Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 14. helmikuuta 2006 - Strasbourg

14. Palvelut sisämarkkinoilla (jatkoa keskustelulle)

  Puhemies. Jatkamme nyt keskustelua Evelyne Gebhardtin laatimasta mietinnöstä palveluista sisämarkkinoilla.

  Jacques Toubon (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, uutena Euroopan parlamentin jäsenenä haluan ensinnäkin todeta, että osallistuttuani näihin keskusteluihin nyt puolen vuoden ajan olen havainnut, miten monipuolista ja laadukasta työtä parlamentissa tehdään.

Haluan antaa tunnustusta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnallemme, sen edesmenneelle puheenjohtajalle Philip Whiteheadille, esittelijä Gebhardtille sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijalle Van Lanckerille. Haluan kiittää ryhmämme vastuuhenkilöitä, joiden työn ansiosta voimme tänään keskustella tästä ehdotuksesta: varjoesittelijää ja ryhmäni koordinaattoria Harbouria, varapuheenjohtajaamme Thysseniä sekä uupumatonta sihteeristöämme. Kiitän myös ryhmämme ranskalaisia jäseniä Descampsia ja jäsen Bachelot'ta heidän tekemästään työstä.

Kaikkien näiden henkilöiden ansiosta olemme saavuttaneet merkittävän tuloksen: kompromissi on uusi teksti. Ensinnäkin sillä toteutetaan palvelujen sisämarkkinat. Tällä ehdotuksella poistetaan monopoliasema, joka yhteisöjen tuomioistuimella on käytännössä ollut viimeisten 50 vuoden ajan perussopimusten periaatteiden täytäntöönpanossa. Palvelujen sisämarkkinat perustuvat vastavuoroiseen luottamukseen ja edellyttävät hallinnollista yhteistyötä, hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista ja protektionististen esteiden poistamista palveluyritysten perustamisen sekä tilapäisen palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut kuuluvat ehdotuksen soveltamisalaan vain sijoittautumisvapauden osalta, mutta monia oleellisia palveluja, kuten audiovisuaaliset palvelut ja elokuvapalvelut, rahapelitoiminta, terveydenhuolto ja oikeusalan ammatit on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle. Kompromississa parlamenttia kehotetaan siksi äänestämään puitesäädöksen puolesta, jonka tavoitteena ovat talouskasvu, innovaatio ja työllisyys. Sitä eurooppalaiset haluavat.

Kompromississa kuitenkin kunnioitetaan myös malliamme ja kansallisia kollektiivisia mieltymyksiämme. Johtaako direktiivi sosiaalilainsäädäntömme purkamiseen? Alentaako se standardeja? Komission ensimmäisen ehdotuksen kohdalla tämä riski oli selvästi havaittavissa, minkä vuoksi hylkäsimme ehdotuksen. Teille ehdotettu kompromissi kuitenkin estää sosiaalisen polkumyynnin ja perustuu toissijaisuusperiaatteeseen, ja siinä omaksutaan järkevä ja rajoittava lähestymistapa palvelujen tarjoamisen vapauden täytäntöönpanoon. On tehty täysin selväksi, etteivät sosiaalilainsäädäntö ja työlainsäädäntö kuulu kompromissin soveltamisalaan. Kilpailu on kielletty sosiaalialalla. Monia sijoittautumisvapautta koskevia kansallisia säännöksiä kunnioitetaan, ja palvelujen tarjoamisen vapauden yhteydessä taataan, että jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia säännöksiään, jos se on perusteltua yleisen edun vuoksi. Tämä on todellinen kompromissi: molemmat osapuolet arvostelevat sitä, mikä osoittaa selvästi, että olemme löytäneet kultaisen keskitien.

Toivon siksi ranskalaisten kollegojeni puolesta, että kannatatte kompromissia äänestämällä sen puolesta erittäin suurella enemmistöllä. Se olisi voitto Euroopan parlamentille ja koko Euroopan unionille.

  Harlem Désir (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Winkler, haluamme kaikki toteuttaa sisämarkkinat. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin Euroopan sosiaalisen mallin purkaminen, jota vastustamme voimakkaasti. Vastustamme sitä voimakkaasti, koska se on kansalaisten, työntekijöiden ja eurooppalaisten kuluttajien etujen vastaista ja vaarantaa lisäksi kansalaisten Euroopan yhdentymishankkeelle antaman tuen.

Alkuperäinen Bolkesteinin direktiiviehdotus hylättiin suurella enemmistöllä, koska siitä sai sellaisen käsityksen, että sisämarkkinat toteutetaan heikentämällä sosiaaliturvaa, ympäristönormeja ja sellaisten kuluttajien suojelua, jotka ovat saaneet joissakin jäsenvaltioissa korkeamman suojelun tason kuin toisissa.

Koska Bolkesteinin ehdotuksessa sisämarkkinoita ei pyritä perustamaan enää yritysten väliseen kilpailuun vaan eri jäsenvaltioiden sosiaalijärjestelmien väliseen kilpailuun, vaikuttaa siltä, että siinä asetetaan jäsenvaltioiden edut toisiaan vastaan. Ehdotus on saanut vanhat ja uudet jäsenvaltiot epäilemään toisiaan. Tämä on vastoin Euroopan komission tehtävää, joka on kaikkien eurooppalaisten yhdistäminen yhteiseen hankkeeseen. Sisällyttämällä monet sosiaalipalvelut ja jotkin yleistä taloudellista etua koskevat palvelut direktiivin soveltamisalaan komissio on pyrkinyt soveltamaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta oleellisiin toimintoihin pelkästään kilpailun ja markkinoiden logiikkaa.

Alkuperämaaperiaatetta soveltamalla komissio on kääntänyt selkänsä yhteisön menetelmälle, jonka tavoitteena on alakohtainen yhdenmukaistaminen. Yhteisön menetelmä on aina ollut jäsenvaltioiden voimassa olevien säännösten lähentäminen toisiinsa, ja näin ollen sen tavoitteena on nimenomaan edistää vastavuoroista tunnustamista ja taloudellista yhdentymistä vaarantamatta Euroopan sosiaalista mallia sekä – toistan vielä – säilyttää joissakin maissa toisinaan saavutettu korkeampi suojelun taso. Siinä säännöksiä yhdenmukaistettiin ylöspäin.

Nyt esillä olevalla ehdotuksella komissio on ensimmäistä kertaa ehdottanut lainsäädäntöä, joka, toisin kuin yhteisön menetelmä, edistää kansallisten säännösten erilaisuutta ja hyödyttää niitä jäsenvaltioita, joiden vaatimustaso on matalin. Alkuperäinen ehdotus ei tosin ole nykyisen komission tekemä, mutta sillä on vastuu: arvoisa komission jäsen McCreevy, totesitte itse, että tämä teksti oli huonosti laadittu ja huonosti koottu. Jos kerran olitte huomanneet tämän, teidän olisi pitänyt vetää ehdotus takaisin ja laatia uusi teksti, joka soveltuu paremmin yhteen Euroopan sosiaalisten periaatteiden kanssa ja jolla voidaan paremmin palauttaa kansalaisten luottamus.

Tästä syystä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän ranskalaiset jäsenet äänestävät sen tarkistuksen puolesta, jossa ehdotetaan tekstin hylkäämistä. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, totesitte, että komissio on valmis sisällyttämään tekstiin tarkistukset, joiden avulla voimme edistyä palvelujen sisämarkkinoiden toteuttamisessa, mutta ette ilmoittanut, mitä aiotte tehdä niille tarkistuksille, joiden tavoitteena on taata sosiaaliset oikeudet, ympäristövaatimukset ja kuluttajalainsäädäntö. Ette myöskään kertonut, mitä suunnitelmia teillä on niiden tarkistusten varalle, joilla sosiaalipalvelut ja tietyt yleistä taloudellista etua koskevat palvelut jätettäisiin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Komission jäsen McCreevy päinvastoin totesi tänä iltapäivänä, että hän haluaa sisällyttää jotkin yleistä taloudellista etua koskevat palvelut direktiivin soveltamisalaan. Näyttää siis siltä, ettette kuuntele parlamenttia tai että kuuntelette sitä vain silloin, kun se puhuu palvelujen vapauttamisen puolesta.

Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Barroso, totean lopuksi, että tänään iltapäivällä järjestetty mielenosoitus todisti, että Euroopan unionin odotetaan suojelevan sosiaalialaa paremmin kuin komission ehdotuksessa tehdään. Äänestämme kompromissin puolesta, jos kaikki julkiset palvelut jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos alkuperämaaperiaate poistetaan ja jos laaditaan sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat selkeät oikeussäännöt. Nyt ehdotettuun kompromissiin ei ole valitettavasti sisällytetty näitä muutoksia, ja olemme siksi jättäneet asiaa koskevia tarkistuksia.

  Ona Juknevičienė (ALDE). – (LT) Olen Anne Van Lanckerin valmisteleman työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon varjoesittelijä. Puhun direktiiviin sisältyvistä työntekijöiden liikkuvuutta koskevista säännöksistä.

Arvoisa puhemies, matkustin ensi kertaa ulkomaille vuonna 1990, kun Liettua julistautui itsenäiseksi. Aikaisemmin kommunistit eivät olisi päästäneet minua ulkomaille, koska isäni vastusti heidän hallintoaan.

Liettua on päässyt nyt eroon kommunisteista ja kuuluu Euroopan unioniin.

Liityimme yhteisöön, jotta meistä voisi olla hyötyä. Luulimme olevamme tasavertaisia kumppaneita ja Euroopan unionin kansalaisia. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Useimmat vanhojen jäsenvaltioiden kansalaiset pelkäävät meitä enemmän kuin lintuinfluenssaa. Vuosi 2006 on julistettu Euroopan yhteisössä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vuodeksi, mutta sen jäsenet eivät halua lainkaan avata oviaan. Direktiivissä ehdotetaan uusia rajoituksia.

Komission luvut osoittavat, että työmarkkinansa vapauttaneet valtiot hyötyvät selvästi. Poliitikot taas pelottelevat ihmisiä idästä tulevalla hyökkäyksellä eivätkä ota tosiasioita huomioon. Miksi entisestä Jugoslaviasta tulevat laittomat maahanmuuttajat hyväksytään Itävallassa? Miksi marokkolaiset hyväksytään Ranskassa ja turkkilaiset Saksassa? Miksi slovakialaisia, puolalaisia ja liettualaisia pidetään näissä maissa suurimpana uhkana?

Yhteisön vanhat jäsenvaltiot ovat jo pitkään hyötyneet uusien jäsenvaltioiden markkinoista. Hyväksymme sen, koska uskomme molemminpuoliseen hyötymiseen. Meidänkin yrityksemme etsivät uusia markkinoita ja ovat valmiita kilpailemaan vilpittömin keinoin. Ne tietävät, että kilpailu merkitsee kehitystä ja kasvua. Ne tietävät myös, että vain yhdentynyt ja yhtenäinen Eurooppa pystyy vastaamaan globalisaation haasteisiin, mutta tiedämmekö me tämän?

Ehdotettu direktiivi tarkoittaa liettualaisille valitettavasti sitä, että hyvin vähän on muuttunut rautaesiripun ajoista.

Arvoisa puhemies, Eurooppa voi jäädä hajanaiseksi, jos sen kansat asetetaan toisiaan vastaan. Yhdistyneessä Euroopassa kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet. Heillä on ennen kaikkea oikeus liikkua ja tarjota palveluja vapaasti.

  Jean-Luc Bennahmias (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, hyvät kollegat, pyydän Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta, että torstaina toimitettavassa äänestyksessä istunto keskeytetään juuri ennen lopullista äänestystä.

Parlamentin ja komission pitäisi pystyttää patsas vuosien 2005 ja 2006 kuuluisimmalle eurooppalaiselle Frits Bolkesteininille, jotta kaikki muistavat, ettemme enää halua Euroopan komission tekevän tämänkaltaisia ehdotuksia.

Myönnettäköön, että olemme edistyneet Bolkesteinin alkuperäisestä direktiiviehdotuksesta: valiokuntamme ovat työskennelleet ahkerasti. Onko se kuitenkaan tarpeeksi hyvä syy hyväksyä ehdotettu kompromissi? Minun mielestäni – ja meidän mielestämme – se ei todellakaan ole tarpeeksi hyvä syy. Tekstissä on edelleen liian paljon harmaita alueita, jotka liittyvät etenkin mahdollisuuksiin valvoa työlainsäädäntöä, ympäristölainsäädäntöä ja kuluttajalainsäädäntöä. Emme voi hyväksyä sitä, että yleistä taloudellista etua koskevat palvelut, sosiaalipalvelut tai sosiaalinen asuntotuotanto sisällytetään direktiivin soveltamisalaan.

Jos tavoitteena on palauttaa kaikkien niiden kansalaisten luottamus, jotka epäilevät yhä enemmän Euroopan yhdentymishankkeen merkitystä heidän jokapäiväisen elämänsä parantamisessa, meidän on kiireesti siirryttävä todelliseen ylöspäin suuntautuvaan sosiaaliseen yhdenmukaistamiseen etenkin asettamalla ensisijaiseksi tavoitteeksemme sellaisen direktiivin laatiminen, jossa määritellään Euroopan unionin julkisen palvelun käsite.

  Jonas Sjöstedt (GUE/NGL). – (SV) Arvoisa puhemies, palveludirektiiviehdotus on taantumuksellinen. Se vaarantaa työntekijöiden oikeudet ja saattaa johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin. Tästä syystä haluamme, että ehdotus hylätään kokonaan. Jos näin ei tehdä, äänestämme kaikkien sellaisten tarkistusten puolesta, joilla rajoitetaan direktiivin haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi tarkistuksia, joissa ehdotetaan alkuperämaaperiaatteen poistamista ja tiettyjen alojen jättämistä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Ehdotetulla Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) sekä Euroopan demokraattien ryhmän välisellä kompromissilla poistetaan huomattavia puutteita komission ehdotuksesta, mutta tekstiin jää vieläkin suuria epäselvyyksiä, jotka lienee tarkoitus jättää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Me emme ainakaan halua, että tuomioistuin määrittelee työntekijöiden oikeudet. Emme voi hyväksyä sitä, että työntekijöiden oikeudet ja lainsäädäntö, jolla suojellaan kansalaisia, uhrataan vapaiden markkinoiden vuoksi.

  Jens-Peter Bonde (IND/DEM). – (DA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää niitä lukuisia maltillisesti käyttäytyneitä mielenosoittajia, jotka ilmoittivat tänään vastustavansa Bolkesteinin direktiiviä. Kesäkuun liike haluaa mielenosoittajien tavoin hylätä Bolkesteinin direktiivin. Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) sekä Euroopan demokraattien ryhmän välillä tehty kompromissi ei muuta asian ydintä. Alkuperämaaperiaate poistetaan, mutta sitä ei korvata selkeällä vastaanottajamaaperiaatteella. Työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin nojalla matalapalkkamailla on edelleen oikeus alentaa palkkojamme ja heikentää Tanskan työehtosopimusmallia. Arkaluonteiset alat poistetaan direktiivistä, joten julkisten palvelujen vapauttaminen ja niiden alistaminen markkinasäännöille on jätetty tuomareiden tehtäväksi. Näin on jo tehty koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliasioiden aloilla.

Tarkistuksessa 5 Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta kehotetaan suoraan toimimaan lainsäätäjänä, sillä kyseisessä tarkistuksessa vahvistetaan tuomioistuimen soveltamat syrjimättömyyden, välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden periaatteet. Nämä periaatteet kuulostavat hyviltä, mutta nämä kolme sanaa tarkoittavat, että Luxemburgissa työskentelevät tuomarit päättävät, voidaanko kansallista lainsäädäntöä pitää laittomana, jos ulkomaisilla yrityksillä ei ole sen nojalla käytännössä yhtäläisiä oikeuksia osallistua tarjouskilpailuihin ja tarjota palveluja. Kesäkuun liike toivottaa tervetulleiksi puolalaiset putkimiehet ja kaikki muutkin ulkomaalaiset työntekijät, mutta heille maksettavat palkat eivät saa olla syrjiviä polkumyyntipalkkoja. Haluamme vapaata kilpailua, mutta sen on oltava myös oikeudenmukaista. Ehdotamme siksi, että palveluihin sovelletaan avointa koordinointimenetelmää, jotta Luxemburgissa työskentelevät tuomarit eivät tee demokratioistamme lainvastaisia kaupan esteitä.

  Rolandas Pavilionis (UEN). – (LT) Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että palveludirektiivillä laillistettaisiin palvelujen liikkuvuus Euroopan unionin alueella. Jos direktiivi hyväksyttäisiin ilman suurempia muutoksia, siinä ei syrjittäisi uusia jäsenvaltioita. Tarkoitan ennen kaikkea alkuperämaaperiaatteen säilyttämistä. Kun otetaan huomioon etenkin useimpien tarkistusten aiheuttamat vaarat, direktiivi voi toisaalta ajautua kauas alkuperäisestä ehdotuksesta ja olla ylitsepääsemätön este Euroopan unionin kehitykselle.

Toinen kysymys on, mitä palveluja sisällytetään direktiivin soveltamisalaan. Olen samaa mieltä siitä, että sekä EY:n perustamissopimuksen että direktiivin mukaan koulutus kuuluu tosiasiassa ennen kaikkea jäsenvaltioiden vastuualueeseen ja että Euroopan unionin tehtävänä on ainoastaan rahoittaa yleisiä koulutusohjelmia. Elleivät jäsenvaltiot kuitenkaan kanna vastuutaan täysimääräisesti ja ellei Euroopan unionin yleisiin koulutusohjelmiin myönnettävää rahoitusta lisätä, palveludirektiivin avulla ei voida ratkaista ongelmia, jotka liittyvät koulutuksen laajentumiseen Euroopan unionissa, jos direktiivissä vain vahvistetaan kansallisten viranomaisten vastuu eikä oteta huomioon koulutuspalveluja. Sivumennen sanottakoon, että tämän tosiasian vahvistaa yleisiin koulutus- ja kulttuuriohjelmiin vuosiksi 2007–2013 myönnettävien määrärahojen vähentyminen, joka oli kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kaikille Euroopan parlamentin ryhmien puheenjohtajille lähettämän vakuuttavan kirjeen aiheena.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu on todella kummallinen. Kuunnellessa suurten ryhmien edustajia voisi luulla, että asiaan on todellakin löydetty ratkaisu, mutta millainen? Vuori on synnyttänyt ja saattanut maailmaan byrokraattisen sekasikiön. Itseään sosiaalidemokraateiksi nimittävien olisi syytä hieman miettiä tilannetta. Miten oikein aiotte panna täytäntöön ratkaisun, jonka olette nyt muka neuvotelleet? Tilanne on yhtä kurja toiseltakin puolelta tarkasteltuna. Myös ne, jotka todella uskovat voivansa luoda aiempaa avoimemmat markkinat, ovat epäonnistuneet. Mitä tällaisessa tilanteessa tehdään tavallisessa elämässä, jossa ei ole tapana toimia tuhlaavaisesti ja ihailla toinen toisiaan? Tavallisessa elämässä palataan takaisin alkuun ja aloitetaan vielä kerran uudelleen. On traagista Euroopan unionin kannalta, ettette tehneet sitä tässä yhteydessä. On traagista, ettette ole kuunnelleet kollega Rühleä. Ne, jotka oikeastaan haluavat puolustaa ajatusta Euroopan yhdentymisestä, ovat vastuussa nyt aiheutuneiden ongelmien ja meille tulevien valitusten seurauksista.

  Ria Oomen-Ruijten (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, EU:n kansalaisten vauraus ja hyvinvointi perustuvat tunnustettuihin vapauksiin: tavaroiden, henkilöiden, pääoman ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen.

Palvelujen vapaan liikkuvuuden edistäminen sopii yhteen Lissabonin prosessin kanssa, sillä se on välttämätöntä kasvun ja työpaikkojen saavuttamiseksi, mutta meille esitetty ehdotus osoittautui hätäratkaisuksi, jolla voi olla sekä kohtalokkaita että myönteisiä vaikutuksia. Se osoittautui hyödylliseksi uusille jäsenvaltioille. Varoitan kuitenkin, että sen mahdollisesti aiheuttama yhteiskunnallinen levottomuus voi tarkoittaa, että menemme huonosta vielä huonompaan suuntaan ja ettei direktiivi aiheuttaisi pelkästään yhteiskunnallista levottomuutta vaan mitätöisi hyvän työn.

