Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 14. helmikuuta 2006 - Strasbourg

8. Äänestysselitykset

Daulin mietintö (A6-0008/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1786/2003 teksti sisältää useita virheitä, jotka on korjattava viipymättä.

Yhdistetyn nimikkeistön muuttamisen jälkeen CN-koodit 1214 90 91 ja 1214 90 99 on siten korvattava CN-koodilla 1214 90 90. Kuivatun rehun taattu enimmäismäärä 4 855 900 tonnia olisi korvattava 4 960 723 tonnilla, joka vastaa nykyisiä yhteenlaskettuja kansallisia määriä. Lisäksi on tarkistettava tapaa, jolla lasketaan tuen alennus tilanteessa, jossa enimmäismäärä ylittyy.

Komission ehdotuksella voidaan korjata neuvoston asetus (EY) N:o 1786/2003.

Ehdotettu tarkistus on asianmukainen, ja parlamentin olisi tuettava maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan myönteistä lausuntoa.

Fraga Estévezin mietintö (A6-0018/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) EY:n ja Salomonsaarten välinen kumppanuussopimus perustuu komission neuvostolle kesäkuussa 2001 antamaan valtuuteen neuvotella Keski- ja Länsi-Tyynenmeren AKT-valtioiden kanssa kahdenvälisistä tonnikalan kalastussopimuksista. Tavoitteena oli luoda Tyynenmeren alueella toimivalle yhteisön tonnikalalaivastolle tonnikalan kalastusta koskeva sopimusverkosto.

Tuen täysin esittelijän asiakirjassaan ilmaisemaa kantaa, mutta haluan korostaa tarkistuksen 5 tärkeyttä. Siinä todetaan, että komissio tiedottaa sekakomitean ensimmäisessä kokouksessa Salomonsaarten viranomaisille varustajien edustajien osallistumisesta sekakomitean seuraaviin kokouksiin.

Tästä syystä annan tukeni mietinnön hyväksymiselle.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Kaiken kaikkiaan tässä mietinnössä laajennetaan EU:n tuhoisaa yhteistä kalastuspolitiikkaa koskemaan Salomonsaaria, eikä siinä ole juuri mitään suositeltavaa. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan ja olen pahoillani siitä, että parlamentti päätti tukea sitä. Yhteinen kalastuspolitiikka on täydellinen katastrofi, ja se olisi lakkautettava sen sijaan, että sitä jatketaan ja laajennetaan koskemaan kolmansia maita.

Cashmanin mietintö (A6-0394/2005)

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä käsitellään aihetta, jonka yhteydessä on arvioitava sisämarkkinoiden tarjoamia etuja verrattuna kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Yhteisöjen tuomioistuimessa käsitellään parhaillaan vastaavaa asiaa (C-156/04). Mielestämme tämä parlamentissa annettu lausunto ja Euroopan parlamentin mietintö eivät edistä millään lailla asian käsittelyä.

Olemmekin päättäneet äänestää mietintöä vastaan, mutta haluamme korostaa, ettemme ole vahvistaneet kantaamme kyseessä olevaan asiaan keskustelujen vielä jatkuessa. Yhteisöjen tuomioistuimen on ensiksi vahvistettava kantansa ja annettava tuomionsa. Tämän jälkeen Kreikan viranomaisten ja kansallisen parlamentin on keskusteltava siitä, kuinka ne aikovat panna täytäntöön yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen.

Öryn mietintö (A6-0026/2006)

  Roselyne Bachelot-Narquin (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, kollegani Őryn mietintö herättää minussa kolmenlaisia tunteita: tyytyväisyyttä, mielipahaa ja toivoa.

Tyytyväisyyteen on syynä se, että vuonna 1994 aloitetut toimet työntekijöihin kohdistuvien riskien käsittelemiseksi yhdenmukaisesti on saatu päätökseen. Yhteiskuntiemme asenne elämän riskeihin on olennainen osa eurooppalaista sosiaalimallia, ja juuri se erottaa mallimme useista muista.

Pahoittelen sitä, ettei Euroopan komissio suostunut neuvoston painostuksesta neuvottelemaan parlamentin kanssa kaikkein järkevimmästä ratkaisusta eli toissijaisuusperiaatteeseen vetoamisesta. Näin meidän ei tarvitsisi enää pelätä sitä, että jäsenvaltiot joutuvat saattamaan osaksi kansallista lainsäädäntöään auringon säteilyä koskevia sääntöjä, koska niihin viitataan puitedirektiivissä. Neuvosto halveksuu toissijaisuusperiaatetta salaisesta sopimuksesta komission kanssa, mikä on todella paradoksaalista!

Toivon, että tulevaisuudessa pystymme käsittelemään auringon säteilyä koskevaa aihetta joustavasti ilman järjetöntä lainsäädäntöä ja byrokratiaa. Bilbaossa sijaitseva Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto voisi esimerkiksi käynnistää eurooppalaisille työntekijöille kohdistetun laajan tiedotuskampanjan, jossa kerrotaan auringonvalolle altistumisen riskeistä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tyhjää, koska komissio ja neuvosto taipuivat Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä liberaalidemokraattien painostuksen alla ja sulkivat auringon säteilyn direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Tämä kanta on sitäkin tyrmistyttävämpi, kun tiedetään, että optinen säteily luokitellaan sähkömagneettiseksi säteilyksi, joka käsittää pääasiassa suoran valon, infrapuna- ja ultraviolettisäteet sekä lasersäteet. Auringon säteily muodostuu ultravioletti- ja infrapunasäteilystä ja suorasta valosta. Auringon säteilyn vaikutukset ihmisten terveyteen ovat tiedossa: se vaikuttaa immuunijärjestelmään ja aiheuttaa ihotauteja, silmätauteja, syöpiä ja fysiologisia sairauksia.

Useat miljoonat EU:n kansalaiset työskentelevät maatalous-, kalastus- ja rakennusalalla, avoimissa suolakaivoksissa, kivilouhoksilla ja muissa kaivoksissa sekä vapaa-ajantoiminnan alalla, ja heidän elämänlaatunsa kärsii auringon valolle altistumisesta työskentelyn aikana.

Emme äänestäneet direktiiviä vastaan, sillä se sisältää useita merkittäviä parannuksia keinotekoisen säteilyn alalla, mutta sen soveltamisala on puutteellinen, koska auringon säteily on jätetty sen ulkopuolelle.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin sovittelukomiteassa saavutetun tuloksen puolesta. Direktiivin nimeä ja soveltamisalaa on muutettu niin, että se kattaa ainoastaan keinotekoisen optisen säteilyn, mikä on myönteistä. Toivottavasti komissio ottaa opikseen tästä, sillä se saattoi EU:n naurunalaiseksi ehdottaessaan aluksi auringonpaisteen kieltämistä ja antoi näin pr-lahjan euroskeptikoille ja heitä aina auliisti tukeville tiedotusvälineille.

