Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 2. helmikuuta 2006 - Bryssel

9. Äänestysselitykset

- Markovin mietintö (A6-0005/2006)

  Gyula Hegyi (PSE). – (HU) Olin erittäin iloinen voidessani äänestää tieliikenteessä toimivien kuljettajien työoloja koskevan lainsäädännön puolesta. On ilahduttavaa, että kuljettajille taataan lepoajat, ja mielestäni niiden toteutumista on myös tärkeä valvoa. Minun on kuitenkin korostettava, että tieliikenteen määrän kasvu on vastoin kestävän kehityksen perusperiaatetta. Energiantuhlaus, pahoin saastunut ilma ja teiden ja ympäristön pilaantuminen johtuvat kaikki suoraan rekkaliikenteen määrän kasvusta. Euroopan unionin pitäisi näin ollen pyrkiä kehittämään vaihtoehtoisia kuljetusmenetelmiä. Kuljettajien työolojen parantamisen lisäksi olisi parannettava niiden tilannetta, jotka asuvat kaupungeissa ja kylissä, joiden läpi rekat jyräävät päivin öin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen uuteen asetukseen, jolla on pääasiassa tarkoitus vahvistaa ja parantaa tieliikenteessä toimivien kuljettajien sosiaalilainsäädäntöä.

Asetuksessa on neljä pääkohtaa. Siinä säädetään, että kaikissa uusissa ajoneuvoissa on oltava digitaaliset ajopiirturit, ja määritetään "tavanomaiseksi vuorokautiseksi lepoajaksi" yhtäjaksoinen vähintään 11 tuntia kestävä lepoaika, joka voidaan vaihtoehtoisesti pitää kahdessa osassa. Lisäksi sovittiin "ajoajan" uudesta määritelmästä sekä kansainvälisessä maantieliikenteessä toimivien ajoneuvojen miehistöjen työstä tehdyn eurooppalaisen sopimuksen määräyksistä, jotka on nyt mukautettu asetukseen. Siinä todetaan myös, että 60 tunnin viikoittaista enimmäistyöaikaa on noudatettava.

Kaiken kaikkiaan olen yhtä mieltä siitä, että asetuksella edistetään merkittävästi teiden turvallisuutta Euroopassa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Markovin mietinnöistä, joista parlamentti äänesti tänään, herää useita kysymyksiä, jotka koskevat maantieteellisesti syrjässä sijaitsevia Euroopan unionin maita, kuten Portugalia, Espanjaa ja Kreikkaa.

Tiedän, että neuvottelujen aikana on tehty koko ajan valtavasti töitä. Minun on myös todettava, että asia olisi ratkaistava niin, että samalla kertaa sekä parannetaan Euroopan moottoriteiden turvallisuutta että varmistetaan taloudellisesti oikeudenmukainen ratkaisu, jotta liikenneala kehittyy ja kasvaa kaikissa jäsenvaltioissa.

Tekstit luettuani tulin siihen tulokseen, että neuvottelijoiden kovasta työstä huolimatta ehdotukset on laadittu keskieurooppalaisten liikenteenharjoittajien näkökulmasta. Niiden ajomatkat ovat tavallisesti lyhyempiä.

Portugalilaisena vaaleilla valittuna edustajana minun on näin ollen äänestettävä näitä järjestelyjä vastaan. Haluan tuoda esille, että sisämarkkinoiden täydellinen toteuttaminen edellyttää niiden maiden huomioon ottamista, joissa tällä alalla ajettavat matkat ovat pidempiä. Kaikkien jäsenvaltioiden edut on otettava poikkeuksetta huomioon.

- Markovin mietintö (A6-0006/2006)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Portugalin kommunistista puoluetta edustavat parlamentin jäsenet ovat yhdessä moottoritieliikenteen ja kaupunkiliikenteen työntekijöiden etujärjestöjen kanssa ajaneet jo pitkään ammattikuljettajien työoikeuksien parantamista. Tarkoituksena on ollut varmistaa, että laissa säädettyjä työtunteja ja kuljettajien lepoaikoja noudatetaan ja ettei kyseisiä oikeuksia vaaranneta työntekijöitä ahneesti hyväksi käyttävän pyhän lehmän, kilpailun, takia.

Liitot ovatkin tuoneet esiin, että vaikka juuri hyväksytyllä asetuksella saatetaan parantaa työoloja joissakin maissa, se ei yllä Portugalissa voimassa olevan työehtoja koskevan sääntelyn tasolle työaikajärjestelyjen, päivittäisten ja viikoittaisten vähimmäislepoaikojen määrittämisen ja niiden noudattamisen valvonnan osalta.

Asetuksessa pidetään muun muassa kiinni kahdesta eri käsitteestä, "ajoajasta" ja "työajasta", mistä työntekijät joutuvat kärsimään. Lisäksi "uudet" lyhennettyjen lepoaikojen käsitteet hankaloittavat vähimmäislepoaikojen noudattamisen valvontaa ja tekevät kuljettajien työpäivistä ja -viikoista todennäköisesti ylipitkiä. Toivommekin, ettei asetuksen antaminen tarjoa (perusteetonta) tekosyytä käydä uudelleen (epäoikeudenmukaisesti) käsiksi työntekijöiden oikeuksiin.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys.)

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamista koskevalla asetuksella on tarkoitus ottaa tieliikennealalla käyttöön kauan kaivatut työoloja ja liikenneturvallisuutta koskevat yhtenäiset säännöt. Nähtäväksi jää, kohentuuko kuljettajien sosiaalinen asema todella sovitun ansiosta. Tieliikennealalla on kyllä viimein saatu sovittua yhtenäiset ajo- ja lepoajat, mutta lopulliseen versioon ei sisälly muiden itselleni tärkeiden asioiden ohella monipuolisia viittauksia työaikadirektiiviin.

On erittäin valitettavaa, ettei tänään hyväksytyssä asetuksessa kielletä maksamasta kuljettajille ajetun välimatkan ja rahtimäärän perusteella. Tein kiellon eteen ankarasti töitä, sillä niin olisi parannettu kuorma-autonkuljettajien sosiaalisia oloja. Kiinteämääräiset palkkiot turvaavat jokaisen työntekijän toimeentulon, ja minusta tieliikennealan työntekijöillä on siihen oikeus.

Yhtenäisten sosiaalisten normien aikaansaaminen Euroopan tieliikennealalla on yleiseltä kannalta katsottuna oikein. Kun kuitenkin tarkastelen parannuksia, joita alun perin toivoin kuorma-autonkuljettajien oloihin, tulos pudottaa meidät takaisin maan pinnalle. Minulla ei siis ole muuta vaihtoehtoa, kuin äänestää molempia asiakirjoja vastaan.

  Karin Scheele (PSE), kirjallinen. (DE) Vaikka sosiaalisten normien yhtenäistäminen Euroopan tieliikennealalla on yleisesti hyvin toivottavaa, myös kuljettajien sosiaalisia oloja on kohennettava. Näin ei käy tässä tapauksessa, joten äänestin molempia asiakirjoja vastaan.

Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamista koskevalla asetuksella oli tarkoitus ottaa tieliikennealalla käyttöön kauan kaivatut työoloja ja liikenneturvallisuutta koskevat yhtenäiset säännöt. Tieliikennealalla on kyllä viimein saatu sovittua yhtenäiset ajo- ja lepoajat, mutta lopulliseen versioon ei sisälly muiden itselleni tärkeiden asioiden ohella monipuolisia viittauksia työaikadirektiiviin.

On valitettavaa, ettei tänään hyväksytyssä asetuksessa kielletä maksamasta kuljettajille ajetun välimatkan ja rahtimäärän perusteella, vaikka kiinteämääräiset palkkiot turvaisivat jokaisen työntekijän toimeentulon, mihin tieliikennealan työntekijöillä on tietenkin oikeus.

- Toubonin mietintö (A6-0412/2005)

  James Hugh Allister (NI), kirjallinen. (EN) Äänestin tänään elintarvikkeiden, myös leivän ja maidon, yhtenäistämistä ja mittajärjestelmää koskevaa komission ehdotusta vastaan. Sen takia Yhdistyneessä kuningaskunnassa olisi jouduttu poistamaan pintin vetoiset maitopullot ja muuttamaan leivän vakiokokoa.

