Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 12. joulukuuta 2005 - Strasbourg

19. Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Rouren laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö (A6-0366/2005) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodesta 2007 – Tavoitteena oikeudenmukainen yhteiskunta (KOM(2005)0225 – C6-0178/2005 – 2005/0107(COD)).

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni voi olla ylpeä saavutuksistaan syrjinnän torjunnan alalla. Niiden ansiosta olemme maailman edistyksellisimpiä alueita tässä suhteessa. Vuonna 2000 annettiin kaksi tärkeää direktiiviä: toisella kielletään rotuun perustuva syrjintä ja toisella uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva suora ja välillinen syrjintä työssä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksinään riitä torjumaan syrjintää tehokkaasti. Monet jäsenvaltiot ovat myöhässä aikataulusta saattaessaan yhteisön lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja niissäkään maissa, joissa kansallinen lainsäädäntö on EU:n direktiivien mukaista, suuri yleisö ei tunne sitä eikä sitä panna täytäntöön asianmukaisesti.

Komissio on tämän vuoksi ehdottanut muun muassa, että vuosi 2007 nimettäisiin Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi. Tarkoituksena on tiedottaa kansalaisille sellaisen oikeudenmukaisen yhteiskunnan eduista, joka tarjoaa kaikille samanlaiset mahdollisuudet sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta. Teemavuodella korostetaan monimuotoisuudesta saatavia etuja ja monimuotoisuutta sosioekonomisen elinvoiman lähteenä, joka Euroopan on tunnustettava ja jota sen on hyödynnettävä. Monimuotoisuus rikastaa Euroopan yhteiskunnallista kudosta ja on taloudellisen vaurauden tärkeä osatekijä.

Vuoden aikana keskusteluissa ja toimissa keskitytään kolmeen pääaiheeseen. Ensimmäinen aihe on kaikkien oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja suojaan syrjintää vastaan. Tärkeä osa toimia on saada suuri yleisö tiedostamaan, ettei yhdenvertainen kohtelu välttämättä tarkoita aivan samanlaista kohtelua, vaan että joskus eri tilanteissa tarvitaan erilaista kohtelua. Toinen aihe on sen tunnustaminen, että kaikki henkilökohtaisiin ominaisuuksiin katsomatta voivat myötävaikuttaa koko yhteiskuntaan. Tavoitteena on tiedottaa kansalaisille, mitä hyötyjä ja etuja monimuotoisuudesta saadaan Euroopassa. Kolmanneksi pyritään lisäämään aliedustettujen ryhmien osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Käynnistetään keskustelu siitä, miten voitaisiin korjata tiettyjen ryhmien aliedustus ja lisätä niiden osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Neljäntenä aiheena on kunnioitus ja suvaitsevaisuus niiden eri ryhmien välillä ja keskuudessa, joista Euroopan yhteiskunta muodostuu.

Kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet osallistuvat täysimittaisesti teemavuoden täytäntöönpanoon. Teemavuoden täytäntöönpanon keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että toimet hajautetaan kansalliselle tasolle. Jotta viesti saadaan tehokkaasti perille, teemavuoden toimien on kosketettava läheisesti kansalaisia. Lopuksi totean, että on varmistettava, että teemavuoden aikana ja kaikissa jäsenvaltioissa kiinnitetään yhtäläisesti huomiota kaikkiin perustamissopimuksen 13 artiklassa lueteltuihin syrjintäperusteisiin eli sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään.

  Martine Roure (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, ei ole institutionaalisia esteitä, jotka erottaisivat toisen ryhmän toisesta, eikä mikään estä ketään osoittamasta, mihin hän pystyy, ja saamasta siitä palkkiota. On perustettu erityisiä järjestelmiä erilaisten kokeiden ja kilpailujen muodossa, jotka johtavat ammattipätevyyden saavuttamiseen, jotta voidaan arvioida kunkin yksilön pätevyys. Kaikilla on periaatteessa erotuksetta mahdollisuus päästä korkeimpiin virkoihin.