Tarpeeton riitely olisi voitu välttää, mutta suhtaudun kuitenkin myönteisesti tähän Euroopan parlamentin järkevän päätöksen myöhäiseen hyväksymiseen.

Saamme nyt direktiivin, jolla pyritään oikeutetusti suojelemaan laserien ja sähköhitsauslaitteiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä sekä teräs- ja lasiteollisuuden alan ja keinorusketusalan työntekijöitä. Sovittujen suuntaviivojen tarkoituksena on estää silmiin ja ihoon kohdistuvat akuutit ja pitkäaikaiset vaikutukset, joita voi aiheutua liiallisesta altistumisesta säteilylle.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön, jossa käsitellään työntekijöiden suojelemista optisen säteilyn ja keinotekoisen säteilyn vaaroilta. Mielestäni parlamentin on järkevää vahvistaa altistumisen raja-arvot, sillä näin työntekijöitä voidaan suojata keinotekoisen säteilyn lähteiltä, kuten lasereilta, kuvaputkilta ja hitsausvälineiltä.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin luonnollisesti direktiivin puolesta. Sen tarkoituksena on suojella työntekijöitä optiselle säteilylle altistumisen riskeiltä, ja se on jatkoa kolmelle edeltävälle direktiiville, joilla on myös suojeltu työntekijöitä erilaisilta fyysisiltä tekijöiltä, kuten melulta, tärinältä ja sähkömagneettisilta kentiltä.

Tämä direktiivi liittyy pääasiassa laserien ja infrapunalamppujen kaltaisiin säteilylähteisiin. Siinä käsitellään erityisesti työtapojen mukauttamista säteilyn vaarojen vähentämiseksi ja altistumisen keston ja tason alentamiseksi. Lisäksi siinä kehotetaan Euroopan komissiota laatimaan käytännön ohjeet työnantajille ja erityisesti pk-yrityksille. Viimeksi mainittua toimea kannattaa korostaa, sillä mielestäni EU:n on tuettava paremmin pk-yrityksiä, jotka ovat innovaatioiden edelläkävijöitä ja uusien työpaikkojen luojia 25 jäsenvaltion EU:ssa.

Sovellettavassa lainsäädännössä yhdistyvät työnantajille annettu liikkumavara ja työntekijöiden turvallisuus. Tästä syystä direktiivi on mainio esimerkki, joka osoittaa, että EU pitää huolen sekä palkkatyötä että muuta kuin palkkatyötä tekevistä työntekijöistä niin Itä- kuin Länsi-Euroopassakin ja puoltaa usein jäsenvaltioiden sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamista korkeimmalla mahdollisella tasolla.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Äänestin ehdotusta vastaan ensimmäisessä käsittelyssä, mutta jäsenvaltioiden hallitukset ovat nyt parannelleet sitä. Direktiivi ei sisällä laajaa uutta lainsäädäntöä, vaan siinä sovelletaan voimassa olevia lakeja aloilla, joilla EU on jo saanut toimivallan. Omituinen ehdotus auringon säteilyn sisällyttämisestä on poistettu direktiivistä.

Lisäksi säännöt perustuvat kansainvälisiin yleissopimuksiin, joiden puuttuessa sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. Terveysvaikutusten seuranta ja siihen liittyvät tarkastukset toteutetaan kansallisen käytännön mukaisesti. Tästä syystä ehdotus on tasapainoinen ja hyväksyttävä. Työntekijöiden suojeluun liittyvät edut ovat painavammat kuin uudesta lainsäädännöstä aiheutuva haitta, sillä tällä direktiivillä ei käytännössä laajenneta EU:n valtuuksia.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tämä on hyvä esimerkki usein tuskallisen hitaasta EU:n päätöksentekoprosessista.

Äänestettävänämme tänään ollutta ehdotusta on käsitelty jo vuodesta 1992, vaikka se koskeekin hyvin tärkeää asiaa eli työntekijöiden terveyden suojelua.

Parlamentilta kului 13 vuotta kantansa läpiviemiseen.

Juuri hyväksytyssä tekstissä käsitellään työntekijöiden altistumista keinotekoiselle säteilylle, ja direktiivin ulkopuolelle jätetään luonnollisista lähteistä peräisin oleva säteily. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti päätettiin, että jälkimmäinen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan kansallisista olosuhteista ja tarpeista riippuen.

Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni EU ei voi pakottaa 25 jäsenvaltion työnantajia arvioimaan auringonvalolle altistuviin työntekijöihin kohdistuvia terveys- ja turvallisuusvaaroja. Mielestäni tällaiset arvioinnit on toteutettava jäsenvaltioissa kunkin maan tilanteen mukaisesti.

Direktiivin nojalla työnantajien on toteutettava toimia, jotka liittyvät laitteiden valintaan, työpaikkojen suunnitteluun sekä altistuksen kestoon ja joiden tarkoituksena on estää työntekijöiden altistuminen keinotekoiselle säteilylle tai vähentää sitä.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Direktiiviä sovelletaan nyt selkeämmin keinotekoiseen säteilyyn, ja olenkin tyytyväinen, että ehdotus palautettiin parlamentin käsittelyyn, ja äänestin mielelläni sen puolesta. On valitettavaa, että lainsäädännön alkuperäiset luonnokset antoivat aihetta useille huvittaville tarinoille siitä, kuinka EU yrittää säännellä auringonpaistetta, sillä lainsäädännöllä on kunnioitettava tavoite, nimittäin eurooppalaisten työntekijöiden suojeleminen haitalliselta säteilyltä. Onneksi parlamentti onnistui järkevöittämään lainsäädäntöä tekemällä työtään, ja äänestän tänään mielelläni ehdotuksen puolesta.

Bermanin mietintö (A6-0017/2006)

  Albert Jan Maat (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan antaa äänestysselityksen selventääkseni, miksi me CDA-puolueessa äänestimme mietintöä vastaan. Teimme niin, vaikka kannatamme eläinten hyvinvointia varsinkin siipikarja-alalla, koska ei todellakaan voida hyväksyä, ettei samoja vaatimuksia sovellettaisi tuontiin.

Toinen syy on se, että mietintö lisää byrokratiaa entisestään, vaikka sitä olisi vähennettävä Euroopan unionissa. Haluamme vähemmän byrokratiaa myös, koska tämän direktiivin hyväksymisen vaikutuksia arvioidaan vain tapahtuman jälkeen, ei sitä ennen. Meistä tämä vaikuttaa halvalta politiikalta eurooppalaisten siipikarjankasvattajien selän takana, emmekä halua sellaista. Haluamme parempaa hyvinvointia, kunhan se perustuu taakan tasaiseen jakautumiseen kuluttajien ja tuottajien kesken.

