Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 17. tammikuuta 2006 - Strasbourg

6. Yhteisön ulkoinen ilmailupolitiikka – Suhteet Venäjän federaatioon ja Kiinaan lentoliikennealalla

  Puhemies . – Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- El Khadraouin laatimasta liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnöstä (A6-0403/2005) yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä (2005/2084(INI)); ja

- Zīlen laatimasta liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnöstä (A6-0375/2005) suhteista Venäjän federaatioon ja Kiinaan lentoliikennealalla (2005/2085(INI)).

  Saïd El Khadraoui (PSE), esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi kiittää muiden poliittisten ryhmien varjoesittelijöitä hyvästä yhteistyöstä. Emme olleet yhtä mieltä kaikesta, mutta mielestäni pääsimme sopuun tärkeimmistä asioista ja niin edistämme eurooppalaisen strategian luomista alalle, josta tulee lähivuosina yhä merkittävämpi.

Kuten tiedätte, keskustelu alkoi yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 2002 antaman tunnetun "open skies" -päätöksen seurauksena. Päätöksen mukaan yhteisöllä on yksinomainen toimivalta kansainvälisten lentoliikennepalveluiden alalla, tarkemmin sanottuna automaattisen varausjärjestelmien, yhteisön sisäisten lippujen hintojen sekä lähtö- ja saapumisaikojen ja laskeutumislupien jakamisen alalla. Kaikki voimassa olevat jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä tehdyt kahdenväliset lentoliikennesopimukset on saatettava päätöksen mukaisiksi, mikä merkitsee, että koko unionissa on tarkistettava kaikkiaan 2 000 lentoliikennesopimusta.

Tämä voidaan tehdä kahdella tavalla. Jäsenvaltiot voivat joko itse aloittaa kahdenväliset neuvottelut kolmansien maiden kanssa kahdenvälisten sopimusten saattamiseksi yhteisön lainsäädännön mukaisiksi (58 sopimusta on yhdenmukaistettu näin) tai neuvottelut voidaan järjestää EU:n tasolla, niin kutsutun horisontaalisen valtuutuksen nojalla. Tähän mennessä jo 22 valtiota on tehnyt yhteisön kanssa horisontaalisen sopimuksen, ja tämän seurauksena on mukautettu 327 kahdenvälistä sopimusta. Yhteensä siis 385 sopimusta on mukautettu, eli kaikkien 2 000 sopimuksen muuttamiseen on vielä pitkä matka.

Tämän vuoksi korostan mietinnössäni, että kahdenväliset sopimukset on saatettava mahdollisimman pian "open skies" -päätösten mukaisiksi oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi. Itse pidän yhteisön neuvotteluja parempina, koska niiden ansiosta yhdet neuvottelut riittävät mukauttamaan samalla kertaa kaikki tietyn maan kanssa tehdyt kahdenväliset sopimukset. Onhan totta, että Euroopan yhteisöllä on paremmat neuvotteluasemat kuin esimerkiksi yksittäisellä jäsenvaltiolla, mutta se vaatii yhteistä ja yhtenäistä näkemystä.

Korostan, että meidän on mahdollisimman nopeasti tehtävä sopimukset tärkeimpien kumppaneidemme ja niiden valtioiden kanssa, joiden merkitys on kasvussa, esimerkiksi Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa, unohtamatta kuitenkaan lähinaapureitamme. Tämä on tärkeää sekä taloudellisten syiden että lentoliikennettä koskevien poliittisten syiden, kuten turvallisuuden vuoksi. Siksi olen esittänyt tätä koskevan tarkistuksen, joka on valmiina tämän päivän äänestykseen.

Euroopan yhteisön on sopimuksia tehdessään otettava huomioon kolme tärkeää tekijää. Ensinnäkin sopimusten täytyy olla tasapainoisia, ja osapuolten tasa-arvoinen pääsy toistensa markkinoille on tärkeää. Tämä merkitsee, että on otettava huomioon sellaisia seikkoja kuin laskeutumisluvat, oikeus kabotaasiliikenteeseen, yhtäläiset sijoittautumis- ja omistusoikeudet sekä valtiontuki. Jätin ennen tämän päivän istuntoa tarkistuksen varmistaakseni, että kysymys valtiontuesta lisätään luetteloon. Se ei ole merkityksetön, sillä Yhdysvallat määräsi syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen kaikille lentoyhtiöille tiukempia turvatoimia, joita varten se antaa tukea yhdysvaltalaisille yhtiöille, mutta ei muille. Tämä on johtanut kilpailutilanteen vääristymiseen.

Toiseksi mietinnössäni korostetaan, että markkinoiden avaamista pitäisi aina edeltää sääntelyn lähentäminen ja että markkinoiden vapauttamisen asteen on oltava kytköksissä tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja terveeseen kilpailutilanteeseen. Euroopan unionilla on jo olemassa tai valmisteilla säädöksiä, jotka koskevat turvallisuuteen, ympäristöön, valtiontukeen ja kilpailuun liittyviä sosiaalisia seikkoja. Ei voida hyväksyä, että löyhempiä säännöksiä noudattavien toimijoiden tulo markkinoille heikentäisi näitä tiukkoja normeja. Erityisesti "open skies" -sopimuksissa, joissa sallittaisiin Euroopan unionin ja kolmansien maiden lentoyhtiöille täysin vapaa pääsy toistensa markkinoille, on olennaista, että osapuolia koskevat lainsäädännöt ovat riittävän yhdenmukaiset ja toimintaedellytykset siten tasapuoliset. Muussa tapauksessa kilpailutilanne voi vääristyä, ja on myös vaarana, että eurooppalaiset lentoyhtiöt siirtyvät sellaisiin maihin, joissa säännöt ovat löyhemmät. Siksi esitin tarkistusta, jossa mietintööni otetaan mukaan turvallisuutta, valtiontukea ja kilpailua koskevan sääntelyn yhdenmukaisuus, jotta sääntelyn yhdenmukaisuus toteutuu myös noilla aloilla. Jos "open skies" -sopimukseen pääsy osoittautuu mahdottomaksi, komission olisi silloin kehitettävä tasapuolisia ja avoimia järjestelyjä liikennöintioikeuksien jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken.

Kolmantena ja viimeisenä kohtana mainitsen, että komission olisi myös neuvoteltava lentoliikennealan osapuolten ja Euroopan parlamentin kanssa ja pidettävä ne ajan tasalla, kun neuvotellaan monista uusista lentoliikennesopimuksista, joita seuraavien vuosien aikana tehdään EU:n ja muun maailman välillä.

