Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 15. helmikuuta 2006 - Strasbourg

10. Valko-Venäjän tilanne 19. maaliskuuta toimitettavan presidentinvaalin edellä (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Valko-Venäjän tilanteesta 19. maaliskuuta toimitettavan presidentinvaalin edellä.

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, teille ei liene yllätys, että neuvosto on hyvin huolissaan Valko-Venäjän ikävistä tapahtumista, jotka liittyvät erityisesti 19. maaliskuuta toimitettavaan presidentinvaaliin. Neuvostolla on hiljattain ollut jälleen aihetta pohtia Valko-Venäjän tilannetta, ja olemme huolissamme panneet merkille, että presidentti Lukašenkon hallitus harjoittaa yhä voimakkaampia sortotoimia, eristäytyy entistä enemmän muusta maailmasta, eikä vähiten omasta tahdostaan. Panimme tietenkin tyytyväisinä merkille ETYJ:lle ja OIDHR:lle esitetyn kutsun tarkkailla vaaleja, mikä on ilman muuta askel myönteiseen suuntaan ja asia, johon olemme todellakin tyytyväisiä. Olemme kuitenkin edelleen huolissamme Valko-Venäjän yhä pahenevasta tilanteesta, ja voimme oikeutetusti kantaa huolta siitä, toimitetaanko tulevat vaalit demokraattisesti.

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto keskusteli Valko-Venäjän tilanteesta viimeksi 30. tammikuuta, ja ministerit sopivat uusista päätelmistä, joiden selkeä sisältö on se, että ETYJ:n mahdollisuudet hoitaa vaalitarkkailijan tehtäväänsä kaikkialla ja esteittä on varmistettava. Neuvosto on myös varoittanut, että se saattaa kohdistaa uusia rajoittavia toimenpiteitä vastuullisessa asemassa olevia henkilöitä kohtaan, mikäli presidentinvaaleissa ei noudateta kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja.

Valko-Venäjää koskevaa Euroopan unionin politiikkaa tarkistettiin viimeksi viime vuoden 7. marraskuuta annetuissa neuvoston päätelmissä, joissa tehtiin kompromissi siten, että yhtäältä sitoudutaan toimimaan kansan ja kansalaisyhteiskunnan puolesta, ja toisaalta noudatetaan entistä tiukempaa linjaa hallitusta kohtaan. Päätelmissä viitattiin myös siihen, että korkean edustajan Javier Solanan aikomuksena on nimittää alaisuudessaan toimiva Valko-Venäjän yhteyshenkilö.

Kaikki tiedämme varsin hyvin, että meidän pitää pohtia Valko-Venäjän hyväksi tekemäämme työtä pidemmällä aikavälillä. Ei ole mitenkään uskaliasta ennustaa, että 19. maaliskuussa pidettävät vaalit eivät tuo tullessaan minkäänlaista todellista muutosta tai olettaa näin tapahtuvan. Olemme tehneet paljon työtä välittääksemme viestimme ja varmistaaksemme, että se myös kuullaan hyvin. Tarkoituksemme oli itse asiassa tehdä helmikuun alussa yhteinen korkean tason aloite, johon osallistuisi Euroopan unionin ja Yhdysvaltain edustajia, eli neuvoston taloudellisten ulkosuhteiden ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pääosaston pääjohtaja Robert Cooper sekä Yhdysvaltain Euroopan asioista vastaava apulaisulkoministeri Dan Fried, mutta Valko-Venäjän viranomaiset kieltäytyivät myöntämästä näille kahdelle arvohenkilölle viisumia, joiden turvin he voisivat vierailla maassa samanaikaisesti. Näin ollen yhteisen aloitteen tekeminen on osoittautunut mahdottomaksi toteuttaa.

Olemme todenneet selvästi, että Valko-Venäjän viranomaiset ovat jättäneet käyttämättä tilaisuuden käydä avointa ja vapaata keskustelua kansainvälisen yhteisön kanssa, emmekä myöskään ole peittäneet pettymystämme siitä, mihin asiat ovat johtaneet. Haluan kuitenkin vielä jatkaa asiasta toteamalla, että 30. tammikuuta, jolloin neuvosto viimeksi kokoontui, Brysselissä vierailulla olevalla Valko-Venäjän yhdistyneen opposition presidenttiehdokkaalla Alexander Milinkevichilla oli epävirallinen tapaaminen jäsenvaltioiden edustajien kanssa, joiden joukossa oli lukuisia ministereitä, ja yli puolta jäsenvaltioista oli edustamassa ministeri. Hän tapasi myös pääsihteeri Solanan, komission puheenjohtajan Barroson sekä komission jäsenen Ferrero-Waldnerin. On aivan selvää, että tapaaminen oli Euroopan unionilta selkeä ja yksiselitteinen osoitus siitä, että se tukee Valko-Venäjän demokraattista prosessia, vaikka Euroopan unioni ei tietenkään voi tukea yksittäisiä ehdokkaita.

Vaikka Valko-Venäjä jonkinlaista arvostelua ansaitseekin – meidän on todellakin esitettävä sille jonkinlaista kritiikkiä – haluan painottaa, että Euroopan unionin toimien tarkoituksena ei ole eristää maata. Haluamme, että Valko-Venäjästä tulee demokraattinen, vakaa ja taloudellisesti menestyvä maa: Haluamme myös varmistaa, että se saavuttaa kaiken tämän ja erityisesti edellytykset päästä Euroopan neuvoston jäseneksi ja että säilyttää hyvät ja vahvat suhteet yleisesti ottaen kansainvälisen yhteisön ja erityisesti Euroopan unionin kanssa. Tämän vuoksi olemme tehneet selväksi, että mikäli Valko-Venäjällä edetään oikeaan suuntaan kohti kestävää kehitystä, sillä olisi ilman muuta mahdollisuus hyötyä eurooppalaisesta naapuruuspolitiikasta.

