Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0095/2005 (B6-0346/2005)

Keskustelut :

PV 01/02/2006 - 15
CRE 01/02/2006 - 15

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Puheenvuorot
Keskiviikko 1. helmikuuta 2006 - Bryssel EUVL-painos

15. Välimeren kalavarat
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Morillonin laatima kalatalousvaliokunnan suullinen kysymys neuvostolle Välimeren kalavaroihin sovellettavien hoitotoimenpiteiden hyväksymisestä (O-0095/2005 – B6-0346/2005).

 
  
MPphoto
 
 

  Philippe Morillon (ALDE), esittäjä. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Winkler, tänä iltana keskustelun aiheena oleva suullinen kysymys ja ehdotukset, joista parlamentti äänestää huomenna, pohjautuvat havaintoon siitä, että ainoa Välimeren kalavarojen hoitoa koskeva säädös on vuodelta 1994. Kyseinen säännös ei kuitenkaan enää sovi yhteen luonnonvarojen tilanteen eivätkä muita EU:n merialueita koskevien päätösten kanssa. Päätösten tarkoituksena on toteuttaa sellaista yhteistä kalastuspolitiikkaa, jolla varmistetaan kestävä kehitys talouden tällä sektorilla ja suojellaan luonnonvaroja, joita Euroopan unionin on voitava jatkossakin käyttää merialueitaan hyödyntäessään, jotta se voi tuottaa tarpeeksi ruokaa kansalaisilleen.

Aikaa on kulunut näinkin paljon ensinnäkin siksi, että Välimeri on tunnustetusti monimuotoisimpia ja monimutkaisimpia alueita sekä biologisesta ja ekologisesta että yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Sen vuoksi parlamentti ei päässyt asiasta yhteisymmärrykseen viime vaalikaudella, ja jäsen Lisin mietinnössä päädyttiin tunnustamaan tämä epäonnistuminen. Siksi tämä aihe otettiin uudelleen ensisijaisena asialistalle tällä vaalikaudella ja siitä saavutettiin hyvin herkkä kompromissi esittelijä Carmen Fragan työn päätteeksi. Haluan ilmaista täällä parlamentissa kunnioitukseni hänen henkilökohtaista sitoutumistaan kohtaan.

Fragan mietintö hyväksyttiin viime kesäkuussa, ensin valiokunnassa, sitten täysistunnossa. Neuvosto ei ole vielä tehnyt päätöksiä siinä suositeltujen toimien täytäntöönpanosta. Tunnemme osan syistä neuvoston odottavaan kantaan, mutta itse kerroin kollegoilleni toimista, joilla yritetään saada hyväksytyksi joitakin tarkistuksia, joiden tarkoituksena on välttää tietynlaisten, alueen kalastajien perinteisesti käyttämien verkkojen käytön kieltäminen.

Tämä asia koski ja koskee edelleen 75:tä alusta, joista 350 perheen toimeentulo riippuu ja joiden liikevaihdosta 80 prosenttia tulee tenailles-nimellä tunnettujen ankkuroitujen verkkojen käytöstä. Tällaisen kalastuksen haittapuoli oli, että pyydyksiin joutui delfiinejä. Näin oli ennen kuin alalla otettiin käyttöön ohjelma, jonka ansiosta delfiinien pyydyksiin joutumista voidaan vähentää 80 prosenttia äänikarkottimien ja aluksilla säännöllisesti suoritettavien tarkastusten avulla.

Tuon tämän asian uudelleen esille, koska suositeltujen toimien sosioekonomisia seurauksia on todellakin syytä pohtia syvällisemmin. Tämän vuoksi kannatan ja poliittinen ryhmäni kannattaa Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän esittämää päätöslauselmaehdotusta, jonka 4 artiklassa vaaditaan kunnollista korvausta kalastajille, jotka joutuvat muuttamaan kalastusmenetelmiään uuden lainsäädännön vuoksi.

Kalastusasioista vastaava komission jäsen Joe Borg saattoi havaita valiokuntamme eilisessä kokouksessa, kuinka raivostuneita espanjalaiset ystävämme ovat aikomuksesta kieltää verkot, joita käytetään tietyillä alueilla lähellä Espanjan rannikkoa. Kiellon seurauksena 1 500 ihmistä elättävän 80 aluksen laivaston tulevaisuudennäkymät olisivat epävarmat. Tämä tapaus on täysin vastaava kuin se, joka koskee pienimuotoista kalastusta Välimeren rannikolla Ranskassa.