Mainitsemani kolme tärkeää asiaa käyvät ilmi myös jäsen Zīlen Venäjää ja Kiinaa koskevasta mietinnöstä. Niidenkin osalta on sovellettava vastavuoroisuuden periaatetta. Korkeat maksut, joita Venäjä perii Siperian yli lentämisestä, on poistettava. Aasian merkityshän on kasvussa, ja lyhin lentoreitti sinne kulkee Venäjän federation kautta. Myös jäsen Zīlen mietintö ansaitsee näin ollen täyden tukemme.

  Roberts Zīle (UEN), esittelijä. – (LV) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluan kiittää kaikkia varjoesittelijöitä ja niitä, jotka tekivät Euroopan komission raporttia koskevia ehdotuksia. Heidän ansiostaan me liikenne- ja matkailuvaliokunnassa pääsimme mielestäni hyvään tulokseen. Mielestäni meillä kaikilla oli yhteinen päämäärä: autetaan Euroopan komission edustajia, jotka neuvottelevat Kiinan ja Venäjän kanssa, ja lähetään tietysti neuvostolle myös valtuuksien antamista puoltava poliittinen viesti. Tässäkin suhteessa saimme mielestäni muotoiltua erittäin selkeän kannan oleellisimmissa kysymyksissä.

Käsitellessämme suhteita Kiinaan meillä oli työssämme useita periaatteita ja otimme huomioon sen, kuinka nopeasti Kiinan lentoliikennemarkkinat kasvavat: esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua Kiinan rahtilentomarkkinat ovat Aasian suurimmat. Ensinnäkin on nopeasti edistyttävä Euroopan unionin ja Kiinan välistä kattavaa lentoliikennesopimusta koskevissa neuvotteluissa. Toiseksi sopimuksen olisi tietenkin perustuttava horisontaaliseen sopimukseen. Kuten kollegani El Khadraoui juuri mainitsi, toivoisimme todellakin, että Kiinan suhteita kehitettäisiin erittäin nopeasti tältä pohjalta. Kolmanneksi toivoisimme, että samaan aikaan, kun kattavaa sopimusta valmistellaan, neuvotteluvaltuuksia laajennetaan siten, että ne kattavat myös lentokenttä- ja turvallisuusinfrastruktuuria sekä Kiinan ilmatilan lennonjohdon laatua koskevat vaatimukset. Neljänneksi toteaisin, että mietinnössä korostetaan erityisesti tarvetta saada lentorahdin kuljetusten alalla aikaan tuloksia, joiden ansiosta eurooppalaiset yhtiöt voisivat pian kilpailla Aasian potentiaalisesti suurimmilla lentorahtimarkkinoilla.

Venäjän tapauksessa tärkein näkökulma on, että liikenne- ja matkailuvaliokunta piti täysin mahdottomana hyväksyä Venäjän käytäntöä periä vuosittain Euroopan unionin lentoyhtiöiltä – Venäjän itsensä allekirjoittaman Chicagon yleissopimuksen vastaisesti – yli 250 miljoonaa euroa Siperian ylilennoista. Suurin osa summasta investoidaan venäläiseen Aeroflot-lentoyhtiöön, joka tekee tämän ansiosta vuosittain voittoa noin 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja pystyy hallitsemaan noin 38:a prosenttia Euroopan unionin ja Venäjän välisistä lentoliikennemarkkinoista.

Olen tyytyväinen siihen, että liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenten mielestä Euroopan komission olisi oltava paljon vaativampi Venäjän kanssa käydyissä neuvotteluissa, sekä WTO:ssa että lentoliikenteen modernisointia koskevissa projekteissa. Mielestämme ei voida hyväksyä, että maksut pysyvät ennallaan ja hyvin sekavina vuoteen 2013 asti. Lisäksi monien eurooppalaisten lentoyhtiöiden kannalta maksut aiheuttavat syrjiviä esteitä, jotka haittaavat kilpailua osuuksista edellä mainituilla Kiinan markkinoilla. Päätöslauselmaluonnoksessa asia esitetään vielä jyrkemmin: Euroopan parlamentti ei hyväksy nykyisen Siperian ylilentomaksujärjestelmän tilalle minkäänlaista muutakaan maksujärjestelmää. Olemme liikenne- ja matkailuvaliokunnassa myös sitä mieltä, että Euroopan unionin ja Venäjän välisissä neuvotteluissa kaikille EU:n lentoyhtiöille on taattava tasa-arvoinen laillinen asema, jossa niitä ei syrjitä, jotta ne saisivat pysyvät lähtö- ja laskeutumisluvat venäläisille lentokentille.

Lopuksi totean, että haluaisimme saada valiokunnassa enemmän tietoa neuvotteluista ja niiden tilasta, sillä siten Euroopan parlamentilla olisi mahdollisuus puolustaa paremmin eurooppalaisten – sekä lentoyhtiöiden että matkustajien – etuja muiden maiden lentoliikennemarkkinoilla.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies FRIEDRICH

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan vilpittömästi kiittää jäsen El Khadraouita ja jäsen Zīleä heidän työstään ja yhteistyön hengestä, jossa olemme tehneet töitä. Haluan myös kiittää liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäseniä siitä, että he ovat nähneet paljon vaivaa tämän tärkeän keskustelun eteen. Arvoisa puhemies, huomauttaisin, että tämä keskustelu on hyvin ajoitettu, sillä joudun valmistelemaan uusia lentoliikennesopimuksia vuoden 2006 aikana. Oli hyvin hyödyllistä, että parlamentti selitti minulle lentoliikennettä koskevaa yhteisön ulkopolitiikkaa. Nämä kaksi mietintöä ovat todella merkittävä panos yhteisön tämän alan toimia koskevaan toimielintenväliseen vuoropuheluun.

Viimeisten 20 vuoden aikana yhteisön velvollisuudet lentoliikennealalla ovat lisääntyneet. Jäsenvaltiot ovat poistaneet kansallisten markkinoidensa rajat muodostaakseen yhden ainoan markkina-alueen – sisämarkkinat – joka perustuu siihen, että kaikki säännöt ovat yhteisiä, myös turvallisuuden ja lentoliikenteen hallinnan aloilla. Oikeusvaltion periaatteita noudattava yhteisö on luonut markkinat, jotka ovat muuttuneet vuosien mittaan yhä merkittävämmiksi. Nykyisin kuljetetaan vuosittain 600 miljoonaa matkustajaa ja 60 miljoonaa tonnia rahtia.

Siirtyminen valtioiden kahdenvälisistä sopimuksista järjestelmään, jossa sopimukset neuvotellaan yhteisön tasolla, tuo merkittäviä uusia näköaloja suurten eurooppalaisten markkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien ja yhteisön sisäisten yhteistyömahdollisuuksien ansiosta. Siirtyminen kahdenvälisestä järjestelmästä EU:n yhteiseen järjestelmään on myös juridisesti välttämätöntä, jotta säännöstömme tunnustetaan ja sitä noudatetaan lentoliikennealalla.