Vaikka ihmiset ovat lainsäädännön mukaan yhdenvertaisia, he eivät kuitenkaan aina ole yhdenvertaisia todellisuudessa. Ainakin näyttää siltä, ettemme ole saavuttaneet yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Huolimatta muutamista huomiota herättävistä sosiaalisen etenemisen esimerkkitapauksista, joihin viitataan erityisellä omahyväisyydellä, vaikka kyse on niinkin poikkeuksellisista tapauksista, ihmisillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia menestykseen. Yhteiskunnassa, jossa kaikki sen jäsenet eivät voi osoittaa kykyjään, on vakavan turhautumisen ja jännitteiden siemenet. Tällainen tilanne ei ole eduksi sen paremmin tehokkuudelle kuin oikeudenmukaisuudellekaan.

Jos tilanne on todellakin tällainen noin kaksisataa vuotta ihmisoikeusjulistuksen antamisen jälkeen, meidän on selvitettävä, mistä tämä johtuu. Olisiko pääteltävä, ettei meillä ole minkäänlaisia onnistumisen mahdollisuuksia? Ovatko demokraattiset periaatteemme vain kangastus, ihanne, joka etääntyy yhtä nopeasti kuin pystymme lähestymään sitä? Kieltäydymme hyväksymästä tällaista näkemystä.

On totta, että eriarvoisuudet usein kasautuvat. Köyhien perheiden lapset eivät pääse keskimäärin yhtä todennäköisesti korkealle koulutustasolle kuin muut. Ihmiset, joiden koulutustaso on huono, eivät saavuta yhtä todennäköisesti korkeaa yhteiskunnallista asemaa tai saa hyväpalkkaista työpaikkaa. Millaisessa tahansa johtavassa asemassa olevien naisten määrä on vieläkin hyvin pieni, jopa äärettömän pieni. Valta on edelleen yleensä miesten etuoikeus. Vammaisilla ei vieläkään ole oikeutta asianmukaiseen paikkaansa yhteisöissämme. Homoseksuaalit joutuvat yhä liian usein syrjinnän kohteiksi, ja jotkut pitävät vieläkin tällaista tilannetta normaalina. Monet miehet, naiset ja lapset putoavat kelkasta ihonvärinsä tai etnisen alkuperänsä vuoksi.

Onko meillä oikeus vain sietää tällaista tilannetta? Onko meillä oikeus päätellä, ettei voida tehdä mitään sen hyväksi, että todellisuus vastaisi paremmin demokraattista ihannettamme? Esteet voivat näyttää valtavilta, yhteiskuntaan luonnostaan kuuluvilta osilta. Niiden olemassaolon kieltäminen ei kuitenkaan auta meitä niistä eroon pääsemisessä. Meidän on tunnustettava tosiasiat ja tuomittava ne. Syrjintä pakottaa ihmiset usein esimerkiksi vähän ammattitaitoa vaativiin ja epävarmoihin työpaikkoihin, joista lähes aina maksetaan huonoa palkkaa, ja sen vuoksi heidän elintasonsa on huono.

Tällaisen syrjinnän kohteeksi joutuvien ihmisten on vaikea saada kunnollista asuntoa ja terveydenhuoltopalveluja. Heillä ei ole käytännöllisesti katsoen mitään mahdollisuuksia edetä urallaan ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla, ja heillä on vain vähän vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.

Tällaisissa olosuhteissa heidän lastensa koulutus vaarantuu alusta alkaen. Lapsilta puuttuvat sellaiset aineelliset olosuhteet ja ihmissuhteet sekä sellainen tunneympäristö, joita he tarvitsisivat voidakseen suunnitella elämäänsä. Onkin olemassa huomattava vaara, että he päätyvät samanlaiseen tilanteeseen kuin vanhempansa.

Lyhyesti sanottuna huono lähtökohta synnyttää toisen huonon lähtökohdan. Henkilö, joka kärsii jonkinlaisesta sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutuksesta on suuressa vaarassa kärsiä myös sen toisenlaisista vaikutuksista. Vaikka tämä haittojen kasautumiseen liittyvä ilmiö voidaan tunnistaa intuitiivisesti, sitä ei ole vielä tutkittu laajasti.

