Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 13. maaliskuuta 2006 - Strasbourg

20. Valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusväline vakavia hätätilanteita varten (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Dimitrios Papadimoulisin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0027/2006) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen perustamisesta vakavia hätätilanteita varten (KOM(2005)0113 – C6- 0181/2005 – 2005/0052(CNS)).

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, aloitan kiittämällä Euroopan parlamenttia sekä erityisesti ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ja esittelijä Papadimoulisia erinomaisesta mietinnöstä, josta tänään keskustelemme.

Komissio on ehdottanut, että vakavia hätätilanteita varten perustettaisiin nopeiden avustustoimien ja valmiustoimien rahoitusväline. Ehdotuksen tarkoituksena on taata yhtenäinen väestönsuojelun rahoituskehys. Tällä hetkellä kyseisten avustus- ja valmiustoimien rahoitus hoidetaan useiden eri välineiden, kuten toimintaohjelman ja yhteisön väestönsuojelumekanismin, avulla.

Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että ehdotetun rahoitusvälineen perustamisessa on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston kehotukset vahvistaa väestönsuojelun valmiuskapasiteettia Euroopassa. Väestönsuojelualalla yhteistyötä kehitetään vahvistamalla jo tehtyä työtä sekä käynnistämällä uusia toimia.

On syytä korostaa kahta uutta ajatusta: ensinnäkin ehdotamme, että rahoitamme avustuskuljetuksia väestönsuojelun alalla. Useissa tilanteissa avustaminen olisi ollut mahdollista mutta keinot avun siirtämiseksi hätäalueelle ovat puuttuneet. Näin avustusta ei ole joko annettu lainkaan tai se on saapunut paikalle liian myöhään. Komissio ehdottaakin, että sille annetaan valmiudet vuokrata tarvittavat kuljetusvälineet joko kolmansilta mailta tai yksityisiltä yrityksiltä.

Väestönsuojeluvälineisiin liittyy samankaltainen ongelma: useisiin Euroopan valtioihin samanaikaisesti vaikuttavissa hätätilanteissa, joita voivat olla esimerkiksi metsäpalot kesäisin, kevättulvat tai jopa koko Eurooppaa koskevat terroriuhat, jäsenvaltioilla saattaa olla oman tilanteensa vuoksi vaikeuksia avustaa toista jäsenvaltiota. Tällaisissa tapauksissa yhteisön on voitava avustaa jäsenvaltioita. Siksi komissio ehdottaakin, että yhteisön tasolla perustetaan vararahoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa lisävälineiden vuokraamisen.

Kunnianhimoiset mutta tarpeelliset uudistukset – esimerkiksi tänään käsiteltävät uudistukset – edellyttävät luonnollisesti merkittäviä rahavaroja. Demosthenesin mukaan raha on kaiken alku ja juuri.

Komissio on varma, että Euroopan parlamentti ymmärtää, miten tärkeitä tänään käsittelemässämme mietinnössä esitettyjen uudistusten tuomat hyödyt ovat. Yhteistyön tiivistäminen väestönsuojelun alalla parantaa Euroopan unionin kansalaisten ja kolmansien maiden väestön suojelua. Tämä on ainoa tapa varmistaa, että yhteisö voi tarjota aiempaa koordinoidumpaa, tehokkaampaa ja täsmällisempää avustusta kaikille vakavista hätätilanteista kärsiville valtioille.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, olen yhtä mieltä komission jäsenen Dimasin kanssa siitä, että meidän on tehtävä nykyistä enemmän voidaksemme vahvistaa ja tehostaa tapaa, jolla Euroopan unioni käsittelee Eurooppaan vaikuttavia merkittäviä luonnonkatastrofeja, kuten tulvia, kuivuutta ja tulipaloja, sekä unionin ulkopuolisia luonnonkatastrofeja, kuten tsunameja tai Mississippin ja Louisianan hurrikaaneja. Haluammekin tehdä enemmän ja kaiken kaikkiaan paremmin. Mikäli onnistumme ja täytämme Euroopan unionin kansalaisten vaatimukset paremmasta turvallisuudesta ja elämän laadusta, voimme myös saavuttaa merkittäviä säästöjä, sillä aiempaa tehokkaampi eurooppalainen mekanismi voi johtaa säästöihin jokaisessa yksittäisessä jäsenvaltiossa.