Järjettömän yhtenäistämisen ohella molemmista ehdotuksista olisi aiheutunut valtavia kustannuksia Yhdistyneen kuningaskunnan leipäteollisuudelle ja meijereille, sillä ne olisivat joutuneet uusimaan laitteensa. Tapasin Pohjois-Irlannissa leipäteollisuuden edustajia, ja tulin epäröivälle kannalle asiaan liittyvien sietämättömien ja kalliiden edellytysten takia.

Olen näin ollen ilahtunut siitä, että Euroopan parlamentti hylkäsi Brysselin uusimpiin villityksiin kuuluvasta ehdotuksesta tämän näkökohdan.

  Lena Ek ja Cecilia Malmström (ALDE), kirjallinen. (SV) Jos aiomme tehdä Euroopan unionin tavaramarkkinoista toimivat, on tärkeää turvata myös kuluttajien etu. Sitä ei kuitenkaan turvata niillä muutoksilla, jotka Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta on tehnyt komission säädösluonnokseen, jossa esitetään valmispakkauksiin pakattujen tuotteiden nimellismääriä koskevat säännöt. Esittelijä ehdotti esimerkiksi voin, maidon, makaronivalmisteiden ja riisin pakkauksia koskevia sääntöjä. Haluan Euroopan unionin kuluttajien voivan valita monista tuotteista, eikä sillä ole mitään todellista arvoa, jos säädöksillä luovutaan esimerkiksi Ruotsissa nykyisin käytössä olevista 300 millilitran maitotölkeistä. Hintoja vertaamalla kuluttajat pystyvät päättämään nykyisin itse, mitä haluavat ostaa. Meidän on annettava lainsäädäntöä, jolla parannetaan kilpailun perusedellytyksiä ja lisätään kuluttajansuojaa. Lisäksi meidän on komission tavoitteen mukaisesti päästävä eroon tarpeettomasta sääntelystä. Äänestin näin ollen kevyemmän ja samalla kohdennetumman EU:n puolesta, jossa ei ole sijaa tarpeettomille säädöksille, joista aiheutuu tarpeettomia kustannuksia elintarviketeollisuudelle.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Yleiseltä kannalta katsottuna täysistunnossa ensimmäisen käsittelyn äänestyksessä tänään ollut direktiiviehdotus on osa komission tukemaa pyrkimystä yksinkertaistaa sisämarkkinalainsäädäntöä. Ehdotuksen tarkoituksena on koota voimassa olevat säädökset yhteen ja poistaa kaikki voimassa olevat pakkauskoot (tai purkaa niitä koskeva sääntely).

Joihinkin aloihin sovelletaan kuitenkin myös jatkossa täydelliseen yhdenmukaistamiseen perustuvia voimassa olevia säädöksiä. Ehdotuksen mukaan pakolliset yksikkömäärät olisivat perusteltuja tietyillä erityisaloilla – kuten viinien, tislattujen alkoholijuomien, pikakahvin, aerosolien ja valkoisen sokerin osalta – joilla yhteisön säännöksin säädetyt yhdenmukaiset pakolliset pakkauskoot ovat jo voimassa

Parlamentti tarkensi lisäksi, ettei direktiiviä sovelleta valmispakattuun leipään, levitettäviin ravintorasvoihin eikä teehen, joihin sovelletaan edelleen kansallisia nimellismääriä koskevia sääntöjä. Kaikilla muilla aloilla saa valmistaa ja kuluttajat voivat ostaa tuotteita, joiden pakkauskoot voivat vaihdella vapaasti.

Mietinnössä katsotaan lisäksi, että muutamat muut peruselintarvikkeet, kuten kahvi, voi, suola, riisi, makaronivalmisteet ja kulutukseen tarkoitettu maito, olisi jätettävä vapauttamisen ulkopuolelle, ja niihin olisi sovellettava pakollisia nimellismääriä myös jatkossa.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä käsitellään sääntelyn purkamista koskevaa ehdotusta ja samalla elintarvikepakkauksissa sallittujen kokojen yhdenmukaistamista. Sisämarkkinoiden kannalta katsottuna voi olla hyväksi ottaa käyttöön standardit, jotka koituvat lopulta kuluttajien eduksi. Toisaalta mietintöön sisältyy ehdotus kauaskantoisesta yksityiskohtaisesta EU:n tason sääntelystä.

Yhdessä parlamentin valiokunnassa hyväksytyistä tarkistuksista todetaan, että komission tekemistä tutkimuksista käy ilmi, etteivät kuluttajat yleisesti käytä eivätkä ymmärrä yksikköhintoja. Tässä siis väitetään jossain määrin, etteivät jäsenvaltioiden asukkaat kykene hoitamaan asioitaan, mikä osoittaa töykeää asennetta ihmisiä kohtaan.

Äänestin tänään mietintöä vastaan, sillä siihen sisältyy sellaisen alan sääntelyä, jolla päätökset olisi todellakin tehtävä EU:n sijasta kussakin jäsenvaltiossa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen komission pyrkimykseen yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Yksi EU:n jäsenvaltioiden talouden tehostamista eniten haittaavista tekijöistä on ylenmääräinen lainsäädäntö epäselvine säädöksineen. Sitä kutsutaan englanniksi termillä "red tape".

Kannatan yksinkertaistamista ja vapauttamista koskevaa ehdotusta, joka on jokseenkin vesittynyt parlamentin esittämien varotoimien luonteisten tarkistusten vuoksi. Kun vapauttamisella ei ole osoitettu olevan kiistatta hyödyllistä tarkoitusta tai jos se on osoittautunut jopa kuluttajien edun vastaiseksi, soveltamisalaa on kavennettu. Äänestin näin ollen ehdotuksen puolesta.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Osa komission ehdotuksista olisi vaikuttanut kielteisesti useisiin EU:n teollisuudenaloihin, erityisesti Skotlannin viskiteollisuuteen, joten olin iloinen, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta teki monia muutoksia, joita tuen mielelläni. Sisämarkkinoista on ollut valtavasti etua EU:n tuottajille, ja meidän on täällä parlamentissa varmistettava, että edut pysyvät etualalla.

- Brokin mietintö (A6-0389/2005)

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä on kaksi kriisipesäkettä, jotka vaativat meiltä täyttä huomiota ja rutkasti hienovaraisuutta. Neuvoston tämänhetkisen puheenjohtajavaltion Itävallan kauniilla sanoilla niitä ei saada purettua.

Ensinnäkin meidän on selvittävä Hamasin voitosta Palestiinan vaaleissa. Voitto on tietenkin hyväksyttävä demokraattisena tahdonilmauksena. Hamas on kuitenkin liike, joka ei ole vielä sanoutunut irti väkivallasta, ja Palestiinan kansa tarvitsee Euroopan unionilta apua – myös rahallista apua – kipeämmin kuin koskaan. Kun Hamas muodostaa hallituksen, sitä on tietenkin vaadittava luopumaan väkivallasta.

Iranin osalta on syytä toivoa, ettei vielä ole liian myöhäistä toivomallemme diplomaattiselle ratkaisulle, josta olisi tietenkin sovittava Venäjän ja Kiinan kanssa. Iran keskustelee mielellään Venäjän kanssa uraanin rikastamisesta, joten siitä on syytä aloittaa. Samoin on tärkeää ilmoittaa, että vastustamme Yhdysvaltojen ja Intian välistä ydinteknologiayhteistyötä, joka näyttää vahvistavan Teheranin kielteistä kuvaa Yhdysvalloista "omavaltaisena maailmanpoliisina", joka toimii vieläpä tekopyhästi.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestän yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan Brokin mietinnön puolesta. Euroopan unioni on kehittynyt peräjälkeen teollisuusyhteisöstä sosiaaliseksi yhteisöksi ja talous- ja rahaliitoksi. Unioni on nyt suurempi kuin Yhdysvallat: kansalaisia on 451 miljoonaa, ja sen talous on Yhdysvaltojen taloutta voimakkaampi. Siltikään emme puhu maailmassa yhdellä yhteisellä äänellä.