Kehottaisin tämän vuoksi neuvostoa ja komissiota sitoutumaan voimakkaasti kaikkien syrjinnän muotojen torjuntaan kaikissa Euroopan unionin maissa erityisesti Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden aikana.

Arvoisa komission jäsen, haluamme sitoutua asiaan voimakkaasti. Kuuntelimme, mitä sanoitte juuri äsken. Olimme tyytyväisiä siihen, mutta ymmärrätte varmasti, että aiomme seurata tarkkaan, miten suunnitelmat toteutetaan käytännössä. Lopetan muistuttamalla teitä, että 28. elokuuta 1963 Washingtonissa pitämässään kuuluisassa puheessa "Minulla on unelma" Martin Luther King ilmaisi toiveen, unelmansa maailmasta, jossa kaikki olisivat vapaita ja joka olisi kaikille oikeudenmukainen. Hän sanoi uneksivansa siitä, että hänen neljä pientä lastaan voisivat jonain päivänä elää kansakunnassa, jossa heitä ei arvosteltaisi heidän ihonvärinsä vaan luonteensa perusteella.

Olkoon meidän yhteinen unelmamme, että vuosikymmenen loppuun mennessä meillä on lopultakin Euroopan unioni, jossa ei esiinny syrjintää, Euroopan unioni, jossa annetaan jokaiselle lapselle mahdollisuus. Arvoisa komission jäsen, olkoon meillä yhteinen unelma.

  Patrick Gaubert, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi kiittää jäsen Rourea mietinnön laatimisesta. Euroopan unioni on sitoutunut edistämään perusoikeuksia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Meillä on maailman laajimpiin kuuluva syrjinnän vastainen lainsäädäntö. Miettikääpä kuitenkin seuraavaa asiaa: tietävätkö kansalaiset syrjinnän vastaisista EU:n direktiiveistä? Tietävätkö he, että kaikkien jäsenvaltioiden on saatettava nämä direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään? Luulen, että vastaus on valitettavasti kielteinen. Tämän vuoksi Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta koskeva aloite on hyvin rakentava.

Näin mittava mediatapahtuma on tehokas keino lisätä tietoisuutta ja tiedottaa asiasta. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen on erityisiä toimia käsittävää toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa heikommassa asemassa olevia ryhmiä luomalla tasapuoliset mahdollisuudet käyttää oikeuksia sekä saada tavaroita ja palveluita. Jotta yhdenvertaisuudesta tulisi totta, on torjuttava kaikenlaista syrjintää. Miehet ja naiset joutuvat päivittäin syrjinnän kohteeksi erityisesti sukupuolensa, alkuperänsä tai uskontonsa vuoksi, kun he yrittävät saada työpaikan tai käyttää palveluja. Tätä ei voida hyväksyä, emmekä voi enää sietää tällaista.

Toimet, joita EU tukee vuonna 2007, sekä tiedotus- ja valistuskampanjat ovat askel oikeaan suuntaan. On myös hyvin tärkeää, että tähän on todellista poliittista tahtoa. Kaikkien jäsenvaltioiden onkin yhdistettävä voimansa – poikkeuksetta. Etusijalle on edelleen asetettava syrjinnän vastaisen lainsäädäntömme täysimittainen täytäntöönpano. On huolestuttavaa havaita, että tiettyjä jäsenvaltioita on arvosteltu siitä, etteivät ne ole saattaneet alaan liittyviä EU:n direktiivejä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Parlamentin on lähetettävä huomenna voimakas viesti kansalaisillemme hyväksymällä tämä mietintö suurella enemmistöllä. Syrjinnän torjunta ei ole ainoastaan vasemmiston tai oikeiston asia. Tätä taistelua käyvät vakaumuksen naiset ja miehet, joilla on yhteinen tavoite: taistella ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta ja erityisesti kaikenlaista syrjintää vastaan.