Jäsen El Khadraouin mietinnössä käsitellään eräitä politiikkamme tärkeimpiä ongelmia. Ensinnäkin korostetaan kahdenvälisten sopimusten mukauttamista, joista on ollut yhteisöjen tuomioistuimen päätöksistä lähtien oikeudellista epävarmuutta. Hyvä jäsen El Khadraoui, olemme sitoutuneet tehtävään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tiivistä yhteistyötä tehden ja käytämme kaikkia EU:n ulkopolitiikan tarjoamia keinoja.

Toiseksi korostitte – ja kiitän teitä siitä – tarvetta pyrkiä aina seuraaviin kahteen päämäärään: markkinoiden avaamiseen ja sääntelyn lähentämiseen. Sääntelyn lähentämisen ottaminen tärkeimpien päämäärien joukkoon antaa meille mahdollisuuden kehittää kansainvälisiä toimiamme ja lentoliikennealan kansainvälistä toimintaa ympäristössä, jossa vallitsee terve ja esteetön kilpailu. Meidän on edistettävä kumpaakin näistä päämääristä samanaikaisesti. Siitä riippuu yhteisön tehokkuus ja uskottavuus neuvotteluissa.

Lisäksi sääntelyä koskevan yhteistyön on perustuttava mahdollisimman paljon tekniselle yhteistyölle, jotta voidaan taata laaja-alainen lähentyminen turvallisuuden kaltaisilla elintärkeillä aloilla unohtamatta tietenkään ongelmallisia ympäristö- ja sosiaaliasioita, jotka ovat osa eurooppalaista sosiaalista malliamme.

Parlamentin tuella pyydämme jatkossakin uusia neuvotteluvaltuuksia. Vuoden 2006 tärkeimpiä päämääriä ovat Ukrainan liittyminen Euroopan yhteiseen ilmailualueeseen, sopimus Australian ja Chilen kanssa sekä neuvotteluiden aloittaminen Kiinan ja Intian kanssa.

Komissio on antanut kaksi Kiinaa ja Venäjää koskevaa tiedonantoa, joihin jäsen Zīlen mietintö perustuu. Puhun ensin Venäjästä ja Siperian ylilennoista. Kiitän teitä tuestanne ja hyvin oikeutetuista vaatimuksistanne. Pyrimme päättäväisesti tekemään lopun maksuista, jotka ovat selvästi kaikkien kansainvälisten sääntöjen vastaisia. Ennen kuin harkitsemme kattavaa lentoliikennesopimusta Venäjän kanssa, meidän on ratkaistava tämä nimenomainen kysymys ja otettava myös huomioon Venäjän halu liittyä Maailman kauppajärjestöön. Olen kiristänyt Venäjän hallituksen kanssa käytävien neuvottelujen tahtia viime kuukausina. Kysymys otettiin esille EU:n ja Venäjän välisessä huippukokouksessa lokakuussa puheenjohtaja Barroson presidentti Putinille lähettämän kirjeen seurauksena. Olen tavannut Venäjän liikenneministerin Igor Levitinin kahdesti ja painottanut noina kertoina erityisen paljon nopean ratkaisun tärkeyttä. Olemme päättäväisiä kannassamme: vaadimme Venäjän hallitusta luomaan avoimen ja syrjimättömän järjestelmän, vähentämään maksuja vähitellen ja lopettamaan ne kokonaan vuonna 2013. Aikarajasta Venäjän hallitus ja Euroopan komissio sopivat vuonna 2004. Lisäksi vaadimme, että eurooppalaisille lentoyhtiöille asetetut Siperian ylilentojen määrää koskevat rajoitukset poistetaan. Koska Venäjän hallitus ei ole vielä reagoinut riittävällä tavalla, meidän on otettava asia esille kaikilla tasoilla. Kysymykseen on löydettävä ratkaisu ennen kuin Venäjä liittyy WTO:hon.

Kiinan kasvavista markkinoista toteaisin, että EU:n yhteisistä neuvotteluista on selvää etua, kuten jäsen Zīle on osoittanut. Kiinan kanssa mahdollisesti tehtävä sopimus on erittäin tärkeä eurooppalaisille lentoyhtiölle pitkällä aikavälillä. Meidän on kuitenkin edettävä Kiinan kanssa vähitellen ja järjestelmällisesti yhteistyömme vahvistamiseksi, samalla kun pyrimme sellaiseen sääntelyn lähentämisen tasoon, jonka lentoliikennealamme voi hyväksyä. Neuvotteluiden ensimmäisessä vaiheessa on kiistatta keskityttävä sääntelykehyksen ja kaupallisen lentotoiminnan edellytysten parantamiseen. Lentoyhtiömme kärsivät perusteettomista rajoituksista, jotka on poistettava välittömästi. Nämä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät näkökohdat ovat tärkeimpiä tavoitteitamme.

Arvoisa puhemies, joka tapauksessa haluan ehdottomasti kiittää Euroopan parlamenttia työstä, jota se on tehnyt, jotta näissä tärkeissä neuvotteluissa onnistuttaisiin. Neuvottelujen ansiosta Euroopan unioni pystyy lisäämään lentoliikennealan mahdollisuuksia. Mielestäni ala ansaitsee kiitosta työpaikkojen luomisesta EU:ssa ja siitä että se on näyttänyt meille erityisen dynaamisen puolen EU:sta – EU:n, jossa liikennealan kehitykseen liittyy korkeatasoinen turvallisuus ja laatu. Kiitän vielä kerran jäsen El Khadraouita ja jäsen Zīleä, ja haluan kiittää myös liikenne- ja matkailuvaliokuntaa.

  Zsolt László Becsey, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (HU) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijä El Khadraouita erittäin perusteellisesta työstä. Liikenne- ja matkailuvaliokunta hyväksyi hänen mietintönsä sopivana kompromissina. Siksi haluan ilmaista omasta ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta, että mietintö vastaa mielestämme pääpiirteissään parlamentin kantaa.

Esittämissämme yleisissä periaatteissa korostamme perustellusti, että silloin kun asia kuuluu tuomioistuimen päätöksen mukaisesti yhteisön toimivaltaan, yhtäältä yhteisön jäseniä ei voida kohdella käytännössä eriarvoisesti ja toisaalta "open skies" -sopimuksia on tehtävä aina kun mahdollista. Voimassa olevat kahdenväliset sopimukset voidaan yhdenmukaistaa jommankumman lähestymistavan avulla.

Silti on yhä päättämättä, kuinka jaamme jäsenvaltioiden kesken lennot, joista nyt neuvotellaan ulkomaisten kumppaneiden kanssa, kun lupia on rajoitetusti. Komission on pian annettava parlamentille konkreettinen ehdotus tästä arkaluonteisesta aiheesta.