Asiaan liittyy muitakin ongelmia, joista haluan mainita työntekijöiden tilapäisen lähettämisen. Mitä komissio aikoo nyt tehdä käytännössä? Rajaseudun asukkaana tiedän, että meidän on varmistettava, ettei työntekijöiden lähettäminen vaikeudu tai esty kokonaan hallinnollisten esteiden vuoksi. Meidän on pyrittävä kaikin keinoin saattamaan myös tilapäisiä työntekijöitä koskeva asiakirja takaisin raiteilleen neuvostossa. Jos kaikki toimii moitteettomasti tilapäisten työsuhteiden alalla, minä ainakin kannatan kyseisen alan sisällyttämistä palveludirektiivin soveltamisalaan. Moitteetonta toimintaa ei ole vielä varmistettu, joten nyt on tärkeää saattaa tilapäistyövoiman käyttöä koskeva direktiivi takaisin oikeille raiteille.

Kaikki on käyttöönotettavien valvontamenettelyjen varassa – sen varassa, että valvotaan esimerkiksi työntekijöiden lähettämistä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, joilla ei ole muita työntekijöitä. Työntekijöiden kohdalla emme tarkastele ainoastaan sosiaaliturvaa ja verotusta. Voisimme lisäksi säätää, että vähimmäispalkat määritetään käytettävien lomakkeiden perusteella.

Tämä tekee palveludirektiiviprosessista hyvin tehokkaan, ja olen tyytyväinen tehtyihin kompromisseihin.

  Poul Nyrup Rasmussen (PSE). – (DA) Arvoisa puhemies, nyt käsiteltävänämme oleva kompromissi, josta äänestämme torstaina, on palveludirektiivi, joka poikkeaa melkoisesti Bolkesteinin direktiivistä. Voin siksi todeta jäsen Bondelle, että tänään parlamentin ulkopuolella mieltään osoittavat tuhannet kunnialliset ammattiyhdistysaktivistit tukevat parlamentin tekemää kompromissia. Jäsen Bonde tietää tämän, jos hän vain lukee lausunnon, jonka Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön pääsihteeri John Monks on antanut lehdistölle. Täytyy lisäksi todeta, että olen täysin varma siitä, miksi he tukevat kompromissia. Olen itse ollut viemässä asioita tähän suuntaan. Yksittäiset valtiot ja yksittäiset ammattiyhdistysliikkeet päättävät sopimuksista ja työlainsäädännöstä. Tällainen järjestely lisää työpaikkoja. Julkinen sektori turvataan, ja onnistumme välttämään jakautumisen vanhoihin ja uusiin jäsenvaltioihin.

Äänestämme torstaina tasapainoisesta sisämarkkinoiden avaamisesta. Olen sanonut jo pitkän aikaa, ettei Euroopan unionista saa tulla paikkaa, jossa valtiot kilpailevat keskenään. Tämä vältetään käsiteltävänämme olevan kompromissin avulla. Sen ansiosta Euroopan unionissa kilpaillaan oikeudenmukaisin ja avoimin edellytyksin sekä taataan yhteiskuntiemme yleisen edun ja yksittäisten kansalaisten etujen suojelu julkisella sektorilla. Olemme tehneet mielestäni tärkeän kompromissin. Se on ratkaiseva kehityssuuntaus, johon tulevien toimiemme on perustuttava riippumatta siitä, onko kyseessä työaikadirektiivi vai monet muut asiat, joita meidän on käsiteltävä. Näin ollen voin myös Euroopan sosiaalidemokraattien puheenjohtajana suosittaa nyt esillä olevaa kompromissia. Se vie meitä ehdottomasti oikeaan suuntaan.

  Cecilia Malmström (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, palveludirektiivistä on keskusteltu jo lähes kaksi vuotta eri puolilla Euroopan unionia. On tietenkin erinomaista, että ihmiset ovat lopultakin kiinnostuneita jostakin parlamentissa käsiteltävästä asiasta. Toisinaan syntyy paljon väärinkäsityksiä, ja toisinaan näitä väärinkäsityksiä käytetään hyväksi varsin vastenmielisellä tavalla.

Palveludirektiivin avulla pyritään poistamaan kaikki ne tuhannet byrokraattiset esteet, jotka aiheuttavat hankaluuksia eurooppalaisille yrityksille, etenkin pienyrityksille. Emme saa unohtaa, että nimenomaan yritykset luovat työpaikkoja. Ilman yrityksiä ei olisi lainkaan työntekijöitä. Palveluala on kasvava sektori talouksissamme, ja se tarjoaa paljon työ- ja kasvumahdollisuuksia. Euroopan unionin talouksia on avattava ja uudistettava kiireesti. Alkuperämaaperiaate on siinä mielessä järkevä, että sen avulla toteutetaan todelliset sisämarkkinat ilman syrjintää. Se on merkittävä edistysaskel kansalaisten ja yritysten kannalta. Periaatetta selkeytettiin ja täsmennettiin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan laatimassa kompromississa, jossa todetaan, että palveluihin sovelletaan vastaanottajamaan työlainsäädäntöä sekä kansanterveys- ja turvallisuussäännöksiä.

Suurissa ryhmissä parhaillaan kiertävässä kompromississa käytetään hyvin epämääräistä sosiaalipolitiikan käsitettä. Se on erittäin valitettavaa, koska se mahdollistaa protektionismin ja lukuisia erilaisia oikeudellisia tulkintoja. Eri ryhmien edustajat kuuluvat jo tulkitsevan kompromissia. Tämä kompromissi näyttäisi kuitenkin nyt epäonnistuvan, mikä on mielestämme hyvä asia.

Palveludirektiivissä on kyse siitä, miten Euroopan unioni selviytyy globaalistuneessa maailmassa. Siinä on kyse kasvusta, taloudesta, työllisyydestä ja valinnanvapaudesta. Rooman sopimuksesta lähtien tavoitteenamme on ollut toteuttaa myös palvelujen vapaa liikkuvuus. Nyt on aika tehdä se.

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, parlamentti on tänään antautumassa ja luopumassa poliittisesta tehtävästään. Kompromissi tarkoittaa, että alkuperämaaperiaate poistetaan ja korvataan poliittisella tyhjiöllä. Tämä tyhjiö täytetään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella, joka vuorostaan ottaa alkuperämaaperiaatteen uudelleen käyttöön, koska tuomioistuin asettaa aina sisämarkkinanäkökohdat kaiken muun edelle. Tuomioistuinta ei voida erottaa, eikä sitä voida pitää tilivelvollisena. Onko tämä demokratiaa?

Ainostaan suuret yhtiöt voivat suurten juristijoukkojen tukemina puolustaa etujaan palveludirektiivin avulla. Direktiivillä poistetaan ainoastaan juristien työttömyys. Häviäjiä ovat kunnat, julkisen sektorin työntekijät, kuluttajat ja pienyritykset. Äänestäkäämme tämä direktiivi kumoon. Meidän ei pidä vaatia kaiken vapauttamista, vaan meidän on kunnioitettava demokraattisesti tehtyjä päätöksiä, jotta voimme suojella aloja lyhytnäköiseltä markkinakeskeiseltä ajattelulta. EU ei elä pelkästä taloudellisesta tehokkuudesta. Tarvitsemme myös demokraattista tehokkuutta, jossa ihmisiä ei jatkuvasti lannisteta huonoilla direktiiveillä.

  Georgios Toussas (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, palvelujen tarjoamisen vapautta ja sijoittautumisvapautta koskeva direktiivi on osa Euroopan unionin yleistä ruohonjuuritason vastaista politiikkaa. Direktiivi perustuu Maastrichtin sopimukseen ja Lissabonin strategiassa vahvistettuun tavoitteeseen toteuttaa sisämarkkinat, joilla pyritään ensisijaisesti lisäämään kilpailua ja maksimoimaan monopolien kannattavuus. Tämä tehdään yksityistämällä julkisia ja yleishyödyllisiä palveluja sekä uhkaamalla työväenluokkien työsuhteeseen liittyviä ja sosiaalisia perusoikeuksia.

Euroopan komission puheenjohtaja Barroso vakuutteli tänäänkin ylimielisesti, että pysymme uskollisena periaatteelle, jonka mukaan monopoleilla ei ole minkäänlaista vastuuvelvollisuutta.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän poliittinen sopimus tarkistuspaketteineen ei muuta direktiivin taantumuksellista luonnetta. Direktiivin perusperiaatteena on alkuperämaaperiaate, toisin sanoen täydellinen vastuuttomuus pääomasta sekä tuhansien pienten ja keskisuurten yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien tuhoaminen. Suositukset väitetystä työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta ovat yritys sokeroida karvas pilleri ja tukahduttaa työntekijöiden reaktiot.

Väite, jonka mukaan vapauttaminen merkitsee palvelujen halpenemista, ei ole uskottava, koska tällä direktiivillä palvelut keskitetään aiempaa harvempien käsiin ja monopolit määräävät laadun ja hinnat käärien yhä suurempia voittoja. Tämän vuoksi aiomme äänestää direktiiviä vastaan. Kylvätte selvästikin tuulta ja niitätte myrskyä.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Hélène Goudin (IND/DEM). – (SV) Arvoisa puhemies, ruotsalainen Kesäkuun lista -puolue puolustaa tehokkaita sisämarkkinoita ja suhtautuu siksi myönteisesti palveludirektiiviin. Arvostamme kuitenkin myös kansallista itsemääräämisoikeutta. Jäsenvaltioilla on oltava hyvät perusteet siirtää toimivaltaa ja valtuuksia EU:lle. Jos hyväksymme alkuperämaaperiaatteen, luovumme kansallisesta suvereniteetista. Kyseisen periaatteen edut ovat mielestämme liian rajalliset, jotta olisimme valmiita tekemään sen. Tämä periaate vaikuttaa lähinnä rakentamisen, siivouksen ja konsultoinnin kaltaisten alojen palveluihin. Nämä ovat tärkeitä aloja, mutta ne eivät vaikuta ratkaisevasti Ruotsin hyvinvointiin ja BKT:hen.

Hyvä asia on myös se, ettei kansallisia palvelumonopoleja sisällytetä direktiivin soveltamisalaan. Jos niitä aiotaan organisoida uudelleen, se on tehtävä demokraattisessa hengessä, toisin sanoen laajan keskustelun avulla niissä valtioissa, jotka pitävät tällaista muutosta toivottavana. Aiomme kannattaa kompromissia.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin yhteisten markkinoiden oli tarkoitus perustua kolmeen vapauteen. Ne ovat tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, pääoman vapaa liikkuvuus sekä henkilöiden vapaa liikkuvuus.

Ensimmäisen mainitsemani vapauden toteutumisen ansiosta vanhat jäsenvaltiot ovat viime vuosikymmeninä saavuttaneet kymmenienmiljardien eurojen ylijäämiä Puolan kaltaisten valtioiden kanssa käymänsä kaupan taseissa. Näin vanhoissa jäsenvaltioissa on voitu turvata satojatuhansia työpaikkoja.

Toisen vapauden ansiosta vanhojen jäsenvaltioiden yrittäjillä oli mahdollisuus osallistua Puolan valtionkassan varojen yksityistämiseen poikkeuksellisen suotuisin ehdoin etenkin pankki- ja vakuutusaloilla.

Henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle on valitettavasti asetettu huomattavia rajoituksia, vaikka nimenomaan tästä oikeudesta olisi erittäin paljon hyötyä uusille jäsenvaltioille.

Niin kutsutulla palveludirektiivillä olisi voitu parantaa asioita. Valitettavasti Gebhardtin mietintöön sisältyvä nykyinen ehdotus poikkeaa huomattavasti komission tekemästä ehdotuksesta, ja mietintöön sisältyvällä ehdotuksella on hyvin vähän tekemistä palvelujen vapaan liikkuvuuden kanssa. Tämä on erityisen yllättävää, koska palvelut tuottavat lähes 70 prosenttia Euroopan unionin BKT:sta ja koska palvelujen vapaa liikkuvuus vauhdittaisi epäilemättä BKT:n kasvua sekä vanhoissa että uusissa jäsenvaltioissa.

  Roselyne Bachelot-Narquin (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kuvitellaanpa työmme seurauksia. Meidän on aika muistuttaa itsellemme, että nyt esillä olevaan asiaan sovelletaan yhteispäätösmenettelyä. Kollegamme Harbour osasi viisaasti luopua parlamentaarisen voiton ajatuksesta. Se oli todennäköinen lopputulos mutta johti suoraan kiduttavaan ja hitaaseen välttämättömän palveluja koskevan tekstin laadintaprosessiin. Hänen vierailunsa Euroopan pääkaupungeissa vahvistivat hänelle sen, mitä jo tiedämme. Haluan kiittää esittelijä Gebhardtia, jonka kanssa laadittu kompromissi on ainoa mahdollinen kompromissi neuvoston sisällä sekä parlamentin ja neuvoston välillä. Neuvostossa ei ole määräenemmistöä, joka kannattaisi sellaisia sisämarkkinoita kuin jotkut haluavat. Jos tällaiset markkinat toteutetaan itsepintaisesti, se olisi Pyrrhoksen voitto.

Lisäksi on varsin selvää, että erimielisyyksistämme on tullut idän ja lännen välisiä erimielisyyksiä. Tämän havainnon perusteella nyt kyseenalaistetaan nimenomaan laajentumisen logiikka. Älkäämme unohtako, että palveludirektiivin kariutuminen lisättäisiin luetteloon, jossa ovat jo perustuslain kaatuminen, rahoitusnäkymiin liittyvät huolet ja Lissabonin strategiaan liittyvät epäilyt.

Meidän on nyt osallistuttava sovittelustrategiaan, jotta yhteisön tavoite pysyy näköpiirissä. Olen todennut yhtenä todellisena ongelma olevan sen, että uudet jäsenvaltiot tuntevat tulevansa syrjityiksi työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle asetettujen rajoitusten vuoksi. Haluan avuliaasti todeta näille valtioille, etteivät ne onnistu poistamaan tätä syrjintää hylkäämällä kompromissin ja pitemmällä aikavälillä siis palveludirektiivin tai kyseenalaistamalla työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin – vaan saavat siten aikaan täysin päinvastaista kehitystä. Ajattelimme tätä työskennellessämme työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa Anne Van Lanckerin johdolla ja poistaessamme 24 ja 25 artiklan alkuperäisestä tekstistä.

Meidän on vastedes pyydettävä juhlallisesti, että lykkäyksestä luovutaan ja että kaikki uusista jäsenvaltioista peräisin olevien työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitukset poistetaan. Nämä asiat kannattaisi lisäksi yhdistää palveludirektiiviä koskevassa neuvoston keskustelussa. Tekstiä tarkasteltaessa yhteisön lainsäädännössä on kuitenkin havaittu monia puutteita. Jotkut jäsenet ovat tuoneet esiin oikeutettuja pelkoja, ja näitä pelkoja on käsiteltävä. Meidän olisi nyt arvioitava edistystä, jota tämä teksti epäilemättä merkitsee, koska lainsäätäjän työmme on vasta alkanut.

  Edit Herczog (PSE). – (HU) Syntymävuotenani presidentti Kennedy totesi: "Ich bin ein Berliner." Tuolloin kaikki ymmärsivät tämän lauseen ja olivat hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että idän ja lännen välinen jako oli historiallinen erehdys. Jos sanoisin nyt, että "olen puolalainen putkimies", mahtaisivatkohan kaikki ymmärtää, että tässäkin asiassa on kyse Euroopan yhtenäisyydestä, ja olisivatkohan kaikki samaa mieltä.

Palveludirektiivissä mennään etuja pitemmälle, ja siinä käsitellään arvoja. Siinä käsitellään Rooman sopimuksessa vahvistettuja neljää perusvapautta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Ei ole hyväksyttävää, että 2000-luvun Euroopan unionissa syrjitään palveluntarjoajaa alkuperän, kansalaisuuden tai äidinkielen perusteella.

Yksi tärkeistä tavoitteista on vähentää mustaan tai harmaaseen talouteen pakotettujen määrää ja altistumista. Haluamme paremman Euroopan unionin! Haluamme sellaisen Euroopan unionin, jossa jäsenvaltioiden palveluntarjoajilla on oikeusvarmuus. Haluamme paremman Euroopan unionin, jossa palveluntarjoajat voivat luoda eurooppalaisia työpaikkoja ja täyttää kuluttajien tarpeet laillisin keinoin. Meidän on laadittava varma, vakaa ja selkeä oikeudellinen kehys. Tämä on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille. Uusien jäsenvaltioiden sosiaalidemokraattisten jäsenten mielestä on aina ollut tärkeää kannattaa tätä Euroopan unionin yhteistä etua. Olemme omaksuneet rakentavan asenteen ja hyväksyimme sen, että työlainsäädäntö jätetään kokonaan pois direktiivistä. Myönsimme, että alkuperämaaperiaatteen sijasta on säänneltävä palvelujen tarjoamisen vapautta. Myönsimme, ettei direktiivi voi olla ristiriidassa muiden voimassa olevien Euroopan unionin säännösten kanssa ja ettei sillä voida korvata perustamissopimuksen määräyksiä. Emme voi höllentää parhaillaan laadittavaa varmaa, vakaata ja selkeää kehystä. Emme voi hyväksyä yhtään määrittelemätöntä poikkeusta, koska ne mahdollistaisivat jäsenvaltioiden mielivaltaiset päätökset.

Emme kannata taloudellisluontoisten julkisten palvelujen jättämistä kokonaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, mutta olemme valmiita tarkastelemaan alakohtaisia poikkeuksia tapauskohtaisesti. Hyväksymme suojelun, johon eurooppalaisilla kuluttajilla on oikeus aina ja kaikkialla, ja todellakin kannatamme sitä, mutta emme hyväksy palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittamista kuluttajansuojan vuoksi. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä asiana totean, ettei Euroopan unionilla ole maailmanlaajuisen kilpailun vallitessa varaa kuluttaa yhteisesti tuotettua BKT:ta hallinnolliseen valvontaan.

  Karin Riis-Jørgensen (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, nämä ovat Euroopan unionin kohtalon hetkiä. Meillä on torstaina kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on, että osoitamme erityisesti kauan kaivattua yhteisvastuullisuutta uusia jäsenvaltioita kohtaan ja todistamme suhtautuvamme vakavasti Euroopan unionin kansalaisiin, kuluttajien toiveisiin uusista ja edullisemmista vaihtoehdoista sekä uusia työpaikkoja koskevaan vaatimukseen. Toinen vaihtoehto on, että petkutamme eurooppalaisia hyväksymällä pienimpään yhteiseen nimittäjään perustuvan palveludirektiivin hinnalla millä hyvänsä ja hyväksymällä asiakirjan, joka ei tuo mitään muutoksia palvelualan nykyisiin protektionistisiin oloihin. Tällä asiakirjalla ei edes säilytetä nykyistä tilannetta, vaan se on kaiken lisäksi askel taaksepäin, koska sillä vain luodaan uusia esteitä Euroopan unionin yrityksille.

Arvoisa komission jäsen McCreevy, komissio on valitettavasti jo tehnyt valintansa ja ollut haluton auttamaan kahden suuren ryhmän välisessä kompromississa. Odotin komission ilman muuta olevan todellisten palvelujen sisämarkkinoiden lipunkantaja, sillä palvelujen sisämarkkinat ovat tietenkin komission runsaasti julkisuutta saaneen Lissabonin prosessin kulmakivi. Suurten ryhmien kompromissi ei missään tapauksessa lähennä EU:ta kansalaisiin, vaikka se on tietenkin tavallisesti tavoitteenamme. Euroopan unionissa niin kipeästi tarvittavia työpaikkoja voidaan luoda vain toteuttamalla todelliset palvelujen sisämarkkinat. Kaikki muu on vääränlaista markkinointia.

Meidän on torjuttava päättäväisesti pelottelukampanjat, virheelliset tiedot ja manipulointi, joihin tietyt piirit – myös jotkut parlamentin jäsenet – ovat syyllistyneet puhuessaan sosiaalisesta polkumyynnistä, joukkotyöttömyydestä ja muista kauheuksista. Heidän toimintansa on häpeällistä.

  Hélène Flautre (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, kuten monet jäsenet ovat todenneet, sosiaalinäkökohtien perusteella komission alkuperäinen ehdotus on vaarallinen, huonosti laadittu ja oikeudellisesti hankala. Se on lyhyesti sanoen kaikkea muuta kuin hyvä säädös, jolla tarkoitan Euroopan yhdentymishanketta ja eurooppalaisia hyödyttävää säädöstä.

Me parlamentin jäsenet edustamme kansalaisia. Strasbourgin kaduilla oli tänä iltapäivänä kymmeniätuhansia kansalaisia. Tämä mielenosoitus oli mielestäni hyödyllinen demokraattinen teko, johon varjoesittelijät ja esittelijät osallistuivat, jotta direktiivin nykyinen versio hylättäisiin ja jotta sen sisältöön voitaisiin ehdottaa joitakin oleellisia muutoksia.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä tietenkin haluaa Euroopan unionin palvelumarkkinoiden toteutuvan, mutta se vastustaa ehdottomasti sitä, että näitä markkinoita hallitsee kansallisten lainsäädäntöjen välinen kilpailu, jota alkuperämaaperiaate merkitsee ja joka itse asiassa johtaisi alaspäin suuntautuvaan yhdenmukaistamiseen. Äänestämme siksi ehdotuksen puolesta. Olemme lisäksi jättäneet joitakin tarkistuksia, joissa ei sovelleta alkuperämaaperiaatetta ja joissa yleistä taloudellista etua koskevat palvelut jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL). – (Puhuja puhui iirin kielellä.)

Kehotan teitä hylkäämään palveludirektiivin. Taannoin Irish Ferries -yhtiöön liittyvä kiista osoitti, miten työntekijöille ja heidän oikeuksilleen saattaisi käydä palveludirektiivin tullessa voimaan, ja myös komission jäsen McCreevy on korostanut viime aikoina antamissaan julkisissa lausunnoissa työntekijöiden oikeuksille ja työehtosopimusneuvotteluille aiheutuvia uhkia.

Direktiivissä kaupallistetaan lähes kaikki EU:n palvelut. Se merkitsee miljoonien laadukkaiden julkisten palvelujen loppua. Direktiivi vaikuttaa suhteettoman paljon naisiin, sillä valtaosa palvelualan työntekijöistä sekä palvelujen käyttäjistä on naisia, ja yhdyn tänä iltana esitettyihin huomautuksiin päätöksistä, jotka päätyvät yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäviksi. Kymmenettuhannet ihmiset marssivat tänään direktiivin vastaisessa mielenosoituksessa, mutta hallitusten on syytä tietää, että kaikkein kiivain taistelu käydään kansallisella tasolla.

  Dariusz Maciej Grabowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin kasvuvauhti on hidastunut jo vuosia, ja viime aikoina se on pudonnut alle 2 prosenttiin vuodessa. Jäämme jälkeen muusta maailmasta, koska maailmanlaajuisessa kilpailussa yliotteen saavat ne, jotka pystyvät toimimaan pienemmillä kustannuksilla ja hinnoilla sekä kehittämään uusia tuotteita.

Euroopan unioni jää jälkeen, koska sen maatalousala tulee kalliiksi ja koska se harjoittaa vääränlaista, taloudellisesti kallista ja tehotonta maatalousalan tukipolitiikkaa. Myös Euroopan unionin teollisuusala tulee kalliiksi. EU:n taakkana ovat liialliset sosiaalietuudet, yhteinen tullipolitiikka ja kalliit byrokraattiset järjestelmät. Kaikkein oleellisin seikka on, että Euroopan unionissa on kalliit palvelut. Palvelualalla luodaan eniten työpaikkoja, mutta edullisempia palveluntarjoajia estetään pääsemästä markkinoille.

Pyrkimys pysäyttää palvelujen vapauttaminen muistuttaa pyrkimystä pysäyttää halpojen kulutustavaroiden virtaaminen Aasiasta. Tällainen toiminta on kallista ja tehotonta. Se on kallista, koska se edellyttää valtavaa hallintojärjestelmää, ja tehotonta, koska se edistää laittomien palvelujen yleistymistä, joka koituu työntekijöiden vahingoksi. Voimassa olevien palveluja koskevien Euroopan unionin säännösten puolustajat väittävät taistelevansa kansalaisten työpaikkojen puolesta ja työttömyyden lisääntymistä vastaan. Vastaväitteeni on seuraava. Miettikääpä, mitä Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtui. Molemmat valtiot ovat avanneet markkinansa. Suureniko vai pienenikö työllisyysaste? Onko työttömyys lisääntymässä vai vähentymässä? Asiasta voidaan tehdä vain yksi päätelmä: palvelumarkkinoiden tilanne vauhditti talouskehitystä.

Uskon, että palvelujen halpeneminen vauhdittaa Euroopan unionin kehitystä. Palvelujen halpeneminen alentaisi tuotanto- ja kulutuskustannuksia. Markkinoita on myös laajennettava ja uusia tekniikoita on otettava käyttöön. Edulliset palvelut ovat ainoa tapa ratkaista ongelma tai ainakin lievittää ongelmaa, joka koskee resurssien löytämistä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jacek Protasiewicz (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin nykyisessä maailmanlaajuisessa kilpailussa kohtaamat haasteet tulevat esiin lähes kaikissa Euroopan parlamentissa käytävissä keskusteluissa.

Haluamme Euroopan unionin kehittyvän dynaamisesti ja olevan maailman kilpailukykyisin talous muutaman vuoden kuluttua. Tämä on myös Euroopan unionin kansalaisten toive, ja he luottavat siihen, että parlamentin tekemät päätökset vievät Euroopan unionia tätä tavoitetta kohti. Emme pysty kuitenkaan täyttämään näitä odotuksia, ellemme uskalla toteuttaa todellisia yhteisiä markkinoita, joiden ansiosta kaikilla eurooppalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa riippumatta siitä, missä niiden kotipaikka sijaitsee. Oikeita kehitysedellytyksiä ei onnistuta toteuttamaan koskaan, jos hyväksymme protektionistiset käytännöt. Nämä käytännöt ovat myös syrjinnän muoto, eivätkä ne ole ainoastaan idän ja lännen väliseen rajaan perustuvaa syrjintää. Se on tosin kaikkein näkyvintä. Protektionistiset käytännöt ovat myös tavallisesti erityisen haitallisia uusien jäsenvaltioiden kansalaisille.

Euroopan unionin talouden on kehityttävä, ja jäsenvaltioiden kansalaiset tarvitsevat kipeästi työpaikkoja. Edellisen komission laatima direktiiviehdotus, josta tänään keskustelemme, oli asianmukainen ja järkevä vastaus näihin vaatimuksiin. Kun otetaan huomioon, että palveluala tuottaa 70 prosenttia Euroopan unionin tuloista ja tarjoaa työpaikan useimmille eurooppalaisille, meidän olisi pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että tämä ala voi kehittyä ilman tarpeettomia byrokraattisia esteitä. Nimenomaan tällä alalla on valitettavasti eniten vapaan liikkuvuuden esteitä. Se on terveen järjen sekä perussopimusten vastaista.

Direktiiviehdotus on herättänyt suuria tunteita alusta alkaen. Siihen ehdotettiin joitakin tarkistuksia, ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan työskentelyssä sovittiin taannoin kompromissitekstistä. Tässä kompromississa mennään todella pitkälle. Siinä muutetaan oleellisesti tekstin merkitystä. Tekstiin tehtävät lisämuutokset kuitenkin tarkoittavat Euroopan unionin kohtaamien haasteiden karttamista.

Euroopan unioni ei voi kilpailla menestyksekkäästi maailmanlaajuisilla markkinoilla, jos sisäisen kilpailun pelko lamaannuttaa sen.

  Arlene McCarthy (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, edeltäjäni, Euroopan parlamentin jäsen Philip Whitehead, olisi ollut ylpeä saadessaan puhua sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta. Hän olisi ollut ylpeä esittelijä Gebhardtin tekemästä työstä ja kaikista jäsenistä, jotka ovat tehneet kovasti töitä parantaakseen ja muuttaakseen komission ehdotusta. Hän olisi halunnut olla paikalla todistamassa, miten kypsästi ja vastuuntuntoisesti Euroopan parlamentti on muodostamassa kansalaistemme puolesta yksimielisen kannan, jossa tuetaan palvelumarkkinoiden avaamista. Jos onnistumme tekemään oikeat ratkaisut, voimme avata markkinat, edistää työpaikkojen luomista ja kasvua koko EU:ssa sekä auttaa Euroopan unionia kilpailemaan maailmanlaajuisesti Intian ja Kiinan kasvavien palvelumarkkinoiden kanssa.

Bolkesteinin ehdotus oli puutteellinen, koska siinä ei ymmärretty, että jos kansalaisten halutaan kannattavan markkinoiden avaamista, heidät on saatava vakuuttuneiksi sen tuomista eduista ja siitä, ettei se heikennä työntekijöiden eikä kuluttajien oikeuksia. Jos kansalaisia halutaan rohkaista kannattamaan muutosta ja uudistusta, heille on selitettävä, miten he hyötyvät niistä ja miten ne parantavat heidän tulevaisuudennäkymiään. Parlamentti nimenomaan puolustaa kansalaisia ja käsittelee kaikkien EU:n kansalaisten, yritysten, kuluttajien, työntekijöiden ja työttömien asioita.

Meidän on yksinkertaisesti lopetettava naurettavat syrjivät käytänteet, jotka estävät yrityksiämme saamasta jalansijaa Euroopan unionin markkinoilla. Miksi yritys hakisi paikallisen kauppakamarin jäsenyyttä, kun sinne pääsyä joutuu odottamaan viisi vuotta? Miksi yritys perustaisi neljä toimistoa ja maksaisi 500 000 euron vakuuden? Harmaa talous kukoistaa Euroopan unionin palvelualalla, koska nämä mutkikkaat ja kalliit esteet houkuttelevat yrityksiä pimeään ja laittomaan työntekoon. Tehkäämme niistä laillisia näillä säännöksillä. Lopettakaamme protektionismi ja suojelkaamme kuluttajia ja työntekijöiden oikeuksia.

Uskon kuluttajien ymmärtävän valinnanvapauden ja kilpailun tuomat edut, jos he voivat olla varmoja siitä, että jos jokin ei mene niin kuin pitäisi, he saavat asian korjattua pikaisesti nostamalla kanteen paikallisessa tuomioistuimessa, ja ettei heidän tarvitse jäljittää kelvotonta palveluntarjoajaa Lissaboniin, Pariisiin, Varsovaan tai Lontooseen, jotta heidän oikeudet tunnustettaisiin. Tämä on kompromissiemme tavoitteena.

Palvelualalla työskentelevät tarvitsevat takuun siitä, että heidän työsuhdetta koskevia oikeuksiaan suojellaan. Tässä ei ole kyse vanhasta tai uudesta Euroopan unionista eikä vasemmistosta tai oikeistosta. Kansalaiset odottavat meidän tekevän oikean valinnan: poistavan lamauttavan protektionismin palvelujen sisämarkkinoilta sekä suojelevan työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia. Jos onnistumme tekemään oikeat ratkaisut, uskon tämän olevan parlamentaarisen demokratian voitto sekä edistävän työpaikkojen perustamista ja kasvua tulevien eurooppalaisten sukupolvien hyväksi.

Lopuksi pyydän komission jäsentä varmistamaan, että keskitetyt asiointipisteet, joilla on oleellinen merkitys palvelujen tarjoamisen, seurannan ja valvonnan kannalta, ovat sellaisia kuin haluamme. Komission olisi harkittava EU:n luotettavuusmerkintäjärjestelmän tai EU:n laadunvarmistusjärjestelmän perustamista, jotta kuluttajat voivat luottavaisin ja turvallisin mielin käyttää palveluja, joissa kunnioitetaan kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia.

  Bronisław Geremek (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, silloin tällöin yksi Euroopan parlamentin tekemistä kymmenistä päätöksistä osoittautuu Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta merkittäväksi päätökseksi.

Tämä pätee palveludirektiiviin. Sillä on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan unionin neljän vapauden periaatteet. Sillä on tarkoitus varmistaa, ettei palvelujen tarjontaan liity minkäänlaista syrjintää Euroopan unionissa. Kansallisella alkuperällä ei ole merkitystä, ja vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden kansalaisia on kohdeltava samoin periaattein. Direktiivin täytäntöönpano edistää talouskasvua ja levittää Euroopan sosiaalista mallia. Taloudellisen vapauden toteuttaminen vahvistaa eikä suinkaan heikennä Euroopan sosiaalista ulottuvuutta.

Kompromissiratkaisuilla on selvästikin oleellinen merkitys parlamentin työskentelyssä. Tämä pätee tähänkin tapaukseen, ja meidän olisi pyrittävä kompromissiin mielipide-eroistamme huolimatta. Jos kuitenkin tietyt rajat ylitetään, palveludirektiivistä tulee merkityksetön.

Sellaisia aloja, joilla markkinalogiikka ei toimi, ei ole mielestäni järkevää alistaa merkantilismille. Minusta on myös oikeutettua väittää, ettei direktiivi vaikuta työlainsäädäntöön. Mielestäni direktiiviin ei ole kuitenkaan mitään syytä sisällyttää poikkeuksia soveltamisalasta, jos ne ovat aiheettomia ja jos niillä ei ole selkeää oikeudellista perustaa. Minusta tuntuu, että tällaisissa ratkaisevan tärkeissä asioissa tarvitaan selkeää lainsäädäntöä. Nyt tarvitaan järkevä päätös, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Frankensteinin ja puolalaisen putkimiehen haamujen on kadottava eurooppalaisten mielestä, ja niiden tilalle on tultava luottamus, vapaus ja yhteisvastuullisuus.

(Suosionosoituksia)

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto vaatii ehdotetun Bolkesteinin direktiivin peruuttamista. Pyydämme joka tapauksessa poistamaan alkuperämaaperiaatteen, joka on säilytetty uudella nimellä "palvelujen tarjoamisen vapauden periaate". Uuden sanamuodon tarkoituksellinen epämääräisyys antaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle vapaat kädet tehdä komission jäsenen McCreevyn mainitsemia kielteisiä tulkintoja.

Lisäksi vaadimme, että yleistä taloudellista etua koskevat palvelut jätetään nimenomaisesti direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Vaadimme, että yhdenmukaiset Euroopan unionin vaatimukset otetaan käyttöön ja että joustavaa sosiaali- ja ympäristölainsäädäntöä soveltavien yritysten aiheuttama sosiaalinen polkumyynti ja epäoikeudenmukainen kilpailu estetään. Euroopan parlamentin oikeiston ja sosialistien hauras kompromissi, joka tehtiin ammattiliittojen reaktioiden ja mielenosoitusten vuoksi, lieventää mutta ei poista ehdotuksesta uusliberalistista ajattelutapaa eikä kielteistä sävyä.

Euroopan parlamentin vasemmisto hylkää naamioidun Bolkesteinin direktiivin ja vaatii sellaisia tarkistuksia, joilla lievennetään direktiivin kielteisiä seurauksia.

  Mirosław Mariusz Piotrowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, "puolalaisen putkimiehen" ilmiöllä pelottelu on ilmennyt Länsi-Euroopan maissa toistuvina yrityksinä heikentää palveludirektiiviehdotusta, joka koskee palvelumarkkinoiden vapauttamista. Lähinnä suurimpien poliittisten ryhmien sopimat monet kompromissitarkistukset osoittavat, että jotkin vanhoista 15 jäsenvaltiosta eivät halua noudattaa perustamissopimuksessa vahvistettua periaatetta, joka koskee tavaroiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin sisällä. Jos kuitenkin tarkastelemme esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin tilanteita, voimme todeta, että kansantaloudet hyötyvät työmarkkinoiden avaamisesta Puolalle ja muille uusille jäsenvaltioille.

Näin ollen voidaan päätellä, että alkuperäisen direktiiviehdotuksen voimakas vastustaminen johtuu muukalaisvihaa lähentelevistä käsittämättömistä peloista.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Rooman sopimuksen allekirjoittamisesta. Tuolloin Euroopan talousyhteisö vahvisti, että yhtenäis- eli sisämarkkinoita toteutettaessa tärkeimpänä tavoitteena on poistaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden esteet.

Palvelujen alalla jäsenvaltiot ovat kuitenkin yli 50 vuoden ajan harjoittaneet protektionismia ja rajoittavia käytänteitä asettamalla mutkikkaita byrokraattisia esteitä, taloudellisia seuraamuksia koskevia määräaikoja ja käsittämättömiä pätevyysvaatimuksia. Itävallassa ulkomaiset hiihdonopettajat voivat tarjota palvelujaan enintään 14 päivän ajan. Belgiassa ja Ranskassa kiireellisiä korjaustöitä voidaan tehdä vain, jos niistä on tehty ennakkoilmoitus kahdeksan päivää aiemmin, mikä on jo sinänsä ristiriitaista. Jotta lentoyhtiö voi käyttää Italiassa tilapäisiä lentäjiä ja lentokoneinsinöörejä, yhtiön on maksettava 400 000 euron vakuusmaksu ja perustettava neljä toimistoa. Kaikki nämä esteet perustellaan poikkeuksetta sillä näennäisellä mutta tunteisiin vaikuttavalla väitteellä, että niillä estetään "kuka ennättää ensiksi pohjalle" -kisa. Protektionismia harjoittavat jäsenvaltiot ovat suojelevinaan työntekijöitä sosiaaliselta polkumyynniltä, mutta käytännössä ne edistävät rehottavaa harmaata taloutta.

EU:n laajentuneita markkinoita hyödyntäneet valtiot ovat itse asiassa vahvistaneet asemaansa jatkuvasti. Vuodesta 1993 lähtien tavaroiden, pääoman ja henkilöiden vapaa liikkuvuus on tuonut valtavia taloudellisia ja sosiaalisia voittoja. Lähes 70 prosenttia Euroopan unionin aktiiviväestöstä on palvelualalla, jonka osuus on 55 prosenttia EU:n BKT:sta, mutta tällä hetkellä palvelut muodostavat vain 20 prosenttia jäsenvaltioiden välisestä kaupasta. Vasta osittain toteutuneet markkinat ovat tuottaneet lähes 1 000 miljardia euroa ja 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa Euroopan unionissa. Palveludirektiivin ansiosta voisi syntyä 600 000 työpaikkaa.

Vain joihinkin palveluihin – etenkin terveyspalveluihin – on sovellettava alakohtaisia toimia. Kannatan komission jäsenen McCreevyn suunnitelmaa, jonka mukaan laaditaan ehdotus erilliseksi direktiiviksi potilaiden liikkuvuudesta ja rajat ylittävien terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta. Kannatan kuitenkin jäljelle jääneitä kutistuneen direktiivin säännöksiä. On erityisen tärkeää, ettei tilapäisiä työntekijöitä välittäviä toimistoja jätetä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, kun otetaan huomioon, miten paljon henkilöstönvälitys- ja työvoimatoimistoja käytetään nykyaikaisilla, joustavilla työmarkkinoilla. Miksi myös kuljetusalan ja lastenhoitoalan työntekijät on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle?

Kannatan varauksettomasti 16 artiklan säännöksiä...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jan Andersson (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä kaikkien huomio on kohdistunut Euroopan parlamenttiin. Meillä on kaikki mahdollisuudet määrätä poliittisesta asialistasta. Meidän on hyödynnettävä tämä tilaisuus ja vaikutettava tähän äärettömän tärkeään direktiiviin. Tämä ei ole Bolkesteinin direktiivi vaan toteutumassa oleva kompromissi, joka on jotain aivan muuta.

Annan muutaman esimerkin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan vastuualueeseen kuuluvista asioista. Direktiivi ei vaikuta työlainsäädäntöön, työehtosopimuksiin eikä oikeuteen toteuttaa työtaistelutoimenpiteitä. Jatkossa jäsenvaltiot voivat vaatia, että palveluyrityksillä on edustaja, joka voi esimerkiksi tehdä työehtosopimuksia ja olla vastuussa työympäristön tarkastuksista. Yleishyödylliset palvelut, kuten terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelut, koulutuspalvelut ja sosiaalipalvelut eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Direktiivi ei vaikuta myöskään tilapäistyövoimaa välittäviin toimistoihin, sillä niistä on tarkoitus laatia erillinen direktiivi.

Yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen kohdalla jäsenvaltiot voivat päättää, haluavatko ne avata tällaisten palvelujen markkinat kilpailulle. Jos markkinat avataan, ne on avattava koko sisämarkkinoiden osalta. Tämä on hyvä kompromissi, jossa yhdistetään sisämarkkinoiden edut ja työmarkkinoiden turvallisuus sekä suojellaan julkisia palveluja, joita jäsenvaltioidemme ja alueidemme kansalaisilla on nykyään mahdollisuus käyttää. Joidenkin mielestä tämä kompromissi on epäselvä. Miltä tilanne nyt näyttää? Mitä tapahtuu, jos hylkäämme direktiivin? Kuinka monen tapauksen käsittely jumiutuu odotettaessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöstä sen sijaan, että asia ratkaistaisiin direktiivillä, jossa säädämme perussäännöt? Vakuutan, että tämä direktiivi on edistysaskel. Se on selkeämpi kuin nyt voimassa olevat säännökset, ja meidän on siksi äänestettävä direktiivin puolesta.

  Luigi Cocilovo (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, luulen meidän kaikkien olevan täysin vakuuttuneita siitä, että palvelujen sisämarkkinat on toteutettava poistamalla esteet, rajoittavat käytänteet ja protektionismi. Tämä on todellinen ja laaja ongelma.

Bolkesteinin direktiiviin sisältyneet alkuperäiset ehdotukset olivat kuitenkin ristiriitaisia ja monellakin tapaa epäselviä ja vääränlaisia. Perusvirhe oli se, että ehdotukset herättivät vastustusta ja kielteisiä ajatuksia. Yhtäältä ajateltiin, että oikeudenmukaisen kilpailun lisääntyminen johtaisi lähinnä vain hillitsemättömään sosiaaliseen ja demokraattiseen polkumyyntiin. Koska epäselvyyksiä vastustettiin täysin aiheellisesti, monissa valtioissa, etenkin uusissa jäsenvaltioissa, kuviteltiin toisaalta, että tarkoituksena oli vahvistaa tai ylläpitää palvelujen vapaalle liikkuvuudelle asetettuja protektionistisia esteitä.

Uskon, että nämä ristiriitaisuudet ja puutteet voidaan suurimmaksi osaksi poistaa käsiteltäväksemme jätettyjen kompromissitekstien avulla. Lienee kuitenkin aiheellista kritisoida tiettyjen alojen jättämistä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ja tiettyjä aloja koskevia poikkeuksia, joilla on todella kielteisiä vaikutuksia Euroopan unionin tuotanto-, talous- ja sosiaalijärjestelmien kilpailukykyisen kasvun mahdollisuuksiin. Tällaisia aloja ovat muun muassa ammattitoiminnot, pankki-, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä energiahuolto.

Monet toteavat tästä direktiivistä vertauskuvallisesti, että vuori on synnyttänyt ja saattanut maailmaan hiiren. Vastaan tähän, että on parempi ottaa tämä riski kuin synnyttää skorpioni, koska tämän pikkuolennon hännässä oleva piikki myrkyttäisi varmasti Euroopan tasapainoisen sosiaalisen mallin.

  Vladimír Železný (IND/DEM). – (CS) Eräällä Euroopan unionin kaupallisella televisiokanavalla todettiin tänään, että EU:n työntekijät vastustavat palveludirektiiviä. Raportissa unohdettiin mainita, että kyse on vain vanhojen jäsenvaltioiden työntekijöistä ja että uusien jäsenvaltioiden työntekijät, toisen luokan EU:n kansalaiset, kannattavat direktiiviä. Tšekit, kuten muutkin uusien jäsenvaltioiden kansalaiset, eivät voi työskennellä vapaasti Saksassa eivätkä muuallakaan. Todella naurettavaa on se, että syömme lännestä peräisin olevia tukea saaneita elintarvikkeita ja että ostamme länsimaisia tuotteita, jotka ylittävät vapaasti rajamme ilman tuontitulleja. Direktiivin keskeinen säännös on 16 artikla, jossa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan laatiman sanamuodon mukaisesti nimenomaan todetaan, että palveluntarjoajiin voidaan soveltaa heidän alkuperämaansa säännöksiä. Tästä artiklasta on tullut Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän välillä tehdyn kompromissin uhri. Kyse on kuitenkin pikemminkin koko direktiivin ytimen poistamisesta kuin kompromissista. Vastuun välttely ei ole oikea tapa toteuttaa säädös, jota on tarkoitus soveltaa palveluntarjoajiin, koska se saattaa heidät epävarmaan oikeudelliseen asemaan. Kyseessä voi olla vain ilmoitus, joka ei sido, mutta yleinen etu esitetään kompromississa liian usein perusteeksi rajoittaa palveluntarjoajien toimintaa. Tämä sotkee koko artiklan tekstin, koska 1 kohdan mukaan palveluntarjoajiin on sovellettava suoraan kohdejäsenvaltion lainsäädäntöä, mutta 3 kohta voidaan tulkita siten, että heihin sovelletaan alkuperämaan lainsäädäntöä.

Jos epäröimme altistaa talouttamme EU:n sisäiselle kilpailulle, miten voimme odottaa pystyvämme kilpailemaan muun maailman kanssa? Ellemme hyödynnä nopeasti kehittyviä uusia jäsenvaltioita parantaaksemme tehokkuutta työpaikoilla, emme anna itsemme hyötyä yhdestä Euroopan unionin laajentumisen suurimmista eduista.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Olemme tekemässä kauaskantoista päätöstä, joka vaikuttaa yhden Euroopan unionin perusvapauden toteutumiseen. Tämä vapaus on ollut osa EU:n lainsäädäntöä jo yli 50 vuoden ajan. Samaan aikaan kun EU on avaamassa markkinansa kolmansien maiden talouksille, EU:n jäsenvaltiot rakentavat sisäisiä esteitä keskinäiselle palvelujen tarjoamiselle. Nyt on joko purettava nämä keinotekoiset muurit tai hyväksyttävä ne. Ammattiyhdistysaktivistit osoittaisivat suosiotaan jälkimmäiselle vaihtoehdolle. Lopputulos paljastaa, miten hyvin Euroopan unioni on selviytynyt laajentumisesta. Berliinin muuri on murtunut, uudet jäsenvaltiot ovat avanneet markkinansa kaikkialta Euroopan unionia peräisin oleville tavaroille ja palveluille, mutta jotkin EU-valtiot eivät ole vieläkään panneet asianmukaisesti täytäntöön palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Nämä valtiot suojelevat tekopyhästi markkinoitaan keskinäiseltä kilpailulta EU:n lainsäädännön ja tuomioistuinten päätösten vastaisesti. Presidentti Chiracin luoma älytön puolalaisen putkimiehen haamu väijyy Ranskan ja muiden maiden yllä. Nyt on otettava selvää, kuka suhtautuu vakavissaan Lissabonin strategian ajatuksiin ja joustaviin markkinoihin.

Ihmettelen, miten direktiivin vastustajat perustelevat väitteensä. He eivät ole esittäneet meille yhtään tutkimusta, vaan ovat esittelijän kautta tyrkyttäneet ammattiyhdistysaktivisteille vääriä käsityksiä. Ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, että direktiivillä muutetaan työlainsäädäntöä, eikä sillä muuteta myöskään työntekijöiden ohjelmia koskevia säädöksiä eikä vähennetä heidän suojeluaan. Kaikki tutkimukset päinvastoin osoittavat, että direktiivin ansiosta syntyy 600 000 uutta työpaikkaa, tuotetaan talouteen 37 miljardia euroa ja lopetetaan syrjintä. Jos direktiivi vesitetään ja alkuperämaaperiaatteesta luovutaan, kuten on ehdotettu, toimimme kaikkien, myös kuluttajien, etujen vastaisesti, ja se olisi lisäksi ideologinen isku sääntelyn purkamiselle ja lainsäädännön jatkuvalle yhdenmukaistamiselle. Kokemuksemme tavaroiden liikkuvuudesta on osoittanut, ettei kyseinen vaihtoehto toimi. Jäsenvaltiot eivät pääsisi siitä koskaan sopimukseen. Vielä oleellisempaa on, että lisäämällä sääntelyä lainsäädännön yksinkertaistamisen ja joustavoittamisen sijasta saavutetaan vain entistä myöhemmin tavoite, joka on maailmantaloudessa menestyksekkäästi toimiva Euroopan unioni. Direktiivillä näin ollen testataan, suosimmeko lyhytnäköistä kansallista protektionismia vai yhteistä eurooppalaista hyvinvointia.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies COCILOVO

  Barbara Weiler (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämä direktiivi ei ole todellakaan mikään kiitettävä saavutus paremman sääntelyn periaatetta ajatellen. Sillä on itse asiassa päinvastainen vaikutus. Arvoisa komission jäsen, olette vastuussa siitä ärtymyksestä, todellakin siitä närkästyksestä, jota on herännyt lähes kaikissa Euroopan yhteiskuntaryhmissä, sekä jäsen Roithován äsken mainitsemasta itä- ja länsieurooppalaisten parlamentin jäsenten vastakkainasettelusta. Tässä ei ole kyse laskusillan nostamisesta. Sisämarkkinat eivät ole mikään itsetarkoitus. Tarvitsemme siksi nämä kolme suurta poikkeusta: työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin, tilapäistyövoimaa koskevan direktiivin, jonka on pysyttävä poikkeuksena niin kauan kuin asiaa koskeva Euroopan unionin direktiivi on jäissä neuvostossa, ja erityisesti ammattipätevyysdirektiivin, jonka me kaikki hyväksyimme Euroopan parlamentissa.

Tehokkaat sisämarkkinat, joilla ei ole esteitä eikä syrjintää ja joilla kaikilla on tasapuoliset edellytykset, ovat voitto Euroopan unionille – niin hankkijoille, palveluntarjoajille, kuluttajille kuin myös työntekijöille. Nämä seikat eivät tosin toteudu tämän direktiivin avulla. Haluan kiittää erityisesti Euroopan ammatillista yhteisjärjestöä, joka on puolustanut kanssamme suojelua sortumatta kansalliseen ahdasmielisyyteen. Ongelmaa ei ratkaista hylkäämällä direktiivi vaan muotoilemalla se uudelleen.

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi haluan todeta, ettei tässä ole kyse idän ja lännen vastakkainasettelusta, koska olen itse kotoisin Länsi-Euroopasta ja kannatan ehdottomasti palveludirektiiviä. Emme saa unohtaa direktiivin tavoitetta, joka on pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa haittaavien tarpeettomien esteiden purkaminen, jotta ne voivat tarjota palvelujaan muissa valtioissa. Sosiaalidemokraattien ja joidenkin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenten ehdottamalla vesitetyllä direktiivillä saatamme vaikeuttaa markkinoille pääsyä entisestään. Meidän on suojeltava arvokkaita sosiaalisia saavutuksia, mutta emme saa sortua protektionismiin, nationalismiin emmekä missään tapauksessa muukalaisvihaan.

Globaalissa taloudessa on tärkeää, että Euroopan unionin markkinoita vahvistetaan eikä pirstota ja heikennetä. Palvelumarkkinat tarjoavat monille loistavia mahdollisuuksia, ja palvelualalla voidaan luoda innovatiivisia ja laadukkaita työpaikkoja.

Keskustelu vaikuttaa hieman hurskastelulta, sillä pelätessään idästä tulevaa kilpailua Länsi-Euroopan vanhat jäsenvaltiot unohtavat, että länsieurooppalaiset yritykset ovat harjoittaneet liiketoimintaa Itä-Euroopassa jo 15 vuoden ajan ja vieläpä erittäin menestyksekkäästi.

Direktiivin soveltamisalan on oltava mahdollisimman laaja, mikä tarkoittaa, että soveltamisalaan ehdotetut yleishyödylliset palvelut tai yleistä taloudellista etua koskevat palvelut – jotka lienee syytä määritellä – on sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan pitemmittä puheitta, samoin kuin terveydenhuolto, tilapäistyövoimaa välittävät toimistot ja rahapelitoiminta. Alkuperämaaperiaate on säilytettävä, vaikka sille annetaankin uusi nimi.

Äänestän direktiivin puolesta vain, jos se lisää palvelujen vapaata liikkuvuutta. En äänestä sellaisen kompromissin puolesta, jolla markkinoille pääsyä vaikeutetaan entisestään.

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä on valtava askel EU:lle ja pieni askel vapaalle kaupalle. Torstaina toimitettavassa äänestyksessä ratkeaa, onko se edistysaskel vai ei. Poikkeuksia on liikaa, eikä direktiivin periaatetta saa heikentää liikaa. Se on tärkeää pienten yritysten ja erityisesti pienten valtioiden kannalta. Ilman lisäarvoa kompromissi olisi arvoton. Komissiolla on siksi erityinen vastuu meneillään olevassa työssä.

Sosiaalipolitiikan tai kuluttajansuojan taakse kätketty EU:n protektionismi on järjetöntä. Minäpä annan kaksi esimerkkiä. Jos Saksaan halutaan rakentaa 25 identtistä omakotitaloa, viranomaisen hyväksyttäväksi on toimitettava 25 piirustusta, ja niistä on maksettava 25 kertaa, vaikka joka paikkaan on tarkoitus rakentaa samanlainen talo. Onko tämä järkevää? Ei ole. Se tulee kalliiksi kuluttajalle ja on täysin järjetöntä. Jos ruotsalainen turistiryhmä lähtee lomamatkalle Kreikkaan ja ottaa mukaansa sukellusopettajan, opettajan on osattava kreikkaa. Muuten hän ei saa tehdä työtään ja puhua ruotsalaiselle ryhmälle Kreikassa, vaikka kukaan ryhmän jäsenistä ei osaa sanaakaan kreikkaa. Tämä on todella idioottimaista.

Rajat ylittävää palvelun tarjoamista koskevia säännöksiä on siksi parannettava. Torstaina voimme parantaa ehdotettua kompromissia vähentämällä poikkeusten määrää ja sisällyttämällä yksityiset terveydenhuoltopalvelut direktiivin soveltamisalaan. Meidän on näin ollen toteutettava se, mihin puheenjohtajavaltio Itävalta sanoo pyrkivänsä, nimittäin kunnianhimoinen palveludirektiivi, joka lisää meidän kaikkien hyvinvointia.

  Maria Matsouka (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, sisämarkkinoiden palveluista käytävä keskustelu voisi olla hyödyllinen, jos siinä keskityttäisiin työvoimajärjestelyjen yhdenmukaistamiseen, jos näitä järjestelyjä pyrittäisiin parantamaan mahdollisimman paljon ja jos talousrakenteita sekä teknisiä mahdollisuuksia yritettäisiin lähentää.

Nyt esillä olevalla direktiiviehdotuksella yritetään kuitenkin institutionaalisten puutteiden ja hiljattain esiin tulleiden häiriöiden verukkeella ottaa väkisin käyttöön sosiaalietujen vastainen strategia, jolla pyritään vahvistamaan pääomaa ja mitätöimään työväenluokan saavutukset.

Euroopan sosiaalidemokraatit ovat aloittamassa historiallisen taistelun. Kaikki yritykset tehdä kompromisseja lainsäädäntötekstin parantamiseksi menevät täysin harhaan, koska viimeaikaisten tapahtumien perusteella ei ole mitään syytä uskoa, että onnistuttaisiin laatimaan työntekijöiden etujen mukainen tai kehitystä edistävä sääntelykehys, jossa turvataan Euroopan unionin sosiaalinen malli.

Alkuperämaaperiaate on se periaate, jota viime kädessä sovelletaan, koska asiaa koskeva 16 artikla, joka on direktiivin ydin ja keskeinen väline, ei muuta sitä perinpohjaisesti ja koska yleistä taloudellista etua koskevia palveluja ei ole varsinaisesti jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Juuri nyt, kun meidän oletetaan pyrkivän lähemmäs kansalaisia yksinkertaistamalla yhteisön lainsäädäntöä, meitä kehotetaan hyväksymään teksti, jossa on erittäin epäselviä ja ristiriitaisia kohtia. Sillä pyritään miellyttämään kaikkia, eikä siinä siksi selkeytetä tärkeitä asioita, jotka jäävät lopulta väistämättä tuomioistuinten ratkaistavaksi.

Aika ei riitä tarkempiin teknisiin analyyseihin, mutta oleellista on, että koko tekstiä hallitseva taloudellinen liberalismi ei ole mikään yksisuuntainen tie.

  Diana Wallis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tänään on sanottu paljon, mutta toivon, että mikä tahansa kompromissi, josta äänestämme torstaina, on joka tapauksessa edistysaskel. Toivon, että siinä painotetaan ja edistetään perustamissopimuksessa jo kauan sitten vahvistettua palvelujen tarjoamisen vapautta ja että tämä olemassa oleva vapaus toteutuu lopultakin nykyistä paremmin. Ottakaamme tästä kaikesta kuitenkin opiksemme yksi asia tulevaisuutta varten: näin tärkeää asiaa on valmisteltava pitkään ja huolellisesti, ja meidän on valmistettava siihen etenkin Euroopan unionin kansalaisia, joita pyrimme edustamaan ja jotka olemme näköjään saaneet vastustamaan tätä ehdotusta sankoin joukoin.

Verratkaapa tätä vuoden 1992 tilanteeseen: sitä ennen oli ollut monta valmisteluvuotta, lukuisia erillisiä säädöksiä, ja lopputuloksena oli yleinen innostus vapaiden tavaramarkkinoiden avaamiseen. Verratkaapa tätä nykyiseen menetelmään: edellisen toimikauden lopuksi pöydälle sanamukaisesti lätkäistiin yksi pitkälle menevä direktiiviehdotus. Näin ei voida toimia. Toivon todella, että otamme tästä opiksemme Euroopan unionin kommunikoinnissa.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään säädöksestä, joka on Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta yksi merkittävimmistä. Se voi hyvinkin tuoda EU:lle uuden ulottuvuuden, mutta tämä ulottuvuus sopii yhteen perustajaisien alkuperäisen suunnitelman kanssa. Joidenkin direktiivin vastustajien esittämät kriittiset huomautukset liittyvät vain löyhästi direktiiviehdotukseen. Niillä itse asiassa pyritään pysäyttämään Euroopan taloudellinen yhdentyminen, joka perustuu neljään perusvapauteen.

Emme voi hyväksyä tekopyhyyttä emmekä vaatimuksia, joiden mukaan on rajoitettava yritysten palvelujen tarjoamisen vapautta ja kuluttajien vapautta käyttää näitä palveluja. Kaikki tämä tehdään muka kansallisen suvereniteetin suojelemiseksi. Emme voi hyväksyä myöskään ehdotusta, että nykyisestä oikeudellisesta tilanteesta ja yhteisöjen tuomioistuimen tämänvuotisesta oikeuskäytännöstä mentäisiin vielä yksi askel taaksepäin rajoittamalla direktiivin soveltamisalaa ja antamalla kansallisten hallintoviranomaisten asettaa jatkossakin vapaasti uusia esteitä ja säilyttää nykyiset esteet.

Olemme huolissamme myös siitä, että joissakin jäsenvaltioissa keskustelu on kohdistunut puolalaiseen putkimieheen ja latvialaiseen tai portugalilaiseen rakennustyömieheen, vaikka tosiasiallisesti syrjivät hallinnolliset esteet ovat itse asiassa kaikkein vakavin ongelma. Jakautuminen vanhaan ja uuteen Euroopan unioniin haittaa edelleen yhtenäisten sisämarkkinoiden toimintaa. Monet jäsenvaltiot panevat täytäntöön muista jäsenvaltioista peräisin olevia palveluntarjoajia syrjiviä käytänteitä. Euroopan unionin laajentumisen jälkeen tästä suuntauksesta on tullut entistä selvempi. Rajat ylittävään palvelujen tarjoamiseen vaikuttavien syrjivien rajoitusten vuoksi pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole mahdollisuuksia kehittyä eikä luoda työpaikkoja.

Euroopan unioni tarvitsee järkevän palveludirektiivin, jonka soveltamisala on laaja ja jossa on vahva 16 artikla ja erityisesti 24 ja 25 artikla. Tällaisella direktiivillä poistettaisiin vain hallinnolliset esteet, eikä se vaikuttaisi työntekijöiden lähettämistä koskevaan direktiiviin, toisin kuin kaikille uskotellaan. Euroopan unioni tarvitsee sellaisen palveludirektiivin, jolla varmistetaan, että asiakirjoissa mainitut Lissabonin strategian tavoitteet toteutuvat myös käytännössä. Tämä edellyttää selkeää ja yksiselitteistä tekstiä.

Parlamentin työn ansiosta tekstin epäselviä osia on parannettu, mutta emme saa luoda uusia vaikeuksia äänestäessämme ehdotuksesta. Direktiivin alkuperäisestä ajatuksesta ja tarkoituksesta ei saa luopua usein kauaskantoisten kompromissien vuoksi. Protektionismilla ei luoda työpaikkoja. Protektionismi on huono, lyhytnäköinen väline, jolla puolustetaan työntekijöiden oikeuksia. Se osoittaa, ettei kansallisilla byrokraattisilla järjestelmillä ole poliittisia valmiuksia kohdata todellisen taloudellisen ja poliittisen maailman haasteita.

  Proinsias De Rossa (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella jäsen Gebhardtia, jäsen Van Lanckeria ja muiden ryhmien varjoesittelijöitä erinomaisesta työstä, jota he ovat tehneet pyrkiessään parantamaan palveludirektiiviä.

Useimmat parlamentin jäsenet tietävät, että "kuka ennättää ensiksi pohjalle" -kilpailu ei herätä uskottavuutta millään alalla, eikä sillä todellakaan saada Euroopan unionin kansalaisia luottamaan Euroopan yhdentymishankkeeseen. Toivoin, että komission jäsen McCreevy olisi tänään osoittanut ymmärtäneensä tämän viestin, mutta sen perusteella, mitä hän totesi yleistä taloudellista etua koskevista palveluista, hän ei valitettavasti näytä ymmärtäneen sitä.

Ne, jotka haluavat äänestää symbolisesti Bolkesteinin direktiiviä vastaan kansallisista syistä, voivat toki tehdä niin, mutta kehotan heitä tukemaan parlamentin laajaa, yhä kasvavaa enemmistöä "epäbolkesteinmaisen" direktiivin toteuttamisessa kannattamalla vaivalla neuvoteltuja keskeisiä kompromissitarkistuksia. Parlamentti luopuu vastuustaan, jos se kieltäytyy hyväksymästä nyt ehdotettua muutettua direktiiviä ja jättää Euroopan unionin palvelumarkkinat, työntekijöiden oikeudet, kuluttajien oikeudet ja ympäristöön liittyvät oikeudet tällä alalla epävarmaan tilanteeseen, jossa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tekee tapauskohtaisia päätöksiä. Sitä ei ole valittu vaaleilla säätämään lakia, toisin kuin meidät.

Totean lopuksi jo paikalta poistuneelle parlamentin jäsenelle de Brúnille, että jos hän haluaa estää Irish Ferries -tyylisen "kuka ennättää ensiksi pohjalle" -kilpailun palvelualalla, hänen on äänestettävä huomenna hänelle tarjottavien tarkistusten puolesta. Se on ensimmäinen askel, mutta ei suinkaan ainoa askel, joka hänen on otettava estääkseen pelkojensa toteutumisen.

  Šarūnas Birutis (ALDE). – (LT) Palveludirektiivi on mielestäni tärkein asiakirja, jonka Euroopan parlamentti hyväksyy tällä vaalikaudella. Miksi? Siksi, että se on ainutlaatuinen eurooppalaisen ajattelutavan muutosten mittari. Näemme, onko Euroopan unioni valmis toteuttamaan ja vapauttamaan sisämarkkinat sekä laillistamaan Euroopan unionin perusmääräyksen. On vahinko, ettei ilmoitettuja Lissabonin tavoitteita onnistuta vieläkään muuttamaan käytännön toimiksi. Poliitikkojen toimiin vaikuttavat edelleen pelko muutoksesta, kilpailusta ja äänestäjien painostuksesta. Ihmisiä ei tarvitse pelotella sosiaalisen mallin hajoamisella. Heille on puhuttava realiteeteista ja muutoksista, jotka ovat välttämättömiä Euroopan unionin kilpailukyvyn takaamiseksi. Markkinat vapautetaan ennemmin tai myöhemmin, mutta viivyttely voi olla kohtalokasta. Euroopan unionin sosiaalinen hyvinvointi on kuin vesi toisiinsa yhdistetyissä pulloissa. Tällä hetkellä sosiaalinen hyvinvointi voi toteutua vain koko Euroopan talousalueella. Kompromissit ovat tietyssä määrin mahdollisia ja tarpeellisia. Alkuperämaaperiaate on mielestäni säilytettävä olennaisin osin. Meidän on todellakin luotettava toisiimme.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Euroopan parlamentti on harvoin ollut yhtä paljon julkisuuden valokeilassa kuin nyt, kun se valmistautuu päättämään tästä tärkeästä direktiivistä. Komissio, neuvosto, pienet ja keskisuuret yritykset sekä ammattiliitot odottavat äänestyksemme tulosta. Tämä on ilahduttava demokratian tulos ja merkitsee tunnustusta EU:n kansalaisten edustajille. Tämä on kuitenkin suuri vastuu. Olemme päättämässä palveludirektiivistä, joka antaa uutta puhtia ja dynaamisuutta tarkistetulle Lissabonin strategialle.

Pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät suoraan palveludirektiivistä lähinnä siksi, että direktiivillä yksinkertaistetaan ja helpotetaan palvelujen tarjoamista muissa jäsenvaltioissa. Palvelumarkkinoiden täydellinen vapauttaminen on tärkeää erityisesti uusille jäsenvaltioille. Työntekijöiden tilapäistä lähettämistä koskevat artiklat on siksi mielestäni palautettava direktiiviin.

Varjoesittelijä Malcolm Harbour on tehnyt erinomaista työtä, sillä hän on onnistunut oikeisto- ja liberaaliryhmien välisen sopimuksen avulla säilyttämään alkuperämaaperiaatteen ja niin kutsutun palvelujen tarjoamisen vapauden, vaikka jäsenvaltiot voivat olla hyväksymättä palveluntarjoajaa terveyden- ja ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä.

Pidän kuitenkin ongelmallisena kompromissitarkistusta, jossa mahdollistetaan etenkin varauksen esittäminen kuluttajansuojaan tai sosiaalipolitiikkaan liittyvistä syistä, koska näin vastaanottajamaan viranomaiset voivat milloin tahansa estää toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan palveluntarjoajan palvelujen käytön. Tämä siis kumoaa alkuperämaaperiaatteen. Minusta tuntuu, että tästä direktiivistä käytävässä julkisessa keskustelussa on keskitytty liikaa alkuperämaaperiaatteen kritisoimiseen.

Direktiivin tuomista huomattavista hyödyistä on kirjoitettu toistaiseksi hyvin vähän. Direktiivillä yksinkertaistetaan hallinnollista yhteistyötä ja otetaan käyttöön keskitetty asiointipiste tai elektronisessa muodossa saatavissa oleva yhdenmukainen lomake. Lopuksi haluan kiittää esittelijä Evelyn Gebhardtia ahkerasta työstä, jota hän teki mietintöä laatiessaan.

  Ieke van den Burg (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, valtuuskuntamme kannattaa varauksettomasti nyt esillä olevaa kompromissia, koska siinä noudatetaan parasta alankomaalaista perinnettä, jossa avoimet markkinat yhdistetään kohtuulliseen sosiaalisen suojelun tasoon. Talousministerimme totesi taannoin, että häntä huolettaa direktiivissä eniten poikkeusten suuri määrä. Minua se ei huoleta ja haluankin selittää, miksi jotkin näistä poikkeuksista ovat mielestäni erittäin aiheellisia.

Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty ensinnäkin terveydenhuolto ja muita aloja, joihin liittyy valtava määrä yleistä etua koskevia pakottavia syitä. Tällaisia aloja on mielestäni parempi säännellä erikseen, ja yleishyödyllisiä palveluja varten tarvitaan myös monialainen puitedirektiivi, jossa määritellään alue- ja paikallisviranomaisten toimivaltuudet ja jossa säädetään tällaisia aloja koskevia säännöksiä yleistä etua koskevista syistä.

Tilapäistyövoiman käyttö on toinen ala, jonka haluan ottaa esiin. Kuten tiedätte, neljä vuotta sitten parlamentissa tehtiin kyseisestä alasta loistava kompromissi, joka sai parlamentissa laajan kannatuksen mutta jonka käsittely on keskeytetty neuvostossa pitkäksi aikaa. Myös tuolloin laatimamme tilapäistyövoiman välittämistä koskeva direktiivi, jossa suojelu ja markkinoiden avaaminen saatettiin tasapainoon, oli huomattavasti parempi perusta aiempaa tarkemmalle ja huolellisemmalle kyseistä alaa koskevalle EU:n lainsäädännölle. Pyydänkin komission jäsentä McCreevyä täyttämään lupauksensa ja laatimaan terveydenhuoltoa ja tilapäistyövoiman käyttöä koskevan lainsäädännön, joka poikkeaa tästä direktiivistä.

  Luisa Fernanda Rudi Ubeda (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tänä iltana on puhuttu paljon siitä, että Euroopan unionin palvelumarkkinat on avattava ja että joidenkin Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista tai täytäntöönpanoa haittaavat esteet on poistettava. Tätä tarkoitusta varten palveludirektiivi ei ole pelkästään tarpeellinen vaan suorastaan ratkaiseva väline.

Mitä vaatimuksia direktiivitekstissä pitäisi asettaa, jotta se täyttää tehtävänsä? Nähdäkseni siinä pitäisi ensinnäkin säätää joitakin selkeitä kriteerejä, joilla taataan oikeusvarmuus kaikille – kuluttajille, yrittäjille sekä etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, sillä 80–90 prosenttia eli suurin osa Euroopan unionin yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lisäksi tätä tekstiä, jonka on tarkoitus tuoda oikeusvarmuus ja – toistan – olla selkeä, on sovellettava kaikkiin Euroopan unionin valtioihin.

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa hyväksytty teksti mielestäni täytti nämä vaatimukset. Täytyy kuitenkin todeta, että tällä hetkellä epäilen, täyttävätkö sovitut kompromissitekstit selkeyttä ja oikeusvarmuutta koskevat vaatimukset.

Arvoisa puhemies, haluan esittää lopuksi lyhyen huomautuksen. Jotkut ovat tänä iltana yrittäneet asettaa kaksi Euroopan mallia vastakkain. Ne, jotka väittävät puolustavansa Euroopan sosiaalista mallia – ja jotka ylentävät itsensä sen ainoiksi puolustajiksi – haluavat asettaa kantansa vastakkain meidän kantamme kanssa, ja mehän korostamme kilpailun ja kilpailukyvyn tarvetta.

Haluan todeta, että paras sosiaalipolitiikka on sellaista, jolla saadaan aikaan talouskasvua ja luodaan työpaikkoja. Ainoa mahdollinen uhka Euroopan sosiaaliselle mallille on sellainen Euroopan unioni, jonka talous ei kasva, joka takertuu vanhoihin ennakkoluuloihin ja joka ei pysty kilpailemaan muiden talouksien kanssa. Emme nimittäin voi säilyttää sosiaalipolitiikkaamme, ellei taloutemme kasva.

  Dariusz Rosati (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni perustuu neljään perusvapauteen. Ne ovat tavaroiden, pääoman, työvoiman ja palvelujen vapaa liikkuvuus. Näistä Euroopan yhteisön pilareista sovittiin vuonna 1958, koska jo tuolloin oli selvää, että ne ovat tosiasiallisen Euroopan yhdentymisen välttämättömiä edellytyksiä.

Tuosta hetkestä on kulunut kymmeniä vuosia, mutta palvelujen vapaa liikkuvuus ei ole vieläkään toteutunut Euroopan unionissa. Tämä johtuu lähinnä heikosta politiikasta. He eivät ole joko pystyneet tai halunneet selittää kansalaisille, että toteuttamalla palvelujen tarjoamisen vapaus luodaan uusia työpaikkoja ja nopeutetaan talouskasvua. Poliitikot eivät ole selkeyttäneet Euroopan unionin laajentumisen merkitystä eivätkä korostaneet kilpailun tarjoamia mahdollisuuksia, vaan he ovat päättäneet pelotella äänestäjiä sosiaalisella polkumyynnillä, niin kutsutulla Frankensteinin direktiivillä ja kuuluisalla puolalaisella putkimiehellä.

Tämä on parlamentin tämänpäiväisen palveludirektiivikeskustelun tausta. Direktiivin ansiosta kuluttajien ja yrittäjien elämä helpottuu, talouskasvu nopeutuu ja Euroopan unioniin syntyy 600 000 uutta työpaikkaa. Populismin ja protektionismin kannattajat valitettavasti kritisoivat direktiiviä yhä kiivaammin. Olemme aika ajoin kuulleet sanottavan, että palvelumarkkinoiden avaaminen johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin ja huonontaa työoloja, mutta tällaiset näkemykset ovat täysin perusteettomia.

Kompromissi on kuitenkin vielä mahdollinen. Muistutan parlamentille, että työlainsäädäntöön liittyvät asiat on poistettu direktiivin soveltamisalasta, minkä pitäisi lievittää ammattiliittojen esiin tuomia pelkoja. Myös yleishyödylliset palvelut on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle. Näin voidaan nähdäkseni varmistaa, että kilpailukykyisyyden tarve ja työntekijöiden oikeuksien suojelun tarve otetaan tasapuolisesti huomioon. Kehotan siksi parlamenttia hyväksymään direktiivin sen nykyisessä muodossa. Se mahdollistaa kilpailun lisäämisen ja työmarkkinoiden avaamisen. Se myös helpottaa kuluttajien ja yrittäjien elämää.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla on kaksi huonoa uutista, kaksi hyvää uutista ja yksi suositus. Ensimmäinen huono uutinen on, että olen melko harmissani Euroopan unionin tämänhetkisestä keskusteluilmapiiristä. Siinä tulevat esiin protektionismi, nationalismi, melkeinpä rasismi ja muukalaisviha. Euroopan unionin kannattajana ja federalistina pidän protektionismia Euroopan unionin vastaisena.

Toinen huono uutiseni koskee komissiota. Olen komission suuri ihailija. Tuen sitä aina. Arvoisa komission jäsen McCreevy, uskokaa kuitenkin minua: älkää antako kabinettinne toimia siten, että minun on kyseenalaistettava palveludirektiivi. Teidän tehtävänänne on puolustaa palveludirektiiviä eikä protektionismia. Kabinettinne ei halunnut toteuttaa palvelujen tarjoamisen vapautta vaan palvelujen estämisen vapauden. Toivon, että tämä on viimeinen kerta!

Hyvä uutinen on ensinnäkin se, että uskon kompromissin toteutuvan huomenna. Uskon, että pääsemme asiassa eteenpäin. Tarvitsemme tätä direktiiviä. Toinen hyvä uutinen on, että saatamme saada taaksemme Euroopan parlamentin laajan enemmistön. Toivon, että puheenjohtajavaltio Itävalta saa muodostettua laajan enemmistön neuvostossa.

Viimeinen huomatukseni on nöyrä suositus: kehotan hyväksymään PSE-ryhmän ja PPE-DE-ryhmän ehdottaman 16 artiklaa koskevan kompromissin, jos vain saamme sisällytettyä direktiivin soveltamisalaan kolme asiaa, jotka ovat terveyspalvelut, tilapäisiä työntekijöitä välittävät toimistot sekä työntekijöiden tilapäinen lähettäminen. Nämä asiat ovat oleellisia.

Tätä keskustelua on mielestäni käyty erittäin epäoikeudenmukaisesti. Asia nähdään vanhan ja uuden Euroopan unionin vastakkainasetteluna. Tässä ei ole kysymys siitä. Kyse on protektionismista ja vapaista markkinoista. Pelkäänpä, että jotkut parlamentin jäsenet unohtavat tämän.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, jäsen Wallis osui mielestäni naulan kantaan todetessaan, että komissio on toiminut huonosti tässä asiassa. Viime vaalikauden lopussa se esitti meille yllättäen säädösehdotuksen, joka oli vastaava kuin Jacques Delorsin valmistelema paketti tavaramarkkinoiden vapauttamisesta vuosina 1988–1992.

Komission ehdottamassa direktiivissä ei sitä paitsi edes käsitellä palvelujen vapauttamista, sillä ydinasia on työmarkkinoiden vapauttaminen. Toisin sanoen alkuperämaaperiaatetta koskevassa 16 artiklassa ei säädetä palvelujen vapauttamisesta, vaan sen tavoitteena on vapauttaa työmarkkinat, koska silloinen komission jäsen on tehnyt joitakin myönnytyksiä, jotka ovat sosiaalisen suojelun, ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojan vastaisia.

Parlamentilla on ollut siksi vaikea tehtävä: olemme joutuneet työskentelemään kaksi vuotta. Pääesittelijä Gebhardt on työskennellyt erittäin ahkerasti samoin kuin lausuntojen valmistelijat, muun muassa Anne Van Lancker. Parlamentti on mielestäni ehdottamassa nyt todellista palvelujen vapauttamista koskevaa direktiiviä. Sitä ei saa sekoittaa työmarkkina-asiaan, joka herättää tällä hetkellä paljon keskustelua.

Ehdotettu palveludirektiivi, joka uskoakseni hyväksytään torstaina kahden suuren poliittisen ryhmän välisen sopimuksen ansiosta, mahdollistaa jatkossa palvelujen vapauttamisen tavanomaisia menettelyjä noudattamalla. Meidän on pidettävä mielessä, että joillakin aloilla palvelut on jo vapautettu. Ne on vapautettu kuljetuksen, viestinnän, audiovisuaalisten lähetysten ja ammattitoimintojen aloilla. Meidän on jatkettava tällä tiellä.

Jos neuvosto hyväksyy tämän direktiivin, palvelujen vapauttaminen on jatkossa todellakin mahdollista, ja jäsen Stubbin tavoin toivon, että komissio hyväksyy Euroopan parlamentin ehdotukset.

Lisäksi yhdessä ehdotetussa tarkistuksessa pyydetään, että komissio tekee yhteisymmärryksessä työmarkkinaosapuolten kanssa palvelujen vapauttamista koskevia konkreettisia ehdotuksia viiden vuoden kuluessa. Jos komissio hyväksyy parlamentin tarkistukset, neuvostokin saattaisi hyväksyä direktiivin, ja palvelujen todellinen vapauttaminen voisi alkaa.

  Konstantinos Hatzidakis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, suhtauduin komission kaksi vuotta sitten ehdottamaan alkuperäiseen tekstiin varsin varauksellisesti. Mitkään tuolloin esitetyt varaukset eivät ole kuitenkaan enää kovinkaan merkityksellisiä, koska Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta on muuttanut tekstiä todella paljon, ja sitä luultavasti muutetaan vielä lisää ylihuomisessa täysistunnossa.

Ensin komissio jätti käsiteltäväksemme tekstin, jossa oli paljon liioittelua ja epäonnistuneita ehdotuksia, eikä teksti siksi tehnyt oikeutta ajatukselle Euroopan unionin sisämarkkinoiden toteuttamisesta. Siinä ei toisin sanoen pyritty oikealla tavalla poistamaan hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä alalla tehtävien investointien helpottamiseksi. Oikeaa tavoitetta vääristettiin politiikalla, pääasiassa Euroopan komission viestintäpolitiikalla. Tämä herätti reaktioita eri sosiaalisissa ryhmissä, koska OECD väittää, että järkevästi toteutetun jäsenvaltioiden palvelumarkkinoiden avaamisen ansiosta voisi syntyä 2 500 000 uutta työpaikkaa ja Euroopan unionin BKT voisi kasvaa vastaavasti 1,8 prosenttia. Sisämarkkinavaliokunta on tehnyt olennaisia muutoksia sekä direktiivin soveltamisalaan että työntekijöiden oikeuksiin. Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän sekä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jättämät tarkistukset mielestäni parantavat direktiivitekstiä edelleen, ja niissä käsitellään tiettyjä alkuperäiseen alkuperämaaperiaatteeseen liittyviä ongelmia sekä edellytetään laajaa sosiaalista ja parlamentaarista hyväksyntää.

Useimpien parlamentin jäsenten, kaikkien jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten ammattiliittojen tavoitteena ei ole hylätä palveludirektiivi joka tapauksessa vaan toteuttaa parempi palveludirektiivi. Uskon, että onnistumme siinä yhdessä.

  Bernadette Vergnaud (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Barroso, hyvät kollegat, aluksi haluan kiittää esittelijä Gebhardtia hänen tekemästään työstä. Hän on onnistunut käytännössä kirjoittamaan tekstin kokonaan uudelleen.

Arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, miten teille oikein pitäisi sanoa, että eurooppalaiset ovat saaneet tarpeekseen Euroopan unionista, jossa harjoitetaan sosiaalista polkumyyntiä? Pitäisikö se sanoa kenties alkuperämaan kielellä? Asiassa on tapahtunut merkittävää edistystä: esimerkiksi työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi on säilytetty, ja terveydenhuolto ja yleishyödylliset palvelut on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Minusta on kuitenkin valitettavaa, ettei yleistä taloudellista etua koskevia palveluja ja sosiaalipalveluja ole vieläkään poistettu soveltamisalasta. En hyväksy sitä, että nämä yleisen edun mukaiset tehtävät alistetaan kilpailumarkkinoiden säännöille.

Myös työlainsäädäntö kannattaisi ehdottomasti jättää 2 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle vaarallisen kiistan välttämiseksi. Vaikka alkuperämaaperiaatetta ei lopulta enää mainitakaan, ehdotetussa kompromississa lainsäätäjän tosiasiallinen valta siirretään yhteisön tuomareille, jotka määrittävät Euroopan unionin sosiaalipolitiikan suunnan. Olisi ollut parempi soveltaa vastaanottajamaaperiaatetta palvelutoimintojen harjoittamiseen ja alkuperämaaperiaatetta vain käyttöoikeuteen.

Jotkut väittivät valheellisesti, että Euroopan perustuslakiehdotusta vastaan äänestäminen merkitsee Bolkesteinin direktiivin tuhoa, mutta nykytilanne osoittaa heille, että tämä direktiivi on päinvastoin erittäin hyvissä voimissa ja että se edellyttää meiltä äärimmäistä valppautta ja jatkuvaa taistelua.

  Stefano Zappalà (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, käsittelemme jälleen kerran aihetta, joka on tärkeä sisämarkkinoiden todellisen toteutumisen kannalta.

Olin esittelijänä, kun käsittelimme julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamista koskevaa direktiiviä, johon jätettiin noin 800 tarkistusta. Olin myös ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin esittelijä, ja kyseiseen direktiiviin jätettiin noin 600 tarkistusta. Molempien direktiivien yhteydessä työskentelin jäsen Harbourin ja jäsen Gebhardtin kanssa sekä monien muidenkin kanssa. Saavuttamamme tulokset saivat niin laajan kannatuksen, että viime toukokuussa parlamentti ja neuvosto hyväksyivät jälkimmäisen direktiivin yksimielisesti. Vain kaksi jäsenvaltiota äänesti tyhjää. Haluan vielä kerran kiittää molempia mainitsemiani kollegoja.

Näiden kahden direktiivin periaatteet ovat vastaavanlaisia kuin ne periaatteet, joihin palveludirektiivin pitäisi perustua. Näillä direktiiveillä on myös samat tavoitteet. Prodin komission ehdotukseen ei valitettavasti sisällytetty parlamentin esittämiä perusteluja eikä sisältöä, minkä vuoksi parlamentin oli laadittava molemmat direktiivit uudelleen, samoin kuin joudumme laatimaan uudelleen nyt käsiteltävänä olevan direktiivin.

Haluamme kaikki, että työmarkkinat avataan samoin kuin tavara- ja pääomamarkkinatkin, mutta se olisi mielestämme tehtävä tässäkin tapauksessa yhdenmukaistamalla kansalliset järjestelmät eikä kääntämällä kaikkea pääalelleen. Enintään viiden vuoden tarkistuslauseke mahdollistaa vähittäisen siirtymisen.

Haluamme, ettei tämä direktiivi aiheuta traumoja eikä ideologisia konflikteja, joten kannatamme varovaista lähestymistapaa ja terveeseen järkeen perustuvia poliittisia ratkaisuja. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta on jo esittänyt kannan, johon yhdyn, enkä tämän alan kokemukseni perusteella arvosta niitä, jotka eivät pyri kompromissiin vaan haluavat hylätä koko ajatuksen ja toimivat siten perussopimusten vastaisesti. Toisaalta arvostan aikaansaatuja kompromisseja, ja toivon, että tämäkin direktiivi saa suuren enemmistön kannatuksen. Lopuksi haluan vielä kiittää esittelijä Gebhardtia hänen tekemästään työstä.

  Joel Hasse Ferreira (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämä on Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta ratkaiseva keskustelu, jolla on taloudellisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia. Suurimpien poliittisten ryhmien kesken tehty kompromissiratkaisu vaikuttaa mielestäni tasapainoiselta.

On tärkeää, että alkuperämaaperiaatteen soveltaminen, tilapäistyövoiman käyttö terveydenhuollon alalla, muut sosiaalialat, yleishyödylliset palvelut sekä arpajaistoiminta poistetaan direktiivin soveltamisalasta. Lisäksi on tärkeää, että yleishyödyllisiin palveluihin liittyvät kriteerit tehdään täysin selviksi, poistetaan kokonaan tai jätetään kunkin jäsenvaltion määritettäviksi. Kuten ehdotetussa kompromississakin tehdään, haluan tietenkin korostaa, että on tärkeää olla kajoamatta työntekijöiden lähettämistä koskevaan direktiiviin.

Hyvät kollegat, sisämarkkinoiden toteuttamista on jatkettava, mutta yhtä tärkeää on taata oikeudenmukainen kilpailu kaikissa jäsenvaltioissa. Sitä ei tehdä luomalla sosiaalista eriarvoisuutta eikä varsinkaan vääristämällä työmarkkinoita tai hajottamalla työsuhteita vaan vähentämällä byrokratiaa ja poistamalla aiheettomat tekniset esteet.

Palvelujen sisämarkkinoiden toteuttamisprosessi on erittäin tärkeä Euroopan unionin talouskehityksen kannalta, mutta tässä prosessissa on noudatettava sääntöjä, joilla varmistetaan Euroopan unionin sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Jos direktiivin alkuperäisessä versiossa ei tehty näin, me parlamentin jäsenet voimme nyt hyväksyä tekstin, joka edistää tasapainoisesti ja selvästi todellisten eurooppalaisten palvelumarkkinoiden toteuttamista sekä takaa samalla sosiaalisen yhteenkuuluvuuden.

Tämän vuoksi tarvitaan selkeyttä ja rohkeutta.

  José Manuel García-Margallo y Marfil (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, totean aluksi, että aion äänestää kompromissin puolesta, että kompromissi on mielestäni huomattavasti parempi kuin alkuperäinen direktiivi ja että aion puhua vain yhdestä asiasta: sellaisten kulujen korvaamisesta, jotka aiheutuvat jäsenvaltion kansalaisesta, joka käyttää palveluja toisessa jäsenvaltiossa.

Jos puhemies antaa minun käyttää tapausmenetelmää, otan esimerkiksi Valencian alueen, vaikka voisin yhtä hyvin puhua mistä tahansa muustakin alueesta, vaikkapa jostain Italian alueesta.

Turistien määrä lisääntyy alueella päivittäin. Yhä useammat Euroopan unionin kansalaiset hankkivat sieltä toisen asunnon. Valencian alueelle tulee hoidettavaksi päivä päivältä enemmän kansalaisia pelkästään sen sairaanhoitopalvelujen laadukkuuden vuoksi. Tämä paine on uhka terveydenhuoltopalveluille. Meidän on vaikea kestää tätä taloudellista painetta.

Yhteisöjen tuomioistuin on useaan otteeseen todennut, että EY:n perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan sekä niiden täytäntöönpanoasetusten nojalla sairaanhoitopalveluja tarjoavalla jäsenvaltiolla on oikeus saada korvaus hoidettavan kansalaisen kotivaltiolta. Käytännössä tätä oikeutta ei kuitenkaan noudateta, joten tämä on pelkkä retorinen toteamus.

Komission mielestä palveludirektiivi on hyvä väline tämän oikeuden toteuttamiseen käytännössä, ja tämä näkemys vahvistetaan 23 artiklassa. En tiedä, mikä 23 artiklan tai sen poistamista koskevien tarkistusten tilanne on tällä hetkellä. Toivon, että tämä artikla säilytetään komission laatimassa muodossa. Pyydän, ettei komission jäsen tyydy antamaan pelkkää virallista lausuntoa, jossa hän jälleen kerran lupaa, että tämä ongelma ratkaistaan. Haluamme, että tämä artikla hyväksytään nykyisessä muodossaan, ja aion äänestää sen puolesta.

  Mia De Vits (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, joidenkin mielestä olemme antaneet harhaanjohtavia tietoja palveludirektiivistä. Olen nyt iloinen siitä, että olemme tehneet tarkistuksillamme perinpohjaisia muutoksia Bolkesteinin direktiiviin. Mietin kuitenkin, tuoko tämä muutettu asiakirja oikeusvarmuuden. Pelkään monien muiden tavoin, että ei tuo.

Arvoisa komission jäsen McCreevy, voisitte saada meidät puolellenne, jos sanoisitte meille tänään, että yleistä taloudellista etua koskevat palvelut on parasta jättää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, mutta totesitte aivan päinvastaista. Ette sano sanaakaan yleishyödyllisiä palveluja koskevasta puitedirektiivistä.

Lopuksi totean, että otamme lopullisessa päätöksessämme huomioon, että käsiteltävänämme olevalla direktiivillä tehdään kaikkea muuta kuin yhdenmukaistetaan. Päinvastoin, lainsäädäntö on päätetty laatia 25 jäsenvaltion välisten erojen pohjalta, eikä se ole mielestäni oikea tapa käsitellä markkinoiden yhdentymistä.

  József Szájer (PPE-DE). – (HU) Jotkut sanovat, että vesitetty direktiivi on sentään parempi kuin ei mitään. Tämä ei kuitenkaan ole totta, koska ylittäessämme tietyn rajan emme enää edistä palvelujen tarjoamisen vapautta vaan luomme sille uusia esteitä. Joillakin viime viikolla jätetyillä tarkistuksilla tehdään valitettavasti juuri näin. Jos äänestämme niiden puolesta, tuhoamme tämän ehdotuksen ytimen.

Meillä on paljon menetettävää, koska viime vuosikymmeninä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on jatkuvasti suojellut palveluntarjoajien oikeuksia jäsenvaltioiden rajoittamisyrityksiltä. Tämä direktiivi tuo vain uusia esteitä, jotka ovat Euroopan unionin perustamissopimusten perusajatuksen ja sanamuodon vastaisia. Jos hyväksymme direktiivin, meidän on turha toivoa, että Lissabonin strategia, jolla pyritään luomaan työpaikkoja ja auttamaan Euroopan unioni uuteen kasvuun, onnistuu, koska rajoittaisimme tosiasiassa näitä markkinoita vielä seuraavat 30 vuotta.

Uudet jäsenvaltiot avasivat jo pääoma- ja tavaramarkkinansa muutama vuosi sitten. Se ei ollut helppo päätös. Mekin olisimme voineet sanoa, että taloutemme ovat liian heikkoja eivätkä kestä kilpailua. Tämän vuoksi monet meistä uusia jäsenvaltioita edustavista parlamentin jäsenistä ovat pöyristyneitä havaitessaan, että useat vanhat jäsenvaltiot, joilla on vahva talous, epäröivät nyt, kun meidän pitäisi yhdessä avata palvelumarkkinat.

Hyvät parlamentin jäsenet, nyt on teidän vuoronne. Oletteko valmiita toteuttamaan yhden Euroopan unionin neljästä perusvapaudesta vai ette? Vahvasta palveludirektiivistä olisi hyötyä pienille ja keskisuurille yrityksille. Siitä olisi hyötyä vanhoille ja uusille jäsenvaltioille. Siitä olisi hyötyä kaikille Euroopan unionin kansalaisille. Hyvät kollegat, poistakaamme ehdotuksesta kaikki pyrkimykset rajoittaa vapaita palvelumarkkinoita! Me unkarilaiset voimme kannattaa vain sellaista direktiiviä, jossa tehdään muutakin kuin säilytetään vain nimellisesti Rooman sopimukseen sisältyvä vapaiden palvelumarkkinoiden periaate.

  Pier Antonio Panzeri (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, direktiivi, josta nyt keskustelemme, muistetaan varmasti sen vaivalloisesta ja hankalasta laadintaprosessista.

Direktiiviä on arvosteltu avoimesti ja voimakkaasti heti alusta alkaen. Ei ole pelkkä sattuma, että Euroopan ammattiliittojen suuressa mielenosoituksessa on tänäänkin korostettu voimakkaasti, että Euroopan työmarkkinoiden vuoksi Euroopan unioni tarvitsee palveludirektiivin, jolla voidaan toteuttaa sisämarkkinat hajottamatta sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Olemme työskennelleet parlamentissa näiden periaatteiden mukaisesti edistääksemme kehitystä ja kasvua Euroopan tärkeällä palvelualalla. Tässä työssä olemme aina ottaneet huomioon Euroopan unionin tarvitseman sosiaalisen ulottuvuuden sekä sen, ettei yhdenmukaistamisprosessia voida lykätä loputtomiin.

Jätetyissä tarkistuksissa ja tekemässämme kompromississa käsitellään lähinnä esitettyjä kysymyksiä ja vaatimuksia, jotka koskevat sekä työsuhteeseen liittyviä oikeuksia että niin kutsuttua alkuperämaaperiaatetta. Jotkin asiat ovat kuitenkin edelleen ratkaisematta, kuten yleistä taloudellista etua koskevat palvelut. Toivon, että nämä asiat onnistutaan ratkaisemaan jätettyjen tarkistusten pohjalta lopullisessa äänestyksessä.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tähän mennessä on tehty hyvää työtä osittain esittelijä Gebhardtin ansiosta. Emme ole vältelleet asioiden kohtaamista, mutta olemme ennen kaikkea auttaneet määrittämään joitakin mahdollisia ratkaisuja ja aiomme sitoutua tähän asiaan myös ensimmäisessä käsittelyssä toimitetun äänestyksen jälkeen.

  Thomas Mann (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, pelkästään Hessenissä parinkymmenen pienen ja keskisuuren yrityksen henkilöstön ja johtajien sekä ammattiliittojen ja työnantajien edustajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen tilanne näytti hyväksyttävän palveludirektiivin kannalta rehellisesti sanoen synkältä. Bolkesteinin yksipuolisen lähestymistavan jälkeen on nyt tehty kompromissi, jossa haittojen ja kansallisten esteiden poistaminen sisämarkkinoilta on saatettu tasapainoon sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarpeen kanssa. Yleishyödyllisiä palveluja ei pidä vapauttaa, eikä julkisia yrityksiä pidä yksityistää. Kilpailulainsäädäntöä tai valtiontukea koskevia säännöksiä ei myöskään rajoiteta. Pelot mahdollisesta sosiaalisesta polkumyynnistä ja palkkojen polkemisesta eivät ole enää aiheellisia.

Uuden palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaan valtiot, joissa palvelut tarjotaan, voivat vaatia, että sen kansallisia säännöksiä noudatetaan ja että niiden noudattamista valvotaan. Tämä pätee yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon sekä ympäristön- ja terveydensuojeluun. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta antoi tärkeää lisäpuhtia tehostetun yhteistyön menettelyyn. Meistä on tärkeää, ettei työsuojelua vaaranneta ja että voimassa olevat tariffisopimusjärjestelyt säilytetään.

Työntekijöiden lähettämistä koskevalla direktiivillä on etusija, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioissa voidaan suojella rakennusalaa ja muita herkkiä aloja, ja myös vähimmäispalkat voidaan säilyttää. Jotta yrityksiä voitaisiin estää rekisteröimästä toiseen jäsenvaltioon pelkkää postilokero-osoitetta, laadittiin kuluttajien edun mukainen säännös, jonka mukaan sivutoimipiste katsotaan sijoittautumiseksi vain, jos voidaan näyttää toteen, että sillä on asianmukaiset perusrakenteet ja että palveluntarjoaja on jatkuvasti läsnä toimipaikassa.

Monet tämänpäiväisen mielenosoituksen iskulauseista eivät olleet ajan tasalla. Ihmisillä on oikeus protestoida julkisesti, mutta he ovat uskottavampia, jos heidän vastalauseidensa asiasisältö pitää paikkansa. Kansalaiset, komissio ja neuvosto odottavat parlamentin päätöstä, ja kaikkialla ymmärretään, miten tärkeä Euroopan parlamentti todella on. Ryhmien välinen kompromissi on oikea etenemistapa. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on pitänyt johdonmukaisesti kiinni perusajatuksestaan: se haluaa antaa sisämarkkinoille uutta dynamiikkaa – avainsanalla "Lissabon" – ja säilyttää sosiaalinormit.

  Lasse Lehtinen (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, ehdotettu kompromissi on parempi hyväksyä kuin hylätä. Tämä on joka tapauksessa alku yhteisille, toimiville työmarkkinoille.

Lainsäätäjinä meidän on pyrittävä täsmällisyyteen. Jokainen epäselvä kohta direktiivissä on potentiaalinen oikeustapaus EY-tuomioistuimessa. Esitystä lukiessa tulee tunne, että mitä koulutetumpi joku on, sitä varmemmin hänen alansa on direktiivin ulkopuolella ja suojeltu aidolta kilpailulta.

Eurooppa tarvitsee talouskasvua. Kasvua saadaan työtä lisäämällä tai tuottavuutta nostamalla. Sosiaalista polkumyyntiä ei vastusteta estämällä ihmisten liikkumista, vaan luomalla rajat ylittävä järjestelmä, jossa palvelujen tilaaja vastaa työehtojen noudattamisesta. Miten me voimme kuvitella kilpailevamme Kiinan tai Intian kanssa, jos emme pysty poistamaan kilpailun turhia esteitä omalta jäsenalueeltamme?

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni etsii jatkuvasti kehityskannustimia, jotta Euroopan unioni voisi vastata kolmannen vuosituhannen haasteisiin. Tämän direktiivin tarkoituksena oli vahvistaa Euroopan unionia maailmanlaajuisena toimijana ja parantaa sen kykyä kilpailla maailman muiden talouksien kanssa. Ei ole näköjään otettu huomioon, että yhteisössä on nyt 25 eikä 15 jäsenvaltiota. Yhä useammat parlamentin jäsenet ajattelevat, että kymmenen uutta jäsenvaltiota kilpailee Euroopan unionia eikä Kiinaa tai Yhdysvaltoja vastaan.

Euroopan unioni näyttää pelkäävän itseään. Vanhat jäsenvaltiot, jotka yhdistivät voimansa tätä direktiiviä vastaan, ovat ottaneet taas käyttöön riitaa aiheuttavan erikoiskielen. Vanhan ja uuden Euroopan unionin välisestä jaosta tulee yhä selvempi. Jälleen kerran jäsenvaltiot jaetaan parempiin ja huonompiin. Rikkaat valtiot kannattavat lyhytnäköistä politiikkaa, joka perustuu pelkoon eikä järkeviin asioihin. Paradoksaalisesti rikkaat valtiot, jotka ovat tähän asti sanoneet olevansa integraation suurimpia kannattajia, vastustavat nyt perussopimusten määräysten täysimääräistä täytäntöönpanoa. Ne lietsovat pelkoa puhumalla uusien jäsenvaltioiden aiheuttamasta sosiaalisesta polkumyynnistä ja Euroopan sosiaaliseen malliin kohdistuvista mahdollisista uhista.

Uskon uusien jäsenvaltioiden selviytyvän. Euroalueen talouskasvu on käytännössä pysähtynyt, ja talous kehittyy hitaasti. Kun palvelumarkkinoiden täysimääräistä avaamista vastustetaan, ollaan vaarassa menettää tärkein EU:n talouskasvua nopeuttava ja uusien työpaikkojen luomista edistävä tekijä. Uusia jäsenvaltioita on sanottu tähän asti valittajiksi. Nyt muodostumassa olevassa kahdella eri nopeudella yhdentyvässä Euroopan unionissa niiden on kuitenkin kehitettävä keinoja, joilla ne voivat vastata nopeasti yhä nopeammin muodostuviin niitä vastustaviin taktisiin liittoutumiin.

Alkuperäinen direktiiviehdotus oli uusi mahdollisuus 25 jäsenvaltion Euroopan unionille. Direktiivi menettää vähitellen tarkoituksensa ja avoimuutensa, kun siitä on nykyisessä muodossa poistettu artiklat, joissa kielletään ulkomailla palveluja tarjoavien yritysten syrjintä, sekä alkuperämaaperiaate.

  Joseph Muscat (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, edustan uutta jäsenvaltiota. Kannatan ehdotettua kompromissia, sillä sen hylkääminen olisi sosiaalisesti ja poliittisesti ajattelematonta. Tämän toimielimen merkityksen osoittaa se, että parlamentin enemmistö näyttää lähentäneen kantojaan, jotta se voisi tarkastella palveludirektiiviä tehokkaasti uudelleen. Olemme parhaillaan muuttamassa järkevämmäksi ehdotusta, jolla olisi voinut olla katastrofaalisia vaikutuksia yhteiskuntiimme – etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin yhteiskuntiin. Emme ole vieläkään täysin tyytyväisiä, sillä haluamme, että julkiset palvelut jätetään selvästi soveltamisalan ulkopuolelle, ja haluamme selkeämmät takuut muille aloille. Täytyy kuitenkin myöntää, että käsiteltävänämme on nyt huomattavasti edellistä realistisempi säädös. Hyväksymme edelleen palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteen ja haluamme mahdollistaa sen, mutta olemme samaa mieltä siitä, että sosiaaliset oikeudet on asetettava etusijalle. Hylättyämme satamapalveludirektiivin jo toista kertaa melko lyhyessä ajassa osoitamme sitoumuksemme sosiaaliseen Euroopan unioniin. Philip Whitehead olisi varmasti ollut ylpeä esittelijä Gebhardtista ja kaikista muistakin parlamentin jäsenistä.

  Astrid Lulling (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, olemme tänä iltana tämän asian käsittelyssä sellaisessa vaiheessa, että tiedän olevan poliittisesti epäkorrektia vastustaa kompromissia, jonka kahden poliittisen ryhmän johtajat ovat vaivalla laatineet. Jokainen kompromissin laadintaan osallistunut väittää olevansa voittaja, ja se saa oloni epämukavaksi, koska en halua, että minua pidetään narrina.

Kollegani vannovat, että alkuperämaaperiaate sisältyy epäsuorasti kompromissitekstiin. Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä taas kehuu tukahduttaneensa sen heti alkuunsa.

Katson muiden tavoin, että alkuperämaaperiaate ja Euroopan yhdentymisen historia liittyvät läheisesti toisiinsa. Tämän yhteyden ehdoton kieltäminen on ristiriidassa sen kanssa, mitä olemme kärsivällisesti rakentamassa, ja merkitsee yleisen epäilyksen periaatteen käyttöönottoa.

Tämä periaate ei tietenkään menisi muiden edelle, koska olemme valvoneet ja hillinneet sitä.

Teimme selväksi, että vastaanottajamaan lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin sosiaaliasioihin. On siksi täysin väärin puhua edelleen sosiaalinormeihin kohdistuvasta hyökkäyksestä.

Meille sanotaan, ettei kaupallisia ja ei-kaupallisia palveluja saa sekoittaa. Teimme kuitenkin sen ja lievensimme direktiiviä, minkä vuoksi siinä on nyt niin paljon poikkeuksia, että täytyisi oikeastaan määritellä, mihin sitä sovelletaan, eikä toisin päin.

Työntekijöiden tilapäistä lähettämistä koskevista vastaanottajamaan säännöksistä ei ole loppujen lopuksi aiheutunut koskaan kiistaa. Mitä ihmiset siis vielä haluavat? Haluavatko he palata Rooman sopimuksen määräyksiin?

Direktiivin 16 artiklasta tehty kompromissi tuskin vahvistaa niitä. Tämä ei ole missään tapauksessa edistystä! Tässä tilanteessa ei mielestäni pidä repiä direktiiviä kappaleiksi niin, ettei siitä jää mitään jäljelle, vaan kannattaa mieluummin noudattaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan laatimaa versiota.

Arvoisa puhemies, en halua niellä mitä tahansa vain siksi, että saisimme aikaan ratkaisun, jossa ollaan puolustavinaan sosiaalinormeja mutta jossa puolustetaan tosiasiassa protektionistisia normeja. Aion myös äänestää tämän mukaisesti.

  Vladimír Maňka (PSE). – (SK) Tunti sitten parlamentti kuuli, että Strasbourgissa järjestettyyn tämän direktiivin vastaiseen mielenosoitukseen osallistui vain vanhojen jäsenvaltioiden ammattiyhdistysaktivisteja. Heidän joukkoonsa liittyi itse asiassa myös uusia jäsenvaltioita edustavia kollegoja, ja heitä tarkkaavaisesti kuunnelleet huomasivat, etteivät he suinkaan vastustaneet direktiiviä.

Hyvät kollegat, muistatte erittäin hyvin, että hyväksyessämme taannoin vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiä hylkäsimme suurella enemmistöllä neuvoston hyväksymän ehdotuksen. Asetimme tuolloin Euroopan unionin edut omien etujen edelle. Onnistuimme yhdistämään rivimme koko Euroopan unionin edun mukaisesti. Olin ylpeä siitä, että pystyimme vastustamaan yrityksiä vaikuttaa meihin ja että pääsimme sopimukseen Euroopan parlamentissa.

On erittäin tärkeää, että palveludirektiivin kaltaisesta olennaisesta asiakirjasta tehdään kompromissi. Esittelijä on tehnyt mielestäni erinomaista työtä. Olemme tehneet nähdäkseni joitakin kelvollisia sopuratkaisuja. Katson, että meidän on näin ollen äänestettävä kaikkia hyödyttävän ratkaisun puolesta Euroopan unionin hyväksi. Näin voimme tarjota parhaan ratkaisun sekä vanhoille että uusille jäsenvaltioille.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, kuunneltuani täysistunnossa käytävää keskustelua on syytä muistuttaa, miksi tarvitsemme palveludirektiivin ja miksi pyrimme toteuttamaan aiempaa avoimemman palvelujen kaupan. Tämä johtuu siitä, että me kaikki loppujen lopuksi uskomme vilkastuvan palvelujen kaupan lisäävän työpaikkoja, uusia yrityksiä, kasvua ja kilpailukykyä. Parlamentissa käydyn keskustelun perusteella monet näyttävät kuitenkin unohtaneen tämän. Palvelujen vapaa kauppa on myönteinen eikä kielteinen asia. Direktiivin vastustajat ovat valitettavasti onnistuneet heikentämään sitä. Tämä tarkoittaa, ettei meistä tule niin kilpailukykyisiä kuin olisi voinut tulla. Tämä merkitsee myös sitä, että uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä syntyy vähemmän. Tämä ei vastaa eurooppalaisten odotuksia.

Muiden konservatiivien tavoin kannatan ehdotettua kompromissia. En tee sitä siksi, että se on, mitä haluamme, vaan siksi, että se on askel oikeaan suuntaan. Haluan kuitenkin korostaa, etten hyväksy sitä, että tässä sanotaan olevan kyse idän ja lännen, nimittäin uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välisestä konfliktista. Olemme sen sijaan jakautuneet niihin, jotka haluavat palvelujen kaupan edistävän Euroopan yhdentymistä ja yhteistyötä, avaavan rajoja sekä lisäävän uusia työpaikkoja, ja niihin, joilla on asiasta erilainen näkemys.

Tavoitteenamme on, että yksityiset terveydenhuoltopalvelut sisällytetään direktiivin soveltamisalaan, että työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi on selvästi ja yksiselitteisesti avoinna kaikille ja ettei minkään valtion kansalaisia syrjitä. Pyrimme myös mahdollistamaan tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen sisällyttämisen direktiivin soveltamisalaan. Haluan todeta komissiolle seuraavan asian: tämä on ensimmäinen askel, ja teidän tehtävänänne on varmistaa, että otamme vielä muitakin askelia perustamissopimuksessa määritettyyn suuntaan.

  Amalia Sartori (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin käytän puheenvuoron selittääkseni, miksi minä ja koko valtuuskuntamme aiomme äänestää direktiivin puolesta. Olemme vakuuttuneita siitä, että se viitoittaa tietä eteenpäin ja että se vahvistaa ajatusta sisämarkkinoiden toteuttamisesta.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna minun ääneni on varma. Haluan kuitenkin kommentoida sitä, mitä poliittisissa ryhmissä on tapahtunut puolentoista viime vuoden ja ennen kaikkea muutaman viime viikon aikana samoin kuin tänä iltapäivänä ja iltana tässä istuntosalissa. Haluan tehdä täysin selväksi, että nämä tapahtumat osoittavat 25 jäsenvaltion välillä olevan tosiasiallisen erimielisyyden. Toiset nimittäin uskovat, että voimme saada aikaan kasvua ja kehitystä ottamalla riskin ja investoimalla uusiin asioihin, innovaatioon, joustavuuteen sekä mahdollisuuteen työskennellä aiempaa vapaammilla ja avoimemmilla markkinoilla ja ennen kaikkea lähes 500 miljoonan ihmisen markkinoilla. Toiset taas uskovat, että heidän tähänastisia saavutuksiaan voidaan parhaiten puolustaa sulkeutumalla sisäänpäin.

Tämä on ollut todellinen konflikti. Toivon siksi, että tämän keskustelun jälkeen ei enää esitetä väitteitä vanhoihin ja uusiin jäsenvaltioihin jakautumisesta, koska tällaista jakoa ei ole koskaan ollut. Meillä on sen sijaan ollut muu jako, ja sen vuoksi on laadittu direktiivi, joka on nähdäkseni vasta ensimmäinen askel. Äänestän kuitenkin määrätietoisesti direktiivin puolesta, koska mielestäni pienikin edistysaskel on joka tapauksessa tärkeä.

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, on melko ironista, että keskustelemme palveludirektiivistä ystävänpäivänä, koska palveludirektiivin – ja varmasti myös Frits Bolkesteinin – kohdalla kyseessä täytyy olla yksipuolinen rakkaus.

Viime kuussa hylkäsimme satamapalveludirektiivin suurella enemmistöllä, ja tällä kerralla olisimme melkeinpä voineet tehdä samoin, ellei parlamentti olisi laatinut komission ehdotuksesta kompromissia. Kompromissi ei ole ehkä paras mahdollinen, mutta se voi kuitenkin toimia. Siinä saatetaan tasapainoon erityisesti palvelumarkkinoiden avaamista koskeva tavoitteemme sekä tarkoituksemme puuttua aiheellisiin sosiaalisiin huolenaiheisiin. Korostan sanoja "aiheelliset huolenaiheet", koska tiedämme jo kaikki, että tähän ehdotukseen on liittynyt kauhun lietsomista. Koska olen kotoisin uudesta jäsenvaltiosta, tällainen kauhun lietsominen tuntuu déjà vu -ilmiöltä. Kotimaassani EU-jäsenyyden vastustajilla oli tapana kehitellä kauhuskenaarioita siitä, kuinka ulkomaalaiset työntekijät valtaisivat maamme ja veisivät työpaikkamme. Samat Kassandrat esittivät samaa roolia myös vanhoissa jäsenvaltioissa, mutta tiedämme nyt, etteivät ennustukset tuomiopäivästä pitäneet paikkaansa: ne eivät muuttuneet todeksi, eivätkä ne muutu todeksi palveludirektiivinkään kohdalla.

Palvelumarkkinoiden avaaminen on hyvä asia, ja meidän pitäisi ilmaista tämä voimakkaasti ja selvästi. Siitä on hyötyä liiketoiminnalle – etenkin pk-yrityksille – ja työllisyydelle. Olemme päässeet kohtuulliseen kompromissiin. Ehdotan, että hyväksymme sen.

  Ivo Strejèek (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on kovin myöhäinen ajankohta käydä näin vakavaa keskustelua, ja komission jäsen on varmaankin väsynyt. Haluan esittää vain muutaman huomautuksen, jotka saattavat virkistää keskustelua – tai ehkä vain väsyttää teitä lisää, arvoisa komission jäsen.

Tämänpäiväisen keskustelun alkaessa ajattelin, että kyseessä saattaa vain olla protektionismin ja palvelumarkkinoiden vapauttamispyrkimyksen välinen ideologinen yhteentörmäys. Myönnän, että tämä oli vain unelmaa. Valitettavasti tilanne on paljon vakavampi: vesitetystä direktiivistä käytävässä keskustelussa alkaa näkyä merkkejä uuden ja vanhan välisestä yhteentörmäyksestä.

Olemme tottuneet kuuntelemaan loputonta spekulointia siitä, mikseivät jäsenvaltioiden kansalaiset ymmärrä uusia, rohkeita eurooppalaisia ajatuksia. Miksi heidän pitäisi? Olen Tšekin tasavaltaa edustava Euroopan parlamentin jäsen ja puolustan tšekkien etuja. Tšekin tasavalta avasi markkinansa täysimääräisesti 1990-luvun alussa. Monien perinteisten mutta tehottomien yritysten oli lopetettava toimintansa. Tämä lisäsi työttömyyttä ja aiheutti suuria poliittisia menetyksiä. Eikö ole oikeudenmukaista odottaa samaa vanhoilta jäsenvaltioilta? Menkääpä johonkin tšekkiläiseen kaupunkiin, joka sijaitsee jossain Tšekin ja Itävallan välisen rajan tuntumassa, ja yrittäkää selittää paikalliselle palveluntarjoajalle, ettei hän voi tarjota palvelujaan samalla tavalla kuin itävaltalaiset kilpailijat – ja korostan sanaa kilpailijat – omassa tšekkiläisessä kaupungissaan. Lyön vetoa siitä, ettette onnistu. Yrittäkää puhua heille jaloista eurooppalaisista ihanteista ja kertoa samaan hengenvetoon, etteivät he saa harjoittaa liiketoimintaansa siellä missä haluavat. Ajatus sisämarkkinoiden avaamisesta oli rohkea ajatus, mutta tämänhetkinen todellisuus on sananlaskun sanoin vain kaatuneen maidon suremista.

Kiitän tšekin kielen tulkkeja heidän työstään.

  Simon Coveney (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, palveludirektiivistä käytävään keskusteluun on vaikea antaa merkittävää panosta kahdessa minuutissa. Tällä direktiivillä pyritään saamaan valtavasti aikaan yhdellä rohkealla askeleella. Siksi keskustelua on käyty niin päättäväisesti ja direktiivin parissa on viime kuukausina työskennellyt lähes täysipäiväisesti kaikkien ryhmien jäseniä. Tältä osin haluan antaa tunnustusta erityisesti jäsen Harbourin työlle. Hän on tehnyt PPE-DE-ryhmän puolesta valtavasti työtä viedäkseen kompromissin sanamuodon näin pitkälle.

Pyydän kuitenkin, ettemme unohtaisi kokonaisvaltaista tavoitettamme käydessämme kiivasta keskustelua tietyistä tarkistuksista, etenkin palvelujen tarjoamisen vapautta koskevaan 16 artiklaan esitetyistä tarkistuksista. Tämä on ensimmäinen vaihe prosessissa, jossa pyritään laatimaan avoimempia ja toimivampia palvelujen sisämarkkinoita edistävä direktiivi. Jos direktiivi hyväksytään oikeassa muodossa, se voi edistää kasvua, helpottaa työpaikkojen luomista ja vilkastuttaa taloudellista toimintaa palvelu-alalla.

Tosiasia on, että EU:n talous tarvitsee sysäyksen. Tämä direktiivi voi auttaa asiassa. 68 prosenttia EU:n työpaikoista on palvelualan työpaikkoja, ja 60 prosenttia luodusta vauraudesta on peräisin palvelualalta. Siksi palvelut ovat avainasemassa nopeutettaessa EU:n verkkaista talouskasvua. Lyhyesti sanottuna tämä uusi kompromissidirektiivi ei välttämättä tarjoa kaikille poliittisille ryhmille sitä, mitä ne haluavat, mutta se poistaa rajat ylittävältä kaupankäynniltä ja palvelujen tarjoamiselta monia esteitä sekä vähentää byrokratiaa, jota yritykset kohtaavat yrittäessään laajentaa toimintaansa muihin EU:n jäsenvaltioihin. EU:n jäsenvaltioiden työlainsäädännön ja työehtosopimusten suojelun sekä tehokkaampien palvelumarkkinoiden avaamisen välillä on saavutettu tasapaino kompromissin avulla.

Toivon parlamentin antavan komissiolle laajat valtuudet viedä tätä direktiiviä eteenpäin uudella voimalla torstaina toimitettavan äänestyksen jälkeen ja odotan, että parlamentille toimitetaan direktiivistä lähitulevaisuudessa versio, johon on tehty lisää parannuksia.

  Riccardo Ventre (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, lienee sanomattakin selvää, että tämän direktiivin hyväksyminen on erittäin tärkeä poliittinen tapahtuma.

Jos parlamentin suuri enemmistö kuitenkin hyväksyy direktiivin, sen antama poliittinen viesti on vieläkin merkittävämpi, koska se vahvistaa jälleen kerran parlamentin aseman lainsäädäntöprosessissa sovittelijana Euroopan unionin byrokratian ja kunkin jäsenvaltion välisen yksilöllisyyden välillä. Sovittelijoina meidän velvollisuutenamme on luoda tasapaino markkinoiden vapauttamista koskevien vaatimusten sekä heikommassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien oikeuksien välille.

Katson, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän kompromissi on tärkeä kompromissi. Se edistää sellaisen sektorin vapauttamista, joka muodostaa hyvin suuren osan taloudestamme ja joka määritetään perustamissopimuksessa perusvapaudeksi. Olisimme tietenkin voineet mennä vapauttamisessa vielä pidemmälle, mutta emme voi saavuttaa kaikkea yhdellä kertaa.

Viiden vuoden tarkistuslauseke antaa meille mahdollisuuden parantaa tekstiä ja jatkaa vapauttamisprosessia. Taloudellisista näkökohdista voidaan todeta, että olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoiset kasvu- ja työllisyystavoitteet.

Haluaisin kommentoida joitakin jätettyjä tarkistuksia, erityisesti tarkistuksia 13, 72, 73 ja 86. Yleishyödylliset palvelut jätetään niissä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, ja lisäksi palveluihin sovellettavien käsitteiden ja julkisia palveluja koskevien vaatimusten määrittäminen jätetään kunkin jäsenvaltion harkintavaltaan.

Lisäksi tarkistuksella 13 tekstistä poistetaan jäsenvaltioiden velvollisuus vapauttaa tällaiset palvelut tai yksityistää julkiset elimet ja olemassa olevat monopolit, kuten arpajaistoiminta. Tarkistuksissa 17 ja 80 ehdotetaan puolestaan sattumaan perustuvien pelien poistamista soveltamisalasta. Meidän pitäisi mielestäni käsitellä näitä tarkistuksia yleisessä keskustelussa.

  John Purvis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen on varmasti helpottunut siitä, että keskustelumme lähenee loppuaan. Minun jälkeeni puhuu vielä kolme henkilöä.

Viime huhtikuussa Ranskan kansanäänestystä edeltäneessä tuoksinassa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta hyväksyi jäsen Chatzimarkakisin valmisteleman lausunnon palveludirektiivistä. Lausunnossa kyseenalaistettiin tuolloin direktiiviä kohtaan tunnettu yleinen vihamielisyys, johon liittyi ympäriinsä kylvettyjä järjettömiä, liioiteltuja väittämiä puolalaisista putkimiehistä ja sosiaalisesta polkumyynnistä.

Siitä lähtien, kun vaaleilla valittu Euroopan parlamentti kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa vuonna 1979, se on kannattanut täysin vapaita ja avoimia yhtenäismarkkinoita alkuperäisten perustamissopimusten mukaisesti. Minulla oli kunnia kuulua talous- ja raha-asioiden valiokunnan sisäiseen alivaliokuntaan, josta tuli Kangaroo Group -ryhmä, ja vuonna 1992 saatiin sisämarkkinaohjelma vuoden 1985 Euroopan yhtenäisasiakirjan mukaisesti.

Mielestäni on vaikea ymmärtää tai perustella, miksi palvelut jätettiin tämän ohjelman ulkopuolelle. Nyt meillä on mahdollisuus olla yhtä rohkeita ja kaukokatseisia kuin edeltäjämme ja varmistaa palvelujen todellisten sisämarkkinoiden toteutuminen. Haluan sanoa ammattiliittojen jäsenille, ranskalaisille vastustajille ja ranskalaisille putkimiehille, ettei ole mitään pelättävää. Tavaroiden sisämarkkinat ovat tuoneet uusia ja parempia työpaikkoja, ja palveludirektiivillä on samanlainen vaikutus, jos äänestämme vahvan ja liberaalin version puolesta. Oleellisena osana menestyksekästä, kilpailukykyistä ja vaurasta Euroopan unionin taloutta se voi tarjota mahdollisuuksia, joita jokainen tavoittelee etenkin pk-yrityksissä.

Konservatiivit, liberaalit ja myös useimmat sosialistit hyväksyivät teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan liberaalin lausunnon äänin 34 puolesta ja 6 vastaan. Toivon, että koko parlamentin omaksuu samanlaisen rohkean ja kaukonäköisen kannan. Adam Smith oli oikeassa: vapautettu kaupankäynti toimii. Todella vapaat ja avoimet palvelumarkkinat toimivat ja tuovat yhä useammat eurooppalaiset takaisin työn ääreen.

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää lämpimästi komission jäsentä McCreevyä ja ryhmäni jäseniä Harbouria ja Thysseniä sekä muita, jotka ovat tehneet kovasti työtä puolustaakseen direktiiviä ja joiden on täytynyt seurata, kuinka ne seikat, joita pidimme direktiivin parhaina osina, on poistettu tekstistä.

On todettava, että me poliitikot ja valtaa käyttävät jäämme toisinaan jälkeen yhteiskunnasta. Sanon tämän siksi, että direktiivissä on kaksi näkökohtaa, joita pidän erittäin mielenkiintoisina ja joita ei valitettavasti hyväksytä laajassa määrin: toisaalta kyse on pätevyyden tunnustamisesta ja pätevien henkilöiden vapaudesta työskennellä sekä toisaalta terveyskysymyksistä.

Katson, että kun ihmiset siirtyvät työhön toiseen Euroopan unionin maahan, heidän on helpompaa tehdä manuaalista ja aliarvostettua työtä, vaikka he olisivatkin hyvin päteviä, koska yritysten itsekkyys ei tarjoa mahdollisuuksia muuhun. Tätä estettä emme ole pystyneet poistamaan.

Toiseksi haluan puhua terveydenhuollosta. Direktiivi sisälsi mahdollisuuden tai velvollisuuden maksaa korvauksia henkilöille, jotka saavat sairaanhoitoa toisessa valtiossa. Välimeren alueella on miljoonia eurooppalaisia, jotka ovat lähteneet etelään etsimään aurinkoa ja uutta elämää, mutta heidän oikeuttaan saada käyttämiinsä sosiaalisiin palveluihin – ja erityisesti terveyspalveluihin – liittyviä korvauksia ei ole tunnustettu.

Heidän tilanteensa on epävarma ja vaikea, ja ennen kaikkea poliitikot ovat hylänneet heidät. Sama koskee myös yksityistä sairaanhoitoa.

Näin ollen kannatan yksityisen sairaanhoidon sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan, koska sadat klinikat hoitavat ja palvelevat etelässä ja Välimeren alueella eläviä saksalaisia, brittejä ja ruotsalaisia. Näillä kansalaisilla on oikeus puhua omaa kieltään sekä saada hoitoa ja palveluja omalla kielellään. Tämä tilanne on todellinen. Yhteiskunta on luonut sen, emmekä halua tunnustaa sen olemassaoloa.

  Valdis Dombrovskis (PPE-DE). – (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, palveludirektiivin tavoitteena on edistää Euroopan unionin talouskasvua ja työllisyyttä. Tällä hetkellä monet hallinnolliset esteet estävät EU:n sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan. Hallinnolliset esteet ja niihin liittyvät kustannukset vaikuttavat kaikkein kielteisimmällä tavalla pk-yritysten mahdollisuuksiin tarjota palveluja omien valtioidensa ulkopuolella. Palveluala muodostaa noin 70 prosenttia EU:n taloudesta, joten hallinnollisten esteiden poistaminen tältä alalta edistäisi merkittävästi sen kehittymistä. Euroopan komission tekemän tutkimuksen mukaan vuosina 1992–2002 toteutetut toimenpiteet EU:n sisäisten työmarkkinoiden parantamiseksi ja EU:n sisärajojen avaamiseksi kasvattivat EU:n bruttokansantuotetta 1,8 prosenttia ja loivat 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Tämä kasvu saavutettiin ennen kaikkea varmistamalla tavaroiden vapaa liikkuvuus sekä vapauttamalla televiestintä- ja energia-alat. Euroopan komission tutkimuksesta ilmenee myös, että moitteettomasti toimivat EU:n palvelujen sisämarkkinat voisivat synnyttää tasapuolista talouskasvua ja työpaikkoja. Siksi on tärkeää äänestää vahvan palveludirektiivin puolesta. Tällainen direktiivi sisältää alkuperämaaperiaatteen ainakin siinä muodossa, jonka puolesta Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta äänesti. Lisäksi siinä säilytetään direktiivin ne artiklat, joissa säädetään palveluntarjoajien oikeuksista, jotka koskevat työntekijöiden lähettämistä sellaiseen maahan, jossa palveluja tarjotaan, ja siinä rajoitetaan poikkeusluetteloa. Näiden periaatteiden pois jättäminen vääristäisi huomattavasti palveludirektiivin tarkoitusta, ja mahdollisuudet nopeuttaa EU:n talouskasvua menetettäisiin. Osa Euroopan parlamentin jäsenistä yrittää vakavasti vääristää palveludirektiivin merkitystä ja toteuttaa protektionistista politiikkaa, joka kohdistuu uusista jäsenvaltioista peräisin oleviin palveluntarjoajiin, ottamatta huomioon koko Euroopan unionille aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Euroopan parlamentin äänestys osoittaa, näkeekö enemmistö jäsenistä EU:n talouden tulevaisuuden dynaamisina ja avoimina sisämarkkinoina vai 25 jäsenvaltion protektionistisena viidakkona.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, keskustelu on kestänyt kauan ja ollut vilkasta. Ette varmastikaan tarvitse kofeiinia pysyäksenne hereillä näin mielenkiintoisen keskustelun ajan. Kiitän kaikkia eri näkökulmia edustaneita puhujia osallistumisesta.

Olemme kuulleet perustelut tämän ehdotuksen puolesta ja sitä vastaan. Minulle on selvinnyt, että näkemyseroista huolimatta palveludirektiivin kannatus on voimakasta ja että yhteisenä toiveena on päästä laajaan yhteisymmärrykseen siitä, kuinka asiassa pitäisi edetä. Pidän tätä myönteisenä. Se osoittaa, että Euroopan parlamentilla voi olla ratkaiseva asema sovitettaessa yhteen erilaisia kantoja, joita parlamentti on tuonut esiin.

Tämänpäiväisen keskustelun perusteella uskon, että parlamentti voi näyttää tietä muodostettaessa konsensusta, jota tämä ehdotus edellyttää, jotta se voidaan hyväksyä. Olemme kiitoksen velkaa esittelijälle, varjoesittelijöille ja ryhmien johtajille heidän rakentavasta tavastaan käsitellä asiaa.

Sanoin, että komissio ottaa täysimääräisesti huomioon tarkistukset, joista täällä on saavutettu laaja yhteisymmärrys. Katson, että olemme lähellä tämän yhteisymmärryksen saavuttamista etenkin ehdotuksen soveltamisalan ja 16 artiklan mukaisen palvelujen tarjoamisen vapauden kohdalla.

Oli rohkaisevaa kuulla niin monien puhujien sanovan, että he haluavat todellista lisäarvoa tuovan palveludirektiivin. Siksi meidän pitäisi pitää uusien soveltamisalaa koskevien poikkeusten määrä mahdollisimman pienenä, ja meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota 16 artiklan sanamuotoon. Emme voi palata perustamissopimuksen määräyksiin tai tuomioistuimen toimivaltaan.

Jäsen Watson kritisoi pyrkimyksiämme voittaa 16 artiklaa koskevat erimielisyydet, ja vastaan hänelle, että on vahinko, ettei hän tarkistanut arvostelemansa luonnostekstin lähdettä. Se ei ollut peräisin kabinetistani. Olen kuitenkin tottunut siihen, että minua syytetään monista asioita – niin hyvistä kuin huonoista – joista en ole vastuussa.

Palaan vielä tämänpäiväisen keskustelun aiheeseen ja työntekijöiden lähettämiseen. Tunnen suurta sympatiaa niitä henkilöitä kohtaan, jotka ovat huolissaan siitä, että toiseen jäsenvaltioon lähetettäville työntekijöille asetetaan tarpeettomia hallinnollisia rasitteita. Yhteisön lainsäädäntöä ja tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on noudatettava. Jos suuri enemmistö äänestää 24 ja 25 artiklan poistamisen puolesta, komissio antaa nopeasti neuvontaa tästä tärkeästä aloitteesta.

On tärkeää, että tämän keskustelun ja torstaina toimitettavan äänestyksen antama viesti kertoo Euroopasta, joka saa aikaan kehitystä ehdottamalla kehystä paremmaksi palveludirektiiviksi. Tämä direktiivi antaa kannusteita ja luottamusta, joita yritykset, yrittäjät ja kuluttajat tarvitsevat voidakseen hyödyntää sisämarkkinoita täysimääräisesti investoimalla uusiin mahdollisuuksiin sekä kehittämällä ja ostamalla uusia palveluja, jotka luovat lisää työpaikkoja ja kasvua.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 10.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Palveludirektiivi, josta äänestetään torstaina Strasbourgissa, tarjoaa mahdollisuuden osoittaa 450 miljoonalle EU:n kansalaiselle, että Euroopan unioni ja erityisesti parlamentti kuuntelevat ihmisten vaatimuksia ja huolenaiheita sekä pyrkivät sovittamaan ne yhteen sellaisen kasvu- ja kehitysstrategian kanssa, jonka vain yhdenmukaistaminen ja taloudellisen toiminnan todellinen avaaminen voivat mahdollistaa.

Teksti, jonka toivon syntyvän tämän täysistunnon tuloksena, on vesitetty asiakirja, jossa on selvennystä vaativia harmaita alueita. Monitahoisessa tilanteessa, kuten Euroopassa, jossa monet uudet maat etsivät uusia mahdollisuuksia ja vanhat maat pyrkivät suojautumaan, jossa toimii pieniä ja suuria yrityksiä ja jossa on 25 erilaista oikeusjärjestelmää, kompromissi on kuitenkin ainut tapa edetä asiassa. Siksi meidän on pidettävä myönteisenä, että kaikki poliittiset ryhmät ja asianosaiset toimijat ovat sitoutuneet pyrkimään sopimukseen. Tämä on Euroopan unionille tärkeä tilaisuus saada jälleen luottamusta ja tarjota uudelleen sellaista talouskasvua, joka ei vahingoita sosiaalista malliamme. Valitettavasti tämä tarjous on menettänyt uskottavuuttaan viime kuukausien aikana. Tarvitsemme kasvua, ja meidän on elvytettävä talouttamme. Palveludirektiivi on tärkeä ensimmäinen toimenpide, jos työntekijöidemme hyvinvointia ja oikeuksia ei kyseenalaisteta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL). – (PT) Komissio teki ehdotuksen palvelujen sisämarkkinoiden toteuttamista koskevasta direktiivistä, kun sen puheenjohtajana toimi sosiaalidemokraatti Romano Prodi, ja nyt nykyinen komissio on vienyt asiaa eteenpäin Barroson johdolla.

Tämä ehdotus on merkittävä osa EU:ssa etenevää kapitalismin vyöryä. Ehdotuksessa puolustetaan suurten monikansallisten yhtiöiden etuja auttamalla niitä riistämään työntekijöitä ja valtaamaan muita taloudenaloja entistä helpommin.

Tekstissä ehdotetaan palvelujen, myös julkisten palvelujen, täydellistä vapauttamista, jolla on haitallisia vaikutuksia työntekijöiden sekä yksittäisten jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen. Jos ehdotus hyväksytään, siitä tulee eräänlainen Troijan hevonen, joka auttaa polkemaan palkkoja, työehtosopimuksia ja työntekijöiden oikeuksia. Se estää myös jäsenvaltioita suojelemasta tehokkaasti julkisia palveluja ja yleisesti valvomasta, kuinka näitä palveluja tarjotaan.

Tätä ehdotusta on mahdotonta "uudistaa", kuten Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä yrittävät tehdä pyrkiessään säilyttämään direktiivin ytimen muodostavat kielteiset seikat ja säästämään samalla kasvonsa.

Kuten työntekijät ovat pyytäneet ja kuten olemme alusta asti vaatineet, tämä direktiivi on hylättävä.

  Filip Andrzej Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Euroopan palvelumarkkinoilla olevat esteet nostavat hintoja, hidastavat talouskasvua ja estävät uusien työpaikkojen syntymisen. Haluavatko eurooppalaiset todella hidasta talouskasvua, vähän työpaikkoja ja korkeita hintoja? Epäilen sitä.

Eurooppalaiset haluavat ennen kaikkea lisää työpaikkoja. Miksi poliitikkojen pitäisi estää tämä? Tietyt henkilöt, jotka kutsuvat itseään työväen puolustajiksi, haluavat heikentää direktiiviä ja tehdä siitä tehottoman. Näiden henkilöiden voitaisiin väittää puolustavan tai myös vastustavan palvelumarkkinoiden vapauttamista. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että direktiivi vaikuttaa arkaluonteisiin asioihin. Emme voi kuitenkaan panna päätämme pensaaseen. Mietinkin, ovatko direktiivin vastustajat todella ottaneet huomioon palveluntarjoajien kilpailukyvyn ja tulevaisuuden ja haluavatko he todella sisämarkkinat. Tasa-arvosta on puhuttu paljon, mutta kyse taitaa olla orwellilaisesta tasa-arvosta, joka koskee vain niitä, jotka ovat muita tasa-arvoisemmassa tilanteessa. On puhuttu myös sosiaalisten saavutusten suojelemisesta, mutta tämä näyttää koskevan vain rikkaita maita eikä koko Euroopan unionia.

Pienet ja keskisuuret yritykset luovat eniten työpaikkoja. Palvelut muodostavat suurimman osan Euroopan unionin bruttokansantuotteesta. Annetaan yrittäjille mahdollisuus. Annetaan 20 miljoonalle eurooppalaiselle työttömälle mahdollisuus. Annetaan yrittäjähengelle mahdollisuus. Meillä on tilaisuus tehdä hyvää. Emme saa heittää sitä hukkaan. Siksi meidän on äänestettävä niitä tarkistuksia vastaan, jotka vesittäisivät direktiivin, haittaisivat sen täytäntöönpanoa ja vaarantaisivat haluttujen tulosten saavuttamisen. Valitkaamme todellinen vapaus. Emme voi antaa kansallisen itsekkyyden ja protektionismin vahingoittaa Eurooppaa.

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM). – (EL) Jäsen Gebhardtin laatimaa Bolkesteinin direktiiviä koskevaa mietintöä käsitellään tänään täysistunnossa, ja siitä äänestetään.

Pohjimmiltaan tämä on hämäräperäisen Bildeberg-ryhmän edelleen kehiteltyä työtä, jolla meille tyrkytetään globalisaatiota ja uuden järjestyksen sääntöjä.

Vaaleilla valittuna Euroopan parlamentin jäsenenä (jota ei siis ole valinnut uuden järjestyksen kannattajien valvoma puoluevalta) olen täysin eri mieltä kyseissä direktiivissä muokatuista ajattelutavoista. Direktiivissä pannaan kylmäverisesti piste oikeuksille, jotka työntekijöillä on ollut kymmeniä vuosia.

Kreikan Laikos Orthodoksos Synagermos -puolueen puheenjohtajana haluan kannustaa kaikkia ryhmiä, joita direktiivi uhkaa, ryhtymään voimakkaaseen vastarintaan.

En osallistunut keskusteluun siitä syystä, että kaikkien niiden henkilöiden läsnäolo, joiden ideologia on oman ideologiani vastainen, laillistaa direktiivin kehittäneen henkilön äärimmäiset kannat.

Äänestin direktiiviä vastaan ja toivon, että tämä lausuma kirjataan pöytäkirjaan.

  David Martin (PSE). – (EN) 70 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta perustuu palveluihin. Palveluala on suurin pala, joka puuttuu Euroopan unionin täydellisistä sisämarkkinoista. Jos voisimme luoda dynaamisemmat palvelujen sisämarkkinat, EU:hun syntyisi noin 600 000 uutta työpaikkaa.

Siksi hallinnollisten ja teknisten esteiden poistaminen kotivaltionsa ulkopuolella toimivilta yrityksiltä on toivottava ja tärkeä tavoite, ja se mahdollistaa oikeudenmukaisen kilpailun alalla. Työntekijöiden oikeuksien ja palkkojen polkeminen sekä terveys- ja turvallisuustoimien heikentäminen eivät kuitenkaan liity millään tavalla dynaamisen palvelusektorin luomiseen. Äänestän siksi niiden tarkistusten puolesta, joilla työlainsäädäntö ja vapaat työehtosopimusneuvottelut jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Lisäksi katson, että tietyt palvelut, kuten terveys- ja sosiaalipalvelut, ja koulutukseen liittyvät näkökohdat ovat niin arkaluonteisia, että ne pitäisi jättää tämän erityistoimenpiteen ulkopuolelle.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa komission jäsen, eksyin kerran kotiseutunne maanteillä. Kun kysyin ohjeita ohikulkevalta mieheltä, minulle vastattiin: "No, en lähtisi liikkeelle tästä."

Arvoisa komission jäsen, annan saman ohjeen teille: jos haluatte helpottaa sulavasti palvelujen vapaata ja vaivatonta liikkuvuutta 25 jäsenvaltiossamme, en lähtisi liikkeelle tästä.

"Tästä" on nimittäin epämääräinen ja käsittämätön sotku, jonka tuomioistuimemme täsmentävät. "Tästä" on kaaoksen resepti, jolla luodaan tilanne, jossa mahdollisesti 25 eri sääntely- ja liiketoimintajärjestelmää siirtyy siihen maahan, jossa sääntely on niiden kannalta suotuisinta. Tästä syntyy kriisi, joka voidaan ratkaista vain täydellisellä federalistisella yhdenmukaistamisella. Kuka sellaista haluaa?