oli aivan uutta ihmisille, joilla ei ollut koskaan ollut oikeita papereita. Oli hyvin vakuuttavaa nähdä kaikki tämä ja se, että yli 22 miljoonaa äänestäjää – luku ei ole vielä täydellinen, koska vielä muutama päivä on jäljellä – on voinut rekisteröityä näissä oloissa, on suuri saavutus ja se on saavutus myös kansainväliselle yhteisölle ja erityisesti Euroopan unionille, joka on työskennellyt kovasti prosessin tukemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Hélène Aubert (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa komission jäsen, kiitoksia rohkaisevista ja kovin teknisistä huomautuksistanne. Tiedätte, ettei kehitysapu voi olla aidosti tehokasta, elleivät demokratia ja oikeusvaltio ole kehittyneet riittävästi.

Haluan esittää lisäkysymyksen sananvapaudesta ja lehdistönvapaudesta. Tiedämme lukuisia tapauksia, jotka osoittavat, että tällä alalla on huomattavia vaikeuksia, jotka kohdistuvat sellaisiin toimittajiin ja joihinkin opposition jäseniin, jotka yrittävät ilmaista näkökantojaan. Äänestäjäluettelot ovat yksi asia, mutta sananvapaus onkin sitten aivan eri asia. Voisitteko antaa meille lisätietoja siitä, mitä komissio aikoo tehdä siinä tapauksessa, että väärinkäytöksiä havaitaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) Olemme luoneet Kongon viranomaisten kanssa sellaisen poliittisen vuoropuhelun, jonka ansiosta voimme tarpeen mukaan puuttua asioihin ja ehdottomasti vakuuttaa viranomaiset muuttamaan toimintaansa.

Jäsen Aubert, mitä tulee lehdistönvapauteen, en tiedä, oletteko seurannut Kongon paikallislehdistöä. Jos haluatte, voin toimittaa teille sanomalehtiä, muun muassa kaikki Kinshasassa ja muissa kaupungeissa päivittäin ilmestyvät sanomalehdet. Voin kertoa teille, että koko Kongon sanomalehdistöä leimaa ilmaisunvapaus ja vapaus esittää syytöksiä ketä tahansa kohtaan – ja ne muuten kohdistuvat joskus minuunkin –mikä on mahdollista vain muutamissa demokratioissa. Näin ollen juuri lehdistönvapauden alalla jos missä on edistytty merkittävästi, vaikka muilta aloilta, erityisesti hallinnosta, löytyykin vielä paljon moitittavaa. Kinshasan ja muiden alueiden toimittajilla on täysi ilmaisunvapaus. Haluan huomauttaa, että toimittajien näkökulmilla ei ole tässä merkitystä. Syytös on siten täysin perusteeton, minkä vuoksi siitä huolimatta, etten väitä koko lehdistön olevan edellä mainitun kaltainen, voin kertoa teille, että lehdistö voi arvostella ketä tahansa, oli kyseessä sitten presidentti tai kuka tahansa muu. Katson näin ollen, ettei lehdistönvapaus ole Kongossa ongelma. Muita, valtavia ongelmia on, mutta voin täysin vilpittömästi todeta, etten usko, että tähän erityiskysymykseen liittyy ongelmia.

Mitä tulee oppositioon, minun on omalta osaltani todettava, etten ole kuullut nyt tai pitkään aikaan sellaista, että jotakin opposition jäsentä olisi estetty osallistumasta vaaleihin tai esimerkiksi perustamasta poliittista puoluetta edellyttäen, että se luonnollisesti täyttää vaatimukset. En usko siihen. En kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi täydellistä. Meidän on vain pidettävä mielessä, että edistystä on tapahtunut.

Olen seurannut Kongon ongelmaa useita vuosia erityisesti toisessa asemassani, ja minun on huomautettava, ettemme ole viime vuosina olleet kertaakaan näin lähellä mahdollisuutta johtaa Kongo vapaisiin ja demokraattisiin vaaleihin, ja varmistaa maassa jonkinasteinen vakaus. Toivon todella, että perustuslaki ratifioidaan joulukuun lopussa ja että vaalit järjestetään maalis- tai huhtikuusta alkaen viimeisimmän vahvistetun aikataulun mukaisesti. En ole väittänyt langenneeni sokeaan optimismiin. Sanon ainoastaan, ettemme ole koskaan aikaisemmin olleet näin lähellä niiden vähimmäisedellytysten luomista, joilla vakaus palautetaan Kongoon.

On totta, että olen äärimmäisen sitoutunut tähän asiaan, koska uskon, että Kongon demokraattisen tasavallan vakaus vaikuttaisi epäilemättä hyvin voimakkaasti koko alueen vakauteen. On syytä pitää mielessä, että Keski-Afrikka muodostaa käytännössä jo oman maanosan. Toivon, että voimme nähdä Kongossa seuraavina kuukausina samankaltaista kehitystä, jollaista näemme tapahtuneen kuolintapausten määrässä vuodesta 1994, Ruandassa mielestäni tapahtuneessa edistyksessä ja vaaleissa, jotka ovat johtaneet Burundin hallituksen vaihtumiseen ongelmitta – mikä oli melko odottamatonta – ja kuin näen esimerkiksi Burundin presidentti El Nkurunzizan ensimmäisissä aikeissa ja toimissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kysymyksiin 43–45 vastataan kirjallisesti.(1)

Kysymykset komission jäsenelle Mandelsonille

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Sajjad Karimin kysymys numero 46 (H-0906/05)

