Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 14. helmikuuta 2006 - Strasbourg

4. Ihmisoikeus- ja demokratialauseke Euroopan unionin sopimuksissa (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Agnoletton laatima ulkoasiainvaliokunnan mietintö (A6-0004/2006) ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa (2005/2057(INI)).

  Vittorio Agnoletto (GUE/NGL), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ihmisoikeus- ja demokratialausekkeella on parlamentissa pitkät perinteet, ja se perustuu oletukselle siitä, että kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sekä laajemmassa mielessä myös taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien on oltava erottamaton osa Euroopan unionin politiikkaa.

Ihmisoikeuslauseke sisällytettiin ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa Lomén sopimukseen, ja vuonna 1990 sitä sovellettiin myös Argentiinaan. Euroopan parlamentti pyytää joka vuosi vuosittaisessa mietinnössään lisäämään lausekkeen painoarvoa ja kehottaa neuvostoa antamaan parlamentille merkittävämmän aseman lausekkeen täytäntöönpanon valvonnassa. Parlamentin pyyntöihin ei ole tähän mennessä saatu tyydyttävää vastausta. Ihmisoikeuslauseke on sisällytetty nyt jo yli 50 sopimukseen, ja sitä sovelletaan yli 120 maassa. Tässä yhteydessä haluan korostaa AKT-valtioiden kanssa kesäkuussa 2000 allekirjoitetun Cotonoun sopimuksen merkitystä, koska sillä vahvistettiin lausekkeen asemaa.

Haluan ensiksi puhua Euroopan parlamenttia koskevasta asiasta. Sen on annettava hyväksyntänsä ennen sopimuksen voimaantuloa, mutta sen hyväksyntää ei tarvita kuulemisen aloittamiseksi tai sopimuksen soveltamisen keskeyttämiseksi määräajaksi. Tämä heikentää parlamentin institutionaalista ja yleensäkin poliittista asemaa.

Tästä syystä mielestäni on tärkeää korostaa, ettei parlamentti ole enää valmis antamaan hyväksyntäänsä sellaisille uusille kansainvälisille sopimuksille, jotka eivät sisällä ihmisoikeus- ja demokratialauseketta. Parlamentti katsoo, että sen on osallistuttava kolmansien maiden kanssa tehtäviä uusia sopimuksia koskevien neuvotteluvaltuuksien määrittämiseen ja erityisesti sopimusten poliittisten ja ihmisoikeudellisten tavoitteiden määrittelemiseen. Lisäksi parlamentti pyytää, että se otetaan mukaan kuulemisen aloittamista tai sopimuksen keskeyttämistä koskevaan päätöksentekoprosessiin ja että sama koskee päätöstä keskeyttää johonkin valtioon kohdistuva sääntöjenmukainen kielteinen toimenpide. Parlamentti katsoo myös, että se olisi otettava mukaan assosiaationeuvostoihin ja ihmisoikeuksien alikomiteoihin, ja toivoo, että parlamenttien välisistä suhteista vastaavat Euroopan parlamentin valiokunnat saisivat niissä merkittävän aseman ja että demokratialauseketta koskevat keskustelut sisällytettäisiin aina niiden kokousten esityslistalle.

Toinen asia, jota haluan käsitellä, liittyy EU:n ja kolmansien maiden väliseen vastavuoroisuuteen, jota ei ole tähän mennessä hyödynnetty täysimääräisesti. Mielestäni lauseketta olisi sovellettava kyseessä olevan rikkomuksen eikä kyseessä olevan valtion perusteella.

Lisäksi on välttämätöntä sisällyttää lauseke EU:n ja kolmansien maiden, niin teollisuusmaiden kuin kehitysmaidenkin, välisiin uusiin sopimuksiin, joihin kuuluvat alakohtaiset sopimukset sekä kauppaa ja teknistä tai taloudellista tukea koskevat sopimukset, samansuuntaisesti kuin AKT-valtioiden kanssa on toimittu.

Ihmisoikeuskysymykset on sisällytettävä järjestelmällisesti assosiaationeuvoston asialistalle. Tässä yhteydessä katsomme, että kolmansissa maissa sijaitsevien komission lähetystöjen pääjohtajien tehtäviä on lisättävä. Kehotamme laatimaan maakohtaisia monivuotisia strategia-asiakirjoja, joita käsitellään säännöllisesti.

Assosiaationeuvoston ja ihmisoikeuksien alikomitean välillä on käynnistettävä jäsennelty vuoropuhelu. Parlamentti kehottaa perustamaan yleisesti ihmisoikeusasioita käsitteleviä alikomiteoita, joilla on valtuudet valvoa demokratialausekkeen noudattamista, soveltamista ja täytäntöönpanoa ja ehdottaa tiettyjä myönteisiä toimenpiteitä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. On tärkeää korostaa, että näihin alivaliokuntiin on otettava mukaan parlamenttien ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen edustajia, joita alivaliokunnan työssä on kuultava.

Tämän lisäksi on vielä yksi erittäin tärkeä seikka. Päätöslauselmassa tunnustetaan, että lausekkeen soveltamista on vaikeuttanut se, että kuulemismenettelyn käynnistäminen edellyttää neuvoston yksimielisyyttä. Parlamentti pyytääkin, että yksimielisyysvaatimus poistetaan ja että tältä osin muutetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohtaa, koska se rajoittaa Euroopan parlamentin toimintaa tällaisissa tapauksissa.

Totean lopuksi, että parlamentti katsoo, että lauseketta on sovellettava kaikkiin valtioihin ja kaikkiin sopimuksiin. Parlamentin mielestä uuteen naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden kanssa voitaisiin kuitenkin harkita sellaisten sopimusten allekirjoittamista, jotka ovat kauaskantoisempia kuin demokratialauseke ja jotka perustuvat demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien edistämiseen yhteisten instituutioiden avulla, Euroopan neuvoston ja alueellisten sopimusten esimerkin mukaisesti.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön, jonka parlamentin arvoisat jäsenet, ja erityisesti jäsen Agnoletto, ovat laatineet ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa, sekä parlamentin käsiteltävänä olevaan päätöslauselmaan.

Ihmisoikeuslausekkeita on sisällytetty järjestelmällisesti ulkosuhteiden alan sopimuksiin vuodesta 1995, ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin on aika arvioida saavutuksia. Kaikkien EU:n toimielinten on työskenneltävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ja korostan olevani sitoutunut käymään jatkuvaa ja erittäin käytännönläheistä vuoropuhelua neuvoston ja parlamentin kanssa. Tämä mietintö tarjoaa hyvän perustan vuoropuhelulle.

Aloitan korostamalla tähänastisia merkittäviä saavutuksia: on sanottava, että lasi on enemmän kuin puoliksi täynnä. Keskustelut ja neuvottelut ovat olleet usein hyvinkin vaikeita, mutta kuten totesitte, komissio on onnistunut sisällyttämään ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet yli 50 sopimukseen, jotka käsittävät yli 120 maata. Huomionarvoinen esimerkki on Cotonoun sopimuksen 9 ja 96 artikla. Kauppapolitiikan alalla kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon kannustinjärjestelmä eli "GSP+" tarjoaa lisäetuja sellaisille valtioille, jotka noudattavat muun muassa ihmisoikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia koskevia tiettyjä kansainvälisiä normeja. Kannustin on siis myönteinen.

Ihmisoikeuslausekkeiden vaikutus on jo nähtävissä, ja jo niiden pelkkä olemassaolo antaa tarvittavan tuen useille ihmisoikeusaktivisteillemme. Ihmisoikeudet ovat näkyvästi esillä kaikessa kumppaniemme kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa. Yhä useammat kumppanivaltiot perustavat ihmisoikeuksien alakomiteoita, ja EU:n naapuruuspolitiikkaa koskevat toimintasuunnitelmat sisältävät ihmisoikeuksia erittäin yksityiskohtaisesti käsitteleviä kappaleita.

Komissio toteuttaa troikan osana joka vuosi useita ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä toimia, ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta rahoitetaan ihmisoikeushankkeita kaikkialla maailmassa. Komissio rahoittaa myös useita ihmisoikeuksiin vaikuttavia teknisen avun hankkeita, jotka käsittävät esimerkiksi kumppanivaltioiden poliisikoulutuksen kehittämistä ja oikeusjärjestelmän nykyaikaistamista. Oikeusvaltioperiaate on yksi tärkeimmistä periaatteista, jonka suhteen voimme mielestäni saada todellisia muutoksia aikaan.

Haluan myös mainita, että jäsenvaltioiden ja komission edustustot ja lähetystöt toimivat erittäin aktiivisesti tässä suhteessa. EU:n edustustojen ja lähetystöjen päälliköt laativat säännöllisesti ihmisoikeuksia koskevia yhteisiä tilastoja ja selvityksiä ihmisoikeuksia koskevien EU:n eri suuntaviivojen täytäntöönpanosta sekä laativat yksityiskohtaisia analyyseja ihmisoikeustilanteen ja demokratian kehityksestä tietyissä maissa. Komission lähetystöjen laatimissa poliittisissa selvityksissä käsitellään yhä useammin ihmisoikeuksia.

Ihmisoikeuslausekkeen tämänhetkistä tehokkuutta on arvioitava kattavasti. Ihmisoikeus- ja demokratialauseke on jo sinänsä merkittävä keino osoittaa EU:n ja sen kumppanimaiden yhteistä sitoumusta ihmisoikeuksien noudattamiseen ja edistämiseen. Ihmisoikeuslausekkeen ansiosta voidaan kehittää syvällisempää ja tiiviimpää ihmisoikeusvuoropuhelua. Näiden lausekkeiden olemassaolo voi joissakin tapauksissa jopa estää mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia.

Haluan korostaa seuraamuksista, ettei niiden soveltamisen yleisyys ole selvästikään riippuvainen niinkään ihmisoikeuslausekkeen sanamuodosta kuin jäsenvaltioiden ja muiden valtioiden poliittisesta tahdosta. Olen samaa mieltä siitä, että EU:n ihmisoikeuspolitiikan uskottavuus kärsii, jos vakavien ihmisoikeusrikkomusten johdosta ei sovelleta seuraamuksia.