On huomattava, että haasteenamme on luoda tehokas väestönsuojelumekanismi. Jotta voimme onnistua tavoitteessamme, Demosthenesin noin 2 500 vuotta vanhan lausuman lisäksi myös neuvoston on tuettava meitä. Neuvoston on lisättävä käytettävissä olevia määrärahoja. Neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että meidän on myös löydettävä keinoja parantaa avunantoa Euroopan unionin rajojen ulkopuolella esiintyvissä hätätilanteissa. Kyseinen valmius on myös rahoitettava, ja mikäli teemme nyt entistä useampia ja tarkkanäköisempiä investointeja yhteistyön tiivistämiseksi, voimme välttyä laajamittaisilta ihmishenkien menetyksiltä ja suurilta omaisuusvahingoilta, joiden käsittely myöhäisemmässä vaiheessa käy huomattavasti kalliimmaksi unionin talousarviolle.

Haluan kiittää kaikkien poliittisten ryhmien varjoesittelijöitä erinomaisesta yhteistyöstä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa. Yhteistyön tuloksena mietintöni sekä tietyt tarkistukset komission alkuperäiseen ehdotukseen hyväksyttiin miltei yksimielisesti äänin 49 puolesta ja vain yksi vastaan.

Tarkistukseni, jotka ympäristövaliokunta on hyväksynyt, liittyvät ennen kaikkea neljään pääkohtaan.

Ensimmäinen näistä näkökohdista on oikeusperustan muuttaminen, jonka jälkeen Euroopan parlamentti voisi käsitellä asioita oikeassa viitekehyksessä. Vielä tärkeämpää on se, ettei Euroopan parlamentilla olisi enää vain puhtaasti neuvoa-antava rooli vaan se voisi osallistua yhteispäätösmenettelyyn. Näin tämä kansalaisia lähimpänä oleva Euroopan unionin toimielin voisi myös vaikuttaa päätöksentekoon nykyistä voimakkaammin.

Toinen muutos on ennaltaehkäisevien toimien sisällyttäminen välineen soveltamisalaan. On sanomattakin selvää, että luonnonkatastrofien yhdennettyjen hallintatoimien on sisällettävä valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien lisäksi myös ehkäisytoimien kehittäminen. Ennaltaehkäisy on yksi ongelman käsittelyn kulmakivistä, ja voin ilokseni todeta, että olemme asiasta samaa mieltä sekä komission että neuvoston kanssa.

Sama pätee myös kolmanteen näkökohtaan. Koska luonnonkatastrofit eivät tunne rajoja, rahoitusväline ja sen soveltamisala olisi laajennettava Euroopan unionin ulkopuolelle.

Neljäs ehdotettu tarkistus koskee kansanterveyden sisällyttämistä välineen soveltamisalaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jona lintuinfluenssapandemian uhka on suuri.

Lopuksi toivon, että huominen äänestyksemme olisi yhtä yksimielinen kuin taannoin ympäristövaliokunnassa. Siten voisimme välittää selkeän viestin sekä Euroopan unionin kansalaisille että neuvostolle, kuten olemme aikaisemminkin tehneet useiden luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja koskevien esitysten kohdalla. Tämä on hyvin tarpeellista, sillä näin voimme toteuttaa kolmen toimielimen välisen yhteistyön ja saavuttaa nopeasti hyviä tuloksia.