Toivon, että jäsen McGuinnessille annetaan toinen tilaisuus puhua tästä aiheesta.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, jaan kollegani Maatin huolen. Katson tämän direktiivin johtavan alan katoamiseen. Se pakottaa broilerintuotannon ulos Euroopan unionista, rajojemme ulkopuolelle, emmekä silloin voi valvoa tapahtumia. Ihmiset eivät tietäisi asioista yhtään enempää, koska meillä ei ole merkintöjä.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä kahden edellisen puhujan kanssa. On totta, että yhteiskunnan sivistyneisyyden laajuutta määrittää osittain se tapa, jolla ihmiset kyseisessä yhteiskunnassa kohtelevat eläimiä. Olen kuitenkin myös vakuuttunut, että maanviljelijöitä, tässä tapauksessa jäsenvaltioiden kanankasvattajia, ei todellakaan pidä syyttää julmuudesta tai välinpitämättömyydestä eläimiä kohtaan.

Haluan kuitenkin ennen kaikkea kiinnittää huomionne siihen, että eurooppalaiset yritykset kohtaavat kohtuutonta kilpailua Brasilian ja Thaimaan kaltaisten Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden lihan tuonnissa, sillä kyseisissä valtioissa sovelletaan täysin erilaisia standardeja eläintiheyden, elintarvikkeiden turvallisuuden, jäljittämisen, eläinperäisen rehun ja antibioottien käytön osalta.

Eurooppalaiset broilerinkasvattajat eivät varmasti halua palata aikaan, jolloin kaikki oli sallittua, vaan ovat valmiita eläin- ja ympäristöystävälliseen ruokintaan, kunhan tuontiliha täyttää samat standardit, mitä ei tällä hetkellä valitettavasti tapahdu. On surullista todeta tämä, mutta me todella jätämme omat eurooppalaiset kasvattajamme pulaan.

  James Hugh Allister (NI), kirjallinen. (EN) Äänestin tänään toimitetussa äänestyksessä lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista laaditusta mietinnöstä maksimoidakseni siipikarjateollisuutemme suojelun halvan tuonnin uhalta, joka on viime viikkoina aiheuttanut jo yhden siipikarjalaitoksen sulkemisen Pohjois-Irlannissa.

On ymmärrettävää kantaa huolta siipikarjan hyvinvoinnista, mutta on järjetöntä asettaa niin innokkaita EU:n hyvinvointivaatimuksia, jotka ajavat tuottajat pois alalta, jolloin tulemme riippuvaisiksi Kaukoidän ja Etelä-Amerikan valtioiden tuonnista, sillä siellä ei sovelleta tuotantoon hyvinvointivaatimuksia. Näin vain lisättäisiin siipikarjan kasvatusta järkyttävissä oloissa. Meidän on siis luotava tasapaino eläinten hyvinvointia koskevien EU:n vaatimusten ja elinkelpoisen teollisuudenalan selviytymisen välille.

Vastustin tämän vuoksi parlamentin äänestyksissä eläintiheyden lisävähennyksiä, sillä tällä olisi vakavia taloudellisia vaikutuksia broilerintuotannolle Euroopan unionissa.

  Robert Evans (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä Bermanin mietinnöstä. Kasvissyöjänä suhtaudun hyvin varauksellisesti koko lihantuotantoalaan. Jos karjan kasvattaminen lihantuotantoa varten jatkuu, ja uskon näin käyvän, katson todellakin, että sen olisi oltava orgaanista ja luonnonmukaista. Jos tässä ei onnistuta, on sovellettava mahdollisimman tiukkoja standardeja.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme mietinnön puolesta. Vaikka emme kannatakaan kaikkia siinä esitettyjä suosituksia, kannatamme laajalti sen vaikuttimia.

Katsomme, että on tarpeen luoda tasapaino eläinten hyvinvoinnin välttämättömien parannusten, pienten ja keskisuurten kasvattajien oikeuksien ja etujen sekä kuluttajien oikeuksien välille.

Tiedämme, että on tarpeen panna täytäntöön järjestelmä kaikkien teurastamon parvien hyvinvoinnin arvioimiseksi, mutta tiedämme myös, että on otettava huomioon kustannukset ja ettei pienillä yrityksillä tavallisesti ole edellytyksiä toteuttaa näitä arviointeja.

Kannatamme tämän vuoksi määräajan lykkäämistä, jotta kokeiluajanjakso olisi mahdollinen ja jotta voidaan mukautua järjestelmään, jollaista Portugalissa ei ole.

Katsomme myös, että tässä tilanteessa eräät täysistunnossa esitetyt ehdotukset ovat liiallisia, emmekä kannata niitä, koska niillä voi olla tuhoisia vaikutuksia pieniin tuottajiin ilman kokeiluajanjaksoa.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Mietintö on hyvin ajoitettu, koska se esitetään samaan aikaan kaikkien aikojen ensimmäisen eläinten suojelua koskevan toimintaohjelman kanssa. Jälleen kerran EU on edelläkävijä eläinten hyvinvointia koskevien standardien parantamisessa.

Ehdotuksessa käsitellään julkista huolta siitä, että lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointia koskevat nykyiset standardit ovat liian väljiä. Tämän vuoksi broilerit kärsivät jalkojen vammoista ja raajarikkoisuudesta, sydämen laajentumista, äkillisistä kuolemista ja ammoniakkipalovammoista.

Mietinnössä vaaditaan eläintiheyden pienentämistä, pehkukerroksen vähimmäissyvyyttä, parempaa ilmanvaihtoa ja vähintään kuuden tunnin pimeää aikaa. Siinä tarkastellaan myös nokan typistämisen julmuutta ja sallitaan se ainoastaan tapauksissa, joissa kaikki muut keinot kannibalismin estämiseksi on käytetty.

Olen tyytyväinen mietintöön, vaikka jotkin edellä esitetyistä ehdotuksista jäivät siitä pois. Toivoin mietinnön menevän pidemmälle, mutta tämäkin on hyvä tulos kanoille ja kuluttajille. Terveemmistä linnuista saadaan parempilaatuisia tuotteita. Me emme vie heikkoja eläinten hyvinvointia koskevia säännöksiä, vaan tiukennamme standardeja siipikarjan ja kuluttajien eduksi.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Olemme parhaan kykymme mukaan äänestäneet paremman kananhoidon puolesta. Monet tarkistukset, joista äänestettiin, olivat kuitenkin liian yksityiskohtaisia, jotta vaaleilla valitut poliittiset edustajat voisivat ottaa niihin kantaa. Maallikon on vaikea tehdä päätöksiä pimeää ajanjaksoa, jalkapohjan haavaumia ja ensimmäisen viikon kuolleisuutta koskevista yksityiskohdista, jotka liittyvät lihantuotantoa varten pidettäviin kanoihin. Olisimme mieluummin tehneet päätöksiä yleisistä periaatteista, ja asiantuntijat olisivat voineet sitten suunnitella säädöksen tarkan sanamuodon. Kyseessä on Euroopan parlamentin kuulemismenettely eikä yhteispäätösmenettely, jossa olisimme kenties voineet esittää periaatteellisemman lausunnon asiasta.