Komissio haluaisi omasta puolestaan, että näitä lausekkeita sovellettaisiin vahvemmin, mutta ratkaisuna ei kuitenkaan voi olla uusien lausekkeiden sisällyttäminen sopimuksiin. Meidän on sen sijaan lisättävä tietämystä ihmisoikeuskysymysten merkityksestä suhteessa muihin painopisteisiin ja yksimielisyyttä tästä asiasta kaikkialla EU:ssa. Mietintö antaakin arvokkaan panoksen tässä mielessä.

Mitä tulee parlamentin osallisuuteen sopimusneuvotteluissa tai sopimuksen soveltamisen keskeyttämisessä, tiedätte, että näistä menettelyistä määrätään selväsanaisesti perustamissopimuksessa ja että ne kuvastavat EU:n toimielintenvälistä rakennetta. Parlamentilla on jo arvokas tehtävä, sillä sen on kiinnitettävä huomiota ihmisoikeuskysymyksiin. Tästä vastaa erittäin aktiivisesti toimiva ihmisoikeuksien alivaliokunta, joka antaa vuosittaisen kertomuksensa ihmisoikeuksista maailmassa ja useita päätöslauselmia eri ihmisoikeuskysymyksistä, joista alivaliokunnassa käydään myös paljon keskustelua. Suhtaudun lisäksi erittäin myönteisesti ehdotukseen siitä, että parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat ryhtyvät käsittelemään ihmisoikeusasioita huomattavasti aiempaa järjestelmällisemmin. Mielestäni teillä on tässäkin suhteessa merkittävä tehtävä.

Kannatan myös sitä, että nykyisen ihmisoikeuksia koskevan EU:n vuosikertomuksen muotoa uudistetaan niin, että siitä saadaan täysin toimielintenvälinen kertomus ja että siihen sisällytetään arviointi ihmisoikeuslausekkeiden soveltamisesta.

Haluan lopuksi toistaa, että ihmisoikeuslausekkeiden soveltamisella saavutettua edistystä olisi mitattava sen mukaan, kuinka hyvin kumppanivaltiot on saatu osallistumaan aitoon ihmisoikeusvuoropuheluun ja kuulemisiin ja missä määrin ihmisoikeustilannetta on saatu tällä tavoin parannettua.

Ihmisoikeuslausekkeet ovat kymmenen viime vuoden aikana osoittautuneet välttämättömäksi perustaksi, jolta kehitetään todella vaikuttavaa ihmisoikeusvuoropuhelua kumppaneidemme kanssa, sillä tällä tavoin nämä valtiot muuttavat vähitellen käytäntöjään. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö parantamisen varaa olisi. Aina on parantamisen varaa, ja odotan kiinnostuneena tämänpäiväistä keskustelua sekä jatkuvaa ja aktiivista keskustelua parlamentin kanssa. Olemme valmiita kuuntelemaan, mutta haluamme myös osallistua ihmisoikeustilanteen parantamiseen kaikkialla maailmassa.

(Suosionosoituksia)

  Fernando Fernández Martín (PPE-DE), kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Ferrero-Waldner, hyvät parlamentin jäsenet, ihmisoikeuslausekkeen sisällyttäminen EU:n kansainvälisiin sopimuksiin on yksi Euroopan unionin tunnusmerkeistä. Lausekkeen sisältö on kehittynyt vuosien mittaan perättäisten sopimusten luonteen mukaisesti. Tällä hetkellä lauseke on sisällytetty yli 50 sopimukseen ja sitä sovelletaan yli 120 valtioon, kuten komission jäsen juuri totesi. Tämä ei valitettavasti ole vaikuttanut siihen, että olemme ajoittain joutuneet keskeyttämään sopimusten soveltamisen ihmisoikeusrikkomusten vuoksi.

Kehitysyhteistyövaliokunta haluaa korostaa seuraavia seikkoja tänään käsiteltävänämme olevasta mietinnöstä:

Toteamme ensinnäkin, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmalliset ja jakamattomat ja että ihmisoikeudet, demokratia ja kehitys ovat täysin sidoksissa toisiinsa.

Toiseksi haluamme korostaa, että köyhyyden torjunta on ensisijainen tavoitteemme ja ettei siinä onnistuta ilman demokratisoitumis- ja kehitysprosessia koskevaa maailmanlaajuista lähestymistapaa.

Kolmanneksi haluamme painottaa, että on asetettava kaksi ehtoa siten, että ihmisoikeuksien alalla edistyville maille annetaan enemmän tukea ja että ihmisoikeuksien vakavaan ja jatkuvaan rikkomiseen suhtaudutaan kielteisesti.

Neljänneksi korostamme Cotonoun sopimuksen esimerkillistä arvoa, sillä sitä sovelletaan jopa 77 valtioon ja sen 96 artiklassa määrätty keskeyttämislauseke on toiminut tehokkaasti ja joustavasti. Cotonoun sopimus onkin ainoa sopimus, jonka nojalla on sovellettu seuraamuksia ja joka on toiminut suhteellisen hyvin.

Viidenneksi painotamme, että avoimuus on yksi valiokuntamme johtavista periaatteista.

Kuudenneksi tuemme kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet, ja suhtaudumme tässä yhteydessä myönteisesti G8-maiden päätökseen antaa anteeksi 18 maailman köyhimmän maan velat.

Seitsemänneksi vetoamme valtioihin, joiden kanssa toimimme yhteistyössä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta ne sitoutuisivat tavoitteisiin vahvemmin.

Kahdeksanneksi pahoittelemme tiettyjä komission päätöksiä, joista emme ole samaa mieltä, kuten Sudania koskevien sanktioiden lopettaminen, kun otetaan huomioon Darfurin vakavat tapahtumat.

  Glyn Ford (PSE), kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, valiokuntani suhtautuu myönteisesti jäsen Agnoletton mietintöön, jota tuemme täysin muutamaa vähäistä varausta lukuun ottamatta. Valiokuntamme lausunto hyväksyttiin itse asiassa 20 äänellä puolesta ja 1 äänellä vastaan, mikä vahvistaa jäsen Agnoletton äskeiset toteamukset.

Kuten komission jäsen totesi, tilannetta on aika tarkastella uudelleen nyt, kun näitä ihmisoikeussopimuksia on sovellettu 14 vuoden ajan. Vuoden 1995 jälkeen ihmisoikeuslausekkeeseen on vedottu 12 kertaa. Tapaukset ovat koskeneet Nigeriä, Guinea-Bissauta, Keski-Afrikan tasavaltaa, Togoa, Haitia – josta juuri palasin vaalivalvontatehtävistä – Komoreita, Norsunluurannikkoa, Fidžiä, Liberiaa ja Zimbabwea. Ihmisoikeuslauseke on estänyt myös sopimusten tekemisen Australian ja Uuden-Seelannin sekä Valko-Venäjän kanssa Lukašenkon yhä autoritaarisemman hallintotavan vuoksi.

Suhtaudumme myönteisesti lausekkeen sisällyttämiseen eri sopimuksiin ja haluaisimme, että se sisällytettäisiin myös alakohtaisiin kauppasopimuksiin. Katsomme, että ihmisoikeusrikkomuksiin reagoimiselle olisi oltava täsmälliset ja mahdollisesti hieman joustavammat vertailukohdat. Kehotamme komissiota luomaan seurantajärjestelmän, jossa kauppasopimusten ja yksipuolisten kaupan toimenpiteiden täytäntöönpano ja tilapäinen keskeyttäminen kytketään siihen, että edunsaajamaa noudattaa demokraattisia perusnormeja ja kunnioittaa ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia, kuten ihmisoikeuksia koko maailmassa käsittelevässä Euroopan parlamentin vuosikertomuksessa esitetään.

Olen samaa mieltä komission jäsenen kanssa siitä, että vaikka parlamentti osallistuu lausekkeen sisällyttämiseen kaupan ja muiden alojen sopimuksiin, sitä ei kuitenkaan oteta virallisesti mukaan lausekkeen täytäntöönpanoon. Pyydämme komissiota kuitenkin ottamaan omasta aloitteestaan parlamentin tulevaisuudessa tiiviimmin mukaan ihmisoikeuslausekkeiden ja vastaavien vaatimusten täytäntöönpanon arviointiin.

  Giorgos Dimitrakopoulos, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ensiksi kiittää esittelijä Agnolettoa hänen esittelemästään erinomaisesta mietinnöstä.

Mielestäni on tärkeää, että jäsen Agnoletto viittaa mietinnössään uudenlaisiin tehtäviin, jotka parlamentille on annettava kolmansien maiden kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa ja myös sopimusten täytäntöönpanossa ja sen valvonnassa. Tämä muuttaisi merkittävästi toimielinkehystä, jossa näitä sopimuksia tehdään.

Jäsen Agnoletto suosittelee aivan oikein ihmisoikeuslausekkeen ulottamista koskemaan kaikkia aloja ja kaikkia maita, ja hän käyttää väitteensä tukena mielenkiintoista ennakkotapausta. Jäsen Agnoletto kehottaa perustellusti tehostamaan valvontaa ja valvontamenettelyjä sen selvittämiseksi, noudattavatko osapuolet allekirjoittamiaan sopimuksia, sillä kaikkihan tiedämme, että allekirjoittaminen on usein helppoa mutta noudattaminen vaikeaa. Jäsen Agnoletto mainitsee oikeutetusti tarpeen perustaa muun muassa sopimusten soveltamista koskeva menetelmä. Hän on oikeassa vaatiessaan ihmisoikeusulottuvuuden korostamista tässä menetelmässä. Lisäksi hän tekee oikeat lopulliset päätelmät siitä, että meidän on vihdoin laadittava uusi lauseke, jonka sisältö on yhdenmukainen kaikkien keskusteltavien aiheiden ja kaiken sen kanssa, mitä olemme useaan otteeseen suositelleet ja toisissa yhteyksissä taas arvostelleet EU:n prosessin välityksellä.

Kuten tiedätte, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on esittänyt tarkistuksen, jonka jäsen Agnoletto on käsittääkseni hyväksynyt ja joka näin ollen tukee hänen mietintöään.

  María Elena Valenciano Martínez-Orozco, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjen demokratian periaatteiden ja perusihmisoikeuksien kunnioittaminen luo perustan osapuolten sisä- ja ulkopolitiikalle ja muodostaa olennaisen osan EU:n kansainvälisiä sopimuksia.

