Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 18. tammikuuta 2006 - Strasbourg

13. Pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpano

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Dominique Vlaston teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta (2005/2123(INI)) (A6-0405/2005).

  Dominique Vlasto (PPE-DE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, jos saisin puolustaa tätä mietintöä vain yhdellä väitteellä, kertoisin, että EU:ssa on noin 25 miljoonaa pienyritystä, jotka työllistävät lähes 95 miljoonaa ihmistä. Pienyritykset ovat EU:n talouden selkäranka: niissä syntyy merkittävä määrä työpaikkoja ja suuri osa talouskasvusta. Meidän onkin hyödynnettävä niiden tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla.

Niiden merkitys tulee vertauskuvallisesti esiin pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa, joka on ainoa täysin pienyrityksille omistettu virallinen asiakirja. Peruskirja on herättänyt paljon odotuksia yrittäjien keskuudessa. Valitettavasti vielä viisi vuotta peruskirjan laatimisen jälkeenkin sillä on saavutettu hyvin vaihtelevia tuloksia eikä peruskirjaa ole pantu riittävästi täytäntöön, vaikka se on saavuttanut suosiota ammatillisten järjestöjen keskuudessa ja 35 maata on sen allekirjoittanut.

Arvoisa puhemies, tästä huolimatta pienyritykset tuntevat olonsa orvoksi EU:ssa. EU ei onnistu luomaan niille järjestelmää, jonka puitteissa ne voivat esittää mielipiteitään, käydä vuoropuhelua ja tehdä työtään. Kotikaupungissani Marseillessa ja muuallakin pien- ja käsityöläisyritysten johtajat pitävät EU:ta koneistona, joka tuottaa kustannuksia ja velvoitteita. Pienyritysten johtajille sisämarkkinat – jotka ovat kuitenkin kiistämätön menestystarina – eivät ole mahdollisuus vaan pelkkää harhaa! Se, että he eivät luota EU:n politiikkaan, on todellinen ongelma. Kehittämämme lainsäädäntökehys ei ole tehokas, jos 98 prosenttia Euroopan unionin yrityksistä on sitä mieltä, että se ei sovellu niiden toimintaan.

Peruskirjan onkin oltava väline, jonka avulla voimme saada pienyritykset jälleen luottamaan EU:hun. Peruskirjan täytäntöönpanossa on kyettävä arvioimaan, miten kaikki EU:n jäsenvaltiot ja toimielimet ovat onnistuneet parantamaan sitä lainsäädännöllistä, taloudellista ja poliittista ympäristöä, jossa pienyritykset toimivat. Vaadimmekin vuosikertomukselta enemmän kriittisyyttä. Surullista kuitenkin on, että edistymistä näissä asioissa ei tämänvuotisen seurantakertomuksen perusteella voida arvioida.

Vaadimme, että peruskirjan täytäntöönpanoa on parannettava, jotta se auttaisi osaltaan merkittävästi Euroopan komissiota täyttämään keskeisen sitoumuksensa paremmasta sääntelystä. Ensimmäinen ehdotuksemme koskeekin peruskirjan täytäntöönpanon tehostamista säilyttämällä pien- ja mikroyrityksiä koskeva ulottuvuus niitä koskevilla erityistoimilla. Ehdotamme myös elinkeinoelämän järjestöjen tiiviimpää osallistumista, parhaiden käytäntöjen ja hyvien toimintatapojen saattamista muiden tietoon jatkossakin ja peruskirjaa koskevan vuosikertomuskäytännön jatkamista.

Pienyrityksiä koskevan peruskirjan täytäntöönpanoa voidaan kaikin mokomin pohdiskella, mutta pyydämme, ettette sido peruskirjaa Lissabonin strategian kahleisiin. Tämän lähestymistavan on pysyttävä erillään muista pk-yrityksiä ja teollisuutta koskevista toimenpiteistä ja ainoastaan täydennettävä niitä.

Meidän on myös tunnustettava tosiseikat ja otettava ne huomioon: pienyrityksillä on aivan omat tarpeensa ja valmiutensa, jotka ovat erilaisia kuin 250–1000 työntekijän yrityksissä. Tämä Euroopan komissionkin esiin tuoma periaate tarkoittaa, että meidän on kiinnitettävä pienyrityksiin huomiota. Sitoumuksemme on nyt saatettava konkreettiseen muotoon, sillä näin ei ole aina tapahtunut.

Kyseinen periaate ei näytä toteutuneen esimerkiksi REACH-ehdotuksen osalta. Juuri Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on tehnyt muutoksia ja ryhtynyt toimiin, joiden avulla REACH on määrä saada tyydyttävämpään ja pienyrityksiin sovellettavaan muotoon. Korostan mietinnössäni jälleen kerran lainsäädännön yksinkertaistamisen merkitystä juuri pienyrityksiä ajatellen. Pyydämme teitä jälleen kerran ottamaan käyttöön selkeän ja täsmällisen menetelmän varsinkin pieniä pk-yrityksiä koskevia vaikutustutkimuksia varten.

Mietinnön ytimen muodostaa juuri peruskirjan ja paremman lainsäädännön puolustaminen. Mietintöön on liitetty myös joitakin kollegojeni tekemiä muita ehdotuksia, ja haluankin kiittää heitä myönteisestä panoksesta. Ehdotamme mietinnössä monipuolista toimintasuunnitelmaa, jonka ensimmäisenä pyrkimyksenä on saada pienyrityksistä enemmän tietoa ja saavuttaa etenkin edistystä useilla aloilla, kuten verotuksessa, investointituissa, innovaatioissa ja tutkimustoiminnassa.

Arvoisa puhemies, en ryhdy tässä käsittelemään ehdotuksia yksityiskohtaisemmin, mutta komissio ja jäsenvaltiot löytävät niistä varmastikin virikkeitä toimintaansa.

(Suosionosoituksia)

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, esitän syvimmät kiitokseni esittelijälle hänen tasapainoisista mietinnöistään ja rakentavista ehdotuksistaan.

Haluaisin käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kertoakseni muutaman perustavanlaatuisen asian toimintaperiaatteista, jotka komissio on omaksunut pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla. Esittelijä kertoi juuri pk-yritysten jääneen EU:ssa "orvoiksi". Itse käytän ilmaisua "varjo-olento", ja molemmat ilmaukset pitävät tietenkin sisällään runsaasti kritiikkiä: kritiikkiä siitä, että vaikka pk-yrityksistä onkin aiemmin käyty jatkuvasti keskusteluja, yksikään EU:n toimielimistä ei ole ryhtynyt tosissaan toimiin niiden tilanteen parantamiseksi. Minä päätin tehdä tähän muutoksen. Olenkin tyytyväinen voidessani kertoa teille, että EU:n toimissa pk-yritysten hyväksi saavutettiin viime vuonna poliittinen läpimurto. Sen lisäksi, että pk-yritysten merkitys kasvun ja työpaikkojen luojana on tunnustettu yleisesti, kaikki tahot tekevät nyt vihdoinkin totista työtä tarttuakseen toimiin, joilla pk-yrityksiä autetaan hyödyntämään suunnatonta potentiaaliaan kasvun ja työpaikkojen luomisessa.