Euroopan unionilla ei ole yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, josta saisimme yhteisen äänen. Esittelijä Brokin mietinnössä mennään oikeaan suuntaan. Politiikan yksityiskohdista käydään vielä monta taistoa, mutta sellaista tarvitaan ja sellainen meillä on oltava.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Asialistalla on jälleen mietintö EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eli YUTP:stä. Junilistan on täysin vakuuttunut siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät kysymykset olisi käsiteltävä EU:n sijasta jäsenvaltioissa.

Mietinnössä todetaan lisäksi, että Euroopan parlamenttia on kuultava, kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoja laaditaan kunkin vuoden alussa. Tällä tavalla parlamentti yrittää kahmia itselleen lisää valtaa, mitä Junilistan vastustaa.

Edellä mainituista syistä äänestin tänään mietintöä vastaan.

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin Labour-puolueen edustajat ovat tyytyväisiä esittelijä Brokin mietintöön, jossa on sitouduttu vahvaan YUTP:hen ja korostetaan konfliktinratkaisua, köyhyyden torjuntaa ja ihmisoikeuksien vaalimista. Kiitämme esittelijää Lontoon pommi-iskuihin liittyvistä surunvalitteluista. Haluan kuitenkin merkitä pöytäkirjaan, että kannatamme Pohjois-Kyprosta koskevia kauppa- ja tukisäädöksiä tarkistuksen 1 sanamuodon sijaan ja että olemme jo pitkään vastustaneet sitä, että sotilasmenot sisältyvät yhteisön talousarvioon.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jonka mukaan parlamentilla on oikeus tulla kuulluksi tehokkaammin ja osallistua aktiivisemmin EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Ulkoasiainvaliokunnan laatimassa mietinnössä luetellaan painopistealat, joita tarvitaan konfliktinehkäisyssä ja ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen perustuvassa kansainvälisessä yhteistyössä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Äänestin käsiteltävänä olevan mietinnön puolesta, sillä kannatan sen pääkohtia, olipa kyse seikoista, jotka ovat – ja joiden pitäisi olla – pääasiallisia kansainvälisiä huolenaiheita, tai siitä, millaisia EU:n painopistealojen olisi tässä yhteydessä oltava.

Vaikka en yhdykään täysin kaikkiin mietinnön kohtiin – etenkään toimielimiä koskeviin – siinä esitetty yleinen maailmankuva on minusta oikea. Olen lisäksi sitä mieltä, että EU:n kansainvälinen asema riippuu pikemminkin käytännön toimista ja kyvystämme ymmärtää yhteisiä huolenaiheita kuin teoreettisista malleista käytävistä keskusteluista. Ulkopolitiikassa todellisuus merkitsee aina paljon teoreettista pohdintaa enemmän.

Lopuksi olen iloinen havaitessani, että transatlanttisten kumppanien välinen yhteisymmärrys on nousussa, mikä on minusta erittäin tärkeää rauhan, demokratian ja hyvinvoinnin edistämiseksi maailmassa.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Konservatiivit voivat tukea muutamia mietinnön kohtia, esimerkiksi kehotuksia pitää asevientikielto Kiinaan voimassa, elvyttää Israelin ja palestiinalaisten väliset neuvottelut ja saada Afrikan maiden hallitukset noudattamaan demokratiaa ja oikeusvaltion periaatteita koskevia sitoumuksiaan.

Siihen sisältyy kuitenkin myös monia ehdotuksia, joita vastustamme kiivaasti. Yleisesti siinä pyritään ulottamaan YUTP koskemaan jokaista kansallisen ulkopolitiikan alaa. Sen 4 kohdassa luetellaan hävyttömästi toimenpiteitä "uuden perustuslaista tehdyn sopimuksen tiettyjen määräysten soveltamiseksi" huolimatta siitä, että perustuslaki hylättiin toivotulla tavalla. Sen 10 kohdassa pidetään virheellisesti "sisäistä puolustusta Euroopan unionin turvallisuusstrategian olennaisena osana", vaikka se on jäsenvaltioiden hallitusten reviiriä. Nato on ollut eurooppalaisen puolustuksen kulmakivi jo puoli vuosisataa ja keskeinen kansainvälinen järjestö sotilasjoukoille kuuluvissa kriisinhallintatehtävissä, mutta sitä tuskin mainitaan mietinnössä. Mietinnön 12 kohdassa annetaan Natolle harhaanjohtavasti rooli "Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa". Vastustamme myös ajatusta EU:n sotilasoperaatiosta Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja EU:n yhteisiä puolustusmäärärahoja.

Äänestimme näin ollen tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

- Carlshamren mietintö (A6-0404/2005)

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestimme mietinnön puolesta. Tulkitsemme 4 kohdan f alakohdassa esitettyä käsitettä "minimitulot" siten, että sillä tarkoitetaan kohtuullisen elintason takaamista, koska olemme erittäin halukkaita takaamaan kohtuullisen elintason, mutta vastustamme valtion määräämän minimipalkan käyttöönottoa.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Ruotsin konservatiivien valtuuskunta päätti tänään äänestää tyhjää naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan nykytilanteesta ja mahdollisista tulevista toimista. Emme voineet tukea mietintöä, koska siinä pyritään kohtuuttoman laajamittaisesti siirtämään jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita EU:n päätöksentekovaltaan. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että jäsenvaltioiden olisi saatava päättää sukupuolten tasa-arvoon ja rikollisuutta koskeviin toimiin liittyvistä asioista, sillä näillä aloilla päätökset on paras tehdä jäsenvaltioissa. Konservatiivit ovat määränneet tahdin jäsenvaltioissa monien mietinnössä käsiteltyjen toimenpiteiden osalta.

Valtion olisi mielestämme täytettävä tärkein tehtävänsä, eli suojeltava ihmisiä rikoksilta uhrin ja rikoksentekijän sukupuoleen katsomatta. Yksittäisen väkivallantekijän vastuuta olisi korostettava sen sijaan, että taustalla on näkemys yhteiskunnasta, joka vähentää yksilön vastuuta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentin on ilmaistava olevansa huolissaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Ilmiö koskettaa kaikenikäisiä naisia koulutustasosta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Muutamilla väkivallan muodoilla on tosin vahva yhteys köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Kannatamme suositusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on sovellettava nollatoleranssia naisiin kohdistuvan väkivallan kaikkiin muotoihin ja otettava käyttöön tehokkaita ehkäisy- ja rankaisumenetelmiä sekä toimenpiteitä, joilla lisätään tietoisuutta ongelmasta ja torjutaan sitä.

Ei pidä unohtaa, että miesten naisiin kohdistama väkivalta liittyy vallan epätasaiseen jakautumiseen sukupuolten kesken, mistä puolestaan johtuu, ettei tämäntyyppisistä rikoksista ole raportoitu eikä niitä ole tuomittu riittävästi.

Olen tyytyväinen siihen, että muutamia esittämistämme ehdotuksista hyväksyttiin – joskin vain osittain. Erityisesti tunnustettiin, että köyhyys ja syrjäytyminen ovat perimmäisenä syynä naiskaupan kasvuun ja että prostituutio ei ole rinnastettavissa työhön.

On kuitenkin harmillista, että hylätyksi tuli ehdotus, jonka tarkoituksena oli koota voimavarat prostituutioon sotkeutuneiden naisten sopeuttamiseen tähtäävien tehokkaiden ohjelmien laatimiseksi. Toimien tavoitteena olisi vähentää prostituutiota asteittain ja tehdä siitä lopulta kokonaan loppu.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Yhdyn moniin esittelijän näkemyksiin asiasta. On erittäin tärkeää, että jäsenvaltioissa lisätään yleistä tietoisuutta näistä ongelmista. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä ei suositella nimenomaisesti EU:n yhteistä lainsäädäntöä. Monet suosituksista esitetään sekä komissiolle että jäsenvaltioille naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Minusta tämä asia on viime kädessä sellainen, josta kansalliset parlamentit antavat mahdollisesti tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet.