Arvoisa puhemies, vaikka ymmärrän, että joistakin jäsen Fragan mietinnössä esitetyistä päätöksistä kannattaa vielä keskustella ja että myös vaikutustenarvioinnin tekeminen saattaa olla tarpeen, tämä ei kuitenkaan riitä perustelemaan mietinnön koko sisällön täytäntöönpanon lykkäämistä toistaiseksi. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että mietintö on hyvä kompromissi.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa jäsen Morillon, te haluatte tietää, noudattaako Euroopan yhteisö kansainvälisissä elimissä tekemiään sitoumuksiaan, kun otetaan huomioon, ettei neuvosto ole vielä hyväksynyt ehdotusta neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä.

Välimeren yleinen kalastuskomissio, jonka jäsen Euroopan yhteisö on, hyväksyi helmikuussa 2005 sitovat suositukset Välimeren suojelu- ja hoitotoimenpiteiden parantamiseksi. Puheenjohtajavaltio sisällytti nämä suositukset kompromissiehdotukseen, joka esitettiin maatalous- ja kalastusneuvostolle sen kokouksessa 19.–20. syyskuuta viime vuonna. Koska keskustelujen perusteella oli selvää, ettei ehdotusta kannatettu riittävästi, puheenjohtajavaltio kuitenkin totesi, että neuvoston oli mahdotonta tehdä poliittista sopimusta teknisiä hoitotoimenpiteitä Välimerellä koskevasta asetusehdotuksesta, johon Välimeren yleisen kalastuskomission suositukset sisältyvät. Neuvosto jatkaa nyt keskusteluja hoitotoimenpiteitä Välimerellä koskevasta ehdotuksesta tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, ja puheenjohtajavaltio aikoo ottaa asian neuvoston huhtikuun kokouksen asialistalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Carmen Fraga Estévez, PPE-DE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, kalatalousvaliokunnan esittelijänä olen täysin tietoinen tähän ehdotukseen liittyvistä vaikeuksista. Parlamentti on toiminut tehokkaasti ja vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että ehdotuksessa on pystytty jälleen edistymään sen jälkeen, kun se vähän yli kaksi ja puoli vuotta sitten esitettiin. Parlamentin menettelyn ansiosta voitiin myös saavuttaa kompromissi komission ja parlamentin välillä ja siten voittaa ehdotukseen liittyvät vaikeudet. Parlamentilla on lisäksi ollut kalastusalan ja kansallisten hallintoelinten enemmistön tuki takanaan.

Kun on olemassa näin laaja yhteisymmärrys, on käsittämätöntä, että neuvosto on viivyttänyt viime vuoden huhtikuusta lähtien tämän hetken luultavasti kiireellisimmän, teknisiä toimenpiteitä sisältävän paketin hyväksymistä. Tällä vastuuttomuudella on monia seurauksia: Välimeri on nyt ainoa EU:n alue, jossa ollaan vielä kaukana vastuullisen kalastuksen ja kestävän kehityksen vähimmäisvaatimusten täyttämisestä. Yhteisön muilla vesillä on toteutettu tällä alalla paljon voimakkaampia toimia.

On häpeällistä, että valtaosa Välimeren kalastajista on ymmärtänyt neuvostoa paremmin tarpeen antaa kalastusvesiä koskevaa lainsäädäntöä huolimatta hinnasta, jonka he joutuvat siitä maksamaan.

Neuvoston uskottavuus joutuu näin ollen perinpohjin kyseenalaistetuksi. On myös vaara, ettemme noudata kansainvälisiä velvoitteita, joihin olemme sitoutuneet Välimeren kahdessa alueellisessa kalastusjärjestössä.

Arvoisa puhemies, kuinka kehtaamme jälleen kerran ehdottaa yhteisön ulkopuolisille maille entistä tiukempia hoitotoimenpiteitä, joita me emme pysty toteuttamaan alueellamme?

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, sen lisäksi että kerrotte meille aikataulusta, pyytäisin teitä vastaamaan kysymykseen, johon ette vielä ole vastannut, ja selittämään parlamentille, miksi neuvosto ei kykene tekemään päätöstä tästä asiasta, vaikkei asiaa vastustavaa määrävähemmistöä ole.

