Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 15. helmikuuta 2006 - Strasbourg

14. Euroopan unionin metsästrategian toteuttaminen (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Heinz Kindermannin laatima maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A6-0015/2006) Euroopan unionin metsästrategian toteuttamisesta [2005/2054(INI)].

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi onnitella esittelijä Kindermannia erittäin tasapainoisesta mietinnöstä.

Komissio katsoo, että lausuntoluonnoksessa tuodaan hyvin julki metsätalousalan suurimmat ongelmat ja haasteet EU:ssa. Olemme erityisen kiitollisia siitä, että komission ehdotus EU:n metsätaloutta koskevan toimintasuunnitelman laatimisesta on saanut yleistä kannatusta. Toimintasuunnitelman on mielestämme tarjottava yhtenäiset, tarkistettavissa olevat ja käytännölliset puitteet metsästrategian toteuttamiselle. Siitä voi tulla tärkeä väline EY:n toimien ja eri jäsenvaltioissa toteutettavien metsätalouspolitiikkojen koordinoimisessa. Toimintasuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen onkin mielestämme dynaaminen prosessi, johon jäsenvaltiot ja eri sidosryhmät on saatava mukaan ja jota on täydennettävä säännöllisellä seurannalla ja raportoinnilla.

Ajatukset tuodaan erittäin hyvin julki lausuntoluonnoksessa, ja olemme esittelijän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että toimintasuunnitelma on laadittava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa. Uskon, että olemme jo edistyneet tässä asiassa. Toimintasuunnitelma perustuu EU:n metsästrategian yleisiin periaatteisiin, jotka ovat kestävyys ja toissijaisuus.

Haluan korostaa erityisesti kolmea asiaa, joista ensimmäinen on tarve lisätä metsätalouden kilpailukykyä Lissabonin tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unionissa ollaan yhä enemmän huolissaan siitä, säilyykö kestävä metsätalous taloudellisesti kannattavana globalisoituvassa maailmassa. Kilpailukyky tukee tärkeällä tavalla kestävää metsänhoitoa, ja se on keskeisen tärkeä pyrittäessä säilyttämään niitä moninaisia etuja, joita metsätalous yhteiskunnalle tarjoaa. Metsätalous tarjoaa muun muassa työtilaisuuksia niillä maaseutualueilla, joilla ei ole muita työllistymismahdollisuuksia. Metsätalous voi tarjota yhteiskunnalle monia erilaisia tuotteita ja palveluita, ja meidän olisikin pyrittävä kehittämään sen tarjoamia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Toiseksi metsäalan on vastattava ympäristön ja luonnonperinnön suojelua koskeviin sosiaalisiin vaatimuksiin Göteborgin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Koko metsäala on elinvoimaisimmillaan silloin, kun se on kiinteä osa muuta yhteiskuntaa. Biologisen monimuotoisuuden, luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen lieventämisen kaltaisten EU:n tärkeiden tavoitteiden aktiivinen edistäminen tarjoaa metsätaloudelle uusia mahdollisuuksia. Edellisessä keskustelussa käsitelty mahdollisuus hyödyntää biomassaa energialähteenä on selkeä esimerkki siitä, miten metsätalous voi osaltaan edistää näiden tavoitteiden saavuttamista.

Viimeisenä mainittakoon metsätalouden maailmanlaajuinen merkitys kestävälle kehitykselle ja tarve tukea edelleenkin päättäväisesti kansainvälisiä sitoumuksia metsänhoidon suojelemiseksi ja kestävän metsänhoidon toteuttamiseksi koko maailmassa. Se edellyttää myös toimenpiteitä laittomien hakkuiden ja niistä saatavien metsätaloustuotteiden kaupan torjumiseksi. Kyseisiä aiheita käsitellään perusteellisesti mietinnössä, ja voin vakuuttaa teille, että ne heijastuvat myös toimintasuunnitelmiimme.

  Heinz Kindermann (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, maatalousneuvosto kehotti toukokuussa 2005 komissiota laatimaan vuoden 2006 puoliväliin mennessä tiiviissä yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa kestävää metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, jonka mukaan EU:n metsästrategian eri osat toteutettaisiin käytännössä. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on osallistunut jo varhaisessa vaiheessa keskusteluun valiokunta-aloitteisella mietinnöllään, ja haluamme, että tämä mietintö vie aloittamaamme prosessia eteenpäin ja syventää sitä. On tietenkin täysin komission päätettävissä, mitkä näkökohdistamme ja vaatimuksistamme päätyvät lopulta toimintasuunnitelmaan, mutta tähänastinen laadukas yhteistyömme – josta olen hyvin kiitollinen – antaa meille aihetta uskoa, että olemme tärkeimmistä aiheista pitkälti samaa mieltä.

Valiokunta-aloitteisen mietintömme lähtökohtana oli Euroopan unionin metsästrategiasta vuonna 1998 annettu neuvoston päätöslauselma, joka tarjoaa koko joukon mahdollisuuksia mutta on vailla täsmällisiä tavoitteita ja ilman yhtenäistä rakennetta. Eri lähtökohtien mukaisesti olemme määritelleet joukon osastrategioita ja ottaneet samalla huomioon joitakin yleisiä havaintoja. Haluankin seuraavaksi tarkastella lyhyesti tärkeimpiä näkökohtiamme.

EU:n laajuisesti toteutettavilla metsätaloustoimilla ei ensinnäkään ole tähän mennessä ollut yhtenäistä oikeusperustaa. Mielestämme olisikin suotavaa, että asiasta laadittaisiin puolueeton arviointi eri osapuolten erilaisista huolenaiheista huolimatta.

Toiseksi metsä määritellään eri tavoin sekä kansainvälisesti että kunkin 25 jäsenvaltion sisällä, joten pyydämmekin, että komissio harkitsisi EU:n määritelmän laatimista, jotta Euroopan unionin tämän alan toimenpiteet saataisiin avoimiksi ja niitä voitaisiin vertailla keskenään.

Kolmanneksi ehdotamme, että koordinointia, yhteydenpitoa ja yhteistyötä parannetaan vahvistamalla nykyisiä rakenteita, kuten pysyvää metsäkomiteaa. Laaja-alaisen koordinoinnin lisäksi on parannettava komission eri osastojen välistä tiedonvaihtoa uuden yksiköiden välisen työryhmän avulla. Mielestämme laaja-alaista koordinointia varten olisi perustettava erityisyksikkö pääsihteeristöön.

Neljänneksi EU:n metsiä on suojeltava metsäpaloilta ja ilmansaasteilta sekä maaperän ja vesistöjen saastumiselta. Laittomia hakkuita EU:n ulkopuolella on torjuttava asianmukaisesti koordinoiduilla kansainvälisillä toimenpiteillä, joihin EU voi osallistua.

Viidenneksi metsät voivat auttaa meitä hidastamaan kasvihuoneilmiötä ja ilmastonmuutosta, mutta vain jos hyödynnämme enemmän metsistä saatavia erilaisia tuotteita. EU:n pitäisikin edistää ympäristöystävällisten puutuotteiden käyttöä ja kattaa suurempi osa energiavaroistaan metsistä saatavalla uusiutuvalla energialla.

Kuudenneksi EU:n on tartuttava tehokkaammin sellaisiin tehtäviin kuin puuvarojen käyttöönotto, puun käytön esteiden poistaminen, metsätalouden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen ja metsänomistajien tulolähteiden monipuolistaminen, jotta se voisi edistää alan kilpailukykyä ja siten maaseutualueiden työllisyyttä ja toimeentuloa.

Seitsemänneksi metsätalouteen liittyvällä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on merkittävä osa Lissabonin strategiassa, joten tärkeimmät metsätalouden tutkimushankkeet olisi sisällytettävä tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan.

Kahdeksanneksi Leonardon ja Erasmuksen kaltaisia EU:n ammatillisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen ohjelmia olisi hyödynnettävä aiempaa paremmin metsäalalla. Tässä yhteydessä varsinkin jäsenvaltioita kehotetaan tarjoamaan ohjelmaan osallistuville enemmän tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista.