EU voi saavuttaa vakaata ja kestävää kasvua sekä täystyöllisyyttä koskevat tavoitteensa ainoastaan pk-yritysten avulla. Suuryrityksistä ei ole apua näiden tavoitteiden saavuttamisessa, koska niiden arvioidaan jatkossakin pyrkivän vähentämään työpaikkoja. Tästä syystä olen esittelijän kanssa hieman eri mieltä yhdestä asiasta. Näkemystemme välillä on perustava ero, koska olen täysin vakuuttunut siitä, että pk-yrityspolitiikka nousi EU:n painopisteeksi vasta kun peruskirjan toimet otettiin osaksi uutta kasvu- ja työllisyysstrategiaa. On täysin käsittämätöntä kuulla jonkun väittävän, että suuryritykset pitäisi ottaa mukaan kasvu- ja työllisyysstrategiaan mutta pienemmät yritykset jättää sen ulkopuolelle. Kaksi kolmasosaa EU:n työvoimasta työskentelee pk-yritysten palveluksessa. Työpaikkoja eivät tarjoa suuryritykset vaan juuri pienemmät yritykset. Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat tämän strategian ytimen, ja strategia voi onnistua vain, jos pk-yritykset todellakin säilyttävät tämän keskeisen asemansa.

Olen todellakin täysin vakuuttunut siitä, että pk-yritysten poliittisen toimintaympäristön selkeä parantuminen viime vuoden aikana johtuu suoraan siitä, että olemme antaneet tälle politiikalle sen ansaitseman aseman Euroopan unionin kasvu- ja työllisyyspolitiikassa.

Samaan aikaan jäsenvaltiot ovat myös ilmoittaneet uuden kasvu- ja työllisyyspolitiikan täytäntöönpanemiseksi toteuttamistaan kansallisista uudistusohjelmista. Voin ilokseni kertoa teille, että yli puolet jäsenvaltioista on ilmoittanut asettaneensa pk-yrityspolitiikan kansallisten uudistusohjelmiensa painopisteeksi. Parantamisen varaa toki vielä on, ja teemme siitä selvityksen parlamentille muutaman viikon kuluessa. Esimerkiksi ainakin yhdessä tapauksessa toteutetuista toimenpiteistä ei ole ilmeisestikään yksityiskohtaista tietoa, mikä saattaa johtaa ylioptimistiseen arvioon, mutta prosessi on tietenkin vasta alussa ja tehostuu entisestään, ja uskon, että siinä voidaan onnistua. Itse peruskirja tulee tietenkin säilymään. Se toimii lisäksi perustana parhaiden käytäntöjen vaihdolle ja vastavuoroiselle oppimiselle. Tärkein toimintamuoto, peruskirjan vuosikonferenssit, säilyvät jatkossakin. Joiltakin pk-yrityspolitiikan osa-alueilta valittuja parhaita käytäntöjä esitellään peruskirjan vuosikonferenssissa Wienissä 13. ja 14. kesäkuuta 2006.

Muutama asia on jo muuttunut parlamentin aloitettua mietintötyönsä. Komissio antoi viime marraskuun 10. päivänä tiedonannon kasvuun ja työllisyyteen tähtäävästä nykyaikaisesta pk-yrityspolitiikasta. Tämä ei tietenkään olisi ollut tarpeen, jos olisin ollut vakuuttunut siitä, että nykyinen politiikka on riittävää. Kasvusta ja työllisyyteen tähtäävästä nykyaikaisesta pk-yrityspolitiikasta annettu komission tiedonanto muodostaa nyt yhtenäisen kehyksen yrityspolitiikan eri toimintamuodoille ja vie asioita paljon enemmän eteenpäin kuin peruskirjan 10 toimintalinjaa. Tiedonannossa korostetaan pk-yritysten merkitystä Lissabonin strategian yhteydessä ja otetaan "pienet etusijalle" -periaate käyttöön EU:n politiikan kaikilla osa-alueilla. Siinä myös eritellään pk-yritysten päivittäin kohtaamat haasteet ja ehdotetaan toimenpiteitä, joilla lisätään niiden valmiuksia kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja.

Tiedonannossa kannatetaan kasvuun ja työllisyyteen tähtäävää eurooppalaista kumppanuutta, jossa pidetään tärkeänä yrittäjyyskulttuurin edistämistä EU:ssa ja pk-yrityksille suotuisan poliittisen toimintaympäristön luomista. Haluan kommentoida lyhyesti joitakin politiikan erityisaloja. Komissio on antanut tiedonannon kotivaltioverotuksesta, jonka se toivoo toteutuvan. Siitä olisi apua kansainväliseen liiketoimintaan osallistuville pk-yrityksille. Komissio pitää äärimmäisen tärkeänä, että parannetaan pk-yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksia, jotka ovat yrityksille perustavanlaatuinen ongelma. Teen kaikkeni sen varmistamiseksi, että myös seuraavalla rahoituskaudella on käytettävissä riittävästi varoja tämän onnistuneen hankkeen jatkamiseksi.

Komissiossa valmistellaan parhaillaan aloitetta yrittäjyyskoulutuksen lisäämiseksi EU:ssa. Euroopan unionissa ei yksinkertaisesti ole riittävästi yrittäjähenkeä eikä riittävästi ihmisiä, jotka ovat valmiita ryhtymään yrittäjiksi. Tämä ei johdu ainoastaan taloudellisista oloista vaan myös kulttuurisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta toimintaympäristöstä. Pyrkimykset yrittäjähengen herättämiseksi ja yrittäjyystietouden levittämiseksi on aloitettava jo kouluissa ja yliopistoissa. Lopuksi haluan huomauttaa, että komissiossa laaditaan parhaillaan myös ehdotuksia pk-yritysten omistajanvaihdoksen helpottamiseksi. Tulevina vuosina miljoonat yritykset siirtyvät uudelle omistajalle, ja miljoonat työpaikat saattavat vaarantua, jos vaihdoksia ei onnistuta hoitamaan oikein.

Olemme kaiken kaikkiaan tulleet siihen pisteeseen, jossa oikeat ideat, suunnitelmat ja strategiat on pantava täytäntöön kaikilla osa-alueilla. Tämä ei ole ensisijaisesti EU:n toimielinten vastuulla: meillä on käytössämme vain vähän vaihtoehtoja ja keinoja. Vastuu on pohjimmiltaan jäsenvaltioilla. Pyydänkin jäsenvaltioita antamaan yhä enemmän arvoa niille mahdollisuuksille ja voimavaroille, joita juuri pk-yritysten tukeminen tuo tullessaan.

(Suosionosoituksia)

  Katerina Batzeli (PSE), talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijä Vlastoa hänen yhtenäisestä mietinnöstään ja komission jäsentä komission selkeästä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevasta selonteosta.