 
  
MPphoto
 
 

  Rosa Miguélez Ramos, PSE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, jo pitkään on katsottu, että valtaosaa Välimeren kalavaroista ylikalastetaan. Joidenkin kantojen taloudellinen arvo on suuri: tarkoitan erityisesti tonnikalaa, jonka määrä on kaikkien asiantuntijoiden, myös ympäristöjärjestöjen ja kalastajien, mielestä alle vähimmäistason.

Vaikka yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet ovat Välimerellä samat kuin muillakin yhteisön vesillä, näyttää siltä, että Välimerellä suojelutoimenpiteet ovat kehittyneet hyvin eri suuntaan, ja nykytilanteessa ainoita tähän mereen sovellettavia hoitotoimenpiteitä on pidettävä täysin vanhentuneina. Välimerta koskevan lainsäädännön puute on johtanut eurooppalaisten kalastajien hyvin selvään epätasa-arvoisuuteen sen mukaan kalastavatko he Välimerellä vai muilla yhteisön vesillä.

Arvoisa puhemies, mielestäni – enkä usko erehtyväni –velvollisuutemme on varmistaa, että Välimeren kalataloutta koskevaa lainsäädäntöä kehitetään samalle tasolle muiden yhteisön alueiden lainsäädännön kanssa. Tämän vuoksi meitä tietysti huolestuttaa suuresti neuvoston passiivinen suhtautuminen asiaan, koska sen kiinnostuksen puute Välimerta kohtaan tuntuu täysin käsittämättömältä. Kyseessä on suunnattoman tärkeä meri ja alue, johon tosin liittyy myös ongelmallisiakin seikkoja, muun muassa geopoliittisesti, mutta mielestäni neuvoston pitäisi ajatella tämän olevan pikemminkin kannustin kuin este. Neuvoston suhtautuminen on vielä käsittämättömämpää, kun otetaan huomioon, mitä jäsen Fraga juuri sanoi: tämä mietintö hyväksyttiin kalatalousvaliokunnan sekä kalastus- ja meriasioiden pääosaston läheisen yhteistyön ansiosta, mitä parlamentti piti hyvänä.

Kaikkien näiden syiden vuoksi pyydän teitä vauhdittamaan ehdotuksen lopullista hyväksymistä, ymmärtämään, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys, olemaan perääntymättä suunnitelmissa ja estämään mietinnön sisällön vesittäminen oikopolkuratkaisuilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Hélène Aubert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, minäkin haluan korostaa – jotta voitte nähdä tästä asiasta todella vallitsevan yhteisymmärryksen – että tästä umpikujasta on päästävä pois hyvin pian, koska Välimeren kalavarojen tilanne on erittäin hälyttävä. Tämä koskee erityisesti tonnikalaa, mutta myös muita lajeja, kuten kollegani totesi. Viivyttelytaktiikka, pattitilanteet ja päätöksenteon välttely ovat todella katastrofaalisia Välimeren tulevaisuuden kannalta.

Lisäksi haluamme säilyttää pienimuotoisen kalastuksen, joka on todella tärkeää kyseisillä alueilla, joilla tuhannet ihmiset saavat siitä elantona, kuten on jo todettu. Tämä ei kuitenkaan onnistu siten, että pienimuotoinen kalastus jätetään joidenkin järkevien toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Kalastajia on sen sijaan autettava ennen kaikkea sopeutumaan tilanteeseen ja heitä on tuettava niin, että he voivat jatkaa toimintaansa säädösten mukaisesti, ja näiden säädösten on oltava ne, jotka mietinnössä mainitaan.

Meidän on näin ollen suojeltava Välimerta: tämä on ratkaisevan tärkeää kalastuksen tulevaisuuden kannalta, mutta myös kulttuurin kannalta. Neuvoston on oltava täysin tietoinen tästä ja pyrittävä päättäväisesti purkamaan pattitilanne niin pian kuin mahdollista.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioannis Gklavakis (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, Välimeren alue on hyvin tärkeä osa Euroopan unionia. Välimeren kalastus on hyvin tärkeä osa yhteisön kalastusta. Haluamme, että Välimeri on elävä, ei kuollut meri. Monille meistä meri on elinehto. Tahdomme, että kalakantoja suojellaan. Emme toivo ylikalastusta vaan kestävää kehitystä Välimerelle.