Haluamme korostaa, että olemme valmiit tarjoamaan apua Valko-Venäjän kansalle ja auttamaan maata integroitumaan Euroopan unionin rakenteisiin. Vaikka haluaisimmekin säilyttää normaalit ja ystävälliset suhteet maan kanssa, nykyisissä oloissa se ei ole mahdollista. Neuvosto ei sulje silmiään siltä, että maassa rikotaan jatkuvasti ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia, ja se aikoo tuoda esiin huolensa Valko-Venäjän jatkuvasti heikentyvistä oloista. Koska neuvosto haluaa edistää demokratian syntymistä Valko-Venäjälle, se haluaa yhä tosissaan sitoutua tähän asiaan sekä yhteistyöhön kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Aikaisemmin mainitsemassani tapaamisessa Milinkevichin kanssa keskustelimme keinoista, joilla voisimme auttaa maassa olevaa kansalaisyhteiskuntaa kampanjassaan demokratian puolesta, sekä siitä, minkälaisia vaihtoehtoja meillä on vaikuttaa suoraan niihin tahoihin, jotka kampanjoivat Valko-Venäjällä demokratian puolesta.

Vaikka vaalitulos on todennäköisesti itsestään selvä, meidän on yhdessä pyrittävä siihen, että Euroopan unioni kykenee edelleen jatkamaan toimiaan Valko-Venäjällä ja vaikuttamaan sen tapahtumiin. Kuten jo aikaisemmin totesin, hanke, johon Euroopan unioni on sitoutunut, on pitkäkestoinen, eikä meidän pidä antaa nykyisten vaikeuksien lannistaa meitä tai johtaa siihen, että unohdamme tavoitteemme.

Puhetta johti
varapuhemies Gérard ONESTA

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen Ferrero-Waldner olisi mielellään tullut tänne keskustelemaan kanssanne Valko-Venäjän tilanteesta. Hän on tehnyt intensiivisesti työtä Valko-Venäjää koskevien komission toimien kehittämiseksi siitä asti, kun toimikautemme alkoi, ja olen varma, että hän käyttää tilaisuutta hyväkseen keskustellakseen aiheesta Venäjän ulkoministerin kanssa Wienissä, missä he tapaavat tänään.

Minulla on komission jäsen Ferrero-Waldnerin ja komission puolesta ilo saada vaihtaa näkemyksiä kanssanne Valko-Venäjän tilanteesta 19. maaliskuuta toimitettavan presidentinvaalin edellä sekä komission työstä demokratisoinnin ja kansalaisyhteiskunnan edistämiseksi.

Aluksi haluan puhua hiukan Valko-Venäjän yleistilanteesta. Komissio on edelleen hyvin huolissaan siitä, ettei Valko-Venäjällä ole demokratiaa eikä siellä kunnioiteta ihmisoikeuksia. Tilanne on pahentunut entisestään vaalien lähestyessä, mikä on johtanut siihen, että oppositiota on viime kuukausina yritetty ankarin toimin estää saamasta ääntään kuuluviin, ja riippumaton lehdistö on pyritty vaientamaan.

Se, että ETYJ:n tarkkailijaryhmä on kutsuttu valvomaan presidentinvaalia ja että monille presidentti Lukašenkon vastaehdokkaista annetaan mahdollisuus osallistua presidenttikilpaan, on myönteistä, mutta nämä seikat eivät ole riittävä osoitus toimivasta demokratiasta. Nyt, kun ETYJ:n vaalitarkkailijat ovat aloittaneet työskentelyn paikan päällä, on tärkeää, että Euroopan unioni ja komissio edistävät toimillaan tarkkailijaryhmän työn jouhevaa etenemistä. Euroopan unionin myöhemmin esittämät näkemykset ja ratkaisut perustuvat ryhmän raporttiin.

Euroopan unionin suhtautumisesta tähän tilanteeseen totean, että tiedätte varsin hyvin sen yksiselitteisen viestin, jonka Euroopan unioni välitti Valko-Venäjälle ja jonka se toi uudelleen esiin yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa 30. tammikuuta. Euroopan unioni on painottanut sitä, miten tärkeänä se pitää demokraattisia vaaleja, ja se on myös tuonut esiin päätöksensä määrätä kohdennettuja pakotteita siinä tapauksessa, että vaalit osoittautuvat vilpillisiksi. Tasapainottaakseen tätä viestiä myönteisillä asioilla Euroopan unioni on toistanut tarjouksensa lähentää suhteitaan Valko-Venäjään, mikäli myöhemmin voidaan todeta, että maan demokratiakehitys on ollut vakuuttavaa.

Haluan nyt puhua komission erityistoimista ja korostaa, että komissio on täyttänyt lupauksensa vahvistaa rooliaan Valko-Venäjällä. Koska maan hallitus on yhä enemmän pyrkinyt estämään kansalaisjärjestöjen toiminnan ja rajoittamaan niille kohdennettavaa ulkomaan apua, komissio on puuttunut asiaan ja lisännyt tämäntyyppisen avun myöntämistä Valko-Venäjälle. Pelkästään vuonna 2005 se varasi 8,9 miljoonaa euroa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa edistäviin hankkeisiin. Avun toimittamisen tiellä olevien esteiden poistamiseksi on kehitetty luovia ratkaisuja. Olemme näin ollen siirtäneet osan tuestamme kansalaisjärjestöille, jotka toimivat Valko-Venäjän ulkopuolella. Maanpaossa olevalle eurooppalaiselle humanistiselle yliopistolle (EHU) viime vuoden joulukuussa myöntämämme 2,2 miljoonaa euroa sekä riippumattomille tiedotusvälineille antamamme tuki ovat hyviä esimerkkejä tästä uudesta menettelytavasta.

Riippumattomista tiedotusvälineistä voin ilokseni todeta, että komissio on yksi tärkeimmistä avunantajista. Olemme tukeneet päivittäisiä radion uutislähetyksiä Valko-Venäjällä sekä venäjän että valkovenäjän kielellä. Tärkein saavutuksemme on kuitenkin tiedotusvälinehanke, johon on varattu 2 miljoonan euroa ja jota käynnistetään parhaillaan. Se kattaa radio- ja televisiolähetykset, Internet-toiminnan, Valko-Venäjän riippumattomille tiedotusvälineille suunnattavan tuen sekä valkovenäläisten toimittajien koulutuksen. Hankkeen ansiosta erityisiä televisio- ja radio-ohjelmia voidaan alkaa lähettää helmikuusta lähtien hyvissä ajoin ennen vaaleja. Uskomme, että tämä hanke, jota puoltavat koko Euroopan kattava työryhmä ja Valko-Venäjän tarpeisiin vastaaminen – ei propagandaa, selkeitä uutisia ja puhdasta ajanvietettä – tavoittavat oikeutetusti suuria kansanosia.