Haluan kuitenkin myös kertoa olevani tyytyväinen puheenjohtajavaltio Itävallan aloitteeseen, joka koskee eurooppalaisen peruskirjan välitöntä määrittelemistä, jotta voidaan edistää erityisaloitteita ja -toimenpiteitä Euroopan unionin kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa lausunnossaan tiettyjä taloudellisia ja verotuksellisia kannustimia, joilla pieniä ja keskisuuria yrityksiä voidaan auttaa murtautumaan elinkeinotoiminnassa kilpailukyvyn, tutkimuksen ja teknologian sekä työntekijöiden liikkuvuuden aloille. En tarkoita liikkuvuudella tässä pirstaleista ja hajanaista liikkuvuutta vaan liikkuvuutta selkeän eurooppalaisen sosiaalisen mallin puitteissa.

Haluan tältä osin käsitellä kysymystä suuryritysten toiminnan siirtämisestä muualle. Siirrot vaikuttavat nimittäin merkittävästi pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihtoon ja työllisyyteen, koska monet niistä toimivat suuryritysten alihankkijoina. Olen puheenjohtajavaltio Itävallan kanssa yhtä mieltä siitä, että pienten ja keskisuurten yritysten tuettuja investointeja on edistettävä alueellisesti.

Arvoisa komission jäsen, pienet ja keskisuuret yritykset elävät ja toimivat monikansallisten yritysten ja suurten yritysketjujen sekä byrokratian varjossa. Haluan huomauttaa, että tämän tilanteen korjaaminen edellyttää jäsenvaltioilta ja EU:lta muun muassa seuraavanlaisia merkittäviä laaja-alaisia toimenpiteitä:

Ensinnäkin on karsittava byrokratiaa.

Toiseksi on edistettävä sellaisen pienten ja keskisuurten yritysten yksinkertaistetun ja yleisen taloustukijärjestelmän luomista, johon kuuluu uusia pankkituotteita.

Kolmanneksi pienten ja keskisuurten yritysten verovelvollisuuksia on yksinkertaistettava ja otettava huomioon, että pienten ja keskisuurten yritysten kotimaissa laadittavat verotusta koskevat pilottisuunnitelmat ovat askel tähän suuntaan ja että lopullisena tavoitteena on vahvistaa yhteinen ja yhtenäinen veroperusta.

Lisäksi on tuettava kannustimia innovaatio- ja tutkimustoiminnan integroimiseksi pk-yrityksiin komission itsensä tekemien kilpailukykyä ja kansallista tukea koskevien ehdotusten perusteella ja osana tutkimuksen seitsemättä puiteohjelmaa.

Meidän on siirryttävä sanoista tekoihin.

(Suosionosoituksia)

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen voidessani toivottaa kollegojeni puolesta uuden pk-yritysten edustajan tervetulleeksi tänne parlamenttiin. Käytän tänään puheenvuoron parlamentin SME circle -työryhmän varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Olen myös laatinut työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta komission kertomusta koskevan lausunnon. Minulla on ilo kertoa, että lausunto hyväksyttiin valiokunnassa yksimielisesti, ja lisäksi jäsen Vlasto sisällytti kaikki siinä esitetyt ehdotukset lopulliseen mietintöön, joka myös hyväksyttiin yksimielisesti teollisuusvaliokunnassa. Kiitänkin jäsen Vlastoa yhteistyöstä ja onnittelen häntä erinomaisesta mietinnöstä.

Voimme siis miettiä, miksi vaivaudumme käymään asiasta keskustelua varsinkin näin myöhäisenä ajankohtana, jos kerran kaikki parlamentin poliittiset ryhmät ovat saavuttaneet asiassa täyden yksimielisyyden. Minun mielestäni vastaus on hyvin yksinkertainen: emme halua keskustella ainoastaan pk-yrityksistä vaan haluamme keskustelua, joka johtaa konkreettisiin toimiin, ei ainoastaan jäsenvaltioiden vaan myös komission taholta.

Arvoisa komission jäsen, olen iloinen, että totesitte täällä tänään toisessa yhteydessä vuoden 2006 olevan pk-yritysten täyden toiminnan vuosi. Me kaikki haluamme auttaa teitä saavuttamaan tämän tavoitteen. Katsomme olevamme samalla puolella teidän kanssanne. Haluan mainita tässä vain pikaisesti kolme seikkaa. Haluamme, että pienyritysten ääni kuuluu voimakkaana, selkeänä ja virallisena työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa. Emme halua, että niiden ääni hukkuu suurempien työmarkkinaosapuolten sekaan, kuten tällä hetkellä tapahtuu. Olette luvannut tehdä asiasta konkreettisen ehdotuksen. Voitteko ystävällisesti vahvistaa, milloin ja millaisena se tehdään ja miten voimme auttaa teitä toteuttamaan sen?

Peruskirjassa on myös ehdotettu, että pk-yritykset pitäisi vapauttaa tietyistä säännönmukaisista velvoitteista. Voisitteko ystävällisesti vahvistaa, toimiiko komissio tässä esimerkkinä ja jos toimii, milloin voimme odottaa komissiolta myös tämän asian osalta konkreettisia ehdotuksia?

Koska komissio ei myöskään ilmeisesti enää laadi peruskirjasta vuosikertomuksia, miten komissio aikoo huolehtia siitä, että pk-yritysten ongelmat pysyvät yhä enemmän etusijalla jäsenvaltioissa, kun komissiolla kerran on kiusaus pikemminkin heikentää kuin vahvistaa toimiaan.

  Paul Rübig, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää jäsen Vlastoa, joka on osoittanut suurta sitoutumista mietinnön valmistelussa ja myös tuonut keskeiset näkökohdat hyvin esiin. Puheenjohtajavaltio Itävallan liittokansleri Schüssel, joka oli täällä tänään, toimi itse aikoinaan pienten ja keskisuurten yritysten järjestön pääsihteerinä, minkä vuoksi hän on hyvin tietoinen ongelmista ja tietää, miten tärkeää tällä saralla on tehdä lisää työtä. Paljon kiitoksia myös komission jäsenelle Verheugenille, koska peruskirjaa koskeva kertomus on tietenkin lisännyt huomattavasti pk-yritysten saamaa huomiota ja auttanut saamaan tällaisen yritystoiminnan edistämistä koskevat toimenpiteet entistäkin keskeisempään asemaan.