  Filip Andrzej Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. (PL) Naisiin kohdistuva väkivalta on traumaattinen kokemus niin naisille kuin heidän lapsilleen, sukulaisilleen ja niille, jotka yrittävät auttaa uhreja. Minulla on tästä henkilökohtaista kokemusta. Vein kerran aviomiehen hakkaaman naisen autolla sairaalaan ja poliisiasemalle. Tuolloin minut valtasi tunne, jonka naiset varmaan kokevat usein. Tunsin voimatonta raivoa. Sama raivo kiehahtaa mieleen kun kuulee, että poliisi on vienyt perheväkivallasta tuomitun humalaisen miehen takaisin tämän entisen vaimon kotiin ja perustelee tekoaan sillä, että miehen viimeisin virallinen osoite oli entisen vaimon koti.

Pari vuotta sitten kotikaupungissani nähtiin murhenäytelmä. Mies pääsi ulos keskuksesta, jonne juopuneet viedään selvittämään päänsä. Ne eivät siis ole vankiloita. Mies onnistui kävelemään pari kilometriä, tappoi vaimonsa ja heitti tämän ruumiin ulos ikkunasta. En halua, että mitään vastaavaa tapahtuu ikinä uudelleen.

Väkivalta ei ole perheen sisäinen asia. Se ei ole koskaan perusteltua eikä sille löydy lieventäviä asianhaaroja. Koko yhteiskunnan on asetuttava väkivaltaa vastaan. Tätä ongelmaa ei pidä sysätä syrjään eikä sen merkitystä yhteiskunnalle pidä vähätellä. Ilmiön laajuutta ei pidä myöskään vähätellä.

Annoin tukeni esittelijä Carlshamren mietinnölle, koska meidän on tehtävä kaikki voitavamme naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Aina ei tarvita nollatoleranssin periaatetta, mutta tässä tapauksessa se on todella välttämätön.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Pidämme yhdessä Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavien konservatiivikollegojeni kanssa kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa valitettavana. Itse asiassa molempien sukupuolten molempiin sukupuoliin – kenen tahansa keneen tahansa – kohdistama väkivalta on meistä valitettavaa. Olemme myös sitä mieltä, että naisia on suojattava väkivallanteoilta, ja väkivallantekijöiden pitäisi joutua oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.

Äänestimme kuitenkin tyhjää, sillä mietinnössä hukattiin tilaisuus puuttua vakavaan ongelmaan. Kohtuuton kielenkäyttö vie huomion mietinnön tärkeästä sanomasta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen mietintöön, jossa vahvistetaan, että miesten naisiin kohdistama väkivalta on ihmisoikeusrikkomus ja että väkivallantekijät pitäisi panna syytteeseen yhtä päättäväisesti kuin silloin, kun väkivalta on kohdistunut miehiin. Väkivaltarikoksiin suhtaudutaan ja niistä rankaistaan eri tavoin uhrin sukupuolen perusteella. Tapahtuipa väkivallanteko julkisessa tai yksityisessä tilassa, tapahtumapaikalla ei pitäisi olla merkitystä käsiteltäessä väkivallantekoa rikoksena.

Mietinnössä tunnustetaan, että YK:n yleiskokouksen vuonna 1993 hyväksymä julistus naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta oli tärkeä tekijä, jonka ansiosta naisiin kohdistuvan perheväkivallan ongelma alettiin tunnustaa. Samalla mietinnössä painotetaan aivan oikein, että EU:ssa voidaan tehdä enemmän.

Kannatan erityisesti kehotusta analysoida ongelma perusteellisesti, koska kolmessa EU-maassa tehdyn tutkimuksen mukaan 40–50 prosenttia naisista on joskus elämässään joutunut miehen harjoittaman väkivallan kohteeksi. EU:ssa meillä on velvollisuus tunnustaa ja varmistaa naisten oikeus elämään ja fyysiseen turvallisuuteen oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Naisten oikeuksiin liittyvät kysymykset kuuluvat ongelmiin, jotka johtuvat muiden kulttuurien tulvasta, jolta on suljettu silmät vuosikymmenien ajan vääränlaisen suvaitsevaisuuden nimissä. Tilastotiedoista käy selvästi ilmi, että jopa yksi neljästä naisesta EU:ssa kärsii miespuolisen sukulaisen harjoittamasta väkivallasta, että puolet kaikista murhista tehdään perhepiirissä ja että noin 500 000 naisen sukuelimet on silvottu. On siis korkea aika ottaa kerralla ankarampi asenne.

On pelkästään häpeäksi, että EU:ssa näyttää olevan mahdollista säätää kurkkujen ja banaanien käyryydestä, mutta siellä ei pystytä laatimaan yleispäteviä sääntöjä siitä, miten naisiin kohdistuvasta väkivallasta on rangaistava. Aivan yhtä säälittävää on, että valtion virastot katsovat moniavioisuutta läpi sormien tai asettuvat jopa sitä tukevalle kannalle ja rohkaisevat siten ihmisoikeuksien rikkomiseen.

Vaikka neuvoston puheenjohtajavaltiota on kiittäminen asiaintilaan puuttumisesta siten, että se ilmoittaa aikovansa puolustaa naisten oikeuksia tehokkaammin, ei riitä, että lääkäreiltä, opettajilta ja poliisilta saadaan hitunen lisää tietoja. Pääongelma koskee miesten roolimalleja. Länsimaisessa yhteiskunnassa miesten roolimallit ovat luonteeltaan kilpailevia, mikä ei ole täysin ihanteellista, mutta muslimien ideologiassa mennään jopa niin pitkälle, että naisvihaa pidetään esimerkillisenä. Tästä meidän on lähdettävä liikkeelle.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Ainakin kolmannes naisista joutuu jossain elämänsä vaiheessa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi. Tämä hälyttävä tieto on poimittu Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmää edustavan kollegani Maria Carlshamren erinomaisesta mietinnöstä.

Naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntyessä nopeaa tahtia ja sen arkipäiväistyessä on olemassa ainoastaan yksi tiukka, asianmukainen ratkaisu: nollatoleranssi riippumatta siitä, esiintyykö väkivaltaa avioliitossa vai sen ulkopuolella.

Euroopan unioni on lisäksi ottanut rohkeasti vastuuta kaikkiin sosiaaliluokkiin kuuluviin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa. Daphne II -ohjelmassa varataan 50 miljoonaa euroa vuosina 2004–2008 eniten vaarassa olevien naisten suojelemiseksi. Tämä on vain nimellinen rahamäärä, sillä tiedämme hyvin, että mikäli ennaltaehkäisevien ja uhrien tukemiseen tarkoitettujen toimenpiteiden halutaan olevan tehokkaita, ne on toteutettava jäsenvaltioissa.

On siis huolestuttavaa kuulla, että joka vuosi viidestä kymmeneen miljoonaa lasta joutuu näkemään ja kuulemaan tällaisia epäinhimillisiä tekoja.

Onkin erittäin tärkeää, että kaikissa 25 kansallisessa rikoslaissa lapset katsotaan jatkossa äitien tavoin uhreiksi.

Yhteiskunnissamme on liian kauan aliarvioitu naisiin kohdistuvien väkivallantekojen vakavuutta. Tällaisesta raukkamaisuudesta on tultava loppu.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan mietintöä monista perustavista syistä. Suurin osa ihmisistä pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kauheana, mutta tiedämme, että sitä esiintyy.

Viranomaisten on suhtauduttava toisensa tuntevien ihmisten, esimerkiksi puolisoiden, väliseen väkivaltaan erittäin vakavasti. Tuen toimia, joilla on tarkoitus edistää muutoksia eritoten ihmiskaupan ja perheväkivallan aloilla.

- Estrelan mietintö (A6-0401/2005)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani Edite Estrelan laatiman, miesten ja naisten tasa-arvoa Euroopan unionissa käsittelevän erinomaisen mietinnön puolesta. On ilahduttavaa, että se hyväksyttiin Euroopan parlamentissa lähes yksimielisesti.

Yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat osa Ranskan tasavallan suuria periaatteita. Vaadin, että niitä kunnioitetaan Euroopan unionissa esimerkiksi Euroopan yhteisön perustamisesta tehdyn Rooman sopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti. Sukupuoleen perustuva epätasa-arvoinen kohtelu on epäoikeudenmukaista sosiaalista väkivaltaa ja osoitus kyvyttömyydestä ymmärtää kanssaihmisiä. Euroopan unionilla on velvollisuus varmistaa ihmisten yhtäläinen kohtelu, joka on yhtenäisyyden, rauhan ja edistyksen lähde. Näin tekemällä EU näyttää selkeää esimerkkiä koko maailmalle, mikä edistää vaalimiamme inhimillisiä arvoja, jotka muodostavat yhden Euroopan yhdentymisen tukipilareista.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Ruotsin konservatiivien valtuuskunta päätti äänestää tänään tyhjää naisten ja miesten tasa-arvoa EU:ssa koskevassa äänestyksessä. Me konservatiivit haluamme torjua ennakkoluuloihin ja epätasa-arvoon liittyvää vapauden puutetta. Ei ole kuitenkaan EU:n tehtävä päättää, mitä toimenpiteitä jäsenvaltioiden tai muiden yhteiskunnan toimijoiden olisi toteutettava. Emme pysty näin ollen kannattamaan mietintöä, jossa esitetään useita ehdotuksia, joilla kavennetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa. Tällaisia ovat esimerkiksi lastenhoitopalvelujen tarjoamista koskevat ehdotukset, joissa jäsenvaltioiden perinteet ja kulttuuriin kuuluvat käytännöt eroavat erittäin paljon toisistaan.

Lisäksi mietinnössä hairahdutaan käsittelemään asioita, joita ei pitäisi säännellä edes jäsenvaltioissa, kuten sitä, tutkivatko poliittiset puolueet strategioita, joilla puolueen tehtäviin saadaan lisää naisia. Mietinnössä käsitellään kuitenkin muita tärkeitä asioita, esimerkiksi tarvetta koota vertailukelpoisia tilastotietoja miesten ja naisten palkoista ja syrjinnän vastaisista toimista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme mietinnön puolesta, sillä kannatamme sen sisältöä. Tiedämme kuitenkin, että se on parlamentin osalta vain uusi aiesopimus, joka on ristiriidassa jo toteutettujen toimenpiteiden kanssa. Osa toteutetuista toimenpiteistä jopa vaarantaa yhdenvertaiset oikeudet ja pahentaa syrjintää esimerkiksi työmarkkinoilla.

Olemme tyytyväisiä ehdotukseen, jossa komissiota vaaditaan tiedottamaan eri jäsenvaltioiden edistymisestä Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanossa erityisesti lisääntymis- ja seksuaaliterveyden alalla ja julkaisemaan kaikkia jäsenvaltioita koskevia tilastotietoja.

Toivomme myös, että Euroopan tasa-arvoinstituutille annetaan tarvittavat voimavarat, joilla saadaan aikaan myönteisiä tuloksia edistettäessä yhdenvertaisia oikeuksia ja varmistettaessa, että naiset saavat osakseen ansaitsemaansa arvokasta kohtelua.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietintöön, jossa tarkastellaan Lissabonin strategian tulevaisuutta tasa-arvonäkökulmasta. Olen samaa mieltä siitä, että toimia on toteutettava naisten työllisyyden edistämiseksi ja naisten ja miesten välisen epätasa-arvoisen kohtelun vähentämiseksi.

Mietinnössä painotetaan, että eroja on edelleen niinkin tärkeissä asioissa kuin työllisyys, palkkaus sekä aikuis- ja ammattikoulutus. Lisäksi siinä arvioidaan keinoja, joilla työ-, perhe- ja yksityiselämä voidaan sovittaa onnistuneesti yhteen.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Miesten ja naisten välistä tasa-arvoa käsiteltäessä on ennen kaikkea tiedostettava, miten paljon vuosisadassa on edistytty siitä, kun naisten vapautumisen puolesta alettiin ensi kertaa taistella. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, miten paljon on vielä tehtävä, jotta tasa-arvosta tulee oleellinen osa arkipäivää.

Tämän vuoksi olen iloinen, että Estrelan mietintö hyväksyttiin nyt puoliltapäivin. Mietinnössä tuodaan esiin monia syrjinnän muotoja, joista naissukupuolen edustajat joutuvat kärsimään ja joiden korjaamisessa on paljon haastetta. Mainitsen niistä kaksi: palkkaero on noin 16 prosenttia ja 15–24-vuotiaiden naisten työllisyysaste on pysynyt samana, vaikka tähän ikäryhmään kuuluvien naisten koulutustaso on noussut.

Esteiden poistaminen työmarkkinoille tulevien naisten tieltä edellyttää tietenkin, että pienille lapsille on tarjolla riittävästi julkisia ja yksityisiä hoitopaikkoja vähintään oppivelvollisuusiän alkamiseen asti. Se edellyttää myös yhtäläisten vanhempainoikeuksien soveltamista käytännössä. Jotta varmistetaan kaikkien näiden parannusten toteutuminen arkipäivän elämässä, Euroopan unionin on puolustettava parhaita normeja ja luotava katseensa kohti pohjoista ja pyrittävä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävissä toimenpiteissä vastaavaan menestykseen kuin Skandinavian maat.

  Georgios Τoussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan, koska työväenluokkien sosiaalisilla ongelmilla pyritään vauhdittamaan ja laajentamaan molempiin sukupuoliin vaikuttavia kapitalistisia rakennemuutoksia.

Naisten työttömyyden torjumiseksi ehdotetaan "joustavampien työsuhteiden" lisäämistä. Valtion hyvinvointirakenteiden puuttuessa ehdotetaan taakaan siirtämistä perheille, mutta tasa-arvoisesti. Toisin sanoen miehiäkin kehotetaan siirtymään osa-aikatyöhön, millä korvataan valtion riittämättömiä lasten sekä vanhusten ja vammaisten hoitopalveluja. Näin työväenluokan perheet eivät pysty lopulta huolehtimaan perustarpeistaan.

Niin kutsuttua sukupuoleen perustuvaa syrjintää työelämässä on käytetty tekosyynä, jonka varjolla naisilta on poistettu lisääntymiseen perustuvista naisten erityistarpeista johtuvat oikeudet.

Meistä vallan sukupuolijakauman muuttamista koskevat keskustelut ovat harhaanjohtavia. Sukupuoli ei määrää politiikkaa. Rahavallan voima ei heikkene, vaikka sitä palvelevissa toimielimissä olisi enemmän naisia.

Naisten ongelmat johtuvat kapitalistisesta järjestelmästä, jossa naisia ja miehiä käytetään hyväksi ja jossa sukupuolta ja ikää käytetään levittämään kapitalistista ideologiaa molemmille sukupuolille.

Tasa-arvon perusta löytyy vain kansalaisvallasta, jossa kansalaisten hyvinvointi perustuu tuotantoon ja tuotettuihin hyödykkeisiin.

- Ferberin mietintö (A6-0390/2005)

  Luís Queiró (PPE-DE). – (PT) Postidirektiivistä toimitetun äänestyksen osalta on mielestäni erittäin tärkeää mainita, että takuuvarmat yleispalvelut on säilytettävä. Postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamisessa on otettava huomioon alan taloudellisen merkityksen lisäksi sen korvaamattomat alueelliset ja sosiaaliset näkökohdat.

Postitoimistojen tarjoamilla lähipalveluilla on kussakin jäsenvaltiossa huomattava sosiaalinen merkitys, joka on säilytettävä ennallaan. Erityistä huomiota on näin ollen kiinnitettävä postiverkostojen alueellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin, kun tehdään päätöksiä alaa koskevista uudistuksista. Päätöksillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, jos postipalvelut avataan kilpailulle täysin. Minusta on siis äärimmäisen tärkeää, että suunnitellussa tutkimuksessa arvioidaan, ovatko postidirektiivin säännökset riittävän selkeitä yleispalveluvelvoitteiden osalta ja onko jäsenvaltioissa laadittu asianmukainen lainsäädäntö tätä varten.