Juuri mainitsemani demokratialausekkeen raskas ja moniselitteinen sanamuoto aiheuttaa useita rajoituksia, eikä olemassa ole tarvittavaa mekanismia, jolla voitaisiin varmistaa sen asianmukainen toiminta. Tämän vuoksi lauseketta käytetään usein tekosyynä tai retorisena esimerkkinä, joka ei johda mihinkään todellisiin seuraamuksiin.

Tänään käsiteltävänämme olevalla mietinnöllä on tarkoitus korjata tämä tilanne ja lisätä lausekkeen oikeudellista vaikuttavuutta. Tätä tarkoitusta varten me sosiaalidemokraatit olemme esittäneet useita ehdotuksia, jotka on sisällytetty mietintöön, mihin olemme erittäin tyytyväisiä. Haluan tässä yhteydessä kiittää jäsen Agnolettoa hänen työstään ja ymmärtämyksestään.

Emme kuitenkaan halua elätellä mitään harhaluuloja. Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö joutuu jälleen vastakkain todellisuuden kanssa, kun lauseketta ryhdytään soveltamaan.

EU:n on edistettävä lausekkeen käyttöönottoa mietinnössä suositellulla tavalla, ja tätä vaadimme tänään täällä parlamentissa. EU:n on edelleen osoitettava merkittävää poliittista tahtoa, jotta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta todellakin saadaan lisäarvoa kansainvälisiin sopimuksiin ja ihmisarvon lisäämiseen, jotta lausekkeesta ei tule ainoastaan kuollut kirjain ja jotta sitä ei käytetä tekopyhästi ja sovelleta ainoastaan silloin, kun se meille sopii. Tämän varmistamiseksi EU:n on sitouduttava aidosti edistämään ihmisoikeuksia tehokkaalla, uskottavalla ja johdonmukaisella tavalla.

Voimme ottaa käyttöön varoitusjärjestelmän, jonka avulla voidaan havaita ihmisoikeusrikkomukset ja jonka ansiosta voimme toimia asianmukaisesti ja ajoissa. EU:n on edelleen sovellettava ihmisoikeuslauseketta vastavuoroisesti, sillä meidän on pystyttävä käymään suoraa ja avointa vuoropuhelua niiden maiden kanssa, joiden kanssa olemme tehneet sopimuksia. Meidän on myös pystyttävä ottamaan vastaan kritiikkiä kumppanivaltioilta esimerkiksi siitä, kuinka EU:n jäsenvaltiot kohtelevat kansalaisiaan, ja toteutettava tarvittavat toimet.

EU:n on toimittava uskottavasti. Ihmisoikeuksia ei voida käyttää pelinappulana. Emme voi lakata puolustamasta niitä muiden ajankohtaisten intressien ilmetessä. EU:n on toimittava rehellisesti ja selkeästi. Meidän on vaadittava kuolemanrangaistuksen poistamista Intiassa, Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. On vaadittava kidutuksen lopettamista kaikkialla, niin Guantánamossa, Irakissa kuin Syyriassakin.

Meidän on oltava varuillamme puolustaessamme yleismaailmallisia oikeuksiamme maailmassa, joka on täysin sokaistunut lyhyen aikavälin intressien turvaamisesta ja turvallisuudesta.

  Sajjad Karim, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, neuvosto päätti toukokuussa 1995, että perusoikeuksien ja EU:n demokraattisten ihanteiden suojelemiseksi kaikkien kahdenvälisten sopimusten olennaiseksi osaksi olisi sisällytettävä lauseke, jossa vaaditaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

Lausekkeen käyttöönoton jälkeisinä kymmenenä vuonna se on kestänyt yhteisöjen tuomioistuimen perinpohjaisen tarkastelun ja sisällytetty yli 50:een EU:n sopimukseen. Näiden kymmenen vuoden aikana EU:ta on kuitenkin arvosteltu siitä, ettei se ole pystynyt toteuttamaan käytännössä ihmisoikeusvälineitään ulkosuhteiden alalla, ja on tullut yhä selvemmäksi, että perusihmisoikeudet, joita lausekkeella pyritään suojelemaan, jäävät strategisen kumppanuuden ja reaalipolitiikan kaksinaismoraalin varjoon suhteissa EU:n kannalta tärkeisiin maihin.

Otan esimerkiksi sen, että paperilla esittämistämme vaatimuksista huolimatta uuden palestiinalaishallinnon valinnan käynnistämässä keskustelussa kävi selvästi ilmi, että lausekkeen täytäntöönpano riippuu pääasiassa EU:n poliittisesta halusta asettaa ihmisoikeuskysymykset etusijalle taloudellisiin ja poliittisiin intresseihin nähden. Jo ennen kuin demokraattisin vaalein valitulla hallinnolla oli tilaisuus järjestäytyä, EU:n ja Palestiinan sopimusta tarkasteltiin uudelleen ihmisoikeuslausekkeen perusteella tavalla, josta neuvosto ja komissio ovat molemmat todenneet olevan hyvin vähän apua, sillä se vähentää EU:n vaikutusvaltaa. Kuinka EU vastaa, kun sille esitetään kysymyksiä EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen soveltamisesta, kun otetaan huomioon, että Israel jättää järjestelmällisesti huomiotta kaikki YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ja toimii täysin vastoin Kansainvälisen tuomioistuimen määräyksiä jatkaessaan Itä-Jerusalemin miehitystä ja evätessään palestiinalaisilta itsemääräämisoikeuden?

Olen arvostellut ankarasti EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa ja tutkinut huolellisesti ihmisoikeuslausekkeen soveltamista useaan otteeseen täällä parlamentissa. Minulle vastataan kuitenkin pelkin kiertoilmauksin sanoen esimerkiksi, että meidän on säilytettävä vaikutusvaltamme ja jatkettava vuoropuhelua. Jos neuvosto ja komissio eivät pysty selvittämään parlamentille, kuinka ne soveltavat ihmisoikeuslauseketta johdonmukaisesti, tehokkaasti ja avoimesti, kuinka ne voivat olettaa parlamentin hyväksyvän uudet kansainväliset sopimukset?

Tähän välineeseen sisältyvät epämääräiset kriteerit ja riittämättömät prosessit eivät ole helpottaneet joidenkin EU:n päätösten logiikan ymmärtämistä, eikä EU voi niiden perusteella puolustautua sitä vastaan esitetyiltä syytöksiltä, jotka koskevat kaksinaismoralismia ja syrjintää tietyissä vakavissa ihmisoikeuksien rikkomistapauksissa. Uudistetulla tekstillä on tarjottava vaiheittain täytäntöönpantava, konkreettinen mekanismi, joka käsittää vuoropuhelun ja varoitusjärjestelmän, sekä joukko välineitä, joihin kuuluvat järkevät seuraamukset ja sopimusten keskeyttäminen. Näin lisätään ihmisoikeuksia jatkuvasti rikkovia tahoja vastaan toteutettavien EU:n toimien vaikutusta ja EU:n vaikutusvaltaa. Välineen pitäisi lisäksi perustua vastavuoroisuuden periaatteeseen kaikissa EU:n maaperällä ja EU:n ulkopuolisissa maissa tapahtuvissa rikkomistapauksissa. CIA:n laittomia toimia Euroopassa koskevasta polemiikista on käynyt selville ainakin se, ettei EU ole saanut ylläpidettyä järjestystä edes omalla maaperällään.

Terrorismin vastaisessa sodassa tapahtuneen uusimman käänteen merkitystä ei voida liioitella, sillä EU on menettänyt kaikki perusteet vedota omaan toimintaansa ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi nyt, kun Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat käynnistäneet tutkimukset ja varoittaneet, että tarvittaessa voidaan turvautua 7 artiklan seuraamusmekanismien soveltamiseen. EU:n on nyt toteutettava perusteellinen ja kattava uudistus sekä yhdistettävä ihmisoikeuspolitiikkansa ulkoinen ja sisäinen ulottuvuus toisiinsa ja tasapainotettava niitä.

EU on pyrkinyt johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti edistämään yhtenäistä käsitystä ihmisoikeuksista samalla, kun kansalaisjärjestöt ovat kiittäneet parlamenttiamme ihmisoikeuksien alikomitean perustamisen myönteisestä vaikutuksesta. Alivaliokunta on puheenjohtaja Flautren johdolla edennyt voitosta voittoon, ja Michael Mathesonin nimityksen johdosta olemme saaneet jalansijaa ihmisoikeuksia koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanossa.

Totean lopuksi, että ihmisoikeudet ovat yhä näkyvämmin esillä useilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla ja että monialaiset aiheet edellyttävät johdonmukaisempaa osallistumista. Yhteisessä päätöksenteossamme onkin hyödynnettävä tietojamme ja kykyjämme, kun kuulemisia aloitetaan ja sopimusten soveltaminen keskeytetään ihmisoikeuksien perusteella.

  Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tänään aiheena oleva lauseke muodostaa perustan ja antaa oikeutuksen kolmansia maita koskeville EU:n toimille ihmisoikeuksien kunnioittamisen alalla. Jäsen Agnoletton mietinnössä esitetään joitakin tärkeitä ehdotuksia, joista parlamentissa vallitsee erittäin laaja yksimielisyys, kuten voitte huomata. Lausekkeessa on kuitenkin joitakin puutteita. Ensinnäkin se on epäyhdenmukainen: lausekkeen sanamuoto vaihtelee sopimusten mukaan. Minä ja esittelijä kannatamme lausekkeen parantamista sen poliittisen ja oikeudellisen vaikutuksen tehostamiseksi. On esimerkiksi määriteltävä selvästi, että sopimusosapuolet ovat velvollisia noudattamaan kansainvälisiä normeja ja sopimusvelvoitteita.

Toiseksi lausekkeen tukena ei useimmissa tapauksissa ole täytäntöönpanon varmistamiseen tarvittavia käytännön menettelyjä, kuten on jo todettu. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi EU:n on otettava käyttöön tällaiset menetelmät. Emme pysty säilyttämään uskottavuuttamme kumppanivaltioidemme silmissä, jos väitämme toisaalta pyrkivämme siihen, että ihmisoikeudet ovat olennainen osa politiikkaamme, ja jos toisaalta emme kuitenkaan toteuta tarvittavia toimenpiteitä, jos nämä valtiot rikkovat ihmisoikeuksia järjestelmällisesti. AKT-valtioita koskevat sopimukset ovat nähtävästi tällä hetkellä edistyneimpiä, ja niitä olisikin käytettävä mallina.