  Katalin Lévai, PSE-ryhmän puolesta. – (HU) Tärkein seikka Euroopan parlamentin komission ehdotukseen antamassa vastauksessa on, että on torjuttava kaikkia syrjinnän muotoja. Tämän vuoksi olenkin erityisen tyytyväinen voidessani onnitella jäsen Martine Rourea tästä mietinnöstä. Haluan korostaa, että yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa – ensimmäisenä Euroopan unionin muotoilemana ihmisoikeutena – on kyse horisontaalisesta alasta, joka ulottuu kaikille sektoreille. Tämän vuoksi yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamien ei voi olla äärimmäisen tärkeä tavoite pelkästään parlamentille, vaan sen on oltava sellainen myös koko EU:lle ja jäsenvaltioiden kaikille viranomaisille. Olen erityisen mielissäni siitä, että puhemies Borrell on muodostanut korkean tason tasa-arvovaliokunnan, ja olen ylpeä saadessani olla yksi sen jäsenistä. Haluaisin kiinnittää huomionne komitean hiljattain julkaistuun tärkeään asiakirjaan, jossa mainitaan, mitä etuja työyhteisöissä saadaan, kun niillä sovelletaan monimuotoisuuden periaatteita työvoimaa haastateltaessa ja palkattaessa. Työyhteisöt, joilla noudatetaan tällaista politiikkaa, yritykset, jotka ottavat huomion kulttuurisen monimuotoisuuden, ovat pitkällä aikavälillä kilpailukykyisempiä, ja joissain tapauksissa kokemus paransi myös tehokkuutta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Näin ollen yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen ei ole este taloudellisen kilpailukyvyn parantamiselle vaan toimii tätä vahvistavana tekijänä. Haluan myös painottaa yksittäisten jäsenvaltioiden vastuuta yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoteen valmistautumisessa, ja ehdottaisin itsekin muutamia aloitteita. Olen järjestänyt Unkarin parlamentin ensimmäisen julkisen kuulemistilaisuuden, joka on ensi viikolla ja johon osallistuvat kansalaiset kertovat omista kokemuksistaan havainnollistaakseen syrjintää, jonka kohteeksi he ovat joutuneet. Eräs sokea tyttö, jota ei hyväksytty yliopistoon sokeuden vuoksi, ja nuori romaanimies kertovat siellä elämästään. Haluaisin, että tästä muodostuisi Unkarissa vakiintunut käytäntö ja että kotimaassani otettaisiin käyttöön vastaavanlaiset henkilökohtaiset kuulemiset kuin meillä on täällä.

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää esittelijää hyvästä työstä – tehtävä ei ollut helppo. Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi on oikein hyvä asia, koska perusoikeudet ovat lähellä Euroopan kansalaisten sydäntä ja niistä on tehtävä totta kaikille kansalaisille. Tätä taustaa vasten haluaisin tuoda esiin kaksi seikkaa.

Ensimmäinen asia koskee talousarviota. Luulen, että kaikki täällä ovat yhtä mieltä siitä, että rahoitusta on hävettävän vähän – 15 miljoonaa euroa perusoikeuksille! Jos vertaan summaa siihen, mitä käytämme moneen vähemmän arvokkaaseen asiaan kuin perusoikeudet, minun on todettava, että se saa minut voimaan pahoin.

Toinen asia on hajautettu täytäntöönpano. Idea on oikein hyvä, mutta minua huolestuttaa melkoisesti se mahdollisuus, että jäsenvaltiot poimivat pullasta rusinat. Kaikki lämpimät sanat, joita olemme kuulleet perusoikeuksista viime vuosina, eivät vakuuta minua aivan täysin, koska todellisuus on erilainen ja komission jäsenkin mainitsi, että jotkin jäsenvaltiot eivät ole vielä panneet täytäntöön syrjinnän vastaista lainsäädäntöä. Vieläkin on olemassa syrjintähierarkia. Mielestäni emme saisi kannustaa tähän tällä yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden ohjelmalla.