Direktiivin tärkeintä tavoitetta, jonka mukaan yhteisön tason tietynlaatuisten ja kohtuuhintaisten alueellisten ja sosiaalisten postipalvelujen vähimmäistarjonta on taattava, ei saa vaarantaa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Postipalvelujen vapauttaminen on osa niin kutsuttua "Lissabonin strategiaa", ja sen tarkoituksena on avata ala yksityiselle pääomalle. Lopullisena päämääränä on tämän julkisen palvelun yksityistäminen, joka aloitetaan sen kaikkein kannattavimmista osista ja jota "ilmeisesti" tuetaan jatkossakin julkisista varoista (esimerkkinä voidaan pitää sairaalojen hallintoon sovellettua mallia).

Alan työntekijät ja kansalaiset ovat onnistuneet vastustuksellaan – tarkoitan erityisesti postitoimistojen sulkemisia vastaan ja postinjakelun takaamisen puolesta järjestettyjä lukuisia mielenosoituksia – viivästyttämään prosessia ja joissain tapauksissa jopa estämään prosessin kaikkein haitallisimpien näkökohtien etenemisen.

Parlamentin mietinnön tarkoituksena on arvioida, mitä vaikutuksia vapauttamisella on ollut tähän mennessä EU:n jäsenvaltioissa ennen komission uusia aloitteita, joiden tarkoituksena on laajentaa vapauttamista edelleen.

Mietinnössä ei arvostella nykyistä vapauttamisprosessia eikä tuoda esiin sen haitallisia seurauksia, kuten toimipisteiden sulkemisia, päivittäisen kotiinkannon katkoja ja työpaikkojen vähenemistä. Itse asiassa siinä tehdään juuri päinvastoin. Siinä ei myöskään kyseenalaisteta alan vapauttamista vuonna 2009 vaan edistetään alan avaamista ja kilpailun ensisijaisuutta.

Äänestimme näin ollen mietintöä vastaan.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Euroopan postipalvelumarkkinoita alettiin vapauttaa vuonna 1997, minkä tarkoituksena oli luoda kaikille palveluntarjoajille avoimet markkinat, jotka kattavat nykyiset 25 jäsenvaltiota.

Kansalliset postipalvelut vastasivat vapauttamisen aiheuttamiin paineisiin aloittamalla rakennemuutokset ja mukauttamalla palvelujaan.

Kaikesta edistymisestä huolimatta direktiivin saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä on seurattava tarkkaan. On esimerkiksi mahdotonta hyväksyä, että Itävallan postilainsäädännössä säädetään suhteettoman kovat rangaistukset niille, jotka eivät laita taloonsa uutta postilaatikkoa. Siitä ei voida syyttää EU:n vuoden 2002 postidirektiiviä, koska siinä ei säädetty tällaisista rangaistuksista jäsenvaltioissa. Kun direktiivit pannaan tällä tavalla täytäntöön, lisätään kansalaisten epäilevää suhtautumista EU:hun ja heidän uskoaan siihen, että syypää asiaan löytyy Brysselistä eikä mistään muualta.

Pyydän komissiota valvomaan postidirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja eritoten varmistamaan, että jäsenvaltioissa laaditut rangaistukset eivät ole kohtuuttomia eivätkä vaaranna postimarkkinoiden toimintaa. Asiaa olisi tarkasteltava ensisijaisena kysymyksenä tulevassa kartoittavassa tutkimuksessa.

Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä vaaditaan samaa kuin minäkin vaadin, joten kannatan sitä.

- Päätöslauselmaesitys: Lähi-idän tilanne (RC-B6-0086/2006)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tilanne on erittäin monimutkainen, mutta vaalituloksen perusteella ei saisi kyseenalaistaa Palestiinan kansan luovuttamatonta oikeutta vapauteen, suvereeniin itsenäiseen valtioon Itä-Jerusalem pääkaupunkinaan ja miehityksen vastustamiseen. Tuloksen takia ei pitäisi vaarantaa palestiinalaishallinnolle annettua rahoitustukea, sillä se täyttää suurimman osan Palestiinan kansan perustarpeista. Sen takia Yhdysvaltoja ei pitäisi innostaa lisäämään sotilasjoukkojaan Lähi-idässä. On yhtä tärkeää kuin ennenkin osoittaa solidaarisuutta Palestiinan kansan sankarilliselle taistolle ja palestiinalaisten kansanliikkeelle.

Lopuksi haluan ilmaista tyytymättömyyteni siihen, että parlamentin enemmistö hylkäsi ryhmäni esittämät tarkistukset, joissa kehotettiin Israelia noudattamaan Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmia ja Kansainvälisen tuomioistuimen suosituksia. Tarkistusten tarkoituksena oli nostaa ensisijaisten asioiden luettelon kärkeen välttämättömät toimet, joilla pattitilanteeseen ajautunut rauhanprosessi saadaan etenemään ja joilla tehdään loppu sotilaallisesta miehityksestä, siirtokunnista, turva-aidasta, salamurhista, pidätyksistä, vankien vapauttamisen epäämisestä, Palestiinan kansaan kohdistuvasta väkivallasta ja heidän elinolojensa jyrkästä laskusta.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys.)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin Palestiinan tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Vaikka Hamasia on syytä kehottaa tunnustamaan Israel ja lopettamaan terrorismi, meidän ei pitäisi kyseenalaistaa rehellisten ja vapaiden demokraattisten vaalien tulosta. EU:n on annettava jatkossakin apua Palestiinan kansalle ja osallistuttava edelleen täysimääräisesti kvartetin jäsenenä rauhansuunnitelman edistämiseen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kun demokratialla on epätoivottu tulos, tulee kiusaus tuomita ajatus, että sellainen tulos olisi mahdollinen. Se on ymmärrettävää, mutta sillä ei ole juurikaan merkitystä. Demokratian on pyrittävä toimimaan tehokkaasti, jotta ihmiset eivät liittyisi vastaaviin liikkeisiin.

Ei ole lainkaan varmaa, vallitseeko Palestiinassa demokratia, vaikka siellä järjestettiin sääntömääräiset vaalit. Tästä meidän pitäisi olla huolissamme. Demokratia ja oikeusvaltio tarkoittavat muun muassa rauhanomaista rinnakkaiseloa muiden maiden kanssa, halua olla tuhoamatta naapureita ja tietenkin terrorismin lopettamista. Niiden on oltava toimiemme kulmakivenä tässä maailmakolkassa.

Palestiinan vaalit voittaneen liikkeen nykyisestä luonteesta huolimatta nyt on tärkeää vaatia, että palestiinalaishallinnon valitsema tuleva hallitus noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja vaalii periaatteita, jotka ovat välttämättömiä näiden kahden maan rauhanomaisen rinnakkaiselon kannalta. Muutoin palestiinalaisia on mahdoton auttaa. Vaikka tulos vastaa kansan tahtoa, seuraukset saattavat olla hyvinkin vakavia.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Hamasin valinta oli Palestiinan kansan demokraattisesti ilmaisema tahto, ja vaikka järjestön toimet epäilyttävät minua suuresti, se muodostaa varmasti legitiimin hallituksen. Rauhanprosessille annetun EU:n tuen ehtona voi olla – ja onkin oltava – jatkuva eteneminen kohti rauhaa. Tuen lopettaminen nyt saattaisi etäännyttää järjestön, johon EU:n on pidettävä yhteyttä jatkossakin. EU:n painostuksen jatkaminen auttaa mielestäni pitkäaikaiseen ratkaisuun pääsemistä. Emme voi jättäytyä nyt junasta siksi, ettemme pidä kumppaneista, joiden kanssa meidän on pakko toimia.

- Päätöslauselmaesitys: Kuuba (RC-B6-0075/2006)

  James Hugh Allister (NI), kirjallinen. (EN) Äänestin tänään Kuubaa koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta, vaikka minusta olisi ollut parempi, jos siinä olisi nimenomaisesti pahoiteltu pakotteista luopumista vuonna 2005.

Ei ole yllätys, että marxilaiseen määräysvaltaan perustuvana yhteiskuntana Kuuba on sorron linnake, jossa toisinajattelu tukahdutetaan ja vapaudet kielletään.