Lausekkeen täytäntöönpanomekanismeja on myös suhteutettava. Niitä ei voida pitää ainoastaan keinona nuhdella ihmisoikeusrikkomuksista vaan myös tapana lujittaa ihmisoikeuksia kolmansissa maissa. Tästä syystä myönteinen lähestymistapa on niin tärkeää ihmisoikeuslausekkeen yhteydessä.

On olennaisen tärkeää, että parlamentti otetaan mukaan lausekkeen täytäntöönpanon varmistamisen kaikkiin vaiheisiin, jotta voidaan taata parlamentin politiikan johdonmukaisuus, uskottavuus ja avoimuus. Kun parlamentin päätöslauselmassa viitataan lausekkeeseen tai kehotetaan toteuttamaan asianmukaisia toimia, neuvoston olisi kuultava nämä kehotukset ja arvioitava niiden asianmukaisuutta.

Toinen olennainen seikka on lausekkeen ja poliittisen vuoropuhelun jäsentelyn välinen yhteys. Lausekkeen ja ihmisoikeuksien alikomiteoiden perustamisen välinen yhteys on tehtävä selväksi, ja näitä alikomiteoita olisi lujitettava. Mielestäni tässä yhteydessä on valitettavaa myös se, että EU on höllentänyt edellytyksiään erityisesti joidenkin naapurivaltioidemme osalta. Jos aiomme panna lausekkeen täytäntöön tehokkaasti, meidän on luotava tarvittavat foorumit, joilla voidaan käydä suoraa ja rakentavaa keskustelua ihmisoikeuksista.

Vastavuoroisuusperiaatteesta haluaisin sanoa, että vuoropuhelun on oltava vastavuoroista erityisesti silloin, kun jotakin jäsenvaltiota arvostellaan esimerkiksi sen terrorisminvastaisesta politiikasta tai epäinhimillisistä vankilaoloista. Meidän on pystyttävä ottamaan vastaan kumppanivaltioidemme mahdollisesti esittämä kritiikki.

Lopuksi totean, että ihmisoikeuksien ei pidä olla ainoastaan ulkoasiainministeriemme vaan kaikkien valtiollisten elinten huolenaihe. Tästä syystä vaadin esittelijän tavoin, että lausekkeesta tulee kaikkien sopimustemme keskeinen osatekijä ja ettei parlamentin pidä enää antaa hyväksyntäänsä uusille sopimuksille, jotka eivät sisällä ihmisoikeus- ja demokratialauseketta.

  Jiří Maštálka, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kollegat, haluan kiittää esittelijää erinomaisesta työstä. Mielestäni mietintö on tasapainoinen ja objektiivinen ja tarjoaa ennen kaikkea hyödyllisen yhteenvedon siitä, mitä ihmisoikeuksien alalla on saavutettu, ja myös niistä tärkeistä näkökohdista, joihin tulevissa toimissa on keskityttävä. Haluan mainita seuraavat keskeiset alat.

Ensinnäkin kannatan sitä, ettei ihmisoikeuksia pidä käsittää ainoastaan kansalaisoikeuksina ja poliittisina oikeuksina vaan että on täysin välttämätöntä keskittyä myös taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin muutenkin kuin YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen yhteydessä. Toiseksi meidän olisi hyödynnettävä myönteisiä kokemuksia, joita on tähän mennessä saatu Cotonoun sopimuksen soveltamisesta, ja varmistettava, että ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden noudattamista koskevat lausekkeet sisällytetään kaikkiin alakohtaisiin sopimuksiin ja kaikkiin teollisuusmaiden kanssa tehtäviin sopimuksiin. Tarkoituksena on taata tasavertaiset mahdollisuudet kaikille sopimuspuolille. Kolmanneksi on kiinnitettävä enemmän huomiota niin sanottujen myönteisten toimien toteuttamiseen valtioiden motivaation lisäämiseksi ja turvauduttava kielteisiin toimiin ainoastaan viimeisenä oljenkortena. Näitä vaihtoehtoja punnittaessa on selvästikin pohdittava toimien vaikutuksia tavallisiin kansalaisiin.

Mielestäni yksi keskeisistä tekijöistä avoimuuden varmistamiseksi on se, että Euroopan parlamentti ja kansalaisyhteiskunta otetaan tiiviimmin mukaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita koskevan lausekkeen täytäntöönpanoon. Komission ja neuvoston työ ei ole tähän mennessä ollut kovinkaan avointa vaan usein jopa harhaanjohtavaa, mikä on herättänyt huolta siitä, että poliittiset, strategiset ja kauppaan liittyvät intressit ovat tärkeämpiä kuin selvästi määriteltyjen normien johdonmukainen täytäntöönpano. Jos päätöksentekoprosessien avoimuutta ja demokraattisuutta halutaan lisätä, Euroopan komission on täysin välttämätöntä tiedottaa parlamentille ja asianosaisille kansalaisille säännöllisesti, mielellään kerran vuodessa, ihmisoikeuksien puolustamista ja demokratian periaatteiden kunnioittamista koskevien lausekkeiden täytäntöönpanosta. Samalla on tiedotettava yksittäistapausten tutkinnasta ja neuvoston toimista tietyllä ajanjaksolla, toimien onnistumisesta sekä tulevaa toimintaa koskevista ehdotuksista, jos tilanne ei parane. Olennaisia ovat luonnollisesti edellä mainitun lausekkeen täytäntöönpanoa koskevat objektiivinen menettelytapa ja selkeä menettely.

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, lauseke laadittiin kymmenen vuotta sitten, ja sitä sovellettiin tietyissä sopimuksissa. Tässä mietinnössä halutaan vahvistaa uudet kriteerit, joita on sovellettava EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä suhteissa. Jos lauseketta rikotaan, sopimusten soveltaminen keskeytetään kyseisten maiden kanssa.

Mietinnössä kritisoidaan sitä, ettei lauseke kata kolmea suurinta alaa eli maatalous-, kalastus- ja tekstiilialaa. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia olisi luonnollisesti edistettävä kaikissa sellaisissa maailman maissa, joissa näitä periaatteita ei valitettavasti vielä noudateta. Kaikkien kunnollisten demokraattisten valtioiden olisi hyödynnettävä diplomaattisia sekä kauppaan ja kulttuuriin liittyviä suhteitaan muihin maihin kannustaakseen niiden demokratia- ja ihmisoikeuskehitystä, kuten kotimaani Yhdistynyt kuningaskunta on tehnyt jo vuosia.

Mietinnössä todetaan kuitenkin, että lauseketta on sovellettava kaikkiin maihin tasavertaisesti. Onko tätä nyt harkittu tarkkaan? Jos näin olisi, samaa lauseketta sovellettaisiin Kiinaan ja muihin Kaukoidän kehittyviin talouksiin ja muihin maailman maihin. Useat työpaikat ovat riippuvaisia Kiinan kauppasuhteista, ja tulevaisuudessa niiden määrä vain kasvaa. Olemmeko todella sitä mieltä, että saamme tällä yhdellä Euroopan parlamentin mietinnöllä muutettua historian suunnan, kun kehotamme Kiinaa muuttumaan demokraattiseksi valtioksi ja panemaan ihmisoikeudet täytäntöön täysimääräisesti yhdessä yössä? Luulenpa, ettemme onnistu tässä.

YK vetosi tänään Guantanámo Bayn vankiloiden sulkemisen puolesta. On herännyt useita ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä siitä, mitä yhdysvaltalaiset oikein tekevät Guantanámo Bayssä. Jos sopimusta on tarkoitus soveltaa tasavertaisesti kaikkiin maihin, katkaisemmeko suhteemme Yhdysvaltoihin, jos näyttää siltä, että se rikkoo ihmisoikeuksia Guantanámo Bayssä?

Minua hämmästytti myös komission jäsenen ylimielisyys hänen vaatiessaan, että muiden valtioiden, kuten Kiinan ja Japanin, on lakkautettava kuolemanrangaistus, jos ne haluavat säilyttää suhteet EU:hun. Mielestäni tämä on käsittämätöntä puuttumista muiden maiden demokraattiseen ja suvereeniin oikeuteen, jonka nojalla ne voivat valita niille ja niiden kansalaisille sopivan eurooppalaisesta järjestelmästä poikkeavan rangaistusjärjestelmän. EU itse romuttaa demokratiaa kaikissa jäsenvaltioissaan. Minulla on ensikäden tietoa siitä, kuinka Yhdistyneen kuningaskunnan suhde EU:hun ja poliittinen yhdentymisemme Euroopan yhdysvalloiksi on heikentänyt kotimaani demokratiaa. Mielestäni EU:n olisikin ehkä järjestettävä ensiksi omat sisäiset asiansa demokratian osalta. Se voisi vaikka kiinnittää aluksi huomiota Alankomaissa ja Ranskassa järjestettyjen perustuslakia koskevien kansanäänestysten tuloksiin.

Mielestäni mietintö ei ole loppuun saakka harkittu. Haluamme kyllä edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia kaikissa maailman maissa, mutta tehkäämme se näyttämällä esimerkkiä ystävinä sen sijaan, että asetamme kriteerejä ja ehtoja, joita ei täytetä.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, jos seuraajamme yrittävät sadan vuoden kuluttua arvioida EU:n tärkeimpiä arvoja ja etuja, he huomaavat, että yksi pääsyy EU:n perustamiseen oli ihmisoikeuksien puolustaminen ja edistäminen kaikkialla maailmassa. Meidän olisi joka tilanteessa liputettava ihmisoikeuksien puolesta niin, ettemme peräänny kannastamme hankalissa tilanteissa, kuten joskus valitettavasti tapahtuu.

Olen huolissani surullisen kuuluisasta kaksinaismoraalista. Olemme valmiita vaatimaan ihmisoikeuksien noudattamista ja tuomitsemaan siinä epäonnistuvat maat. Kun kyse on suurvalloista tai EU:n jäsenvaltioiden yritystoiminnan kannalta taloudellisesti erittäin tärkeistä maista, olemme kuitenkin aivan yhtä valmiita pysymään hiljaa ihmisoikeuksista tai puhumaan niistä kuiskaten. Kaksinaismoraalin kirous tahraa EU:n kunnian. Se tahraa kauniin kultatähtisen sinilippumme.

Ihmisoikeuksia on tarkasteltava myös taloudellisissa yhteyksissä. Tästä syystä tuemme kehitysmaiden velkojen anteeksi antamista, minkä jäsen Martin mainitsi. Kannatamme kuitenkin myös EU:n tuen täytäntöönpanon valvontaa, jotta varmistetaan, ettei sillä pönkitetä Afrikan ja Aasian diktatuureja.