Mielestäni tätä alustavaa tutkimusta – eli kaikissa jäsenvaltioissa parhaillaan tehtävää yksityiskohtaista ja perusteellista tutkimusta – on hyvä pitää myös Lissabonin prosessia koskevana alustavana tutkimuksena, jotta myös Lissabonin prosessille annetaan vastaavanlainen merkitys. Tällä tavoin saamme tiedon siitä, mitä pk-yritysten osalta on tehtävä, ja voimme osoittaa kansalaisjärjestöille ja viime kädessä myös neuvostolle ja komissiolle, mitkä ovat heikkoudet ja mitkä vahvuudet. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että täällä perustamamme kolme pilaria – "makrotaloudellinen", "mikrotaloudellinen" ja "työllisyyspoliittinen" pilari – osoittavat selkeästi, että pk-yritykset maksavat viime kädessä 80 prosenttia veroista. Sosiaalisen Euroopan on kiinnitettävä tähän seikkaan erityistä huomiota. Meidän on selvitettävä, mistä verot viime kädessä ovat peräisin ja kevennettävä sitten tulevaisuudessa asianomaisten yritysten ja varsinkin työntekijöiden verotaakkaa, jotta yritykset saavat suurempia voittoja ja työntekijät parempaa palkkaa. Valmistevero on myös otettava osaksi verotuloja, koska matalapalkkamaista tuodut tuotteet tarjoavat tähän aivan erityisen tilaisuuden.

Haluan lopuksi huomauttaa, etten ymmärrä kilpailukykyä ja innovointia koskevaan puiteohjelmaan tehtyjä leikkauksia, sillä ohjelma asettaa yrittäjyyden keskiöön. Meidän onkin tehtävä ehdotuksen osalta komission kanssa yhteistyötä, jotta alkuperäisessä ehdotuksessa vahvistettu kyseisen puiteohjelman kokonaisrahoitus saadaan ennalleen.

  Pia Elda Locatelli, PSE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jäsen Vlaston mietintö pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta – jolle annamme kannatuksemme – paljastaa pienten ja keskisuurten yritysten kehityksen suurimmat esteet, jotka liittyvät varsinkin verotukseen, rahoitukseen ja byrokratiaan. Siinä kehotetaan myös komissiota ryhtymään tavoitteellisiin yhteisön toimenpiteisiin, koska jäsen Vlaston mukaan pienyritykset tuntevat yhä olevansa heitteillä.

Mietinnössä suositellaan verojärjestelmien yksinkertaistamista, kannustimia innovatiivisille yrityksille, byrokraattisten esteiden vähentämistä varsinkin pienyrityksen perustamisvaiheessa mutta myös sen jälkeen, luotonsaannin helpottamista ja pienyritysten vapauttamista niille myönnetyistä EU:n tuista maksettavista yhtiöveroista.

Peruskirjan täytäntöönpanoa koskevassa komission kertomuksessa, johon parlamentin mietintö perustuu, on valitettavasti useita puutteita: siinä esitetyt tiedot ovat esimerkiksi epäyhtenäisiä, joten eri maiden tilanteita on vaikea verrata keskenään. Olisimme halunneet komission kertomuksesta jäsentyneemmän, järjestelmällisemmän ja myös kriittisemmän. Olisimme myös toivoneet, että siinä olisi esimerkiksi esitelty edistymistä yrittäjähenkeen ja yrittäjyyskulttuuriin liittyvissä asioissa. Kehotammekin komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden ja ennen kaikkea pienyrityksiä edustavien järjestöjen kanssa. Korostan, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi kyseiset järjestöt on saatava paremmin mukaan toimintaan perustamalla muun muassa pysyviä työryhmiä.

Minun mielestäni nyt ei ole aika korostaa peruskirjan hyödyllisyyttä vaan painottaa voimakkaasti parlamentin jo useampaan otteeseen vaatimaa asiaa, nimittäin sitä, että peruskirjasta on tehtävä oikeudellisesti sitova. Se on ainoa keino varmistaa, että jäsenvaltiot ottavat sen huomioon laatiessaan kansallisen politiikan periaatteita. Muutoin peruskirjasta saattaa tulla vain luettelo hyvistä aikeista.

Näyttää siltä, että tämänkertainen vuosikertomus jää peruskirjan täytäntöönpanon osalta viimeiseksi, koska vuosikertomus liitetään vastedes Lissabonin strategiaa koskevaan kokonaiskertomukseen. Ymmärrän hyvin, miksi näin tehdään – komission jäsenen Verheugenin mukaan syynä on se, että pk-yritykset asetetaan Lissabonin strategian ytimeen – mutta peruskirjaa koskeva osa on mielestäni myös vaarassa jäädä liian vähälle huomiolle varsinkin uusien jäsenvaltioiden osalta.

Haluan lopuksi lisätä, että minun on vaikea ymmärtää, miksi komissio kertoo pitävänsä pienyrityksiä EU:n talouden piristysruiskeena, kun niille tarkoitetut aloitteet ovat Lissabonin prosessin elvyttämistä käsittelevän komission asiakirjan mukaan melko vähäisiä. Miten ne voivat olla keskeisiä toimijoita tässä strategiassa? Ei pidä myöskään unohtaa niitä merkittäviä leikkauksia, joilla kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman rahoitusta melko varmasti karsitaan ja jotka mielestäni johtuvat siitä, että jäsenvaltiot ovat liian saitoja rahoittamaan unionin talousarviota. On uskomatonta, että pienyritysten tulevaisuutta edistetään kyseisellä tavalla – EU:n tulevaisuudesta puhumattakaan.

  Jorgo Chatzimarkakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen Verheugen, pk-yritykset ovat nykyään kaikkien huulilla – tämä kävi ilmi myös neuvoston puheenjohtajan tämänpäiväisestä puheenvuorosta. Se on hyvä asia, ja haluankin tähdentää, että kiitos tästä kuuluu myös komission jäsenelle Verheugenille, joka on antanut tälle aiheelle vihdoinkin uutta pontta. Olemme siitä hänelle kiitollisia.

Monista puheenvuoroista huolimatta tätä aihetta ei kuitenkaan aina käsitellä asianmukaisesti. Näin on myös omassa toimielimessämme, koska parlamentti aloittelee keskusteluaan aiheen kannalta sopimattomaan kellonaikaan. Meidän pitäisikin myös kääriä omat hihamme ja käsitellä tätä aihetta paremmin.

Tarkastellessamme lukuja, joita täällä on esitetty, havaitsemme, että pk-yritykset ovat tärkein yhteyskohtamme Lissabonin toimintasuunnitelmaan. Niiden palveluksessa työskentelee kaksi kolmasosaa työvoimasta, joten ne tarjoavat eniten työpaikkoja, mutta ne ovat monella alalla myös innovaattoreita ja niillä on johtava asema maailmassa kapeiden erityisalojen markkinoilla ja osamarkkinoilla. Niille myönnetään myös 50 prosenttia kaikista patenteista. Tämä merkitsee sitä, että EU:lla on näillä aloilla vaikutus- ja toimivaltaa, jota niin kipeästi tarvitaan maailmanlaajuisessa kilpailussa. Pk-yrityksille myönnetty rahoitus on jyrkässä ristiriidassa tämän kanssa. Tältä osin on ilmeistä, että komission alkuperäisessä talousarviomäärärahassa, joka oli avokätinen arvio, vain 0,3 prosenttia kokonaissummasta oli osoitettu pk-yrityksille. Eräät kollegoistani ovat ottaneet esiin kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman. Haluan esittelijän tavoin ilmaista tyytymättömyyteni ohjelmaan tehtyihin leikkauksiin. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että ohjelman rahoitusta on lisättävä mahdollisimman paljon.