Aihe: Suurempi avoimuus ja vastuullisuus WTO:n neuvotteluissa

Kauppapolitiikka kuuluu yksinomaan Euroopan unionin toimivaltaan, minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan parlamentin jäsenet, jotka ovat vaaleilla valittuja edustajia, voivat kohdistaa Euroopan unionin kauppapolitiikkaan demokraattista valvontaa. Vaaleilla valitsemattoman salamyhkäisen komitean, kuten ministerineuvostolle raportoivan 133 artiklan komitean, käyttäminen kauppapolitiikan laadinnassa murentaa Euroopan parlamentin jäsenten legitiimiä valtaa toimia äänestäjiensä puolesta. Jopa WTO:n muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyn vankimmilla kannattajilla, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksella, on vaikeuksia todistaa, että ns. vapaakauppa todella vastaa heidän puheitaan sekä köyhyydestä että kestävästä kehityksestä, ja lisäksi Euroopan oikeusasiamiehet ovat arvostelleet kauppaneuvottelujen avoimuuden puutetta. Mitä suunnitelmia komissiolla on yleisön osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi WTO:n neuvotteluissa? Aikooko komissio tehdä kattavan vaikutusten arvioinnin muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyn kaikista näkökohdista ja laatia raportin johtopäätöksistään kyseisessä asiassa arkaluonteiset alat, kuten kalastus ja metsänhoito, mukaan luettuna?

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Komissio kannattaa WTO:hon liittyvän avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämistä, jotta kyseisen elimen legitimiteettiä voidaan vahvistaa.

EU on esittänyt useita WTO:n toimintaan liittyviä parannusehdotuksia, jotka ovat koskeneet erityisesti ministerikonferenssien valmistelua ja hallinnointia ja joilla on pyritty tehostamaan neuvotteluja ja päätöksentekoa jäsenmäärän yhä kasvaessa. Lyhyellä aikavälillä olisi esimerkiksi voitava sopia ministerikonferenssien järjestäjän tehtäviä koskevasta paremmasta määritelmästä. Lisäksi on tarpeen parantaa pienten ja muiden kuin isäntämaan valtuuskuntien kykyä neuvotella tehokkaasti sekä Geneven prosessissa että ministeritapaamisissa.

Parlamentaarisen valvonnan osalta komissio kannattaa Euroopan parlamentin vallan lisäämistä kauppapolitiikassa. Komissio on tämän vuoksi tukenut aloitteita, joilla Euroopan parlamentti asetetaan Euroopan tulevaisuutta koskevassa perustuslakisopimuksessa samalle sijalle neuvoston kanssa kauppapolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa.

Tällä välin tiedotamme aktiivisesti Euroopan parlamentille kansainvälisten neuvottelujen kulusta ja tuloksista osallistumalla säännöllisesti parlamentin virallisiin ja epävirallisiin kokouksiin, välittämällä poliittiset asiakirjat parlamentille samoin kuin neuvostollekin ja kuulemalla parlamenttia keskeisistä kauppapolitiikan suuntaviivoista.

Komission on kuitenkin noudatettava perussopimuksia. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajista koostuva 133 artiklan erityiskomitea ei ole päätöksentekoelin vaan neuvoa-antava elin. Tärkeät poliittiset päätökset tekevät demokraattisesti valitut ministerit neuvostossa.

Mitä tulee politiikan avoimuuteen yleensä, komissio jatkaa aktiivista tiedotuspolitiikkaansa muun muassa julkaisemalla tärkeät tiedot Internet-sivuillaan, käymällä säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja vastaamalla kansalaisten asiakirjapyyntöihin.

Mitä tulee kestävyyttä koskeviin vaikutustenarviointeihin, niitä on jo tehty vuonna 2002/2003 muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyn ensimmäisessä neuvottelukokonaisuudessa, joka koskee siis tekstiilejä ja vaatetusta, lääkkeitä ja muuta metallia kuin rautaa. Tulokset ovat olleet vuodesta 2003 luettavissa Manchesterin yliopiston Internet-sivuilla, joilla on myös mukautusehdotuksia niin kotimaassa kuin kolmansissa maissakin havaittujen epätasapainoisten tilanteiden korjaamiseksi.

Lisäksi on tehty metsää koskeva tutkimus, jonka tulokset julkaistiin kesäkuussa 2005. Parhaillaan ollaan käynnistämässä tutkimuskokonaisuutta myös toisesta muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyä koskevasta kokonaisuudesta, joka käsittää myös kalastuksen. Sen tulokset on tarkoitus julkaista ensi vuoden alkupuoliskolla.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE). – (EN) Olen tyytyväinen siihen, mitä arvoisa komission jäsen sanoi parlamentin pitämisestä ajan tasalla. Aikooko hän sitoutua erityisesti pitämään Hongkongissa käytäviä neuvotteluja koskevan parlamentin valtuuskunnan ajan tasalla WTO-neuvottelujen kulusta, jotta valtuuskunta voi osallistua aktiivisesti neuvotteluihin ja toimia tiedonjakajana yleisölle täyden avoimuuden varmistamiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Se on hyvin tärkeää. Euroopan parlamentin valtuuskuntaa varten on tehty laajat järjestelyt. Se paitsi seuraa mukanamme Hongkongiin, myös tapaa meitä päivittäin saadakseen ajantasaista tietoa. Olen itse asiassa juuri kirjoittanut kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajalle ja ilmoittanut joka aamu järjestettävistä päivittäisistä tiedotustilaisuuksista.