Lopuksi haluan kysyä, miten metsäala voi osaltaan edistää Lissabonin ja Göteborgin strategioita. Meidän mielestämme metsät ovat EU:ssa – toisin kuin muilla maailman alueilla – vajaakäytössä. Vaajakäyttö ei koske ainoastaan puutavaraa – hyödynnämme vain 60 prosenttia metsien kasvusta – vaan myös palveluja, joita ei ole aiemmin osattu markkinoida. Haluamme EU:n metsäalan parantavan kilpailukykyään tällä tavalla, koska ainoastaan elinvoimainen ja kilpailukykyinen metsäala voi edistää Lissabonin ja Göteborgin strategioita ja siten EU:n kansalaisten hyvinvointia.

  Christofer Fjellner (PPE-DE), ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (SV) Arvoisa puhemies, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelijana haluan korostaa, että metsät ovat uskomattoman tärkeitä maanosallemme ja vaikuttavat hyvin monen ihmisen elämään. Ruotsissa metsien ja metsänhoidon osuus on lähes 30 prosenttia taloudesta, ja EU:ssa on yli 15 miljoonaa metsänomistajaa. Täällä parlamentissa tehdyillä päätöksillä on siis suurta merkitystä monille ihmisille niin kotimaassani Ruotsissa kuin eri puolilla EU:ta.

Tiedän, että EU:n sekaantuminen metsätaloutta koskeviin kysymyksiin ja sen ryhtyminen niiden osalta päätöksiin sekä Brysselin puuttuminen asioihin herättävät suurta levottomuutta. Voin ymmärtää kyseisen huolen, sillä tällaisesta sekaantumisesta ei ole apua. Eteläitalialaisen oliivilehdon ja pohjoisruotsalaisen metsäteollisuusyrityksen välillä on huimia eroja. Metsiä koskevat päätökset on tehtävä paikallisesti ja lähellä niitä, jotka ovat perehtyneitä metsiin ja jotka käyttävät ja omistavat niitä.

Haluan kuitenkin rauhoittaa niitä, jotka pelkäävät kyseistä kehitystä. Mielestäni komissio toteaa erittäin selkeästi, että metsäpolitiikan on perustuttava toissijaisuuteen. Tämä on lähtökohtanamme ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei EU:lla olisi lainkaan vastuuta metsätaloudesta. Päinvastoin. EU:lla on suuri vastuu siinä, että se ottaa metsät huomioon kaikessa päätöksenteossa. EU tekee jo nyt hyvin paljon poliittisia päätöksiä, jotka vaikuttavat eurooppalaisiin metsiin joko suoraan tai epäsuorasti. Me ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa olemme kuitenkin sitä mieltä, ettei metsiin vaikuttavia eri säädösehdotuksia koordinoida juuri lainkaan. Tämä aiheuttaa epäjohdonmukaisuutta eri ympäristötavoitteiden välillä ja vahingoittaa metsänhoidon perusedellytyksiä. Haluankin korostaa, että minun mielestäni komission tärkein tehtävä tulevaisuudessa on koordinoida nykyistä politiikkaa ja seurata, miten se vaikuttaa metsiin. Lisäksi on jo hyvissä ajoin laadittava ennakkoarviointeja, joissa voidaan ottaa huomioon se, miten erilaiset poliittiset päätökset vaikuttavat metsiin ja metsänhoitoon EU:ssa.

Lopuksi haluan korostaa metsänhoidon merkitystä. Metsänhoito on luultavasti juuri se toimiala, joka tuo selkeimmin lisäarvoa sekä talouteen että ympäristöön. Kuten komissio huomauttaa, EU:n metsätalouden ei ole kuitenkaan helppoa olla kilpailukykyinen maailmanlaajuisilla avoimilla markkinoilla, minkä vuoksi ympäristöarvosta saatetaan joutua tinkimään. Oma viestini sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan viesti teille tänään onkin, että jos komissio ottaa huomioon metsämme, sen pitäisi kyetä luomaan terveet ja vakaat edellytykset metsänhoidolle ja tarjoamaan siten EU:lle sekä paremman talouden että paremman ympäristön.

  Michl Ebner, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää jäsen Kindermannia hänen viisaasta ja tasapainoisesta mietinnöstään, sillä hän on sitoutunut ja eläytynyt voimakkaasti työhönsä saadakseen aikaan sovitteluratkaisun ja laatiakseen tasapainoisen tekstin.

Arvoisa komission jäsen, me kannatamme metsästrategiaa mutta vastustamme markkinoiden sääntelyä, ja haluamme tehdä tämän asian täysin selväksi. Kannatamme toissijaisuutta metsäpolitiikassa ja olemme vakuuttuneet siitä, että sillä tiellä on hyvä jatkaa. Metsäpolitiikkaan on epäilemättä kiinnitettävä enemmän huomiota. Jos kerran vain 85 prosenttia Euroopan unionin metsäalueista on metsänhoidon kohteena, meidän on tehtävä parhaamme saadaksemme loput 15 prosenttia taloudelliseen sykliin; ja jos vain 60 prosenttia metsien kasvusta hyödynnetään – kuten jäsen Kindermann totesi – on sitäkin tärkeämpää kiinnittää asiaan huomiota: metsiä voidaan suojella ainoastaan niitä käyttämällä.

Haluan myös todeta, että meille kerrottiin vuosikymmenten ajan tarinaa Euroopan kuolevista metsistä. Se oli todellakin vain tarua eikä totta, ja sen taustalla olivat pikemminkin poliittiset vaikuttimet kuin mitkään muut syyt. Jos metsät kasvavat 450 tuhatta hehtaaria vuodessa, ne eivät todellakaan ole kuolemassa vaan lisääntymässä. Arvoisa komission jäsen, haluankin lopuksi pyytää teitä sisällyttämään työhönne mahdollisimman paljon siitä, mikä tekstiin lopultakin jää sitovaksi huomisen äänestyksen jälkeen, ja olen iloinen, että suostuittekin jo tähän puheenvuoronne lopussa.

  Luis Manuel Capoulas Santos, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa komission jäsen, eurooppalainen metsä ja sen merkitys taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle on aihe, joka kiinnostaa meitä kaikkia. Meidän ei pidä koskaan väheksyä sitä seikkaa, että 35 prosenttia EU:n pinta-alasta on metsää, metsät työllistävät 3,5 miljoonaa ihmistä, metsänomistajia on 15 miljoonaa ja metsien tuotantoarvo on yli 350 miljoonaa euroa.

Kyseiset luvut osoittavat, että metsät ovat tärkeitä ja että EU:n toimielinten pitäisi ottaa niiden merkitys huomioon. Tämä on erityisen tärkeää ajankohtana, jolloin erilaiset luonnon tai ihmisen aikaansaamat tekijät muodostavat melkoisen uhan metsille. Kansainvälinen toimintaympäristö on nykyään erityisen monimutkainen, ja Euroopan unionin on kiireellisesti omaksuttava energiakysymykseen uusi lähestymistapa, jossa biomassa asetetaan asianmukaisesti etusijalle. Komissio ja puheenjohtajamaa Itävalta ovat tunnustaneet biomassan merkityksen ja asettaneet sen keskeiseksi tavoitteeksi.

Näin ollen olen iloinen metsästrategian toteuttamista koskevasta komission tiedonannosta ja kiitän jäsen Kindermannia hänen mietinnöstään. Suhtaudun myönteisesti suureen osaan mietinnöstä, joka on parlamentilta erinomainen panos EU:n metsästrategian muodostamiseen. Lisäksi mietintöön on tehty useita tarkistusehdotuksia, jotka auttavat mielestäni parantamaan ja täydentämään sitä.