Haluamme myös korostaa, kuinka tärkeää on edistyä Maailmankauppajärjestön kanssa käytävissä neuvotteluissa laajan konsensuksen aikaansaamiseksi entistä tiukemmista tuotantovaatimuksista, kun on kyse elintarvikkeiden turvallisuudesta ja eläinten suojelusta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Kannatin oman ryhmäni ja muiden ryhmien esittämiä tarkistuksia, joilla olisi vahvistettu ehdotusta, erityisesti niitä, joissa vaadittiin pienempää eläintiheyttä ja korostettiin heikkojen terveysolojen vaikutusta elintarvikkeiden turvallisuuteen.

Vaikka suurin osa voimakkaista tarkistuksista hylättiin, äänestin mietinnön puolesta toivoen komission ehdotuksen johtavan jonkinlaiseen edistymiseen lihantuotantoa varten pidettävien kanojen merkittävissä hyvinvointiongelmissa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön ja katson sen olevan hyvin ajoitettu, koska ensimmäisen eläinten suojelua koskevan toimintasuunnitelman tulokset hyväksyttiin hiljattain. Mietintö osoittaa jälleen kerran EU:n viitoittavan tietä eläinten hyvinvointia koskevien standardien aktiivisessa parantamisessa.

Ehdotuksessa käsitellään vaikeaa asiaa, josta julkinen mielipide on huolissaan, sillä tällä hetkellä lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointia koskevat standardit ovat hyvin väljiä, mikä on johtanut kivuliaisiin jalkavammoihin ja raajarikkoisuuteen, vesipöhöön (sydämen laajentumaan), äkkikuolemiin ja ammoniakkipalovammoihin.

Kannatan maatalousvaliokunnan ehdotuksia, mutta katson, että niissä ei menty tarpeeksi pitkälle. Tämän vuoksi kannatin Jørgensenin tarkistuksia ja olen pettynyt, kun parlamentti ei hyväksynyt niitä.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Onko kanojen hyvinvoinnin parantaminen todella parlamentin keskustelun arvoinen asia? Onko sillä Euroopan laajuinen ulottuvuus, jolla perustellaan 50 minuutin keskusteluajan uhraamista lihantuotantoa varten pidettäville kanoille?

Nämä kaksi kysymystä antavat itse vastauksen! On totta, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun Euroopan parlamentti ilmaisee kantansa aiheesta, joka ei liity kansalaisten huoliin. Sittenkään en katso olevan mitään hyötyä siitä, että Euroopan parlamentti omaksuu asioihin sekaantuvan asenteen. Pikemminkin päinvastoin, olen vakuuttunut siitä, että olisi hyödyllisempää lopettaa tämä sääntelykiihko.

Tämä koskee erityisesti Bermanin mietinnön kaltaisia tapauksia, joissa ehdotetut pikkutarkat säännöt ovat täysin absurdeja: paristoilla kasvatettujen kanojen terveys tarkastetaan kahdesti päivässä, niillä on pääsy kuiviin pehkuihin ja ympäristön lämpötila saa olla vain kolme astetta korkeampi kuin niiden ulkona elävillä ystävillä! Tässä oli vain joitakin esimerkkejä monista yhtä groteskeista ehdotuksista.

Lopuksi totean, ettei Euroopan unioni saavuta mitään tällaisella lainsäädännöllä. Itse asiassa se on vaarassa tulla kynityksi!

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Äänestin tämän hyvin heikon mietinnön puolesta, koska kaikesta huolimatta se merkitsee parannuksia useimmissa jäsenvaltioissa ja koskee vähimmäislainsäädäntöä, mikä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus tiukempiinkin sääntöihin. Pienempää eläintiheyttä koskevat tarkistuksemme olivat hyvin arkaluonteisia kompromisseja, jotka saivat lähes yksimielisen kannatuksen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa. On surullista, ettei niitä hyväksytty. Parlamentti tukee lyhytnäköisiä etuja sellaisen inhimillisen karjankasvatuksen sijaan, johon kuluttajat voivat luottaa, eikä se näin toimiessaan tee alalle palvelusta. Äänestin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan esittämän ehdotuksen puolesta, joka koski enintään 34 kilon eläintiheyttä vuoteen 2013 mennessä yksinkertaisesti siitä syystä, että se oli parempi kuin alkuperäinen ehdotus. Koska varsin monet neuvostossa edustettuna olevat valtiot halusivat ylittää 38 kiloa, tähän ehdotukseen voidaan vedota neuvostoa vastaan. Joka tapauksessa Euroopan parlamentti osoitti toisen mahdollisen suunnan.

Kanat kärsivät jatkossakin enemmän kuin mitkään muut eläimet. Se, kuinka kohtelemme eläimiämme, kertoo paljon sivilisaatiomme kehittyneisyydestä. Tässä asiassa osoittauduimme barbaareiksi.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, broilerien hyvinvointia koskeva mietintö on pahasti myöhässä. EU:n on aika ryhtyä toimiin broilerien hyvinvoinnin parantamiseksi kaikkialla EU:ssa, sillä monet niistä elävät lyhyen elämänsä järkyttävissä oloissa. On valitettavaa, että monet ryhmäni esittämistä tarkistuksista hylättiin, vaikka mietintö itsessään jonkin verran tiukentaakin standardeja, ja olen iloinen voituani kannattaa sitä.

Hökmarkin mietintö (A6-0009/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) On hyvin tunnettua, että valtiontuki on merkittävä talouspoliittinen väline, jolla autetaan taloudellisen, sosiaalisen, ympäristön ja alueellisen kehityksen elvyttämistä. Periaatteellinen tavoite on antaa valtioille mahdollisuus toteuttaa toimia strategisen politiikkansa täytäntöönpanemiseksi, julkisten palvelujen rahoituksen takaamiseksi ja niin kutsuttuja yleishyödyllisiä palveluja edistävien pyrkimysten kompensoimiseksi.