On hyvin tärkeää ymmärtää, ettemme puuhastele Hongkongissa missään hämärän vaikeatajuisen prosessin parissa. Kyse on jokapäiväisestä elämästä ja miljardien ihmisten työllistymismahdollisuuksista. Tehtävänämme on perustella toimemme, jotta varmistamme, että yleisö ymmärtää sen, mistä neuvottelemme Hongkongin hyvin tärkeässä ministerikokouksessa ja antaa meille siinä yhteydessä tukensa.

 
  
MPphoto
 
 

  James Hugh Allister (NI). – (EN) Arvoisa komission jäsen, voisin pyytää teitä kiinnittämään huomionne hetkeksi WTO-neuvottelujen keskeiseen aiheeseen, joka koskee monien tekemää havaintoa siitä, että neuvotteluissa maataloudesta tehdään syntipukki ja uhrilahja.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus vietiin epäilemättä läpi keinona suojella maataloustariffeja tulevilta hyökkäyksiltä. Meille kerrottiin silloin, että maatalous olisi turvassa WTO:ssa. Nyt huomaamme, että te olette jokseenkin hätiköidysti päättäneet tarjota yksipuolisesti vielä uutta ison prosenttiosuuden supistamista kyseisistä tariffeista. Voidaan todellakin ihmetellä, ymmärretäänkö ollenkaan sitä suurta vaaraa, johon monet teidän tuntemanne kotiseutuni kaltaiset alueet joutuvat, jos tähän prosessiin ryhdytään.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) On aivan liian helppo sanoa, että jos teidän olisi pitänyt vakuuttaa neuvottelukumppaninne WTO:ssa siitä, että alennamme maataloustariffejamme, te olisitte pystyneet vakuuttamaan heidät paremmin myös maatalousalan tarjouksemme painoarvosta kuin minä. Olemme tietenkin tehneet hyvin uskottavan ja vakavan tarjouksen maataloustariffeista, ja tämä ehdotus on yhteydessä kotimaisten tukien ja vientitukien poistamisen alalla tekemiimme ehdotuksiin. Ne ovat yhteydessä toisiinsa ja perustuvat hyvin vahvasti nykyisten YMP:n uudistusten kehykseen eivätkä mene sitä pidemmälle. Ne ovat sellaisia kuin niiden pitääkin. Olemme sitoutuneet alkuperäiseen Dohan toimeksiantoon, ja olemme sen jälkeen tehneet viime kesänä puitesopimuksen, jossa meitä kehotetaan ottamaan käyttöön toimia, joilla parannetaan merkittävästi maataloustuotteiden markkinoillepääsyä. Niin me käsittääkseni myös teemme. Emme kuitenkaan ota riskejä emmekä ole vaarantamassa tai uhkaamassa eurooppalaisten maanviljelijöiden tai viljelijäosuuskuntien elantoa. En voi hyväksyä tällaista pelon lietsontaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, jos neuvottelut, jotka on tarkoitus käydä Hongkongissa monenvälisessä järjestelmässä, kariutuvat – mikä on jossain määrin mahdollista, vaikka emme sitä millään tavoin toivokaan – uskotteko te, että sen jälkeen olisi helpompi perustaa vapaan kaupan alue Euroopan ja Yhdysvaltojen välille?

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) En voi kuvitella mitään vaikeampaa tai kenties vaivalloisempaa kuin neuvotella Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välisestä vapaan kaupan alueesta! Uskon kuitenkin vahvasti, että joihinkin tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin, jotka estävät kauppa- ja investointivirtojen lisääntymistä Atlantin molemmin puolin, voitaisiin puuttua.

Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, tämä aihe kiinnostaa minua kovasti. Olen kiinnittänyt erityistä huomiota sääntelyn erilaisuuteen, yhtymäkohtien puutteeseen ja esteisiin, joita syntyy Euroopan ja Amerikan yhdysvaltojen sääntelyjärjestelmien erilaisuuden ja yhteensopimattomuuden vuoksi. Kummatkin sääntelyjärjestelmät perustuvat kuitenkin vanhojen käytäntöjen muodostamaan perintöön, ja epäilen, ettemme me eurooppalaiset pystyisi neuvomaan Yhdysvaltoja sen sääntelyjärjestelmän uudistamisessa sen enempää kuin yhdysvaltalaisetkaan voisivat tulla tänne neuvomaan, kuinka meidän pitäisi toimia sääntelyjärjestelmämme kanssa. Kärsivällisen vuoropuhelun avulla ja toivottavasti myöhemmin myös neuvotteluissa meidän pitäisi kuitenkin pystyä tekemään joitakin tarvittavia ja tärkeitä parannuksia, jotka hyödyttävät liiketoimintayhteisöjä ja siten työllisyyttä ja elantoa Atlantin molemmilla puolilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Hélène Goudinin kysymys numero 47 (H-0909/05)

Aihe: Thaimaalaisten katkarapujen tullinalennukset

Komissio on alentanut thaimaalaisten katkarapujen tullit 12 prosentista 4,2 prosenttiin. Alun perin tullinalennusten oli määrä tulla voimaan heinäkuun 1. päivänä 2005, mutta tuhoisan hyökyaallon seurauksena ne aikaistettiin siten, että ne tulivat voimaan 1. huhtikuuta. Tarkoituksena on, että EU auttaa tullinalennuksella Thaimaata toipumaan taloudellisesti hyökyaallon seurauksista. Neuvosto on aikaisemmin tehnyt päätöksen siitä, että hyökyaallon kohteeksi joutuneille maille myönnettävällä EU:n tuella edistetään sitä, että ne ovat vähemmän haavoittuvia mahdollisille myöhemmille luonnonkatastrofeille. Arvostelijat väittävät kuitenkin, että thaimaalaisten katkarapujen tullinalennukset ovat ristiriidassa tämän neuvoston päätöksen kanssa. Syynä on se, että katkarapujen viljelijät kaatavat rantojen läheisyydessä kasvavat mangrovemetsät raivatakseen tilaa kasvatusaltaille. Mangrovemetsät muodostavat tärkeän suojan myrskyjä, tulvia ja jättiläisaaltoja vastaan. Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys on todennut, että hyökyaallon aiheuttamat tuhot olisivat jääneet pienemmiksi, jos mangrovemetsiä ei olisi hävitetty katkarapualtaiden tieltä.