Mielestäni on aiheellista korostaa, että ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet on sisällytettävä muun muassa tekemiimme maatalous-, kalastus- ja tekstiilialaa koskeviin alakohtaisiin sopimuksiin. Lopuksi totean, että ihmisoikeuksien suhteen on aina muistettava, ettei koskaan voida todeta, että kaikki tarvittava on tehty.

  Simon Coveney (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen ilahtunut tästä mahdollisuudesta puhua jäsen Agnoletton laatimasta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, joka käsittelee ihmisoikeus- ja demokratialauseketta EU:n sopimuksissa. Mielestäni esittelijän aloite oli kunnianhimoinen ja uskottava. Hän laati mietinnön, jota ulkoasiainvaliokunnan ihmisoikeuksien alivaliokunta kuvasi yhdeksi tärkeimmistä mietinnöistä, joita pitkiin aikoihin on laadittu.

Ihmisoikeuslauseke on sisällytetty EU:n kansainvälisiin sopimuksiin ja kauppasopimuksiin yli 50 vuoden ajan. Kuten komission jäsen totesi, sopimukset käsittävät yli 120 maata. Mietinnössä arvioidaan näiden ihmisoikeuslausekkeiden täytäntöönpanon ja noudattamisen tehokkuutta sekä ehdotetaan uusia tapoja lujittaa lauseketta sen tehostamiseksi ja sen valvonnan parantamiseksi.

Ihmisoikeuslausekkeilla on saatu jonkin verran myönteistä kehitystä aikaan. Totta puhuen EU:n ja kolmansien valtioiden välisiin sopimuksiin sisältyviä ihmisoikeuslausekkeita ei kuitenkaan ole useinkaan pidetty sen arvokkaampina kuin paperia, jolle ne on kirjoitettu. Tästä syystä kauppa- ja yhteistyösuhteita kehitetään sopimusten perusteella, mutta ihmisoikeuksia rikotaan edelleen tavanomaisesti ja selvästi. Ihmisoikeuslausekkeet jätetään huomiotta, tai niihin ei suhtauduta vakavasti, mutta tästä ei kuitenkaan aiheudu mitään seuraamuksia. Tilanne on valitettava: sen lisäksi, ettei EU ole onnistunut käyttämään hyväkseen merkittävää vaikutusvaltaansa tehostaakseen ihmisoikeusnormien noudattamista, tällainen tilanne myös heikentää EU:n uskottavuutta keskeisellä politiikanalalla.

Mietinnössä käsitellään erittäin yksityiskohtaisesti sitä, millainen uusi ihmisoikeuslauseke voisi olla tai millainen sen pitäisi olla, kuinka sen täytäntöönpanoa voitaisiin valvoa niin, että siitä saataisiin tehokkaampi, ja mitä seuraamuksia lausekkeen rikkomisella voisi olla eri tilanteissa. Mietinnöllä on kuitenkin kaksi pääasiallista tavoitetta. Ensinnäkin on varmistettava, että kaikkiin EU:n tekemiin uusiin kansainvälisiin sopimuksiin sisällytetään uusi ja paranneltu ihmisoikeus- ja demokratialauseke, joka perustuu kansainväliseen lakiin ja hyväksyttyihin EU:n yleissopimuksiin. Toiseksi on perustettava mekanismi, jolla voidaan paremmin valvoa ihmisoikeuslausekkeen noudattamista, niin että lausekkeen rikkomisesta aiheutuu koko sopimukseen liittyviä todellisia seuraamuksia. Tällä tavoin varmistetaan ihmisoikeuksien poliittinen ensisijaisuus, mistä komission jäsen tänään puhui.

  Richard Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:ta on jälleen kerran kuluneena vuonna syytetty siitä, ettei se ole täyttänyt ihmisoikeuksia koskevaa sitoumustaan kieltäytyessään hyödyntämästä tehokkaasti ihmisoikeuslausekkeita kauppa- ja yhteistyösopimuksissaan. Andijanissa Uzbekistanissa tapahtuneen verilöylyn jälkeinen tilanne asetti merkittävän ennakkotapauksen, mutta verilöylyyn reagoitiin joka tapauksessa vasta neljän kuukauden kuluttua tapahtumasta, mikä osoittaa ikävällä tavalla sen, ettei lausekkeeseen ole suhtauduttu viime aikoina vakavasti.

Ihmisoikeuslausekkeisiin ei ole vedottu kertaakaan Egyptin, Israelin tai Tunisian tapauksessa, vaikka näiden maiden ihmisoikeustilanne herättää erityistä huolta ja vaikka EU:lla on huomattavasti vaikutusvaltaa Lähi-idässä. Tunisian tapauksessa EU antoi viime vuonna vahvoja julkilausumia sananvapauden tukahduttamisesta ja kansalaisjärjestöjen rahoituksen jäädyttämisestä.

AKT-valtioiden tapauksessa niin sanottuihin 96 artiklaan perustuviin kuulemisiin on kahdeksan viime vuoden aikana ryhdytty 15 valtion kanssa, ja asianmukaisia toimia toteutettiin 11 tapauksessa. EU:lla on kuitenkin läheiset suhteet Angolaan, Etiopiaan ja Ruandaan, vaikka se on tuominnut maissa tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset, mutta se ei ole ryhtynyt painostukseen tai toimiin näiden tuomitsemisten tueksi. Eritrea ei ole juurikaan reagoinut toimiin tähän mennessä, vaan pakkovärväykset sotajoukkoihin, mielivaltainen vangitseminen, pakolaisten vainoaminen ja kiduttaminen jatkuvat.

Kuinka varmistamme ihmisoikeuslausekkeita koskevien kuulemisten tehokkuuden? Tähän tarvitaan kyseisen kolmannen maan sitoumusta. Liian moniin asioihin näyttää nykyisin vaikuttavan se, kuinka riippuvaisia maat ovat EU:n tuesta. Tarvitaan avunantajien välistä koordinointia, kuten Keski-Afrikan tasavallan vuoden 2003 vallankaappauksen jälkeen. Rikkomukset on yksilöitävä, ja toimia on toteutettava rikkomusten korjaamiseksi, kuten Guinea-Bissaun tapauksessa: siellähän järjestettiin vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit asetetussa määräajassa. Lisäksi on jatkettava tiivistä poliittista vuoropuhelua, joka voidaan tarvittaessa keskeyttää. Tänään havaittiin, että nämä tavoitteet valitettavasti puuttuivat Iranin tapausta käsiteltäessä.

Olemme samaa mieltä komission jäsenen kanssa siitä, että jäsenvaltioiden toiminta estyy liian usein poliittisista syistä. En pidä komission jäsentä ylimielisenä. Mielestäni hän puolustaa ylväästi EU:n järkkymätöntä sitoutumista kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseen. Mielestäni on järkyttävää, että UKIP-puolueen edustajat totesivat tänä aamuna, että voisimme sulkea silmämme Kiinan ihmisoikeusrikkomuksilta ainoastaan siksi, että käymme sen kanssa paljon kauppaa. Kiitän komission jäsentä ja esittelijää.

(Suosionosoituksia)

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen aidosti tyytyväinen parlamentin erittäin laajaan yksimielisyyteen siitä, että demokratian ja oikeusvaltion kehittäminen ja lujittaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ovat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yleistavoite, vaikka näin pitäisikin olla suuremmassa määrin, ja että niiden on oltava olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa.

Sanon näin siksi, että kuten edellä todettiin, olemme saaneet aivan liian paljon esimerkkejä siitä, kuinka periaatteita vesitetään tai jopa poljetaan tiettyjen taloudellisten, kauppaan liittyvien tai poliittisten intressien vuoksi. On totta, että niin sanottu ihmisoikeus- ja demokratialauseke on sisällytetty yli 50 sopimukseen ja että se koskee 120 maata, mutta totta on myös se, että lausekkeen tosiasiallinen noudattaminen ja vaatimuksemme sen noudattamisesta vaihtelevat huomattavasti.

Meidän onkin arvioitava tilannetta nyt, kun tätä järjestelmää on sovellettu kymmenen vuotta, ja toteutettava joitakin korjaavia toimia. Haluan kiittää jäsen Agnolettoa hänen työstään, mietinnöstään ja päätelmistään, joista olemme luonnollisesti samaa mieltä.

Haluan ensiksi korostaa, että on muistettava, ettei tällainen lauseke vielä sisälly useisiin teollisuusmaiden kanssa tehtyihin sopimuksiin ja alakohtaisiin sopimuksiin, kuten tekstiilituotteita, maataloutta ja kalastusta koskeviin sopimuksiin. Tämä on selkeä puute.

Toiseksi lausekkeen vastavuoroista ulottuvuutta ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti, vaikka lauseke koskee sekä EU:ta että kyseistä kolmatta maata. Kuten jäsen Valenciano Martínez-Orozco totesi, myös minun mielestäni EU:n on aloitettava näyttämällä esimerkkiä.

Kolmanneksi lausekkeen soveltamista on haitannut muun muassa sen sanamuodon yleisluontoisuus, koska siinä ei määrätä täsmällisistä myönteisten ja kielteisten toimien toteuttamismenettelyistä yhteistyössä EU:n ja kolmansien maiden kanssa. Tästä syystä neuvoston ja jäsenvaltioiden intressit ohittavat yleisemmät ihmisoikeusintressit.

Edellä mainituista syistä tuemme uuden sanamuodon laatimista mallilausekkeelle, jotta saadaan parannettua niin sanotun 2 artiklan tämänhetkistä sanamuotoa. Tarkoituksena on taata kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia koskeva johdonmukaisempi, tehokkaampi ja avoimempi eurooppalaista ihmisoikeuspolitiikkaa koskeva lähestymistapa.

(Suosionosoituksia)

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, keskustelemme ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevista lausekkeista, joita EU soveltaa maihin, joiden kanssa se tekee yhteistyötä. Olkoon niin, mutta eikö meidän pitäisi ensiksi poistaa malka omasta silmästämme ennen kuin etsimme rikkaa toisen silmästä?