Tällä mietinnöllä, joka edustaa selvästi uusliberalistista näkemystä, parlamentin enemmistö pyrkii rajoittamaan valtiotukea viimeiseksi hätävaraksi ideologisesti painottuneen pyrkimyksen perusteella, jonka tarkoituksena on pienentää valtion interventioiden asemaa taloudessa kaikkivoivan markkinatalouden pyhän lehmän nimissä ja estää niin kutsuttu epäreilu kilpailu. Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

Esittelijä kannattaa komission uudistusehdotuksia, joilla pyritään antamaan kilpailulle merkittävämpi asema kuin valtiotuelle sekä tarjoamaan kannustimia valtiontuen leikkaamiseen ja sen rajoittamiseen Lissabonin strategiaan liittyviin horisontaalisiin politiikkoihin, kuten innovaatioita, tutkimusta ja kehittämistä koskeviin seikkoihin.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Komissio on vuosikymmenten ajan joko sallinut tai kieltänyt valtiontuen puhtaasti kilpailuksi kutsutun jumalan tarpeiden mukaan. Vaikka onkin valitettavaa, että vasta vuonna 2006 on alettu harkita terveen järjen mukaisten kriteerien, kuten työllisyyden, innovaatioiden, kasvun sekä taloudellisen ja sosiaalisen koheesion, huomioon ottamista, meidän ei pidä tuomita tätä politiikan uutta suuntausta, sillä emme voi estää sen olemassaoloa.

Olen kuitenkin huolissani yleishyödyllisten palvelujen kohtalosta ja erityisesti siitä, ettei niitä todella suojata Brysselin kyvyltä olla häiriöksi. Verkostotoiminnan (postipalvelujen, rautatieliikenteen, sähkön ja vastaavien) vapauttamisen vaikutusten, toisin sanoen voittojen yksityistämisen ja tappioiden kansallistamisen, olisi oltava opetus niille, jotka vaativat komissiota säätämään lakeja tällä alalla.

Olen myös huolissani siitä, kuinka kilpailu katsotaan kaikkien muiden kriteerien yhteydessä ensisijaiseksi, mikä on ominaista politiikalle, joka vaalii oppejaan unionin kansalaisten etujen sijaan.

Lopuksi haluan korostaa, etteivät monet, vasta kehitteilläkään olevat toimet edellyttäisi avustusta tai tukea, jos niissä voitaisiin hyödyntää suotuisaa kansainvälistä rahoitus- ja sääntely-ympäristöä – ympäristöä, jonka tuhoamista Brysselin politiikalla suuresti autetaan.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Valtiotuen analyysin on perustuttava selkeään ajatukseen niiden tulojen ja menojen eroista, jotka liittyvät toisaalta yksityiseen talouteen ja toisaalta julkiseen talouteen, toisin sanoen ajatukseen ulkoisten vaikutusten olemassaolosta. Mietinnössä sivuutetaan perustavaa laatua oleva analyysi ja päädytään näin yleisiin päätelmiin, joita ei voida vahvistaa. Myöskään keskustelussa ei esitetä vakavia pyrkimyksiä arvioida ulkoisia vaikutuksia. Tästä huolimatta äänestimme mietinnön puolesta, koska siinä yleisesti kehotetaan vastustamaan valtiontukea. Kokemukset ovat osoittaneet, että valtiontukea käytetään liian laajasti protektionistisista syistä.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Jäsenvaltioiden myöntämän valtiontuen yleistä alentamista koskevan mietinnön tarkoituksena on ohjata tuen myöntäminen Lissabonin strategian tavoitteisiin. EU:n valtiontukea koskevia sääntöjä ja jäsenvaltioiden asenteita on muutettava radikaalilla tavalla, jos haluamme vastata tähän haasteeseen.

Myös komission aluetukea koskevia sääntöjä tarkistetaan "vähemmän paremmin kohdennettua tukea" -periaatteen mukaisesti. Esittelijänä haluan ilmaista laajan tukeni tälle EU:n aloitteelle.

Huomasin ilokseni, että komissio on sisällyttänyt kansallista aluetukea koskevien uusien suuntaviivojen uudistukseen sen näkökohdan, että syrjäisimmät alueet katsotaan edelleen epäsuotuisimmiksi alueiksi niiden BKT:sta riippumatta. Näin ne voivat kilpailla yleisillä markkinoilla tavallista matalamman elintason alueiden talouskehitykseen korvamerkitystä tuesta ja edelleen saada toimintatukea.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Valtiontuki esitellään keinona korjata markkinoiden puutteita, ja kuitenkin, kuten esittelijä aivan oikein korostaa, se johtaa usein epäoikeudenmukaisuuteen ja tehottomuuteen. Näin ollen jaamme komission huolen tällä alalla esittelijän kannan mukaisesti.

Olisi epärealistista ja väärin pyrkiä välittömästi lakkauttamaan kaikki valtiotuet. Tuen väheneminen viime vuosina – paljolti EU:n tahdosta – on kuitenkin myönteinen merkki niille, jotka katsovat, että markkinoiden sujuvaa toimintaa koskevia sääntöjä täysin noudattava talous tarjoaa eniten hyötyä kuluttajille, tuottajille ja työntekijöille. Toisin sanoen valtiotuki on malli, joka olisi vähitellen korvattava tasapuolisemmilla ja tehokkaammilla tavoilla edistää todellisten markkinoiden toimintaa.

Herczogin mietintö (A6-0021/2006)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Ruotsin konservatiivit ovat tänään äänestäneet globalisaation vaikutuksia sisämarkkinoihin käsittelevän mietinnön puolesta. Olemme samaa mieltä siitä, että globalisaation seurauksena taloudelliset uudistukset ovat tarpeen, mikäli haluamme säilyttää Euroopan unionin kilpailukyvyn. Emme kuitenkaan kannata globalisaatioon mukautumista helpottavan rahaston perustamista, koska globalisaation seurauksiin voidaan mielestämme parhaiten vastata dynaamisen markkinatalouden avulla.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Erehtyminen on inhimillistä, mutta virheessä pysyminen on pirullista. Sanonta pätee kaikkiin parlamentin globalisaatiosta ja sen vaikutuksista laatimiin mietintöihin, joissa valitetaan globalisaation kielteisiä vaikutuksia, muttei kuitenkaan tarjota muuta lopullista ratkaisua kuin Brysselin ja Euroopan unionin valtaoikeuksien lisääminen. Euroopan parlamentti ei ole koskaan kyseenalaistanut itse globalisaatiota tai tapaa, jolla sitä on tyrkytetty meille Brysselistä.

Tämä on kuitenkin se todellinen ongelma. Euroopan unioni uhraa työpaikkamme, tuotannonalamme, maataloutemme ja sosiaalisen suojelun järjestelmämme maailmanlaajuisen vapaakaupan ja kansainvälisen kilpailun oppien alttarilla. EU ei suojele talouksiamme vilpilliseltä kilpailulta, sosiaaliselta ja taloudelliselta polkumyynniltä eikä piratismilta ja väärentämiseltä. Se ei tue yrityksiämme, kun ne kohtaavat moninkertaisia tullimaksuja tai muita kaupan teknisiä esteitä kilpailijamaissa, joissa ne haluaisivat käydä kauppaa. Se ei tue niitä silloinkaan, kun ne kohtaavat lisääntynyttä kilpailua kotimaissaan, koska taloutemme ovat maailman avoimimpia. EU vain lisää toimintaa vaikeuttavia normeja ja säätelyä.