Katsooko komissio, että katkarapuviljelyn tukeminen tullinalennuksen muodossa on sopusoinnussa edellä mainitun neuvoston päätöksen kanssa? Onko komissio analysoinut sitä, mitä seurauksia katkarapujen viljely aiheuttaa Thaimaalle mangrovemetsien hävittämisen muodossa?

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Nykyisessä yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP) 180 kehitysmaalle on myönnetty tullinalennuksia koskeva yksipuolinen järjestely, jota sovelletaan vielä 1. tammikuuta 2006 asti. Kalastustuotteiden tuontiin, myös Thaimaan tärkeimpien kilpailijoiden – Indonesian, Malesian ja Brasilian – EU:hun tuomiin katkarapuihin, sovelletaan alennettuja tullimaksuja: maksut on alennettu 12 prosentista 4,2 prosenttiin. Thaimaa on jätetty kalastustuotteiden osalta GSP:n etuusjärjestelyn ulkopuolelle 1. tammikuuta 1999, koska se on hyvin kilpailukykyinen EU:n markkinoilla.

Neuvoston 27. kesäkuuta 2005 hyväksymä uusi GSP perustuu uusiin kriteereihin ja se on myös suotuisampi GSP:n edunsaajia kohtaan, myös tsunamista kärsineitä maita kuten Thaimaata kohtaan. Thaimaasta tuotaviin kalastustuotteisiin sovelletaan näin ollen uuden GSP:n mukaisesti jälleen tammikuusta 2006 tullinalennuksia. Tämä on sopusoinnussa komission ja neuvoston asettaman yleistavoitteen kanssa, joka on auttaa tsunamista kärsineitä maita.

Komissio tietää, että huolia on esitetty katkaravun kasvatuksesta Kaakkois-Aasiassa ja mangrovemetsien raivaamisesta kasvatusaltaiden tieltä. Komissio tukee näin ollen Aasian rannikkoalueen hallinnon kestävää kehitystä viemällä parhaita käytäntöjä ja ympäristöratkaisuja Euroopasta Aasiaan.

Komission EuropeAid-yhteistyövirasto on tähän mennessä sitoutunut rahoittamaan kolmea hanketta, jotka koskevat Indonesian, Sri Lankan ja Thaimaan tsunamin vaurioittamien alueiden mangrovemetsien ennallistamista Asia Pro Eco -nimisen tsunamin jälkeisen ohjelman kautta. Myös sen pitäisi auttaa turvaamaan katkaravuntuotanto – tämä ala on tukikelpoinen ohjelmassa – sillä tarkoituksena on edistää niiden rannikkoalueiden ympäristöhallinnon kehittämistä, joilla harjoitetaan vesiviljelyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Ilda Figueiredon kysymys numero 48 (H-0930/05)

Aihe: Kenkäteollisuuden vaikeudet

Kenkäteollisuus on tunnetusti vaikeuksissa kansainvälisen kaupan vapauttamisen vuoksi. Asia on erityisen vaikea maille, joiden talous on heikko, kuten Portugalille. Pohjois-Portugalissa on alueita, joita uhkaa vakava työttömyys ja kehityksen pysähtyminen, minkä saatoin hiljattain itse todeta. Tilannetta pahensi erityisesti Kiinan tuontikiintiöiden poistaminen. Kiinan tuontihintojen laskeminen keskimäärin 50 prosentilla on selkeä osoitus tästä.

Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä tämän tilanteen ja erityisesti Euroopan kenkäteollisuuden liiton pyytämän polkumyyntiä koskevan tutkimuksen johdosta?

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Komissio on tietoinen äskettäisestä kehityksestä, joka liittyy kenkien tuontiin Kiinasta ja Vietnamista Euroopan yhteisöön. EU:n kenkäteollisuus valitti tästä asiasta komissiolle aikaisemmin tänä vuonna ja antoi vakuuttavia tietoja siitä, että EU:n kenkäteollisuus kärsii yhteisöön tuotavien kenkien polkumyynnin haitallisista vaikutuksista.

Komissio ryhtyi nopeasti toimiin ja aloitti kaksi polkumyyntiä koskevaa tutkimusta. Ensimmäinen koskee Kiinasta ja Intiasta peräisin olevien varvassuojuksella varustettujen kenkien tuontia. Toinen koskee Kiinasta ja Vietnamista tuotavia kenkiä, joiden päälliset ovat nahkaa.

Tutkimuksilla on tarkoitus selvittää, tuodaanko kyseiset tuotteet polkumyynnillä yhteisöön ja onko niillä kielteisiä vaikutuksia yhteisön kenkäteollisuuden taloudelliseen tilanteeseen. Niissä arvioidaan myös mahdollisten toimien vaikutuksia ja mahdollisia haittavaikutuksia yhteisön muihin taloudellisiin toimijoihin.