Demokraattisen kulissin taakse kätkeytyy totalitaristinen ja marxilainen todellisuus, josta kertoo paljon se, että Sinn Feinillä/IRA:lla on edustusto Kuubassa. Surullisenkuuluisin kuva siitä saatiin, kun edustaja Niall Connolly järjesti häpeällisesti itsensä ja muut kouluttamaan Kolumbian FARC-sissejä vuonna 2001.

EU:n päätös luopua pakotteista vuonna 2005 oli täydellinen virhe. Ihmisoikeusloukkaukset ovat lisääntyneet, eivät vähentyneet. Kuten äärimarxilaiset aina, olipa kyse Castrosta tai Sinn Feinistä, he vain pistävät myönnytykset tyytyväisinä taskuunsa ja jatkavat entiseen tapaan. Minusta meidän on otettava viimein opiksemme ja kovennettava asennettamme tätä vastenmielistä hallintoa vastaan.

  Bastiaan Belder (IND/DEM), kirjallinen. – (NL) Kuuba jättää paljon toivomisen varaa perusvapauksien osalta, mikä käy selvästi ilmi sekä suullisesta kysymyksestä että tästä muutoin riittävästä päätöslauselmasta.

Haluaisin tuoda esiin yhden seikan, kotiseurakuntien aseman. Direktiiviin 43 ja päätöslauselmaan 46 sisältyvissä uusissa säännöksissä edellytetään, että kaikkien toimivien kotiseurakuntien on haettava rekisteröintiä viranomaisilta. Rekisteröintihakemusten takia joudutaan tavallisesti käymään erittäin hankalia neuvotteluja viranomaisten kanssa. Neuvotteluissa käsitellään yksityiskohtaisia tietoja seurakunnan jäsenistä ja papeista. Uusien säännösten takia monia kotiseurakuntia on lakkautettu.

Vuonna 1992 Kuuban viranomaiset muuttivat perustuslakia siten, että ateistisesta valtiosta tehtiin maallinen. Tämä oli ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Uudet säännökset näyttävät kuitenkin vievän kohti uusia rajoituksia. Vaikka Kuuban perustuslaissa tunnustetaan kansalaisten oikeus uskonnonvapauteen, tosiasiassa rajoituksia asetetaan entistä enemmän. Miksi kristillisiin kirkkoihin, myös rekisteröityihin, tehdään niin usein tarkastuksia? Miksi niitä valvotaan ja niihin jopa soluttaudutaan? Tämä tuskin on todellista uskonnonvapautta Kuubassa.

Pyytäisin neuvostoa ja komissiota ottamaan nämä asiat puheeksi keskustellessaan Kuuban viranomaisten kanssa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, sillä vastustan sen sisältöä, jossa ei oteta lainkaan huomioon tilannetta, jota Kuuba on joutunut kestämään monia vuosia. Tarkoitan Yhdysvaltain kauppasaartoa ja kaikkia iskuja, joista Kuuba on joutunut kärsimään.

Päätöslauselmassa ei myöskään mainita sanallakaan Yhdysvaltojen tukikohtaa Guantánamossa, jossa Bushin hallinto säilyttää vankeja ilman oikeudenkäyntiä piittaamatta vähääkään ihmisoikeuksista ja Geneven yleissopimuksesta.

Siinä ei myöskään hiiskuta sanaakaan viidestä Kuuban kansalaisesta, joita pidetään edelleen Yhdysvalloissa ja joista kaikki eivät ole saaneet tavata perheitään, vaikka Atlantassa oleva tuomioistuin on kumonnut päätöksen, jonka perusteella heidät alun perin vangittiin.

Tästä parlamentin enemmistön kannasta huokuu kaksinaismoraali, ja se noudattelee Yhdysvaltojen linjaa, jonka mukaan niiden kansojen ja hallitusten painostusta jatketaan, jotka eivät noudata sen ohjeita vaan asettuvat vastarintaan.

Pettymyksen tuottaa samoin se, ettei mietinnössä mainita sanallakaan Kuuban tärkeitä toimia Latinalaisen Amerikan ja Afrikan ihmisten sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Näiltä alueilta kotoisin olevat nuoret menevät Kuubaan opiskelemaan ja saamaan koulutusta, ja Kuuba lähettää tuhansia lääkäreitä ja muita ammattilaisia muihin maihin.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys.)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestän vastahakoisesti päätöslauselman puolesta. Kuuban ihmisoikeustilanne on kaukana täydellisestä, ja joskus Kuuban viranomaiset ovat jopa olleet itse pahimpia vihollisiaan, esimerkiksi kieltäytyessään jonkin aikaa sitten antamasta Damas de Blanco -ryhmän edustajille lupaa matkustaa Strasbourgiin vastaanottamaan osansa Saharov-palkinnosta. Minusta Havannassa ei kuitenkaan vallitse pelokas ilmapiiri, jollainen on ollut aistittavissa Kashmirissa tai viime aikoihin asti Acehissa.

Kyse on suhteellisuudesta. Kuubassa kyllä rikotaan ihmisoikeuksia, mutta ei siinä määrin kuin sitä tekevät Kolumbian kuolemanpartiot tai kuin niitä rikotaan Haitissa, jossa rikollisryhmien anarkia ja väkivaltainen politiikka ovat vaatineet yli 1000 kuolonuhria. Toivottavasti ensi viikon vaalit merkitsevät siellä lopun alkua levottomuuksille. Minne on unohtunut parlamentin jatkuva huoli näistä ja muista ihmisoikeuskysymyksistä Kuuban ulkopuolella? Minne on unohtunut huoli "miehitetystä" Kuubasta Guantánamo Bayssa, jossa tilanne on raporttien mukaan paljon pahempi kuin Kuuban pahimmissa vankiloissa?

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Olen tietenkin sitä mieltä, että Kuuban kuuluisi olla parlamentaarinen demokratia. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että ulkopolitiikka on valtion sisäinen asia ja että monenväliset kanavat, kuten YK, ovat ainoa hyväksyttävä keino vaikuttaa maihin, jotka eivät sijaitse välittömästi EU:n vieressä.

Edellä mainituista syistä äänestin päätöslauselmaa vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kaksisataa sanaa ei ikinä riitä tekemään tyhjäksi tätä uusinta vetoa, joka on osa Kuuban eristämiseen ja syrjintään tähtäävää EU:n politiikkaa, jossa nöyristellään Yhdysvaltojen vaatimusten edessä.

Samainen EU vaati muutosta Kuuban poliittiseen järjestelmään vuonna 1996 annetussa yhteisessä kannassa ja puuttui näin asiaan, joka kuuluu yksin Kuuban kansalle.

Parlamentin enemmistö arvosteli kyynisesti Kuubaa koskevaa Yhdysvaltojen kauppasaartoa ja kehotti kuitenkin jatkamaan Kuubaan kohdistettuja EU:n pakotteita. Siltä ei ole myöskään herunut solidaarisuuden sanaa viidelle Kuuban kansalaiselle, joita pidetään Yhdysvalloissa sen takia, että he puolustivat maataan terrorismia vastaan.

Vaikka Kuuba ärsyttää parlamentin enemmistöä, se tarkoittaa toivoa ja uskoa ihmisarvoiseen elämään miljoonille miehille ja naisille. Se on maa, jonka talous on kasvanut vuonna 2005 nopeimmin 45 vuoteen kauppasaarrosta huolimatta, maa, joka on valmis johtamaan liittoutumattomien maiden liikettä ja isännöimään vuoden 2006 huippukokousta, maa, joka lähettää muihin maihin tuhansia lääkäreitä, opettajia ja urheiluvalmentajia eikä sotilasjoukkoja, jotka miehittävät, käyttävät hyväksi ja alistavat.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys.)

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kuuba on osoitus siitä, etteivät kaikki häpeämuurit ole murtuneet länsimaissa. Järjettömän idealismin ja häpeämättömän pragmatismin väliin jäävät ne, jotka näyttävät itsepintaisesti unohtavan, että Kuubassa ei ole demokratiaa, ihmisoikeuksia eikä vapauksia – mitään, mikä kuuluu meistä yhteiskunnan perusrakenteisiin. Keskeistä kantaa ei voida muuttaa sen enempää pohjattoman romantisoinnin kuin pragmatisminkaan perusteella: Kuuba on tuomittava johdonmukaisesti ja sitä on kehotettava demokratisoitumaan, sillä muutoin tähän itsevaltaiseen hallintoon ei pystytä säilyttämään tiivistä yhteyttä.