Lisäksi toinen mielestämme tärkeä periaate on komission ja parlamentin näkemys, joka korostaa tarvetta teknisen yhdenmukaistamisen lisäämiseen kolmansien maiden kanssa. Näin voimme lähinnä auttaa lentoturvallisuuden ylläpitämistä, joka on ulkopolitiikkamme kulmakivi, ja edistää epäsuorasti ympäristöä ja kilpailua koskevien ensisijaisten tavoitteiden toteuttamista.

En kuitenkaan hyväksy ajatusta, jonka mukaan eurooppalaisia tai lähinnä jäsenvaltioiden sosiaalisia oikeuksia sisällytettäisiin kolmansien maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin ja ulotettaisiin koskemaan ulkomaisen lipun alla toimivia lentoyhtiöitä. Näiden olisi noudatettava kansainvälistä työlainsäädäntöä sekä turvallisuus- ja kilpailuvaatimuksia. Muutoin jopa Euroopan unionin sisällä lisättäisiin vain turhaa kielteistä julkisuutta, jossa uudet jäsenvaltiot liitetään sosiaaliseen polkumyyntiin, vaikka sitä ei todellisuudessa ole.

Vastustan myös lentoliikenteeseen kohdistuvia ympäristöveroja, yhtäältä koska tästä asiasta ei ole annettu sitovia kansainvälisiä säännöksiä ja toisaalta koska tämän alan, jolla kilpailu on kovaa, on pystyttävä rahoittamaan toimintansa lentokentät mukaan lukien omista voitoistaan. Parasta ympäristönsuojelua on taata teknisen turvallisuuden kehitys, ei luoda uusia verotaakkoja. Olemme hyväksyneet lentoliikennealan sisällyttämisen päästökauppajärjestelmään vain osana kompromissiratkaisua, eivätkä suorat verot tule kysymykseenkään.

Uutta jäsenvaltiota edustavana jäsenenä minulle on erityisen tärkeää, että naapurialueemme, Balkanin alue ja suuret kauppakumppanimme, kuten Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä, asetetaan etusijalle. Lopuksi haluan todeta, että neuvottelujen avoimuuden takaamiseksi parlamentin on oltava jatkuvasti mukana neuvottelukierroksissa.

  Bogusław Liberadzki, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi sanoa, että jäsen Zīle ja jäsen El Khadraoui esittelivät molemmat erinomaisen mietinnön. Kiitän heitä siitä. On myös hyvä, että käsittelemme mietintöjä yhdessä. Näin saamme yleiskuvan siviililentoliikennettä koskevasta politiikasta ja tarkempia tietoja Kiinasta ja Venäjästä. Mainitut maat ovat erittäin tärkeitä taloudellisesti, poliittisesti ja väestömäärän suhteen. Lisäksi molemmat ovat maita, joissa lentoliikenneala kehittyy hyvin nopeasti.

Jäsen El Khadraouin mietinnössä luodaan pohja EU:n yhteiselle ulkoiselle ilmailupolitiikalle. Tämä vahvistaa EU:n asemaa, ja poliittinen ryhmäni pitää tätä lähestymistapaa erittäin myönteisenä. Jäsen Zīle korosti mietinnössään, että liikenne- ja matkailuvaliokunta ei saanut etukäteen tietoa neuvotteluvaltuuksista. Voin vakuuttaa komission jäsenelle, että komissiota kehotetaan kertomaan parlamentille avoimemmin neuvotteluvaltuuksista.

Mielestämme parlamentin mietinnössä esitetty suhtautumistapa Venäjään on "ystävällinen mutta tiukka". Olen tyytyväinen siihen, että myös komission jäsen on ilmaissut tukevansa tätä lähestymistapaa. Tuemme täysin vaatimuksia, jotka koskevat palvelun laatustandardeja, ympäristönsuojelua, lentokenttien teknistä laitteistoa ja lennonjohtoa sekä myös turvallisuuskysymyksiä. Vastustamme täysin Siperian ylilennoista perittyjä maksuja. Mielestämme tämä asia pitää saada ratkaistua samoin kuin muutkin kysymykset, joista Venäjän kanssa neuvotellaan.

Korostamme, että vastavuoroisuuden periaatetta on noudatettava muiden muassa suhteissa Venäjään ja Kiinaan. Tämä on erityisen totta keskusteltassa säännöistä, jotka takaavat kilpailun suhteen tasapuoliset toimintaedellytykset lentoliikennealalla EU:n jäsenvaltiolle sekä venäläisille ja kiinalaisille yhtiöille.

Tuen näin ollen vahvasti näiden kahden mietinnön hyväksymistä. Esittelijät ansaitsevat työstään kiitokset. Olen myös tyytyväinen siihen, että komission, komission jäsenen ja parlamentin kannat käyvät yksiin erittäin monessa suhteessa.

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Lentoliikenne on kiistattoman tärkeä ala, jolla on talouskasvun kannalta suuri merkitys. Tämä on myös tehty meille kaikille selväksi näiden kahden mietinnön käsittelyn aikana.

Erityisen tarkkaan on pohdittu kahta asiaa: lentoturvallisuutta ja tietenkin ympäristönsuojelua. Lentoturvallisuudesta toteaisin, että on tarpeen nopeasti luoda oikeus vastavuoroisiin tarkastuksiin eritoten SAFA-ohjelmassa (Safety Assessment of Foreign Aircraft Programme). Lisäksi merkittävä edistysaskel olisi tarkastushenkilökunnan koulutus ja tiedonvaihto kolmansien maiden kanssa, mistä olemmekin jo keskustelleet parlamentissa.

On kuitenkin todettava, että lentoliikenne on estänyt merkittävästi Kioton tavoitteiden saavuttamista. Jos mitään ei tehdä, lentoliikenne varaa itselleen koko Kioton pöytäkirjassa sallitun päästöliikkumavaran, jonka muut alat ovat säästäneet. Tämä tarkoittaa, että teollisuus on vähentänyt päästöjä, kotitaloudet ovat vähentäneet päästöjä, mutta lentoliikenne kuluttaa ne, ellemme ryhdy toimiin. Tämän vuoksi mahdollisista toimista – olivat ne sitten verotuksellisia tai päästökauppaan liittyviä – on keskusteltava avoimesti. Meidän on keskityttävä tähän kysymykseen, jos haluamme suhtautua Kioton tavoitteisiin tosissamme.

Samalla on otettava esille – erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä – kysymykset melusaasteesta ja alueellisista yölentokielloista sekä estettävä sosiaalinen polkumyynti. Kuitenkin "open skies" -sopimuksissa – joiden osalta on jo ryhdytty merkittäviin toimiin – EU:n on ilmaistava mielipiteensä vakuuttavasti ja yhdellä äänellä, jotta pidetään yllä tasapainoa ja jottei yksikään valtio tai ryhmä valtioita saa maailmanlaajuisessa kilpailussa etuoikeuksia, joita muilla ei ole.