Tutkimuksissa on edistytty. Komissio tutkii nyt kyseisten maahantuojien markkinatalouskohtelua, kyseessä olevien tuotteiden luokkien ja mallien määrittelyä, polkumyynnin mahdollisuutta sekä tällaisen tuonnin vaikutuksia yhteisön kenkäteollisuuteen sekä kauppiaisiin, vähittäismyyjiin ja kuluttajiin. Kaikki tämä on meneillään. Ei ole yllätys, että asia on hyvin monimutkainen. Kun otetaan huomioon suuret tekniset ongelmat, sadat taloudelliset toimijat ja tuote, josta on tuhansia erilaisia malleja, on aivan liian varhaista antaa mitään viitteitä mahdollisesta lopputuloksesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL).(PT) Monet pienet ja keskisuuret yritykset lopettavat jo nyt toimintansa tai joutuvat tekemään niin pian. Tämä puolestaan pahentaa työttömyysongelmaa kyseisillä alueilla – esimerkiksi kotimaassani ja useissa muissa Etelä-Euroopan valtioissa – ja haittaa vakavasti näiden alueiden kehittymistä. Jollei prosessissa edistytä pian, voi olla jo liian myöhäistä. Haluan sen vuoksi kysyä teiltä, kuinka kauan pahiten kärsineet joutuvat odottamaan, ennen kuin turvalausekkeen kaltaisia tehokkaita käytännön toimenpiteitä otetaan käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Tutkimus saadaan valmiiksi määrätyssä ajassa, mutta en pysty sanomaan tarkasti koska. Komissio voi toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä, kun tutkimuksen aloittamisesta on kulunut kahdesta yhdeksään kuukautta.

Haluan korostaa, että tämä on todellakin hyvin monitahoinen asia; paljon monitahoisempi kuin alun perin oletimme tutkimusta aloittaessamme. Meidän on oltava hyvin tarkkoja siinä, että arvioimme täsmällisesti paitsi vaikutuksia yhteisön etuihin myös mahdollisia vaikutuksia siinä tapauksessa, että toteuttaisimme polkumyynnin vastaisia toimia, jotka koskisivat tämän alan tuottajia ja taloudellisia toimijoita. Myös jotkut yhteisön tuottajat teettävät osan tuotannostaan yhteisön ulkopuolella.

Yhteisössä aikaisemmin tuottajina asemansa vakiinnuttaneet liiketoiminnan harjoittajat ovat säilyttäneet tutkimuksen, suunnittelun ja tuotekehityksen yhteisössä mutta tekevät nyt hankintansa monista eri maista, esimerkiksi Kiinasta ja Vietnamista mutta myös Romaniasta, Bulgariasta, Brasiliasta, Italiasta, Slovakiasta ja muista jäsenvaltioista. Nämä entiset tuottajat tarjoavat myös paljon työpaikkoja näiden muiden taloudellisten toimintojen kautta.

Voitte tästä havaita – ja voisin yksilöidä myös muita tätä asiaa mutkistavia seikkoja – että meidän on tehtävä arviomme hyvin tarkasti. Euroopassa ei ole yhtä homogeenista tuottajaryhmää, jolla olisi yhdenmukaiset selkeästi yksilöitävät ja määriteltävät edut. Tuottajien edut ovat moninaiset, ja tehtyämme alustavan arvion siitä, onko väitettyä polkumyyntiä tapahtunut, meidän on varmistettava, mitä vaikutuksia mahdollisilla toimilla on tuottajien moninaisiin etuihin.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE). – (EN) Olen tyytyväinen ja helpottunut kuullessani arvoisan komission jäsenen vastauksen, koska minua ovat lobanneet jälleenmyyjät, jotka ovat investoineet huomattavasti Aasiaan, parantaneet Aasian maiden terveys-, turvallisuus- ja työoloja ja joiden toimista on ollut hyötyä sekä Aasian työntekijöille että Euroopan jälleenmyyjille. Onko arvoisa komission jäsen mahdollisesti samaa mieltä siitä, että olisi väärin, jos näihin yrityksiin aletaan soveltaa polkumyynnin vastaisia tulleja?

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Arvoisa parlamentin jäsen mainitsi yhden sellaisen eurooppalaisen tuottajaryhmän, jonka edut minun on otettava huomioon. Tähän hyvin monimutkaiseen tilanteeseen ei ole selvästikään helppoa löytää tasapainoista ja tasapuolista ratkaisua, ja rehellisesti sanottuna komissio tarvitsee kohtuullisesti kekseliäisyyttä ja joustavuutta, jotta tähän asiaan voidaan löytää ratkaisu, jonka jäsenvaltiot ja taloudelliset toimijat voivat hyväksyä.

Jäsenvaltiot saavat näin ollen piakkoin yksiköltäni ehdotuksen, jonka mukaan vietnamilaisiin maahantuojiin ei pitäisi soveltaa markkinatalouskohtelua, koska valtio puuttuu maassa yhä laajasti kauppaan ja muitakin kilpailun vääristymiä esiintyy edelleen paljon. Komissio ei ole vielä koonnut yhteen Kiinaa koskevia tuloksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne E. Jensen (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsen Mandelsonia vapaan kaupan kannattamisesta ja siitä, että hän puhui vapaakaupasta hyötyvien teollisuudenalojen puolesta. Erityisesti tähän asiaan liittyen haluaisin tietää, miksi polkumyynnin torjuntaa koskeva tutkimus ulottuu myös urheilukenkiin, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 467/98 ulkopuolelle ja joihin ei yleisesti ottaen ole sovellettu tuontirajoituksia moniin vuosiin. On annettu sellainen vaikutelma, että komissio on hätiköinyt vapaata kilpailua pelkäävien EU:n voimien painostuksen alla. Voiko arvoisa komission jäsen vahvistaa, ettei näin ole?