Lisäksi komissio on päättänyt lähettää valtuuskunnan Minskiin, mutta valitettavasti Valko-Venäjän viranomaiset eivät ole vielä antaneet tähän suostumusta. Odottaessamme asian etenemistä sijoitamme Kiovaan asiainhoitajan, jonka on määrä matkustaa Minskiin usein.

Lopuksi totean, että viime maanantaina komissio kutsui koolle kaikki Valko-Venäjää tukevat kansainväliset avunantajat laatimaan suunnitelmia. Kyseisessä tapaamisessa pohdittiin yhdessä vaalien jälkeen tarjottavaa tukea. Tapaaminen oli viesti siitä, että tukea ja koordinointitoimia ei vähennetä vaalien jälkeen.

Yhteenvetona haluan korostaa, että Valko-Venäjän demokratiaprosessi jatkuu todennäköisesti pitkään, ja se voi viime kädessä onnistua ainoastaan, jos maan kansa tukee sitä. Tämän vuoksi meidän pitää edelleen lisätä valveutuneisuutta koko Valko-Venäjän kansan keskuudessa niin, että tuemme kansalaisyhteiskuntaa ja helpotamme ihmisten välistä kanssakäymistä. Koska Valko-Venäjä on tullut tienhaaraan, nyt jos koskaan on ratkaisevan tärkeää, että me yhdessä pyrimme toteuttamaan yhteisen strategian ja olemme valmiit reagoimaan, kun maassa kehittyviin tilanteisiin. Komissio sitoutuu vastaisuudessakin hoitamaan osuutensa.

  Charles Tannock, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, 19. maaliskuuta Valko-Venäjällä järjestetään presidentinvaalit, ja vielä on mahdollisuus, että kyseinen maa saavuttaa sille kuuluvan paikkansa Euroopan demokraattisten maiden joukossa ja toimittaa vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit. Todellisuudessa mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin pienet, koska siitä lähtien, kun presidentti Lukašenko valittiin presidentiksi vuonna 1994, hän on tehnyt maasta muista eristäytyneen poliisivaltion ja lavastetun demokratian.

Jo ennestään heikko ihmisoikeustilanne on pahentunut entisestään sen jälkeen, kun maassa hyväksyttiin vallankumouksen vastainen laki, jonka tavoitteena on tukahduttaa mielenosoitukset. Lisäksi monia oppositiojohtajia on vangittu valheellisista korruptiorikoksista, tai joissakin tapauksissa he ovat yksinkertaisesti kadonneet tai heidät on luultavasti murhattu. Presidentti Lukašenkon henkilöpalvonnan värittämien julistusten sanoma on kummallinen yleisslaavilainen, länsimaiden vastainen nationalismi.

Riippumattomien mielipidemittauksien mukaan hänen kannatuksensa on noin 55 prosenttia. Hänen uskotaan tekevän mitä tahansa saavuttaakseen maagisen 77 prosentin kannatuksen. Ehdokkaiden rekisteröinnin on määrä tapahtua 21. helmikuuta mennessä, ja haluan osoittaa kunnioitusta yhdistyneen opposition ehdokkaalle Alexander Milinkevichille, jonka kampanja rajataan kahteen 30 minuutin mittaiseen televisio- ja radiohaastatteluun, kun taas Lukašenko käyttää aikaa kampanjointiin niin paljon kuin haluaa ja esiintyy päivittäin valtionpäämiehenä tiedotusvälineissä ja syyttää samalla vastustajiaan siitä, että nämä ovat roistoja tai länsimaalaisia palkkasotureita.

Vetoan Valko-Venäjään, jotta se hyväksyisi oikeuden suorittaa riippumattomia ovensuukyselyitä, jotka auttaisivat osoittamaan tulokset oikeaksi, mutta tätä pyyntöä tuskin huomioidaan. Ei ole yllättävää, ettei Euroopan parlamenttia ole kutsuttu tarkkailemaan vaaleja. Puheenjohtajakokouksen olisi kuitenkin hyväksyttävä määrärahat, joiden avulla myös parlamentin jäsenet voivat osallistua tarkkailuun ETYJ:n kautta. Myös Venäjää on muistutettava siitä, että koska se tarjoaa Valko-Venäjän hallitukselle hyvin edullista kaasua (50 Yhdysvaltain dollaria / 1 000 m3), sen pitäisi myös tukea Valko-Venäjän demokraattista kehitystä, koska se on Euroopan neuvoston täysjäsen.

Lopuksi haluan sanoa suhtautuvani myönteisesti siihen, että Tacis-ohjelmasta on varattu 2 miljoonaa euroa vapaisiin yleisradiolähetyksiin Valko-Venäjällä sekä kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, kuten komission jäsen Borg mainitsi.

  Jan Marinus Wiersma, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, 16. joulukuuta viime vuonna Minskissä toimiva parlamentti, joka ei ole demokraattisesti valittu elin, suostui Lukašenkon ehdotukseen, että presidentinvaalit siirrettäisiin pidettäväksi 19. maaliskuuta. Tämä on esimerkki siitä täysin omavaltaisesta tavasta, jolla Lukašenko toimii, ja se on myös osoitus siitä, että hänellä ei ole minkäänlaista aikomusta luovuttaa valtaa vaaliprosessin kautta. Tämän vuoksi joudumme jälleen kerran pelkäämään, että Valko-Venäjän demokratiaprosessi joutuu väistymään hyvin vilpillisten toimintatapojen tieltä.

Oppositio joutuu kestämään päätöksen pahimmat seuraukset. Miten se pystyy käynnistämään kampanjan, jos sen ehdokkaat päätyvät vankilaan, kuten sosiaalidemokraattien Statkevichille kävi, ja jos hallitus valvoo tiedotusvälineitä? Viranomaiset yrittävät tehdä parhaansa tehdäkseen opposition elämästä mahdollisimman vaikean, ja lisäksi he ovat lyhentäneet kampanjointiaikaa yli puolella.