Myönteisenä seikkana haluan kuitenkin todeta, että komission jäsen on nimittänyt pk-yrityksille edustajan, ja Françoise Le Bail oli hyvä valinta. Haluan tältä osin onnitella häntä ja esittää vilpittömät kiitokseni esittelijälle hänen seikkaperäisestä mietinnöstään.

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, on tärkeää käydä keskustelua mikroyrityksistä, pienyrityksistä ja keskisuurista yrityksistä. Vieläkin tärkeämpää on toteuttaa toimenpiteitä mikro- ja pienyritystoiminnan sekä keskisuuren yritystoiminnan harjoittajille, mitä ei ole tapahtunut, aivan päinvastoin. Uusliberaali politiikka on aiheuttanut suunnattomia ongelmia mikro- ja pienyrityksille.

Kuten mietinnössä todetaan, pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja ei ole yksinkertaisesti riittävä. Peruskirjan toimenpiteet pienyritysten hyväksi pitäisi ottaa osaksi pk-yritysten yleistä tukitoimintaa ei ainoastaan yhteisön vaan myös jäsenvaltioiden oikeudellisesti sitovien säännösten pohjalta. Pien- ja mikroyritysten on erityisen tärkeää päästä osallistumaan EU:n ohjelmiin. Onkin luotava olosuhteet, jotta ne saisivat yhteisön rahoitusta joko asetuksiin tehtävin muutoksin tai muodostamalla mekanismeja suoran ja varauksettoman tuen myöntämiseksi niiden yhteenliittymille. Näin asianomaisia yrityksiä autettaisiin poistamaan jatkuvat rahoitukselliset, byrokraattiset, verotukselliset ja muut esteet.

On myös tärkeää lisätä pien- ja käsityöläisyritysten rahoitusvälineitä ja lujittaa varsinkin keskinäistä takuuta koskevia järjestelmiä sekä luoda naisten ja nuorten perustamille perheyrityksille tarkoitettuja joustavia mikrorahoitusjärjestelmiä, joilla autetaan hankkeiden osarahoituksessa ja annetaan asiaankuuluvaa tietoa. Ei pidä unohtaa, että ellei EU ryhdy nyt toimiin, se ajautuu kymmenen vuoden päästä tilanteeseen, jossa miljoonat pien- ja käsityöläisyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa. Tämä saattaa johtaa miljoonien työpaikkojen menetykseen, mikä pahentaa köyhyyttä, maaseutualueiden autioitumista ja sosiaalista syrjäytymistä.

Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot toteuttavat ja kehittävät eurooppalaisessa peruskirjassa esitetyt toimet sellaisinaan. Tämä todetaan mietinnössäkin, ja käytän tilaisuutta hyväksi kiittääkseni jäsen Vlastoa hänen työstään. Toimien on oltava velvoittavia eikä ainoastaan peruskirjaa koskevaa retoriikkaa. Peruskirja ei myöskään saa menettää merkitystään sen johdosta, että se liitetään Lissabonin strategiaan, kuten komission jäsen Verheugen äsken totesi. Pidän itse tätä tulevaisuudennäkymää huolestuttavana.

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, mietinnössä vaaditaan byrokraattisten esteiden vähentämistä ja pienyritysten verotuksen yksinkertaistamista. Siitä ei kai kukaan voi olla eri mieltä?

Mietinnössä todetaan kuitenkin myös, että EU:n lainsäädäntöä on sovellettava yhtenäisesti kaikissa jäsenvaltioissa ja että on sovellettava viipymättä rikkomismenettelyjä, jos lakeja ei noudateta. Tällöin palaamme välittömästi tilanteeseen, jossa kaikkiin sovelletaan samaa EU:n lainsäädäntöä ja samoja seuraamuksia, jotka takuulla tukahduttavat yrittäjyyttä, aloitteellisuutta ja uusyritystoimintaa.

Puolueeni huomautti Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudella vuonna 2005, että uusia asetuksia ja säädöksiä hyväksyttiin yli 4 000 huolimatta siitä, että Tony Blair oli harkitsemattomasti luvannut vähentää liiallista sääntelyä.

Mikäli haluamme saada pienet ja keskisuuret yritykset kukoistamaan EU:ssa, mikä on työpaikkojen syntymisen kannalta välttämätöntä, meidän on yksinkertaisesti vähennettävä EU:n sääntelyä, ei lisättävä sitä. Muutoin olemme jonain päivänä tilanteessa, jossa ainoa keino omistaa pienyritys EU:ssa on ostaa suuryritys ja jäädä odottamaan.

  Guntars Krasts, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Verheugen, tänä iltana tarkastelemme viimeistä kertaa pienyrityksiä koskevaa eurooppalaista peruskirjaa erillisen kertomuksen yhteydessä. Haluan yhtyä niihin, jotka ovat ilmoittaneet toivovansa, ettei pienyritysten tukipolitiikan merkitystä tulevaisuudessa vähennä se, että kertomus sisällytetään Lissabonin strategian täytäntöönpanoa koskevaan yhteiskertomukseen.

Mielestäni Euroopan unionin on ehdottoman tärkeää paitsi säilyttää asemansa tällä politiikan alalla myös laajentaa sitä. Pienyrityksiltä puuttuu erittäin usein poliittinen edunvalvonta ja institutionaalinen tuki jäsenvaltioissa. Vero- ja byrokratiamenettelyjen aiheuttamat rasitteet asettavat monet pienyritykset epäedulliseen asemaan muihin markkinatoimijoihin verrattuna. Pienyritysten ei ole niinkään usein taisteltava erityisvapautusten ja vero- ja byrokratiamenettelyjen yksinkertaistamisen puolesta vaan ennen kaikkea saavuttaakseen syrjimättömän toimintaympäristön omalle liiketoiminnalleen.

Euroopan unionin pienyritysten tukipolitiikkaan on saatava tehokkaampi ja määrätietoisempi lähestymistapa, jolla jäsenvaltioita motivoidaan ottamaan pienyritysten edut huomioon. Meidän pitäisikin mielestäni antaa tukemme ehdotukselle pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan saattamiseksi lainvoimaiseksi. Tämäkään ei kuitenkaan riitä parantamaan merkittävästi alan tilannetta. Peruskirja ei saa jäädä välineeksi, jonka avulla yhden jäsenvaltion kokemuksia siirretään rajojen yli toiseen jäsenvaltioon yritysten jäädessä omien kansallisten talouksiensa vangeiksi. Peruskirjan vaikutus voi merkittävästi lisätä Euroopan unionin poliittista tahtoa ja edistää taloudellisen yhdentymisen syventämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Palveludirektiivin vahvistaminen on ensimmäinen askel tähän suuntaan.