  Vladimír Remek, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, ilmailu yleisesti ottaen on ollut kiinnostuksen kohteeni ellei peräti intohimoni koko elämäni ajan, ja aloin itse lentää 40 vuotta sitten. Olen aina ollut ja olen edelleen ylpeä siitä, että tämä inhimillisten saavutusten ala – viittaan erityisesti lentoliikenteeseen – on esimerkki tehokkaasta ja laajasta kansainvälisestä yhteistyöstä, jossa ideologisten erojen kaltaiset asiat eivät ole merkityksellisiä. Tämä takaa muun muassa sen, että lentoliikenne on itse asiassa turvallisin liikennemuoto.

Erityisesti näistä syistä olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen mietintöihin ja äänestän niiden puolesta tänään. Tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä ja parantaa siten lentoliikennettä ja tehdä siitä turvallisempaa ja tehokkaampaa. En kuitenkaan voi täysin tukea toista mietinnöistä, koska siinä suositellaan, että Venäjän liittyminen WTO:hon olisi estettävä muun muassa siksi, ettei se ole poistanut Siperian ylilentomaksuja. Älkää käsittäkö väärin, en kannata noita maksuja sinänsä, koska ne eivät ole looginen ratkaisu. Mielestäni on kuitenkin sietämätöntä, että itsenäistä valtiota vastaan käytetään tällaista strategiaa, joka on käytännössä uhkailua, ja että poistamalla yksi este luodaan samalla toinen, mielestäni paljon vakavampi. Kannatan tiukkoja ja avoimia neuvotteluja, mutta niiden on kuitenkin oltava todellisia neuvotteluja.

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista kunnioitukseni molempien esittelijöiden työtä kohtaan ja kiittää heitä.

On hyvä, että EU:n ehdotuksessa yhteisön ilmailupolitiikaksi otetaan huomioon taloudelliset, tekniset, juridiset, yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat turvallisuusvaatimuksiakaan laiminlyömättä. Viimeksi mainittujen tärkeys näkyy erityisen selvästi silloin, kun tapahtuu onnettomuuksia, sääolosuhteet ovat huonot tai on lakko, tai silloin kun terrorismin uhka lisääntyy. Lisäisin, että tällaisissa tilanteissa matkustajia ei pidä kohdella välttämättömänä pahana, niin kuin nykyään valitettavasti tapahtuu.

Haluaisin puhua lyhyesti muutamista pääkysymyksistä. "Open skies" -politiikan osalta olen sitä mieltä, että olisi hyvä lisätä lentokenttiä niissä EU:n jäsenvaltioissa, joiden kautta kulkee paljon kansainvälisiä lentoja. Tämä helpottaisi huomattavasti sekä matkustaja- että rahtiliikennettä. EU:n varoja on tarpeen mukaan käytettävä lentokenttien nykyaikaistamiseen, ja pidän myönteisenä sitä, että tällaisista suunnitelmista on jo ilmoitettu. Toiseksi EU:n kansalaisille on tarjottava sama palvelutaso lähtöselvityksessä kaikilla lentokentillä, ja saman pitäisi päteä myös palvelukulttuuriin sekä EU:n ulkopuolelle suuntautuviin lentoihin. Kolmanneksi vammaisille lentomatkustajille on taattava asianmukaiset olosuhteet sekä EU:ssa että EU:n ulkopuolella, mistä keskustelimmekin vain pari viikkoa sitten. Neljänneksi koko yhteisön pitäisi olla mukana neuvottelemassa sellaisista kysymyksistä kuin Venäjän alueen yli lentämisestä perityistä maksuista. On totta, että maksut on poistettava viipymättä. Viidenneksi ehdotan, että kaikissa EU:n lentoyhtiöiden käyttämissä lentokoneissa pitäisi olla valmistuspaikasta riippumatta samanlaiset matkustajaturvallisuutta koskevat tekniset ratkaisut.

Lopuksi toteaisin, että lentoyhtiöitä olisi kannustettava lisäämään keskinäistä yhteistyötään. Hinta- ja aikataulujoustojen pitäisi kuulua yhteistyön piiriin, koska päämääränä täytyisi olla, että matkustajat tuntevat olevansa lentoyhtiön toiminnan keskipisteessä eikä vain hankalaa rahtia, niin kuin joskus tuntuu.

  Luis de Grandes Pascual (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa liikenteestä vastaava komission jäsen, hyvät kollegat, toimin suhteita Venäjän federaatioon ja Kiinaan lentoliikennealalla koskevan mietinnön varjoesittelijänä, joka edustaa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää. Haluan vielä kerran kertoa teille päätelmistä, joihin päädyimme liikenne- ja matkailuvaliokunnassa.

Haluan aluksi kiittää esittelijöitä El Khadraouita ja Zīleä. Hyvä jäsen Zīle, mielestäni työnne on ollut kokonaisuudessaan erittäin positiivista, sillä sen ansiosta kaikki poliittiset ryhmät ovat ymmärtäneet ehdotuksen merkityksen ja todellisen yhteisen ilmailualueen luomisen tärkeyden EU:n aseman vahvistamiseksi maailmassa. Euroopan unionin on luotava tiiviimmät yhteydet yhteistyökumppaneihinsa, myös Venäjään ja Kiinaan.

Hyvät kollegat, Venäjä on Euroopan unionille hyvin tärkeä – ei ainoastaan siksi, koska se on naapurimme, vaan myös monien taloudellisten ja poliittisten erityissyiden vuoksi. Venäjän ulkomaan matkustajaliikenteestä 75 prosenttia suuntautuu Euroopan yhteisöön, joten Euroopan unionin on voitava esittää venäläisille kumppaneillemme ehdotus, jonka tarkoituksena on saada aikaan kattava sopimus lentoliikennealalla. Sopimus täytyy mielestäni panna täytäntöön vaiheittain, sitten kun Siperian ylilentomaksuja koskeva ongelma on ratkaistu.

Hyvät kollegat, viimeksi mainittu asia on todellinen este neuvottelujen aloittamiselle, ja mielestämme Euroopan unionin on pidettävä suhtautumisensa venäläisiin yhteistyökumppaneihimme tiukkana ja vaativana. Tässä mielessä olemme tyytyväisiä siihen, mitä komission jäsen Barrot sanoi täällä tänä aamuna.