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Arvoisa parlamentin jäsen puhuu tärkeästä asiasta. Hänen ei pitäisi olettaa, että polkumyynnin vastaisia tulleja kannetaan kyseisiltä urheilutekstiilituottajilta. En ole vielä pystynyt vakuuttumaan siitä, että yhteisössä olisi tällaisia urheilutekstiilejä tuottava suora kilpailija. Minulle ei näin ollen ole selvää, millaista yhteisön etua alan tällä segmentillä rikotaan. Tutkimukset kuitenkin jatkuvat. Uskon, että pystymme pian muodostamaan näkemyksen jäsenen mainitsemasta erityisalasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kysymyksiin 49–53 vastataan kirjallisesti.(2)

Kysymykset komission jäsenelle Špidlalle

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys numero 54 (H-0890/05)

Aihe: Rakenneuudistusten ennustaminen

Mitä välineitä komissio käyttää ennustaakseen yritysten rakenneuudistuksia ja tulevaa taloudellista ja työvoimapoliittista kehitystä markkinoiden eri osa-alueilla ja eri tyyppisissä työpaikoissa, ennen kaikkea saari- ja maaseutualueilla sekä syrjäisillä alueilla?

Vaikuttavatko EU:n kahdenväliset ja kansainväliset velvoitteet ja sopimukset näihin ennusteisiin?

Minkä järjestelmien avulla komissio varmistaa kyseisillä alueilla kestävän kehityksen, niiden sosiaalisten rakenteiden säilymisen, ennen kaikkea työntekijöiden sopeutumisen uuteen työllisyystilanteeseen, ja uusien sukupolvien ammatillisen koulutuksen suunnittelun?

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komission toimet rakenneuudistusten alalla toteutetaan yleiseurooppalaiselta perustalta. Komission käytössä ei ole erityisvälineitä, joilla se voisi ennustaa yritysten rakennemuutoksia ja eri markkinasektorien tulevaa kehitystä talouden ja työllisyyden alalla tai kehitystä kunkin työtehtävän osalta saari- ja maaseutualueilla sekä syrjäisillä alueilla. Jäsenvaltiot voivat käyttää yksittäisiä aloja tai omia työmarkkinoita koskevia arviointivälineitään, mutta komissio voi ainoastaan yksittäistapauksissa valvoa tiettyjä aloja tai alueita. Komission 31. maaliskuuta 2005 antamassa tiedonannossa rakenneuudistuksista ja työllisyydestä tarjottiin työmarkkinaosapuolille tilaisuus esittää näkemyksensä tästä asiasta komissiolle. Komissio viittasi lisäksi 5. lokakuuta teollisuuspolitiikasta antamassaan tiedonannossa tiettyihin teollisuuden aloihin, joilla saattaa tapahtua rakennemuutoksia seuraavien viiden vuoden kuluessa. Meidän on tämän vuoksi voitava ennakoida nämä muutokset ja helpotettava niiden läpiviemistä alueellisella ja kansallisella tasolla sekä Euroopassa. Myös palvelualalla saattaa tapahtua rakennemuutos, minkä vuoksi on laadittava alaa koskevia yksityiskohtaisia tutkimuksia.

Komissio tekee yhteistyötä Dublinissa sijaitsevan Euroopan muutoksenseurantakeskuksen kanssa ja osallistuu aktiivisesti sen hankkeisiin, joiden kohteena ovat useat eri alat ja jotka koskevat rakennemuutosten seurantaa. Euroopan unionin tekemät sitoumukset ja sen tekemät kahdenväliset ja kansainväliset sopimukset sekä näiden sopimusten sosiaaliset lausekkeet vaikuttavat joihinkin keskeisiin rakennemuutoksen näkökohtiin, kuten markkinoiden avaamisen asteeseen, markkinoillepääsyyn, tekniseen innovaatiotoimintaan ja tekniikan jakamiseen. Komissiolla on käytettävissä joitakin välineitä, joilla voidaan edistää alueiden kestävää kehitystä, myös ja erityisesti Euroopan työllisyysstrategia, Euroopan sosiaalirahasto sijoitettaessa inhimilliseen pääomaan ja Euroopan aluekehitysrahasto sijoitettaessa perusrakenteisiin sekä tuottavat investoinnit ja alueiden omien valmiuksien kehittäminen.

Tukea myönnetään rakennerahastojen keskipitkän aikavälin strategian ohjelmista, joilla pyritään ennakoimaan ja hallinnoimaan paremmin teollisuuden kehitystä ja pitämään sen työntekijöihin kohdistuvat vaikutukset mahdollisimman pieninä. Tämän vuoksi komission ohjelmakaudelle 2007–2013 esittämissä ehdotuksissa asetetaan etusijalle muutoksen valvonta ja hallinta samalla, kun tavoitteena on kilpailukyky ja työllisyys. Tämän tuloksena keskitytään kolmeen tärkeään asiaan: epätasa-arvoon työllisyyden alalla, globalisaation aikaansaamaan edelleen nopeasti etenevään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen rakenneuudistukseen ja tietopohjaisen talouden kehittämiseen sekä väestörakenteen muutoksiin, jotka johtavat työvoiman ikääntymiseen.

Asetuksella tarjotaan muun muassa yhden prosentin varaus lähentyville alueille ennakoimattomia menoja varten ja muille alueille 3 prosentin varaus. Tämän ansiosta jäsenvaltiot voivat käyttää rakennerahastoja hallinnoidakseen paremmin taloudellisia ja sosiaalisia rakennemuutoksia ja maailmanlaajuisia markkinoita. Komissio on tämän lisäksi ehdottanut hiljattain sellaisen rahaston perustamista, jolla helpotetaan mukautumista globalisaatioon (Globalisation Adjustment Fund) ja jolla on tarkoitus puuttua rakennemuutoksen kielteisiin vaikutuksiin. Jos rahasto perustetaan, siitä tuetaan globalisaation vuoksi kriiseihin ajautuneita työntekijöitä.