Metsien haavoittuvuuden myöntäminen mietinnössä edistää osaltaan myönteisesti luonnonkatastrofeista parhaillaan käytävää keskustelua. Toivonkin, että komissio omaksuu tähän ratkaisevan tärkeään aiheeseen yhtenäisen lähestymistavan, jossa ongelmaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, kuten me teemme. Näin EU:n metsien tilannetta voidaan osaltaan parantaa poliittisen ohjelman nykyisillä toimintavälineillä.

  Anne Laperrouze, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö on tasapainoinen. Vaikka siinä ei hyväksytäkään ajatusta yhteisestä metsäpolitiikasta, siinä kuitenkin painotetaan koordinoinnin tarvetta. Mietinnössä myönnetään, että sana "metsä" määritellään eri tavoin eri jäsenvaltioissa, minkä vuoksi täydellisen arvioinnin laatiminen metsätalouteen kohdistuvista yhteisön merkittävistä toimenpiteistä on vaikeaa.

Olet pettynyt siihen, ettei ehdotusta eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamisesta ole hyväksytty. Seurantakeskuksen avulla olisimme saaneet käyttöömme luotettavia ja hyödynnettävissä olevia tietoja. Annan sen sijaan tukeni ehdotuksille, joissa komissiota kehotetaan parantamaan metsätalousasioita käsittelevien eri pääosastojen välistä koordinointia ja vahvistamaan pysyvän metsäkomitean asemaa.

Olen jättänyt käsiteltäväksi tarkistuksen, jossa komissiota kehotetaan tekemään jäsenvaltioille erityisesti verojärjestelyihin perustuvia ehdotuksia, joiden tarkoituksena on kannustaa metsänomistajia istuttamaan kotoperäisiä lajeja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja tulipaloriskien vähentämiseksi. Ehdotukseni pääsisältö on otettu mietintöön: siinä suositellaan metsäpalojen ja aavikoitumisen estämistä koskevien toimenpiteiden hyväksymistä, metsänistutusta kotoperäisten lajien avulla, monimuotoisuuden edistämistä, luonnonmetsien kestävää hoitoa sekä sellaisten ympäristöpalvelujen lisäämistä, joiden erityisenä tarkoituksena on suojella vesistöjä ja torjua eroosiota. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää metsänomistajilta investointeja. He ansaitsevat asianmukaisen korvauksen siitä, että ovat hyödyksi yhteiskunnalle.

Lopuksi haluan todeta, että mietinnössä otetaan huomioon metsäalan osalta esittämäni toiveet ja pelot. Siinä esitetään keskeiset linjaukset politiikasta, joka on maailmanlaajuista mutta jossa otetaan kuitenkin huomioon kukin alue erikseen sekä ne mahdollisuudet, joita metsäala tarjoaa taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Hyvä jäsen Kindermann, kiitos työstänne, jonka uskon saavan laajan tuen huomenna järjestettävässä äänestyksessä.

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Metsistä on epäilemättä pidettävä huolta ja niiden monimuotoisuus on säilytettävä. Tämä edellyttää tehokasta metsänhoitoa ja tukitoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon metsien vaihtelevuus ja niiden erityisongelmat. En näin ollen hyväksy sitä, että metsä käsitetään korostetusti vain yhdellä tavalla, sillä tiedämme, että Euroopan ja muun maailman metsien tilaa koskevat selvitykset ja säännölliset arvioinnit perustuvat useisiin kansainvälisesti hyväksyttyihin määritelmiin.

Suhtaudumme myönteisesti metsien kestävää kehitystä koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan, mutta käsiteltävänämme olevassa mietinnössä on useita ehdotuksia, jotka eivät saa kannatustamme. Valitettavasti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta hylkäsi useat tekemistämme ehdotuksista, joiden tarkoituksena oli varoittaa Etelä-Euroopan metsien tilanteesta. Etelä-Euroopassa esiintyy vuosittain metsäpaloja, ja joinakin vuosina sen metsät kärsivät myös kuivuudesta, kuten viime vuonna Portugalissa, jossa paloi noin 300 000 hehtaaria metsää. Tästä aiheutui suunnattomia kustannuksia ja vakavia seurauksia Portugalin metsille, biologiselle monimuotoisuudelle, maanviljelijöille ja laajojen alueiden väestölle.

Vaadimmekin asianmukaista keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiaa metsäpalojen torjumiseksi sekä erityissäädöksiä ja budjettikohtaa, josta rahoitetaan toimenpiteitä metsien suojelemiseksi tulipaloilta. Samalla on otettava huomioon parlamentin aiemmat päätöslauselmat sekä kokemus siitä, mitä tapahtui asiaa koskevalle edelliselle yhteisön asetukselle, jonka komissio valitettavasti perui.

Olemme myös sitä mieltä, että seuraava toimintasuunnitelma olisi laadittava seitsemäksi vuodeksi, jotta se vastaisi seuraavien rahoitusnäkymien kestoa. Suunnitelmaan pitäisi sisällyttää korkkitammimetsien suojeluohjelma sekä karjankasvatuksen ja korkintuotannon edistämishanke, joka on äärimmäisen tärkeä maaseudun kehittämiselle laajoilla alueilla Etelä-Eurooppaa.

Luotamme siihen, että komissio ottaa huomioon ehdotukset, joiden tarkoituksena on tehdä toimintasuunnitelmasta aktiivinen väline erilaisten metsien suojelussa ja tukemisessa myös niissä Etelä-Euroopan maissa, joissa ilmasto-olot aiheuttavat eniten metsäpaloja. Kyseiset ehdotukset eivät sisälly mietintöön, mutta haluamme jälleen kerran korostaa niitä.

  Andrzej Tomasz Zapałowski, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, metsäpinta-alaan perustuvat luvut, joilla metsien rakennetta Euroopan unionin 15 vanhassa jäsenvaltiossa luonnehditaan, ovat oivallisia. Niiden mukaan metsien osuus on 35 prosenttia koko maapinta-alasta. Merkittävän osan metsistä omistaa 15 miljoonaa yksityistä metsänomistajaa. Koska metsät ovat jakautuneet näinkin suuressa määrin yksityisille omistajille, onkin kysyttävä, miten metsänhoidossa voidaan saavuttaa mittakaavaetuja.

En itse vastusta yksityistä metsänomistusta. Kotimaassani Puolassa suurin osa metsistä on kuitenkin valtion omistuksessa. Valtio omistaa metsistä tarkalleen 82 prosenttia, ja tästä 2 prosenttia kuuluu kansallispuistoille. Metsämme ovat rakenteeltaan paljon monipuolisempia ja vanhempia kuin muissa EU-maissa. Puolan metsätalousmalli on tehokas ja vaikuttava.

Valtion omistamat metsät ovat tuottoisa käytäntö, joka rahoittaa itse itsensä. Keski-Euroopan metsille myönnetty Euroopan unionin tuki auttaa kuitenkin merkittävässä määrin rahoittamaan niiden ihmisten koulutusta, jotka istuttavat puita omalle maalleen, ja tuella rahoitetaan myös maksuja. Tukea tarvitaan myös muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan, esimerkiksi kansallispuistoihin ja suojelualueille. Metsätalouden infrastruktuuria on myös uudenaikaistettava.

Kehotan komissiota ja parlamenttia hyödyntämään Puolan kokemuksia metsänhoidosta. Myös Länsi-Eurooppa voi ottaa oppia näistä kokemuksista. Yksityisomistus ei ole aina paras ratkaisu. Tukea tarvitsevat myös muut kuin yksityismetsät.

Puolan metsien rikkaudesta on hyötyä kaikkien Euroopan unionin maiden yhteiskunnille.

  Janusz Wojciechowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, käsittelen puheenvuorossani edellisen puhujan tavoin Puolan metsien ongelmia.

Puolan metsät ovat merkittävä voimavara, mutta useimmista EU-maista poiketen suurin osa Puolan metsistä – yli 80 prosenttia kokonaispinta-alasta – on valtion omistuksessa. Tämä on pitkän historiallisen prosessin tulos, eikä Puolassa ole tällä hetkellä mitään syytä tehdä mullistavia muutoksia metsien omistusrakenteeseen. Yleinen mielipide Puolassa kannattaa laajalti metsien säilymistä valtion omistuksessa.