Kannatamme myös kattavaan sopimukseen pääsemistä Kiinan kanssa, koska Kiinan markkinat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia Euroopan unionille. Lähivuosina jättiläismäisen Kiinan kaupallisen lentoliikennealan uskotaan kasvavan jatkuvasti noin 9–15 prosenttia. Lisäksi Kiinassa on meneillään prosessi, jossa uudistetaan ja liberalisoidaan lentoliikennealaa, helpotetaan ulkomaisia investointeja ja toteutetaan merkittävää lentokenttien rakennusohjelmaa.

Kuitenkin neuvotteluiden menestyksekäs aloittaminen kiinalaisten kumppaneidemme kanssa vaatii, että Kiina pääsee ensin horisontaaliseen sopimukseen Euroopan unionin kanssa ja ratkaisee Siperian ylilento-ongelman, sillä eurooppalaisten lentoyhtiöiden on lennettävä Siperian yli päästäkseen Kiinaan.

  Jörg Leichtfried (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, haluaisin aivan aluksi kiittää esittelijöitä vilpittömästi heidän työstään. Kansainvälisen lentoliikenteen uudistamisen avulla täytyy mielestäni myös pystyä perustamaan yhteinen ilmailualue, jossa noudatetaan yhteisiä normeja.

Sellaiset näkökulmat kuin tehokkuus ja turvallisuus eivät edistä ainoastaan EU:n naapuruuspolitiikkaa, vaan ovat myös nimenomaan omien etujemme mukaisia. Niinpä oman turvallisuutemme takia onkin erittäin tärkeää, että vaatimus yhdenmukaisista turvallisuusnormeista liitetään kaikkiin uusiin lentoliikennettä koskeviin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin, sillä se on ainoa tapa ehkäistä tulevat lento-onnettomuudet ja taata tiukat ja yhtenäiset turvallisuusnormit.

Meidän on kuitenkin harkittava mahdollisuutta tarjota apua niille maille, jotka eivät pysty täyttämään turvallisuusvaatimuksia. Tärkeää ei ole ainoastaan yhteisten lentoturvallisuusnormien noudattaminen, vaan myös – ja erityisesti – sosiaali- ja ympäristönormien noudattaminen.

Voimassa olevissa kahdenvälisissä sopimuksissa on tuskin lainkaan viittausta noihin sääntöihin. Ilmailualueen avaaminen ei saa missään tapauksessa tapahtua työntekijöiden kustannuksella – heitähän voivat kolmansissa maissa koskea löyhemmät sosiaaliturvamääräykset. Jos niin tapahtuisi, se merkitsisi myös huomattavaa turvallisuusriskiä, mikäli työntekijät joutuisivat työskentelemään sietämättömissä oloissa. Jos kaikki markkinoilla toimivat joutuvat noudattamaan samoja sääntöjä, niin on epätodennäköistä, että lentoturvallisuus kärsii tulevaisuudessa sosiaalisen polkumyynnin vuoksi.

  Georg Jarzembowski (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, en tietenkään voi olla yhtymättä aiemmin puhuneiden ryhmäni jäsenten sanoihin ja kiittämättä molempia esittelijöitä.

Yhtä asiaa haluan erityisesti korostaa. On erittäin hyvä, että asiasta vallitsee näin laaja yhteisymmärrys parlamentissa ja komissiossa, ja olen siitä hyvin tyytyväinen. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että kaikki jäsenvaltiot eivät jaa myönteistä kantaamme ajatukseen yhteisestä ilmailupolitiikasta, joka hyödyttäisi lentoyhtiöitämme, niiden työntekijöitä ja matkustajia. Lisäksi joidenkin lentoyhtiöiden mielestä on parempi, että suhteissa kolmansiin maihin niitä edustaa kansallinen hallitus, ei komissio. Sen vuoksi meidän on huolehdittava siitä, että komission neuvottelut sellaisten kolmansien maiden kuin Yhdysvaltojen kanssa osoittavat jäsenvaltioille yhden eurooppalaisen ilmailupolitiikan olevan parempi kuin 25 yksittäistä ulkoista ilmailupolitiikkaa. Tämä näkökohta on pidettävä jatkuvasti mielessä. Olemme vakuuttuneita siitä, että on oikein ja alan, sen työntekijöiden ja lentomatkustajien etujen mukaista noudattaa yhteistä ulkoista ilmailupolitiikkaa. Silti useat hallitukset eivät vielä ole vakuuttuneita siitä, että näin todella on.

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää esittelijöitä, jäsen Zīleä ja jäsen El Khadraouita. Jälkimmäistä haluan kiittää hänen erinomaisesta mietinnöstään, joka on erityisen merkittävä, koska se on virstanpylväs matkalla kohti Euroopan unionin ja kolmansien maiden yhteistä ilmailualuetta. Mietinnön ansiosta voimme nyt pohtia, mitä on jo saavutettu ja mitkä haasteet ovat vielä edessäpäin. Siinä esitetään tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat sosiaalisten oikeuksien ja ympäristönsuojelun normien yhdenmukaisuutta.

Lisäksi haluan kiittää komission jäsentä, joka hyödyntää ihailtavan ahkerasti ja menestyksekkäästi yhteisön neuvotteluvaltuuksia, pääsee vähitellen eroon vanhentuneesta ja yhä tehottomammasta kahdenvälisestä järjestelmästä ja edistää siten aloitetta, joka usein lisää uskottavuuttamme neuvotteluissa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomiseksi. Tässä mielessä on erittäin lupaavaa, että hän mainitsi erityisesti siirtymisen kansallisista lentoyhtiöistä eurooppalaisiin lentoyhtiöihin.

Haluan kuitenkin korostaa muutamia meitä kiinnostavia näkökohtia, erityisesti sopimukseen pääsyn viivästymistä Yhdysvaltain kanssa. Kuten tiedetään, viivyttely lisäetujen toivossa on tunnettu neuvottelutaktiikka, mutta lopulta heidän on liityttävä muiden mukana. Kioton pöytäkirja on osoittanut tämän. Kehotamme teitä siksi olemaan päättäväisempi tässä asiassa.

Lisäksi haluan painottaa tarvetta päästä eroon kahdenvälisestä järjestelmästä neuvotteluissa Venäjän kanssa. Samoin on tietenkin päästävä eroon täysin kansainvälisen lainsäädännön vastaisesta maksujenperintäpolitiikasta. Venäjän kanssa opittua on tietenkin sovellettava myös Kiinan kanssa meneillään oleviin neuvotteluihin.

Toivomme myös, että vahvistetun Euroopan lentoturvallisuusviraston ja Eurocontrolin toiminta sovitetaan yhteen sovitulla ja yksiselitteisellä tavalla, niin että ratkaistaan näiden kahden instituution toiminnan ilmeinen päällekkäisyys, josta voi aiheutua ristiriitoja.