  Esko Seppänen (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Äänestin Kuubaa koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, mutta siitä puuttuu useita poliittista taustaa koskevia tärkeitä tietoja.

Kuuban tilanteen pääongelma johtuu Yhdysvaltojen johtamasta saarrosta ja Yhdysvaltojen vihamielisistä uhkauksista Kuubaa kohtaan.

Saarron ja Yhdysvaltojen vihamielisen uhkailun lopettaminen olisi kaikkein tärkein askel luotaessa ilmapiiriä, jossa aidolla demokratialla olisi paremmat mahdollisuudet juurtua Kuubaan.

Yhdysvaltojen hyökkäävä politiikka ei ole kuitenkaan ainoa syy siihen, miksi sananvapautta ja demokratiaa rajoitetaan Kuubassa niin ankarasti. Myös Kuuban hallituksen on kannettava oma vastuunsa asiassa.

Yksi esimerkki muiden joukossa on päätös olla päästämättä Saharov-palkinnon voittajaa, Damas de Blanco -ryhmää, maasta vastaanottamaan palkintoa Strasbourgissa.

Äänestin päätöslauselman puolesta, mutta vastustan matkustuskieltoa, johon Kuuban hallitus määräsi Damas de Blanco -ryhmän.

  Jonas Sjöstedt (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Äänestin Kuubaa koskevan päätöslauselmaehdotuksen puolesta, vaikka siitä puuttuu useita poliittista taustaa koskevia tärkeitä tietoja.

Kuuban tilanteen pääongelma johtuu Yhdysvaltojen johtamasta saarrosta ja Yhdysvaltojen vihamielisistä uhkauksista Kuubaa kohtaan.

Saarron ja Yhdysvaltojen vihamielisen uhkailun lopettaminen olisi kaikkein tärkein askel luotaessa ilmapiiriä, jossa aidolla demokratialla olisi paremmat mahdollisuudet juurtua Kuubaan.

Yhdysvaltojen hyökkäävä politiikka ei ole kuitenkaan ainoa syy siihen, miksi sananvapautta ja demokratiaa rajoitetaan Kuubassa niin ankarasti. Myös Kuuban hallituksen on kannettava oma vastuunsa asiassa.

Yksi esimerkki muiden joukossa on päätös olla päästämättä Saharov-palkinnon voittajaa, Damas de Blanco -ryhmää, maasta vastaanottamaan palkintoa Strasbourgissa.

Äänestin päätöslauselman puolesta sen puutteista huolimatta, sillä halusin vastustaa matkustuskieltoa, johon Kuuban hallitus määräsi Damas de Blanco -ryhmän.

  Sahra Wagenknecht (GUE/NGL), kirjallinen. (DE) Vastustan Kuubaa koskevaa päätöslauselmaa, joka on puolueellinen ja jossa ei oteta lainkaan huomioon tosielämän ongelmia maassa. Jos tuomitsemme Kuuban

– emme anna mitään arvoa maan pyrkimyksille kehittyä toisella tavalla eri puolilta tulevaa vastarintaa uhmaten

– sivuutamme Kuuban esimerkilliset saavutukset kansalaisten hyvinvoinnin takaamisessa, jota se jatkaa Yhdysvaltojen kauppasaarrosta ja talouden vakavista ongelmista huolimatta

– kiellämme sen, että Kuuban järjestelmän olemassaolon jatkuminen tarjoaa toivon pilkahduksen niin kutsutussa kolmannessa maailmassa niille, jotka ovat häviäjien puolella maailman globaalistuessa ja markkinoiden ja taloudellisen hyödyn mennessä kaiken muun edelle.

Päätöslauselmassa ihmisoikeuksien käsite nähdään hyvin kapea-alaisena, mikä paljastaa sietämättömän kaksinaismoralismin. Päätöslauselman tarkoituksena ei ole puolustaa ihmisoikeuksia vaan tuomita Kuuban järjestelmä ja edistää sen kukistumista. En halua olla missään tekemisissä sen kanssa.

- Päätöslauselmaesitys: Unionin talousarvion hallinnointi (RC-B6-0074/2006)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Yhteisön talousarvion toteuttaminen eli sen varmistaminen, että poliittiset päätökset pannaan todella täytäntöön, on erittäin tärkeää.

Valitettavasti talousarviomenettelyn avoimuus on vähentynyt entisestään ja menettelystä on tullut hajanaisempi, joten varojen lopullisesta osoitteesta on vaikea saada varmuutta.

Vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytetyt ja eniten maksamaan joutuvien maiden vaatimat budjettisäästöt ovat tarkoittaneet sitä, että yhteisön vuotuisen talousarvion hyväksymisen jälkeen monille painopistealoille on jäänyt liian vähän varoja, minkä vuoksi on jouduttu jakamaan varoja uudelleen, leikkaamaan määrärahoja kaikista budjettikohdista ja laatimaan lukemattomia lisätalousarvioita. Toisin sanoen toteuttamatta jättäminen on ollut suotavaa joillakin aloilla toisten alojen rahoittamiseksi, olipa hyväksytty talousarvio millainen tahansa.

Toteuttamatta jättämiseen vaikuttavat myös erilaiset toimet ja säädökset, esimerkiksi vakaus- ja kasvusopimus. Tältä osin komissio ja neuvosto eivät saa puhtaita papereita, sillä maksusitoumuksiin nähden maksuja on vähennetty jatkuvasti.

Kansallisen täytäntöönpanon ohella jäsenvaltiokohtaiset painopistealat on määriteltävä paikan päällä erityisesti rakennerahastojen osalta. Juuri ehdotetuista välineistä huolimatta ehdotusten hyväksyminen ei saa mielestämme olla uusista rahoitusnäkymistä käytävien neuvottelujen edellytyksenä.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys.)

- Päätöslauselmaesitys: Kalavarat (RC-B6-0076/2006)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Juuri äänestämässämme päätöslauselmaesityksessä tuodaan esiin tarve toteuttaa uusia hoitotoimenpiteitä Välimerellä. Kalavarojen kestävyys on taattava aina huolellisesti, jotta kalastustoiminta säilyy elinkelpoisena, kalastusalukset voivat jatkaa toimintaansa, työpaikat säilyvät ja kalastusyhteisöjä voidaan kehittää.

Neuvoston olisi mielestämme näin ollen hyväksyttävä hoitotoimenpideasetus, josta parlamentti on nyt antanut lausuntonsa.

Nykytilanteessa muiden alueiden kalastajat saattavat kuitenkin joutua syrjityiksi, joten meistä tehokas hajauttaminen on välttämätöntä ja tärkeimmät sidosryhmät eli kalastajat ja heidän edustuselimensä on otettava mukaan hoitotoimenpiteistä tehtäviin päätöksiin, sillä käytännön toimien on vastattava kunkin alueen erityistilannetta.

Meistä hoitotoimenpideasetukseen olisi liitettävä tarvittavat toimet asetuksen sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kompensoimiseksi yhteisön varoilla. Kaikkien toimenpiteiden on perustuttava tieteelliseen kalastustutkimukseen.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) On monia tilanteita, joihin 25 jäsenvaltion EU ei sovi lainkaan, eikä sama ratkaisu käy kaikille – jos se nyt on koskaan käynytkään. Minulla ei pitäisi olla Skotlannista kotoisin olevana parlamentin jäsenenä mitään sanomista Välimeren asioihin, joten äänestin tyhjää. EU:n on löydettävä uusia toimintatapoja päätösten legitiimiyden varmistamiseksi. Jos jatketaan sillä linjalla, että kaikki ovat yhtä kiinnostuneita kaikesta, ei päästä puusta pitkään vaan tehdään vain hallaa EU:lle.

  Puhemies. – Äänestysselitykset ovat päättyneet.