Kotimaassani Ranskassa, kuten muuallakin EU:ssa, poliittisen korrektiuden tyranniasta on tulossa täysin sietämätöntä. Maahanmuuttovirrasta saa teoriassa sanoa mitä vain, mutta maahanmuuton vastustajat tuomitaan rotuvihaan kiihottamisesta. Esimerkiksi eräs kansanedustaja mainitsi vastikään Alsacen islamisoitumisen ja joutui sellaisten häpeällisten syytösten kohteeksi, jotka saavat ainoastaan syytösten esittäjät näyttämään moraalittomilta. Teoriassa nykyhistoriasta voidaan sanoa mitä vain, mutta käytännössä on aina noudatettava kommunistisyntyistä lakia, tai muuten voi joutua vankilaan. Minä kiistin kyseisen lain eräässä poliittisessa lehdistötilaisuudessa ja menetin virkani Lyonin yliopistossa ainakin väliaikaisesti. Jos toteaa pitävänsä luonnollisia perheitä homoseksuaalisia kumppanuuksia parempina, on vaarana joutua jälleen kerran tuomituksi, kuten Ranskan parlamentin suurimman puolueen jäsenelle vastikään kävi. Kaupunginjohtajalla ei ole oikeutta asettaa oman maansa kansalaista etusijalle tehdessään päätöksiä sosiaalisin perustein myönnettävistä asunnoista, eikä kukaan voi esittää tällaista mieltymystä millään alalla. Voisin kertoa useitakin esimerkkejä tästä.

Kaikki ryhmät, painostusryhmät, vähemmistöt ja poikkeavuudet ovat kehittäneet omat tapansa painostaa, uhkailla ja vainota enemmistöä, ja viranomaiset osallistuvat siihen aktiivisesti tai passiivisesti. Hyvät parlamentin jäsenet, ennen kuin asetamme kumppanivaltioillemme noudatettavaksi lausekkeen, jota te vaikutatte tulkitsevan täysin yksipuolisesti, toimisimmekin viisaasti, jos järjestäisimme ensiksi omat asiamme kuntoon.

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, EU:n ulkosuhteiden demokratian periaate, josta keskustelemme tänään jäsen Agnoletton mietinnön innoittamina, herättää useita keskeisiä kysymyksiä. Kiitän jäsentä mietinnöstä. Käsittelen ajanpuutteen vuoksi ainoastaan viittä näistä kysymyksistä.

Ensimmäinen kysymys kuuluu, pitäytyykö EU ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen jossain määrin toteavassa luonteessa vai pyrkiikö se tekemään demokratian periaatteesta asianmukaisen oikeusvälineen eli välttämättömän edellytyksen kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten sujuvalle soveltamiselle? Kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Toinen kysymys kuuluu, onko demokratialausekkeen merkitystä sallittua väheksyä valikoivasti? Onko tästä periaatteesta sallittua laatia vahvuudeltaan eri asteisia lausekkeita? Vastaus on ilmeinen. Demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien uskottavien vetoomusten on noudatettava yhtäläisten normien periaatetta.

Kolmas kysymys kuuluu, voidaanko järjestelmää luonnehtia demokraattiseksi pelkästään vaalikamppailun ja vapaiden vaalien perusteella? Nykydemokratiaan liittyy demokratian laatua koskevia vaatimuksia, jotka koskevat osallisuuteen liittyviä kansalaisoikeuksia ja monialaista poliittista vastuuta. Nykydemokratia edellyttää rehellistä hallintoa, institutionaalista turvallisuutta ja sosiaalista koheesiota.

Neljäs kysymys kuuluu, aikooko EU eli aiommeko me demokraattisesti legitiiminä varsinaisena parlamenttina ottaa käyttöön laadullisia indikaattoreita, joilla mitataan ja arvioidaan yksityisten talous- ja kauppakumppaniemme ja ennen kaikkea niiden eurooppalaisten EU:n ulkopuolisten maiden demokraattista toimintaa, joita on kehotettu tai kehotetaan täyttämään niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit?

Viidenneksi ja viimeiseksi EU:n ulkosuhteissa demokratian periaate ja markkinatalous mainitaan rinnakkain samassa hengenvedossa, mutta käytännössä markkinatalous on ensisijainen. Aiommeko edes palauttaa näiden kahden välisen tasapainon?

  Panagiotis Beglitis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aluksi kiittää hyvää ystävääni Agnolettoa hänen meille esittelemästään tärkeästä mietinnöstä.

Ihmisoikeuslausekkeen sisällyttäminen EU:n sopimuksiin 1990-luvun alusta saakka on ollut uusinta uutta poliittisesti ja institutionaalisesti. Tilannetta tänään arvioidessamme meidän on kuitenkin sanottava rehellisesti, etteivät tulokset ole kovinkaan myönteisiä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että jäsenvaltioilta puuttuu poliittista tahtoa, kuten komission jäsen rehellisesti ja rohkeasti totesi, sekä siitä, että lauseketta sovelletaan valikoivasti, että kaksinaismoraali on vallalla ja että kansalliset intressit ja tavoitteet ovat ensisijaisia EU:n yhteiseen ja päättäväiseen kantaan verrattuna.

Esimerkkejä on useita, ja tilanne on erittäin ongelmallinen, sillä EU:n toimielinten uskottavuus EU:n kansalaisten silmissä heikkenee. Toisaalta EU voi katkaista suhteet ja keskeyttää sopimusten soveltamisen, mistä jäsen Ford antoi joitakin esimerkkejä, mutta toisaalta se ei reagoi mitenkään Tunisian, Egyptin, Israelin tai Turkin ihmisoikeusrikkomuksiin. Strategiset intressit ovat ensisijaisia suhteissa Venäjään, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin, kun taas ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen jää taka-alalle.

Kaikkien todellisten pyrkimysten esteenä on edelleen toimenpiteiden toteuttamista ja sopimuksen keskeyttämistä koskeva yksimielisyysvaatimus. EU ei pysty harjoittamaan dynaamista ulkopolitiikkaa yksimielisyysmenettelyä noudattamalla. Tämä asia on otettava uudelleen esille EU:n tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Olen samaa mieltä hyvän ystäväni Agnoletton tekemistä ehdotuksista. On kuitenkin ymmärrettävä, että ulkopolitiikan ja ihmisoikeuspolitiikan vakavat puutteet johtuvat monikansallisesta luonteesta ja yksimielisyyttä koskevasta säännöstä ja ovat yhteydessä niihin. Taustalla vaikuttavat kansalliset intressit ja useat poliittiset tarkoitusperät ja tavoitteet. Jollei tätä ymmärretä, vahvimmistakaan lausekkeista ei ole valitettavasti mitään hyötyä.

  Cem Özdemir (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Ferrero-Waldner, arvoisa komission jäsen Frattini, minäkin haluan kiittää lämpimästi mietinnön esittelijää. Mietinnön saamasta vastakaiusta käy selvästi ilmi, että se hyväksytään laajalti. Eri tahoilta on jo kuultu, kuinka helppoa on arvostella pienten valtioiden, kuten Myanmarin, toimintaa ja määrätä niille seuraamuksia, mutta kuinka vaikeaa tämä sen sijaan on suhteessa suurvaltoihin, kun kuvaan tulevat taloudelliset intressit. Tässä on ongelma, jota olisi käsiteltävä suoraan sen sijaan, että kierrellään ja kaarrellaan. EU:lla on uskottavuusongelma, joka liittyy kaksinaismoraaliin, ja tämä on otettava huomioon nykytilanteessa pilapiirrosten ja niin sanotun kulttuurien yhteentörmäyksen yhteydessä. Olemme samaa mieltä useista mietinnössä esitetyistä huomautuksista.

Haluan kuitenkin huomauttaa, että käsittelemme samankaltaista asiaa eli perusoikeusvirastoa tulevassa parlamentin keskustelussa. Viraston on tarkoitus käsitellä useita asioita, jotka ovat tulleet esille tänäänkin. Haluan kiinnittää parlamentin jäsenten huomion siihen, että perusoikeusviraston avulla voimme tehostaa ihmisoikeuksien suojelua EU:n jäsenvaltioissa ja lisäksi käyttää virastoa niin sanottuna varhaisvaroitusjärjestelmänä, joka kertoo meille naapurivaltioidemme tapahtumista ja ihmisoikeustilanteesta. Meillä on nyt ainutkertainen tilaisuus parantaa EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa. Parlamentti tekee piakkoin päätöksen asiasta, ja pyydän teitä kaikkia tukemaan viraston perustamista.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan esittää kolme huomautusta ihmisoikeuslausekkeesta.

Ensinnäkin on huomattava, että lausekkeeseen vedotaan hyvin harvoin: näin on tapahtunut ainoastaan 12 kertaa vuoden 1995 jälkeen. Jos vertaamme tätä niihin epädemokraattisiin maihin, joiden kanssa EU tekee sopimuksia, lauseketta on useimmissa tapauksissa pidettävä käytännössä täysin turhana.

Toiseksi käsittelen jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, jonka esittelijä haluaa luokitella yhteen ihmisoikeuslausekkeen kanssa. Tämä ei mielestäni ole kovinkaan realistista eikä ainakaan toivottavaa, sillä kehitysmaille annettaisiin tällä tavoin mahdollisuus arvostella EU:sta turvapaikkaa hakevien omien kansalaistensa vastaanottoa. Meidän olisi itse asiassa pyrittävä kaikin keinoin kannustamaan näitä valtioita ottamaan takaisin ne kansalaisensa, jotka eivät ole oikeutettuja poliittiseen turvapaikkaan EU:ssa. Kokemus on yleensä kuitenkin osoittanut, että tässä käy juuri päinvastoin.

Lopuksi totean, ettei kansalaisjärjestöjä ole toivottavaa ottaa mukaan ihmisoikeuslausekkeen täytäntöönpanon arviointiin kolmansien maiden osalta. Näillä järjestöillä ei ole minkäänlaista demokraattista legitiimiyttä, eikä niille pitäisi antaa tällaista poliittista vastuutehtävää. EU:n pitäisi sen sijaan pystyä selvittämään paremmin, minne veronmaksajien rahat menevät.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuslausekkeen asianmukainen noudattaminen riippuu ennen kaikkea jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta. Niiden pyrkimykset omien intressiensä edistämiseen estävät EU:ta valitettavan usein toteuttamasta tehokkaita toimia.