Sisämarkkinoiden palvelujen vapauttaminen tarjoaisi pk-yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja kannustaisi niitä kehittymään. Lisäksi se poistaisi hallinnollisia ja taloudellisia esteitä, joiden vuoksi pienten ja keskisuurten yritysten on mahdotonta toimia kansallisten rajojen ulkopuolella. Emme saa myöskään unohtaa, että juuri pienyritystoiminnasta kumpuaa se yrittäjähenki, jonka avulla voidaan varmistaa talouden säilyminen elinvoimaisena sekä kehityksen ja vakauden jatkuminen muutoskauden aikana.

  Pilar del Castillo Vera (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää jäsen Vlastoa hänen laatimastaan mietinnöstä, joka on mielestäni hyvin perusteellinen mutta samalla erittäin selkeä. Haluan kiittää myös komission jäsentä Verheugenia siitä, että hän on täällä tänään ja että hän on selvittänyt meille monia asioita.

Toiseksi haluan huomauttaa, että pienten ja keskisuurten yritysten nimittäminen EU:n talouden selkärangaksi on pelkkä klisee. Kliseenomaisuudestaan huolimatta sanonta on kuitenkin tärkeä. Kaksi kolmasosaa EU:n yrityksistä luokitellaan pk-yrityksiksi. EU:ssa on 25 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä, jotka tarjoavat jopa 95 miljoonaa työpaikkaa.

Tavoitteena ei ole kuitenkaan vain se, että pk-yritykset tulevat jotenkuten toimeen, vaan pikemminkin se, että ne voivat menestyä ja kasvaa vahvemmiksi. Tätä varten tarvitsemme mallin, jossa pk-yritysten kehityksen takeena ei ole ainoastaan perinteisen mallin mukainen sulautuminen toiseen yritykseen tai yrityskauppa vaan pikemminkin niiden itsensä kasvaminen.

Haluan korostaa joitakin näkökohtia jäsen Vlaston esittelemästä mietinnöstä. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanokertomuksen liittäminen Lissabonin prosessin täytäntöönpanokertomukseen saattaa jossain määrin heikentää pk-yritysten asemaa.

Meidän on lisäksi mielestäni lisättävä vuotuista kahdenvälistä vuoropuhelua pk-yritysten edustajien kanssa ja edistettävä pk-yritysten osallistumista käyttämällä niiden tarpeisiin muokattuja välineitä, kuten kannustimia, joilla pk-yrityksiä innostetaan aloittamaan tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Haluan lopuksi käsitellä asiaa, jonka komission jäsen otti esiin puheenvuorossaan. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät voi olla vahvoja, jos yritystoimintaa jatkuvasti heikennetään. Uskonkin, että meidän on kerta kaikkiaan päätettävä painottaa yritystoiminnan yhteiskunnallista arvoa. Tämä on mielestäni olennaisen tärkeää pienten ja keskisuurten yritysten tulevaisuudelle.

  Reino Paasilinna (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pk-yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, ja juuri tästä syystä eurooppalainen peruskirja on kannatettava hanke. Samalla komission on ilmoitettava nopeasti, mitkä jäsenvaltiot eivät vielä ole parantaneet toimintaansa ja panneet täytäntöön peruskirjan toimintalinjoja.

Pk-yritykset ovat meille suuri voimavara ja mahdollisuus. Meidän on koko ajan virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava lainsäädäntöä ja helpotettava uusien yritysten perustamista. Kaikki toimet, joilla yrittämisen ilmapiiriä helpotetaan, saavat ryhmämme tuen. Yhtiöverotuksen yhdenmukaistamisen on oltava tärkeä tavoite. Peruskirjan ongelma on se, että siinä ei ole tarpeeksi konkreettisia toimenpiteitä, joilla tuettaisiin innovatiivisia yrityksiä ja niiden verkottumismahdollisuuksia. Internetin tehokkaampi käyttö ja sähköinen kauppa ovat alueita, jotka tarjoavat suunnattomia mahdollisuuksia. Myös jäsenvaltioiden sähköisten julkisten palveluiden kehittäminen pk-yritysten toimintaedellytyksiä tukeviksi on tärkeää.

Unionin on nopeasti ryhdyttävä toteuttamaan Basel II -sopimuksen määräyksiä. Sekin helpottaisi asioita. Komission ja neuvoston on myös ryhdyttävä jälleen toimenpiteisiin yhteisöpatentin suhteen, joka on vaikea mutta tärkeä asia. Valtiontukea koskevaa säädöstöä voitaisiin tarkastella, jotta yritykset saisivat siinäkin tapauksessa tukea, kun yksityistä riskirahoitusta ei uskalleta myöntää.

Tietenkin pelkästään pienyritysten perustaminen oman itsensä työllistämiseksi on kannatettavaa, mutta kunnianhimoiset ja kekseliäät yritykset ovat kuitenkin se ruuti, jota me tarvitsemme ja joka on tärkeää.

  Jean Marie Beaupuy (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, olen tietenkin iloinen, että olemme saavuttaneet tänä iltana erittäin laajan yksimielisyyden jäsen Vlaston mietinnöstä. Tulin myös iloiseksi kuultuani tänä aamuna liittokansleri Schüsselin ja hänen jälkeensä puheenjohtaja Barroson kertovan meille, että he ovat erittäin kiinnostuneita pk-yrityksistä, ja vakuuttavan, että niitä käsiteltäisiin neuvoston kokouksessa keväällä. Haluan omalta osaltani kiinnittää huomionne kahteen seikkaan.

Puhuimme äsken pk-yrityksistä käsitteellisellä tasolla, hallinnollisena kokonaisuutena, jota varten asioita on yksinkertaistettava, myönnettävä enemmän rahaa, luotava suotuisampi toimintaympäristö ja niin edelleen. Pienyritys on ennen kaikkea yrityksen johtaja – ja tiedän, että eräät heistä käyttivät täällä äsken puheenvuoroja. Minä itsekin perustin ensimmäisen yritykseni lähes 31 vuotta sitten. Yrityksen johtajat on siis otettava huomioon, jos haluamme antaa heille konkreettisia vastauksia, jotta heidän pienyrityksensä voisivat toimia kunnolla.

Jos jututtaisitte kaikkia EU:n pk-yritysten johtajia, he kertoisivat teille saman asian: päivässä ei ole riittävästi tunteja. Tälläkin hetkellä useat heistä tekevät vielä uutterasti töitä. Arvoisa komission jäsen, meidän on siis annettava heille konkreettisia vastauksia. Meidän on yksinkertaistettava asioita, mutta meidän on etenkin sovellettava toissijaisuusperiaatetta, jotta viranomaiset, valtiot ja elinkeinoelämän järjestöt voisivat antaa todellisen tukensa paikallistasolla. Euroopan unionin tehtävä ei ole tehdä kaikkea tätä itse, mutta sen täytyy tehdä se.