Pyytäisin komission jäsentä antamaan nyt julkisesti ja pöytäkirjaan kirjaamista varten komission sitoumuksen siitä, että komissio varmistaa, että jäsenvaltiot käyttävät tähän teemavuoteen varatut varat siten, että jäsenvaltiot torjuvat kaikkia syrjinnän muotoja yhtäläisesti. Kyse ei ole ollenkaan siitä, miten rahat jaetaan, vaan haluamme tiettyjen tällä hetkellä syrjinnän kohteeksi joutuvien – sanotaanpa – "arkaluonteisten" ryhmien, kuten homoseksuaalien, tiettyjen uskonnollisten ryhmien tai romanien, pääsevän yhtä osalliseksi tästä ohjelmasta kuin muiden syrjinnän kohteeksi joutuvien ryhmien. Odotan myönteistä vastausta.

  Jean Lambert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijää hänen työstään. Ymmärrän, että tarvitaan mahdollisimman paljon aikaa valmistautumiseen, jotta yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodella olisi todellista vaikutusta. Tiukka aikataulu on merkinnyt sitä, että muutamalla alalla, kuten kollegani juuri totesi, olisimme halunneet olla vähän tiukempia, mutta emme ole voineet tehdä niin.

Toivomme kaikki, että teemavuosi kannustaisi niitä jäsenvaltioita, jotka ovat erityisen myöhässä 13 artiklan direktiivien täytäntöönpanossa, edistymään asiassa. Kyseiset direktiivit kuvastavat Euroopan unionin myönteisempää ulottuvuutta, ja ihmisten on tunnettava oikeutensa. Kuten olemme havainneet esimerkiksi työajan järjestämistä koskevan direktiivin yhteydessä, aivan liian usein on niin, etteivät ihmiset ymmärrä, että heillä on oikeuksia, saati että he voivat vaatia niiden toteutumista.

Olen yhtä mieltä jäsen Rouren kanssa siitä, että yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat tärkeä tekijä sosiaalisen osallisuuden kannalta ja että meidän on torjuttava kiihkomielisyyttä ja ennakkoluuloja kaikilla tasoilla, niin kaduilla kuin hallinnossakin. Syrjintä estää nimittäin niin monia ihmisiä toteuttamasta koko potentiaaliaan ja yhteiskuntaa hyötymästä heidän kyvyistään.

Yhdyn myös huomioihin, jotka esitettiin rahoituksen täydellisestä riittämättömyydestä. Kun ajatellaan sitä rahamäärää, jonka me poliittisina puolueina käytämme vaalikampanjoihin yrittäessämme vaikuttaa ihmisiin jonkin muun asian hyväksi, tarvitaan nykyistä talousarviota enemmän rahaa, jotta saadaan ihmiset vakuuttuneiksi siitä, että muillakin heidän yhteiskunnassaan on oikeuksia ja että nämäkin oikeudet olisi tunnustettava.

  Mary Lou McDonald, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijää hänen työstään tällä hyvin tärkeällä alalla ja tukea osaltani vuoden 2007 nimeämistä Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi.

Meidän on sitouduttava yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisen lisäksi toimittava yhtäläisesti ja voimakkaasti, jotta edistämme yhdenvertaisten tulosten saavuttamista. Kaikilla ihmisillä olisi oltava oikeus täysimääräiseen yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Tämä tietysti käsittää kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden sukupuolesta, rodusta, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, iästä, siviilisäädystä tai perheasemasta, sukupuolisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta, sosioekonomisesta asemasta taikka tietysti myös poliittisesta tai uskonnollisista vakaumuksesta riippumatta. Jos haluamme todella saavuttaa yhdenvertaisuuden, meidän on jatkuvasti paitsi taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikkien näiden ryhmien edustajille myös voitava mitata tarkkaan ja riittävästi kunkin ryhmän osalta saavutettuja tuloksia.