Väistämätön johtopäätös on, että EU on syntipukki globalisaation farssissa, ja EU:n kansalaiset ovat sen pääasiallisia uhreja. EU:n kansalaisten etujen on aika mennä utopistisen ääriliberalistisen opin noudattamisen edelle.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Haluan kiittää jäsen Herczogia hänen tärkeästä globalisaation vaikutuksia sisämarkkinoihin käsittelevästä mietinnöstään, joka saa täyden tukeni. Suhtaudun erityisen myönteisesti mainintaan siitä, kuinka tarpeellista on luoda terve ja kannustava toimintaympäristö pk-yrityksille sekä vahvistaa näiden asemaa ja pääsyä innovaatio- ja rahoitusvälineisiin.

Mielestäni myös palveluiden sisämarkkinoiden luominen on olennaista EU:n kilpailukyvyn lisäämiseksi.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän ajankohtaiseen mietintöön globalisaation asettamista haasteista EU:n sisämarkkinoille. Tämä on kysymys, jonka tärkeyttä EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet painottivat puheenjohtajavaltio Yhdistyneen kuningaskunnan 27. lokakuuta 2005 johtamassa epävirallisessa huippukokouksessa Hampton Courtissa.

Kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenenä olen vaatinut, että sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät huolenaiheet otetaan huomioon globalisaation aikakaudella ja nyt kun Kiina, Intia ja Brasilia ovat nousussa. Tämä ei ole silkkaa protektionismia, vaan olen huolissani siitä, että maailmantalouden vapauttaminen, erityisesti monenvälisten kauppajärjestelmien kautta, ei saa johtaa työelämää koskevien ja sosiaalisten normien alenemiseen ja halpojen hintojen tavoitteluun kaikin keinoin.

Tuin siten tarkistuksia, joilla lisätään etuuskohteluun perustuvaa pääsyä EU:n markkinoille niiden kolmansien maiden kohdalla, jotka ovat lisäkannustimena ratifioineet kansainväliset työelämän ja ympäristön perusnormit ja soveltaneet niitä tarkoituksenmukaisesti. Komission on kuitenkin mielestäni työskenneltävä tiiviimmin ILO:n kanssa tutkiakseen ja ottaakseen selvää perusnormien noudattamisesta ja täytäntöönpanosta käytännössä. Tämän tavoitteena on suojautua yhteisen tullietuusjärjestelmän mahdollisilta väärinkäytöksiltä tulevaisuudessa.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Globalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia helpottamalla pääsyä maailmanmarkkinoille. Monet EU:n kansalaiset kuitenkin suhtautuvat siihen karsaasti, mikä johtuu meneillään olevan rakenneuudistuksen ja tuotannon ulkomaille siirtämisen kauaskantoisista vaikutuksista EU:n tekstiiliteollisuuteen.

Euroopan unionin on pystyssä päin vastattava näihin haasteisiin luopumatta kuitenkaan historiallisista ja sosiaalisista arvoistaan, jotka heijastuvat nykyisissä sosiaalisen suojelun järjestelmissä.

Euroopan unionin on samalla tarjottava kannustimia EU:n tuotannonalojen kilpailukyvyn lisäämiseksi, mikä tapahtuu kehittämällä erilaisia Lissabonin strategiassa mainittuja välineitä.

Yhden tai kahden prosentin korotukset eivät jätä yhtään liikkumavaraa. Näin ollen taloudelliset ja erityisesti markkinoiden vapauttamiseen liittyvät uudistukset ovat yhä kiireellisempiä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi.

Lopuksi totean ulkopolitiikasta sen verran, että EU:n on vaadittava tulevaisuuden suuria maailmanvaltoja, kuten Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa, toteuttamaan erilaisia kehitysprosesseja niin, että ne varmistavat tasapainon sosiaali- ja talouspolitiikan välillä.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tässä mietinnössä olisi ollut tilaisuus tarkastella, minkä tyyppisiä vaikutuksia globalisaatiolla on ollut sisämarkkinoihin, mutta valitettavasti mietinnössä ei käytetty tilaisuutta hyväksi. Ryhmäni ei siis voinut tukea sitä.

Agnoletton mietintö (A6-0004/2006)

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, totesin tänä aamuna kuinka järkyttävää on, että yritämme opettaa muulle maailmalle ihmisoikeuksien kunnioitusta samalla, kun Euroopan unioni itse räikeästi rikkoo niitä, erityisesti sananvapautta, omalla alueellaan.

Jäsen Agnoletton mietinnön vastustamiseen on kuitenkin muitakin syitä. Siinä viitataan Wienin sopimuksen 60 artiklaan ja erityisesti täytäntöönpanematta jättämistä koskevaan lausekkeeseen, joka sallii sopimuksen vaatimusten huomiotta jättämisen sillä perusteella, ettei toinen osapuoli ole täyttänyt velvoitteitaan. Ainoa ongelma tässä on se, että tilanteen arvioimisessa EU on ainoa tuomari, mikä on minusta täysin väärä tulkinta. Meillä on oltava ainakin välimiesmenettely, tai muuten tämä ehto on todellisuudessa sopimusosapuolten tahdosta riippuva ehto, jonka varjolla voimme paeta velvoitteitamme aina halutessamme tai päinvastoin pitää niistä kiinni silloin, kun kyse on vahvoista valtioista, jotka voivat ryhtyä mahdollisiin vastatoimiin. Tämä ei ole hyväksyttävää.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, EU on tehnyt varmasti paljonkin ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioituksen eteen, sillä ovathan nämä arvot Euroopan unionin jäsenyyden edellytyksiä. EU on kuitenkin takuulla epäonnistunut tässä suhteessa Turkin kohdalla. Turkki on vielä kaukana siitä, että se lopultakin tunnustaisi Armenian kansanmurhan. Lisäksi se uhkaa rangaistusseuraamuksilla toimittajia, jotka kritisoivat sitä millään tavalla. On myös sanottava, että mielipiteenvapauden ja lehdistönvapauden saralla on tapahtunut vain taantuvaa kehitystä neuvottelujen aloittamisen jälkeen. Tässä yhteydessä on huomattava, että vuonna 2004 turkkilaisten turvapaikkahakemuksista hyväksyttiin 11 prosenttia ja että Turkki tuomittiin vuonna 2005 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa useimmin kaikista Euroopan neuvoston jäsenvaltioista. Ei siis voida katsoa, että Turkki kunnioittaisi kovinkaan hyvin ihmisoikeuksia.