Meidän pitää edelleen kiinnittää ihmisten huomio näihin demokraattisten arvojen häpeämättömiin loukkauksiin, joita Euroopan unionin naapurivaltiossa tapahtuu. Vaikka meidän on jälleen kerran korostettava, ettemme voi hyväksyä Lukašenkon toimia, meidän on myös painotettava uudelleen sitä, että mikäli maan johto vaihtuu, tie nykyistä läheisempään suhteeseen Euroopan unionin kanssa on avoin. Mitä vielä voimme tehdä? On valitettavaa, että Lukašenkon ja Euroopan parlamentin väliset suhteet ovat huonontuneet siihen pisteeseen, että, toisin kuin ETYJ, meitä ei ole kutsuttu osallistumaan vaalitarkkailuryhmään.

Vaikka tämä on hyvä merkki ja seurausta vankkumattoman kriittisestä asenteestamme Valko-Venäjän hallitusta kohtaan, meidän täytyy toisaalta kysyä itseltämme, miksi Euroopan parlamentti ei voisi yksinkertaisesti osallistua ETYJ:n tarkkailijaryhmään Euroopan unionin virallisena edustajana. Olemme hyvillämme ETYJ:lle esitetystä kutsusta, mutta haluamme myös korostaa, että niiden kansainvälisten normien täyttäminen, joihin Valko-Venäjä on ETYJ:n jäsenenä sitoutunut, edellyttää muutakin kuin pelkkiä korulauseita. Tämän vuoksi toivomme, että ETYJ:n tarkkailijaryhmä pystyy hoitamaan tehtävänsä tavanomaiseen tapaan ja kehottaa Valko-Venäjän hallitusta auttamaan sitä työssään.

Lopuksi totean, että vaikka tilanne on pahentunut entisestään – neljä vuotta sitten osallistuin tarkkailutehtävään ja mielestäni tilanne on nyt vielä pahempi kuin silloin – meidän on tehtävä kaikkemme ja ennen kaikkea emme saa jättäytyä toimettomaksi tukeaksemme oppositiota, joka onnistui tällä kertaa esittelemään yhteisen ehdokkaan. Toivon, että parlamentti aikoo tämänpäiväisen julkilausuman avulla joka tapauksessa antaa moraalista tukea oppositiolle ja ehdokas Alexander Milinkevichille.

  Elisabeth Schroedter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, yhdyn siihen, mitä edelliset puhujat ovat sanoneet. Toivo siitä, että presidentinvaalit johtavat uuteen aikakauteen ja mahdollisesti demokratiaan, heikkenee päivä päivältä, ja joka päivä presidentti Lukašenko keksii uusia keinoja sortaa oppositiota ja niitä maansa kansalaisia, jotka vaativat oikeutta ajatella toisin. Tästä syystä maa tarvitsee yhä enemmän ulkopuolista apua. Emme saa lannistua siitä tavasta, jolla demokraattinen osallistuminen estetään heti alkuunsa, sillä kansa haluaa vapautta. Tiedämme, miten vaikea asiaan on sitoutua, kun vaaleihin, kuten näihin tuleviin, puututaan. Meidän on tämän vuoksi pidettävä mielissämme, ettei vaalipäivä merkitse mitään takarajaa. Puhumme päinvastoin jatkuvasta prosessista.

Meidän on tarkkailtava, minkälaisten pienten eleiden kautta Valko-Venäjän kansa ilmaisee halunsa saavuttaa vapaus ja demokratia. Koska maalla on todelliset valmiudet luoda oikea demokratia, haluan painottaa, että komission ja neuvoston nykyiset toimet näiden valmiuksien vahvistamiseksi ovat täysin riittämättömiä, koska ne ovat liian hitaita, joustamattomia ja tehottomia. Haluan pyytää neuvostoa todella käymään käsiksi sille annettuun tehtävään ja soveltamaan ulkomaanapua koskevia sääntöjä tähän erityistilanteeseen ja tekemään näin mahdollisimman pian sekä lopettamaan pelkän puhumisen ja ottamaan käyttöön tehokkaita keinoja, sillä muussa tapauksessa joudumme syyttämään itseämme tästä ongelmallisesta tilanteesta.

  Věra Flasarová, GUE/NGL Group-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kuulijat, suhteista Valko-Venäjään vastaavan valtuuskunnan Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston jäsenenä en voi hyväksyä päätöslauselmaluonnosta, ja selitän nyt miksi. Parlamentin keskustelujen perusteella voidaan ymmärrettävästi olettaa, että opposition ehdokas voisi voittaa Valko-Venäjän vaalit, mutta me tiedämme, että Lukašenko jatkaa tehtävässään. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Minkälaisiksi suhteemme Valko-Venäjään muodostuvat? Meidän täytyy muistaa, ettei Valko-Venäjä ole pelkästään yhtä kuin Lukašenko ja etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset vaan kansakunta, jonka kokemukset hallintojärjestelmästä eivät ole olleet pelkästään kielteisiä, koska kansa eittämättä nauttii joistakin sosiaalisista eduista, kuten maksuttomasta koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Me kaikki tiedämme varsin hyvin, miten tiiviit suhteet Valko-Venäjän ja Moskovan välillä on ja miten tärkeää tämän pienen maan kehitys on sen suurelle naapurimaalle. Ei ole mikään salaisuus, että molemmat maat valmistautuvat aikaisempaa tiiviimpiin suhteisiin. Euroopan unionin Valko-Venäjään soveltama strategia on siis viime kädessä myös Venäjään sovellettava strategia.

  Paul Marie Coûteaux, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tapani mukaan haluan vain muutamalla sanalla ilmaista olevani eri mieltä siitä, mitä neuvosto ja komissio ovat juuri sanoneet.

Tässä kuten muissakin tapauksissa on mielestäni melko helppoa moittia suvereenia maata siitä, ettei se ole kaikin tavoin mukautunut meidän määräämiimme malleihin, joihin perusteella jokin hallitus voidaan tunnustaa. Tämä tunnustaminen tehdään tosiasiassa sen mukaan, miellyttääkö hallitus meitä jostakin aivan muusta syystä vai ei.

Neuvostoimperiumin romahtamisen jälkeen Valko-Venäjä jätettiin sellaisten riistäjäryhmien armoille, joiden toiminta ei ollut enää oikeutettua, koska se palveli tiettyjen monikansallisten tai kansallisten yritysten etua. Tämä johti lopulta siihen, että ministerit myivät omaksi edukseen julkista omaisuutta pala palalta, useimmiten eurooppalaisille yrityksille. Tätä kutsuttiin liberalisoinniksi. Kaikille kävi selväksi, että Valko-Venäjää käyttivät hyväkseen jotkin Länsi-Euroopan suuret valtiot, jotka olisivat varsin mielissään, jos Valko-Venäjä kääntyisi kaikkine rikkauksineen suurta sisarvaltiotaan, Venäjää, vastaan.

Hyvät kuulijat, yksinkertaisen propagandan ei pidä sokaista meitä. Jos meitä tänään kehotetaan tuomitsemaan Minskin viranomaiset, ei tätä tehdä Valko-Venäjän kansan hyväksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että voisimme sokeasti toimia edistää Yhdysvaltojen strategiaa, jonka tavoitteena on rajoittaa Venäjän valtaa mahdollisimman paljon riistämällä siltä sen luonnollisimmat historialliset ja maantieteelliset liittolaiset. Tällainen on jumalana leikkimistä, kuten Ukrainassa tapahtui vuosi sitten, eikä se ole hyväksi todelliselle Euroopalle, jonka on otettava Venäjä ja kaikki tämän liittolaiset keskuuteensa, minkä se tekee ennemmin tai myöhemmin.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjä on Euroopan unionille mittava haaste, koska sitä kohtaan harjoittamamme painostus on ollut tähän asti tuloksetonta.

Meidän on nyt ryhdyttävä toimiin demokratian tukemiseksi Valko-Venäjällä. Tämä edellyttää lukuisia järjestelyjä. Valko-Venäjällä harjoittamamme ihmisoikeustarkkailun on perustuttava parlamentin päätöslauselmaan vuosittaisesta ihmisoikeusraportista sekä Valko-Venäjän asioista vastaavan komission ja neuvoston erityisedustajan antamiin tietoihin. Parlamentin päätöslauselmia on annettava uusista ja kriittisistä tilanteista.

Vihamielisessä poliittisessa ja oikeudellisessa ympäristössä toteuttamiemme toimien on perustuttava naapuruuspolitiikan välineeseen tai erilliseen ihmisoikeusvälineeseen. Erityisesti on kehitettävä Euroopan unionin sitoumuksia tarjota yhdessä luotettavien kumppanien kanssa taloudellista apua riippumattomille tiedotusvälineille. Komission viimeisin valintamenettely on herättänyt epäilyksiä, jotka on esitetty tänään komission käsiteltäväksi jätetyssä uusimmassa kysymyksessä.

  Jan Tadeusz Masiel (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjä on erikoinen maa, se on viimeinen diktatuuri Euroopassa. Se on köyhtynyt maa. Se on köyhtynyt muun muassa siksi, ettei se ole koskaan historiansa aikana kokenut vapautta toisin kuin monet, elleivät kaikki, sen naapurit. Miten se voi nyt tavoitella vapautta, jota se ei ole koskaan tuntenut? Se ei tiedä, mitä se tavoittelee. Valkovenäläiset eivät pyydä paljon ja he ovat hyvin kärsivällisiä. Jos käy ilmi, että 19. maaliskuuta pidettäviä vaaleja on vääristelty, kansa odottaa niin kauan, kunnes se saa vapaat vaalit joskus tulevaisuudessa.

Kaikesta huolimatta meidän ei pidä juuri nyt säästellä ponnisteluja varmistaaksemme, että 19. maaliskuuta toimitettavat vaalit ovat vapaat. Ei ole hyväksi, että yksi ihminen on vallassa pitkään. Annetaan Valko-Venäjän tehdä vapaasti valinta istuvan presidentin ja Alexander Milinkevichin välillä.

  Anna Záborská (PPE-DE). – (SK) Elimme Slovakiassa neljänkymmenen vuoden ajan niin kutsutusta voiton helmikuusta 1948 alkaen samankaltaisen hallinnon alaisuudessa kuin Valko-Venäjä nykyään. Kommunistipuolueen johtama valtion koneisto tukahdutti kaikenlaisen vastarinnan lisäksi kaikki vapaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion ilmaisut ja merkit. Ihmiset, jotka eivät ole kokeneet diktatuuria voivat vain vaivoin kuvitella, minkälaisia seurauksia sillä on.

Panemme huolestuneina merkille, että Valko-Venäjän viranomaiset lisäävät parhaillaan painostustoimia kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Riippumattoman lehdistön ja kansalaisjärjestöjen väkivaltaiset lakkauttamistoimet jatkuvat.

Valko-Venäjän korkein oikeus päätti 6. helmikuuta 2006 jälleen yhden kansalaisjärjestön eli Valko-Venäjän nuorten ja lasten järjestöjen liiton yhdistyksen (RADA) lakkauttamisesta.

On tarkoituksenmukaista, että Euroopan unioni painostaa yhä voimakkaammin Valko-Venäjää. Olen kiitollinen siitä, ettemme pelkästään ilmaisseet huolestuneisuuttamme niistä ankarista toimenpiteistä, joita maassa on toteutettu riippumattomia tiedotusvälineitä, kansalaisjärjestöjä ja uskonnollisia järjestöjä sekä joitakin koulutuslaitoksia vastaan. Panen erityisen tyytyväisenä merkille komission päätöksen rahoittaa riippumattomia radio- ja televisiolähetyksiä Valko-Venäjälle. Radioasema Deutsche Welle ansaitsee niin ikään kiitoksemme. Toivon, että alkuperäistä päätöstä tehdä lähetyksiä venäjän kielellä on muutettu ja että valkovenäläiset voivat kuunnella lähetyksiä omalla äidinkielellään, mikä on erityisen tärkeää näinä vaaleja edeltävinä päivinä. Valko-Venäjän viranomaisten kanssa käymissäni keskusteluissa on käynyt ilmi, että venäjänkielisillä lähetyksillä saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia. Nyt vaalien edellä Euroopan unionin olisi toteutettava yhteisiä toimia, jotta Valko-Venäjällä voitaisiin saada aikaan todellinen demokraattinen muutos.

   Joseph Muscat (PSE). – (MT) Arvoisa puhemies, kiitos. Vaikka olemme liikkeellä päivän liian myöhässä, olen sitä mieltä, että Euroopan parlamentti haluaa välittää tänään Valko-Venäjän kansalle myötätuntoisen viestin. Viesti osoitetaan kansalle, jolta on evätty vapaus valita johtajansa, kuten maan tapahtumat ovat osoittaneet. Tähän asti olemme puhuneet parlamentissa vaaleista. Jotta asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä, tulevaa tapahtumaa olisi kutsuttava lähinnä mielivaltaiseksi vahvistusmenettelyksi. On syytä panna merkille, että viimeisten kuukausien aikana Euroopan unioni on edistynyt valtavasti ja toteuttanut konkreettisia toimia Valko-Venäjän kansan hyväksi. Haluan kiittää suhteista Valko-Venäjään vastaavan valtuuskunnan puolesta neuvostoa ja komissiota, mutta on tehtävä vielä enemmän. Meidän on nyt osoitettava voimakasta tukea Valko-Venäjän kansalle ja erityisesti maan nuorille. Ne viranomaiset, jotka haluavat rajoittaa vapautta, tietävät, että nuoret saattavat toimia muutoksen aikaansaamisen keskushahmoina. Viranomaiset ovat lakkauttaneet jopa RADA-järjestön, joka edustaa Valko-Venäjän nuoria Euroopan nuorisofoorumissa. Tämä on mitä paheksuttavin teko. Ilmaisemme jälleen tukemme Valko-Venäjän kansalle ja erityisesti nuorille, ja lupaamme seistä heidän rinnallaan totuuden hetkellä.

  Anne E. Jensen (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, varmasti kovinkaan moni ei usko, että Valko-Venäjällä 19. maaliskuuta toimitettavassa presidentinvaalissa noudatettaisiin toiveidemme mukaisesti edes kaikkein olennaisimpia demokratian perussääntöjä. Meillä on kaikki syyt uskoa, että tulos on päinvastainen. Presidentti Lukašenko tekee kaikkensa puolustaakseen asemaansa ja vahvistaakseen diktatuuriaan. Oppositiolta on riistetty yhdenvertaiset mahdollisuudet välittää poliittista sanomaansa, ja yhdistyneen opposition ehdokkaan Milinkevichin vaalikampanjasta on kehkeytymässä hyvin vaikea. Meidän on tehtävä kaikkemme tukeaksemme Valko-Venäjän demokraattista rintamaa vaalien edellä. Haluan esittää kuitenkin vedota erityisesti siihen, ettei Valko-Venäjää unohdettaisi vaalien jälkeen. Yhdyn neuvoston puheenjohtajan Winklerin näkemykseen siitä, että demokratian saavuttaminen Valko-Venäjällä edellyttää pitkäkestoisia toimia, joita meidän on jatkettava vaalien jälkeenkin. Haluan kiittää komission jäsentä Borgia hänen aikeestaan noudattaa juuri tällaista strategiaa.

  Jonas Sjöstedt (GUE/NGL). – (SV) Arvoisa puhemies, kuulun siihen osaan ryhmässäni, joka uskoo, että ryhmän olisi pitänyt allekirjoittaa yhteinen päätöslauselmaesitys. Kadun sitä, ettemme tehneet niin.

Tilanne Valko-Venäjällä pahenee koko ajan. Edellytykset demokraattisiin vaaleihin ovat valitettavasti hyvin vähäiset. Oppositio – sekä poliittinen oppositio että vapaa ammattiyhdistysliike – ovat järjestelmällisen vainon kohteena. Kriittisillä riippumattomilla tiedotusvälineillä on hyvin vähän liikkumavaraa.

Tässä tilanteessa meidän on tehtävä kaikkemme tukeaksemme demokraattista rintamaa ja varmistettava oikeudenmukaiset vaalit ja tehokas vaalitarkkailu. On vain yksi tapa osoittaa yhteenkuuluvuutta Valko-Venäjän kanssa. Meidän on vaadittava, että valkovenäläiset saavat itse päättää tulevaisuudestaan. Tämä edellyttää demokratiaa.

  Inese Vaidere (UEN). – (LV) Hyvät kuulijat, vapaa tiedonkulku Euroopasta käsin on ratkaisevan tärkeää Valko-Venäjän demokratian tukemisessa.

Haluaisin korostaa, että ensinnäkin niillä varoilla, jotka osoitimme Valko-Venäjän radiolähetyksiä varten, ei ole tähän mennessä ollut toivottua vaikutusta. Euroopan komissio päätti tehdä 2 miljoonan euron arvoisen sopimuksen saksalais-venäläiselle yhtymän kanssa Valko-Venäjälle tarkoitettujen televisio- ja radiolähetysten tekemiseksi, vaikka tiedettiin, että Venäjän televisioasema oli jo solminut rahakkaita sopimuksia Valko-Venäjän hallituksen kanssa ja että lähetykset toimitetaan Venäjältä käsin. Tällaista rahantuhlausta ei mielestäni voida hyväksyä. Viime kädessä kaikki tämä voi tukea Lukašenkon hallintoa.

Toiseksi totean, että Euroopan unionin on tuettava Valko-Venäjän demokraattista lehdistöä.

Kolmanneksi, meidän pitäisi harkita Euroopan unionin viisumien myöntämisen helpottamista tavallisille Valko-Venäjän kansalaisille, tiedemiehille ja kulttuurin parissa työskenteleville siten, että samalla rajoitettaisiin yhä tiukemmin viisumin myöntämistä vallassa olevan hallinnon edustajille ja heidän perheilleen.

Haluan lopuksi kehottaa komissiota ja neuvostoa vaatimaan itsepintaisemmin, että poliittista syistä vangittuna oleva oppositiojohtaja Mikhail Marinich vapautetaan.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Nyt, kun vaaleihin on aikaa hiukan yli kuukausi, Valko-Venäjän tilanne ei anna paljoakaan toivoa siitä, että maan presidentinvaalit olisivat demokraattiset, vapaat ja oikeudenmukaiset.

Toistaiseksi yksikään ehdokas ei ole rekisteröitynyt virallisesti, ja kaikkien valtion tiedotusvälineiden harjoittaman voimakkaan propagandakampanjan aiheena on vain yksi tuleva ehdokas (nykyinen presidentti Alexander Lukašenko). Lehdistöanalyysi osoittaa, että koko maassa on muodostumassa mielipide, jonka mukaan nykyiselle presidentille ole vaihtoehtoa, ja kansalaisten ehdoton enemmistö äänestää häntä, koska ainoastaan Alexander Lukašenko voi taata vakauden maassa, jonka saavutukset ovat kiistattomat. Presidentin vastustajat ovat ilmeisesti hyödyttömiä lurjuksia, kun taas länsimaat eivät ymmärrä Valko-Venäjän tilannetta ja yrittävät luoda maahan epävakautta, mutta eivät siinä onnistu Valko-Venäjän presidentin Lukašenkon vuoksi. Valtiosta riippumattomien tiedotusvälineiden sortaminen jatkuu yhä kiivaampana.

Euroopan unionin tuki on tässä tilanteessa ensiarvoisen tärkeää, mutta se on riittämätöntä ja sitä annetaan liian myöhään, minkä vuoksi sillä on vähän vaikutusta. Onko tässä todellakin kaikki, mitä Euroopan unioni pystyy tekemään puolustaakseen naapurivaltionsa mielipide- ja lehdistövapautta?

  Andrzej Jan Szejna (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, 19. maaliskuuta Valko-Venäjällä toimitetaan presidentinvaalit. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että nyt on aika tukea Valko-Venäjän demokraattisen rintaman toimintaa. Meidän pitäisi ensisijaisesti pyrkiä helpottamaan vapaan ja demokraattisen äänestyksen toteutumista. On varmistettava, että jokaisessa vaaleihin sisältyvässä menettelyssä ja ääntenlaskennassa toimitaan täysin avoimesti ja että kaikkiin ehdokkaisiin sovelletaan samoja ehtoja.

Lukašenkon toimet ovat antaneet aivan liikaa aihetta vakavaan huoleen. Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston läsnäolo maassa presidentinvaalien aikana on erittäin tärkeää. Meidän pitäisi vaatia Valko-Venäjän viranomaisia esittämään kutsunsa molemmille toimielimille mahdollisimman pian.

Valko-Venäjän kansalaisten tilanne tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja ilmaisuvapautta koskevassa asiassa on hiljalleen pahenemassa, minkä vuoksi tuemme voimakkaasti radiolähetysten aloittamista Puolasta, Liettuasta ja mahdollisesti Ukrainasta. Tämän lisäksi Valko-Venäjän hallituksen toimet Valko-Venäjän Union of Poles -järjestöä ja romanivähemmistöä vastaan sekä päätös kieltää reformoitu evankelinen kirkko ovat esimerkkejä siitä, ettei vähemmistöjen oikeuksia eikä liioin kokoontumis- ja uskonnonvapautta kunnioiteta.

  Rolandas Pavilionis (UEN). – (LT) Sen lisäksi, että Minskistä on kantautunut huonoja uutisia, olemme saaneet hyviä uutisia Vilnasta. Liettuan hallitus hyväksyi tänään eurooppalaisen humanistisen yliopiston EHU:n, joka karkotettiin Minskistä ja joka on aloittanut toimintansa uudelleen Vilnassa. Tämä on tulos siitä kovasta työstä, jota eräät Euroopan parlamentin jäsenet sekä Euroopan komission edustajat ja liettualaiset diplomaatit ovat asian hyväksi tehneet. Kyseisen yliopiston opiskelijat antavat epäilemättä konkreettista toivoa uudesta alusta Valko-Venäjällä. Samaan aikaan Minskistä on kantautunut ikäviä uutisia. Diktatuuri lisää koko ajan painostustoimiaan hallintoa vastustavia nuorten demokraattisia kansalaisjärjestöjä vastaan. Valko-Venäjän nuorten ja lasten järjestöjen liiton RADA:n toiminta on kielletty hallituksen päätöksellä. Tämän nuorisojärjestö oli jo saanut osakseen kansainvälistä tunnustusta, ja se kehitti Valko-Venäjän nuorten ja monien eurooppalaisten nuorisojärjestöjen välisiä suhteita. Tämän vuoksi haluan vedota kaikkiin kollegoihini ja luottaa siihen, että he yhtyvät vaatimukseen lopettaa Valko-Venäjän nuorisoon ja heidän muodostamiin järjestöihin kohdistuvat sortotoimet.

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Puhun nyt neuvoston puolesta tämän keskustelun päätteeksi.

(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan aloittaa puheenvuoroni toteamalla selkeästi – koska tämä asia nostettiin esiin keskustelun aikana – että mikä tahansa valtio on oikeutettu ilmaisemaan huolensa ihmisoikeuskysymyksistä missä päin maailmaa tahansa, eikä ihmisoikeusrikkomuksia vastaan kohdistettu arvostelu ole sama asia kuin se, että puututaan jonkin maan sisäisiin asioihin. Tämä tosiasia vahvistettiin Wienin ihmisoikeuskonferenssissa, joka pidettiin niinkin hiljattain kuin vuonna 1993. Sen seurauksena Euroopan unionilla, kuten millä tahansa valtiolla, on täysi oikeus puuttua jonkin toisen maan ihmisoikeusasioihin. Näin Euroopan unioni nyt toimii, ja olen kiitollinen parlamentille sen sitoutumisesta tähän asiaan ja niistä selkeistä lausumista, joita tässä keskustelussa on tuotu esiin. Esittämällä niitä helpotatte neuvoston ja komission työtä, koska on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unionin toimielimet puhuvat samaa kieltä tällaisissa asioissa.

Saanen sanoa vastauksena jäsen Schroedterin puheenvuoroon, että on varmasti perusteltua todeta, ettei käytettävissä olevia keinoja ole tähän mennessä käytetty tehokkaasti. Tämä on asia, jota pyrimme parantamaan, ja tältä pohjalta haluan sanoa, että naapuruuspolitiikka uutena ulkomaanavun välineenä parantaa varmasti asioita. Pyrimme tähän, jotta resurssien aiempaa tehokkaampi käyttö voidaan varmistaa.

Haluan tuoda esiin toisenkin asian, johon monet ovat puheenvuoroissaan tänään viitanneet, eli Wienissä Venäjän ulkoministerin kanssa järjestettävän ulkoministeritroikan tapaamisen. Komission jäsen Borg ilmoitti tästä asiasta, koska komission jäsen Ferrero-Waldner osallistuu myös tapaamiseen. On sanomattakin selvää, että Valko-Venäjä sisältyy tässä tärkeässä tapaamisessa käsiteltäviin asioihin, koska on todella tärkeää, että Venäjä kertoo, mikä on sen kanta tästä asiasta, sillä me kaikki tiedämme, että Venäjällä on eittämättä vaikutusta siihen, mitä maassa tapahtuu.

Keskustelussa on tuotu esiin vielä eräs asia, johon haluamme suhtautua hyvin vakavasti. Kun korkeakoulun opettajien, nuorten ja kansalaisjärjestöjen jäsenten välille pyritään luomaan uusia yhteyksiä, on olennaisen tärkeää, että näille henkilöille annetaan mahdollisuus matkustaa ulkomaille, ja tämä on todellakin kysymys, jota meidän olisi syytä pohtia tarkoin. Nämä ihmiset panevat vaakalaudalle vapautensa kampanjoidessaan demokratian puolesta, eikä olisi oikein, jos emme antaisi heille mahdollisuutta tehdä työtä toimielintemme kanssa Valko-Venäjän demokratisoinnin hyväksi.

Puheissa on viitattu presidentinvaaleihin, jotka olisivat tarjoaisivat Valko-Venäjälle mahdollisuuden johtaa asioita oikeaan suuntaan. Kuten useat parlamentin jäsenet ovat todenneet, todennäköisyys siihen, että se toimii näin, ei ole kovin suuri, ja sekä komission että neuvoston on pohdittava, miten ne aikovat toimia siinä tapauksessa, että vaaleissa ilmenee sääntöjenvastaisuuksia. Samalla kun valmistaudumme toimimaan tällaisessa tapauksessa, meidän on varmistettava, että tapahtuipa mitä tahansa toimillamme ei ole väärää kohdetta, kuten pakotteiden asettamisessa usein tapahtuu. Mitä sitten teemmekin, emme halua vahingoittaa kansalaisyhteiskuntaa. Haluamme päinvastoin edistää sen hyvinvointia, ja haluamme tehdä kaikkemme, jotta Valko-Venäjällä saadaan aikaan kestävä ja perusteellinen muutos. Tämä on se, mitä tahdomme tehdä, ja tähän neuvosto työssään pyrkii.

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä kaikista heidän antamistaan kommenteista, jotka yleisesti ottaen vahvistavat parlamentin sitoutumista demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen Valko-Venäjällä.

Kuten avauspuheenvuorossani totesin, komissio on toiminut Valko-Venäjällä aktiivisesti tukemalla kansalaisjärjestöjä ja tiedotusvälineorganisaatioita sekä lisäämällä valkovenäläisten tietoisuutta siinä toivossa, että kaikki tämä johtaisi demokraattiseen muutokseen. Euroopan unioni on korostanut pitävänsä demokraattista vaaliprosessia hyvin tärkeänä, ja me olemmekin valmiit tiivistämään suhteitamme Valko-Venäjään, jos ja kun voidaan todeta, että maassa on edistytty vakuuttavasti aidon demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen alalla.

Jäsen Wiersman ja muiden jäsenten 19. maaliskuuta toimitettavista presidentinvaalista esittämien toteamusten osalta komissio pahoittelee sitä, ettei Euroopan parlamenttia ole kutsuttu tarkkailemaan vaaleja. Tämä on todellakin valitettava, mutta ei niinkään yllättävä päätös, kun otetaan huomioon maassa vallitseva tilanne. Aiomme tarkoin seurata, mitä ETYJ:n/ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunta tiedottaa vaaleista. Parlamentin jäseniä voisi mahdollisesti kuulua niihin kansallisiin edustustoihin, joita jäsenvaltioista valitaan ETYJ:n/ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaan.

Jäsen Schroedterin ja muiden jäsenten esiin tuomasta asiasta haluan todeta uudelleen, että komissio pyrkii käsittelemään asiaa uudella tavalla siten, että se tukee maanpaossa olevaa eurooppalaista humanistista yliopistoa ja riippumattomia tiedotusvälineitä.

Jäsen Záborskán esiin tuomien asioiden osalta haluan jälleen korostaa, että merkittävän osan komission strategiasta muodostaa sekä venäjän että valkovenäjän kielellä toimivien riippumattomien tiedotusvälineiden, erityisesti Deutsche Wellen, tukeminen ja siten sen varmistaminen, että nämä tiedotusvälineet voivat todella toimia muutoksen käynnistäjinä.

Jäsen Muscat korosti nuorisoasiaa, ja kiitän häntä hänen kommenteistaan ja vakuutan samalla, että komissio pyrkii todellakin vaikuttamaan kansalaisyhteiskuntaan ja Valko-Venäjän nuorisoon, joka edustaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Jäsen Vaideren puheenvuorosta haluan todeta, että neuvoston työryhmissä parhaillaan käytävien keskustelujen tavoitteena löytää joitakin käytännöllisiä ratkaisuja yhteiseen käytäntöön, jolla viisumin myöntämistä helpotetaan.

Voin täysin yhtyä jäsen Pavilionisin esiin tuomaan näkemykseen siitä, että meidän on tuettava kaikkia toimia, joita toteutetaan Valko-Venäjän nuorison ja erityisesti maanpaossa olevan eurooppalaisen humanistisen yliopiston hyväksi.

Tiedotusvälinehanke, johon on varattu 2 miljoonaa euroa, ei koske ainoastaan Saksan ja Venäjän edustajia, vaan myös Puolan radioasemaa, Liettuan radioasemaa, saksalaisia ja hollantilaisia kansalaisjärjestöjä sekä valkovenäläisiä toimittajia. Kyse on näin ollen Euroopan laajuisesta hankkeesta. Venäjän television edustaja RTVI on osoittanut toimivansa täysin riippumattomana Venäjän hallituksesta. Itse asiassa RTVI koostuu toimittajista, jotka ovat aikaisemmin työskennelleet hallituksen valvomissa tiedotusvälineissä.

Kaikki televisio- ja radio-ohjelmat tehdään sekä venäjän että valkovenäjän kielellä. Venäjäksi lähetettävät televisio-ohjelmat tekstitetään järjestelmällisesti valkovenäjän kielelle.

  Puhemies. – Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 10.00.

(Istunto keskeytettiin klo 16.50 ennen kyselytuntia ja sitä jatkettiin klo 17.30.)

Puhetta johti
varapuhemies KAUFMANN

(1) Ks. pöytäkirja.