Lopuksi toteaisin, että sopimusten soveltamisen sekä ympäristönormeja ja sosiaalisista oikeuksista annettua lainsäädäntöä koskevien vaatimusten osalta toivoisimme, että neuvotteluissa siirryttäisiin yhä enemmän kohti kansainvälisiä sääntöjä, jotka ovat lähempänä tiukempia eurooppalaisia sääntöjä. Toisin sanoen yhtenäistäminen tapahtuisi tiukemman normin mukaisesti. Tältä osin haluaisin komission jäsenen kertovan meille, missä vaiheessa on JAR–OPS-vaatimusten saattaminen osaksi velvoittavaa yhteisön oikeutta. Neuvosto on päässyt yhteisymmärrykseen EU–OPS-asetukseen sisältyvistä lento- ja lepoaikoja koskevista säännöistä, mikä on mielestämme tärkeää myös EU:n ulkoiseen ilmailupolitiikkaan liittyvissä neuvotteluissa.

  Manolis Mavrommatis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, jäsen Zīlen valiokunta-aloitteinen mietintö antaa kattavan kuvan Euroopan unionin suhteista Kiinan kansantasavaltaan ja Venäjään lentoliikennealalla. Oleellisia ovat kuitenkin noiden kahden maan ylitse lentämistä koskevat erot.

Kuten esittelijä perustellusti huomauttaa, Kiinan siviili-ilmailun kehittäminen, uudistaminen ja liberalisointi on hyvässä vauhdissa, mutta Venäjän tapauksessa ongelmia on edelleen erityisesti siinä, että kaikkia lentoliikenteen hallintatoimia käytetään venäläisten lentoyhtiöiden tukemiseen kilpailulainsäädännön vastaisesti.

Kummassakin tapauksessa komission jäsenen Barrot'n panosta pidetään ratkaisevan tärkeänä, vaikkakin jälkimmäisessä tapauksessa ongelmakysymykset ovat yhä ratkaisematta.

Pidän myönteisenä Kiinan kansantasavallan edistystä, erityisesti sen sopeutumista EU:n kanssa tehtävän hyvän yhteistyön sääntöihin, joiden pääkohtiin kuuluu, että Kiinan hallitus avaa ilmakäytäviä eurooppalaisille lentoyhtiöille, jotta palveltaisiin hyvin matkustajia ja rahdinkuljetusta lisäämällä lentomääriä.

Suhteista Kiinan kansantasavaltaan vastaavan valtuuskunnan jäsenenä pidän yleisesti ottaen komission jäsenen Barrot'n kantaa myönteisenä. Erityisen myönteisenä pidän hänen toimintaansa lentosopimusten aikaansaamiseksi. Huomauttaisin kuitenkin, että parlamentin pitäisi loogisesti saada tutustua komission neuvostolta pyytämien Kiinaa koskevien neuvotteluvaltuuksien ehtoihin.

Lopuksi totean olevani yhtä mieltä esittelijän kanssa siitä, että Venäjän kanssa ei pidä tehdä kattavaa sopimusta, ellei Siperian ylilento-ongelmaan löydetä ratkaisua, jolla ylilentomaksut poistetaan. Toivon, että pääsemme sopimukseen hyvässä yhteisymmärryksessä, sillä molemmat osapuolet, sekä Venäjä että Euroopan unioni, tarvitsevat toisiaan ja sopimus on kansojemme yleisten etujen mukainen.

  Ulrich Stockmann (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, aion kommentoida kolmea asiaa. Ensimmäinen on tämä: Pidän myönteisenä komission pyrkimystä lisätä vähittäin yhteisön kolmansien maiden kanssa tekemien sopimusten osuutta. Silti koko alan laaja vaikutus ympäristöön, kilpailuun ja sisämarkkinoihin saa minut jälleen kehottamaan teitä pohtimaan, eikö lentoliikennealaan liittyvään ulkopolitiikkaan tosiasiassa pitäisi soveltaa yhteispäätösmenettelyä.

Toiseksi emme odota komissiolta ainoastaan, että se esittelee strategiansa, vaan sen olisi myös laadittava lista maista, joiden kanssa sopimuksen teko on ensisijaisen tärkeää, ja pyrittävä saamaan nuo sopimukset aikaiseksi. Komission jäsen hahmotteli äsken lyhyesti, miten se tapahtuu.

Kolmanneksi kaikkien sopimusten on pohjauduttava periaatteeseen, jonka mukaan markkinoinen avaaminen vastavuoroisesti ja tasa-puolisesti on ensisijainen päämäärä. Meneillään olevissa neuvotteluissa Venäjän ja Kiinan kanssa on muistettava, että jos Venäjän ylilentomaksuihin liittyvää ongelmaa ei ratkaista ensin, tasa-puolisuuden vaatimus ei toteudu sopimuksessa Kiinan kanssa, sillä Venäjän asettamat ylilentoehdot eivät ole samat kiinalaisille ja eurooppalaisille lentoyhtiöille, mitä ei voida hyväksyä.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin yhdyn kaikkiin niihin kollegoihin, jotka ovat kiittäneet esittelijöitä jäsen El Khadraouita ja jäsen Zīleä erinomaisesta työstä.

Kannatan esittelijän näkemystä, jonka mukaan ulkoisen ilmailupolitiikan kehittäminen EU:lle on välttämätöntä. Meidän on kuitenkin EU:n ilmailupolitiikan lisäksi voitava kehittää kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia kolmansien maiden kanssa, sillä monien kumppaneidemme on vaikea sitoutua unionin yhteisiin sopimuksiin. Korostan kuitenkin, että kahdenvälisiä sopimuksia on tehtävä vain yhteisen ilmailupolitiikan lisäksi ja täydennykseksi, ei sen korvaamiseksi. Mikä tärkeintä, lentoliikenteen normaali sujuminen on taattava ja on vältettävä turhia erimielisyyksiä neuvotteluiden aikana.

Kuten esittelijä totesi, olemme havainneet, että kattavan sopimuksen neuvottelemisessa Venäjän kanssa on ollut hankaluuksia. Maksut, joita se perii alueensa yli lentämisestä, ovat selvästi kansainvälisen lainsäädännön vastaisia, eikä niitä voida hyväksyä. Valitettavasti näyttää siltä, että Venäjä käyttää aina ilmatilaansa jotenkin strategisiin tarkoituksiin. En usko, että pääsemme eroon maksuista, vaikka Venäjä lopettaisi ylilentomaksujen perimisen. Noihin maksuihin kuluu Euroopan unionissa vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. On valitettavaa, että suuri osa summasta päätyy venäläiselle Aeroflot-lentoyhtiölle. Se on haitallista myös Euroopan kilpailutilanteen kannalta.