Kaiken tämän lisäksi äskettäinen katolisen papin murha Turkissa – rikos, jonka motiivina oli politiikka ja uskonto – osoittaa, että Turkki on joko haluton tai kykenemätön suojelemaan maansa vähemmistöjä. Tarvitaan muutakin kuin tänä vuonna maksettava 500 miljoonan euron liittymistä valmisteleva tuki, jotta Turkista tulee mallioppilas ihmisoikeusasioissa.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä käsitellään Euroopan unionin sopimuksiin sisällytettyä ihmisoikeuslauseketta. Esimerkki tällaisesta sopimuksesta on Cotonoun sopimus, jonka EU teki AKT-valtioiden kanssa. Lauseke on ollut voimassa kymmenen vuotta, minkä vuoksi esittelijän mielestä on nyt sopiva aika arvioida sitä.

Euroopan parlamentilla ei ole tällä hetkellä valtuuksia aloittaa neuvotteluja, mikäli se katsoo valtion rikkoneen lauseketta. Yksi jäsen Agnoletton esittämistä ehdotuksista tähtää siihen, että parlamentille annettaisiin mahdollisuus aloittaa tämäntyyppiset neuvottelut. Lisäksi esittelijä toivoo, että Euroopan parlamentin sallittaisiin osallistua lauseketta koskevaan menettelyyn alusta loppuun.

Edellä mainitusta voi päätellä, että parlamentin valtaoikeuksia halutaan lisätä, mitä vastustamme periaatteessa. Äänestimme siis tänään Agnoletton mietintöä vastaan.

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) On erinomaista, että vaadimme taloudellisia ja poliittisia kumppaneitamme kunnioittamaan ihmisoikeuksia. EU:n toimielinten olisi kuitenkin alkajaisiksi järjestettävä omat asiansa, erityisesti kun otetaan huomioon, että Turkki on sen lähinaapuri.

Esimerkkejä Turkin räikeistä ihmisoikeusloukkauksista ovat kristinuskoisen vähemmistön syrjintä, Armenian kansanmurhaa koskevien tietojen salaaminen ja se, että Turkin armeija miehittää kolmannesta Kyproksen saaresta. Mikään näistä loukkauksista ei ole kuitenkaan estänyt Euroopan unionin johtajia, erityisesti Ranskan presidentti Chiracia ja ministeri Villepiniä, avaamasta Euroopan unionin ovia tälle aasialaiselle valtiolle.

Kannustaako ajatus EU:n jäsenyydestä Turkin viranomaisia jakamaan yhteiskuntamme arvot? Epäilemme sitä. Islamistisen puolueen, AKP:n, valtaannousu vuonna 2002 uhkaa erityisesti naisten jo entuudestaan harvoja oikeuksia. Ilmiötä kuvaavat hyvin väkivalta, jota viime vuonna käytettiin tukahduttamaan naisten rauhanomainen mielenosoitus, sekä moniavioisuuden palauttaminen.

Nyt islamistiset järjestöt uhmaavat lehdistönvapautta jopa meidän kotimaissamme. Jos Euroopan unioni tässä tilanteessa toivottaa Turkin tervetulleeksi, se merkitsee niiden arvojen hylkäämistä, joihin EU väittää ulkopolitiikkansa perustuvan.

  Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. – (IT) AKT-valtioiden ja EU:n välisen Cotonoussa allekirjoitetun ja Luxemburgissa muutetun kumppanuussopimuksen jälkeen kysymys ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen lisäämisestä EU:n sopimuksiin vaikutti ratkaistulta. Ihmisoikeuksien suojelemisen periaatteen hyväksyminen oli itse asiassa iso askel eteenpäin. Periaatteen täytäntöönpanossa näyttää kuitenkin edelleen olevan puutteita.

Kysymys ei ole yksinkertainen. Siitä tekee monimutkaisen se, että jos haluamme keskeyttää allekirjoitetun sopimuksen soveltamisen ihmisoikeuslausekkeen rikkomisen vuoksi, meidän on vältettävä vahingoittamasta lauseketta rikkoneen valtion väestöä. Ihmisoikeuslausekkeiden ohella on muita vastaavia vaatimuksia, jotka liittyvät demokraattisten perusnormien noudattamiseen ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen. Erityistapauksena voisin mainita Kroatian kanssa käydyt neuvottelut, joiden aikana minusta ei kertaakaan tuntunut siltä, että Euroopan unioni olisi ollut todella kiinnostunut italialaisen vähemmistön tai Giulian ja Dalmatian alueilta peräisin olevien pakolaisten ihmisoikeuksista tai pyrkinyt suojelemaan niitä. EU on perustellut asennettaan toteamalla jopa, että kyse on kahdenvälisistä asioista. Haluan kuitenkin kiinnittää komission huomion siihen, että vähemmistöjen oikeuksien suojeleminen on varmistettava muutenkin kuin kahdenvälisissä suhteissa. Tämä on perustavanluonteinen oikeus, varsinkin kun kyse ei ole kauppasopimuksesta vaan todellisesta jäsenyyssopimuksesta. Ongelmaa ei ratkaistu vielä tälläkään mietinnöllä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Esittelijän ilmaisema kiinnostus ja huoli Euroopan unionin tekemiin sopimuksiin sisältyvästä ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta ansaitsee kiitosta.

Kymmenen vuotta lausekkeen laatimisen jälkeen on tullut aika arvioida sen täytäntöönpanoa ja pohtia parannusehdotuksia. Lisäksi arvioinnissamme olisi mielestäni tehtävä selväksi se, kuinka välttämätöntä säännöksen vaikutuksen arvioiminen on. Suhtaudun myönteisesti siihen, että EU sisällyttää tämän lausekkeen sopimuksiinsa ja pitää sitä yhtenä ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikan johtavista periaatteista. Lauseke on kuitenkin hyödytön, jos se on vain hokema, joka toistetaan kaikissa sopimuksissa ilman, että se todellisuudessa muuttaa asioita, vaikka sopimuksen ehtoja olisikin rikottu. Tyhjänpäiväinen hyvien aikeiden toistaminen johtaa virheisiin ja epäonnistumisiin kansainvälisessä politiikassa.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Maailmankaupan nopea vapauttaminen, jolle on tunnusomaista löyhät työelämää ja ympäristöä koskevat säännöt, asettaa melkoisen haasteen Euroopan unionin talouden kilpailukyvylle.

EU ei voi eikä sen pidä kilpailla vientitukiin perustuvien talouksien kanssa, jotka eivät noudata ympäristöllisiä ja sosiaalisia perusnormeja ja jotka rikkovat ihmisoikeuksia.