Meidän on tänään varmistettava, että ihmisoikeuslausekkeet sisällytetään sopimuksiin niin, että pystymme painostamaan kolmansia maita tehokkaasti. Periaatelausuntojen ja tarveselvitysten antaminen ei enää yksinkertaisesti riitä. Lausekkeet on pantava täytäntöön, mikä edellyttää huomattavaa rohkeutta ja päättäväisyyttä.

Olen ikäväkseni huomannut, että EU:n johtajien käyttäytymistä näyttävät sanelevan pelko ja opportunismi. Taloudelliset ja poliittiset intressit voittavat aivan liian usein tarpeen reagoida nopeasti ikäviin tapauksiin, joissa yksilöitä nöyryytetään ja heidän vapauksiaan rajoitetaan. Solidaarisuusperiaatetta ei saa pitää painolastina, josta voidaan milloin vain hankkiutua eroon. Siitä on tultava EU:n politiikan keskeinen väline.

Ihmisoikeuslausekkeen tueksi on tästä syystä luotava suostuttelukeinot ja poliittiset painostuskeinot. Tämä taas edellyttää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan lähestymistavan muuttamista. Politiikan pysyvänä piirteenä pitäisi olla jatkuva vapauden ja demokratian periaatteiden puolustaminen.

On pikaisesti perustettava eurooppalaisia elimiä, jotka noudattavat yhdysvaltalaisten valtion rahoittamien säätiöiden mallia ja jotka pystyvät puolustamaan tehokkaasti ihmisoikeustaistelijoita kaikkialla maailmassa. Tällaisia elimiä ei vielä ole, mutta suunnitteilla oleva EU:n perusoikeusvirasto voisi korjata tämän puutteen. Ihmisoikeusvirasto olisi itse asiassa paras nimi tälle elimelle.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch päätteli vuosikertomuksessaan, että EU:n tärkeimmät intressit liittyivät vuonna 2005 talouden, politiikan ja energian aloihin.

Totalitaaristen järjestelmien ja diktatuurien pelkkä sanallinen arvostelu ei enää riitä. EU:n on osoitettava halua panna täytäntöön perusoikeudet kaikkialla maailmassa. Käsitteleekö kukaan EU:ssa tällä hetkellä sananvapauden ja kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittamista Venäjällä? Onko kukaan valmis uhraamaan Kiinan kauppasopimukset vastineeksi siitä, että saadaan vapautettua tiibetiläiset munkit, jotka vangittiin väitetyn kumouksellisen toiminnan takia? Pystymmekö vihdoin vastustamaan Kuuban hallintoa?

Lopuksi haluan ilmaista tukevani Google-hakukonetta vastaan esitettyä protestia. En aio käyttää Googlea tänään. Se on perustanut kiinalaisia sivuja varten oman hakukoneensa, jota Kiinan hallitus valvoo. Tällä tavoin sensuroidaan Kiinan virallisen linjan vastaista materiaalia.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONYSZKIEWICZ

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni rakennettiin ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteille. Euroopan yhteisön ja laajemman kansainvälisen yhteisön ihmisoikeuspolitiikalla oli merkittävä tehtävä epädemokraattisten hallitusten kaatamisessa Etelä-Euroopassa 1970-luvulla sekä Keski- ja Itä-Euroopassa vuoden 1989 jälkeen. Tällä hetkellä ihmisoikeudet ja demokratia muodostavat perustan, jolle EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa rakennetaan. EU:n ulkopolitiikan tavoitteena on luoda rauhaan, demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, kestävään kehitykseen ja vakaaseen kasvuun perustuva maailmanjärjestys.

Ihmisoikeus- ja demokratialauseketta olisi nyt sovellettava laajemmin, ja se olisi sisällytettävä kaikkiin EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiin sopimuksiin riippumatta siitä, ovatko nämä teollisuusmaita vai kehitysmaita. Edellä mainittu lauseke olisi sisällytettävä myös alakohtaisiin sopimuksiin sekä kauppaa ja teknistä ja rahoituksellista tukea koskeviin sopimuksiin. Asiaankuuluvilla EU:n toimielimillä, myös Euroopan parlamentilla, pitäisi lausekkeen nojalla olla valtuudet valvoa tehokkaasti sitä, kuinka hyvin EU:n kanssa tehtyjen sopimusten osapuolet noudattavat ihmisoikeus- ja demokratiaperiaatteita. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian ja kehityksen välinen suhde. Ihmisoikeuksien suojelua, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja demokraattisten arvojen kunnioittamista ohjaavat yleiset periaatteet ovat köyhyyden poistamisen välttämätön edellytys.

Hyvä tapa käsitellä tätä aihetta olisi se, että tällaisiin sopimuksiin sisällytetään suositus siitä, että EU ja sopimuksen toinen osapuoli laativat toisilleen ihmisoikeuksia koskevia vuosikertomuksia. Suositeltavaa olisi myös perustaa kansalaisjärjestöjen kuulemismekanismi. Vaalitarkkailuvaltuuskunnan vierailut ovat olennainen osa ihmisoikeuksien ja demokratian suojelua ja edistämistä EU:n ulkopuolella, kuten myös tuki, jota EU:n olisi tarjottava kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnille.

  Bernat Joan i Marí (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä esittelijä Agnoletton kanssa siitä, ettei parlamentin pidä ainoastaan antaa lausuntoja vaan että sillä on oltava oma tehtävä, joka liittyy EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävillä sopimuksilla edistettäviin ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja moninaisuuden kunnioittamiseen.

Talouskehitys, yhteiskuntarauha ja talouskasvu liittyvät selkeästi demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Kehitysyhteistyön onnistuminen voidaan varmistaa ainoastaan demokraattisissa yhteiskunnissa. Jos arvioimme kehitysyhteistyömme tehokkuutta, voimme havaita, että kaikki toimii paremmin maissa, joissa demokratia- ja ihmisoikeustilannetta on parannettu. Diktatuurien, avoimuudeltaan puutteellisten järjestelmien ja korruptoituneiden hallitusten kanssa työskenneltäessä työmme voi vääristyä täysin.

Haluan huomauttaa, että meidän on ymmärrettävä täysin, mitä demokratia ja ihmisoikeudet ovat. Demokratia tarkoittaa moninaisuuden kunnioittamista, eivätkä ihmisoikeudet ole täydellisiä ilman moninaisuuden, moniarvoisuuden ja kulttuurierojen kunnioittamista. Olemme havainneet, että piakkoin EU:hun liittyvien maiden vähemmistöt panevat toivonsa meihin, jotta niiden oikeuksia kunnioitettaisiin vihdoin. EU:n toimielimet voivat tarjota mahdollisuuden moniarvoisuuteen sekä kulttuuristen ja kansallisten oikeuksien kunnioittamiseen huolimatta siitä, että useat eurooppalaiset maat eivät niitä kunnioita. Parlamentin asemaa on parannettava, sillä se on Euroopan kansalaisten edustajainhuone.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Haluan kiittää esittelijää hänen päättäväisistä toimistaan, joilla hän pyrkii tekemään ihmisoikeuksien levittämisestä ja lujittamisesta avoimempaa ja johdonmukaisempaa. Mietinnössä tarkastellaan selkeys- ja avoimuusperiaatetta ikään kuin suurennuslasin läpi. Ihmisoikeuksia tulkitaan useilla eri tavoilla, mikä estää EU:ta toteuttamasta asianmukaisia toimia vakavien ihmisoikeusrikkomusten kohdalla. Kun neuvosto keskustelee huolta aiheuttavasta ihmisoikeustilanteesta jossakin tietyssä valtiossa, yleensä jokin EU:n jäsenvaltio haluaa toimia omien kansallisten intressiensä mukaisesti ja estää vetollaan päätöksen teon. Yksimielisyysperiaatetta olisi höllennettävä.

Kun seuraamusten mahdollisuudesta keskustellaan, samalla arvioidaan luonnollisesti kyseisen valtion poliittista ja taloudellista valtaa, valtion kokoa ja vastatoimien mahdollisuutta. Tällaista tilannetta olisi mahdollisuuksien mukaan vältettävä, eivätkä jotkin ihmisoikeuksia räikeästi rikkovat valtiot saisi olla tasa-arvoisempia kuin toiset.

Jotain tiettyä sääntöjenvastaisesti toiminutta järjestelmää tai hallitusta vastaan kohdistettua seuraamusvälinettä on hyödynnettävä äärimmäisen tarkkaan. Seuraamuksilla ei pitäisi olla kielteisiä vaikutuksia maan kansalaisiin, jotka yleensä elävät erittäin vaikeissa oloissa ja joilla ei ole mahdollisuutta nousta järjestelmää vastaan.

EU aloittaa muutaman kuukauden kuluttua neuvottelut erään sellaisen valtion kanssa, jolla on edelleen vaikeuksia soveltaa tasa-arvopolitiikkaa ja naisten oikeuksia koskevaa politiikkaa ja jonka on vielä päästävä etnisen syrjinnän ikeestä. Ihmisoikeudet ovat tärkeässä asemassa näissä neuvotteluissa, joten myös neuvotteluprosessin määrittelymenettelyn olisi oltava avoimempi.

  Libor Rouček (PSE). – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, demokratian ja oikeusvaltion kehittämisestä ja lujittamisesta sekä ihmisoikeuksien ja vapauksien ylläpitämisestä on tullut erottamaton osa EU:n toimintaa ja ulkopolitiikan toteuttamista. EU:n sopimuksiin sisältyvä ihmisoikeus- ja demokratialauseke muodostaa yhden tämän politiikan välineistä. Kuten on jo todettu, lauseke on sisällytetty tähän mennessä yli 50 sopimukseen, ja sitä sovelletaan yli 120 maahan. Useista myönteisistä kokemuksista huolimatta mielestäni on välttämätöntä pohtia, kuinka lauseketta voitaisiin parannella ja kehittää.

Jäsen Agnoletton mietinnössä esitetään useita tähän liittyviä tärkeitä ja mielenkiintoisia ehdotuksia. Siinä korostetaan esimerkiksi, että ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien ja -vapauksien käsitteeseen sisältyvät myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Lisäksi siinä painotetaan, että EU:n olisi ihmisoikeuksia tukevassa toiminnassaan keskityttävä toteuttamaan politiikkaa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien alalla sekä vastustettava kaikenlaista syrjintää, joka perustuu esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Haluan tukea ajatusta siitä, että Euroopan parlamentille on annettava tärkeämpi tehtävä demokratialausekkeen täytäntöönpanoa ja arviointia koskevassa valmisteluprosessissa. Haluan vielä lisätä, että kansalaisyhteiskunnalle ja ihmisoikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen kansainväliselle verkostolle pitäisi antaa huomattavasti suurempi vastuu tässä prosessissa.