Suomelle maksut ovat merkittäviä, sillä ainoa realistinen lentoreitti Aasiaan kulkee Siperian yli. Meidän on huolehdittava siitä, että toimintaedellytykset ovat tasapuoliset kaikille EU:n lentoyhtiölle. Nykyisin näin ei ole, sillä nuo maksut ovat usein mielivaltaisia ja vaihtelevat lentoyhtiöltä toiselle.

Venäjä tuntuu pitävän kahdenvälistä yhteistyötä parempana, ja olenkin iloinen, että Kiinan asenne on avoimempi. Toivon, että neuvosto suostuu neuvottelujen aloittamiseen Kiinan kanssa ja antaa komissiolle yhteisen lentoliikennesopimuksen saavuttamiseksi tarvittavat neuvotteluvaltuudet.

Lopuksi toteaisin, että takaamalla kestävät taloudelliset olosuhteet ja sääntelykehys Aasiaan suuntautuvalle lentoliikenteelle voimistetaan myös Euroopan lentoliikennealaa ja turvataan mahdollisuus toimiviin lentoyhteyksiin ja -reitteihin myös Euroopan harvaanasutuilla ja maantieteellisesti syrjäisillä seuduilla, kuten Pohjois-Suomessa.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäseniä, jotka ovat halunneet ottaa kantaa jäsen El Khadraouin ja jäsen Zīlen erinomaisiin mietintöihin. Olen erittäin halukas tässä yhteydessä vahvistamaan aikomukseni kertoa parlamentille hyvin säännöllisesti kansainvälisiä neuvotteluja koskevan politiikkamme strategisista suuntaviivoista. Haluan vielä kerran kiittää kahta esittelijää erinomaisesta työstä. Lentoliikennealan kehittämiseen on monia mahdollisuuksia, ja tämä on tärkeä osa liikennepolitiikkaamme.

Olen tietenkin hyvin iloinen, että tuette näin laajasti sääntelyn lähentämistä, jota ei päämääränä voida erottaa markkinoiden avaamisesta. Eräät yhteistyökumppanit eivät tee tarpeeksi tasapuolisten ja tehokkaiden toimintaedellytysten saavuttamiseksi, joten sääntelyn lähentäminen on ensisijainen tavoite. Markkinoiden avaamisen on tapahduttava vähitellen silloin, kun varovaisempi lähestymistapa on tarpeen. Joissakin tapauksissa meidän on jopa omaksuttava tiukka kanta. Tiukka kanta on jo omaksuttu – ja jatkossa omaksutaan yhä tiukempi – Venäjän ja Siperian ylilentojen tapauksessa, kuten jäsen Kauppi totesi hetki sitten. Lisäksi on totta, että ylilentomaksut ovat mielivaltaisia. Olen siis iloinen selvästä ja yksiselitteisestä tuestanne tässä asiassa.

Aion kiinnittää paljon huomiota turvallisuuskysymyksiin, jotka tällä alalla tulevat joskus kiireellisesti esiin. Kilpailun lisäksi meidän on valvottava tarkasti, että sosiaalisia oikeuksia ja ympäristönormeja noudatetaan täysin. Tämän suhteen haluan sanoa parlamentille, että on meille edullista, että meillä on eurooppalainen strategia ja mahdollisuus allekirjoittaa horisontaalisia sopimuksia, koska sen ansiosta voimme vaikuttaa kansainväliseen siviili-ilmailua koskevaan lainsäädäntöön. Yhdistynyt Eurooppa kykenee viemään kehitystä paljon tehokkaammin kohti tiukempia normeja sekä sosiaalisten oikeuksien että ympäristön osalta. Tältä osin haluan kertoa teille, hyvä jäsen Kauppi, että toimintanormeja koskeva teksti on viimeistelyvaiheessa ja neuvosto hyväksyy yhteisen kannan pian. Juristi-lingvistien on käännettävä teksti, minkä jälkeen se on tarkoitus lähettää takaisin parlamenttiin toista käsittelyä varten maalis–huhtikuun tienoilla.

Lopuksi haluan todeta, että "open skies" -neuvotteluista Yhdysvaltojen kanssa saadaan luultavasti tarvittavaa lisäpontta yhteisiä neuvotteluja koskevalle lähestymistavalle, joka perustuu yhteisöjen tuomioistuimen päätökseen. On ennenaikaista antaa täsmällistä tilannearviota: odotamme selvennystä Yhdysvaltain liikenneministeriön uuteen tulkintaan yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden hallintasäännöistä. On kuitenkin totta, että olemme edistyneet paljon erityisesti sääntelyn lähentämisessä, josta olemme jo lähes päässeet sopimukseen. Toivon, että neuvottelut tukevat yhteisön lähestymistapaa. Yhteisön lähestymistapa on selvästi parempi kuin kahdenväliset sopimukset, jotka eivät ikinä ole yhtä tehokkaita eurooppalaisen lentoliikennealan kannalta.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että joillakin aloilla EU:n todella kannattaa puhua yhdellä äänellä. Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamenttia erityisesti siitä, että se on tukenut vahvasti komissiota tässä strategiassa, jolla edistetään erityistä eurooppalaista neuvottelutapaa, jonka uskon myös hyödyttävän kaikkia jäsenvaltioita ja koko eurooppalaista lentoliikennealaa.

Kiitä esittelijöitä ja parlamenttia siitä, että olette olleet kiinnostuneita tästä ulkopolitiikan ja kansainvälisten neuvottelujen näkökohdasta, jonka merkitys kasvaa samalla kuin lentoliikennealan merkitys maailmassa väistämättä lisääntyy.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo 12.00.

(Istunto keskeytettiin klo 11.45 ja sitä jatkettiin klo 12.00.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

  Gary Titley (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olisin kiitollinen, jos voisitte välittää puhemies Borrellille kiitoksemme kauniista sanoista, jotka hän lausui eilen kollegamme Phillip Whiteheadin muistoksi. Tiedän, etten puhu ainoastaan kaikkien Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavien jäsenten vaan koko Euroopan parlamentin puolesta, sillä Phillipillä oli politiikkaan oikeamielinen ja viisas lähestymistapa, jonka ansiosta hän sai paljon ystäviä kautta koko parlamentin.

Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen valtuuskunta on sijoittanut sisäänkäynnin luokse surunvalittelukirjan, johon toivomme parlamentin jäsenten yli puoluerajojen kirjoittavan muistojaan Phillipistä. Annamme surunvalittelukirjan hänen omaisilleen muistojumalanpalveluksessa, joka järjestetään Derbyn tuomiokirkossa 29. tammikuuta. Jäsenet, jotka haluavat osallistua muistojumalanpalvelukseen, saavat lisätietoja toimistostani.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Kiitos, jäsen Titley. Uskoisin, että kollegamme ja ystävämme ovat nyt tietoisia näistä valitettavasti hyvin surullisista järjestelyistä.