Euroopan yhdentyminen perustuu yhteisvastuullisuuteen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ympäristö- ja sosiaalinormien noudattamiseen ja kestävään kehitykseen. Demokratian, oikeusvaltion ja perusvapauksien arvot ovat Eurooppa-hankkeen ydin.

EU on onnistunut sisällyttämään ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen kolmansien maiden kanssa tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin.

Olen kuitenkin hyvin pettynyt siihen, että näinkin perustavanluonteinen lauseke puuttuu tekstiilituotteita koskevista sopimuksista.

Kiina on tunnetusti pitänyt pelin sääntöjä järjestelmällisesti pilkkanaan aina siitä lähtien, kun se liittyi Maailman kauppajärjestöön vuonna 2001. Tässä tapauksessa EU:lla olisi hyvinkin oikeus lisätä sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vähimmäissäännöt Kiinan kanssa tehtäviin tuleviin sopimuksiin. Kun kilpaillaan, sen on tapahduttava samoin edellytyksin.

Stihlerin mietintö (A6-0016/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Mietinnössä ei esitetä mitään vastalauseita komission ehdotuksesta. Siinä pikemminkin hyväksytään kaikki esitetyt ajatukset ja tuetaan niitä.

Päätös säilyttää Shetlandin kieltoalue ja punakampelan suoja-alue on ajankohtainen ja tasapuolinen vastaus kieltoalueiden toimivuuden ja tehokkuuden arvioimiseen ja alalla suoritettuun kuulemiseen.

Mietinnön suositukset tekevät mahdolliseksi puolustaa uuden yhteisen kalastuspolitiikan perusperiaatteita ja erityisesti hallita meren elollisten luonnonvarojen hyödyntämistä kestävällä tavalla. Näin varmistetaan samalla kestävät taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset toimintaolosuhteet.

Kannatan siis mietinnön hyväksymistä.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan vastustaa EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa ja toivoo, että se poistetaan lopulta vaiheittain käytöstä. Näin ollen EU:n ei mielestämme pitäisi päättää siitä, onko Shetlandin kieltoalue ja punakampelan suoja-alue säilytettävä vai ei. Tämä kysymys ratkaistaan parhaiten nykyisissä kansainvälisissä elimissä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Sitä vahvistettiin olennaisesti valiokuntavaiheessa, kun hyväksyttiin yhdeksän esittämääni tarkistusta.

Euroopan parlamentin selvän enemmistön päätös Skotlannin pohjoispuolella sijaitsevan suoja-alueen tukemisesta on todellakin hyvin myönteinen. Euroopan parlamentin jäsenet ympäri Eurooppaa ovat ymmärtäneet näiden vesialueiden tärkeyden Skotlannin pohjoisille yhteisöille.

Komission on nyt tunnustettava, että on kestävän kehityksen vastaista sallia rajoittamaton pääsy vesialueille. Kalastusoikeudet on jaettava niiden yhteisöjen kesken, jotka ovat niistä riippuvaisia. Tämä on nyt Euroopan parlamentin poliittinen tahto, eikä sitä saa horjuttaa niiden tahojen lobbaaminen, jotka vaativat yhtäläistä pääsyä vesille ja kalavarojen yhtäläistä hyödyntämistä.

Parlamentin äänestystulos on harvinainen esimerkki Euroopan unionista Skotlannin kalastajille kantautuvista hyvistä uutisista. Kehotan siis lopullisen päätöksen tekevää ministerineuvostoa seuraamaan esimerkkiämme.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti Shetlandin kieltoaluetta ja punakampelan suoja-aluetta koskevaan mietintöön. Olen ilahtunut, että komissio päätti säilyttää Shetlandin kieltoalueen ja punakampelan suoja-alueen. Mielestäni on myönteistä, että parlamentti oli ehdotuksen takana, sillä kolmen vuoden jatkoaika on sekä ympäristönsuojelun että Skotlannin kalatalouden edun mukainen.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, toivotan henkilökohtaisesti tämän tärkeän asian esittelijän tervetulleeksi jälleen kerran Strasbourgiin. Kannatin mietintöä mielelläni, koska siinä esitetyt toimenpiteet ovat tärkeitä yhteisen kalastuspolitiikan tuhoisien vaikutusten parantamiseksi. Yhteinen kalastuspolitiikka olisi lakkautettava, sillä se on ollut katastrofi kalastajayhteisöille, kalastuselinkeinolle ja itse kaloille. Se ei tuo Euroopan unionille minkäänlaista etua, koska tällainen toimimaton politiikka selvästikin heikentää EU:n mainetta kansalaistemme silmissä.

Rothen mietintö (A6-0020/2006)

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Yksi suurimmista Euroopan unionin jäsenvaltioiden edessä olevista haasteista on niiden energiapolitiikka ja niiden kyky hyödyntää uusiutuvaa energiaa, mikä vähentäisi riippuvuutta raakaöljystä ja kaasutoimituksista sekä näiden luonnonvarojen vaihtelevista hinnoista.

Lämmityksessä ja jäähdytyksessä, joiden osuus Euroopan unionin energiankulutuksesta on tällä hetkellä lähes 70 prosenttia, olisi hyödynnettävä paljon enemmän uusiutuvia energianlähteitä.

Kannatamme siis uusiutuvan energian käyttöä edistäviä toimenpiteitä, kuten käyttäjien tietämyksen lisäämistä, hallinnollisten esteiden poistamista, käyttöönottotuen tarjoamista sekä tutkimuksen edistämistä.

Vastaisuudessa pyrimme varmistamaan erityisen huolellisesti, että jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan energianhankinnoissa. Lisäksi tarkkailemme esitettyjen ehdotusten verotusnäkökohtia.

Vielä ei tunneta kaikkia kaasu- ja sähkömarkkinoiden vapauttamisen vaikutuksia kansallisiin energiataseisiin. Ei tule kysymykseenkään, että antaisimme komissiolle verotusta koskevien ehdotusten kautta lisää valtaoikeuksia energiapolitiikassa. Perustamissopimuksissa komissiolle ei ole annettu tällaisia oikeuksia, vaikkakin se on niitä onnistunut omimaan epäsuorin keinoin.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, tässä tärkeässä mietinnössä tuodaan esille Euroopan unionin kannalta merkittäviä mahdollisuuksia. Kotimaallani Skotlannilla on luultavasti eniten potentiaalia uusiutuvan energian hyödyntämisessä, mutta kotimaisesta toimettomuudesta johtuen emme ole vielä hyödyntäneet näitä mahdollisuuksia. Mietinnössä osoitetaan, kuinka EU voi auttaa edistämään tämän elintärkeän tulevaisuuden teknologian kasvua. Tuen sitä mielelläni, vaikka muutama keskeinen suositus ei mennytkään parlamentissa läpi.