Toinen huomautukseni koskee kansalaisiamme. Kuten jo todettiin, tietoisuutta on lisättävä jo kouluiässä. Haluankin tehdä yhden ehdotuksen. Jos kerran EU:ssa kilpaillaan euroviisuista ja jalkapallosta, miksi emme järjestäisi EU:ssa pienyritysten "avointen ovien" päivää? Miksi emme järjestäisi hyvien toimintatapojen eurooppalaista päivää? Nämä ovat vain muutamia ajatuksia siitä, miten voimme tiedottaa kansalaisillemme ja osoittaa heille, että pk-yritykset ovat tärkeitä.

  Thomas Mann (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, pienyrityksiä on 25 miljoonaa, ja ne työllistävät lähes 100 miljoonaa ihmistä. Pienyritykset tarjoavat hyvinkin yli puolet yksityisen sektorin työpaikoista EU:ssa ja ovat erittäin tärkeitä alue-, kulttuuri- ja yhteiskuntakehityksen sekä myös maaseutualueiden kannalta. Ne ovat ansainneet sen, että niiden innovaatiomahdollisuuksista ja kilpailunäkymistä keskustellaan vuosittain. Kuten kollegani ovat jo todenneet, Wolfgang Schüssel painotti pienyritysten merkitystä tänään Itävallan puheenjohtajakauden toimintaohjelmaa käsittelevässä puheenvuorossaan, jossa hän kehotti meitä "herättämään nukkuvan jättiläisen". Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan.

Peruskirjaa on kuitenkin myös arvosteltu monelta taholta sillä perusteella, että siihen sisältyy liian monia sitoumuksettomia vetoomuksia. Myös minä haluan nähdä konkreettisia toimia toteutettavan yhteisön ja – kuten komission jäsen Verheugen totesi – jäsenvaltioiden tasolla. Peruskirjan 10 toimintalinjaa ovat joka tapauksessa tärkeitä suuntaviivoja lisättäessä parhaita käytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa, edistettäessä uusien yritysten perustamista ja luotaessa yleensäkin yritysmyönteistä toimintaympäristöä. Tämä alkaa jo koulutunneilla, ja meidän onkin painotettava sitä jo alakoulusta lähtien. Suomi toimii meille jälleen kerran hyvänä esimerkkinä tästä. Alankomaissa on yksinkertaistettu esimerkillisesti säädöksiä varsinkin yhtenäistämällä vaikutusarviointeja. Olemme samaa mieltä siitä, että huomattavia byrokraattisia ja verotuksellisia esteitä on karsittava jäsenvaltioissa vastedeskin. On tärkeää, että tuet vapautetaan täysin yhtiöverosta.

Philip Bushill-Matthews on laatinut työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta erittäin hyvän lausunnon. Ajattelen tässä erityisesti ehdotusta vihreän kirjan laatimisesta tällaisten esteiden vähentämiseksi ja vaatimusta lisätä mahdollisuuksia saada rakennerahasto- ja riskipääomarahoitusta. Pidän henkilökohtaisesti tärkeänä sitä, että pienyritykset kannustavat oppisopimusoppilaitaan ja muuta henkilökuntaansa kansainväliseen henkilövaihtoon esimerkiksi Leonardo da Vincin kaltaisten harjoittelijavaihto-ohjelmien yhteydessä. Tämä lisää liikkuvuutta ja luo samalla edellytyksiä pien- ja mikroyritysten yhteistyön parantumiselle tulevaisuudessa.

  Brigitte Douay (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että pienyritykset ovat nyt EU:n päivänpolttava puheenaihe, varsinkin liittokansleri Schüsselin erittäin kannustavassa puheessa, jossa hän nosti pk-yritykset Itävallan puheenjohtajakauden keskeiseksi painopistealueeksi. Arvoisa komission jäsen, ne olivat pääaiheena myös pk-yrityksiä käsittelevän laajennetun työryhmän kokouksessa pitämässänne puheenvuorossa tänä iltapäivänä ja niihin on keskitytty myös tänä iltana täällä käymässämme keskustelussa, kun kerroitte, että pk-yritysten tilanne aiheuttaa suurta huolta komissiolle ja että EU:n pk-yrityksille on luotava paremmat poliittiset olot. Pk-yritykset ovat myös tänä iltana käymämme keskustelun pääteema.

Tämänhetkisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa pien- ja käsityöläisyritykset luovat edelleen hyvinvointia ja ovat tärkeimpiä työllistäjiä tarjoamalla paikallisia työpaikkoja, jotka pitävät yllä sosiaalista yhteenkuuluvuutta tarjoamalla toimeentuloa koko unionin alueelle. Euroopan unionin on tuettava pienyrityksiä voimakkaasti lisäämällä peruskirjan painoarvoa erityisenä tukivälineenä ja pantava hyvät aikeensa täytäntöön. Tätä vaaditaan myös jäsen Vlaston suurenmoisessa mietinnössä.

Pienyritysten perustamisen ja niiden omistajavaihdosten turvaamiseksi on kevennettävä EU:n ja jäsenvaltioiden hallinnollisia muodollisuuksia, helpotettava niiden pääomanhankintaa ja mahdollisuuksia osallistua EU:n ohjelmiin varsinkin tutkimustoiminnan alalla, tiedotettava paremmin pk-yritysten tukitoimista sekä tuettava innovaatiotoimintaa ja toimia tuoteväärennösten estämiseksi. Kaikki tämä edellyttää kuitenkin kunnianhimoista rahoitusta. Toivokaamme siis, että ne hyvät haltijat, jotka ovat tänään pohtineet pienyritysten – tai kuten liittokansleri Schüssel sanoo, nukkuvien jättiläisten – tulevaisuutta, toteuttavat toiveensa myöntämällä eri toimiin niiden tarvitseman rahoituksen ja että heidän hyviä aikomuksiaan tuetaan konkreettisilla maksusitoumuksilla.

  Šarūnas Birutis (ALDE). – (LT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pienyritykset ovat EU:n kilpailukyvyn tärkeimpiä edistäjiä. Haluan kuitenkin huomauttaa, että kertomus on melko muodollinen eikä oikeastaan anna kuvaa todellisesta tilanteesta. Haluan kiinnittää huomionne pienyritysten ja yrityskehityksen ongelmiin Euroopan unionin uusissa jäsenvaltioissa. Monissa näistä maista, kuten kotimaassani Liettuassa, yrittäjyyden osuus on valitettavasti neljä kertaa pienempi kuin vanhoissa jäsenvaltioissa, eikä pienyrityksillä ole riittävän suotuisia kasvunäkymiä. Tämä heikentää Euroopan unionin kokonaiskilpailukykyä. Yritysten perustaminen ja työpaikkojen luominen edellyttää yritystoiminnan aloittamiseen houkuttavia oloja sekä suotuisia rahoitusmahdollisuuksia. Yrittäjyys ja kansalaisten aloitteellisuus ovat tärkeitä edellytyksiä tasapainoiselle yhteiskuntakehitykselle. Tästä ongelmasta uusissa jäsenvaltioissa kärsitään toistaiseksi. Ne tarvitsevatkin Euroopan komission taholta virikkeitä ja lisää poikkeustoimenpiteitä sekä pienyritysten kehitystä helpottavia oloja. Miten? Pienyritysten investointien verotus on ensinnäkin ehdottomasti poistettava, jolloin niille avautuu paremmat mahdollisuudet käyttää pääomarahoitusta. Toiseksi pienyrityksille pitää varmistaa kansallisen rahoituksen saanti rakennerahastoista. Tietty osuus rahoituksesta pitäisi mielestäni varata pienyrityksille. Lisäksi byrokratiamenettelyjä on ehdottomasti yksinkertaistettava ja innovatiivisten yritysten verotaakkaa kevennettävä mahdollisimman paljon vapauttamalla ne voittoverosta varsinkin yritystoiminnan alkuvaiheessa.