Euroopan parlamentti ja komissio ovat hyväksyneet suunnitelman kalavarojen säilyttämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä. Vaadimme, että se pannaan nopeasti täytäntöön ja toimet, joista on päätetty, toteutetaan. Mielestäni ei olisi liioiteltua sanoa, että asian pitkittäminen on suorastaan rikollista. Vaadimme, että toimia laajennetaan tulevaisuudessa, tosin sanoen että me painostamme Välimeren alueen kolmansia maita ottamaan käyttöön samat toimenpiteet kuin meillä on käytössä. Tämä on velvollisuutemme, jotta voimme suojella Välimerta, joka elinehtomme. Ennen kaikkea pyydämme kuitenkin, että neuvosto aloittaa sovittujen toimien täytäntöönpanon tänään, ei huomenna.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Arnaoutakis (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, on selvää, että nyt on kulunut vuosi siitä, kun mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä hyväksyttiin, mutta neuvosto ei ole päättänyt sen täytäntöönpanosta.

Kalatalousvaliokunnassa kuulimme suureksi yllätykseksemme myös, että kalatalousrahaston määrärahoja on jo supistettu 20 prosenttia. Tästä luonnollisesti seuraa, että kalatalousasioita koskevia päätöksiä jää tekemättä, alalla ammattilaisina ja harrastajina toimivat kansalaiset ovat huolestuneita sekä tilanne monimutkaistuu ja kehittyy mielestäni huonompaan suuntaan.

Samaan aikaan Välimeren alueen asukasluku kasvaa jatkuvasti, minkä seurauksena tilanne huononee koko ajan teollisuus- ja yhdyskuntajätteen sekä muun jätteen vuoksi, sillä ne vaikuttavat suoraan ja hyvin haitallisesti kalatalouteen.

Asiaa koskevista asetusehdotuksista ja mietintöluonnoksista on tietenkin ennen niiden täytäntöönpanoa tehtävä tieteellisiä tutkimuksia, jotta ympäristön pilaantumisen, geologisten muutosten, väestömäärän muutosten ja kalankulutuksen vaatimusten vaikutukset voidaan selvittää.

Ei tule kysymykseenkään, ettei päätettyä politiikkaa panna täytäntöön ja että samaan aikaan kalatalouteen liittyviä kysymyksiä, jotka koskevat lähinnä kalastusmenetelmiä, kantojen vähentymistä ja ammatti- ja harrastajakalastajien välillä yhä olevaa kuilua, jää ratkaisematta. Meidän on tämän vuoksi hyödynnettävä käytettävissämme olevia poliittisia keinoja, jotta neuvosto hyväksyisi mietinnön ja jotta aloitettaisiin vuoropuhelu aihetta käsittelevien virastojen kanssa voimassaolevan lainsäädännön välittömäksi parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Iles Braghetto (PPE-DE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni Välimeren kalavarojen hoitotoimenpiteiden hyväksymistä koskeva päätöslauselma, josta parlamentti äänestää huomenna, on erittäin tärkeä taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta.

Kuten on jo mainittu, nykyinen lainsäädäntö on peräisin vuodelta 1994 ja sitä pidettiin jo silloin vanhentuneena. Arvoisa puhemies, kuinka kehtaamme edelleen syyttää kalastajia kalatalouden kestävän kehityksen vaarantamisesta, kun sitä koskevat säännöt ovat vanhentuneita sekä nykyisessä tilanteessa riittämättömiä ja kun Euroopan parlamentin vuosi sitten hyväksymän kannan täytäntöönpanossa ei ole edistytty?

Kalastusala ei halua epätasa-arvoisuutta. Sen sijaan se haluaa, että Euroopan unioni on kalastajien puolella ja tietoinen alan erityispiirteistä. Pohtikaamme Adrianmeren ja Atlantin rannikoiden merenpohjan suuria muoto- ja syvyyseroja, kysymystä monilajikalastuksesta ja pitkäaikaista ongelmaa kalojen koosta vasta sitten, kun verkonsilmien ja verkkojen kokoja koskevia sääntöjä jo noudatetaan. Viimeinen, mutta yhtä tärkeä muistettava asia on, että niissä maissa, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä, on voimassa erilaiset säännöt ja että tämä johtaa eriarvoiseen tilanteeseen samoilla kalastusvesillä, koska tasapainoisia kahdenvälisiä sopimuksia ei ole tehty. Meidän olisi jo kauan sitten pitänyt korjata nämä ilmeiset ristiriidat.

