Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 16. marraskuuta 2005 - Strasbourg

4. Ilmastonmuutos – Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjuminen

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu ilmastonmuutosta koskevista neuvoston ja komission julkilausumista ja Anders Wijkmanin laatimasta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnöstä (A6-0312/2005) maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjunnasta (2005/2049(INI)).

  Margaret Beckett, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä lähes kaikki maailmassa myöntävät, että ilmastonmuutos on vakava ja ripeitä toimia vaativa ongelma. IPCC ennustaa, että maapallon lämpötila saattaa nousta jopa 5,8°celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Erään vakuutusyhtiön mukaan kymmenen seuraavan vuoden aikana ilmaston lämpenemisen kustannukset voivat arviolta kaksinkertaistua vuosi vuodelta 150 miljardiin Yhdysvaltojen dollariin, jolloin korvaussummista aiheutuu vakuutuksenantajille 30–40 miljardin Yhdysvaltojen dollarin suuruiset kustannukset. On selvää näyttöä siitä, että ilmaston lämpeneminen oli osasyyllisenä Euroopan vuoden 2003 helleaaltoon, joka, kuten jäsenet varmaankin muistavat, aiheutti 26 000 ennenaikaista kuolemantapausta ja 13,5 miljardin Yhdysvaltojen dollarin suuruiset kustannukset.

Nämä tapahtumat ja niiden hinta osoittavat sangen selvästi, mitä hallitsematon ilmastonmuutos voi todellisuudessa tarkoittaa. On selvää, että ilmastonmuutos on suuren mittaluokan ongelma ja kiireellinen ongelma, ja tämän vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta päätti ottaa ilmastonmuutoksen sekä G8-maiden puheenjohtajakautensa että EU:n puheenjohtajakautensa painopisteeksi.

Vuosi 2005 on ollut kriittinen vuosi kansainvälisessä ilmastonmuutospolitiikassa. Kioton pöytäkirja on tullut voimaan. EU:n päästökauppajärjestelmä on olemassa ja käynnissä, ja vuoden lopussa on määrä aloittaa keskustelut vuoden 2012 jälkeisistä jatkotoimista. Palaan tähän kohta.

G8-maat edustavat vain pientä – joskin keskeistä – maiden joukkoa, mutta tässä ryhmässä saavuttamallamme edistyksellä on toivoakseni suuri merkitys. G8-maiden heinäkuisessa huippukokouksessa käydyt keskustelut päättyivät kunnianhimoiseen julkilausumaan. Kaikki jäsenet, muun muassa Yhdysvallat, olivat samaa mieltä ihmisen toiminnan osuudesta ilmaston lämpenemiseen ja kiireellisten toimien tarpeellisuudesta. Lisäksi saavutettiin yksimielisyys toimenpidepaketista, jolla ilmastonmuutosta voidaan torjua monella eri rintamalla, joita ovat energiatehokkuus, puhtaampi energiantuotanto, tutkimus ja kehitys, puhtaamman energian rahoittaminen, ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinta ja laittomien hakkuiden torjunta.

G8-maat ovat yhdessä Maailmanpankin ja muiden kehityspankkien kanssa ryhtyneet parantamaan puhtaan teknologian mahdollisuuksia saada rahoitusta, ja lisäksi ne sopivat aloittavansa G8-maiden ja muiden paljon energiaa tarvitsevien maiden välillä uuden vuoropuhelun ilmastonmuutoksesta, puhtaasta energiasta ja kestävästä kehityksestä. Ensimmäinen tähän vuoropuheluun kuuluva kokous pidettiin Lontoossa 1. marraskuuta, ja Meksiko tarjoutui toimimaan ensi vuonna järjestettävän toisen kokouksen isäntämaana.

Euroopan unionin jäsenvaltiot huomasivat 1990-luvulla ensimmäisten joukossa ilmaston lämpenemisen vaarat, sen yhteyden ihmisen toimintaan ja tarpeen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Jo vuonna 1991 komissio julkisti ensimmäisen yhteisön strategian hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Kioton pöytäkirjaan perustuvien EU:n velvoitteiden valossa kävi pian ilmi, että enemmän oli tehtävä. Niinpä vuonna 2000 käynnistettiin Euroopan ilmastonmuutosohjelma. Tällä hetkellä EU on kärjessä esimerkiksi ilmailusta aiheutuvien päästöjen huomioon ottamisessa, ja kiitämme lämpimästi komissiota äskeisestä tiedonannosta, joka koskee ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentämistä. Se, että komissio ilmoitti tukevansa lentokoneiden päästöjen sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään, on hyvin rohkaisevaa, ja toivomme edistyvämme tällä alalla, joka on painopisteitämme Euroopan unionin puheenjohtajakaudellamme.

Euroopassa on selkeästi tunnustettu energiatehokkuuden tärkeys ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin vastaamisessa, ja työ on jo käynnissä energiatehokkuussäästöjen saavuttamiseksi kaikkialla yhteisössä. Energiapalveludirektiivistä, josta toivon meidän saavuttavan yhteisymmärryksen vuoden loppuun mennessä, odotetaan haastavaa ensimmäistä askelta, ja kesäkuun lopussa julkaistavasta energiatehokkuutta koskevasta komission vihreästä kirjasta on määrä tulla Euroopan energiatehokkuusstrategiaa vuoteen 2020 ohjaava tuleva viitekehys.

Kaikesta tästä työstä ja ponnistelusta huolimatta on selvää, että EU:n päästöt eivät alene yhtä nopeasti kuin haluaisimme, ja kaikilla aloilla tarvitaan kiireellisiä toimia sekä kansallisella että EU:n tasolla. Näin ollen olen iloinen komission päätöksestä aloittaa uusi vaihe Euroopan ilmastonmuutosohjelmassa sen selvittämiseksi, mitä muuta on tehtävissä.

Tämän lisäksi komissio ja neuvosto kehittävät parhaillaan EU:lle keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja aikovat raportoida tähänastisesta edistymisestä joulukuun Eurooppa-neuvostolle. Parlamentin panos on tässä asiassa ratkaisevan tärkeä, joten äsken laatimanne päätöslauselma on erittäin arvokas lisä tähän prosessiin.

Puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta pyrkii luomaan liikevoimaa sellaisen laajan kansainvälisen prosessin puitteissa, jossa EU:lla on ratkaisevan tärkeä rooli. Tämän vuoksi otimme ilmastonmuutoksen EU:n ja Kiinan sekä EU:n ja Intian välisten huippukokousten asialistalle. Nämä kaksi maata ovat EU:lle erityisen tärkeitä kumppaneita ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kummassakin huippukokouksessa käytiin hyödyllisiä kahdenvälisiä keskusteluja energiaturvallisuudesta ja energiatehokkuudesta.

Kiinan ja EU:n kumppanuudessa keskeinen osatekijä on uusi aloite, jonka tavoitteena on hiilen talteenoton ja varastoinnin avulla saavutettu lähes päästötön hiilivoima, jotta voidaan vastata hiiliperäisten kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä johtuvaan elintärkeään haasteeseen. Lisäksi sovimme uudesta kumppanuudesta Intian kanssa. Myös EU:n ja Venäjän välinen huippukokous oli loistava tilaisuus arvioida yhdessä kokemuksiamme Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanosta sen varmistamiseksi, että pöytäkirjaan liittyvät järjestelmät ovat valmiit ja toiminnassa mahdollisimman pian.

Syyskuussa maatalousneuvoston ministerit kokoontuivat ensimmäisen kerran yhteen ympäristöministerien kanssa keskustelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen EU:ssa. Otimme ilmastonmuutoksen myös energia-, liikenne- ja kilpailukykyneuvostojen asialistalle.

Kaikki tämä toiminta johtaa siihen, että joulukuussa Montrealissa pidetään Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten ensimmäinen kokous, jossa sopimuspuolet aloittavat pöytäkirjan nojalla neuvottelut vuoden 2012 jälkeisestä seuraavasta kaudesta. Haluaisin tehdä selväksi, että EU ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat edelleen täysin sitoutuneita Kioton pöytäkirjaan ja ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen. Kuten pääministerimme Tony Blair totesi tällä viikolla ylipormestarin juhla-aterialla Lontoossa, maailma tarvitsee kehystä tarpeellisine tavoitteineen, joita sovelletaan herkästi ja viisaasti oikeassa aikataulussa, joka ulottuu vuoden 2012 jälkeiseen aikaan. Ehkäpä voisin pyytää kollegojani kiinnittämään erityisestä huomiota sanan "tavoitteet" käyttöön, koska Yhdistynyt kuningaskunta on koko ajan toistanut, että tavoitteita sisältävät muodolliset sopimukset ovat olennaisen tärkeitä kaikissa kansainvälisissä ilmastonmuutosjärjestelmissä erityisesti sen vuoksi, että ne toimivat kannustimena ja antavat varmuutta yritysmaailmalle.

Myös epävirallinen G8-prosessi on erittäin tärkeä, mutta se on täydentävä. Tarkoituksena ei ole eikä ole koskaan ollutkaan, että sillä korvattaisiin Kioton pöytäkirja tai Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus. Toivon, että tänä vuonna kummallakin puheenjohtajakaudella tekemäämme työtä viedään eteenpäin Montrealissa.

Montrealissa juhlitaan ennen kaikkea suurta saavutusta: Kioton pöytäkirjan voimaantuloa. Joskus näytti siltä, että pöytäkirja ei tulisi koskaan voimaan, mutta EU jatkoi itsepäisesti työtään voimaantulon hyväksi, ja niinpä maailman ainoa uskottava, sitova kansainvälinen sopimus kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi on nyt totta.

EU löi lukkoon kantansa Montrealin neuvotteluja varten lokakuun ympäristöneuvostossa. Haluamme sopia ensinnäkin Marrakešin sopimuksista eli päätöksistä, jotka muodostavat pöytäkirjan sääntökirjan. Toiseksi haluamme sopia vaatimustenmukaisuusmekanismista sen varmistamiseksi, että pöytäkirjan sopimuspuolet noudattavat pöytäkirjan sääntöjä. Kolmanneksi haluamme pyrkiä parantamaan Kioton mekanismien toimintatapaa, ja tällä tarkoitan ennen kaikkea puhtaan kehityksen mekanismia. Päästökauppa, puhtaan kehityksen mekanismi ja yhteinen täytäntöönpano ovat kaikki pöytäkirjan kannalta ratkaisevan tärkeitä tekijöitä, ja ne ovat tulevinakin vuosina olennaisen tärkeitä.

Lopuksi totean, että Montrealin kokouksessa katse käännetään tulevaisuuteen keskustelun aloittamiseksi siitä, mitä tapahtuu, kun Kioton sitoumusten ensimmäinen kausi päättyy vuonna 2012. Tämä viimeinen aihe on todennäköisesti kaikkein hankalin ja myös kaikkein tärkein. Ei ole epäilystäkään siitä, että haluamme kehittää pöytäkirjaa edelleen vuoden 2012 jälkeen ja että meidän on aloitettava pöytäkirjan 3 artiklan 9 kohdan mukaisesti keskustelu EU:n ja muiden Kioton sopimuspuolten tulevien sitoumusten arvioimiseksi. On kuitenkin myös varsin ilmeistä, että todella tehokas maapallon ilmastonmuutosta koskeva järjestelmä edellyttää laajempaa osallistumista kuin mitä pöytäkirja nykyään tarjoaa. Montrealissa etsimme polkuja, jotka johtaisivat sellaisen vuoden 2012 jälkeisen kehyksen syntymiseen, joka perustuisi nykyiseen Kioton pöytäkirjaan ja jossa otettaisiin sen opetukset huomioon ja johon voisi osallistua mahdollisimman moni maa.

EU:n on tietenkin tuettava sopimuspuolten välillä Montrealissa pidettävää kokousta varten esittämiämme poliittisia tavoitteita osoittamalla käytännössä, että olemme terävintä kärkeä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Lisäksi Kioton pöytäkirjassa määrätään, että vuoteen 2005 mennessä sopimuspuolten on osoitettava edistymisensä omien Kioton sitoumustensa täyttämisessä. Tämä on EU:lle otollinen hetki vahvistaa omaa sitoutumistamme Kioton pöytäkirjaan, päästövähennystavoitteemme saavuttamiseen ja kehitysmaiden auttamista koskevien velvollisuuksiemme täyttämiseen. Kokousta valmistellessamme keräämme tietoja, tosiseikkoja ja tilastoja, joilla osoitamme poliittisen sitoutumisemme toteutumisen käytännössä. Tiedämme, että meidän on tehtävä enemmän ja me kaikki olemme siihen valmiita.

Tämänpäiväinen keskustelumme täällä Strasbourgissa antaa meille mahdollisuuden arvioida nykyistä tilannetta ja tarjoaa meille jälleen yhden tilaisuuden osoittaa muulle maailmalle, että EU suhtautuu tähän ongelmaan hyvin vakavasti ja on sitoutunut saavuttamaan tuloksia. Olemme yhdessä saaneet jo paljon aikaan, olemme osoittaneet johtajuutta ja saavuttaneet käytännön tuloksia. Meidän on jatkettava tällä tavoin, emmekä saa horjua ympäristöä koskevien panosten kovetessa.

Ongelma ei ratkea Montrealissa, eikä nykyisellä Yhdistyneen kuningaskunnan EU:n puheenjohtajakaudella. EU:n ja G8-maiden tulevien puheenjohtajavaltioiden on jatkettava tätä työtä, pidettävä ilmastonmuutos keskeisellä sijalla kunkin ohjelmissa ja torjuttava niitä merkittäviä uhkia, joita se aiheuttaa talouksillemme, yhteiskunnillemme ja ympäristöllemme. Ilmassa on rohkaisevia merkkejä siitä, että seuraavat G8-maiden puheenjohtajavaltiot – Venäjä ja Japani – aikovat toden teolla toimia näin ja luotan täysin siihen, että EU toimii jatkossakin määrätietoisesti tässä elintärkeässä asiassa.

(Suosionosoituksia)

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, olen erityisen iloinen siitä, että minulla on tilaisuus keskustella teidän kanssanne äskeisistä tapahtumista ilmastonmuutoksen alalla ja siitä, miten asiaan liittyvää Euroopan unionin politiikkaa vahvistetaan, ja siitä, miten kaikki tällä alalla hyödyllistä kansainvälistä yhteistyötä tekevät kumppanit saadaan osallistumaan aktiivisesti.

Tämänpäiväinen keskustelu on erityisen tärkeä näin Montrealissa pidettävän osapuolten välisen tulevan kokouksen aattona. Kokouksen erityisyys johtuu Kioton pöytäkirjan voimaantulosta ja niistä keskusteluista, joita käydään järjestelmästä, jolla ilmastonmuutosta voidaan torjua vuoden 2012 jälkeen.

Me kaikki olemme huolestuneita äskeisestä luonnonmullistusten sarjasta. Viime kesänä Iberian niemimaalla kärsittiin ankarasta kuivuudesta, kesällä keskisessä Euroopassa oli tulvia, useita pyörremyrskyjä – Katrina, Rita ja Wilma – raivosi ja muitakin pienempiä mullistuksia koettiin.

Vuosi 2005 on jo rikkonut kaikki ennätykset sikäli, että vuonna 2005 kirjattiin enemmän nimettyjä trooppisia sykloneja kuin koskaan ennen siitä alkaen, kun niistä on pidetty kirjaa. Vaikka tiettyjä sääilmiöitä ei voi liittää suoraan ilmastonmuutokseen, kuivuuskausien ja tulvien sekä entistä vakavampien ja entistä yleisempien pyörremyrskyjen tai trooppisten myrskyjen kaltaisten ilmiöiden lisääntyminen vahvistaa tiedemaailman varoitukset ilmaston muuttumisesta.

Maapallo ei ole todennäköisesti koskaan historiansa aikana lämmennyt yhtä nopeasti kuin viimeisten 30 vuoden aikana. 1990-luku oli lämpimin vuosikymmen, ja yhdeksän kymmenestä kaikkien aikojen lämpimimmistä vuosista osuu vuosiin 1995–2004, ja kaikkein lämpimin oli vuosi 1998. Tiedeyhteisö pelkää, että vuodesta 2005 voi lopulta tulla kaikkien aikojen lämpimin vuosi.

Kuten me kaikki tiedämme, maapallon lämmetessä myös meri lämpenee, ja meren lämpötilan noustessa yli 26 celsiusasteen trooppisen syklonin kehittyminen on todennäköistä. Lämpötila merenpinnan tasolla on noussut koko maailmassa sadan viime vuoden kuluessa 0,6 prosenttia, mikä tarkoittaa, että tulevaisuudessa koemme todennäköisesti paljon useammin ja entistä voimakkaampia sykloneja.

Ei ole niin tärkeää selvittää, missä määrin pyörremyrsky Katrina tai muut sääilmiöt johtuvat ihmisen toiminnasta, vaan on otettava opiksi näistä sääilmiöistä, jotta voimme voittaa taistelun ilmastonmuutosta vastaan.

Haluan viitata erityisesti parlamentin päätöslauselmaesitykseen, joka koskee tiedonantoa nimeltä "Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjuminen", ja haluan kiittää erityisesti esittelijä Anders Wijkmania sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäseniä, kehitysyhteistyövaliokunnan jäseniä ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäseniä heidän arvokkaista ja täsmällisistä ehdotuksistaan.

Päätöslauselmaesityksessä korostetaan, että yhteisön ilmastonmuutoksen rajoittamista koskevan strategian on perustuttava seuraavaan lähestymistapaan: Kioton pöytäkirjan keskeisten osien kehittämiseen, kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaaseen vähentämiseen Euroopan unionissa, kaikkien tärkeimpien maiden, kuten Yhdysvaltojen, osallistumiseen, strategisen kumppanuuden kehittämiseen ratkaisevan tärkeiden kehitysmaiden kanssa, tutkimuksen ja innovaatioiden voimakkaaseen edistämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen Euroopan unionissa.

Olen samaa mieltä tästä lähestymistavasta ja tuen sitä. Komission tänä vuonna ilmastonmuutoksen alalla tekemät aloitteet ovat enimmäkseen parlamentin ehdotuksen mukaisia.

Haluaisin esittää lyhyen yleisen huomion: lokakuussa komissiossa alkoi uusi aikakausi ilmastonmuutosta koskevan eurooppalaisen ohjelman saralla Brysselissä pidetyssä merkittävässä kokouksessa, johon osallistuivat tärkeimmät alan toimijat. Uudesta eurooppalaisesta ilmastonmuutosohjelmasta tulee uusi kehys ilmastonmuutoksen osalta vuoden 2012 jälkeen harjoittamallemme politiikalle.

Käsittelemme useita uusia kysymyksiä, kuten ilmailua, ja lisäksi kiinnitämme huomiota uusiin teknologioihin, kuten hiilen talteenottoon, mikä tarjoaa mahdollisuuksia ryhtyä taloudellisesti tehokkaisiin toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Ensimmäisenä toimenaan komissio aikoo perustaa tiettyjä työryhmiä. Näitä ovat työryhmä, jonka on määrä arvioida ilmastonmuutostoimien toteuttamisessa tähän mennessä saavutettua kehitystä, työryhmä, jonka on määrä perehtyä hiilen talteenottoon ja varastointiin geologisissa muodostelmissa keinona hillitä ilmastonmuutosta, työryhmä, jonka on määrä arvioida ilmailun sisällyttämistä kasvihuonekaasuja koskevaan yhteisön kauppajärjestelmään, työryhmä, jonka on määrä arvioida kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevaa yhteisön strategiaa ja työryhmä, jonka on määrä arvioida, mitä tarpeellisia poliittisia mukautuksia Euroopan unionissa on tehtävä.

Kunkin näistä työryhmistä on määrä arvioida uusia aloja, joilla Euroopan unioni voi tehostaa toimiaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ensimmäisen näistä työryhmistä odotetaan aloittavan lopullisten selvitysten jättämisen käsiteltäväksi ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Kuten neuvoston puheenjohtaja Beckett totesi, komissio on antanut lisäksi energiatehokkuutta koskevan vihreän kirjan. Vastaavasti haluaisin viitata komission tiedonantoon nimeltä "Ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentäminen". Ilmailu aiheuttaa yhä enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Tiedonannossa päädytään siihen lopputulokseen, että paras tapa vähentää näitä päästöjä on ilmailualan ottaminen mukaan yhteisön päästökauppajärjestelmään. Asianosaisia kuultuaan komissio aikoo esittää asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen vuoden 2006 loppuun mennessä.

Komission aloitteet eivät tietenkään tarkoita toimenpiteisiin ryhtymistä pelkästään Euroopan unionin sisällä. Osallistumme aktiivisesti keskusteluihin kolmansien maiden kanssa ja tiedustelemme niiden näkemyksiä seuraavaksi toteutettavista toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä tulevissa neuvotteluissa, joissa käsitellään ilmastonmuutosta ja uusien rakenteiden luomista poliittisen vuoropuhelumme ja teknologisen yhteistyömme vahvistamiseksi.

Ilmastonmuutos ja erityisesti sen yhteydet energiaan ja energiahuollon turvaamiseen sisältyvät kahdenvälisten ja monenvälisten suhteidemme painopisteisiin. Tällä alalla teemme tiiviisti yhteistyötä puheenjohtajavaltio Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, joka, kuten neuvoston puheenjohtaja Beckett edellä totesi, on asettanut ilmastonmuutoksen hyvin korkealle Gleneaglesissa pidettävän G8-huippukokouksen asialistalla ja on jatkuvasti asettanut ilmastonmuutoksen painopisteidensä joukkoon.

Tulokset ovat rohkaisevia. Euroopan unionin ja Kiinan välillä tehty ilmastonmuutosta ja energiaa koskeva kumppanuussopimus on poliittinen kehys näissä asioissa tehtävän yhteistyön ja vuoropuhelun tiivistämiseksi. EU:n ja Kiinan välisen kumppanuuden päätavoitteena on kehittää edistyksellistä, lähes päästötöntä hiiliteknologiaa, joka perustuu hiilen talteenottoon ja varastointiin biologisissa muodostelmissa. Muita tavoitteita ovat muiden puhtaiden energialähteiden sekä energiatehokkuuden, energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen.

EU:n ja Intian väliseen puhdasta kehitystä ja ilmastonmuutosta koskevaan aloitteeseen kuuluu useita eri aloitteita vuoropuhelun kehittämiseksi. Aloitteessa painotetaan yhteistyötä puhtaiden teknologioiden kehittämisen ja arvioinnin osalta sekä maapallon lämpenemiseen liittyvien tarpeellisten sopeutusten ja Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismien osalta.

YK:n ilmastonmuutoskokous alkaa Montrealissa Kanadassa kuun lopussa, ja se kestää kaksi viikkoa. Komissio on osallistunut aktiivisesti useisiin Montrealin kokousta valmisteleviin epävirallisiin kokouksiin. Meidän toimillamme sekä Euroopan unionissa että kansainvälisissä yhteyksissä on ollut merkittävä rooli luotaessa edellytyksiä tämän kokouksen onnistumiselle. Mitkä ovat tavoitteemme Montrealissa?

Ensinnäkin kokous tarkoittaa Kioton pöytäkirjan voimaantuloa. Kokouksessa hyväksytään pöytäkirjan soveltamisen edellyttämät säännöt ja menettelyt. Tässä kehyksessä meidän on tärkeää osoittaa, että Euroopan unioni pyrkii täyttämään sitoumuksensa.

Toiseksi viime kuukausina käyty intensiivinen vuoropuhelu on luonut merkittävää liikevoimaa, jotta Montrealin kokouksessa voidaan alkaa kansainvälisen tason keskustelu tulevan kansainvälisen ilmastonmuutosstrategian muodosta.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ei ole kuitenkaan ennalta varmaa. Pieni määrä maita on Yhdysvaltojen johdolla edelleen haluton osallistumaan vuoropuheluun, jota käydään ilmastonmuutokseen liittyvästä tulevasta maailmanlaajuisesta strategiasta. Meidän on lisättävä ponnistelujamme tulevien viikkojen aikana, jotta nämäkin maat tekevät yhteistyötä vuoropuhelun aloittamiseksi.

Lisäksi meidän on tärkeää huomata, että Montrealin kokous ei ole prosessin loppu. Kokous on vuoropuhelun alku, mutta se ei tarjoa valmista ratkaisua. Ratkaisu löydetään ainoastaan käymällä tulevina vuosina tiivistä kansainvälistä keskustelua. Tämän vuoropuhelun avulla meidän on löydettävä ratkaisuja, joilla vastataan niihin peruskysymyksiin, joista muodostuu tuleva ilmastonmuutosstrategia, sellaisena kuin se määriteltiin komission tiedonannossa aiemmin tänä vuonna. Seuraavat seikat kuvastuvat parlamentin päätöslauselmaesityksestä: entistä laajempi osallistuminen, kaikkien alojen ja kaikkien kaasujen sisällyttäminen, uusien teknologioiden kehittämisen ja käytön vahvistaminen, markkinamekanismeihin perustuvien keinojen käyttäminen ja lisäksi toimet maapallon lämpenemisestä aiheutuviin seurauksiin sopeutumiseksi.

Lopuksi totean vielä, että jos vuoropuhelulla halutaan olevan myönteinen lopputulos, ilmastonmuutokseen kohdistuvan aktiivisen poliittisen kiinnostuksen on jatkuttava ja Euroopan unionin johtavaa asemaa on vahvistettava. Meidän on osoitettava, että voimme vähentää päästöjämme ja että tällä edistetään taloudellista kehitystämme. Päätöslauselmaesityksessä lähetetään selkeä viesti siitä, että tähän haasteeseen vastaamisessa komissio voi aina luottaa Euroopan parlamentin tukeen.

  Anders Wijkman (PPE-DE), esittelijä. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää erityisesti ministeri Beckettiä, joka on tänään saapunut tänne. Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista uhkistamme. Korostan, että ilmastonmuutosta ei voida enää pitää ympäristöongelmana. Lämpimämpi ilmasto on myös epävakaampi, mikä on uhka lähes kaikille yhteiskuntamme aloille, ja tätä uhkaa on pidettävä yhtenä osana turvallisuuskysymyksiämme. Kyse on EU:hun ja sen jäsenvaltioihin mutta luonnollisesti myös moniin köyhiin tropiikin maihin kohdistuvasta turvallisuusuhkasta.

Tämän sanoessani haluan korostaa, että on tärkeää, että ilmastokysymystä ei nähdä pelkästään ongelmana ja taakkana. Jos teemme oikeita asioita, voimme vähentää yhteiskuntaan tulevaisuudessa kohdistuvia riskejä. Jos teemme oikeita asioita, voimme myös luoda mahdollisuuksia yrityksille ja tekniikoille useilla eri aloilla. Maailmassa on Climate group -niminen yhteistyöryhmä, johon kuuluu joukko suuria yrityksiä, mikä osoittaa, että melko lyhyellä aikavälillä voidaan sekä vähentää päästöjä että ansaita paljon rahaa. Mielestäni oman maanosamme energia- ja liikennejärjestelmien välttämättömästä uudistamisesta olisi tehtävä Lissabonin prosessin tärkeä vauhdittaja ja sen avulla olisi pyrittävä luomaan uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia.

Parlamentin mietinnössä esitetään joukko ehdotuksia vuoden 2012 jälkeiseen strategiaan kuuluviksi toimenpiteiksi. Tarkoitamme sitä, että EU:n on jatkossakin toimittava johtavassa kansainvälisessä roolissa ilmastonmuutoksen alalla tehtävässä työssä. Ministeri Beckett vahvisti äsken puheessaan, että neuvosto on asiasta yhtä mieltä. Meidän on tehtävä enemmän lyhyellä aikavälillä, jotta todella täytämme Kioton pöytäkirjan vaatimukset. Aiheutamme kuitenkin tällä hetkellä vain osan päästöistä, noin 14 prosenttia. Tämän takia meidän on saatava muutkin osallistumaan. Yhdysvallat on saatava hyvin kiireellisesti mukaan pitkän aikavälin rakentavaan yhteistyöhön. Meidän on laadittava pitkän aikavälin tavoitteita. Vaadimme tai toivomme 30 prosentin suuruisia vähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 prosentin suuruisia vähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Tämän vaatimuksen on esittänyt tuon tuostakin myös yritysmaailma, joka korostaa pitkän aikavälin pelisääntöjen tarpeellisuutta.

Kehitysmaiden tilanne on tietenkin äärettömän tärkeä. Näille maille energia tarkoittaa ennen kaikkea kasvua ja kehitystä, mutta niiden ei tarvitse toistaa meidän virheitämme. Tarvitsemme strategista kumppanuutta erityisesti suurten kehitysmaiden kanssa, jotta voimme kannustaa niitä ottamaan teknisiä edistysaskeleita ja investoimaan parhaaseen mahdolliseen teknologiaan. Se, mikä tällä alalla on saavutettu komission Kiinan kanssa tekemän sopimuksen avulla, on tietenkin hieno asia, mutta sen mittakaavaa on suurennettava ja sen merkitystä lisättävä huomattavasti. Ei pidä unohtaa, että Kiinassa aloittaa joka kuukausi toimintansa kaksi uutta hiilivoimalaitosta.

Meidän on panostettava enemmän tutkimukseen ja kehitykseen. Tällä hetkellä tosiasia on, että hallitukset kaikkialla maailmassa käyttävät bruttokansantuotteestaan pienemmän osan energiatutkimukseen kuin 30 vuotta sitten. Tämä on mielestäni aivan käsittämätöntä. Minulla on tapana verrata tätä asiaintilaa Apollo-hankkeeseen. Jos amerikkalaiset pystyivät kymmenessä vuodessa lähettämään ihmisen kuun pinnalle, meidän olisi pystyttävä huomattavien tutkimus- ja kehityspanostusten avulla saavuttamaan jotakin vastaavaa uusien teknologioiden läpimurron alalla. Ollaksemme poliittisesti uskottavia meidän on ryhdyttävä tarmokkaisiin toimiin kotikentällä. Meidän on vauhditettava energian säästämistä, mitä on jo useita kertoja korostettu. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rakennusdirektiiviä on laajennettava ja siitä on tehtävä kunnianhimoisempi.

Liikenteen osa-alue on hyvin kriittinen osa-alue. Suhtaudumme myönteisesti vesiliikenteen ja ilmailun sisällyttämiseen ilmastopolitiikkaan. Suosittelemme nopeita toimia rautatieliikenteen tehostamiseksi. Mielestämme meidän on tehtävä oikeita johtopäätöksiä niistä vaikeuksista, joita liittyy tieliikenteen päästöjen vähentämiseen. Tarvitsemme – ja tämän takia ehdotammekin – kunnianhimoisia ja sitovia sääntöjä uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöistä. Meidän on autettava uusia teknologioita – joita on olemassa – pääsemään markkinoille. Esteenä on kuitenkin monia seikkoja. Yksi niistä on tietenkin se, että tuemme edelleen perinteistä eli fossiilisia polttoaineita käyttävää teknologiaa. Meidän on kehitettävä päästöoikeuksien kauppaa, mutta meidän on huolehdittava tietenkin siitä, että oikeuksien jakaminen ei ole yhtä mittavaa kuin viime vuonna. Sen sijaan meidän on asteittain alennettava enimmäismäärää. Meidän on kehotettava muita toimijoita osallistumaan prosessiin, jotta EU:n markkinat eivät jää Euroopan ainoiksi.

Useimmat mietinnössä esitetyistä toimenpiteistä kohdistuvat yrityksiin ja valmistajiin. Mielestämme kansalaisten on voitava osallistua aktiivisemmin. Meidän kaikkien elämäntapa vaikuttaa kehitykseen. Ajatuksenamme on pitkällä aikavälillä harkita eräänlaista yksityishenkilöiden välistä päästökauppaa. Ehkä tätä ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa, mutta ensimmäisenä askeleena olisi oltava tietoisuuden lisääminen kaikkien ostamiemme tavaroiden hiilipitoisuudesta ja liikkumismuotojemme aiheuttamista hiilipäästöistä.

Meidän parlamentin jäsenten ja Euroopan toimielinten on tietenkin elettävä niin kuin opetamme. Meidän on huolehdittava esimerkiksi siitä, että rakennuksemme ja liikennevälineemme aiheuttavat mahdollisimman vähän hiilipäästöjä. Tällä alalla on paljon tehtävissä. Lopuksi haluan toivottaa onnea sekä komissiolle että neuvostolle Montrealia varten. Huolehtikaa siitä, että EU voi jatkossakin toimia johtavassa roolissa, ja ohjatkaa kansainvälistä ilmastotyöskentelyä myönteisten tulosten saavuttamiseen!

  Paul Verges (GUE/NGL), kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta haluan aluksi onnitella kollegaamme Anders Wijkmania hänen erinomaisesta ilmastonmuutosta koskevasta mietinnöstään.

Tämän valiokunnan lausunnon valmistelijana haluaisin esittää joitakin yleisluonteisia lyhyitä kommentteja. Kollegamme on oikeassa korostaessaan, että vaikka ilmaston lämpeneminen on ympäristöhaaste, se on ennen kaikkea kehityshaaste.

Mielestämme ilmastonmuutos on itse asiassa todellinen haaste sivilisaatiolle. Tämän vuoksi valiokuntamme piti tärkeänä korostaa, että ilmastonmuutoksen, maailmanlaajuisen väestönrakennemuutoksen ja talouden maailmanlaajuistumisen kaikki vaikutukset ennakoivat ihmiskunnan historiassa ennennäkemätöntä epävakauden aikakautta. On todellakin syytä pelätä, että tässä yhteydessä ilmaston lämpeneminen lisää kuilua kehittyneen maailman ja niiden maiden välillä, joiden kehitys on viivästynyt. Valitettavasti ei ole epäilystä, että ilmastonmuutos vaikuttaa eniten juuri näihin maihin. Tämä pätee erityisesti pieniin saarivaltioihin, jotka ovat enemmän kuin yhdellä tapaa haavoittuvia, ja tarkoitan ennen kaikkea pyörremyrskyjä ja merenpinnan nousua.

Tämän vuoksi katsomme, että Euroopan unionin kehitysapupolitiikan painopisteisiin on kuuluttava tuen jakaminen näille maille ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Suosittelemme, että Euroopan unioni kehittää varta vasten kehitysmaille soveltuvaa yhteistyöpolitiikkaa. Lienette huomanneet, että kehitysyhteistyövaliokunnan kannalta ilmastonmuutoksen torjunta on näin ollen erottamattomasti yhteydessä köyhyyden torjuntaan ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

Lisäksi mietinnössä korostetaan perustellusti niitä hillitseviä toimia, joita vähentämisen alalla on vielä toteutettava Kioton pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopuksi esitän vielä kysymyksen arvoisalle neuvoston puheenjohtajalle: jos tällä hetkellä 20 prosenttia maapallon väestöstä käyttää 80 prosenttia maailman energiasta, kuinka saastunut ilmakehä on vuoden 2050 paikkeilla, kun on täytettävä yhdeksän tai kymmenen miljardin ihmisen energiatarpeet?

  Cristina Gutiérrez-Cortines, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, on selvää, että ilmastonmuutos on niin voimakas ja niin lähellä meitä, että se ei ole enää älyllinen ongelma tai ongelma, joka koskee tiettyjä muita alttiimpia ryhmiä, jotka ovat ottaneet asian esiin.

Tämä on tilaisuus muuttaa tapojamme ja tottumuksiamme sekä tilaisuus vähentää päästöjä ja saavuttaa puhtaampi ilma ja tilaisuus kehittää uusiutuvia ja vaihtoehtoisia energialähteitä, ja lisäksi tämä on Euroopalle tilaisuus arvioida riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista, joita saadaan usein poliittisesti hyvin epävakailta alueilta ja joiden hinta vaihtelee voimakkaasti. Olen näin ollen sitä mieltä, että tämä tarjoaa myös tilaisuuden arvioida uudelleen ydinenergiaa yhtenä monista ratkaisuista muiden vaihtoehtojen joukossa.

Meidän on vielä parannettava paljon tutkimusta ja tietämystä ilmastonmuutoksen syistä. Esimerkiksi maatalouden ja ilmastonmuutoksen välisestä suhteesta on tehty hyvin vähän tutkimusta. Tuoreissa tutkimuksissa on soitettu hälytyskelloja ja otettu uusi suunta. Syytämme ainoastaan teollisuutta ongelmasta, vaikka meidän olisi mielestäni luotava älykästä maataloutta näihin strategioihin panostamisen pohjalta. Tämä olisi tieteellisestä näkökulmasta paljon turvallisempaa.

Lisäksi meidän on mielestäni parannettava myös kiintiöitä ja matemaattisia malleja, joilla niitä määritetään. Monissa maissa ei edelleenkään hoideta tätä asiaa kovin moitteettomasti, kun taas toisissa maissa, kuten Britanniassa, on löydetty hyviä ratkaisuja.

Olen myös sitä mieltä, että meidän on etsittävä strategioita, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja määrittää mahdollisuuksia sen lievittämiseksi. Mielestäni meidän on arvioitava uudelleen Välimeren alueen kuivuuteen ja aavikoitumiseen liittyvää politiikkaamme ja puututtava ekosysteemimme ja eläimiin liittyvien voimavarojemme sekä eläimistömme kärsimykseen ja heikentymiseen.

  Gyula Hegyi, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olemme nähneet New Orleansin pyörremyrskyn ja tulvan uhrien kasvot. Ilmaston lämpeneminen ei tarkoita tosiasiassa lämpenemistä kaikissa maailmankolkissa vaan sitä, että katastrofeja on entistä enemmän, esimerkiksi poikkeuksellisia sääilmiöitä sekä suuria ihmishenkien ja arvo-omaisuuden menetyksiä. Käytämme yksinkertaisesti liikaa fossiilisia energianlähteitä. Jos kehitysmaat, muun muassa lähes kolme miljardia kiinalaista ja intialaista, omaksuvat amerikkalaiset kulutustottumukset, poltamme loppuun maapallomme. Tämän vuoksi olen sosialidemokraattien ryhmän puolesta tyytyväinen Wijkmanin mainioon mietintöön.

Kauniit sanat eivät kuitenkaan riitä. Meidän on vaadittava kumppaneitamme vahvistamaan Kioton pöytäkirja. Meidän on löydettävä tähän tavoitteeseen pyrkiviä liittolaisia Yhdysvalloista niiden avarakatseisten poliitikkojen ja kansalaisten joukosta, jotka ymmärtävät kestävän kehityksen tärkeyden.

Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan merkittävää siirtymistä julkiseen liikenteeseen. Rautatieliikenne on viisi kertaa tehokkaampaa kuin maantieliikenne. Lisäksi se on ympäristöä säästävää, mutta Euroopan unionilla ei ole edelleenkään kunnon välineitä sen lisäämiseksi. EU:lla ei ole hankkeita julkisen kaupunkiliikenteen kehittämiseksi, ja autojen määrän lisääntyminen kaupungeissamme tarkoittaa, että kaupunkielämästä tulee yhä kaoottisempaa ja epäterveellisempää. Meidän poliitikkojen on syytä huolehtia kaupunkiväestöstämme paremmin tarjoamalla heille puhdasta ilmaa ja hyvä julkinen liikenne.

Joissakin maissa uusiutuvaa energiaa kehitetään, mutta toisissa jäsenvaltioissa toimet ovat olleet vähäisiä. Tarvitsemme sitovia tavoitteita vuodeksi 2010 tai ainakin vuodeksi 2020.

Haluaisin yhdessä asiassa olla eri mieltä ministeri Beckettin kanssa. Hiilen varastoinnin kaltaiset puolinaiset ratkaisut eivät voi mielestäni olla tulevaisuuden ratkaisu. Sen asemesta, että tilapäisesti piilotamme kasvavat päästömme, meidän on vähennettävä niitä. Aina, kun ydinvoimalaitos on syystä tai toisesta suljettava, tilalle on otettava vain uusiutuvaa energiaa. Ydinvoimalaitosten sulkeminen ja fossiilisten energianlähteiden käytön lisääminen olisi eräänlainen kollektiivinen itsemurha.

  Caroline Lucas, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komissiota ja neuvostoa julkilausumista. Minun on kuitenkin sanottava, etten yhdy ministeri Beckettin toiveikkaaseen arvioon Euroopan unionin pärjäämisestä, vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus onkin sitoutunut ottamaan ilmastonmuutoksen puheenjohtajakautensa painopisteeksi. Edistyminen kentällä on ollut suuri pettymys. Ilmastonmuutosta koskevan G8-maiden julkilausuman väittäminen kunnianhimoiseksi tarkoittaa englannin kielen ilmaisukeinojen venyttämistä äärimmilleen. Jos puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta aikoo toden teolla osoittaa tässä asiassa kansainvälistä johtajuutta, sen on ensin hoidettava omat asiansa kuntoon.

Aiemmin tänä vuonna teetimme energian säästämiseen erikoistuneella Association for the Conservation of Energy -järjestöllä arvion siitä, kuinka hyvin nykyinen hallitus on pannut täytäntöön olemassa olevaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä koskevaa eurooppalaista lainsäädäntöä. Järjestön arvioinnista ilmeni, että nykyinen hallitus on viivyttänyt rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin täytäntöönpanoa, vaatinut EU:n päästökauppajärjestelmässä Yhdistyneelle kuningaskunnalle sallitun hiilidioksidipäästötason korottamista, epäonnistunut energian kysynnän vähentämistä koskevien sitovien tavoitteiden asettamisessa energiapalveludirektiivin yhteydessä ja epäonnistunut sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten edistämisessä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevan direktiivin mukaisesti.

Tämän vuoksi neuvoston olisi otettava erityisesti huomioon Anders Wijkmanin asiantuntevasti laatima ilmastonmuutosta koskeva Euroopan parlamentin mietintö. Neuvosto voi löytää tästä mietinnöstä aidosti rohkean ja kunnianhimoisen toimintaohjelman. Mietinnössä vaaditaan erityisesti suuria päästövähennyksiä kotikentällä: aluksi EU:n kotitalouksien päästöjä on vähennettävä 20–30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Mietinnössä vaadittu päämäärä on, että Euroopasta tulee maailman energiatehokkain talous siten, että tavoitteiksi on asetettu energiantarpeen vähentyminen noin 2,5–3 prosenttia vuodessa ja vahva Montrealin strategia. Lisäksi vihreiden ryhmä vaatii omassa tarkistuksessaan EU:ta huolehtimaan muodollisen valtuutuksen antamisesta ja aikataulun laatimisesta sitä varten, että tulevista ilmastositoumuksista neuvoteltaessa sopimus on saavutettava vuoden 2008 loppuun mennessä.

Haluan lopuksi esittää neuvostolle kaksi lyhyttä kysymystä. Mikä on ensinnäkin neuvoston näkemys supistamisesta ja lähentämisestä tulevien toimien kehyksenä? Toiseksi aikooko neuvosto ilmailun päästökauppajärjestelmään sisällyttämisen ohella ehdottaa samansuuntaisia välineitä ilmailun ilmastovaikutusten ottamiseksi kattavasti huomioon, koska, kuten tiedämme, päästökauppajärjestelmään eivät kuulu päästöt, jotka eivät liity hiilidioksidiin?

  Kartika Tamara Liotard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, menen suoraan asiaan ja totean, että vapaa markkinatalous ei ole paras ratkaisu ilmastonmuutoksen ongelmaan. Täysin vapaa markkinatalous ilman liiallisen kulutuksen ja tuotemäärän rajoittamista johtaa kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen ja siten pahentaa ongelmaa. Talouskasvu on kuin pyhä lehmä: siihen ei saa koskea ja jok'ikisen kulutustuotteen on oltava saatavilla maailman kaikilla markkinoilla samaan aikaan. Meidän on kuitenkin muistettava, että pyhät lehmät voivat myös päästellä haitallisia kaasuja, eikä tämä pidä paikkansa pelkästään kuvaannollisesti vaan myös kirjaimellisesti, jos huomioon otetaan tehokarjatalouden osuus hiilidioksidipäästöistä.

Ydinenergian lobbaajat ovat tarrautuneet ilmastonmuutoskysymykseen päästäkseen takaisin apajille. Kummallista kyllä he eivät hiisku sanaakaan niistä valtavista jätevuorista, joita he synnyttävät meille ja jotka ovat meille suuri ongelma seuraavat kymmenen tuhatta vuotta. Meidän ei pidä yrittää ratkaista yhtä ympäristökriisiä luomalla toinen samanlainen. Ne miljardit, jotka yhä syydetään ydinenergian kehittämiseen ja edistämiseen, voitaisiin käyttää viisaammin tuuli-, aurinko- ja vesienergiaan.

Liikenteen päästöt ovat vuonna 2030 yhä 28 prosenttia vuoden 1990 päästöjä korkeammalla tasolla. Koska alalla on symboliarvoa vapaalle markkinataloudelle, sillä on vaikea ryhtyä toimiin, ja tämän vuoksi vaadin ilma- ja meriliikenteen verottamista. Toisin kuin päästöoikeuksien kaupan tapauksessa, emme voi verotuksen keinoin siirtää ongelmaa kehitysmaille.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, olen vaikuttunut siitä työsuunnitelmasta, jonka komission puheenjohtaja Barroso esitteli parlamentille eilen. Myös ilmastonmuutoksen torjumisen osalta siinä on paljon hyvää. Kannatan esimerkiksi lämpimästi lentoliikenteen sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään sekä kansallisia päästörajoja koskevan, vuodelta 2001 peräisin olevan direktiivin tarkistamista. Tästä huolimatta komissio ei ole mielestäni ollut tässä asiassa kovin kunnianhimoinen. Olemme vuosikausia keskustelleet kasvihuonekaasupäästöjen huomattavista vähennyksistä, mutta vuosi vuodelta päästöt vain kasvavat kaikkialla maailmassa ja lisäksi myös useissa jäsenvaltioissa.

Jos haluamme, että meihin suhtaudutaan Montrealissa vakavasti, meidän olisi paitsi uskallettava mainita vähennykset myös sitouduttava ryhtymään tällä kertaa toden teolla toimiin ja tarvittaessa pienemmällä joukolla maita. Kehotan komission jäsentä Dimasia esittelemään strategian, johon sisältyy toimia, joilla voidaan myötävaikuttaa pitkän aikavälin tavoitteemme saavuttamiseen, sillä meille tällä viikolla esiteltyjen ehdotusten myönteisistä vaikutuksista huolimatta ne ammentavat voimansa pelkästään lyhyen aikavälin visiosta.

  Liam Aylward, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, vuosikymmen sitten spekuloitiin paljon ilmastonmuutoksella, mutta nykyään se on hyvin pitkälle todellisuutta, koska tulevaisuus piirtyy silmiemme eteen. Arktiset väestöt kokevat ilmastonmuutoksen arktisten alueiden jääpeitteen katoamisena, Latinalaisen Amerikan ja eteläisen Aasian hökkelikylien asukkaat kokevat sen kuolemaa kylvävinä myrskyinä ja tulvina ja eurooppalaiset kokevat sen jäätiköiden häviämisenä ja metsäpaloina ja kohtalokkaina lämpöaaltoina. Esimerkiksi tänä vuonna samalla, kun tuhansien kilometrien päässä pyörremyrskyjen nostattama vesi ja tuulet raivosivat Yhdysvalloissa ja Karibian saaristossa, Brasiliassa pienen kalastajakylän asukkaat syvällä Amazonin alueen uumenissa seurasivat vierestä, kun järvi, josta he saavat ravintonsa ja jota pitkin he kulkevat, kuihtui pois pahimpana kuivuusvuonna neljään vuosikymmeneen: tämä johtui valtamerien veden lämpenemisestä, mitä on myös pidetty syynä miesmuistiin ankarimpaan pyörremyrskykauteen Meksikonlahdella.

Se, että eräät merkittävät tahot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Kioton pöytäkirjan, on hyvin myönteinen asia. Kioton pöytäkirja ei ole enää henkitoreissaan, kun Venäjän federaatio ratifioi sen. Merkittävien tahojen on kuitenkin seuraavaksi pyrittävä aktiivisemmin saamaan mukaan eniten saastuttavat maat: Yhdysvallat ja kehitysmaat.

Olen syvästi huolestunut siitä, että Yhdysvallat haluaa edelleen hoitaa ilmastonmuutosta yksipuolisilla toimilla. Ilmastonmuutokseen on suhtauduttava maailmanlaajuisena ongelmana. Jos hiilidioksidin määrää ei vähennetä, arktinen jääpeite katoaa. Tämä vaikuttaa erityisesti rannikoilla ja saariyhteisöissä asuvien ihmisten elämänlaatuun. Tämä on tieteellinen tosiasia eikä kiihkeä poliittinen väittämä taholtani.

Irlanti on paljon energiatehokkaampi nyt kuin vuosikymmen sitten. Kannustan muita jäsenvaltiota toimimaan samoin. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ei ole koskaan pidetty helppona tehtävänä, mutta omahyväisyys sen hoitamisessa on vielä pahempaa.

Monia ihmisiä hämmästyttää se tosiasia, että ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen määrän vuoksi ilmaston huomattava lämpeneminen ja merenpinnan huomattava nousu on jo nyt väistämätöntä. Vaikka meistä nyt tulisi mallioppilaita kasvihuonepäästöjen vähentämisessä, joutuisimme silti kärsimään aiemmasta saastuttamisesta, mutta mitä enemmän aikailemme siinä, että alamme hillitä vakavasti kasvihuonekaasupäästöjä, sitä vahvempaa sitoutumista tarvitaan.

Lämpötilojen kohoaminen on jo pantu merkille. Lämpötilan nousu puolella asteella vastaa 1900-luvun lopussa havaittua nousua. Hälyttävämpää on kuitenkin arvioitu merenpinnan kohoaminen, joka on yli kaksi kertaa suurempaa kuin edellisen vuosisadan jälkipuoliskolla tapahtunut kolmen tuuman kohoaminen. Näissä luvuissa ei oteta huomioon jäälautoista ja jäätiköistä sulavaa makeaa vettä, mistä voi aiheutua pelkästään lämpölaajentumisesta johtuvan kohoamisen lisäksi merenpinnan kohoaminen vähintään kaksi kertaa näin paljon.

Tiedemiehet ovat väittäneet, että tänä vuonna veden lämpötila Pohjois-Atlantilla ja Meksikonlahdella on ollut jopa 3,6 astetta tavanomaista korkeampi. Tämä on edistänyt Yhdysvaltojen Meksikonlahden puoleisella rannikolla ja Karibialla tuhoa aiheuttaneiden pyörremyrskyjen kehittymistä. Tämä on synnyttänyt myös tavallista lämpimämpiä ilmavirtoja, jotka ovat kulkeutuneet Amazonin altaaseen ja estäneet sadepilvien muodostumisen. Greenpeace on varoittanut, että tämän vuoden kokemukset voivat enteillä tulevaa, jos metsien hävittämisen ja lämpöä sitovien kaasujen ilmakehään päästämisen kaltaiset käytännöt eivät lopu.

Hillitessämme ilmastonmuutosta toden teolla emme ainoastaan auta säilyttämään maapalloa lapsenlapsillemme ja tuleville sukupolville vaan myös säästämme heiltä ja itseltämme monia kustannuksia, koska ilmastonmuutoksen kustannukset ovat hyvin korkeat pyrkiessämme suojelemaan katoavia lajeja ja luontotyyppejä.

Etelä-Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maiden kaltaisten toimijoiden saaminen mukaan edellyttää sellaisia päästöjä vähentäviä toimia, jotka eivät vahingoita niiden taloudellista kehitystä. Ilmastonmuutosta koskevat toimet on siis suunniteltava siten, että niillä edistetään taloudellista kasvua kehitysmaissa.

Matkustaessani ensi kuussa Montrealiin eurooppalaisen valtuuskunnan mukana toivon, että globaalit toimijat katsovat tämänvuotista todellisuutta silmiin ja tekevät yhteistyötä kumppaneina tämän erittäin tärkeän maailmanlaajuisen ongelman ratkaisemiseksi.

Puhetta johti
varapuhemies ONYSZKIEWICZ

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Eurooppa oli maailmassa ensimmäisiä alueita, joilla havaittiin ilmaston muuttuminen, joka on vaarallisten maailmanlaajuisten ilmastollisten muutosten seuraus. Kesistä on tullut lämpimämpiä, talvista sateisempia, jokien virtaus on vähentynyt, maaperän kosteus on alentunut ja olemme kirjanneet enemmän tulvia sekä äärimmäisiä kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä.

Ei ole epäilystäkään siitä, että nämä muutokset johtuvat suoraan ihmisen toiminnasta ennen kaikkea kehittyneissä maissa, jotka ovat suurimpia syyllisiä kasvihuonekaasupäästöjen korkeaan tasoon. Suurimpiin saastuttajiin kuuluu Euroopan unioni. Luonnonmullistuksista aiheutuu vuosittain huomattavia taloudellisia menetyksiä ja ihmishenkien menetyksiä, ja monet ympäristön pilaantumiseen liittyvät sairaudet lisääntyvät. Suurimpien saastuttajien – Kiinan, Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Intian – yhteiset toimet ilmastonmuutoksen torjumisessa ovat olennaisen tärkeitä.

On epärealistista odottaa, että ihmiskunta luopuisi uudenaikaisen elämän mukavuuksista, kuten autoista ja muista liikennevälineistä polkupyörien hyväksi. Tarvitsemme näin ollen nykyisiin tekniikoihin liittyviä innovaatioita ja ympäristöä säästävämpien energialähteiden kehittämistä. On tarpeen käyttää enemmän aurinko-, vesi- ja tuulienergiaa ja lisätä näiden uusien energialähteiden tutkimusta.

Olemme todistaneet Euroopassa nuorten tiedemiestemme pakoa Yhdysvaltoihin, koska Eurooppa ei tarjoa heille riittävästi resursseja tehokkaan ja laadukkaan tutkimuksen tekemiseen tällä alalla. Lisäksi Euroopassa ei edes tehdä eräillä aloilla tutkimusta. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia eurooppalaisten terveyteen. Ilmastomuutosten vuoksi eurooppalaiset altistuvat sairauksille, jotka eivät ole tälle maanosalle luontaisia vaan tyypillisempiä eteläisemmille maantieteellisille alueille. Ilmaston lämpeneminen saattaa lisätä tarttuvia tauteja, joita levittävät malariaa tai eräitä aivojen virustulehduksia levittävien sääskien kaltaiset niveljalkaiset.

  Peter Liese (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aluksi huomauttaa, että neuvoston puheenjohtaja antoi meidän odottaa 10–15 minuuttia ennen keskustelun alkamista. Olisin toivonut saavani tähän edes selityksen tai anteeksipyynnön. Ehkä kuulemme vielä sellaisen.

Haluan kiittää Anders Wijkmania paneutumisesta ja ahkerasta työstä. Hänen tehtävänsä ei ollut helppo, ja on tuskin salaisuus, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmässä on käyty keskusteluja, vaikka pystyimmekin tyydyttävästi ratkaisemaan nämä kysymykset. Käsittelyssämme oleva mietintö on hyvä mietintö, ja siihen liittyy erityisesti yksi seikka, johon haluaisin kiinnittää huomiota. Saksassa on maanantaina päästy sopimukseen uudesta suuresta koalitiosta. Tätä koalitiosopimusta on oikeutetusti arvosteltu: on tehty kompromisseja, joita kaikki eivät voi hyväksyä.

Ympäristöä, energiaa ja ilmastonmuutosta koskevat luvut ovat täysin asianmukaisia, ja mielestäni niiden avulla Eurooppa voi myös kehittyä. Koalitiosopimus vastaa monilta osin sitä, mitä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ehdottaa Wijkmanin mietinnössä, ja tämä kannustaa komissiota entistäkin sitoutuneemmin tavoittelemaan päämääriään lentoliikenteen kaltaisilla aloilla.

Uusiutuvan energian osalta haluamme Saksan suuressa koalitiossa ja myös Wijkmanin mietintöön esittämissämme tarkistuksissa ottaa lämmityksen uudeksi painopisteeksi. Tällä alalla voimme vähällä rahalla säästää paljon hiilidioksidia, ja tämän vuoksi komissio halusi esittää tätä asiaa koskevan direktiiviehdotuksen.

Erästä asiaa Saksan suuri koalitio tai ympäristöasioiden valiokunta ei ole tyydyttävästi ratkaissut, ja se on ydinenergia. Olen samaa mieltä jäsen Gutiérrezin kanssa siitä, että ilmasto-ongelmaa ei voida ratkaista ilman ydinenergiaa.

Haluaisin kuitenkin, että mietintöä tukee suuri ja vakuuttava enemmistö, ja haluan lopuksi korostaa sitä, mitä Anders Wijkman totesi sanoessaan, että kyse on myös turvallisuusongelmasta. Erään Pentagonin tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on pitkällä aikavälillä ihmiskunnalle kansainvälistä terrorismia suurempi vaara. Tämän vuoksi kaikille pitäisi olla selvää, että nyt on aika toimia.

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ensiksikin kiittää kollegaani Wijkmania hänen erinomaisesta ja vahvasta mietinnöstään. Lisäksi haluan onnitella ministeri Beckettiä hänen sitoutumisestaan ilmastopolitiikkaan. Tänään parlamenttimme vaatii jälleen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ja komission jäsen Dimas on antanut hyviä syitä siihen, miksi näin on toimittava.

Montrealissa meidän on laskettava uuden ilmastopolitiikan perustukset. Meillä on edessämme valtava haaste tarjota puhdasta energiaa ja puhtaampaa liikennettä ja samalla vähentää energiankulutusta.

Toistaiseksi Eurooppa on ollut johtavassa roolissa, mikä on todella kannattanut. Meillä on Montrealissa varmasti syytä juhlia.

Euroopan keskeinen tehtävä on tällä hetkellä varmistaa, että myös suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, Yhdysvallat, hyväksyy velvoitteet ja että Kiinan ja Intian kaltaiset maat osallistuvat rehellisesti prosessiin. Tämä voi toteutua vain, jos EU hoitaa ongelmat itse ja osoittaa, että Euroopan talous saa itse asiassa valtavan piristysruiskeen innovaatioista ja energiatehokkuuden lisääntymisestä, tuotannon tehostumisesta ja kestävien tuotteiden tulosta markkinoille. Valitettavasti Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta useimmat maat eivät kuitenkaan itse täytä velvoitteitaan, ja on surullista, että kaikkein puhtaimmat ja taloudellisimmat autot eivät ole peräisin Euroopasta vaan Japanista. Meidän on pystyttävä parempaan ja enempään! Tämä on mahdollista vain, jos kansalaiset saadaan mukaan ilmastopolitiikkaan.

(Suosionosoituksia)

  Alyn Smith (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn koko sydämestäni siihen, mitä samaan ryhmään kanssani kuuluva kollega tohtori Caroline Lucas totesi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kirjavista ansioista ilmastonmuutoksen varteenotettavassa hillinnässä. Jos neuvosto kuitenkin haluaa osoittaa kunnianhimoa, sille ei olisi pahitteeksi tutustua huolellisesti Wijkmanin mietintöön ja noudattaa sitä.

Tosiasia on, että selkeää muutosta tarvitaan siihen, miten erityisesti kansalaisten keskuudessa käydään keskustelua ilmastonmuutoksesta. Meidän on aloitettava omista toimistamme, koska niihin voimme vaikuttaa eniten. Meidän on huomattava, että ollessamme tämän haasteen tasalla voimme itse hyötyä omasta esimerkistämme. Uusiutuvat energialähteet ovat keskeinen osa ratkaisua. Oma kotimaani Skotlanti voisi näyttää mallia koko maailmalle puhtaan ja vihreän uusiutuvan energian käytössä. Meillä on aaltoja, paljon rantaviivaa, tuulisia rinteitä, biomassaa ja geotermistä energiaa ja taivaalta sataa säännöllisesti vesivoiman raaka-ainetta, ja tästä huolimatta emme Skotlannissa tai Euroopassa investoi läheskään riittävästi uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviin teknologioihin. Skotlannin tapauksessa tämä johtuu siitä, että energiapolitiikkaa hallitsee Yhdistynyt kuningaskunta, joka on sitoutunut ydinvoimaan, joka ei mielestäni tarjoa pitkän aikavälin ratkaisua.

Me parlamentin jäsenet voimme kantaa oman kortemme kekoon tässä suunnanmuutoksessa kohti uusiutuvaa energiaa ja tässä ilmastonmuutoksesta käytävässä keskustelussa, ja meidän on yhdessä tuettava Wijkmanin mietintöä. Komissio voi hoitaa oman osuutensa asettamalla uusiutuvan energian etusijalle seitsemännessä puiteohjelmassa.

  Roberto Musacchio (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kasvihuoneilmiö on edessämme olevista ongelmista suurin, koska se tarkoittaa rakenteellista muutosta elämän perusedellytyksiin. Kykymme käsitellä tätä ongelmaa on oltava keskeisellä sijalla toimissamme. Tämän vuoksi meidän on hyväksyttävä Kioton strategia ja sen täytäntöönpano muiden päätöstemme edelle meneviksi tekijöiksi, oikeusperustaksi ja suunnittelun perustaksi ja keskeiseksi tekijäksi Euroopan sisäisissä ja kansainvälisissä politiikoissa Montrealista alkaen.

Kioton pöytäkirjan peruspilarit eli lähentyminen ja supistaminen osoittavat, että kehitysmallejamme ja taloudellisia mallejamme on muutettava perusteellisesti ja niitä on mukautettava kohti voimavarojemme oikeudenmukaisempaa ja järkevämpää hallintaa. Mielestäni voimme saavuttaa yhden toe:n (ekvivalenttinen öljytonni) kulutuksen henkeä kohden. Tällainen sitoutuminen kannustaisi meitä säästämään energiaa ja käyttämään vaihtoehtoisia, uusiutuvia ja demokraattisesti hallittuja energialähteitä.

On kerrassaan mahdoton ajatus turvautua tämän tavoitteen ja tarpeen tyydyttämiseksi ydinenergiaan, joka on uusiutumaton ja erittäin vaarallinen energialähde, johon liittyy ydinjätteen kaltaisia ratkaisemattomia ongelmia ja joka ei ole demokraattinen energialähde.

  Urszula Krupa (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, minun on vaikea hyväksyä mietintöä, johon sisältyy näin vähän rakentavia ehdotuksia siitä, mihin käytännön toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi voidaan ryhtyä, ja johon ei sisälly myöskään rahoitusanalyysiä. Lisäksi vuosituhannen kehitystavoitteet ja Kioton pöytäkirjaan sisältyvien suositusten noudattaminen ovat itsessään riittämättömiä. Kioton pöytäkirjalla yksittäiset hallitukset ja yhtiöt ovat sitoutuneet politiikkaan, jolla ne panevat täytäntöön ohjelmia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja päästökauppajärjestelmän ja energiansäästönormien luomiseksi.

Suurimpia syyllisiä ympäristön tuhoon ovat teollisuusmaat. Näiden maiden liberaali elämäntapa ja niiden suosima kulutuskäyttäytyminen ovat perimmäinen syy tähän katastrofiin, jolla on ennalta arvaamattomia seurauksia terveyden ja yleensä maapallon tulevaisuuden kannalta. Edellisten puhujien jo mainitsemien toimien lisäksi yhtä tärkeänä asiana olisi näin ollen pidettävä ihmisten ajattelutavan muuttamista ja sen varmistamista, että he kehittyvät yksilöinä. Tätä on oikeutetusti kuvattu pyrkimiseksi kohti kulttuurista tyydytystä, joka on käänteinen sille pyrkimykselle, jossa tavoitellaan omistamista hinnalla millä hyvänsä ja tavaroiden hillitöntä keräämistä.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, vaikka ilmaston lämpeneminen näyttää nykyään olevan ilmeinen tosiasia, on edelleen hyvä tarkistaa niitä analyysejä, joiden perusteella se johtuu lähes yksinomaan kasvihuonekaasuista, minkä eräät tiedemiehet kiistävät, koska muutkin syyt ovat mahdollisia. Jos näin ollen näytetään toteen, että aiheuttajia ovat lähes yksinomaan kasvihuonekaasut, ympäristönsuojelijoiden olisi kysyttävä itseltään, ovatko he kenties menneet liian pitkälle leppymättömässä taistelussaan kaikenlaista ydinenergiaa vastaan. Ydinenergiaan liittyy epäilemättä riskejä, mutta se ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä.

Kuten Wijkmanin mietinnössä ehdotetaan, vaihtoehtoisia energialähteitä, erityisesti aurinkoenergiaa ja geotermistä energiaa, on edistettävä. Näin huomattavia rajoituksia ei voida kuitenkaan asettaa yksistään Euroopan maille Kiinan, Yhdysvaltojen ja monien muiden maiden lisätessä rajusti omia hiilidioksidipäästöjään. Hiilidioksidin talteenoton osalta haluaisin suositella luonnollista, tehokasta ja suotuisasti vaikuttavaa menetelmää eli metsitystä. Erityisesti järjestelmällinen metsitys voitaisiin ottaa laajan kansainvälisen kehitysohjelman kohteeksi.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, keskustelu on lähestulkoon ohi, ja tiedeyhteisö on lähes yksimielisesti sillä kannalla, että kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmastoomme. Säähän liittyvistä luonnonmullistuksista johtuvat taloudelliset menetykset ovat kuusinkertaistuneet 1960-luvulta. Maapallon lämpötila nousee hälyttävää tahtia. EU:n 15 jäsenvaltiota eivät saavuta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevia nykyisiä Kioton tavoitteitaan, eikä asialle tehdä mitään.

Montrealissa ensi kuussa pidettävässä COP 11/MOP 1 -kokouksessa keskiössä ovat Kioton jälkeiset toimet ja se, mitä tapahtuu vuoden 2012 jälkeen. Kaikki sopimukset ovat merkityksettömiä niin kauan kuin ei ole olemassa aitoa maailmanlaajuista yhteistyötä ja varsinkin ilman maailman suurimman kasvihuonekaasujen aiheuttajan, Yhdysvaltojen, aitoa yhteistyötä. Tämä on valtava haaste. Odotamme ensi kesäkuussa julkaistavaa komission arviointia päästökauppajärjestelmän toiminnasta pitääksemme aisoissa kyynikot ja ne, joilla on tapana sanoa "minähän sanoin", ja säilyttääksemme päästökauppajärjestelmän uskottavuuden. On olennaista, että laajennamme järjestelmän alaa ja asetamme horisontaalisia alakohtaisia tavoitteita. Liian monet alat ovat ulkopuolella, mikä luo aukkoja ja tehottomuutta markkinoille, mikä puolestaan uhkaa nostaa kaupankäynnin kustannuksia. Toistaiseksi ainoastaan puhumme kaikenlaisesta energiatehokkuudesta, vaikka alalla voisi saavuttaa erittäin paljon. Lisäksi meidän on panostettava korvaavien polttoaineiden ja vaihtoehtoisten teknologioiden kehittämiseen. Julkisen liikenteen kulkuneuvoissa ja sidonnaisajoneuvoissa olisi käytettävä puhtaita ja vaihtoehtoisia polttoaineita, mikä toimisi kannustimena markkinoille ja yksityiselle sektorille ja sysäisi käyntiin prosessin jakelupisteiden verkoston luomiseksi.

Tarvitsemme valmisteverojärjestelmiä, joissa suositaan biopolttoaineita ja joustavia biopolttoaineita. Miksi emme säätäisi laissa siitä, että kaikkiin moottoripolttoaineisiin on sekoitettava uusiutuvista energialähteistä saatavaa polttoainetta, jolloin esimerkiksi bensiiniin olisi sekoitettava viisi prosenttia bioetanolia ja dieselajoneuvoissa käytettäisiin kaksiprosenttista biodiesel-sekoitusta ilman, että ajoneuvoihin olisi tarpeen tehdä muutoksia? Meidän on muutettava ajattelu- ja toimintatapaamme perinpohjaisesti. Jos olemme vakuuttuneet siitä, että hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä dramaattisesti, meidän on lakattava näpertelemästä uusiutuvien energialähteiden kanssa ja vapautettava aidosti sähkömarkkinat. Ryhtykäämme sanoista tekoihin, perehtykäämme seitsemänteen puiteohjelmaan ja investoikaamme tähän alaan!

  Anne Ferreira (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Anders Wijkmanin mietintö ansaitsee kaiken huomiomme. Tätä tekstiä on pidettävä etenemissuunnitelmana, jonka avulla voimme tulevina vuosina torjua ilmastonmuutosta tehokkaammin. Ehdotetut keinot ovat realistisia, joten tehtävänämme on toteuttaa niitä mahdollisimman tarkasti yhdistämällä voimamme kaikkien mietinnön toteuttamiseen osallistuvien kumppaneidemme kanssa, joita ovat muun muassa jäsenvaltiot ja kansalaiset, ja muuttamalla tuotanto- ja kulutustapojamme.