(Suosionosoituksia)

  Edit Herczog (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, pk-yrityksiä koskeva peruskirja on tärkeä ja tarpeellinen poliittinen asiakirja, jossa luetellaan hyviä aikomuksia, mutta siihen se sitten jääkin. Peruskirjan tavoitteiden toteuttamiseksi esitetty avoin koordinointimenetelmä on joustava, mikä ei välttämättä ole ainoastaan hyvä asia vaan siitä saattaa olla myös haittaa. Olenkin samaa mieltä esittelijän ja komission jäsenen kanssa siitä, että meidän ei pidä tukea pk-yrityksiä ainoastaan aikomuksillamme vaan antaa EU:ssa ja jäsenvaltioissa myös sitovia säännöksiä.

On erittäin tärkeää, että peruskirjassa sekä muissa toisinaan liian etäisiksi jäävissä ohjelmissa, joita toteutetaan samanaikaisesti sen kanssa, ei ainoastaan käsitellä pk-yrityksiä vaan että ne myös kohdistetaan pk-yrityksiin. Periaatteiden lisäksi tarvitsemme käytännönläheisiä, helposti ymmärrettäviä ja helposti toimitettavia tietoja ja avustusratkaisuja, jotka on myös mahdollista toteuttaa. Muuten emme saa koskaan yhteyttä niihin kymmeniintuhansiin pakkoyrittäjiin, joilla ei ole riittävästi aikaa tai varoja kysellä niiden perään.

Meidän ei pidä myöskään unohtaa, että pk-yrityspolitiikka ei ole oma erityinen ja erillinen aiheensa vaan yksi laaja-alainen toimintalohko. Kun kerran tiedämme, että suurin osa yrityksistämme on pk-yrityksiä, meidän on myös ymmärrettävä, että omien pk-yritystemme kehittäminen on ainoa kestävä rakenteellinen ratkaisu koheesiopolitiikan täytäntöönpanoon, työttömyyden vähentämiseen, kilpailukyvyn ja talouskasvun lisäämiseen tai maaseutukehityksen, tutkimustoiminnan kehityksen ja jopa innovaatiotoiminnan helpottamiseen.

Meidän ei pidä laiminlyödä tätä perustaa. Pyydänkin, ettemme sulje peruskirjaa keskustelun lopussa pöytälaatikon kätköihin vaan jätämme sen pöydälle muistuttamaan meitä siitä pitkästä tiestä, joka meillä on vielä edessämme ennen kuin voimme sanoa, että pienyritykset ovat EU:n menestystarina.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 19. tammikuuta 2006 klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Pienyrityksiä koskeva peruskirja on merkittävä edistysaskel kyseisen toimialan puolustamisessa. Pienyritykset edustavat Euroopan unionissa yksilöllisyyttä, elinvoimaisuutta ja monipuolisuutta. Pk-yritysten toimeentulo-, tuotanto-, investointi- ja työllistämismahdollisuuksia parannetaan merkittävästi helpottamalla EU:n rahoituksen saantia, järkeistämällä hallintoa sekä tarjoamalla niille koulutusta ja verohelpotuksia. Kun Euroopan unioni on nyt tunnustanut kyseisen toimialan merkityksen, sen on pidettävä huoli politiikkansa johdonmukaisuudesta. Esimerkiksi kemiallisten aineiden rekisteröinnistä tai ohjelmistopatenteista käydyt viimeaikaiset keskustelut ovat ehkä saaneet ihmiset epäilemään, onko EU todella halukas sitoutumaan täydellisesti pk-yritysten suojelemiseen. Viimeisin karmea esimerkki on jo surullisen kuuluisaksi tullut keskustelu tekstiiliteollisuudesta ja kauppasuhteista Kiinaan. Pk-yrityksiä koskevan peruskirjan tukeminen ja täytäntöönpano jäävät turhiksi toimiksi, elleivät EU ja varsinkin komissio korota vihdoinkin ääntään esittääkseen tiukkoja vaatimuksia siitä, että kaupankäynnin sääntöjä – jotka ovat jo sinänsä äärettömän epäedullisia pienyrityksille – noudatetaan ja että kansainväliset kumppanimme luovat mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että tämä toimiala kukoistaa jatkossakin.

  Gábor Harangozó (PSE). – (EN) Uusissa jäsenvaltioissa on edistytty pk-yritysten tukemisessa lähinnä yrittäjyyskoulutuksen, paremman sääntelyn ja ammattitaidon puutteiden korjaamisen ansiosta. Konkreettiset toimet pk-yrityksiä suosivan toimintaympäristön edistämiseksi ovat keskeisen tärkeitä unionin kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Parhaat käytännöt ovat osoittaneet, että uusissa jäsenvaltioissa pitäisi keskittyä perustamaan järjestelmiä, joilla seurataan ammattitaitoisen työvoiman puutetta, laatimaan toimintaperiaatteita konkurssi- ja kilpailulainsäädäntöä varten, muokkaamaan verojärjestelmiä pk-yrityksiä suosiviksi sekä käyttämään vaikutusarviointia paremman lainsäädännön laatimiseksi ja innovatiivisten ja teknologisten valmiuksien lisäämiseksi.

Pk-yrityksiä koskeva ulottuvuus onkin otettava paremmin osaksi unionin muita politiikkoja lisäämällä eri osapuolten kuulemista ja pk-yritysten edustusta jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla.

Tämän mietinnön käsittely tarjoaa myös tilaisuuden ottaa lämpimästi vastaan Jaspers- ja Jeremie-aloitteet, joilla on varmastikin merkittävä rooli kehitettäessä EU:ssa tehokkaampaa pk-yrityksiä suosivaa toimintaympäristöä.

Olen myös iloinen peruskirjan tavoitteiden ulottamisesta koko laajentuneen EU:n alueelle, ehdokasmaihin, Länsi-Balkanille, Moldovaan ja Välimeren alueen kumppanimaihin.

Lopuksi ilmoitan tukevani esittelijää, joka vaatii tuleviin kertomuksiin laajempaa ja johdonmukaisempaa kuvaa sekä järjestelmällisempää ja kriittisempää arviointia tilanteesta.

Puhetta ryhtyi johtamaan
puhemies BORREL FONTELLES