Kaikki tietävät, ettei yhteiskunnallinen eriarvoisuus ole luonnollinen ilmiö. Se on välitön seuraus vallan eriarvoisesta jakautumisesta, joten eriarvoisuuden käsittelemiseksi on käsiteltävä valtaan liittyviä kysymyksiä yhteiskunnassamme ja asetettava kyseenalaiseksi vallitseva asiaintila. Mielestäni Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodesta 2007 voi tulla sopiva foorumi juuri tähän tarkoitukseen. Mielestäni sillä, että tätä aloitetta ehdotetaan, tunnustetaan selvästi, että olemme tähän mennessä epäonnistuneet matkalla kohti yhdenvertaisuutta.

Kotimaassani Irlannissa yritämme yhä tulla toimeen brittien hallinnon perinnön kanssa ja maamme yhä jatkuvan jaon kanssa, joihin liittyy vuosikymmeniä jatkunutta syrjintää vaaliprosessin, asumisen, työllisyyden ja poliisitoiminnan alalla. Kelttiläisen tiikerin eli Irlannin talousihmeen olisi tarkoitettava menestystä kaikille Irlannin kansalaisille, mutta silti yhteiskuntamme on edelleen paitsi EU:n myös itse asiassa koko maailman epätasa-arvoisimpia yhteiskuntia.

Rouren mietinnössä keskitytään kiitettävästi käsittelemään sekä maahanmuuttajia että naisia, mikä on erityisen oleellista kotimaani kannalta. Euroopan teemavuoden on merkittävä muutakin kuin vain tiedottamista syrjintään liittyvistä asioista. Pelkällä yhdenvertaisuutta koskevalla lainsäädännöllä ei onnistuta torjumaan olemassa olevia piintyneitä eriarvoisuuksia, jos poliitikoilla, päättäjillä ja muilla toimijoilla ei ole poliittista tahtoa tarttua härkää sarvista ja torjua syrjintää kokonaisvaltaisesti.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi lopetan puheenvuoroni yhtymällä jäsen Rouren pyyntöön, että sekä komissio että neuvosto siirtyisivät sanoista tekoihin eriarvoisuuden torjumiseksi kaikkialla Euroopan unionissa.

  Zita Gurmai (PSE). – (HU) Vuosi 2007 on hyvin tärkeä vuosi sen kannalta, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien alaan liittyvät kysymykset ratkaistaan ja yhdenvertaiset mahdollisuudet toteutetaan kaikkialla Euroopan unionissa. Yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat Euroopan yhteisen arvojärjestelmän perusta, ja niiden toteuttaminen edistää perusihmisoikeuksien täytäntöönpanoa.

Tässä mietinnössä, jota laaditaan yhteispäätösmenettelyllä, käsitellään kaikkia toteuttamiseen liittyviä asioita – lainsäädännön luomisesta rahoituksen määrittelemiseen – sekä jäsenvaltioiden ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Arvoisa kollegani Martine Roure on tehnyt huomattavasti työtä mietinnön hyväksi. Tärkeintä on panna täytäntöön jo hyväksytyt säädökset ja varmistaa, että ne, joita lainsäädäntö koskee, tietävät heidän hyväkseen säädetyistä säädöksistä. Tämän vuoksi tarvitaan tekoja puheiden sijaan. Ei riitä, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatetta toteutetaan yhteisön tasolla – on varmistettava, että kaikki tietävät, että kaikilla kansalaisilla sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta on oikeus yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ja yhdenvertaiseen kohteluun.

Jatkuva tiedottaminen, koulutus sekä yhteistyö kansalaisjärjestöjen ja Euroopan kansalaisten kanssa on tärkeää. Tarvitaan kampanjoita, joiden avulla voidaan voittaa yleinen mielipide asian puolelle, ja vilkasta sosiaalista vuoropuhelua. Sosiaalinen Eurooppa ei ole mahdollinen ilman, että suojellaan yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia luokkia ja ryhmiä, jotka ovat alttiimpia syrjinnälle. Syrjinnällä tai syrjäytymisellä on sadat kasvot: se voi perustua rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, ikäryhmään, sukupuoleen sekä fyysiseen ja henkiseen vajaakykyisyyteen. Jokaisella on tehtävänsä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamisessa, aina julkishallinnon elimistä kansallisiin viranomaisiin ja kansalaisyhteiskunnasta yksittäisiin EU:n kansalaisiin. Solidaarisuus on tarkoituksenmukaisin ja soveliain asenne taisteltaessa yhdenvertaisten mahdollisuuksien puolesta. Meidän kaikkien tehtävänä on varmistaa, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa koko potentiaalinsa kaikilla elämänaloilla. Esittämissäni tarkistuksissa painotan myös sitä, että yhdenvertaisuutta on pyrittävä toteuttamaan kaikin tavoin paitsi koko yhteisössä ja yksilöiden tasolla myös alueellisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Ehdotan, että mietintö hyväksytään.