Ongelmana on se, että EU on tähän mennessä syrjinyt valtion omistamia metsiä kieltäytymällä tukemasta niitä. Olen iloinen, että jäsen Kindermannin mietinnössä on tarkistus, joka antaa toivoa siitä, että tilanne muuttuu ja että metsille myönnetään EU:n tukea niiden omistusrakenteesta riippumatta. Se on todellakin tarpeen Puolassa, ja luotamme siihen, että komissio osoittaa ymmärtämystä tälle tilanteelle.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää lämpimästi esittelijää hänen hyvin tasapainoisesta mietinnöstään, sillä hän on omaksunut erittäin tasapuolisen lähestymistavan kestävyyden kolmeen – taloudelliseen, ekologiseen ja sosiokulttuuriseen – pilariin. Mietinnössä pohditaan eurooppalaista metsätalousmallia: monimuotoista metsänhoitoa, pääasiassa yksityistä metsänomistusta, läheistä yhteyttä maatalouteen sekä metsien toimimista kansalaisten virkistysalueina ja kasvien ja eläinten elinympäristönä.

Mietinnössä käsitellään myös metsänhoidon alueellisia ominaispiirteitä: esimerkiksi Etelä-Euroopassa ongelmana ovat metsäpalot ja korkkitammet, kuten äsken todettiin. Keski-Euroopassa ongelmana on metsien korkea hyödyntäminen ja samalla niiden suuri merkitys virkistäytymisen, matkailun ja elintärkeiden suojaavien tehtävien kannalta – varsinkin Alppien alueella – ja Pohjois-Euroopassa lähinnä puuntuotannon markkinasuuntautuneisuus. Mietinnössä korostetaan myös, että puun käyttäminen energialähteenä ja rakennusaineena fossiilisten polttoaineiden ja rakennusaineiden sijaan on ilmastopolitiikan kannalta tärkeää. Haluan kiittää komission jäsentä siitä, että hän mainitsi tämän asian erikseen.

Kestävästi hoidetut metsät ovat mielestäni eräänlainen vihreä keuhko. Mietinnössä korostetaan erityisesti, että metsätalouteen liittyviä politiikkoja on koordinoitava EU:n tasolla ja niistä on sovittava äänestämällä, jotta EU:n metsätalouteen saadaan lisää tehoa toissijaisuutta vaarantamatta.

Keskustelemme täällä siis EU:n metsästrategiasta. Haluan tehdä täysin selväksi, että vastustan metsänhoidon markkinasääntelyä, joka on otettu keskustelunaiheeksi kerta toisensa jälkeen. Paljon kiitoksia vielä kerran tästä mietinnöstä.

  María Isabel Salinas García (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan parlamentti hyväksyy huomenna jäsen Kindermannin mietinnön, ja näin tehdessään se lähettää komissiolle ja neuvostolle selkeän viestin siitä, millaisen lähestymistavan parlamentti haluaa otettavan uuteen metsiä koskevaan toimintasuunnitelmaan.

Kaikista asioista, joita maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa on käsitelty, haluan korostaa niitä innovatiivisia ehdotuksia, jotka liittyvät palaneen maan käyttöä koskevien muutosten kieltämiseen. Tätä toimenpidettä sovelletaan jo suurella menestyksellä kotimaassani Espanjassa, ja sen ylivoimaisena etuna on pyrkimys estää niiden ihmisten toiminta, jotka tuhoavat metsäperintöämme ainoana vaikuttimenaan maalla keinottelu. Olenkin sitä mieltä, että EU:n uuteen metsäsuunnitelmaan on valittava selkeät toimintaperiaatteet, joiden tarkoituksena on suojella metsiämme sekä lisätä metsämaasta saatavia suunnattomia voimavaroja ja hyödyntää niitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Haluan myös todeta, että me espanjalaiset parlamentin jäsenet ja monet eteläeurooppalaiset parlamentin jäsenet olemme vaatineet yhteistä metsäpolitiikkaa, jota voitaisiin käyttää välineenä metsäperinnön hoidossa, sillä metsäperinnöstä hyötyy koko Euroopan unioni.

Olenkin sitä mieltä, ettei meidän pidä omaksua väärää lähestymistapaa: metsien suojeleminen on hyväksi niin pohjoisen kuin etelän metsille. Olisimme halunneet, että joitakin Välimeren metsiä koskevista ehdotuksistamme olisi otettu huomioon. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että metsillä on perustavanlaatuinen merkitys ja ne tarjoavat meille voimavaroja, jotka ovat läheisessä yhteydessä Euroopan unionin tulevaisuuteen ja Lissabonissa asettamiimme tavoitteisiin. Metsien monikäyttöä on lisättävä tämän yhteisen lähestymistavan perusteella.

Arvoisa komission jäsen, kehotammekin teitä harkitsemaan yhteisen sääntelyn käyttöönottoa asiassa, joka on mielestämme osa koko Euroopan unionia hyödyttävää omaisuutta ja perintöä.

  Kyösti Virrankoski (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, esittelijä Kindermann on laatinut erinomaisen mietinnön EU:n metsästrategian toteuttamisesta. Siitä parhaat kiitokset. Haluan kiittää myös hyvästä yhteistyöstä mietinnön valmistelun yhteydessä.

Euroopan unionissa metsätalous työllistää, kuten olemme jo todenneet, 3,4 miljoonaa ihmistä ja sen tuotannon arvo on 350 miljardia euroa. Monissa maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, sen kansantaloudellinen merkitys on keskeinen. Oman tuotantonsa lisäksi metsätalous työllistää koko laajan metsäklusterin, johon kuuluu muun muassa huomattava metalli- ja sähkötekninen teollisuus. Metsätalouden merkitys tulee vain kasvamaan muun muassa etsittäessä uusia energiatuotannon mahdollisuuksia.

EU:lla ei kuitenkaan ole yhteistä metsäpolitiikkaa, vaikka monet politiikan alat, kuten maaseudun kehittäminen ja ympäristöpolitiikka, vaikuttavat voimakkaasti tähän alaan. Metsään kohdistuvien toimien kokonaisvaltainen arviointi on näin ollen paikallaan.

Mietintö lähtee siitä, että tulevaisuudessakin metsäpolitiikka sinänsä kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan. Mietinnössä ei haluta luoda Euroopan unionin maatalouspolitiikan kaltaista uutta byrokratiaa. Mietinnössä tuetaan komission hanketta EU:n kestävän metsänhoidon toimintasuunnitelmaksi. Juuri politiikan alan sirpaleisuus vaatii tätä. Kestäviä, uusiutuvia luonnonvaroja käyttävän toimialan toimintamahdollisuudet ja tulevaisuus on taattava nykyistä paremmin. Mietinnössä ei kannateta erillisen metsäviraston perustamista. Tämä on aivan oikein. Meidän on opittava EU:ssakin rationalisoimaan politiikkaamme siten, että nykyisin voimavaroin voimme suorittaa uusia tehtäviä ilman, että aina perustetaan uusi virasto. Jään mielenkiinnolla odottamaan komission uusia esityksiä.

  Dariusz Maciej Grabowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Kindermannia hänen mietinnöstään ja samalla korostaa, että EU:n metsästrategialla pitäisi olla yksi ja yhtenäinen tavoite eli metsien ja varsinkin suurten metsien kattaman maa-alueen järjestelmällinen laajentaminen. Kasvi- ja eläinlajien biologinen monimuotoisuus voidaan palauttaa entiselleen ainoastaan metsissä, joiden pinta-ala on yli 500 hehtaaria.

Metsityspolitiikkaa voidaan toteuttaa tehokkaimmin uusissa jäsenvaltioissa, varsinkin Puolassa. Tämä johtuu siitä, että Puolassa on käytössä hyvin tehokas omistajuusmalli sekä oikeus työskennellä metsissä ja hyödyntää niitä. Tästä on osoituksena se, että metsät ovat lisääntyneet Puolassa lähes 50 prosenttia 50 vuoden aikana ja että ainoat luonnonvaraiset metsät Euroopan unionissa ovat itse asiassa Puolassa. Puolan metsissä metsästetään runsaasti kauriita, villisikoja ja hirviä. Metsät ovat kaikkien käytössä, ja metsästäjät osallistuvat metsien hoitoon.

Uusien jäsenvaltioiden metsitysmäärärahojen lisääminen ei ole paras strategia. Puolalaisen metsänhoitomallin tukeminen ja edistäminen onkin mielestäni parempi ratkaisu. EU:n pitäisi kohdella valtion omistamia metsiä vähintään yhtä hyvin kuin yksityisomistuksessa olevia metsiä. Valtion omistamilla metsäyrityksillä pitäisikin olla sama oikeus taloudelliseen tukeen kuin yksityisillä metsäyrityksillä.

Valtion omistamien metsäyritysten syrjiminen ei ole taloudellisesti järkevää. Mikä tärkeintä, se ei ole järkevää myöskään ekologiselta kannalta.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, EU:n metsille on luonteenomaista huomattava monimuotoisuus. Meillä on myös monia erilaisia edellytyksiä metsien monikäytön säilyttämiseen. Tämä tarkoittaa, että metsänhoito on suunniteltava hyvin ja sen on oltava kestävää, jotta saisimme parhaan mahdollisen hyödyn metsän suojaavista ja yhteiskunnallisista tehtävistä, jotka ovat yhtä tärkeitä kuin sen tuotannolliset tehtävät.

Metsänomistajilla on tärkeä asema metsänhoidossa. Tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että valtion omistamat metsät hoidetaan parhaiten. Toisin kuin yksityisomistuksessa olevat metsät, valtion omistamat metsät eivät valitettavasti voi luottaa saavansa merkittävää tukea EU:n varoista. Onkin ryhdyttävä miettimään uudelleen, onko nykyinen metsästrategia asianmukainen ja pitäisikö valtion omistamat metsät ottaa myös EU:n tuen piiriin. Meidän on muistettava, että kaikkien sanojen ja tekojen jälkeenkin ihmisille on tärkeää metsä eikä se, kuka sen omistaa.

  Duarte Freitas (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, käsiteltävänämme olevassa komission kertomuksessa esitetään tärkeimmät päätelmät EU:n metsästrategiaa koskevasta selvityksestä ja metsäalaan vaikuttavat ongelmat sekä ehdotetaan toimenpiteitä, joita tulevaisuudessa voitaisiin toteuttaa.

Kokemus on osoittanut, että metsäala voi auttaa saavuttamaan Lissabonin strategian tavoitteet kestävästä talouskehityksestä ja kilpailukyvystä sekä Göteborgin tavoitteet muun muassa Euroopan luonnonvarojen suojelemisesta. Komissio ehdottaa, että metsänhoidosta laadittaisiin EU:n toimintasuunnitelma, jossa voidaan tarjota yhtenäiset puitteet metsätalouden alalla toteutettaville toimenpiteille ja auttaa tällä tavalla hyödyntämään alan mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa.

Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ei kuitenkaan säädetä yhteistä metsäpolitiikkaa koskevasta oikeusperustasta. Metsiä koskevat alakohtaiset yhteisön politiikat tai Lissabonin ja Göteborgin strategiat eivät myöskään ole osoittautuneet riittävän tehokkaiksi metsien vaurioitumisen torjunnassa.

Haluan muistuttaa parlamentille Etelä- Euroopassa viime vuosina tuhoa aiheuttaneista metsäpaloista ja kuivuudesta, jotka ovat valitettavasti koetelleet erityisesti Portugalia. Ymmärrän, että tämä voi monien mielestä tuntua kaukaiselta ongelmalta, mutta haluan kiinnittää huomionne niihin suuriin vaikeuksiin, joita metsäala Etelä-Euroopassa joutuu kokemaan, ja ongelmiin, joista alasta taloudellisesti riippuvaiset ihmiset joutuvat kärsimään.

Koska ongelma on näinkin vakava, se on ratkaistava, ja samalla on omaksuttava kiireesti päättäväinen ja syvällekäyvä lähestymistapa. Yhteinen metsäpolitiikka on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Olenkin sitä mieltä, että jäsenvaltioiden pitäisi miettiä tarkkaan niitä ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia etuja, joita yhteisen politiikan käyttöönottaminen tulevan perustuslain yhteydessä tuo mukanaan.

Näin ollen kehotan parlamenttia puoltamaan tarkistuksia 7, 8 ja 9, joihin olen laittanut nimeni jäsen Herranz Garcian ja muiden ohella.

  Rosa Miguélez Ramos (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, mietintö on mielestäni erittäin myönteinen, ja haluankin kiittää lämpimästi sen esittelijää, kollega Kindermannia hänen työstään.

Me espanjalaiset sosialistit tunnemme tämän mietinnön erityisen hyvin omaksemme, koska siinä tunnustetaan metsäalan tärkeys Euroopan unionissa taloudellisia kriteerejä laajempien kriteerien perusteella ja myös siksi, että siinä korostetaan tarvetta saada aikaan yksi ainoa tulkinta metsän käsitteestä.

Mietintö on hyvä myös siksi, että siinä mainitaan erikseen metsäpalot ja suuronnettomuuksien selvittäminen, jotka ovat Espanjan metsien kaksi suurta ongelmaa, ja kannatetaan Euroopan metsien suojelua käsitelleen ministerikokouksen yleistä lähestymistapaa ja tuloksia. Ministerikokous on prosessi, jossa Espanjalla on hyvin merkittävä osa, koska maamme on yksi neljästä ministerikokouksen johtajavaltiosta.

Lisäksi jäsen Kindermannin mietintö tarjoaa mielestäni uusia varteenotettavia aineksia. Niitä ovat muun muassa – ja tämä on mielestäni erittäin tärkeää – tarve helpottaa koordinointia ja yhteistyötä niin komission yksiköiden kesken kuin komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden välillä sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kansalaisille tiedottamisen lisääminen. Nämä ovat aloja, jotka ovat Espanjan metsäsuunnitelman mukaisia.

Haluan esittää jäsen Kindermannille suuret kiitokset siitä, että hän hyväksyi tarkistukseni, joka koskee metsien keskeistä asemaa hydrologisen kierron säätelijöinä. Haluaisin silti mietinnössä mainittavan erikseen, että yhteisön tuki edistää tärkeällä tavalla niiden ympäristön palvelujen ylläpitoa ja tarvittaessa myös palkitsemista, joita metsät tarjoavat koko yhteiskunnalle.

Haluan tältä osin todeta komission jäsenelle ja esittelijälle, että vaikka taloudellisen ja ympäristöllisen näkökohdan merkitys onkin mielestäni otettava huomioon, jatkan edelleen työtäni todellisen yhteisön politiikan aikaansaamiseksi tälle alalle.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Metsätalouden merkitys on kuitenkin saanut meidät laatimaan EU:n metsästrategian, ja komissiossa valmistellaan toimintasuunnitelmaa sen toteuttamiseksi.

Metsäala on EU:ssa metsätyyppien, omistusrakenteiden ja sosioekonomisten olojen osalta uskomattoman moninainen. Noin 60 prosenttia metsistä on yksityisessä omistuksessa.

Kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa on enemmän valtion omistamia metsiä kuin EU:n 15 vanhassa jäsenvaltiossa. Liettuassa 50 prosenttia metsistä on valtion omistuksessa, 33 prosenttia on yksityisiä ja 17 prosenttia on varattu omistusoikeuksien palauttamista varten.

Metsänhoito on Liettuassa ympäristöministeriön vastuulla. Valtion ja yksityisten omistamia metsiä hoidetaan ministeriössä eri osastoilla. Valtion metsissä työskentelee 3 000 työntekijää, kun taas yksityismetsien asioita hoitaa ainoastaan 120 virkamiestä. Metsänhoito on monimutkaista, ja lisäksi metsänkasvattajien ja puunjalostajien välillä on valtava kuilu. Herääkin kysymys, eikö olisikin parempi, että metsänhoito annettaisiin riippumattoman metsätalousministeriön vastuulle?

Voisiko komissio esittää joitakin esimerkkejä hyvistä metsänhoitokäytännöistä?

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, käyttäessäni tänään puheenvuoron EU:n metsästrategiaa koskevassa keskustelussa haluan kiinnittää huomionne kahteen seikkaan, jotka ovat mielestäni erittäin tärkeitä.

Valtiokonttori omistaa Puolassa yli 80 prosenttia maan metsistä, joita hoitaa sen puolesta valtion metsäyhtiö Lasy Państwowe. Metsiä on hoidettu tällä tavalla useiden vuosikymmenten ajan, ja toiminta on saanut tunnustusta Maailmanpankin ja EU:n raporteissa, joissa sitä on pidetty malliesimerkkinä metsänhoidosta.

Toiseksi Euroopan unioni myönsi vuosina 2000–2006 metsätaloustoimenpiteisiin noin 5 miljardia euroa maaseudun kehittämisvaroja. Useista kollegojeni yrityksistä huolimatta valtiojohtoinen metsätalous ei valitettavasti voi saada tällaista rahoitusta.

Arvoisa komission jäsen, vetoankin teihin, jotta tämä tärkeä puute metsästrategian rahoittamisessa korjataan seuraavalla seitsenvuotiskaudella eli vuosina 2007–2013.

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, saanen esittää omat kiitokseni esittelijälle, jäsen Kindermannille, hänen erinomaisesta mietinnöstään. Kannatan kaikkia hänen vaatimuksiaan. Näinä tyhjien rahakirstujen aikoina eräiden ihmisten karvat nousevat pystyyn, kun he kuulevat EU:n uusista toimista ja niiden rahoittamisesta. EU:n metsästrategia ja kestävää metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman laatiminen eivät kuitenkaan ole uusia toimia eivätkä merkitse uusia menoeriä. Metsäpolitiikka ei ole yhteisön vastuualue. Ei voida myöskään kiistää, että muiden alojen politiikat, kuten ympäristö- ja maatalouspolitiikka vaikuttavat yhä enemmän metsänhoitoon. Lisäksi alati lisääntyvät yhteiskunnalliset vaatimukset ja ympäristönormit ajavat myös metsä- ja puuteollisuutta kannattavuuden rajoille. Jos ne ajetaan tämän rajan yli, johtajat luopuvat leikistä.

EU:n toimintasuunnitelma tarjoaa mielestämme tilaisuuden parantaa metsänhoidon toimintapuitteita laajentuneessa Euroopan unionissa. Tämä edellyttää mielestäni kahta asiaa: ensinnäkin viestintä- ja koordinointirakenteiden parantamista EU:n tasolla ja toiseksi rakenteellisen yksikön perustamista komissioon vastaamaan metsätalouden toimintasuunnitelmien ja strategioiden toteuttamisesta.

On kolme asiaa, joita emme tarvitse: ensinnäkin puumarkkinoiden sääntelyä EU:n tasolla, toiseksi byrokratian lisäämistä ja kolmanneksi emme varsinkaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarvitse EU:n tukea kuntien tai valtion omistamille metsille. Keski-Euroopan metsien tunnusmerkkinä on monikäyttö. Toivomme, että sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys hoidetaan EU:ssa jatkossakin esimerkillisesti ja että eurooppalainen metsätalous säilyy kilpailukykyisenä.

  Bernadette Bourzai (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minun on aluksi kiitettävä esittelijäämme Kindermannia hänen merkittävästä mietinnöstään. Metsien merkitys EU:ssa on ehdottomasti otettava huomioon toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, olipa sitten kyseessä metsien kattama pinta-ala maaseutuympäristössä, metsien asema maaseututaloudessa maataloutta täydentävänä toimialana tai niiden asema maisemasuunnittelussa, esimerkiksi tulvien ja eroosion kaltaisten luonnonilmiöiden vaikutusten estämisessä ja rajoittamisessa.

EU:n metsästrategian avulla metsät voidaan saada kehittymään kestävällä tavalla monestakin eri syystä. Ensinnäkin se auttaa lieventämään ilmastonmuutosta ja edistää osaltaan kestävien energiavarojen, varsinkin biomassan, hankintaa. Olen tältä osin tyytyväinen Ecofin-neuvostossa saavutettuun sopimukseen siitä, että puuhun perustuvaan lämmön- ja kylmäntuotantoon sovelletaan alennettua arvonlisäveroa. Veron alentamisen pitäisi käytännössä kannustaa kyseisen kestävän energialähteen ja uusien markkina-alueiden kehittämistä metsäalalle. Lisäksi metsätaloustoimilla luodaan myös hyvinvointia ja työpaikkoja, olivatpa ne sitten …

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Haluan aluksi kiittää kollegaani Kindermannia siitä, että hän on laatinut mietinnön EU:n metsästrategian toteuttamisesta. Mietintöluonnoksesta keskusteltiin myös Liettuassa, ja Liettuan metsänomistajien yhdistys otti sen hyvin vastaan. Metsät ovat Liettuassa perinteisesti merkittävä osa elämänmuotoa, kulttuuria, mielenlaatua ja taloutta. Tämä pätee epäilemättä koko Euroopan unioniin, jossa 60 prosenttia metsistä on 15 miljoonan yksityisen omistajan hoidossa ja jossa yksityisomistuksessa olevien metsien keskimääräinen koko on 13 hehtaaria.

EU:n metsästrategia on kokonaisuudessaan tärkeä, mutta haluan tänään puhua erityisesti mietinnön kahdeksannesta osastrategiasta eli metsäalan kilpailukyvyn, työllisyyden ja tuoton tukemisesta ja tarkemmin sen 25 kohdasta, jossa komissiota ja jäsenvaltioita kehotetaan "sisällyttämään Euroopan unionin toimintasuunnitelmaan kestävää metsänhoitoa koskevia tehokkaita toimenpiteitä vaarojen välttämiseksi ja vakavien (metsäpalojen, myrskyjen ja tuholaisten aiheuttamien) katastrofien selvittämiseksi".

Mietinnössä korostetaan aivan oikein, että suuri osa Euroopan unionin metsäpalojen torjunta-avustuksesta saadaan tällä hetkellä maaseudun kehittämisvaroista ja että alueellisten ja kansallisten ohjelmien koordinointia on vahvistettava laatimalla yhteisön strategiset suuntaviivat, jotka auttavat koordinoimaan eri julkisten laitosten toteuttamia torjuntatoimenpiteitä.

Haluan tässä yhteydessä kiinnittää huomionne luonnonkatastrofien torjuntaa koskevaan kokeiluhankkeeseen, jonka parlamentti otti Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän ponnistusten ansiosta EU:n vuoden 2006 talousarvioon. Kokeiluhankkeen määrärahaosuus on 6,5 miljoonaa euroa, ja sen tarkoituksena on rahoittaa toimenpiteitä luonnonkatastrofien, kuten metsäpalojen ja kuivuuden torjumiseksi.

Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden rahoittaminen on varmastikin paljon tehokkaampi keino toteuttaa metsästrategiaa kuin tulipalojen ja kuivuuden seurauksien selvittäminen ja EU:n solidaarisuusrahastosta tuhojen perusteella maksettavat korvaukset.

  Riitta Myller (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollega Kindermannia erityisesti siitä, että hän luotaa hyvin sitä, mitä eurooppalainen metsäpolitiikka on ja mitä tulee tehdä.

Haluan erityisesti kiinnittää huomiota metsien moninaiskäyttöön ja puun käyttöön uusilla innovatiivisilla tavoilla. Puuraaka-aineella on monia toistaiseksi hyödyntämättömiä ominaisuuksia. Puulla voidaan muun muassa korvata muovia, jolloin säästetään uusiutumattomia raaka-aineita. Kemian teollisuus voi hyödyntää aivan uusilla tavoilla puuraaka-ainetta ja siinä olevia ominaisuuksia. Elintarviketeollisuudella on paljon mahdollisuuksia, esimerkiksi terveysvaikutteisten elintarvikkeitten tuotannossa.

Tämä kaikki edellyttää kuitenkin uutta tutkimusta ja tietoa. Niinpä ehdotan, että harkitsisimme metsä- ja puualan huippututkimusyksikön perustamista Eurooppaan näitä asioita varten.

  Jan Březina (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan unioni tarvitsee mielestäni yhteisen metsänhoitostrategian. Yhdyn täysin tämän strategian perusperiaatteisiin ja varsinkin siihen, että strategiassa tunnustetaan metsien monikäyttö ja metsien merkitys taloudelle, elämänlaadulle, ympäristönsuojelulle ja biologisen monimuotoisuuden suojelulle. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsenenä olen myös tyytyväinen siihen, että mietinnössä – josta haluan kiittää sen esittelijää – kehotetaan tukemaan puusta valmistettavan biomassan tuotantoa. Monessa osassa mietintöä esitetään tarve tarkastella metsänhoitoa muiden yhteisten politiikkojen, kuten ympäristö- tai energiapolitiikan, yhteydessä. Jotta strategia voisi olla tehokas, sen on kuitenkin myös toimittava EU:n rahoitusvälineiden mukaisesti.

Haluan tässä yhteydessä huomauttaa, että Euroopan unionin maksamia taloudellisia tukia koskevissa nykyisissä asetuksissa ei käytännössä mainita lainkaan valtion tai valtionyhtiöiden omistamia metsiä. Kyseiset metsät voivat saada tukea ainoastaan poikkeustilanteissa, kuten luonnonkatastrofien yhteydessä, mutta ne eivät enää saa tukea päivittäisiin tarpeisiin, kuten investointeihin. Tämä on keskeinen kysymys varsinkin Tšekin ja Puolan kaltaisille maille, joissa yli 50 prosenttia metsämaasta on valtion omistuksessa.

Olen tyytyväinen mietinnön toteamukseen, jonka mukaan EU:n tuki ei saa olla riippuvainen metsien omistusmuodosta. Metsä on tietenkin metsä, olipa se sitten yksityisten ihmisten, valtion tai paikallisviranomaisten omistuksessa. Muuttaako sen omistusmuoto millään tavalla sen merkitystä? EU:n lainsäädännössä olisi sovellettava periaatetta, jonka mukaan kaikki omistusmuodot ovat yhtäläisiä ja nauttivat samanlaista oikeusturvaa. Toivon, että tämä mietintö nostaa osaltaan metsäalan profiilia EU:ssa ja kannustaa komissiota ja neuvostoa kiinnittämään aiheeseen enemmän huomiota. Alkuun voitaisiin päästä esimerkiksi perustamalla asiantuntijatyöryhmiä tai -foorumeita kokemusten vaihtoa ja kansallisten strategioiden yhdenmukaistamista varten. On saatava aikaan tilanne, jossa metsänhoidon kansalliset asiantuntijat voivat pitää EU:n toimielimiä keskustelukumppaneinaan.

  Wiesław Stefan Kuc (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, yhteisen metsästrategian toteuttaminen maissamme edellyttää – kuten aina – toimenpiteiden rahoittamista. Tämä ei ole ongelma niissä lukuisissa maissa, joissa suurin osa metsistä on joko julkisessa tai yksityisessä omistuksessa. Mitä voidaan sitten tehdä Puolan kaltaisissa maissa, joissa useimmat metsistä ovat valtion omistuksessa ja hoidossa?

Puolalaisten kollegojeni lukuisat puheenvuorot tänään osoittavat ongelman laajuuden. En ole kuitenkaan heidän kanssaan samaa mieltä, sillä katson, että rahoitusta pitäisi myöntää ainoastaan yksityisessä omistuksessa oleville metsille siihen saakka, kun valtion omistus ja yksityinen omistus saadaan tasapainoon.

Uusia metsiä koskevien rahoitushakemusten lukumäärä on jo suurempi kuin tarkoitukseen varatut määrärahat. Uusia metsiä istutettiin ohjelman ensimmäisenä vuonna noin 6 000 hehtaaria. Tämä tarjoaa tilaisuuden muuttaa omistajarakennetta, alentaa puuntuotannon kustannuksia ja toteuttaa yhteistä metsäpolitiikkaa Lissabonin strategian mukaisesti.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että metsätalouden tärkeästä aiheesta keskustellaan parlamentissa ja että se on myös muiden EU:n toimielinten ja kansainvälisten instituutioiden huolenaiheena.

Komissio on antanut parlamentille tiedonannon metsästrategian tähänastisesta toteuttamisesta. Siinä esitetään myös asioita, jotka on määrä sisällyttää kestävää metsänhoitoa koskevaan Euroopan unionin toimintasuunnitelmaan. Tiedonannossa lähdetään yleisistä ja selkeistä puitteista ja siinä määritellään keinot saavuttaa todellinen tasapaino metsän taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tehtävien välille kestävään metsänhoitoon perustuvan mallin mukaisesti.

Euroopan unionissa on otettu käyttöön
ekologinen Natura 2000 -verkosto. Hankkeen onnistuminen riippuu kuitenkin siitä, saadaanko verkoston rahoitusjärjestelyt toimimaan moitteettomasti. Natura 2000 -hankkeen tärkeimmän tavoitteen, biologisen monimuotoisuuden, rahoittamista koskevien sääntöjen pitäisi Natura 2000 -verkostossa olla samat kaikkien omistusmuotojen osalta, niin yksityisten kuin julkisten. Metsätalouteen liittyvien ohjelmien rahoitus on järjestettävä tähän tarkoitukseen varatuista Euroopan unionin talousarviovaroista. Rahoitusta ei pitäisi myöntää maaseudun kehittämisvaroista. EU:n veronmaksajat rahoittavat mieluummin metsätaloutta tai ympäristöä kuin yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Metsät kattavat kolmanneksen EU:n pinta-alasta ja tarjoavat monenlaista ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista hyötyä yhteisölle. Eri alojen keskinäiset suhteet on ymmärrettävä nykyistä paremmin, ja Euroopan unionin kansalaisille on tiedotettava aiempaa paremmin metsäalan ongelmista ja tarpeista. Tärkeimpänä tavoitteenamme pitäisi olla yhteistyön luominen metsätalouden ja yhteisön välille. Metsäala voi tärkeällä tavalla edistää Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamista. Metsät vaikuttavat maisema- ja kulttuuriarvoihin ja toimivat perustana muille toiminnoille, kuten metsästykselle ja matkailulle. Niistä saadaan myös raaka-aineita uusiutuvaa energiaa varten.

On tärkeää muistaa, että ekosysteemin suojeleminen ja tasapaino edellyttävät metsien luonnonmukaisten ja ympäristöllisten tehtävien säilyttämistä. Tähän tarvitaan sekä rahaa että asiantuntemusta.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, tästä tärkeästä aiheesta käyty vilkas ja erittäin mielenkiintoinen keskustelu on kannustanut minua suuresti, ja haluan seuraavaksi vastata joihinkin keskustelumme aikana esitettyihin kysymyksiin.

Komission sisäisen yhteistyön osalta on todettava kaksi asiaa. Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavaan komission pääosastoon on ensinnäkin aivan hiljattain perustettu uusi yksikkö, jonka toiminta painottuu paljon aiempaa enemmän metsätalouteen. Kyseinen yksikkö koordinoi parhaillaan metsiä koskevan EU:n toimintasuunnitelman valmistelutyötä ja toimii puheenjohtajana metsätaloutta käsittelevän yksiköiden välisen työryhmän kokouksissa.

Metsätaloutta käsittelevä yksiköiden välinen työryhmä, joka perustettiin vuonna 2002 helpottamaan metsätalouteen liittyvän työn tiimoilla tehtävää yhteistyötä ja asiasta vastaavien komission yksiköiden välistä koordinointia, on lisäksi osoittautunut tehokkaaksi koordinointivälineeksi ja tekee erittäin tyydyttävää työtä. Sen jäsenmäärää on lisätty, ja siihen kuuluu nykyään 11 komission yksikköä. Se on erittäin aktiivisesti mukana toimintasuunnitelman valmistelutyössä, ja sillä tulee olemaan merkittävä rooli suunnitelman toteuttamisessa.

Mitä oikeusperustaan tulee, jäsenvaltioissa on tehty useita oikeudellisia selvityksiä metsätaloutta koskevan erillisen oikeusperustan muodostamisesta perussopimuksiin. Meidän mielestämme on kyseenalaista, saadaanko uusista oikeudellisista selvityksistä lisäarvoa, jos jäsenvaltiot eivät muuta näkökantojaan.

Euroopan metsätalouden seurantakeskuksen perustamisen osalta esitetyt huolenaiheet edellyttävät mielestäni neuvotteluja lähinnä jäsenvaltioiden kesken, sillä juuri jäsenvaltiot kantavat päävastuun metsäpolitiikastamme. Ne voivat arvioida kyseisestä hankkeesta saatavan lisäarvon tämänhetkisten rakenteiden ja nykyisten kansainvälisten instituutioiden valossa.

Olen tietoinen siitä, että metsäpalot muodostavat Euroopan unionissa merkittävän ongelman ja että meidän on jatkettava niiden ennaltaehkäisyä. Vieraillessani viime vuonna Portugalissa sain tilaisuuden nähdä omin silmin, millaisia hirvittäviä seurauksia metsäpalot aiheuttavat. Nykyisessä maaseudun kehittämisasetuksessa säädetään, että jäsenvaltiot voivat saada tukea merkittäviin metsäpalojen torjuntatoimiin, kuten palonkatkaisulinjoihin, vedenottopaikkoihin ja ennalta ehkäisevään metsänhoitoon. Ne voivat myös saada tukea metsätalouden tuotantopotentiaalin palauttamiseksi metsiin, jotka ovat vaurioituneet tulipaloissa.

Haluan huomauttaa, että näitä toimia jatketaan vuosina 2007–2013 maaseudun uuden kehittämisasetuksen nojalla, joten jäsenvaltiot voivat liittää metsäpalojen torjuntatoimenpiteitä maaseudun kehittämisohjelmiinsa. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä täydennetään LIFE+-ohjelmassa seuraavan rahoituskauden aikana toteutettavilla toimilla.

Komissio käynnistää Euroopan parlamentin aloitteen perusteella tutkimuksen selvittääkseen, mitkä ovat pääasialliset syyt EU:n metsien tilan huonontumiseen. Tutkimuksen yhteydessä tarkastellaan myös metsäpaloja ja arvioidaan nykyisten toimenpiteiden tehokkuutta sekä mahdollisuuksia parantaa tilannetta tulevaisuudessa.

Useat parlamentin jäsenistä mainitsivat valtion omistamat metsät. Maaseudun kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena on tietenkin maaseutualueiden elvyttäminen eikä julkisten viranomaisten toiminnan rahoittaminen. Siksi metsätalouteen liittyvien maaseudun kehittämistoimien tärkeimpänä edunsaajana on yksityinen sektori, varsinkin maanviljelijät, metsänhoitajat ja – maaseudun kehittämispolitiikan toimintalinjan 3 mukaisesti – maaseutuyhteiskunta laajemminkin. Uudessa maaseudun kehittämisasetuksessa on kuitenkin poikkeuksia säännöksiin, jotka koskevat valtion omistamien metsien sulkemista pois tuen piiristä, jotta joidenkin alueiden erityistilanteet ja tiettyjen toimenpiteiden erityispiirteet voitaisiin ottaa huomioon.

Esitän lopuksi vielä kaksi huomautusta toimintasuunnitelman sisällöstä. Ensinnäkin toimintasuunnitelma muotoillaan Euroopan unionin metsästrategian tärkeimpien periaatteiden mukaisesti. Päävastuu metsäpolitiikasta on jäsenvaltioilla, ja yhteisön tasolla toteutettavat toimet perustuvat jatkossakin toissijaisuusperiaatteeseen. Tarkoituksenamme on, että yhteisön toimet keskitetään niille osa-alueille, joilla saadaan aikaan selkeää lisäarvoa.

Toiseksi haluan huomauttaa, että toimintasuunnitelmassa määritellään myös ne yhteisön rahoitusvälineet, joita jäsenvaltiot voivat käyttää toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Niitä ovat esimerkiksi uusi maaseudun kehittämisasetus, LIFE+-rahoitusväline ja – kuten täällä jo mainittiin – tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma. Toimintasuunnitelman avulla metsätalous saadaan siis paremmin näkyville ja kestävän metsänhoidon tukemiseksi toteutettavat yhteisön eri toimet täydentävät paremmin toisiaan.

Komissio suhtautuu myönteisesti suosituksiin, joita sisältyy mietinnön kohtiin 1, 4, 7, 11, 12, 14, 19, 20, 21, 24, 26 ja 29. Useat suosituksista, varsinkin kohdissa 3, 5, 6, 8, 10, 15, 16, 17, 18, 22, 23 ja 30, on osoitettu myös jäsenvaltioille, ja komissio keskustelee niistä jäsenvaltioiden kanssa työn edetessä toimintasuunnitelman yksityiskohtiin.

Komissio on myös pannut tarkkaan merkille suosituksen 9 ja ottaa sen tutkittavaksi: koordinointi on epäilemättä kysymys, joka vaatii paneutumista.

Mietinnössä on lisäksi useita suosituksia, kuten kohdissa 2, 13, 15, 25, 27, 28, 30 ja 32, jotka ovat Euroopan metsästrategian perusperiaatteen ulottumattomissa tai jotka eivät ehkä ole täysin linjassa jo vahvistettujen asetusten kanssa.

Kiitän teitä vielä kerran erittäin mielenkiintoisesta ja suurenmoisesta mietinnöstä ja myös tästä vilkkaasta keskustelusta, joka on ollut hyvin kannustava.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 10.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Véronique Mathieu (PPE-DE). – (FR) Metsiä koskevan toimintasuunnitelman tarkoituksena on vahvistaa metsästrategian ydinperiaatteet, joita ovat kestävä metsänhoito ja yhä monimuotoisemmaksi muuttuvan metsien aseman lujittaminen, metsien taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen, virkistyksellisten ja ympäristöllisten ulottuvuuksien korostaminen sekä toissijaisuusperiaatteen noudattaminen.

On oikein, ettemme lähde laatimaan yhteistä metsäpolitiikkaa. Olisimme silti voineet mennä pitemmälle ja perustaa yksikön, jonka erityisenä tehtävänä on koordinoida yhtäältä kansallista ja yhteisön politiikkaa ja toisaalta kaikkia metsäalan ammattilaisia.

Myös metsänomistajilla on osansa biologisen monimuotoisuuden turvaamisessa. Eläinlajeja hoidetaan samanaikaisesti niiden elinympäristön kanssa. Metsillä on merkittävät valmiudet toimia villieläinten elinympäristönä, ja niissä luonnonvaraisesti asuvilla lajeilla on oikeus olla olemassa. Metsätuhojen selvittämisen ei myöskään välttämättä tarvitse johtaa eläinpopulaatioiden tuhoamiseen. Metsänomistajien ja metsästäjien on koordinoitava toimiaan ja käytävä keskenään vuoropuhelua, jos biologista monimuotoisuutta halutaan vaalia ja jos metsien ja metsästyksen välille halutaan löytää oikea tasapaino.