Mitä tulee tulevien sukupolvien koulutukseen, Euroopan koulutusohjelmat Erasmus, Sokrates ja Leonardo antavat tuhansille nuorille mahdollisuuden opiskella ulkomailla. Lisäksi EU:n rahoittamat tutkimuksen puiteohjelmat mahdollistavat tärkeiden EU:n hankkeiden rahoittamisen erityisesti työllisyyden, koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja innovaatiotoiminnan alalla, ja näillä hankkeilla pohjustetaan tulevia toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, kiitän arvoisaa komission jäsentä selventävästä vastauksesta.

Halusin nimenomaisesti kysyä, oletteko suunnitelleet, mistä tähän suunniteltuun rahastoon, jolla vahvistetaan rakennemuutosta, tarkoitettu rahoitus on peräisin, ja edellytetäänkö kaikkien näiden tukitoimenpiteiden julkistamista, jotta eurooppalaisten luottamusta kehitykseen voidaan vahvistaa ja jotta voidaan estää heitä lannistumasta globalisaation pyörteissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Špidla, komission jäsen (CS) On luonnollisesti niin, että komissio voi jo tällä hetkellä käytettävissään olevien varojen avulla vastata joihinkin odottamattomiin muutoksiin. Ottaakseni yhden hyvin tunnetun esimerkin, Rover-yhtiöstä irtisanottiin äskettäin 50 000 työntekijää lyhyellä aikavälillä. Komissio puuttui tilanteeseen rakennerahastojen avulla, ja tämä toimenpide on tunnustettu menestykseksi. On sanomattakin selvää, että tämä tapaus oli epätavallinen, koska se koski ainoastaan yhdessä valtiossa toimivaa tehdasta. Electrolux-yhtiön äskettäiset muutokset ovat esimerkkinä toisiinsa liittyvistä ongelmista, jotka järjestelmän laaja rakenneuudistus on aiheuttanut ja jotka koskevat useampaa kuin yhtä maata. Meillä ei ole tällä hetkellä tehokkaita välineitä tällaisten tapausten käsittelemiseksi, minkä vuoksi parhaillaan tarkastellaan ajatusta rahastosta, jolla käsiteltäisiin globalisaation ja rakennemuutosten vaikutuksia. Rahaston tavoitteena ei olisi suojella kilpailukyvyttömiä yrityksiä, vaan antaa rakenneuudistuksesta kärsineille ihmisille mahdollisuus löytää elantonsa muualta. Kielikuvaa käyttääkseni tavoitteena ei ole pelastaa uppoavaa laivaa vaan pelastaa miehistö ja siirtää heidät toiseen laivaan tai kuivalle maalle, jotta he voivat jatkaa elämäänsä.

Rahastolla edistetään inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen tehtäviä sijoituksia sekä työllisyyttä ja innovaatiokumppanuuksia koskevien sopimusten tekemistä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Rahastosta tuetaan lisäksi sellaisten järjestelmien ja välineiden kehittämistä, jotka helpottavat sosiaalisten ja taloudellisten muutosten ennustamista, rohkaisevat rakennemuutoksen kohteena olevia työntekijöitä ja yrityksiä joustamaan ja edistävät kaikkien sidosryhmien hallintovalmiuksia ja tuottavuutta esimerkiksi kouluttamalla muutokseen osallistuvaa johtohenkilöstöä. Tämän rahaston täytäntöönpanossa voidaan käyttää myös jäsenvaltioissa jo käytössä olevia välineitä, joita käytetään esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Joachim Wuermelingin kysymys numero 55 (H-0899/05)

Aihe: Työntekijöiden vapaa liikkuvuus

Työllisyys- ja sosiaaliasioista sekä yhtäläisistä mahdollisuuksista vastaava komission jäsen Vladimir Spidla otti kantaa työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen työmarkkinaosapuolten kanssa järjestetyssä kokouksessa syyskuun lopulla. Komission jäsen haluaa kuulemma poistaa itäeurooppalaisia työnhakijoita koskevat rajoitukset mahdollisimman pian.

Palkkaerot uusien jäsenvaltioiden ja niihin rajoittuvien alueiden välillä ovat kuitenkin erittäin suuret, minkä vuoksi työntekijöiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden aikaistaminen on huomattavan tärkeä kysymys.

Onko komissiolla jo konkreettista suunnitelmaa itäeurooppalaisia työnhakijoita koskevien rajoitusten poistamiseksi? Miten ja milloin rajoitukset tässä tapauksessa poistetaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Špidla, komission jäsen (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, kun liittymissopimukset tehtiin, sovittiin, että siirtymäajalla sovellettaisiin niin sanottua 2+3+2 -politiikkaa. Yksi tapa tarkastella näitä moninkertaisia siirtymäaikoja tai määräaikoja, joina voidaan tarkistaa tilanne ja päättää siirtymäajan mahdollisesta jatkamisesta, on tarkastella niitä siten, että niiden taustalla on halu tehdä liittymissopimukset ja lopettaa siirtymäajat, koska jollei siirtymäaikoja poisteta, työntekijät eivät voi saavuttaa täyttä liikkumisen vapautta niin nopeasti kuin se muutoin olisi mahdollista.