Yksi olennainen ala, johon meidän on panostettava paljon voimakkaammin myöntämällä sille tämän haasteen mukaiset rahoitusresurssit, on tutkimuspolitiikka, koska uusia teknologioita tai innovaatioita ei synny ilman tutkimusta. Tutkijoidemme harmaat aivosolut ovat Euroopan unionille sellainen voimavara, jota meidän on osattava hyödyntää mahdollisimman hyvin voidaksemme vastata kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen haasteeseen ilman, että tietenkään laiminlyömme velvoitteitamme köyhimpiä maita kohtaan. Näin ollen tarvitsemme tulevaisuudessa tavoitteitamme vastaavan tutkimusbudjetin.

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, oli ilahduttavaa kuulla toissa päivänä Beijingissä pidetyssä kansainvälisessä energiakokouksessa komission jäsenen Dimasin tukevan parlamentin tavoitetta uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi oli ilahduttavaa kuulla komission jäsenen Dimasin sanovan, että uusiutuva energia on olennainen väline ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja yleisen taloudellisen kehityksen edistämisen kaltaisten ongelmien ratkaisemisessa.

Jos aiomme onnistua luomaan markkinat uusiutuvalle energialle, olisi osoitettava selvästi ne kustannukset, joita nykyinen kestämätön riippuvuus fossiilisista energialähteistä aiheuttaa. Kyse ei ole pelkästään siitä, että osoitetaan valtavan suurien päästöjen ympäristövaikutukset ja kansanterveydelliset vaikutukset, vaan siitä, että ne on osoitettava myös euroina ja sentteinä. Eurooppa on jo ottanut käyttöön markkinaperusteisen päästökauppajärjestelmän. Keskustelua käydään tietenkin ilmailun sisällyttämisestä järjestelmään, mutta haluaisin, että siihen sisällytetään myös vesiliikenne ja ennen kaikkea maantieliikenne. Vasta kun nähdään selvästi, mitä kustannuksia tämän alan hiilidioksidipäästöistä aiheutuu, uusiutuvien energialähteiden kysyntä ja tarjonta alkavat toden teolla kehittyä.

Näin ollen ensimmäinen kysymykseni kuuluu, aikooko komissio sisällyttää liikennealan eurooppalaiseen päästöoikeuksien kauppaan, ja jos aikoo, niin milloin. Toinen kysymykseni koskee uusiutuvien energialähteiden osuutta. Aiomme lisätä niitä, mutta niitä on tietenkin myös käytettävä. Milloin komissio aikoo ehdottaa niin sanotun Auto-oil-direktiivin korvaamista sillä, että ajoneuvojen polttoaineissa on oltava vähintään 10 prosenttia etanolia?

  Bairbre de Brún (GUE/NGL). – (Puhuja puhui iiriksi.)

Wijkmanin mietinnössä tehdään selväksi, että Kioton vaatimusten täyttäminen on EU:n ensimmäinen prioriteetti. Vaikka Kioton sopimus on ainoastaan pieni edistysaskel ilmastonmuutoksen torjunnassa, meidän on tuettava sitä ja vaadittava niitä, jotka eivät ole sitä allekirjoittaneet, tekemään niin välittömästi.

Tänä aamuna minusta oli ilahduttavaa kuulla komission ja neuvoston korostavan seuraavan vaiheen tärkeyttä, koska todellisena haasteena on kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen vuoden 2012 jälkeistä aikaa varten ja se, että kaikki maailman tärkeimmät toimijat saadaan mukaan. Lisäksi haluan tukea GUE/NGL-ryhmään kuuluvien kollegojeni esittämiä tarkistuksia ja etenkin sitä toteamusta, että pidäkkeettömän markkinatalouden edistäminen on johtanut liialliseen kuluttamiseen, joka puolestaan johtaa kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen.

(Puhuja puhui iiriksi.)

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, halusin meidän puhuvan hyvin vakavasta asiasta. Kuinkahan moni nainen ei tänä aamuna suihkuttanut lakkaa hiuksiinsa ja ketkäpä meistä eivät käyttäneet kainalosuihketta? Tällä tavoin kiihdytämme kasvihuoneilmiötä. Nämä ovat yksinkertaisia asioita, joita mekään emme ajattele.

Arvoisa komission jäsen Dimas, teette turhaa työtä, jos ette saa amerikkalaisia noudattamaan sääntöjä. Kerron teille kaksi tilastotietoa: Yhdysvallat aiheuttaa enemmän saastepäästöjä kuin kolme neljäsosaa YK:n jäsenvaltioista, ja New Yorkin osavaltio aiheuttaa yhtä paljon saastepäästöjä kuin Afrikka yhteensä. Näin ollen mitä tahansa Euroopassa teemmekään, epäonnistumme, ellemme taivuta tuttua vastapuolta, jolla tarkoitan Yhdysvaltoja, kantamaan omaa vastuutaan. Tämä on murheellinen totuus.

Lisäksi meidän on seurattava, mitä Kiina tekee, koska se on maailman tiheimmin asuttu maa, jossa on yksistään neljäsosa maailman väestöstä. Mitä tahansa me Euroopassa teemmekään, emme saavuta tuloksia. Meillä on valtava ilmasto-ongelma, joka ei tunne rajoja. Emme voi pystyttää piikkilanka-aitoja. Sen tähden meidän on taivuteltava Yhdysvallat puolellemme katastrofaalisten seurausten välttämiseksi. On matemaattisen tarkasti laskettavissa, että kuljemme kohti samaa kohtaloa kuin hirmuliskot. Meidän kaikkien on ymmärrettävä, että Bin Ladenin ja terrorismin uhka on amerikkalaisiin kohdistuvaa ympäristöuhkaa vähäisempi uhka. Näin ollen jos haluamme saavuttaa tuloksia, meidän on saatava Yhdysvallat noudattamaan sääntöjä.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Dimas, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Beckett, vain pari vuotta sitten ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa jotkut hymyilivät epäileväisinä. Tällä hetkellä kukaan ei kyseenalaista sitä ilmeistä tosiseikkaa, että tällaisia muutoksia tapahtuu. Tilanne on jopa kiireellinen. Meidän on toimittava välittömästi vastataksemme tähän uhkaan, joka on kiistatta yksi ihmiskunnan historian vakavimmista uhkista: tulvia, kuivuutta ja pyörremyrskyjä on yhä enemmän, jääpeite ja jäätikkömme sulavat ja ehkäpä eräänä päivänä kehittyy tiettyjä tauteja.

Tämän uhan edessä meillä on näin ollen ennennäkemätön tilaisuus käynnistää todellinen teknologia-ohjelma, jonka avulla voimme edistää kipeästi tarvitsemiamme innovaatioita uusien työpaikkojen luomiseksi Eurooppaan. Euroopassa ja maailmassa on käyty paljon keskusteluja, mutta päätösasiakirjat eivät riitä. Näin ollen on tullut aika osoittaa poliittista rohkeutta lisäponnen antamiseksi Kioton pöytäkirjalle. Biopolttoaineet, aurinkoenergia, tuulienergia, vesivoima, vety, energiatehokkuutta lisäävät toimet: tällaisia tekniikoita on olemassa. Niiden käytön lisääminen yhdyskuntasuunnittelussamme ja rakennusmenetelmissä riippuu meistä.

Meidän on käytettävä kaikkia tarjolla olevia mahdollisuuksia. Ihanteellista ratkaisua ei ole. Meidän on käytettävä pikemminkin näiden eri energialähteiden yhdistelmiä. Liian monet rajoitukset haittaavat edelleen hybridiajoneuvojen ja sähköajoneuvojen kaltaisten teknisten innovaatioiden toteuttamista ja markkinoille saattamista. Kansalaisemme ovat valmiita kantamaan oman vastuunsa tässä energianhallinnassa. Yhdysvallat, Intia ja Kiina ovat jo ryhtyneet aloitteisiin etenkin ydinenergian alalla. Meidän on mahdotonta ylenkatsoa ydinenergiaa, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Miksi Eurooppa ylipäänsä aikailee vakavan ja kiihkottoman keskustelun aloittamisessa ydinenergiasta? Kehotan teitä olemaan viivyttämättä sitä.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ollakseen eurooppalaisten silmissä uskottava Euroopan unionin on jätettävä sikseen hyvät aikomukset ja ryhdyttävä käytännön toimiin asettamalla tavoitteita, joihin osoitetaan investointeja. Kuinka paljon rahaa osoitetaan maantie- ja rautatieliikenteeseen? Milloin toteutuvat Euroopan laajuiset verkot, joita edelleen odotamme? Milloin toteutuvat YMP:stä biopolttoaineille myönnettävät määrärahat? Milloin korotetaan tutkimusbudjetteja, joilla pyritään vastaamaan esimerkiksi vetyalan kaltaisiin suuriin energiahaasteisiin? Milloin rakennerahastomme ja tukemme mukautetaan energiatehokkuuden ja energiansäästön tarpeisiin? Tarkoitan tällä kaupunkiympäristöä, asuntorakentamista ja sosiaalista asuntorakentamista. Milloin tavaroiden kuljetuksista ja erityisesti merikuljetuksista aletaan periä ympäristöveroja? Milloin kauppaa aletaan säännellä kasvihuoneilmiön torjunnan näkökulmasta? Odotamme käytännöllisiä ja operatiivisia vastauksia ja perustan luomista välittömille toimille. Euroopan unionin on toimittava tässä ja nyt ihmisten vakuuttamiseksi, mallin näyttämiseksi muille ja uusien kumppanuuksien luomiseksi eteläisten maiden kanssa. Olemme vasta aikomusten tasolla. Ryhtykäämme toimiin.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Anders Wijkmania tasapainoisesta mietinnöstä, jonka hän on laatinut tärkeästä asiasta. Haluaisin korostaa, että nykyään tuskin kukaan olettaa Euroopan saavuttavan Kioton tavoitteet, koska ne ovat hyvin haastavat, ja näyttää siltä, että tällä hetkellä harjoitettavalla politiikalla emme pysty saavuttamaan näitä tavoitteita ensimmäisessä vaiheessa. Yksi syy tähän on, että uudenaikaisen ympäristöpolitiikan energiapolitiikalle asettamat vaatimukset jätetään suurimmaksi osaksi huomiotta.

Kun katsotaan vallitsevaa tilannetta, emme pysty saavuttamaan Kioton tavoitteita uusiutuviin polttoaineisiin kohdistuvilla odotuksilla. Nämä polttoaineet kehittyvät ja niillä on yhä suurempi merkitys, mutta niillä ei voida ratkaista ongelmia. Emme voi saavuttaa Kioton tavoitteita talouden sääntelyllä tai säästöillä, koska tällaiset toimet vaikuttavat kielteisesti tavoitteeseen perusedellytysten luomisesta paremmalle taloudelle, jossa ympäristövaatimukset otetaan paremmin huomioon. Emme voi ratkaista ongelmia jarruttamalla talouden kehitystä. Sen sijaan meidän on harjoitettava sellaista ympäristöpolitiikkaa, johon kuuluu johdonmukainen ja uskottava energiapolitiikka. Tämän vuoksi meidän on myös katsottava energiahuoltomme perustaa.

Öljy ja kaasu eivät kuulu tulevaisuuteen. Tästä huolimatta huomaamme, että ennen kaikkea öljyn ja kaasun käyttö lisääntyy, kun ydinvoimasta luovutaan, jolloin hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. Euroopan ydinvoiman tuotanto vastaa nykyisellä energiamuotojen suhteella 50:tä prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja se vähentää hiilidioksidipäästöjä henkilöajoneuvoliikenteen aiheuttamien päästöjen verran. Tämä osoittaa sen, minkä suuruusluokan asiasta on kyse. Tämän vuoksi ydinvoimasta ei voida luopua. Ydinvoimalla ei ratkaista ympäristöongelmia, mutta myöskään ydinvoiman sivuuttaminen ei ratkaise ympäristöongelmiamme eikä auta Kioton tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän vuoksi Euroopan parlamentilla ja myös jäsenvaltioilla on tärkeänä tehtävänään harjoittaa uskottavaa energiapolitiikkaa, jolla ei pyritä luopumaan ydinvoimasta ja korvaamaan sitä öljyllä ja kaasulla. Sen sijaan on varmistettava, että ydinvoimalla on merkittävä asema tarpeellisen energiapoliittisen tasapainon saavuttamisessa.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Haluan tervehtiä Anders Wijkmania ja muita, jotka ovat sitä mieltä, että maapallomme pelastaminen on meidän eikä kenenkään muun huolenaihe.

Euroopan unionin on käytettävä kaikki vaikutusvaltansa kehottaakseen Kioton pöytäkirjaan liittymättömiä maita, jopa kaikkein mahtavimpia näistä maista, näin toimimaan. Olisi naiivia väittää, että jos Yhdysvallat olisi täyttänyt Kioton pöytäkirjan vaatimukset, se ei olisi joutunut Katrina- ja Wilma-pyörremyrskyjen hävityksen kohteeksi. Luonto kuitenkin iski takaisin sitä eniten vahingoittavaan maahan. Ellei kansainvälinen yhteisö ryhdy kiireellisiin ja tehokkaisiin toimiin ilmaston jatkuvan lämpenemisen estämiseksi, maapallomme muuttuu pyörremyrskyjä, tulta ja vettä syökseväksi hirviöksi.

Käsiteltävänämme olevassa mietinnössä ehdotetaan perustellusti EU:lle jopa vielä näkyvämpää johtajuutta uusiutuvien energialähteiden käytössä. Minäkin haluan kertoa tukevani täysin ehdotusta EU:n kansalaisten tietoisuuden lisäämisestä ja heidän ottamisestaan mukaan ympäristönsuojeluun. Meidän on kohdistettava enemmän tarmoa sellaisen verotus-, seuraamus- ja kannustinjärjestelmän kehittämiseen, joka innostaisi yrityksiä toimimaan tehokkaasti ja ympäristöä säästävästi. Vielä tärkeämpi asia on elämäntapa. Jokaisen EU:n kansalaisen olisi ymmärrettävä, että eläminen mahdollisimman vähän saastuttaen ja maapallon ilmastoon kajoten on paitsi jalo ja kaunis, myös arvokas pyrkimys.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tämän kuun lopussa ja ensi vuoden alussa Euroopan parlamentti esittää jälleen ilmastonmuutosta koskevan kantansa YK:n kokouksessa. Ennen kuin tämä kanta annetaan kansainvälisen yhteisön keskusteltavaksi, on olennaista varmistaa, että se kuvastaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden keskeisimpiä etuja. Kuten jäsenet Grossetête ja Hökmark perustellusti totesivat, ydinenergian asemaa olisi myös pohdittava asiaankuuluvasti.

Kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät edelleen monissa jäsenvaltioissa. Näin ollen yksittäisten kansalaisten on saatava näkyvämpi rooli yhteisissä ponnisteluissa päästöjen rajoittamiseksi ja kestävämmän elämäntavan löytämiseksi, jos YK:n yleissopimus ja Kioton pöytäkirja aiotaan panna kokonaisuudessaan täytäntöön. Tähän liittyy se, että tärkeä osa taistelua hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on yhdennetty lähestymistapa, jossa ovat mukana poliitikot, teollisuus ja yhteiskunta.

Yhdennetyn lähestymistavan omaksuminen olisi tehokkaampi ja edullisempi tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Sen perustana on oletus siitä, että vastuu päästöjen vähentämisestä ei ole pelkästään autojen valmistajilla ja polttoaineiden toimittajilla vaan myös ajoneuvojen käyttäjillä. Muita huomionarvoisia tekijöitä ovat muun muassa teiden infrastruktuuritilanne ja tieliikenteen hallintajärjestelmät, kuten lokakuussa 2005 käynnistyneessä Euroopan ilmastonmuutosohjelma II:ssa todetaan.

Vaikka siirtyminen pois fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta on meille historiallinen liiketoimintamahdollisuus, ei pidä unohtaa, että monilla mailla, joilla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä, ei ole tällä hetkellä teknologioita näiden energialähteiden ottamiseksi käyttöön. Tämä koskee erityisesti kehitysmaita. Näin ollen energiatuet ovat hyvin merkityksellinen kysymys kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevissa neuvotteluissa.

Monia menetelmiä on jo kehitetty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Energiaa säästävät ja päästöjä vähentävät teknologiat ovat tehokas väline ympäristön pilaantumisen torjunnassa, mutta niitä ei pidä yhdistää esittelijän ehdottamaan fossiilisten polttoaineiden tukien vähentämiseen uudenaikaisten ympäristönsuojeluratkaisujen käytön ehdottomana edellytyksenä.

  Edite Estrela (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, kuten eräs suuri intialainen johtaja kerran totesi, maa ei kuulu meille, vaan olemme lainanneet sen lapsiltamme.

Jos häviämme taistelun ilmastonmuutosta vastaan, millaisen maapallon jätämme lapsillemme? Diagnoosi on tehty. Puuttuu ainoastaan rohkeutta toteuttaa kunnianhimoisempia ja tehokkaampia toimia. Wijkmanin mietintö on askel oikeaan suuntaan. Teot puhuvat enemmän kuin sanat, ja Lissabonin strategian mukaisesti uusia teknologioita on otettava käyttöön ja kansainvälisen yhteisön on pyrittävä täyttämään velvoitteet, jotka se on Kioton yleissopimuksessa hyväksynyt.

Yhdysvaltojen on kannettava oma vastuunsa. Olen tyytyväinen siihen, että EU käy vuoropuhelua Kiinan ja Intian kanssa, mutta on tarpeen saada mukaan myös Brasilian, Etelä-Afrikan, Venäjän, Japanin ja Indonesian kaltaiset maat ja poistaa fossiilisille polttoaineille myönnettyjen tukien kaltaiset ristiriitatekijät. Komission jäsen Dimas totesi, että Montrealin kokouksessa ei löydetä kaikkia etsimiämme ratkaisuja. Joitakin ratkaisuja odotamme kuitenkin löytävämme. Lapsemme ja tulevat sukupolvet odottavat sitä meiltä.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Beckett, olen iloinen siitä, että neuvoston puheenjohtaja seuraa keskusteluamme, ja ennen kuin sanon mitään muuta, haluan kiittää hyvää ystävääni Anders Wijkmania hänen tästä aiheesta laatimastaan hyvin kunnianhimoisesta mietinnöstä.

Toimien välttämättömyyttä havainnollistavat hyvin luonnonilmiöt ympärillämme: tulipalot raivoavat Etelä-Euroopassa, pyörremyrskyt Amerikassa ja tulvat Itävallan Tirolissa, josta olen itse kotoisin. Yhtä virhettä emme kuitenkaan saa tehdä: meidän on varottava liittämästä kaikkea mahdollista maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen tai varottava väittämästä, että tämä muutos johtuu ainoastaan ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja on tietyssä mielessä omaa syytämme. On valitettava tosiasia, että luonnonilmiöt sekoittuvat ihmisen toimista johtuviin ilmiöihin, ja tutkimusponnisteluja on lisättävä tällä alalla, jos tulevaisuudessa on tarkoitus pystyä laatimaan luotettavia ennusteita ilmaston kehittymisestä ja ennen kaikkea jos on tarkoitus pystyä arvioimaan ihmisen toiminnan vaikutusta.

Tärkeää on kuitenkin myös se, että meillä on pitkän aikavälin strategioita, joiden avulla voimme reagoida ja saavuttaa suunnitteluvarmuuden. Talouselämälle ja teollisuudelle on tehtävä selväksi, mihin tämä tie vie ja mitä vaihtoehtoja niille on tulevaisuudessa tarjolla. Tämä on valtavan tärkeää Euroopalle liikeyritysten sijaintipaikkana. Muistakaamme myös se, että yhteisö vastaa tällä hetkellä ainoastaan 14 prosentista hiilidioksidipäästöjä, ja tämän takia kehitysmaiden lisäksi tietenkin myös suurimman päästöjen aiheuttajan, Yhdysvaltojen, osallistuminen on elintärkeää. Seuraavaa mietinnön kohtaa on erityisesti toistettava: tarvitsemme globaalia strategiaa.

Sanottakoon vielä, etten ole samaa mieltä kollegojeni kanssa ydinenergiasta, jota en pidä vaihtoehtona hiilidioksidipäästöjä aiheuttaville teknologioille, koska sen pitkän aikavälin vaikutukset ovat kielteiset. Ennen kaikkea emme saa tarjota sitä kehitysmaille yhtenä vaihtoehtona, koska sitä ei yksinkertaisesti voida käyttää näissä maissa turvallisesti.

Lisäksi on tärkeää, että kiinnitämme enemmän huomiota liikenteeseen ja yritämme tällä alalla hyödyntää kaikki mahdollisuudet hiilidioksidin vähentämiseksi.

  Rebecca Harms (Verts/ALE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, käytän tilaisuuden hyväkseni jatkaakseni siitä, mihin edellinen puhuja jäi. Käytyäni viime viikolla Yhdistyneessä Kuningaskunnassa minun on sanottava, että minua harmitti erittäin paljon se, että Tony Blair ja muut ohjaavat ilmastonmuutoskeskustelua siihen suuntaan, että ilmastonsuojelutavoitteet voitaisiin saavuttaa lisäämällä ydinvoiman käyttöä. Tällä tavoin tuotettaisiin niin sanotusti puhtaampaa energiaa.

Haluan tässä yhteydessä karistaa teiltä tämän harhaluulon ja kysyä, mitä Yhdistynyt kuningaskunta tällä hetkellä tarkoittaa puhuessaan puhtaammasta ydinenergiasta. Puhutteko erityisen törkyisestä uraanin louhinnasta? Puhutteko erityisen likaisesta polttoaineen rikastamisesta? Puhutteko uraaniheksafluoridin konversiosta, joka on hyvin vaikea ja ympäristöä kuormittava prosessi? Kun puhutte puhtaasta atomienergiasta, tarkoitatteko polttoainesauvojen valmistusta Venäjällä? Oletteko Yhdistyneessä kuningaskunnassa koskaan keskustelleet siitä, kuinka paljon jätettä on hävitettävä ja milloin ja mihin hintaan aiotte tehdä sen? Kuinka otatte huomioon jälleenkäsittelyyn liittyvät vaarat ja riskit? Windscalesta olette saaneet erinomaista kokemusta jälleenkäsittelyn ympäristölle ja ihmisille aiheuttamista todellisista haitoista. Minua hämmästyttää suuresti, että juuri britit, jotka hylkäsivät ydinenergian taloudellisista syistä, jatkavat tätä hullua keskustelua "ilmaston suojelemisesta lisäämällä ydinenergian käyttöä".

Katsotaanpa asiaa maailmanlaajuisesti: meidän olisi rakennettava satoja, jopa tuhansia ydinreaktoreita, jos haluaisimme suojella ilmastoa todella tehokkaasti ydinenergialla. Tämä tarkoittaisi tosiasiassa hyötöreaktoreiden uuden sukupolven laajamittaista rakentamista, vaikka ne ovat jo osoittautuneet Euroopassa järkyttäväksi virheeksi. Tämä johtaisi siihen, että kaikkialla maailmassa olisi toiminnassa jälleenkäsittelylaitoksia, koska käytössä olevat uraanivarannot eivät missään nimessä riitä tyydyttämään tällaista ydinenergian käytön lisäystä.

Tällainen käytön lisääminen on vastuutonta samalla, kun keskustelemme terrorismista ja ydinaseiden leviämisen vaaroista. Vaikka on paljon vaikeampaa ratkaista energiaongelmia energiatehokkuuden maksimoinnilla, vähentämällä energian käyttöämme tai jonkin muun lähestymistavan avulla, alkakaamme kuitenkin vihdoin toimia näin ja jatkakaamme myös tällä tiellä sen asemesta, että palaisimme käyttämään teknologiaa, joka tosiasiassa kuuluu jo menneelle vuosisadalle ja jonka aiheuttamia saasteita ja jätteitä emme ole vielä edes alustavasti hoitaneet pois päiväjärjestyksestä.

  Margaret Beckett, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, tämä on ollut mielenkiintoinen ja innostava keskustelu, jossa lähestulkoon kaikki ovat – varsin perustellusti – suhtautuneet myönteisesti Anders Wijkmanin mietintöön ja sen sisältöön ja jossa on vallinnut hyvin aito yhteisymmärrys haasteen luonteesta ja suuruudesta. Lisäksi keskustelulle on ollut ominaista se, että monet puhujat ovat tuoneet vahvasti esiin uusiutuvia energialähteitä, joista on mainittu monia esimerkkejä, ja myös ydinvoimaan liittyvät suuret näkemyserot. Haluaisin sanoa edelliselle puhujalle Rebecca Harmsille, että jos ainoa seikka, jonka hän kuuli Yhdistyneessä kuningaskunnassa käydystä ilmastonmuutoskeskustelusta, on ydinvoima, hänen on täytynyt liikkua hyvin rajatussa piirissä, koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytiin paljon keskustelua, johon ei suinkaan liittynyt uuden ydinvoimasitoumuksen tekeminen vaan sitoutuminen pelkästään siitä keskustelemiseen. Energiatehokkuus on Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisella asialistalla valittu ensimmäiseksi ilmastonmuutoksen torjuntakeinoksi aivan arvoisan jäsenen toiveiden mukaisesti.

Se, mitä ammattikielellä kutsutaan "sivuhyödyiksi", tuli painokkaasti esiin. Eräät puhujat korostivat vahinkoa, jonka syynä on samoista ilmastonmuutosta aiheuttavista kaasuista johtuva ilman pilaantuminen, ja toiset korostivat sitä, että samalla, kun hillitsemme ilmastonmuutosta, saavutamme muita potentiaalisia terveyshyötyjä näiden kaasujen käytön vähentyessä.

Jäsen Gutiérrez-Cortines tiedusteli minulta maatalouden tehtävästä. Kuten hän varmaan tietää, Uuden Seelannin kaltaisissa maissa karja on lähes yksinomainen kasvihuonekaasupäästöjen lähde, jolloin tämän ongelman ratkaiseminen on erityisen vaikeaa. On näin ollen kiistatonta, että maatalous voi joissakin tilanteissa olla osa ongelmaa. Kuten useampi puhuja mainitsi biomassan ja biopolttoaineiden osalta, maatalous voi olla myös osa ratkaisua. Tätä kysymystä arvioidaan jatkossa yhä tarkemmin.

Olen pahoillani siitä, että jäsen Hegyi vastustaa hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Surullinen ja tyly tosiasia on, että Intian ja Kiinan kaltaisilla mailla, joiden on kasvettava ja kehityttävä köyhyyden poistamiseksi – ja tämä on toinen kysymys, johon keskustelussa jälleen varsin perustellusti viitattiin – on valtavat hiilivarannot, joita ne myös aikovat käyttää, koska niiden mielestä niillä ei ole vaihtoehtoja. On varmasti parempi, että yritämme löytää tapoja, joilla voimme auttaa näitä maita hyödyntämään näitä varantojaan kestävästi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kaltaisilla teknologioilla, kuin että käskisimme niitä olemaan käyttämättä näitä voimanlähteitä, mikä olisi luullakseni hyödytöntä.

Kaikista niistä viittauksista, joita tehtiin kaikkein haavoittuvimpiin valtioihin ja muissa maissa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ilmenee selvästi se, että EU:n on ryhdyttävä toimiin, jotka koskevat väistämättömiin vaikutuksiin sopeutumista ja tämän sopeutumisen tukemista. Paljon painoarvoa on saanut monien muiden mukana olevien maiden rooli ja maailmanlaajuisen vuoropuhelun tarpeellisuus – mitä neuvosto kannattaa täysin – ja selkeä yhteisymmärrys vallitsee siitä, että EU:n on jatkossakin otettava kansainvälinen johtoasema ja että meidän on jatkossakin pyrittävä vahvasti tuloksellisuuteen ohjelmissamme.