  Tatjana Ždanoka (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, muiden puhujien tavoin olen yhtä mieltä komission jäsenen kanssa siitä, että EU:lla on varmasti kehittyneintä lainsäädäntöä syrjinnän torjumiseksi. Tämän vuoksi ymmärrän, että parlamentin komission ehdotukseen esittämissä tarkistuksissa korostetaan vaatimusta, että Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden avulla olisi nopeutettava sitä prosessia, jolla syrjinnän torjuntaa koskevat kaksi direktiiviä saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kiitän tästä esittelijää, jäsen Rourea.

Minun on valitettavasti todettava, että kotimaani Latvia on yksi niistä maista, joissa yhteisön lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on myöhässä. Uusia jäsenvaltioita vastaan on käynnistettävä rikkomusmenettelyt samalla tavalla kuin vanhoja jäsenvaltioita vastaan. Tässä yhteydessä kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli tietoisuuden lisäämisessä. Komission olisi varmistettava, että erityisesti kansalaisjärjestöt, jotka edustavat syrjinnän kohteeksi joutuvia ryhmiä, otetaan kaikissa vaiheissa mukaan teemavuoden toimintaan. Toivon, että komission jäsen on samaa mieltä tästä asiasta.

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi haluaisin kiittää arvoisia jäseniä heidän tämän keskustelun aikana ilmaisemastaan tuesta. Haluan korostaa, että samoin kuin te myös komissio on sitoutunut torjumaan kaikkia syrjinnän muotoja kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio on valmis kehottamaan kaikkia jäsenvaltioita myöntämään tähän tarkoitukseen varoja sen mukaisesti.

Yleisesti ottaen komissio hyväksyy kaikki parlamentin esittämät tarkistukset. En käy tarkistuksia läpi yksittäin, vaan keskityn tärkeimpiin kysymyksiin.

Kannatamme tarkistuksia, joiden tavoitteena on lisätä kansalaisyhteiskunnan osallistumista toimintaan ja vahvistaa Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden täytäntöönpanoa. Tämä on avainasemassa teemavuoden onnistumisen kannalta. Voimme hyväksyä sen, että viittauksia sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamiseen lisätään. Olemme täysin samaa mieltä siitä, että teemavuoden aikana kaikissa jäsenvaltioissa olisi kiinnitettävä yhtäläisesti huomiota kaikkiin perustamissopimuksen 13 artiklassa lueteltuihin syrjintäperusteisiin eli sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään. Voimme hyväksyä sen, että perustetaan yksinkertaistettu järjestelmä varojen kansallista hallinnollista organisointia varten, kuten ehdotatte. Suostumme nostamaan määrärahat 13,6 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon.

Kokoavasti toteaisin, että komissio voi hyväksyä kaikki ehdotetut tarkistukset. Päätän puheenvuoroni esittämällä lämpimät kiitokseni esittelijälle, jäsen Rourelle, jonka sitoutuminen syrjimättömyyttä koskeviin asioihin vaikutti osaltaan siihen, että neuvottelut jäsenvaltioiden kanssa saatettiin menestyksekkäästi päätökseen. Neuvottelut käytiin nopeasti ja olivat hyvin palkitsevia. Tekstissä, joka jätetään teille lopullista hyväksyntää varten, vahvistetaan komission alkuperäinen kanta, ja sen avulla voimme toteuttaa monimuotoisuutta edistäviä toimia kaikkialla Euroopan unionissa.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina klo 12.00.