Toivomme siis, että tämä päätöslauselma saa neuvoston – jota kunnioitamme ja johon luotamme – vihdoin toimimaan ja mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE-DE).(MT) Kiitos, arvoisa puhemies. Olen varma, että kaikki, jotka työskentelevät läheisessä yhteistyössä kalastusalan kanssa toimijoiden ja erityisesti ne, jotka ovat tekemisissä Välimeren kanssa, tietävät varsin hyvin, että Välimeren alue on hyvin monitahoinen. Alueen eliöiden ja ympäristön monimuotoisuus on hyvin ilmeistä ja sillä on suuri sosioekonominen vaikutus alueen asukkaisiin. Valitettavasti ministerineuvosto ei ole sitoutunut kunnolla tunnustamaan tätä monimuotoisuutta ja toteuttamaan tarpeellisia toimia. Tämä tilanne huolestuttaa meitä tämän päätöslauselman esittäjiä, koska tiedämme, että neuvoston toimettomuus on asettanut meidät tilanteeseen, jossa olemme kaukana tavoitteemme – kestävän kehityksen – saavuttamisesta. Olemme umpikujassa, josta pääsemme pois vain ottamalla käyttöön vastuullisempia ja selkeämmin yhteiseen kalastuspolitiikkaan perustuvia sääntöjä, joiden avulla voimme edistää tavoitteidemme saavuttamista. On muistettava, että ainoat kalavarojen hoitotoimenpiteitä koskevat säännöt ovat olleet voimassa yli kymmenen vuotta eivätkä nekään ole kovin hyviä. Meidän on hyvin tärkeää muistaa vaara siitä, ettemme noudata kalavarojen hoitotoimenpiteitä koskevia kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet erityisesti alueellisissa kalastusjärjestöissä ja varsinkin kansainvälisessä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa (ICCAT) sekä Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa. Niinpä kehotan neuvostoa ryhtymään viipymättä kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta Välimerelle saadaan ihanteellinen tasapaino ja jotta kalastajien toimeentulo voidaan turvata. Sen jälkeen voimme keskittyä muihin hankkeisiin Välimerellä – alueella, jota todellakin on kauan laiminlyöty. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin lopuksi todeta, että neuvosto on hyvin tietoinen tämän kysymyksen tärkeydestä. Ei ole myöskään totta, että neuvosto olisi toimeton asian suhteen tai etteivät Välimeren kalakannat ja kalastus kiinnostaisi sitä. Sopimukseen ei ole vielä päästy syistä, joihin puheenjohtajavaltio ei ota kantaa.

Puheenjohtajavaltio Itävalta on nyt ottanut asian hoidettavakseen ja aikoo toimia aktiivisesti ratkaisuun pääsemiseksi. Kuten jo totesin, asiaa on tarkoitus käsitellä neuvoston kokouksessa kuluvan vuoden huhtikuussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Olen vastaanottanut kolme työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä(1).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.00.

(Istunto keskeytettiin klo 20.30 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN).(IT) Arvoisa puhemies, totesin Välimeren kalavarojen säilyttämisestä käydyssä keskustelussa, että parlamentin ja komission kompromissi ei ehkä ollut mielestämme kovin innostava, mutta että se oli epäilemättä parempi kuin alkuperäinen ehdotus.

Nyt ei ole oikea hetki puhua kompromissin hyvistä ja huonoista puolista. Totean ainoastaan, että pidän sitä – ainakin toivon mukaan – askeleena kohti Välimeren kalavarojen järkevää hoitoa ja sellaisen tärkeän tuen myöntämistä, jolla parannetaan epävarmaa työllisyyttä kalastusalalla, josta tuhannet perheet Mare nostrumin rannikoilla ovat riippuvaisia.

Arpa on heitetty. Emme voi perääntyä. Siksi toivon, että neuvosto ei päätöstä tehdessään hae innoitusta pyhän Augustinuksen Tunnustuksista, joissa hän kertoo nuoruudessaan rukoilleensa Jumalaa: "Herra, anna minulle siveyttä, mutta ei vielä!"

Voimme toki odottaa asetuksen hyväksymistä vielä muutaman kuukauden, mutta älkää viivytelkö liikaa, sillä kalastajamme ovat jo malttamattomia.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö