Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 15. helmikuuta 2006 - Strasbourg

9. Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuudennäkymät (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuudennäkymistä.

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, ei ole epäilystäkään siitä, että monietnisen demokratian luominen Bosnia ja Hertsegovinaan on edennyt merkittävästi Daytonin rauhansopimuksen jälkeen. Meidän tulisi suhtautua tähän myönteisesti ja olla tyytyväisiä. Itävaltalaisena ja siksi tilannetta ikään kuin oman piha-aidan toiselta puolelta tarkkailevana pidän asian ytimenä sitä, että katseltuamme vielä kymmenen vuotta sitten uskomatonta raakuutta, sotimista ja ihmisten kärsimystä kauhistuksen vallassa voimme nyt jotakuinkin tyytyväisinä olettaa aseellisen konfliktin todennäköisyyden olevan maassa varsin pieni. Kansainvälinen yhteisö ja ennen muuta Euroopan unioni voivat kirjata tämän suureksi menestykseksi.

Aloitetut neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta Euroopan unionin ja Bosnia ja Hertsegovinan välillä osoittavat, mitä viimeisten kymmenen vuoden aikana on onnistuttu saamaan aikaan. Merkittävä esimerkki tästä saatiin vuoden 2005 lopulla, kun Serbien tasavalta ja Bosnia ja Hertsegovinan federaatio yhdistivät puolustusministeriönsä siirtäen kaikki puolustustehtävät ja -henkilöstön yhdelle, koko valtiota edustavalle ministeriölle. Tämä oli varmasti virstanpylväs maan kehityksessä. Euroopan unionin sotilasoperaatio EUFOR-Althea toimii tiiviissä yhteistyössä näiden uusien yhteisten rakenteiden kanssa ja vie jatkossakin puolustusuudistusta eteenpäin.

Muitakin esimerkkejä tämän valtion yhtenäisyyden ja oman vastuunoton kehittymisestä on, kuten arvonlisäveron käyttöönotto koko valtion alueella tämän vuoden tammikuun 1. päivästä alkaen.

Yksi aivan perustava uudistusaskel oli poliisitoimen uudistamista koskeva sopimus, jota toteutetaan parhaillaan. Jokainen neuvotteluja tarkkaillut ja seurannut tietää, miten vaikeat ne olivat ja miten paljon sisäistä vastarintaa valtion kansojen välille oli jäänyt. Näiden esteiden voittaminen on varmasti merkittävä saavutus, josta Bosnia ja Hertsegovinaa on erityisesti onniteltava.

Euroopan unionin poliisioperaatio – EUPM – Bosnia ja Hertsegovinassa nousee uudistusprosessissa merkittävään asemaan. Vielä tämän vuoden tammikuun 1. päivänä sen toimivaltuuksia jatkettiin jälleen kahdella vuodella alkuperäisten valtuuksien rauettua. Sen tehtävänä on tarjota poliisivoimille entistä enemmän ennakoivaa tukea järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Asialla on merkitystä meidän omille jäsenvaltioillemme siksi, että naapurivaltioissamme esiintyvä järjestäytynyt rikollisuus luonnollisestikin vaikuttaa meihin. EUPM, EUFOR ja korkea edustaja / EU:n erityisedustaja tekevät alalla tiivistä yhteistyötä tarkoituksenaan toimeenpanoviranomaisten koordinoidun, johdonmukaisen ja tehokkaan tuen takaaminen.

Viime kuukausina on niin ikään selvitetty mahdollisuuksia Daytonin perustuslain uudistamiseen. Vaikka perustuslakia arvostellaan jatkuvasti liian monimutkaiseksi, ei pidä unohtaa, että se on – kuten alussa totesin – mahdollistanut rauhan vakiinnuttamisen maahan, niin ettei vaaraa vihollisuuksien puhkeamisesta enää ole.

Vaikka viime vuonna aloitettuja ja tämän vuoden alussa jatkettuja neuvotteluja onkin nyt lykätty määräämättömään tulevaisuuteen, koska osapuolten johtajat eivät ole toistaiseksi päässeet yhteisymmärrykseen niiden kokonaissisällöstä, on todettava, että edistystä on tapahtunut ja voimme odottaa neuvotteluilta vastaisuudessa konkreettisia tuloksia. Muistuttaisin parlamenttia erityisesti ihmisoikeuksien ja valtion ministerineuvoston puheenjohtajan aseman vahvistamisesta, koska nämä antavat aihetta tiettyyn optimismiin.

Uudistusprosessi, johon sisältyy perustuslain uudistaminen, on nimenomaan prosessi eikä yksittäinen tapahtuma, joten meidän on arvioitava sitä realistisesti. Monet asiat ovat nimittäin vaikeita toteuttaa demokratiassa vaalivuonna, varsinkin kun tavoitteena on näin perustava uudistus. Tammikuun päätelmissään neuvosto vahvisti, että se on tyytyväinen keskusteluihin perustuslaillisesta uudistuksesta ja niiden siihenastiseen edistymiseen. Kaiken tämän toiminnan samoin kuin kansainvälisen yhteisön ja Euroopan unionin roolin kattavana teemana on, että Bosnia ja Hertsegovinan instituutioiden on otettava itselleen enemmän vastuuta. Tämä voidaan tiivistää sanaan omistajuus.

Toinen tärkeä ja meitä vuonna 2006 koskettava aihe on korkean edustajan tulevaisuus ja kansainvälisen yhteisön läsnäolo Bosnia ja Hertsegovinassa. Valtio tarvitsee toki kansainvälistä apua ainakin nyt näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, mutta päämääränä on oltava kansainvälisen yhteisön "työntövoiman" – joka tiivistyy ennen muuta korkean edustajan kaikenkattaviin oikeuksiin, niin sanottuihin "Bonnin valtuuksiin" – korvaaminen Brysselin "vetovoimalla". Siirtymävaiheessa, jossa nykyisenlainen korkean edustajan virka korvataan EU:n erityisedustajalla, on supistettava kansainvälisten toimijoiden oikeuksia ja toimintavalmiuksia, koska tätä juuri omistajuus-käsite tarkoittaa: uusien valtuuksien ja vastuiden siirtämistä valtiollisille instituutioille.

Meidän on oltava iloisia, koska tämä vastaa myös uuden korkean edustajan Christian Schwarz-Schillingin ilmoittamia tavoitteita. Hän ryhtyi lordi Ashdownin seuraajaksi tammikuun lopussa ja totesi haluavansa toimia korkean edustajan tehtävässä lähinnä neuvojana, kehittää maata kohti Euroopan unionia ja käyttää nykyistä vähemmän omia korkean edustajan valtuuksiaan, joiden käyttöä hänen onkin jatkuvasti vähennettävä prosessin edistyessä.

Suhtaudumme näin ollen myönteisesti hänen ilmoitukseensa, jonka mukaan hän käyttää toimintavaltuuksiaan ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Kuten muidenkin Balkanin maiden yhteydessä, juuri vakautus- ja assosiaatioprosessi tarjoaa puitteet Bosnia ja Hertsegovinan valmentautumiselle Euroopan unionin rakenteisiin sisällyttämistä varten. Näiden neuvottelujen sekä sopimussuhteista Euroopan unioniin käytävien neuvottelujen alku on merkittävä vaihe Bosnia ja Hertsegovinan matkalla lähemmäs Euroopan unionia.

Neuvottelujen ensimmäinen kierros, joka käytiin 25. tammikuuta komission ja Bosnian neuvottelijan Davidovicin yhteisjohdolla, päättyi hyvin. Neuvottelujen toivon mukaan pikaisen jatkon onnistuminen riippuu luonnollisesti siitä, miten pitkälle uudistusprosessia saadaan vietyä.

Itävallan presidentti viittasi tänään jo Länsi-Balkaniin Itävallan puheenjohtajuuskauden painopistealueena, ja sellainen se todellakin on. Tässä vaiheessa alueen maille tarjotaan mahdollisuutta liittyä EU:hun tulevaisuudessa, koska näin voidaan vauhdittaa uudistuksia, joita nämä maat tarvitset ja joita me haluamme – ja joita meidän tulee – edistää. On ehdottoman tärkeää, että uudistukset tuovat mukanaan kehitystä mitä moninaisimmille aloille, joista mainittakoon korruption torjunta, julkishallinnon vahvistaminen ja moitteeton yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Viimeksi mainittu on erityisen tärkeää kaikille sen vaikutuspiiriin kuuluville maille. Samaa edistystä tarvitaan monilla muillakin aloilla, joilla toteutetaan välttämättömiä uudistuksia Bosnian, Hertsegovinan ja kaikkien muiden alueen maiden nykyaikaistumiseksi ja demokratisoitumiseksi.

Millainen ennuste on nyt? Thessalonikissa kesäkuussa 2003 järjestetyn EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksen tuloksena Euroopan unioni toisti tukevansa kaikkien Länsi-Balkanin maiden lähentymistä Eurooppaan. Tätä perustavaa vakuutusta näiden maiden tulevaisuudesta Euroopan unionin jäseninä lujitettiin ja vahvistettiin kesäkuun 2005 Eurooppa-neuvostossa. Eteneminen tässä jäsenyyttä edeltävässä vaiheessa riippuu tietysti Kööpenhaminan kriteerien sekä vakaus- ja assosiaatioprosessiin sisältyvien ehtojen täyttymisestä.

Komissio esitteli tämän vuoden tammikuun lopulla tiedonannon EU:n ja Länsi-Balkanin valtioiden välisten suhteiden tulevasta mallista, johon neuvosto suhtautui lämpimän myönteisesti. Tiedonannossa kuvataan liittymistä edeltäviä vaiheita suhteessa Thessalonikin toimintasuunnitelmaan. Olen varma, että komission jäsen Rehn antaa niistä parlamentillenne laajan selvityksen.

Tarkoituksena on, että EU:n tavoitteet tässä asiassa vahvistetaan tulevassa epävirallisessa EU:n ja Länsi-Balkanin ulkoministeritapaamisessa Salzburgissa 10. ja 11. maaliskuuta, jolloin on tarkoitus päästä sopimukseen myös siitä, miten ja millä keinoin EU voi tehostaa toimintaansa alueella. Tapaamisen odotetaan tarjoavan oivan tilaisuuden sopia käytännön toimista vakauden, turvallisuuden ja vaurauden edistämiseksi Länsi-Balkanilla. Tämä tapahtuu sisällyttämällä alue asteittain Euroopan unionin rakenteisiin, missä juuri mainitsemaani komission tiedonantoa käytetään pääasiallisena perustana.

Päätän puheenvuoroni toistamalla sen, mitä jo äsken totesin: tämä on puheenjohtajavaltio Itävallalle tärkeä painopistealue. Toivon mukaan kyseinen Länsi-Balkania käsittelevä "korkean tason tapahtuma" innostaa ja kannustaa näitä maita edelleen jatkamaan uudistuksiaan ja lähentymistään Euroopan unionin rakenteisiin.

Suhtaudumme luottavaisesti Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuuteen, johon Euroopan unionilla voi olla huomattava vaikutus.

(Suosionosoituksia)

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää puheenjohtajavaltio Itävaltaa siitä, että se on valinnut Länsi-Balkanin painopistealueekseen. Odotan malttamattomana yhteistyötämme puheenjohtajavaltion, neuvoston ja parlamentin kanssa, jotta saavutamme seuraavat tärkeät vaiheet Länsi-Balkanin lähentämiseksi Euroopan unioniin.

Bosnia ja Hertsegovina on nyt todellakin tienristeyksessä. Se aloitti viime marraskuussa neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta Euroopan unionin kanssa. Uusi korkea edustaja / EU:n erityisedustaja Christian Schwarz-Schilling on astunut lordi Ashdownin seuraajaksi Sarajevossa. Schwarz-Schilling käyttää toimeenpanovaltaansa jatkossa entistä vähemmän ja jättää enemmän tehtäviä Bosnia ja Hertsegovinan poliittisten päättäjien hoidettavaksi. Bosnian omaa omistajuutta ja vastuuta lisätään juuri nyt.

Ennen kuin kuvailen viimeaikaista kehitystä ja poliittisia tavoitteitamme, pyydän jo etukäteen anteeksi mahdollista poistumistani parlamentista ennen tämänpäiväisen keskustelun päättymistä. Tarkoitukseni on lähteä tänään iltapäivällä klo 16.00 komission puheenjohtajan Barroson kanssa kolmipäiväiselle kiertomatkalle kuuteen Länsi-Balkanin kaupunkiin, joista viimeiseen eli Sarajevoon saavumme lauantaina. Toivon siis, että pääsemme loppuun klo 16:een mennessä.

Bosnia ja Hertsegovina etenee vakaus- ja assosiaatioprosessissa. Neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta aloitettiin virallisesti viime marraskuussa Sarajevossa. Ensimmäinen varsinainen neuvottelukierros käytiin tammikuun 2006 lopussa. Se sujui erittäin hyvin, ja bosnialaiset kumppanimme olivat valmistautuneet siihen perusteellisesti.

Komissio arvioi, että neuvottelut vievät jotakuinkin vuoden. Jotta tähän tavoiteaikaan päästään, Bosnia ja Hertsegovinan on pystyttävä vastaamaan kaikkiin EU:n uudistusvaatimuksiin. Tältä osin Bosnia ja Hertsegovinan on tärkeää tehdä moitteetonta yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan selventää, ettei oikotietä ole: moitteeton yhteistyö on välttämätön edellytys vakaus- ja assosiaatiosopimuksen tekemiselle ja neuvotteluissa edistymiselle. Niin ikään olennaista on poliisivoimien uudelleenjärjestelystä tehdyn sopimuksen noudattaminen, kaiken tarvittavan yleisradiolainsäädännön säätäminen ja täytäntöönpano sekä viimeisenä muttei suinkaan vähäpätöisimpänä seikkana riittävien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten valmiuksien takaaminen sopimuksen noudattamiseksi. Viestimme on siis hyvin selkeä: Bosnia ja Hertsegovinan on tartuttava käsillä olevaan tilaisuuteen. Sitä varten uudistuksia on jatkettava ehdottoman päättäväisesti.

Voidaan oikeutetusti sanoa, että kansainvälisellä yhteisöllä on ollut merkittävä asema maan uudistusten tukemisessa. Tunnustusta on toki annettava myös paikallisille viranomaisille, jotka ovat kyenneet merkittävään edistykseen tässä varovastikin arvioiden varsin monimutkaisessa ympäristössä. Toivomme, että edistys jatkuu ja että paikallinen poliittinen omistajuus lisääntyy edelleen. Olemme valmiit tukemaan täysin tätä prosessia. Kansainvälinen yhteisö mukauttaa roolinsa kehittyviin olosuhteisiin paikallisen omistajuuden lisääntyessä. Mitä paremmin maa kykenee osoittamaan kypsyytensä ja poliittisen sitoutumisensa, sitä vähemmän kansainvälisen yhteisön tarvitsee puuttua asiaan. Hiljattain tapaamani uusi korkea edustaja ja EU:n erityisedustaja Schwarz-Schilling on samalla kannalla kansainvälisen yhteisön uudesta roolista ja Bonnin valtuuksien käytöstä.

"Daytonin perustuslain" uudistaminen on toinen Bosnian poliittisten johtajien vastassa oleva mittava haaste. Maa tarvitsee perustuslain, joka on täysin Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteiden mukainen, mahdollistaa tehokkaan päätöksenteon ja toimivan hallinnon sekä tekee hallintorakenteesta tavallisille kansalaisille ja veronmaksajille halvemman.

Toisin sanoen maan on kehitettävä demokraattinen, toimiva ja taloudellisesti kannattava monietninen valtio, jotta se pystyy palvelemaan kaikkia kansalaisiaan paremmin ja tukemaan Euroopan unioniin yhdentymisen aiheuttamia ja edellyttämiä uudistuksia. Siksi suhtaudun myönteisesti johtavien poliittisten puolueiden ja poliittisten päättäjien viimeaikaisiin pyrkimyksiin löytää käytännönläheisiä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja näihin erittäin merkittäviin haasteisiin. Kannustan poliittisia johtajia jatkamaan vuoropuheluaan entistäkin kunnianhimoisempien tulosten saavuttamiseksi. Emme odota perustuslaillista vallankumousta vaan pikemminkin kehitystä. Perustuslaillisen kehityksen on oltava konsensukseen perustuva prosessi, jonka ohjaajina Bosnia ja Hertsegovinan johtajat selkeästi toimivat. Kansainvälinen yhteisö voi toimia neuvonantajana, voimme tarjota kannustusta ja tukea, mutta johdon on oltava bosnialaisten poliitikkojen käsissä.

Perustuslaillinen kehitys ei sinällään ole edellytys vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen loppuun saattamiselle. Meidän on kuitenkin tähdennettävä, että Euroopan unionilla on tässä asiassa selvästi paljon pelissä. Toisin sanoen Bosnia ja Hertsegovinan on varmistettava, että sen perustuslain säännökset takaavat vakaus- ja assosiaatiosopimuksen täysimääräisen ja tosiasiallisen noudattamisen ja valmistavat täten maalle tietä kohti Euroopan unionia.

Odotan innostuneena seuraavaa tilaisuutta keskustella Euroopan parlamentin kanssa Bosnia ja Hertsegovinassa tapahtuneesta kehityksestä.

(Suosionosoituksia)

  Doris Pack, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, yli kymmenen vuotta Daytonin jälkeen ennen muuta bosnialaisten poliitikkojen on nyt mietittävä, ovatko he tehneet kaiken mahdollisen varmistaakseen hyvän tulevaisuuden maansa lapsille. Pyydän teitä siis käyttämään valtuuksianne vastuullisesti.

Tahdon silti yhtyä neuvoston puheenjohtajan painotuksiin siitä, miten paljon edistystä on tapahtunut. Maassa on nyt sisäministeri ja puolustusministeri, maassa on yhteinen arvonlisäverojärjestelmä ja – ainakin paperilla – aloitettu poliisiuudistus. Toisin kuin monet EU:n kansalaiset kuvittelevat, Bosnia ja Hertsegovina ei ole rikollisuuden tyyssija. Rikosten selvitysaste on siellä EU:n keskitasoa korkeampi ja perinteisen rikollisuuden esiintyvyys on siellä pienempi kuin omissa maissamme. Tämä ei ole meidän keksintöämme vaan käy ilmi tilastoista. Tästä Bosnia ja Hertsegovina ansaitsee mielestäni kaikki kehut.

Uusi korkea edustaja Schwarz-Schilling tuntee Bosnia ja Hertsegovinan hyvin. Hän tukee varmasti erittäin aktiivisesti ja ymmärtäväisesti paikallisia poliitikkoja eikä käytä "Bonnin valtuuksina" tunnettuja voimakeinoja. Neuvoston puheenjohtaja puhui oman vastuun ottamisesta, ja se nouseekin entistä selvemmin etualalle.

Arvoisa komission jäsen, korkea edustaja tarvitsee kuitenkin tukea komissiolta, jonka on erityisesti autettava työpaikkojen luomisessa ja alueelle pitkään kaivatun todellisen maatalouspolitiikan aikaansaamisessa sekä kiinnitettävä todellista huomiota maaseutualueiden kehitykseen, sillä vapaakauppa-alueesta ei ole hyötyä maalle, jollei se pysty tuottamaan itse omaa ruokaansa. Asiaan kuuluu myös pakolaisten paluun salliminen lopultakin Posavinan kaltaisille alueille, jotta alueet voidaan asuttaa uudelleen ja hyödyntää jälleen niiden hedelmällistä maaperää.

Myös bosnialaisten poliitikkojen on vihdoin viimein aloitettava institutionaaliset uudistukset, joilla etnisestä jaosta tehdään loppu, ja rakennettava toimiva valtio, jonka pääsy EU:n jäseneksi on reaalisesti mahdollista. Yhteistyö Haagin tuomioistuimen kanssa on välttämätön edellytys. Edistystä on tapahtunut, mutta en voi kuvitella todellista ja lopullista sovintoa, ellei Karadžićia saada tuomioistuimen eteen.

Neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta etenevät hyvin, mihin olemme tyytyväisiä. Euroopan parlamentin valtuuskunta matkustaa tänä kesänä Banja Lukaan keskustelemaan kehityksestä paikallisten kollegojen kanssa. Toivotamme neuvoston puheenjohtajavaltiolle ja komission jäsenelle menestystä heidän tukiessaan Bosnia ja Hertsegovinaa.

  Jelko Kacin, ALDE-ryhmän puolesta. – (SL) Bosnia ja Hertsegovina on vihdoin aloittanut neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta, ja ne edistyvät hyvin. Se on hyvä asia. Se on rohkaisevaa, ja ansaitsee kaiken kunnioituksemme ja ihailumme.

On vaikea keksiä toista maailman maata, jonka valtiollinen rakenne olisi yhtä monimutkainen ja haastava kuin Bosnia ja Hertsegovinan. Siksi maan saavutukset ja edistys ovat sitäkin merkittävämpiä. Olen tästä vilpittömän ilahtunut, ja me Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmässä tuemme poliitikkojen työtä ja Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten ponnekkuutta. Ihailemme heidän päättäväisyyttään edetä vastedes vieläkin nopeammin.

Kymmenen vuotta Srebrenican verilöylyn ja Daytonin sopimuksen allekirjoittamiseen loppuneiden vihamielisyyksien jälkeen on korkea aika muuttaa maan perustuslakia ja palauttaa sellaiset valtiolliset, alueelliset ja paikalliset hallintorakenteet, jotka mieluummin auttavat kuin estävät meille Euroopan unionissa tuttujen lakien ja käytäntöjen omaksumista ja toteuttamista Bosniassa. Niiden on perustuttava uskonnollisiin ja etnisiin ryhmiin kuulumisen sijaan pikemminkin yksilöiden, Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten (ja tulevien Euroopan unionin kansalaisten) oikeuksiin.

Tältä osin Bosnia ja Hertsegovina voi varautua vaativaan siirtymäkauteen, jonka aikana meidän kaikkien on autettava sitä – niin komission, neuvoston kuin erityisesti uuden korkean edustajankin, jonka olisi käytettävä omia valtuuksiaan aiempaa vähemmän ja kannustettava Bosnian valtiollisia virastoja ottamaan itselleen enemmän vastuuta ja tuomiovaltaa.

Sotilaallisen läsnäolon supistaminen Bosniassa ja operaation valvonnan siirtäminen Natolta EU:lle on selkeä ja vakuuttava osoitus tähän suuntaan johtaneesta kehityksestä. Ilman moitteetonta yhteistyötä Haagin tuomioistuimen kanssa emme kuitenkaan pääse eteenpäin. Samalla tavoin kuin Serbia and Montenegrolla on tämän kuun loppuun asti aikaa etsiä ja luovuttaa Mladić, Bosnia ja Hertsegovinan – tai tarkalleen ottaen Serbien tasavallan – on luotettava Karadžić. Tämä on anteeksiannon ja sovittelun ennakkoedellytys.

Meidän on pidettävä mielessä, että matkalla Euroopan unioniin tarvitaan ennen muuta parempia monenvälisiä suhteita ja kunnioitusta kaikkien naapureiden kesken. Kristilliset, ortodoksiset ja islamilaiset sivilisaatiot elivät ennen rauhanomaisessa rinnakkaiselossa Bosnia ja Hertsegovinassa. Ne puhuivat samaa kieltä ja ymmärsivät toisiaan vaikeuksitta. Nyt maassa puhutaan kolmea eri kieltä, mutta ihmiset ymmärtävät silti toisiaan ja ovat entistä tiiviimmissä ja paremmissa yhteyksissä keskenään.

Viimeaikaisten pilapiirrosongelmien yhteydessä on oikein ja asianmukaista muistaa Bosnia ja Hertsegovinan tuskallista historiaa. Näin pääsemme ehkä takaisin maan pinnalle ja muutamme sen jälkeen viisumijärjestelmää entistä auliimmin ja kiireemmin.

  Gisela Kallenbach, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, on todellakin hyvä asia, että parlamentti on näin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti kiinnittänyt huomiota Länsi-Balkanin ongelmiin ja huolenaiheisiin. Se on osoitus viisaudesta ja luotettavuudesta. Kuten olemme tänään taas kuulleet, myös neuvosto ja komissio seisovat omien sitoumustensa takana. Silti – ja tätä me kaikki toistuvasti tähdennämme – asteittainen lähentyminen Euroopan unioniin riippuu ennen muuta yksittäisten maiden omasta edistymisestä. Kymmenen vuotta Daytonin sopimuksen jälkeen Bosnia ja Hertsegovinan tilanteen ja maan aseman on muututtava vielä suunnattoman paljon. Siksi olemme iloisia kuullessamme, että äskettäin nimitetty korkea edustaja Schwarz-Schilling katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen oman roolinsa turhaksi tekemisen.

Demokratia voi juurtua ja kehittyä pitkällä aikavälillä vain, jos sitä tuetaan paikalla elävien omalla sitoutumisella asiaan. Tätä myös neuvoston puheenjohtaja Winkler korosti tänään. Asia liittyy paljolti myös vastuunkantoon – kannetaan vastuu menneestä ja vastuu yhteisestä tulevaisuudesta. Tähän päämäärään pyrittäessä ulkoisesta tuesta on hyötyä, ja se on tarpeen helposti vielä jonkin aikaa. Tämä EU:n on pidettävä mielessä – eikä vähiten rahoitus- ja rakennepäätöksissään. Me emme kuitenkaan tahdo, että perustuslailliset muutokset ja hallinnonuudistukset, niin kiireellisiä ja tarpeellisia kuin ne ovatkin, ajetaan pakolla läpi kiireessä tehdyillä kahdenvälisillä sopimuksilla. Vaarana on silloin toinen Dayton tai se, mitä voitaisiin kutsua Washingtonin sopimukseksi, jonka perusteella paikalliset eivät ota minkäänlaista vastuuta.

Samalla kun Bosnia ja Hertsegovina lähentyy Eurooppaa, sen kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava edelleen, sillä se kohtaa vielä liian usein vihamielisyyttä joka taholta. Tarvitaan kolmen etnisen ryhmän välistä tasavertaista vuoropuhelua. Syrjintä koulutukseen pääsyssä, työllistymisessä ja asumisessa on lopetettava. Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten on itse pyrittävä näihin päämääriin, mutta he tarvitsevat siinä meidän tukeamme. Tämänpäiväisen päätöslauselman tarkoituksena on varmistaa, että he myös saavat sen.

  Erik Meijer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Bosnia ja Hertsegovina on Jugoslavia pienoiskoossa: valtio on koti monilla kansoille, joista jokainen on vähemmistö. Bosniakit keskellä maata ja luoteisosassa, serbit pohjoisessa ja idässä sekä kroaatit lounaassa tarvitsevat kaikki hallintomallin, joka suojelee heidän identiteettejään. Lisäksi serbit ja kroaatit, jotka yhdessä muodostavat valtaväestön, tarvitsevat avoimet rajat Serbiaan ja Kroatiaan, sillä näihin naapurimaihin heillä on historialliset siteet.

Paras ratkaisu kestävän rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi näiden kolmen kansakunnan kesken on todennäköisesti Belgian tai Sveitsin kaltainen liittovaltiorakenne. Siksi ryhmäni kannattaa alhaalta ylöspäin suuntautuvia ratkaisuja, joissa ulkopuoliset eivät yritä esiintyä asioista paremmin perillä olevina neuvojina vaan auttavat jälleenrakennusta, sovittelua ja hyvien hallinnollisten käytänteiden siirtoa. Neuvoston puheenjohtajan Winklerin ja komission jäsenen Rehnin puheet saivat minut luottamaan siihen, että tämä näkökanta otetaan todellakin huomioon.

Silti meistä tuntuu, että ehdotetussa ratkaisussa painotetaan liikaa toisenlaista lähestymistapaa, joka vastaa hyvin sitä Euroopassa valitettavan laajalle levennyttä näkemystä, että Bosnia ja Hertsegovina on vuosien 1992–1995 sodan jälkeen pysynyt väkivaltaisena ja suvaitsemattomana kaaospesäkkeenä, johon on löydettävä ulkopuolinen ratkaisu käyttämällä sotilaallisia keinoja ja hallinnollisia interventioita, kunnes vahva johtaja nousee esiin.

Tämä ei ole ratkaisu. Meidän pelkonamme on, että näennäisesti yhtenäisessä valtiossa vallitsee jatkuva valtataistelu siitä, mikä etninen ryhmä on johdossa ja ketkä omaksuvat alisteisen roolin.

Muslimit, katoliset kroaatit ja ortodoksiset serbit ovat aikaisemmin vuorotellen hallinneet kukin muita. Vahva kansallinen johtajuus johtaa etniseen politiikkaan ja syrjintään, eikä kumpikaan näistä ei ole suotavaa. Tämän takia minun ryhmäni asettaa kompromissiratkaisun puolesta äänestämisen ehdoksi tekemiemme kahden tarkistuksen hyväksymisen. Niissä me kannatamme asianomaisten kansakuntien oikeutta päättää omista asioistaan ja vastustamme jatkuvaa ulkoista sotilaallista puuttumista asiaan.

  Jan Tadeusz Masiel (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, jonain päivänä Bosnia ja Hertsegovina kuuluu Euroopan unioniin. On vaikea kuvitella, milloin näin tapahtuu, mutta yhtä vaikea on kuvitella Euroopan unionia ilman Bosnia ja Hertsegovinaa. Vastaavasti meidän joukkoomme tulisi jonain päivänä saada sellaisia maita kuin Ukraina, Valko-Venäjä, Armenia ja Georgia. Nämä maat integroituvat helposti, koska ne rakentuvat kristillisen sivilisaation perustalle, kuten koko Euroopan unioni. Samaa ei voida sanoa Turkista.

Tarjotaan toistaiseksi kaikin mokomin Bosnia ja Hertsegovinalle vakaus- ja assosiaatiosopimus ilman takuita jäsenyydestä. Ehdotan, että Bulgarian ja Romanian jälkeen maita olisi hyväksyttävä jäseniksi EU:n kansalaisten suostumuksella, jos niille saadaan lähes sataprosenttinen tuki.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitos puheenvuoroni siirtämisestä. Pyydän anteeksi neuvoston puheenjohtajalta ja komission jäseneltä, sillä tulen suoraan puheenjohtajakokouksen tapaamisesta Itävallan presidentin kanssa.

Tilanne Kaakkois-Euroopassa on epävarma: Kroatian kanssa on aloitettu neuvottelut, Makedonia on ehdokasvaltio, vaikka neuvottelut eivät olekaan vielä alkaneet, ja Kosovo on edelleen ongelmallinen. Näin ollen on todella tärkeää, ettemme ummista silmiämme niiltä ongelmilta, joita Bosnia ja Hertsegovinassa edelleen on, ja ettemme unohda niiden olemassaoloa.

Jos meidän on tarkoitus ratkaista nämä ongelmat, se onnistuu ainoastaan yhdessä. "Yhdessä" tarkoittaa Bosnia ja Hertsegovinan etnisiä ryhmiä, kansaa ja poliittisia viranomaisia sekä kansainvälistä yhteisöä, jonka edustajana erityisesti Euroopan unioni toimii. Kuten on todettu jo lukuisia kertoja, nykyiset perustuslailliset – tai pikemminkin institutionaaliset – puitteet eivät ole tämän urakan kannalta riittävät. Ne eivät ole riittävät Bosnia ja Hertsegovinan liittämiseksi Euroopan unioniin eivätkä myöskään maan nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi sillä maan tulojen kulumista noin 50-prosenttisesti sen omien instituutioiden ylläpitämiseen ei voida katsoa todelliseksi poliittisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi.

Pelkkä institutionaalisten puitteiden muuttaminen ei tietenkään hyödytä mitään. Meidän on lisäksi ja erityisesti vaadittava yhteistyötä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, jotta se pääsee perimmäiseen tavoitteeseensa eli siihen, että sotarikoksiin syyllistyneet tai niistä epäillyt henkilöt saadaan oikeuden eteen. Ihmiset eivät pysty ajattelemaan muita merkittäviä nykyisiä ongelmia, ennen kuin tämä on tehty.

Yksi kiireellinen ongelma on luonnollisesti maan taloudellisen kehityksen yleinen tila, sillä työpaikkoja ja investointeja ei ole, minkä seurauksena monet nuoret ja koulutetut ihmiset lähtevät maasta. Tulevaa eliittiä, tulevia johtajia ei siis enää ole – etniseen alkuperään katsomatta.

Tämän takia on ehdottoman välttämätöntä, että etnisestä alkuperästä riippumatta kaikkien Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten yhteistyöstä, johon myös kansainvälisen yhteisön on osallistuttava, olisi saatava tulokseksi uusi perustuslaki ja institutionaalinen uudistus, jotta etniset kriteerit voidaan korvata henkilökohtaisella pätevyydellä ja ammatillisella asiantuntemuksella, kun ihmisiä valitaan kantamaan poliittista vastuuta.

  Anna Ibrisagic (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, jotta ymmärtäisimme, miksi Bosnian tilanne on tänään niin mutkallinen ja miksi Bosniaan tarvitaan perustuslaillinen uudistus, meidän on ymmärrettävä asian taustat. Jokainen Bosnian sodan kokenut tai Balkanin tapahtumia 1990-luvulla seurannut tietää, että Daytonin sopimuksella oli yksi tehtävä: sodan lopettaminen. Oli ehdottoman tärkeää, että konfliktit saatiin loppumaan välittömästi ja estettiin maan joutuminen toiseen sotatalveen. Kukaan ei pitänyt Daytonin sopimuksen tarjoamaa ratkaisua täydellisenä. Päinvastoin: monet katsoivat, ettei se kelvannut lainkaan. Daytonin sopimusta olisi todennäköisesti pidettävä pikemminkin kansainvälisten ponnistelujen tuloksena kuin Bosnian monien poliittisten johtajien kesken saavutettuna kompromissina. Sittemmin rauhansopimus on toki antanut Bosnialle mahdollisuuden säilyttää alueellisen koskemattomuutensa. Toisaalta sopimuksen liitteessä 4 todetaan, että maassa on oltava kaksi osaa: bosniakkien ja kroaattien keskinäinen liittovaltio ja serbialainen osa, jonka nimi on Serbien tasavalta.

Kymmenen vuotta myöhemmin olemme huomanneet Daytonin sopimuksen seuraukset sellaisiksi, että Bosnian on vaikea toimia normaalina eurooppalaisena maana. Meidän ei näin ollen kannata edes puhua sadoista ministereistä tai raskaasta valtiokoneistosta. Mielestäni pääongelma on siinä, että Daytonin sopimus on johtanut tilanteeseen, jossa etniset edut asettuvat etusijalle ennen yksittäisten kansalaisten etua. Tällä tavoin Daytonin sopimus on saattanut päätökseen kansallismielisten puolueiden vuonna 1990 ensimmäisissä kommunistiajan jälkeen järjestetyissä vaaleissa alulle paneman työn. Nämä puolueet käyttävät edelleen ainakin jossain määrin absoluuttista poliittista valtaa, ja niillä on ainakin jossain määrin korostunut tavoite hallita tiettyä maantieteellistä aluetta, jolla tietty etninen ryhmä elää. Tästä johtuu vaikeus päästä yhteisymmärrykseen kaikkia kansalaisia koskevasta taloudellisesta ja poliittisesta tulevaisuudesta. Siitä johtuu myös vaikeus päästä yhteisymmärrykseen presidentistä, koulutusjärjestelmästä tai tulleista. Etninen ulottuvuus on tullut ja vakiintunut tärkeämmäksi tekijäksi kuin kansalaisulottuvuus.

Synnyin ja kasvoin Bosniassa ja koin sodan siinä maassa. Olen ehdottoman vakuuttunut siitä, että Bosnian on saatava tarvitsemaansa käytännön apua kansainväliseltä yhteisöltä, kuten Daytonin sopimuksen aikaan. Tämä erinomainen päätöslauselma voi olla ensimmäinen vaihe EU:n vahvassa sitoutumisessa tähän työhön.

  Borut Pahor (PSE). – (SL) Katson, että Bosnia on nyt erittäin herkässä vaiheessa, jota voitaisiin kuvata siirtymiseksi ajasta toiseen: ajasta, jolloin sen päätavoite oli rauha, aikaan, jolloin sen päätavoite on kehitys. Koska tämä ilmaistaan selkeästi päätöslauselman sanamuodossa, kuten kaksi ensimmäistä puhujaa erittäin kaunopuheisesti totesivat, annan tukeni päätöslauselman sanamuodolle.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että omasta mielestäni keskusvallan vahvistaminen Bosniassa on ratkaisevan tärkeää maan tulevaisuudelle. Henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei Bosniasta voi tulla kehittynyt ja turvallinen valtio tulevaisuudessa, ellei maan päätöksentekoprosesseja yksinkertaisteta.

Näiden erittäin monimutkaisten päätöksentekoprosessien päämääränä on ollut ja on edelleen suurelta osin rauhan säilyttäminen ja yhteistyön lujittaminen kolmen kansallisen yhteisön kesken. Jos Bosnia haluaa todella kehittyä, sen poliittista päätöksentekoa on yksinkertaistettava juurta jaksaen ja siitä on tehtävä entistä avoimempaa ja tietenkin myös demokraattisempaa. Keskusviranomaisille on annettava enemmän valtaa, ja kansainvälisen yhteisön edustajien läsnäoloa on supistettava.

Uskon, että tätä kaikkea tarvitaan, jos haluamme Bosnia ja Hertsegovinan asukkaiden tuntevan olonsa varmemmaksi – ainakin varmemmaksi kuin sellainen henkilö, joka käyskentelee maan kaduilla vieraillessaan siellä nykyisin.

(Suosionosoituksia)

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun erittäin myönteisesti komission puheenjohtajan Barroson ja komission jäsenen Rehnin matkaan, koska se on näkyvä osoitus sitoutumisestamme Länsi-Balkanin maiden tulevaan EU:n jäsenyyteen. Toivottavasti Karadžić ja Mladić löytyvät heidän vierailunsa aikana.

Bosnian perustuslaillinen uudistus on ehdottoman tärkeä – ei kiintoisana älyllisenä tehtävänä vaan siksi, että valtio voi saattaa tehokkaasti voimaan säädökset ja politiikat, joita taloudellinen menestys sekä EU:n laajuisen kaupan tarjoamat mahdollisuudet edellyttävät.

Kannatan vakaasti äskettäistä komission vihreää kirjaa. Toivoin erityisesti suhteellisen nopeita viisumihelpotuksia, koska ne ovat käytännön osoitus vapaudesta, jota Euroopan unioni bosnialaisille merkitsee – EU:sta aiheutuvan ankaran työn ohella.

Toivottavasti minua ei pidetä liian puolueellisena, jos totean, että vaikka lordi Ashdownin kausi ei ollutkaan ristiriidaton, hän osoitti valtavaa omistautumista Bosnian tulevaisuudelle Euroopan unionissa auttaessaan maata matkalla Daytonista Brysseliin. Ovi on auki, ja me haluamme Bosnian astuvan siitä sisään.

  Angelika Beer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan toistaa parlamentin jäsenten tiedoksi ne syyt, joiden vuoksi oma ryhmäni teki aloitteen tästä keskustelusta.

Bosnia ja Hertsegovina on vihdoin tarttunut tehtävään maan perustuslain muuttamiseksi, koska muutos on välttämätön, jotta se voi hakeutua lähemmäs Euroopan unionia. Tämän vuoden tammikuussa ilmeni erittäin vakava tilanne, kun tähän nimenomaiseen vaiheeseen päästyämme eräs amerikkalainen asiantuntijaryhmä yritti saada muutoksen äkkiä läpi ilman Euroopan unionin osallistumista. Silloin Ashdownin virkakausi oli jo päättynyt eikä Christian Schwarz-Schillingin kausi ollut vielä alkanut. Sellaista ei saa enää koskaan tapahtua. Olen optimistinen sen suhteen, että Schwarz-Schilling ottaa korkeana edustajana Bosnia ja Hertsegovinan kansan edun sydämenasiakseen ja suhtautuu vakavasti heidän omaan vastuuseensa, kun hän varmistaa, että meidän poliittisella tavoitteellamme on mahdollisuus toteutua. Tällä tarkoitan, että kymmenen vuotta Daytonin ja Euroopan unionin sotilaallisen intervention jälkeen hän huolehtii siitä, että etninen jako loppuu ja että Bosnia ja Hertsegovina voivat kohdata tulevaisuuden yhdessä.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Bosnia ja Hertsegovina on voimakkaasti jakautunut etnisten ja uskonnollisten perusteiden mukaan, ja pitkäkestoisen rauhan aikaansaannin ehtona on, ettei näitä realiteetteja – joita esimerkiksi vaalit vahvasti heijastavat – jätetä huomiotta vaan niitä kunnioitetaan ja ne sisällytetään Itävallan presidentin tämänpäiväisessä puheessa ilmaistuun terveeseen järkeen. Voimme olla ainoastaan tyytyväisiä lordi Ashdownin vapaamielisen, muun muassa uskonnollisia johtajia marginalisoineen diktatuurin loputtua, ja odottaa malttamattomina, että Christian Schwarz-Schilling omaksuu herkkätuntoisemman lähestymistavan maan asioiden järjestämiseksi.

Meidän on täällä parlamentissa käytävä käsiksi kahteen pääasiaan. Ensimmäiseen niistä on jo viitattu täällä, ja se on perustuslaillinen muutosprosessi. Maa on nykyisellään epätasa-arvoinen liittovaltio ja kykenemätön toimimaan pitkällä aikavälillä. Maassa on bosnialais-kroatialainen liittovaltio, jota bosniakit hallitsevat. On Serbien tasavalta ja Hertsegovinan kroaatit, jotka muodostavat oman maailmansa. Todella marginaalisessa asemassa ovat kuitenkin Bosnian kroaatit, joilla ei juuri ole omaa sijaa tässä asiaintilassa. Siksi rakenne ei voi toimia, edes lisäämällä virkavaltaisesti uusia hallintoalueita. Nyt tarvitaan kiireesti perustuslain uudistus, jolla saadaan aikaan kaikkien kolmen etnisen ryhmän symmetrinen liittovaltio, ja samalla on karsittava hallintoalueita ja byrokraattisia rakenteita, jotka estävät maan tehokkaan hallitsemisen.

Mainitsinkin jo toisen merkittävän näkökohdan eli uskonnolliset yhteisöt ja niiden ehdottomasti perustavan tehtävän maassa. Täällä on puhuttu paljon islamista. Kun Bosniasta tuli osa Itävaltaa, itävaltalaiset perustivat julkisen elimen muslimeja varten. Kannattaa huomata, että se on edelleen olemassa nykypäivän Itävallassa. Itävalta on siten ainoa EU:n valtio, jossa on sellainen muslimeja edustava organisaatio, jonka muslimit itse hyväksyvät. Tämä kaikki liittyy Bosniaan. Bosnia ja Hertsegovinassa on Reis-ul-Ulema, joka muiden instituutioiden ohella on tärkeä eurooppalaisen islamin ilmenemismuoto. Myös maan kristillistä uskoa edustavat yhteisöt, joiden edustajina on piispa Komarican kaltaisia erinomaisia ihmisiä, olisi otettava aktiivisesti mukaan rauhanprosessiin ja hyväksyttävä oikeushenkilöiksi.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Vaikka Euroopan monimutkaisimmat entiset ja poliittiset solmukohdat voivatkin sijaita Balkanilla, niin kaikkein vaikeimmin selvitettävä solmu sijaitsee joka tapauksessa Bosnia ja Hertsegovinassa. Missään muualla Euroopassa ei ole yhtä paljon tuoreita hautoja, yhtä monia puistoja ja stadioneja, jotka ovat nyt hautausmaina.

Siksi tämä päätöslauselma, jota kannatan täysin vilpittömästi, on välttämätön ja merkityksellinen. Vakuutuin vuosi sitten itse siitä, että tulevaisuudennäkymä Euroopan unionin jäsenenä tekee tästä kohtalon kaltoin kohtelemasta maasta todellakin rauhallisemman ja paremman. Tätä polkua bosnialaisten, serbien ja kroaattien on kuljettava entistäkin päättäväisemmin, jotta he voivat palata rauhanomaiseen rinnakkaiseloon uusissa olosuhteissa ja vahvistaa tilanteen institutionaalisesti.

EU:n tuki tällä tiellä on ollut ja on vastakin erityisen merkittävä. Maan asukkaat saattoivat 20 vuotta sitten matkustaa vapaasti itään ja länteen. Nyt pienen Bosnia ja Hertsegovinan kansalaiset on ympäröity viisumiestein. Ne on poistettava sekä Sarajevon että Brysselin toimilla. Kehotan erityisesti komissiota varmistamaan, että nuoret pääsevät opiskelemaan EU:n jäsenvaltioiden yliopistoihin, tutustumaan Eurooppaan, sen kokemuksiin entisten veriviholliskansojen välisestä sovinnosta ja eurooppalaisen kulttuurin monipuolisuuteen.

  Annemie Neyts-Uyttebroeck (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi vastata kollega Posseltin kuvaukseen lordi Ashdownin valtuuskunnan ajasta liberaalina diktatuurina. Vaikka lordi Ashdownin tapa johtaa oli varmasti tarmokas, sanoudun irti sekä substantiivista "diktatuuri" että adjektiivista "liberaali".

Nyt haluan palata Bosnia ja Hertsegovinaan, joka on toiminut koekaniinina 15 vuoden ajan. Tästä bosnialainen, kroatialainen ja serbialainen väestöryhmä ovat hyvin tietoisia. Se oli ensin hajoavan kommunistisen valtion koekaniini. Sen jälkeen maasta tuli EU:n koekaniini, jolla tuolloin, yli kymmenen vuotta sitten, ei ollut todellista ulko- tai turvallisuuspolitiikkaa. Maa oli myös Naton koekaniinina, kun tämä etsi itselleen uutta tehtävää, ja valitettavasti myös kaikkien väkivaltaa ja sotaa lietsoneiden tahojen koekaniinina. Viime vuosina maa on ollut nykyaikainen protektoraatti.

Toivon, että niin EU kuin Bosnia ja Hertsegovinan johtajatkin tarttuvat tilaisuuteen, jonka vakaus- ja assosiaatiosopimus tarjoaa, kehittääkseen maasta täysikasvuisen valtion, joka on matkalla kohti EU:n jäsenyyttä.

  Jacek Protasiewicz (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Daytonin rauhansopimusten allekirjoittamisen jälkeiset kymmenen vuotta ovat tuoneet rauhan Bosnia ja Hertsegovinaan mutta eivät ole ratkaisseet maan merkittäviä poliittisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Monimutkaisen institutionaalisen rakenteen takia poliittinen päätöksentekoprosessi ei ole avoin, ja hallintokulut ovat kaikilla tasoilla huomattava taakka valtiontaloudelle.

Myönteiset tekijät, kuten suhteellisen hyvä talouskasvu sekä poliisi-, puolustus-, ja veroasioissa tehdyt uudistukset eivät saa hämärtää sitä tosiseikkaa, että Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuuteen on vaikea suhtautua myönteisesti, jollei kattavia perustuslain uudistuksia saada aikaan. Euroopan unionilla on erityinen vastuu tässä asiassa. Tammikuussa alkaneet neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta ovat todellinen askel oikeaan suuntaan, sillä odotukset Euroopan unionin rakenteisiin yhdentymisestä vauhdittavat siirtymistä kohti olennaista poliittista, institutionaalista ja taloudellista uudistusta. Tästä olen aivan varma.

Haluan tässä vaiheessa korostaa, että olen vahvasti sitä mieltä, ettei vakaus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen edistymisen ehdoksi saa asettaa perustuslakiuudistuksen edistymistä. Bosnia ja Hertsegovinan kansalaiset luottavat parempaan tulevaisuuteen, jossa suhteet Euroopan unioniin ovat tiiviit. Emme saa antaa tämän tulevaisuudennäkymän vaarantua sisäisen poliittisten tai etnisten kiistojen vuoksi.

Haluan kiittää tämän keskustelun aloitteentekijöitä ja tämän tarkistuksitta hyväksyttävissä olevan päätöslauselmaesityksen tekijöitä. Tarkoitan tässä erityisesti tarkistusta 2. Haluan myös toivottaa puheenjohtajavaltio Itävallalle kaikkea menestystä Balkanin monimutkaisten ongelmien ratkomisessa. Siitä on hyötyä koko Euroopalle, ei pelkästään asianosaisille maille.

(Suosionosoituksia)

  Ignasi Guardans Cambó (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, Espanjan sisällissota päättyi vuonna 1939. Tänään, yli 60 vuotta myöhemmin, tuon kansalaissodan haavat eivät vieläkään ole umpeutuneet kaikissa Espanjan kaupungeissa ja kaikilla seuduilla. Silloista sotaa ei voi etniseltä kannalta verrata Bosnia ja Hertsegovinan sotaan, ja se oli huomattavasti helpompi selittää.

Sanon tämän, jotta tietyt henkilöt ymmärtäisivät hieman paremmin todelliseen sovinnontekoon liittyvät valtavat vaikeudet. Sovinnontekoa tarvitaan ihmisten ja perheiden kesken, kaduilla ja kaupungeissa, varsinkin kun rauha on pelkästään – tai oli alussa pelkästään – sotilaallinen, pakotettu rauha.

Bosnian prosessi on tämän vuoksi esimerkillinen. Se on ehdottoman esimerkillinen, koska näin lyhyessä ajassa maahan on saatu rauha ja tulevaisuuteen suuntautuva suunnitelma, joka epävakaanakin on yhtä kaikki suunnitelma. On silti selvää, ettei Daytonia voida pitää lopullisena ratkaisuna, joten meidän on selkeästi tuettava perustuslain muuttamista, jotta kaikki Daytonin sopimuksen avoimeksi jättämät kysymykset saadaan ratkaistua. Sopimus saattoi olla järkevä tilapäisenä ratkaisuna, mutta se ei selvästikään edistä yhteisen poliittisen suunnitelman laatimista.

Meidän on tuettava aidon yhteisen poliittisen suunnitelman laatimista kaikkien kesken. Kaikilla tarkoitan tässä myös Bosnia ja Hertsegovinan nuoria ja heidän suhteitaan Eurooppaan, sillä yhdyn täysin hetki sitten sanottuun. Meidän on siksi helpotettava huomattavasti opiskelijavaihtoa Bosnia ja Hertsegovinan ja Euroopan unionin välillä.

  Alojz Peterle (PPE-DE). – (SL) Haluan aluksi kiittää Itävallan osoittamaa selkeää ja kunnianhimoista kiinnostusta Länsi-Balkaniin, joka on alueena edelleen ratkaisevan tärkeä yhteisen turvallisuutemme ja Euroopan unionin ulko- ja puolustuspolitiikan kannalta. Suhtaudun yhtä myönteisesti myös Bosnia ja Hertsegovinan edistymiseen kohti eurooppalaista tulevaisuutta. Seuratessamme vuosien mittaan Bosnia ja Hertsegovinan traagisia tapahtumia olemme halunneet nähdä enemmän EU:n toimintaa. Nyt paikalla on enemmän EU:n toimintaa poliittisessa ja sotilaallisessa mielessä. Kymmenen vuotta Daytonin jälkeen haluamme nähdä nyt myös lisää Bosnia ja Hertsegovinan toimintaa.

Euroopan unioni on tarjonnut Bosnia ja Hertsegovinalle uskottavat täysjäsenyyden tulevaisuudennäkymät ja todellista kehitystä, mutta näiden ehtona on yhä selvemmin Bosnia ja Hertsegovinan oma poliittinen tahto ja oman päätöksenteon laatu. Traagiset kokemukset ovat osoittaneet, ettei edistymistä voida taata, jos jokin Bosnia ja Hertsegovinan rakenneosista suljetaan ulkopuolelle tai jätetään vaille valtaa, ja että edistys voi perustua ainoastaan kaikkien identiteettien ja kaikkien osien arvon kunnioittamiseen.

Edistys nopeutuu entisestään, jos Euroopan unionin vaatimusta moniarvoisuuden kunnioittamisesta ja valmiutta yhteisten nimittäjien löytämiseksi tähdennetään ensimmäisessä tarjoutuvassa tilaisuudessa. Epäilemättä yksi näistä on uusi perustuslaillinen järjestely, sillä Daytonin sopimus näyttää tulleen tiensä päähän. Oletan, että myös tulevat puheenjohtajavaltiot osoittavat ehdotonta huomiotaan Länsi-Balkanin maille.

(Suosionosoituksia)

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen teille kovin kiitollinen tästä keskustelusta ja siinä esitetyistä puheenvuoroista. En pysty olemaan eri mieltä yhdestäkään niistä. Esiin tuomanne mielipiteet osoittavat, että neuvosto ja komissio ovat oikealla tiellä, ja me arvostamme tukeanne.

Voin olla ainoastaan yhtä mieltä jäsen Ludfordin kanssa. Kun tänään arvostelemme Daytonin sopimuksella aikaansaatuja rakenteita, meidän ei pidä unohtaa, että Dayton oli rauhan lähtökohta. Siksi meidän on oltava kiitollisia ja annettava tunnustusta – olkoonkin, että meidän on nyt myönnettävä, etteivät rakenteet olleet parhaat mahdolliset.

Lähes kaikki puhujat viittasivat siihen, että yksi Bosnia ja Hertsegovinan nykyisistä ongelmista on sen byrokraattiset hallintorakenteet. Vaikka näin epäilemättä onkin, emme saa unohtaa, minkä vuoksi ne luotiin. Ne luotiin vastineena sille epäluottamukselle, joka oli vallinnut etnisten ryhmien kesken. Ryhmät eivät luottaneet toisiinsa ja tahtoivat – ja niiden oli pakko – pysyä selvillä siitä, mitä vastapuoli aikoi. Viittaan vielä siihen, mitä arvoisa parlamentin espanjalainen jäsen totesi oman maansa sisällissodasta. Sama pätee tässäkin tapauksessa: me emme saa unohtaa, että nämä etniset ryhmät olivat tehneet toisilleen kauhistuttavia asioita.

Sikäli kuin me onnistumme vähentämään tätä epäluottamusta ja edistämään keskinäistä ymmärtämystä, johon jäsen Peterle viittasi, me onnistumme muuttamaan rakenteita, sillä mielestäni pyrkimys muuttaa asioita ylhäältä alaspäin ei ole perusteltua, jos tällainen keskinäinen luottamus puuttuu. Meidän on Euroopan unionissa varmistettava, että epäluottamus vähenee, ja meidän on kaikin tavoin edistettävä tällaista kehitystä. Meidän on käytännössä autettava Euroopan unionin arvot voitolle tässä maassa. Kannatan tietenkin sitä, mitä maan nuorista sanottiin. Meidän on tuettava heitä jollain tavalla, esimerkiksi helpottamalla heidän matkustamistaan ulkomaille, ja viisumien nykyistä helpompi saanti on luonnollisesti osa Euroopan unionin heille laatimaa pakettia.

Paljon kiitoksia vielä kerran puheenvuoroistanne. Neuvosto jatkaa yhdessä komission kanssa työtään kaikkien tänään asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen pannut merkille tämän keskustelun aikana laajan yksimielisyyden siitä, että bosnialaisten poliitikkojen omistajuutta on lisättävä ja että kansainväliselle yhteisölle on annettava uudet tehtävät. Minäkin haluan kiittää teitä tästä erinomaisesta keskustelusta, joka on osoittanut Euroopan parlamentin ja puheenjohtajavaltion sitoutumisen yhteiseen Länsi-Balkanin-politiikkaamme ja sen eurooppalaisiin tulevaisuudennäkymiin.

Meidän on kaikkien aihetta olla tyytyväisiä vakaus- ja assosiaatiosopimusta koskeviin neuvotteluihin, sillä ne ovat käynnistyneet erittäin hyvin Bosnia ja Hertsegovinan kanssa, vaikka onkin tunnustettava, että maalla on vielä monia haasteita edessään. Bosnia ja Hertsegovinassa on kyse täytäntöönpanosta, täytäntöönpanosta ja vielä kerran täytäntöönpanosta.

Olemme niin ikään kaikki yhtä mieltä siitä, että Daytonin sopimuksella saatiin sota loppumaan, mutta se ei varmastikaan tarjoa yhtä sopivia puitteita valtion moitteettomaan toimintaan. Siksi meidän on nähtävä itsemme perustuslaillisen kehityksen kumppaneina Bosnia ja Hertsegovinassa.

Monet teistä ovat tähdentäneet taloudellisen kehityksen tarvetta, ja olen täysin samaa mieltä. Siksi me esitimme Salzburgin tiedonannossa lukuisia ehdotuksia taloudellisesta kehityksestä, kaupasta ja investoinneista. Liittymistä edeltävässä avussa olemme jo nyt siirtyneet jälleenrakentamisesta taloudelliseen kehitykseen. Ehdotamme tiedonannossa alueellisen vapaakauppasopimuksen tekemistä nykyisten 31 kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen tilalle. Näin kannustettaisiin kauppaa ja investointeja ja siten myös tuotantoa ja työpaikkojen luomista alueella.

Lopuksi totean olevani täysin yhtä mieltä niiden kanssa, jotka korostivat tarvetta pyrkiä kohti maan liittymistä Euroopan unioniin tämän tai seuraavan sukupolven aikana. Tämän vuoksi Salzburgin tiedonantoon sisältyy ehdotuksia viisumien saannin helpottamiseksi ja apurahajärjestelmien luomiseksi.

Osoitukseksi omasta sekä komission ja puheenjohtaja Barroson sitoutumisesta asiaan lennän tällä viikolla Zagrebiin ja myöhemmin Sarajevoon.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 10.00.

(1) Ks. pöytäkirja.