  John Attard-Montalto (PSE). – (MT) Olen yllättynyt siitä, kuinka usein tämä parlamentti kiinnittää huomiota vähäisiin puutteisiin EU:n toiminnassa, vaikka kaikki tietävät varsin hyvin, että maanosamme on ihmisoikeusalan uranuurtaja, joka pyrkii viemään nämä ylevät perusoikeudet kaikkiin muihin maailmankolkkiin. Olisi huomautettava, että on iät ja ajat keskusteltu siitä, voiko valtio tai hallitus hallinnoida sisäisesti omien kansalaistensa ihmisoikeuksia vai ovatko ne yleismaailmallisia. On täysin selvää, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, eikä millään diktatuurilla tai valtiolla ole oikeutta kieltää ihmisiltä pienintäkään osaa heidän perusoikeuksistaan. Ongelmana on se, kuinka EU aikoo hyödyntää resurssejaan näiden ylevien tavoitteiden viemiseksi. Arvostelemme EU:ta joskus siitä, ettei se hyödynnä tällä alalla oikeuksiaan ja valtuuksiaan, myös taloudellista valtaansa, ja samalla kritisoimme hallituksia ja toimielimiä siitä, että ne sulkevat silmänsä tietyiltä puutteilta. Päätös on tehtävä. On päätettävä, kuinka EU pystyy parhaiten viemään tavoitteensa EU:n ulkopuolisiin maihin, tapahtuuko se suostuttelun keinoin vai taloudellista voimaa käyttäen. Totean lopuksi, että EU:n toimielimille on annettava riittävät resurssit sen varmistamiseen, että arvomme ovat riittävän johdonmukaiset, jotta ne voidaan viedä yhteisön ulkopuolisiin maihin.

  Ana Maria Gomes (PSE). – (PT) Tuen kaikkia jäsen Agnoletton mietinnössään esittämiä suosituksia. Erityisen myönteisesti suhtaudun vastavuoroisuutta koskevan lausekkeen sisällyttämiseen kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin. On valitettavaa, että ihmisoikeuslausekkeen täytäntöönpano on tähän mennessä riippunut geopoliittisista ja geotaloudellisista näkökohdista, joilla ei ole mitään tekemistä koko EU:n kanssa vaan jotka liittyvät usein joidenkin jäsenvaltioiden ja komission yksiköiden suppeisiin strategioihin.

Räikein esimerkki lausekkeen heikosta täytäntöönpanosta on Etiopian tilanne, vaikka parlamentti on toistuvasti pyytänyt komissiota ja neuvostoa aloittamaan 96 artiklan nojalla kuulemiset vaalien jälkeen tapahtuneiden verilöylyjen ja vakavien ihmisoikeusrikkomusten johdosta.

Minua pöyristyttää neuvoston vaikeneminen ja toimettomuus tässä asiassa. Ainoastaan komissio ja yksi jäsenvaltio – Yhdistynyt kuningaskunta – ovat keskeyttäneet suoran talousarviotuen maksamisen Etiopian hallitukselle, mikä oli vähintä mitä ne saattoivat tehdä tuossa tilanteessa. Tuen keskeyttämisellä ei kuitenkaan ollut mitään vaikutusta Etiopian hallitukseen, sillä mitään ehtoja ei määritelty. Sen sijaan keskeyttäminen lähetti erittäin kielteisen viestin koko Etiopian kansalle ja kaikille afrikkalaisille – Afrikan yhtenäisyysjärjestön päämajahan sijaitsee Etiopian pääkaupungissa – ja EU:n jäsenvaltioille sekä kaikille niille maille, joihin EU:lla on suhteet.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, on täysin selvää, että ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamisen edistäminen kolmansissa maissa on yksi EU:n ulkopolitiikan päätavoitteista. Tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, jos kansainvälisissä sopimuksissa keskitytään edelleen yksinomaan taloudellisiin ja poliittisiin asioihin. Ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen sisällyttäminen kauppaa sekä teknistä ja taloudellista tukea koskeviin sopimuksiin olisi sekin keskeisen tärkeä askel oikeaan suuntaan.

EU voi toimia nopeammin ja tehokkaammin ihmisoikeuksien puolustamiseksi, jos sillä on mahdollisuus keskeyttää talousyhteistyö tapauksissa, joissa kolmas maa rikkoo vakavasti perusoikeuksia. Tämän prosessin yhteydessä EU:n pitäisi osallistua aktiivisemmin kuulemisiin, jotka koskevat sopimusten ja lausekkeiden sisältöä sekä niiden täytäntöönpanoa ja sen valvontaa.

Siirrymme vihdoin sanoista tekoihin, kun saamme perustettua tehokkaan järjestelmän, jolla valvotaan perusvapauksien kunnioittamista ja jota vahvistetaan mahdollisuudella määrätä taloudellisia seuraamuksia. Tähän mennessä on usein tapahtunut niin, että Euroopan parlamentin päätöslauselmat ihmisoikeuksien puolustamisesta ovat jääneet pelkäksi sanahelinäksi.

  Katalin Lévai (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää tästä kunnianhimoisesta työstä. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion suojeleminen sekä hyvä hallinto ovat EU:n perustekijöitä, ja niiden on oltava myös keskeinen osa EU:n ulkopolitiikkaa.

Haluan korostaa erityisesti yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumista. Näillä aloilla on jokaisessa maassa vielä tänäänkin suuria puutteita. Joka päivä rikotaan naisten ja lasten oikeuksia sekä seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaisten henkilöiden oikeuksia.

EU:n on valmisteltava uusia menettelyjä ja laadittava uudet kriteerit ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen soveltamiselle, jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin paremmin. Olen samaa mieltä siitä, että nykyistä tekstiä on välttämätöntä parannella, jotta voidaan varmistaa EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa koskeva johdonmukaisempi, tehokkaampi ja avoimempi lähestymistapa.

Tuen ihmisoikeuksia käsittelevien alikomiteoiden perustamista EU:n ja kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten nojalla. Niiden vastuulla olisi lausekkeen noudattamisen, sen täytäntöönpanon ja toteuttamisen valvonta sekä toimien ehdottaminen demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevien ongelmien ratkaisemiseksi.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, tämä ihmisoikeuslauseketta ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa yleensä käsittelevä keskustelu on ollut erittäin hyödyllinen.

Emme saa unohtaa, että ihmisoikeusasiat otetaan säännöllisesti esille kumppanivaltioidemme kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa. Olemme käynnistäneet sitoutuneen ihmisoikeusvuoropuhelun ja -kuulemisia tiettyjen maiden kanssa, ja myös ihmisoikeuksien alakomiteoita on perustettu. Muissa tapauksissa ihmisoikeuskysymyksiä voidaan ottaa esille assosiaationeuvoston ja assosiaatiokomitean kokouksissa.

Ihmisoikeuslausekkeen tarkoitus ei ole ainoastaan tarjota mahdollisuus soveltaa seuraamuksia vaan myös luoda perusta ihmisoikeusvuoropuhelulle ja ihmisoikeuksia käsittelevien elinten perustamiselle, sillä näille elimille on annettava mahdollisuus ja niiden kehittymistä on edistettävä. Hallintoelinten kehittäminen on yhtä tärkeää kuin lausekkeen soveltaminen. Ihmisoikeuslausekkeen sisältyminen assosiaatiosopimukseen tai kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin muodostaa perustan tälle. Lauseketta ei tästä syystä ole syytä toistaa alakohtaisissa sopimuksissa.

Haluan muistuttaa myös, että sopimuksillamme on useita poliittisia tavoitteita. Haluamme lisätä vakautta ja kaikkien maiden kansalaisten hyvinvointia. Kyse ei ole rohkeuden puutteesta, jos emme aina sovella samaa ihmisoikeuslauseketta tai määrää seuraamuksista. Meidän on myös edistettävä eri kansojen, esimerkiksi joidenkin parlamentin jäsenten mainitsemien Afrikan ja Aasian kansojen, kehitystä. Kansoilla on myös oikeus vapautua köyhyydestä ja pelosta, mikä liittyy läheisesti ihmisoikeuksiin ja ihmisten turvallisuuden käsitteeseen. Tämä tarkoittaa, ettei meidän pidä heittää lasta pesuveden mukana. On muitakin puolustamisen arvoisia lausekkeita, kuten terrorismin torjuntaa koskeva lauseke, joukkotuhoaseiden vastainen lauseke ja demokratialauseke. Nämä kaikki liittyvät toisiinsa, emmekä voi keskittyä ainoastaan ihmisoikeuksiin, vaan meidän on tarkasteltava laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluu myös köyhyyden poistaminen. Tällainen hankala tasapaino on joskus löydettävä.

Lausekkeen yhdenmukaistaminen ei ole helppoa, sillä neuvottelemme kunkin kumppanivaltion kanssa erikseen, ja meidän on löydettävä lopulta ratkaisut. Kaikki kumppanivaltiot eivät hyväksy täysin samaa sanamuotoa. Kyse ei kuitenkaan ole niinkään sanamuodosta kuin lausekkeen soveltamisesta ja tavasta, jolla voimme kannustaa kumppanivaltioitamme löytämään omat ratkaisunsa. Komissio on aina nimittäin todennut, ettemme halua pakottaa muita maita hyväksymään tiettyjä asioita vaan haluamme kannustaa näiden maiden yhteiskuntia kehittymään ja muuttumaan.

Kuten jo totesin, hallintoelinten kehittäminen on aivan yhtä tärkeää, kuten myös lainsäädännölliset sekä oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten uudistukset, sillä juuri nämä tahot soveltavat ihmisoikeuksia.

Haluan lopuksi todeta kaikella kunnioituksella, että olemme useissa yksittäistapauksissa onnistuneet vapauttamaan vangittuja henkilöitä ja keskustelemaan heistä. Puhumme kuolemanrangaistuksesta jok'ikisen kumppanivaltion kanssa ja tuomitsemme kidutuksen, ja kehitystä tapahtuu vähitellen. Joskus tärkeintä voi olla nopeus, mutta kaikkea ei voida tehdä samanaikaisesti. Olkaamme realistisia: maailmaa ei pystytä muuttamaan yhdessä yössä.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.