  Marcello Vernola, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, komission jäsen Papadimoulis mainitsi puheenvuorossaan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan komission ehdotukseen tekemät lisäykset, jotka koskevat meren pilaantumisen sisällyttämistä välineen soveltamisalaan. Haluan lisätä, ettei tällä hetkellä ole olemassa mitään muuta erityistä välinettä, jolla meren pilaantumisen aiheuttamia hätätilanteita voitaisiin hallita.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta tuki miltei yksimielisesti komission jäsen Papadimoulisin tekemää työtä ja hyväksyi muut esittämäni tarkistukset, jotka koskivat esimerkiksi ympäristönäkökohtien keskeisyyttä katastrofien hallinnassa. Komissiota on kehotettu varmistamaan yhteisön eri väestönsuojelumekanismien ja -välineiden yhteydessä, että maantieteellisen sijainnin, maaston sekä sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden vuoksi muita syrjäisempiin tai eristyneisiin alueisiin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Komissiota on kehotettu myös liittämään väestönsuojelutoimia opetusohjelmiin sekä viestintä- ja tiedotuskampanjoihin, jotta voidaan lisätä kansalaisten tietoisuutta vakavien onnettomuuksien ennaltaehkäisyn sekä niihin varautumisen ja reagoimisen välttämättömyydestä ja jotta varmistetaan kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ehkäisy- ja avustustoimiin. Toisin sanoen meidän on keskityttävä nuoriin ihmisiin ja kouluopetukseen.

Viimeinen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan hyväksymistä tärkeistä lisäyksistä koskee vapaaehtoistyön merkityksen korostamista. Sekä järjestöjen että yksilöiden tekemä vapaaehtoistyö on arvokasta, sillä nämä toimijat voivat tarjota elintärkeitä palveluja silloin, kun avustustoimien toteuttajat, joiden saapumista suuronnettomuus saattaa viivästyttää, eivät vielä ole paikalla. Uskon, että mahdollisuudet edistää suurkatastrofien hallintaa tämän asetuksen avulla paranevat näiden ehdotusten myötä huomattavasti.

  Åsa Westlund, PSE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Papadimoulis, kiitän perusteellisesta työstänne mietinnön parissa.

Elämme aikana, jona katastrofit vaikuttavat yleistyvän jatkuvasti. Muutama vuosi sitten Iranissa tapahtui järkyttävä ja tuhoisa maanjäristys. Muistan tapahtuman erittäin selvästi, sillä näin joka päivä televisiosta, etteivät iranilaiset saaneet lainkaan apua eloonjääneiden kaivamiseen raunioista. Hieman yli vuosi sitten Kaakkois-Aasia kärsi tuhoisasta tsunamista, jonka vaikutukset heijastuivat voimakkaasti myös omaan kotimaahani. Kyseisestä katastrofista on kertomuksia, joista käy ilmi, että tietyt Euroopan unionin jäsenvaltiot pelastivat omat kansalaisensa mutta jättivät muut oman onnensa nojaan.

On joka tapauksessa selvää, että pelastusyritykset olisivat onnistuneet paremmin, jos Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteistyö olisi ollut tehokkaampaa. Apua olisi ollut mahdollista tarjota tehokkaammin myös niissä tapauksissa, joissa Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kärsineet esimerkiksi suurista tulvista tai metsäpaloista. Lisäksi on tärkeää huomata, että tämänkaltaiset katastrofit yleistyvät oletettavasti ilmastonmuutoksen edetessä. Siksi kyseinen rahoitusväline on erittäin tärkeä.

Me sosialidemokraatit olemme painottaneet erityisesti sitä, että kyseistä välinettä pitäisi voida käyttää toimiin sekä Euroopan unionin rajojen sisä- että ulkopuolella. Tämä johtuu osittain siitä, että Euroopan unionin kansalaiset matkustavat usein unionin rajojen ulkopuolella. Painavampi tekijä on kuitenkin solidaarisuus toisia ihmisiä kohtaan. Olemme myös sitä mieltä, että Euroopan unionin olisi erittäin tärkeää toimia yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa. YK on unionin luonnollinen yhteistyökumppani tällä alalla.

Olemme myös esittäneet oman, välineen määrärahoja koskevan tarkistuksemme. Toivomme jokaisen kannatusta tarkistuksellemme, koska siinä todetaan se ilmeinen tosiasia, että määrärahat riippuvat rahoitusnäkymiä koskevista neuvotteluista. Kannatamme esittelijän esitystä oikeusperustan muuttamisesta ja välineen soveltamisalan laajentamisesta siten, että siihen sisältyisivät myös kansanterveyteen vaikuttavat katastrofit.

Jos meidän pitää asettaa ensisijaisia tavoitteita meneillään olevalle määrärahoja koskevalle työlle, meille sosialidemokraateille on tärkeintä suora toiminta ja sen valmistelu niin EU:n jäsenvaltioissa kuin unionin ulkopuolellakin.

  Sajjad Karim, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Etelä-Aasian järkyttävä tsunami lisäsi ensimmäistä kertaa yleisön tietoisuutta vastaavanlaisista kotejamme ja elinkeinojamme uhkaavista ääritapauksista. Vain viikkoja myöhemmin omaan vaalipiiriini kuuluva Carlislen kaupunki kärsi voimakkaasta, joskin pienemmän mittaluokan myrskystä. Myrsky nostatti voimakkaita hurrikaanituulia ja poikkeuksellinen sade aiheutti kovia tulvia, jotka ylittivät katastrofivalmiutemme. Tulvan alle jäi 3 000 kotia ja satoja yrityksiä, kaksi iäkästä naishenkilöä hukkui sänkyihinsä ja tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa, osa heistä useiden kuukausien ajaksi.

Koin Carlislen tuhon yhtä vahvasti kuin tsunamin ja joitakin kuukausia myöhemmin sattuneen Etelä-Aasian maanjäristyksen jälkivaikutukset. Henkilökohtaiset tragediat koskettivat Euroopan unionia jokaisessa näistä tapauksista, kun Sri Lankassa ja Thaimaassa lomaansa viettäviä kansalaisia huuhtoutui mereen ja kun ystäviämme ja perheenjäseniämme katosi raunioihin Pakistanissa ja Kashmirissa.

Tapahtuneen myönteinen puoli oli se, että runsas avunanto ja hyväntahtoisuuden osoittaminen niin valtiollisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla vahvistivat maailmanlaajuisesti uskoamme yhteisöllisyyden voimaan. Kaiken epäonnen keskellä näimme ihmisluonnon parhaan puolen. Silti jopa sitkeimmät väsyvät. Kun Kashmirissa kärsittiin marraskuussa toisesta tauti- ja paleltumiskuolemien aallosta, oli selvää, ettei avunantaja voi toimia päättäväisesti silloin, kun poliittinen tahto puuttuu.

Euroopan unionin valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen pitää täyttää kyseinen tyhjiö ja toimia tiiviisti Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmän kanssa, jotta yhdennettyjä resursseja voidaan hyödyntää tehokkaasti ja avun tarpeessa olevia voidaan auttaa. Meidän on myös hyväksyttävä se, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääritapaukset jatkuvat ja vieläpä yleistyvät.

Carlislessa on käytössä uusi tulvanhallintastrategia: vedelle tehdään tilaa ja tulvariskien parempaa hallintaa tutkitaan yhtenäisten kaupunkikuivatukseen tarkoitettujen pilottiohjelmien avulla. Ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset, kuten luonnonvarojen, esimerkiksi metsien ja kosteikkojen, oikea käyttö, ovat avainasemassa, kun pyritään ehkäisemään katastrofeja ja vähentämään niiden vaikutuksia ihmisiin, heidän koteihinsa ja elinkeinoihinsa.

Huolimatta noudatettavista ehkäisystrategioista ja investointien suuruudesta on epärealistista olettaa, että katastrofit saadaan loppumaan. Meidän on opittava niistä. Jotta voimme varmistaa, että kansalaisemme ovat tietoisia riskeistä, varoitusjärjestelmiin, riskikartoituksiin ja yleisön tietoisuutta lisääviin kampanjoihin on investoitava suuria summia.

Meidän pitää varmistaa, että sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti vaikuttaviin luonnonuhkiin liittyvät ehkäisy-, varautumis- ja varoitustoimet ovat järeitä ja että ne auttavat parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisiamme Carlislesta Kashmiriin katastrofien ehkäisyssä, niihin valmistauduttaessa ja niihin reagoitaessa.

Tässä mietinnössä parlamentti on parantanut komission ehdotusta huomattavasti, ja voin suositella parlamentille sen hyväksymistä.

  Satu Hassi, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Hyvät kollegat, haluan kiittää herra Papadimoulisia erinomaisesta työstä. Kun puhumme EU:n kyvystä reagoida katastrofeihin, on syytä muistaa, että säähän liittyvät katastrofit ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet ja ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän niitä edelleen. Näin ollen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tärkein tapa vähentää tulevia tuhotulvia ja myrskyjä.

Vuoden 1990 jälkeen maailmassa on joka vuosi koettu vähintään 20 suurkatastrofiksi luokiteltua säästä aiheutuvaa tapahtumaa. Edeltävien 20 vuoden aikana vain kolmelle vuodelle osui näin paljon sääkatastrofeja. Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan vuoden 1990 jälkeen sääkatastrofien aiheuttamat vuotuiset vahingot ovat yli kaksinkertaistuneet ja niistä maksetut korvaukset ovat nelinkertaistuneet. Tutkijoiden mukaan myrskyt ja tulvat ovat paitsi yleistymässä myös voimistumassa. WWF julkaisi äskettäin tutkimuksen, jonka mukaan ilmastonmuutos lisää Euroopassa myrskyjä eniten Pohjanmeren ympärillä, Brittein saarilla, Alankomaissa ja Ranskassa. Suurimmat tuulen nopeudet voivat kasvaa vuosisadan loppuun mennessä jopa 15 prosenttia. Kokemusten mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa tällainen tuulen nopeuden kasvu voi lisätä myrskyvahinkoja 50 prosentilla, ja Alankomaissa kuuden prosentin kasvu tuulen nopeudessa voi tulvaherkkyyden vuoksi aiheuttaa vahinkojen viisinkertaistumisen. Eli hyvät kollegat, meidän on ymmärrettävä, että ilmaston suojelu on keskeinen asia tulevien sääkatastrofien vähentämiseksi.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Hyvät kuulijat, haluan myös osaltani kiittää kollegaamme Papadimoulisia hänen hyvästä työstään mietinnön laatimisessa. Euroopan unionia on viime aikoina kohdannut entistä suurempi joukko luonnonkatastrofeja, teollisuusonnettomuuksia ja teknologian aiheuttamia suuronnettomuuksia. Olen yhtä mieltä siitä, että toimia olisi yhdistettävä katastrofien ehkäisemiseksi ja nopeiden avustustoimien takaamiseksi, ja kannatan kyseistä ehdotusta. Nämä kaksi osa-aluetta ovat itse asiassa erottamattomia, mutta voimme puhua mahdollisen katastrofin ehkäisystä ainoastaan silloin, kun se voidaan tunnistaa etukäteen. Useiden katastrofien ennakointi on mahdotonta, eikä niitä siksi voida varsinaisesti ehkäistä. Voimmekin vain hallita katastrofien seurauksia.

Voin ilokseni todeta, että mietintöön tekemäni tarkistukset on hyväksytty. Asetuksen pääasiallisena tarkoituksena on suojella väestöä, mutta on tärkeää, että siinä määritellään myös suojelun luonne. Tämä koskee erityisesti kansanterveyttä ja kansalaisten turvallisuutta. Solidaarisuusperiaatteen mukaisesti olisikin asianmukaista laajentaa soveltamisala myös kolmansiin maihin, sillä sen paremmin luonnonkatastrofit, teollisuusonnettomuudet, teknologian aiheuttamat suuronnettomuudet kuin terroristihyökkäyksetkään eivät tunne rajoja.

On huomattava, että myös yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen on välttämätöntä. Ehdotankin siksi luonnoksen 12 artiklan muuttamista seuraavasti: "Ellei edunsaaja anna tyydyttävää vastausta rahoitustuen käytöstä eikä vielä täsmennyspyynnön jälkeenkään osoita avustusta käytettävän säännöksen mukaisella tavalla, on aloitettava maksujen takaisinperintä. Komission on peruutettava maksujen suorittaminen ja perittävä jo maksetut erät takaisin, eivätkä nämä toimenpiteet saa olla vapaaehtoisia."

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan myös osaltani kiittää esittelijää hänen erinomaisesta työstään. Äänestystuloksen perusteella on selvää, että hän on tehnyt yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa ja puhunut koko parlamentin puolesta.

Kiitän myös komissiota siitä kokonaisvaltaisesta tavasta, jolla tätä hätätilanteiden avustustoiminnan ja luonnonkatastrofien hallinnan alaa on lähestytty. Käsiteltävänä oleva hätätilanteiden avustusväline on kuitenkin vain yksi osa sitä Euroopan unionin laajempaa järjestelmää, jonka avulla katastrofeja pyritään hallitsemaan ja avustustoimia kehittämään. Aiheesta puheen ollen, olen itsekin alueelta, jolla on kärsitty tulvista, ja viime perjantaina komissio myönsi suuren rahasumman kyseisen katastrofin seurausten lieventämiseksi. Haluankin ilmaista kiitollisuuteni eurooppalaisesta solidaarisuudesta.

On ratkaisevan tärkeää, että noudatamme esittelijän ehdotusta ja muutamme oikeusperustaa. Olen myös sitä mieltä, että välineen oikeusperusta olisi luotava 175 artiklan pohjalta. Lisäksi on mielestäni olennaista, että välineen soveltamisalaan lisätään ehkäisytoimet, väestönsuojelu kolmansissa maissa sekä meren pilaantuminen.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että tämän ansiosta meillä olisi mahdollisuus reagoida Euroopan kansalaisten huoliin ja kysymyksiin nopealla avustuksella, ilman byrokratiaa. Juuri tässä suhteessa komission on mahdollista olla näkyvä vaikuttaja, ja se olisi tehtävä tämän välineen avulla. Ketään ei hyödytä, että Euroopan unioni olettaa nopeaa ja epäbyrokraattista apua tarvitsevien kansalaisten käyvän läpi monimutkaisia byrokraattisia toimenpiteitä tai ohjaa heitä ottamaan yhteyttä komiteoihin, jotka eivät ole vielä kokoontuneet. Nopealla ja epäbyrokraattisella avulla saadaan paljon enemmän aikaan kuin kalliilla tiedotuskampanjoilla, jotka loppujen lopuksi vain valuvat hiekkaan.

Lopuksi haluan sanoa, että mielestäni Ranskan valtiomiehen Talleyrandin lausunto ylenmääräisen innokkuuden tarpeettomuudesta on täysin epäasianmukainen kyseisessä asiayhteydessä, sillä luonnonkatastrofien seurauksia lievennettäessä ei voi olla riittävän innokas.

  Edite Estrela (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin aloitan kiittämällä esittelijää erinomaisesta mietinnöstä.

Kuten muut puhujat ovat maininneet, viime vuosina on tapahtunut aikaisempaa suurempi määrä luonnonkatastrofeja, jotka johtuvat muun muassa ilmastonmuutoksesta, ympäristövahingoista ja maankäytön suunnittelun puuttumisesta. Euroopan unionilla on käytössään joukko välineitä, kuten käsittelemämme kehittämisvaiheessa oleva asetus, jotka mahdollistavat nopeat ja tehokkaat avustustoimet suuronnettomuuksien sattuessa.

Kesällä 2005 sattunet järkyttävät luonnonkatastrofit – Keski-Eurooppaa koetelleet suuret tulvat, eteläisen Euroopan vaikea kuivuus sekä metsäpalot, jotka tuhosivat tuhansia hehtaareja metsää Espanjassa ja kotimaassani Portugalissa – vaativat asianmukaisia ja nopeita ennaltaehkäisy- ja avustustoimia väestönsuojelun alalla.

Laatiessani ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittelijänä valiokunta-aloitteista mietintöä luonnonkatastrofeista vierailin kuudessa luonnonkatastrofin koettelemassa valtiossa. Paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa pidetyissä työkokouksissa vaadittiin aina yksinkertaistamista ja joustavuutta. Jotta yhteiskuntia voitaisiin auttaa, yhteisön hätätilanteita varten perustamia avustusvälineitä on yksinkertaistettava ja niiden soveltamismääräyksistä on tehtävä joustavampia. Myös tiiviimpi yhteistyö Euroopan tasolla ja taloudellisen tuen lisääminen nähtiin suositeltavina.

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, kiitän Euroopan parlamentin jäseniä erittäin rakentavista puheenvuoroista. Olette esittäneet joukon hyvin tärkeitä tarkistuksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa väestönsuojelutoimia Euroopan tasolla. Tarkistukset koskevat ennaltaehkäisyä, varoitus- ja hälytysjärjestelmiä sekä tarvetta varmistaa väestönsuojelutoimien rahoitus kolmansissa maissa. Komissio kannattaa valtaosaa esitetyistä tarkistuksista.

Haluan ottaa kantaa erityisesti ennaltaehkäisyyn. On tärkeää huomata, että tietyt ennaltaehkäisyn osa-alueet, kuten metsäpalojen tai tulvien torjuminen, sisältyvät jo nyt yhteisön tiettyjen rahoitusvälineiden piiriin. Komissio haluaa välttää päällekkäisyyttä olemassa olevien rahoitusvälineiden kanssa. Tunnustamme kuitenkin tarpeen vahvistaa ennaltaehkäisyn yleisiä osa-alueita väestönsuojelun alalla, ja siksi sisällytämme mielellämme esitetyt tarkistukset ehdotettuun rahoitusvälineeseen.

Vaikka komissio voikin hyväksyä valtaosan esitetyistä tarkistuksista, jotkin tarkistukset ovat ongelmallisia eikä niitä voida hyväksyä sellaisenaan.

Ensiksikään väestönsuojeluun perustetun rahoitusvälineen oikeusperustan korvaaminen perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohdalla ei ole komission mielestä tarpeellista, sillä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklaa on aina käytetty tähän tarkoitukseen. Olemassa olevat väestönsuojelun rahoitusvälineet, toimintaohjelma ja yhteisön väestönsuojelumekanismi pohjautuvat tähän artiklaan. Lisäksi esitetty oikeusperusta viittaa ympäristönsuojeluun ja kansanterveyteen, kun taas väestönsuojelutoimiin täytyy sisältyä myös toimet ihmisten ja omaisuuden suojelemiseksi, kulttuuriperintö mukaan lukien.

On myös esitetty, että Euroopan unionin ulkopuolisten hätätilanteiden avustustoimet sisällytettäisiin rahoitusvälineeseen. Komissio on Euroopan parlamentin kanssa yhtä mieltä siitä, että tämänkaltaisen rahoitustoiminnan turvaaminen on tarpeellista.

Komissio päätti erottaa yhteisön sisäisten toimien rahoituksen ulkoisista toimista hyväksymällä erilliset oikeudelliset välineet. Näin väestönsuojelumekanismin piiriin kuuluvissa valtioissa suoritettavat väestönsuojelutoimet sisältyvät nopeiden avustustoimien rahoitusvälineeseen, kun taas väestönsuojelutoimet kolmansissa maissa rahoitetaan vakautusvälineen avulla.

Jotta vakautusväline voisi toimia selkeänä perustana tämänkaltaisten Euroopan unionin ulkopuolisten toimien rahoitukselle, välineissä on joka tapauksessa viitattava selkeästi väestönsuojeluun.

Tässä suhteessa komission kanta eroaa Euroopan parlamentin mietinnöstä. Haluan kuitenkin painottaa, ettei näiden mielipide-erojen pidä antaa varjostaa yhteisiä, hyvin tärkeitä päämääriämme. Kannatamme täysin Euroopan parlamentin pyrkimystä kehittää nykyistä tehokkaampi eurooppalainen väline Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella toteutettavia väestönsuojelutoimia varten, ja olemme samaa mieltä rahoituksen lisäämisen tarpeellisuudesta. Tässä kohden haluan kiittää teitä kannatuksestanne.

Painotan kuitenkin sitä, että olemassa olevien välineiden, toimien ja toimivaltuuksien suhteen väestönsuojelu ja Euroopan komission mekanismi toimivat erittäin hyvin viime vuoden hätätilanteissa. Näillä tilanteilla tarkoitan esimerkiksi Portugalissa esiintyneitä lukuisia tulipaloja sekä tulvia esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa. Järjestimme 13 tämänkaltaista avustusoperaatiota. Lisäksi osallistuimme luonnollisesti Etelä-Aasian kahden suurkatastrofin avustustoimiin. Tsunamin yhteydessä Euroopan unioni vei väestönsuojelumekanisminsa ansiosta ensimmäisenä edustajiaan tuhoalueelle. Myös hurrikaani Katrinan tapauksessa Euroopan unioni reagoi lähettämällä avustuksen, jota se oli kolme päivää aiemmin ehdottanut Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille. Tämän ansiosta meillä oli jo Eurooppa-neuvoston asianmukainen tuki. Huomautan kuitenkin, ettei meillekään ole pahitteeksi muistaa ja painottaa joitakin asioita, joita tapahtuu olemassa olevien välineiden yhteydessä. Kuten jäsen Papadimoulisin mietinnössä sanotaan, meidän on luonnollisesti tehostettava väestönsuojelua.

Toimitan parlamentin sihteeristölle kattavan luettelon komission kannoista tarkistuksiin. Kiitän vielä kerran esittelijää ja kaikkia parlamentin jäseniä ehdotuksista.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Véronique Mathieu (PPE-DE). – (FR) Viimeaikaisten luonnonkatastrofien voimakkuus on muistuttanut meitä siitä, kuinka suojattomia yhteisömme ovat luonnon aiheuttamia vaaroja vastaan: 20 vuoden aikana luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet 1,5 miljoonan ihmisen kuoleman eri puolilla maailmaa. Jotta voimme ratkaista ongelman tehokkaasti, on tulevaan varauduttava riskinarviointien, torjuntatoimien, koulutuksen ja kansalaisille tarjottavan tiedotuksen avulla.

EU perusti ECHO:n vuonna 1992, Dipecho-ohjelman vuonna 1996 ja EU:n solidaarisuusrahaston vuonna 2002, ja näin se on osoittanut, että torjuntatoimet ja hätäapu ovat ensisijaisia tavoitteita. Vuonna 2005 EU päätti perustaa myös eurooppalaisen koordinointijärjestelmän, jonka toiminta perustuisi Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkoihin.

Komissio ehdottaa valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen perustamista vakavia hätätilanteita varten vuosiksi 2007–2013, ja olemme tietenkin iloisia tästä ehdotuksesta. Rahoitusvälineen oikeusperustaksi olisi kuitenkin muutettava 174 artikla, jonka nojalla noudatetaan yhteispäätösmenettelyä, ja torjuntatoimiksi olisi luettava myös kolmansissa maissa toteutettavat pelastuspalvelualan toimet ja merten suojelutoimet. Rahoitusvälineelle on myönnettävä sellaiset määrärahat, että hätäapu on mahdollisimman tehokasta niin joustavuuden kuin reagointinopeudenkin kannalta ja että yhteisön solidaarisuus näkyy entistä selvemmin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Liite – Komission kanta

Papadimoulisin mietintö (A6-0027/2006)

Komissio kannattaa täysimääräisesti, osittain tai periaatteessa 52:ta tarkistusta, jotka ovat tarkistukset 1, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 16, 17, 18, 23, 24, 25, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 36, 37, 38, 39, 40, 41, 43, 44, 45, 47, 48, 49, 50, 51, 52, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 66, 67, 68, 69, 70, 73 ja 75.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 2, 3, 4, 13, 14, 15, 19, 20, 21, 22, 26, 27, 35, 42, 46, 53, 54, 63, 64, 65, 71, 72 ja 74.