Jäsenet Doyle ja Hökmark olettivat kumpikin, että EU ei todennäköisesti saavuta Kioton tavoitteitaan. En itse ymmärtänyt komission esittämää tuoreinta kannanottoa tällä tavoin. Tähän liittyvän selvityksen aiomme kuitenkin julkaista Montrealin kokouksen lähestyessä, ja on aivan varmaa, että meidän on edelleen jatkettava ja tehostettava omia toimiamme.

Tästä pääsenkin siihen, mistä jäsenet Lucas ja Smith puhuivat ylistäessään perustellusti Wijkmanin mietinnön kunnianhimoisuutta, koska tavoitteena on päästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, vaikka he eivät näytä tiedostaneen, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on asettanut itselleen tämän saman tavoitteen energia-alaa koskevassa valkoisessa kirjassaan vuodelta 2003. Ehkäpä tämä ei ole kenellekään yllätys, koska jäsen Lucasilla ei ollut mitään hyvää sanottavaa Yhdistyneen kuningaskunnan lähestymistavasta. Totean kuitenkin painokkaasti hänelle neuvoston puolesta, että on kaikkien kannalta ajan haaskausta vaatia EU:ta saavuttamaan Montrealissa virallinen valtuutus ja aikataulu. Juuri tämän elimen olisi tunnustettava, että imperialismin aika maailmassa on ohi. Emme voi vain marssia Montrealiin sanelemaan muulle maailmalle, miten sen on käyttäydyttävä ja hoidettava asioitaan varsinkin, kun puhumme valtioista, joista osa on maailman köyhimpiä ja haavoittuvimpia maita, joiden painopistealueena on perustellusti kehitys ja niiden oman väestön ruokkiminen. Emme aio toimia tällä tavalla. Se, että pystymme Montrealissa saattamaan käyntiin vuoropuhelun ja prosessin, on todellinen ja konkreettinen saavutus aivan, kuten todellinen ja konkreettinen saavutus oli yhteisen sävelen löytäminen ja toimintaohjelman lyöminen lukkoon Gleneaglesissa. Me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että edistymisen olisi oltava nopeampaa, mutta myöntäkäämme edes se, että jotakin kehitystä tapahtuu.

(Suosionosoituksia)

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tähän monipuoliseen ja tärkeään keskusteluun.

Anders Wijkman ja muut korostivat, että on tarpeen ryhtyä hillitsemään kiireellisesti ilmastonmuutosta. Mielestäni ne toimet, joihin komissio on ryhtynyt, ja ne useat uudet aloitteet, joita se on esittänyt helmikuisen tiedonantonsa antamisen jälkeen, osoittavat selvästi komission halun toimia tällä alalla määrätietoisesti.

Montrealissa Euroopan unionin ensisijaisena painopisteenä on saavuttaa laaja kansainvälinen tuki jatkotoimille ja päästä yhteisymmärrykseen sellaisen virallisen prosessin aloittamisesta, jonka yhteydessä keskustellaan tulevan monenvälisen ilmastonmuutosjärjestelmän muodosta. Kun neuvottelut lähtevät käyntiin, Euroopan unionin on pohdittava, mikä olisi oikea hetki esittää näkemyksiä tällaisen tulevan järjestelmän tavoitteista. Tavoitteet ovat osoittautuneet hyvin hyödylliseksi ympäristöpoliittiseksi välineeksi. Ohjeistamme niillä yhteiskunnan päätöksentekijöitä. Ne ovat erityisen hyödyllisiä teollisuudelle ja yksityiselle sektorille silloin, kun niiden on tehtävä pitkän aikavälin investointipäätöksiä. Näin ollen tavoitteet ovat jatkossakin keskeinen tekijä kaikissa tulevissa rakenteissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tarvitsemme tavoitteita.

Kuten lienette huomanneet, Eurooppa-neuvosto asetti maaliskuun kokouksessaan tavoitteeksi päästöjen vähentämisen asteittain 15–30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Komissio katsoo kuitenkin, että joulukuussa Montrealissa ei ole vielä aika asettaa kehitysmaita koskevia konkreettisia tavoitteita. Niitä voidaan asettaa vasta, kun olemme paremmin selvillä vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevien neuvottelujen edistymisestä.

Jäsen Seeber korosti, että minkä tahansa tulevan ilmastonmuutosjärjestelmän on perustuttava kaikkien suurimpien päästöjen aiheuttajien laajaan osallistumiseen, ja tämä on olennaisen tärkeää, jos yhteistyömme halutaan olevan todella tehokasta.

Komissio ja jäsenvaltiot tekevät ahkerasti työtä edistääkseen tiiviimpää vuoropuhelua Yhdysvaltojen ja kehitysmaiden kanssa. Olemme aloittaneet poliittisen vuoropuhelun Yhdysvaltojen hallinnon kanssa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen yhteydessä sekä muilla foorumeilla ja kokouksissa, kuten ilmastonmuutosta käsittelevässä yhteisessä tiede- ja teknologiatyöpajassa (Joint Climate Change Science and Technology Workshop). Näissä puitteissa käsitellään käytännön aiheita, muun muassa uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja hiilen sitomista.

Yhdysvallat väittää, että sillä on ilmastonmuutoksen torjumiseen erilainen lähestymistapa, joka perustuu pääasiassa uusia teknologioita koskevaan tutkimukseen ja kehitykseen. Ero Yhdysvaltojen ja meidän lähestymistavan välillä on se, että Yhdysvalloissa hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet noin 15 prosenttia, kun taas 25 jäsenvaltion Euroopan unionissa päästöt ovat vähentyneet huomattavasti vuoden 1990 tasosta, ja niissä 15 maassa, joita koskevat Kioton järjestelmän velvoitteet, päästöt ovat alentuneet 1,7 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tämä ei riitä, mutta olemme varmoja siitä, että sitoumuskautemme päättyessä olemme saavuttaneet Kioton tavoitteemme. Tämä on ero näiden kahden lähestymistavan välillä.

Kehitysmaiden osalta Euroopan unioni suhtautuu avoimin mielin siihen, miten niiden olisi osallistuttava tulevaan monenväliseen ilmastoyhteistyöhön. On selvää, ettemme voi asettaa niille samoja pakollisia vaatimuksia kuin kehittyneille maille. Näiden valtioiden tekemien sitoumusten on perustuttava yhteisten mutta erilaisten velvollisuuksien periaatteeseen.

Kiina ja muut kehittyvät maat ovat vaikuttaneet kasvihuoneilmiön kehittymiseen paljon pienemmällä prosenttiosuudella kuin kehittyneet maat. Kiinassa päästöt ovat tällä hetkellä henkeä kohden alle yksi kymmenesosa kehittyneen maailman tasosta, joten meidän on otettava tästä esimerkkiä. Maissa, joissa tulotaso on paljon alhaisempi henkeä kohden ja kehittämistarpeet ovat suurempia, meidän on noudatettavaa politiikkaa, joka Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa määritellään yhteiseksi mutta erilaiseksi politiikaksi.

Jäsen Verges mainitsi, että meidän olisi huolehdittava erityisesti kehitysmaista ja niiden ilmaston lämpenemisestä johtuvista kasvavista tarpeista. Meidän olisi todella valmistauduttava tähän vaikutukseen. Komissio tarjoaa jo nyt rahoitusta ja suhtautuu myönteisesti Kanadan aikomukseen laatia Montrealin kokouksessa sopeuttamista koskeva viiden vuoden työohjelma.

Lisäksi Euroopan unioni on merkittävä rahoittaja vuoden 2001 Bonnin poliittisessa julistuksessa, jonka avulla kehitysmaille myönnetään vuosittain 410 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin edestä ilmastonmuutosrahoitusta tästä vuodesta alkaen.

Lokakuussa pidetyssä ympäristöneuvostossa ministerit sitoutuivat kertomaan Montrealissa edistymisestä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kehitysmaiden tukemiseksi meidän on myös varmistettava, että puhtaan kehityksen mekanismit todella toimivat. Keskeinen kysymys on Bonnissa kokoontuvan hallintoneuvoston tehokkuus, ja Euroopan unioni myöntää sille jo nyt rahoitusta, mutta on selvää, että tukea tarvitaan enemmän. Euroopan unioni on edelleen hallintoneuvoston tärkein rahoittaja.

Kahdenvälinen yhteistyö Yhdistyneiden Kansakuntien ulkopuolella ja erityisesti Aasian ja Tyynenmeren kumppanuus ovat antaneet aihetta tiettyyn huolestumiseen. Haluaisin korostaa, että tätä ei voida missään nimessä pitää vaihtoehtona Yhdistyneiden Kansakuntien prosessille. Tällä kumppanuudella voidaan kuitenkin tukea ilmastonmuutosta koskevaan yleissopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan perustuvia ponnistelujamme sellaisen tiiviimmän kahdenvälisen yhteistyön avulla, johon sisältyy sekä vahvempi poliittinen vuoropuhelu että teknologiapainotus. Lisäksi tässä mielessä olisi ymmärrettävä myös Euroopan unionin ja Kiinan sekä Euroopan unionin ja Intian väliset kumppanuudet. Niitä toteutetaan hyvin käytännöllisillä toimilla: olemme äskettäin järjestäneet Intiassa ja Kiinassa kaksi puhtaan kehityksen mekanismia ja markkinaehtoisia mekanismeja koskevaa työpajaa. Yhteyksissämme Kiinaan pidämme lisäksi keskeisenä asiana lähes päästöttömän energiantuotannon kehittämistä ja demonstroimista, ja olen samaa mieltä ministeri Beckettin kanssa siitä, että hiilen talteenotto ja varastointi ovat yksi niistä keinoista, joilla ilmastonmuutosongelmaa voidaan ratkoa. Kyseessä ei ole yleislääke, mutta se on yksi niistä monista keinoista, joita voimme käyttää. Näiden kumppanuuksien myönteisenä ja välittömänä vaikutuksena on se, että niillä tuetaan keskusteluja, joita käydään vuoden 2012 jälkeisestä monenvälisestä ilmastonmuutosjärjestelmästä.

Jäsen Blokland tiedusteli Euroopan unionin nykyisten toimien tehokkuudesta. Jos panemme täysimääräisesti täytäntöön kaikki toimet, tällä saavutetaan neljän prosentin vähennys vuoteen 1990 verrattuna, mikä ei tietenkään riitä siihen, että saavuttaisimme itsellemme asettamamme kahdeksan prosentin tavoitteen. Tämän vuoksi sisällytimme kuukausi sitten käynnistämäämme ilmastonmuutosohjelmaan lisätoimia. Näin ollen tarvitaan suurempia päästöjen leikkauksia, jotta voimme saavuttaa Kioton tavoitteen ja jatkaa edistymistä vuoden 2012 jälkeisellä kaudella. On tärkeää tietää, että 25 jäsenvaltion Euroopan unionin toteuttamilla nykyisillä toimilla saavutetaan seitsemän prosentin vähennys.

Jäsenet Doyle, Grossetête ja muutkin tiedustelivat autojen päästöistä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että tämä on keskeinen kysymys, ja tämän vuoksi komissio aikoo vuonna 2006 tarkastella uudelleen autoteollisuuden kanssa tehtyä sopimusta sen arvioimiseksi, olisiko mahdollista jossakin vaiheessa saavuttaa yhteisön tavoite 120 gramman suuruisista päästöistä kilometriä kohden, kunhan olemme tietenkin ensin varmistaneet, että saavutamme Euroopan, Japanin ja Korean autoteollisuuden kanssa sovitun vapaaehtoisen tavoitteen 140 gramman suuruisista päästöistä kilometriä kohden.

Jäsen Ek viittasi siihen, että liikenne olisi sisällytettävä Euroopan unionin päästökauppaan. Komissio on jo nyt laatinut ilmailua koskevan ehdotuksen, kuten tiedättekin. Komissio aikoo arvioida tätä muiden liikenteenalojen osalta vuoden 2006 uudelleenarvioinnin yhteydessä.

Mitä tulee uusiutuvaan energiaan, komissio aikoo tulevina viikkoina esittää uuden kertomuksen, jossa arvioidaan uusiutuvan energian osalta vuoteen 2020 mennessä saavutettavaa tavoitetta. Ydinenergiasta ja jäsen Hökmarkin huomioista todettakoon, että eräät jäsenvaltiot olettavat, että ydinenergia on osa niiden tulevaa energiansaantia. Meidän on kuitenkin varmistettava, että meillä on monipuolinen valikoima vähän hiiltä sisältäviä energialähteitä. Ydinvoimalla ei voida vastata lisääntyvään energiantarpeeseen ja meidän olisi tiedostettava se, että ydinvoiman osalta ongelmana ovat ydinjätteet ja kansalaisten mielipiteet.

Sen osalta, mitä jäsen Gutiérrez-Cortines totesi maataloudesta, komissio on samaa mieltä, että synergioita voidaan löytää ilmastonmuutoksen ja maatalouden kesken. Meillä oli Lontoossa erittäin kiinnostava ministeri Beckettin ja puheenjohtajavaltio Yhdistyneen kuningaskunnan järjestämä kokous, jossa aiheena oli ilmastonmuutos ja maatalous. Kokouksessa tehtiin hyvin tärkeitä päätelmiä. Komissio aikoo esittää suunnitelman biopolttoaineiden tueksi.

Lopuksi totean, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää määrätietoisia toimia heti. Kuten jäsen Smith totesi, tarvitaan yhteiskunnan kaikkien toimijoiden ja alojen toimia. Emme saa aliarvioida haasteen suuruutta. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii aikaa, jota meillä on kovin vähän, ja toimia, joihin meillä ei joidenkuiden mielestä ole varaa. Teidän jatkuvan tukenne avulla voimme määrätietoisesti vahvistaa Euroopan unionin johtajuutta tämän ihmiskunnan keskeisen haasteen edessä. Paljon kiitoksia.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

(Istunto keskeytettiin klo 11.55 ja sitä jatkettiin klo 12.05.)

Puhetta johti
varapuhemies TRAKATELLIS