Komission velvollisuutena on nyt antaa kertomus, jossa arvioidaan siirtymäaikojen vaikutusta niiden kahtena ensimmäisenä voimassaolovuotena. Tavoitteenamme on laatia kertomus, joka on uskottava ja menetelmänsä puolesta täysin luotettava ja jossa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät, myös se seikka, että joillakin vanhoilla jäsenvaltioilla on yhteinen raja uusien jäsenvaltioiden kanssa. Pidän tätä kertomusta erittäin tärkeänä. Paitsi että se tarjoaa arvovaltaisen perustan tätä arkaluonteista asiaa koskevalle päätöksenteolle sen on myös toimittava perustana seuraavien kolmen vuoden aikana toteutettaville toimille ja arvioinneille. Sen jälkeen päätökset tehdään jälleen perustamissopimuksen mukaisesti, koska siirtymäajan alkamisesta on tuolloin kulunut viisi vuotta, ja tuolloin on paljon vähemmän liikkumavaraa kuin vain kahden vuoden kuluttua siirtymäajan alkamisesta. On meidän etujemme, sanoisinko pakottavien etujemme, mukaista harkita asianmukaisesti kaikkia merkityksellisiä seikkoja, jotka liittyvät tähän arkaluonteiseen asiaan, myös yksittäisten jäsenvaltioiden maantieteellistä sijaintia.

 
  
MPphoto
 
 

  Manfred Weber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää vilpittömästi arvoisaa komission jäsentä hänen esittämistään huomautuksista ja siitä, että hän vakuutti, että kertomuksesta tulee tasapainoinen. Haluan esittää vielä seuraavan lisäkysymyksen: Miksi teidän ja teidän virkamiestenne julkisissa lausunnoissa on annettu ymmärtää, että päätös on jo tehty ja miksi vapaata liikkuvuutta kiirehditään kovin?

Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että tavoitteenamme on vapaa liikkuvuus, ja myös me kannatamme tätä Euroopan unionin perusperiaatetta. Ydinkysymys on kuitenkin se, miten voidaan taata, että kaikkien asianosaisten huoliin suhtaudutaan vakavasti. Toistan siis vielä kysymykseni: miksi olette jo tehnyt päätöksenne tästä asiasta?

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Špidla, komission jäsen (CS) Olen jo tavallaan vastannut tähän kysymykseen edellisessä puheenvuorossani, mutta kysymys on mielestäni niin tärkeä, että se ansaitsee yksityiskohtaisemman vastauksen. Liittymissopimuksessa siirtymäajat jaettiin tiettyihin vaiheisiin, koska oletettiin, että näitä vaiheita arvioitaisiin perinpohjaisesti. Näiden välivaiheiden epäsuorana tavoitteena on päättää siirtymäajat, ja mitä aikaisemmin sen parempi. Uskon vakaasti, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin talouskasvun eteenpäin vievistä voimista, ja tähän liittyy myös uusien työpaikkojen syntyminen. Tämän vuoksi kyse on yleisen edun mukaisesta asiasta.

Olen sitä vastoin hyvin tietoinen siitä, että tämä on erittäin arkaluonteinen asia. Haluan toistaa, että tavoitteenamme on antaa kertomus, jota pidetään virallisena, ja tarkoitan tällä sitä, että kertomus ei saa menetelmällisesti antaa sijaa moitteille. Yksittäiset valtiot voivat luonnollisesti tehdä omia, perustamissopimuksen mukaisia päätöksiä ja ne voivat tosiseikkojen perusteella päättää, mikä on niiden kannalta oikein. Komission aikomuksena ei ole missään tapauksessa hajottaa minkään valtion työmarkkinoita tai tuottaa niille vahinkoa. Liittymissopimusten tavoitteena kuitenkin on luoda yhteismarkkinat ja saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus yhteismarkkinoilla, koska se on yksi Euroopan unionin kannattamista perusarvoista ja se on Euroopan yhdentymisen perustana. Tämän vuoksi katson, että meidän olisi toimittava riittävän nopeasti ja rohkeasti sen jälkeen, kun olemme tutkineet tärkeät tiedot perinpohjaisesti. On sanomattakin selvää, että vastuu päätöksenteosta on hallituksilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Claude Moraes (PSE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, kiitos, että toistitte huomautuksenne työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta. Olen pitkälti samaa mieltä kanssanne.

Haluaisin kuitenkin kysyä teiltä, aiotteko tutkia tai arvioida komission näkökulmasta Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden maiden päätöksiä avata työmarkkinansa työvoiman vapaalle liikkuvuudelle välittömästi, ja verrata niiden tilannetta tilanteeseen valtioissa, joissa liikkuvuudelle asetetaan rajoitteita. Aiotteko tehdä näin ja voisitteko kertoa, olisiko tällainen arviointi mahdollista toteuttaa?

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Špidla, komission jäsen (CS) On täysin selvää, että Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Ruotsin kokemukset tarjoavat arvokkaan tietolähteen arvioitaessa siirtymäaikojen päättymistä tai soveltamatta jättämistä. Näitä kokemuksia on arvioitava tarkasti, ja tässä yhteydessä voidaan tehdä myös joitakin tutkimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kyselytunnille varattu aika on lopussa. Kysymyksiin 56–90 vastataan näin ollen kirjallisesti(3).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 20.15 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Jacek SARYUSZ-WOLSKI

 
  

(1) Niiden kysymysten osalta, joita ei käsitelty kyselytunnilla, ks. kyselytuntiliite.
(2)Niiden kysymysten osalta, joita ei käsitelty kyselytunnilla, ks. kyselytuntiliite.
(3) For questions not taken, see Annex: ‘Question Time’.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö