Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 14. maaliskuuta 2006 - Strasbourg

7. Euroopan tasa-arvoinstituutti (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Grönerin ja Sartorin laatima naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietintö Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (COM(2005)0081-C6-0083/2005-2005/0017(COD)) (A6-0043/2006).

  Vladimír Špidla , komission jäsen. (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan tasa-arvoinstituutin perustaminen vastaa olennaiseen tarpeeseen luoda uusi väline EU:n tasa-arvopolitiikalle, jotta siinä edistyttäisiin. Olette varmasti yhtä mieltä kanssani siitä, että sukupuolten tasa-arvo on yhtä paljon taloudellinen kuin poliittinen päämäärä sekä erittäin tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaamme. Se on ratkaisevan tärkeä periaate EU:n taloudessa, yhteiskunnassa ja politiikassa. Naisten täysipainoinen osallistuminen työelämään, siten että he ovat täysin tasa-arvoisia ja heillä on yhtäläiset osallistumismahdollisuudet työpaikoilla, on olennainen seikka EU:n taloudelle nykyisin, kun haasteena ovat vanheneva väestö ja väkiluvun lasku. Komission sukupuolten tasa-arvoa koskevat kertomukset vuosilta 2005 ja 2006 osoittavat kuitenkin, että edistyminen on tällä alalla ollut hidasta. Tämän yhteiskunnallisen päämäärän tiellä on vielä suuria esteitä.

Hyvät parlamentin jäsenet, jos emme hyödynnä naisten panosta työelämässä, emme onnistu saavuttamaan Lissabonin strategian mukaisia tavoitteita emmekä myöskään pysty kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Sukupuolten tasa-arvo on meille perimmäisten poliittisten näkökohtiensa lisäksi merkittävä kilpailuvaltti kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Jotta voitaisiin poistaa miesten ja naisten välillä vielä oleva epätasa-arvoisuus, nyt on ensiarvoisen tärkeää lisätä siihen tähtääviä toimia unionissa ja jäsenvaltioissa ja samalla kiinnitettävä erityistä huomiota laajentuneen EU:n lisääntyneeseen heterogeenisuuteen. Näiden syiden vuoksi EU:n tasolla toimivan välineen luomista on pidetty erittäin tärkeänä vuodesta 1999 lähtien. Eurooppa-neuvosto pyysikin kesäkuussa 2004 komissiota antamaan asiasta ehdotuksen. Komissio antoi ehdotuksen uuden erillisviraston perustamisesta – siitä tulisi tekninen väline, joka auttaisi EU:n toimielimiä, erityisesti komissiota, kehittämään politiikkaa ja ohjaamaan jäsenvaltioita sen täytäntöönpanossa. Tasa-arvoinstituutin ensisijainen tehtävä on kerätä, analysoida ja jakaa objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa EU:ssa. Instituutti kehittää myös soveltuvia menetelmiä, joiden päämääränä on erityisesti liittää tasa-arvonäkökulma EU:n politiikan eri osa-alueisiin. Lisäksi se auttaa lopulta lisäämään EU:n politiikan näkyvyyttä, mikä on nyt erityisen tärkeää, ja edistää periaatteessa myös demokratiaa, sillä on välttämätöntä, että asiat ovat kaikkien tiedossa. Kun käsiteltävä asia ei ole julkisesti esillä tai sitä salaillaan, on erittäin vaikeaa saada yleinen mielipide asian puolelle ja saavuttaa enemmistön kannatus.

Ehdotuksemme perustuu lukuisiin analyyseihin ja siinä on otettu huomioon kahden toteutettavuustutkimuksen tulokset, samoin kuin lukemattomat keskustelut. Toisen tutkimuksista teetti komissio ja toisen Euroopan parlamentti, joka on kannattanut instituutin perustamista vuodesta 2002 lähtien. Ehdotuksessa otetaan huomioon taloudelliset rajoitukset, eikä siitä synny lisäkustannuksia EU:n talousarvioon.

Hyvät parlamentin jäsenet, komissio toivoo, että tästä instituutista tulee huippuosaamiskeskus. Tällä hetkellä ei sellaisia keskuksia ole EU:n tasolla. On joitakin erinomaisia yliopistojen alaisia tai vastaavia laitoksia, mutta tämäntyyppistä keskusta ei ole. On siis välttämätöntä, että korjaamme tämän puutteen, ja komissio onkin päättänyt vastata tähän pakottavaan tarpeeseen.

  Lissy Gröner (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, parlamentti on pitkään vaatinut tasa-arvoinstituutin perustamista. Tuomme tämän asian esiin joka vuonna naistenpäivänä. Haluamme myös todellisia parannuksia tasa-arvopolitiikkaan ja sen vuoksi kannatamme komission ehdotusta.

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta halusi taata asialle mahdollisimman laajan kannatuksen ja siksi se uskoi asian käsittelyn kahdelle suurimmalle ryhmälle, joita edustivat jäsen Sartori ja minä. Sovimme kompromisseista ja esitimme yhdessä joukon tarkistuksia, joiden tarkoituksena oli yleisesti ottaen vähentää hallintoa ja taata poliittisen päätöksenteon ensisijaisuus. Haluamme välttää saman työn tekemistä moneen kertaan sekä ehkäistä tasa-arvoinstituutin ja muiden virastojen päällekkäisyyttä. Haluamme varmistaa, että kansallisilla toimijoilla – kuten tasa-arvoasiantuntijoilla, yliopistoilla ja kansalaisjärjestöillä – tasa-arvokysymyksissä oleva asiantuntemus voidaan yhdistää verkostoksi. Olemme esittäneet komission ehdotukseen lisäyksiä, joiden tarkoituksena on antaa kansalaisjärjestöille neuvoa-antava asema.

Tasa-arvoinstituutilla on tulevaisuudessa hyvin merkittävä asema sen varmistamisessa, että me poliittiset päättäjät saamme nopeasti tietoomme tasa-arvotutkimuksen tulokset ja voimme siten parantaa lainsäädäntöprosessia. Instituutista on tarkoitus tulla huippuosaamiskeskus ja sen on oltava riippumaton, vaikka se tietenkin noudattaa EU:n suuntaviivoja ja toimintatapoja. Kyseessä on virstanpylväs, ja instituutti vaikuttaa tulevaisuudessa kaukana Euroopan unionin rajojen ulkopuolellakin. On kuitenkin olemassa vaara, että ihmiset sanovat – kuten jotkut parlamentin jäsenet sanovat jo nyt – ettei erillistä tasa-arvoinstituuttia tarvita, vaan että se olisi yhdistettävä perusoikeusvirastoon.

Tuon vaihtoehdon suurena vaarana olisi mielestäni, että Euroopan unionin ohjelmien näkyvyys kansalaisille ei olisi enää taattu. Samoin kuin sukupuolten tasa-arvoa koskevan työohjelman kohdallakin, tarvitaan väline, jonka vaikutus suuntautuu ulospäin. Mielestäni Progress-ohjelma ei ole taannut näkyvyyttä, ja meidän on oltava varmoja siitä, että tasa-arvoinstituutin tapauksessa on toisin. Tarvitaan pieni, korkeatasoinen ja tehokkaasti toimiva instituutti.

Jos sanomme ehdotukselle tänään "ei", se on merkittävä takaisku Euroopan unionin tasa-arvopolitiikalle, samoin kuin viime viikolla hyvin vakuuttavasti esitellylle tiekartalle sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Komission puheenjohtaja toi julki sen aikataulun viime viikolla. Äänestäkäämme Sartorin ja Grönerin mietinnön puolesta ja varmistakaamme siten, että tuosta aikataulusta voidaan pitää kiinni ja ettei viivytyksiä tule.

  Amalia Sartori (PPE-DE), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kollegani Grönerin tavoin minäkin tuen äänestystä tästä komission ehdotuksesta, joka vastaa kaikissa Euroopan maissa koettuun tarpeeseen, ei ainoastaan naisten vaan kaikkien kokemaan tarpeeseen.

Kuten sekä komission jäsen että jäsen Gröner jo totesivat, tästä kysymyksestä on itse asiassa keskusteltu jo pitkään. Ajatus tasa-arvoinstituutin perustamisesta syntyi jo yli kymmenen vuotta sitten, kun sitä ehdotti Ruotsin silloinen tasa-arvoministeri. Työtä jatkettiin viiden vuoden ajan, ja keskustelu oli perinpohjaista. Vuonna 2000 Nizzan Eurooppa-neuvosto myönsi, että oli olemassa tarve välineelle, jonka avulla edistettäisiin sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevien kokemusten ja tiedon vaihtoa.

Euroopan komissio teetti ja esitteli toteutettavuustutkimuksen, ja tämä päätös tehtiin vuosi sitten, 8. maaliskuuta. Kuten on jo todettu, tuo merkittävä tutkimus tehtiin yhteistyössä valiokuntamme kanssa. Valiokunta toimi sen varmistamiseksi, että instituutista tulee, kuten me kaikki toivomme, erittäin joustava tekninen väline, jonka päämääränä on kerätä yhteen ja välittää tilastokeskusten tuottamaa tietoa, jotta kaikilla toimijoilla ja poliittisilla päättäjillä olisi mahdollisuus ottaa tasa-arvonäkökulma huomioon työssään.

Jotkut epäilevät, onko tasa-arvoinstituutti todella tarpeellinen. Mielestäni se todella on, ja tämän vahvistavat myös tiedot, jotka ovat kaikkien saatavilla. Esimerkiksi yhtäläistä palkkaa koskeva EU:n direktiivi hyväksyttiin kolmekymmentä vuotta sitten, vuonna 1975, mutta nykyäänkin palkkaerot ovat Euroopassa keskimäärin 15 prosenttia, joissain maissa lähes 30 prosenttia.

Myös työllisyysluvut kertovat paljon. Lissabonin strategian tavoitteet saavutetaan ainoastaan, jos yhä useammat naiset pääsevät mukaan työmarkkinoille. Ongelmia ovat myös syntyvyyden lasku ja väkivalta.

Mielestäni tätä instituuttia tarvitaan, tarvitsemme yhä naisille suunnattua tasa-arvoinstituuttia. Sen rakenne on hyvin tiivis: hallintoneuvostossa on yhdeksän jäsentä sekä yksi komission edustaja, ja neuvoa-antavassa ryhmässä on yksi kunkin jäsenvaltion edustaja.

Lopuksi toteaisin, että vastustajien kannat ovat kahdenlaisia: jotkut haluavat sisällyttää kaiken perusoikeusvirastoon, jonka perustamista Wieniin suunnitellaan jo. Jos haluaisin tukea komission jäsentä Frattinia, yhtyisin tähän kantaan, mutta mielestäni se ei olisi naisten kannalta parasta. Toiset puolestaan ovat sitä mieltä, että tasa-arvoinstituutti tulisi liian kalliiksi. Heille vastaan, että meillä on EU:ssa kolme työllisyyden parissa työskentelevää elintä, ja ne maksavat 66 miljoonaa euroa vuodessa, kun taas tasa-arvoinstituutti maksaisi vain 8 miljoonaa euroa.

  Jutta D. Haug (PSE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on tosiaan niin, että tarvitsemme EU:ssa uuden tehokkaan välineen, jonka avulla pystymme etenemään nopeammin kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä jos jatkamme näin hitaasti, vielä tyttärentyttärentyttäremmekin joutuvat taistelemaan tasa-arvon puolesta. Suunnitellusta tasa-arvoinstituutista voi tulla tuo uusi väline. Koska me Euroopan parlamentin jäsenet – etenkin naiset – haluamme tehdä lujasti töitä ja myös varmistaa, että työmme tulokset ovat pysyviä, tulevalla tasa-arvoinstituutilla on kuitenkin oltava myös asianmukaiset toimintaedellytykset, joihin kuuluu rahoitus, jolla sen on tultava toimeen.

Budjettivaliokunta ja minä sen erillisvirastoista vastaavana pysyvänä esittelijänä haluamme esittää kaksi tätä asiaa koskevaa kommenttia. Ensinnäkin meillä on jo 23 erillisvirastoa, joista monia ollaan nyt perustamassa tai uudistamassa, ja ne kaikki tarvitsevat paljon rahaa. Jos sopimuksessa, joka tehdään neuvoston kanssa seuraavista rahoitusnäkymistä, saadaan yleisesti ottaen vähemmän rahaa kuin parlamentti on esittänyt, se vaikuttaa myös hajautettuihin erillisvirastoihin.

Toiseksi komissio on ehdottanut – ja tätä ehdotusta parlamentti ei ole vastustanut – että tasa-arvoinstituutti rahoitetaan täysin Progress-ohjelman viidennestä ohjelmalohkosta. Viime vuoden kesäkuussa hyväksymässään kannassa rahoitusnäkymiin parlamentti varasi Progress-ohjelmalle yli 850 miljoonaa euroa, mutta neuvosto leikkasi joulukuussa tuosta summasta lähes 300 miljoonaa. Ilman riittävää rahoitusta emme kuitenkaan pysty saavuttamaan pysyviä parannuksia tasa-arvoon. Kunnollinen poliittinen päätöksenteko ja kunnollinen työskentely edellyttävät kunnollista rahoitusta, jotta emme taas rakentaisi pelkkiä kulisseja, turhauttaisi työntekijöitä ja hämäisi kansalaisia.

  Borut Pahor (PSE), kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (SL) Ennen kuin kerron muutamia omia ajatuksiani, haluan ilmaista tukeni kollegalleni, joka puhui ennen minua rahoituksen tärkeydestä instituutin työn menestyksellisyydelle.

Puhun kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana ja haluan sanoa, että olen tyytyväinen ehdotukseen tasa-arvoinstituutin perustamisesta. Itse asiassa ehdotin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, että sitä pitäisi kutsua mieluummin virastoksi kuin instituutiksi. Tämän tarkistuksen avulla pyrin korostamaan tuon elimen poliittista tehtävää pikemminkin kuin sen akateemista puolta, jota sana instituutti toisi esiin.

Joka tapauksessa tekemällä tämän päätöksen – nyt kansainvälisen naistenpäivän yhteydessä – Euroopan parlamentti edistää uutta askelta kohti tasa-arvoa, joka on mielestäni yksi nyky-EU:n tärkeimmistä päämääristä. Toivon, ettei instituutti ole vain passiivinen tilastotoimisto, joka mittaa tasa-arvon ja epätasa-arvon määrää, vaan että se myös ehdottaa aktiivisesti uusia strategioita, joilla varmistetaan tasa-arvon todellinen lisääntyminen.

En voi vastustaa kiusausta kertoa teille Slovenian ehdokkuudesta instituutin sijoituspaikaksi. Jos Slovenia valitaan, se on kannustava päätös: toisaalta vaikka olemme onnistuneet erittäin hyvin EU:n jäseneksi siirtymisessä, tilastot kuitenkin osoittavat, että miehet ovat menestyneet naisia paremmin. Toisaalta viranomaiset pyrkivät aktiivisesti muuttamaan tilannetta, ja siksi instituutin sijoittaminen uuteen jäsenvaltioon olisi hyväenteinen päätös, sillä se kannustaisi myönteisiin muutoksiin.

  Anna Záborská, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ilmaista vilpittömät kiitokseni jäsenille Gröner ja Sartori heidän erinomaisesta yhteistyöstään naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa.

Sallikaa minun esittää eräs ennakkoluuloton kysymys: tarvitsemmeko todella valvontaelintä, joka keskittyy pelkästään miesten ja naisten kohtelun välisiin eroihin?

Jo kolmenkymmenen vuoden ajan voimassa olleista EU:n direktiiveistä huolimatta miesten ja naisten epätasa-arvoinen kohtelu jatkuu kaikilla taloudellisen toiminnan aloilla, mikä on loukkaus demokratiaamme kohtaan. Syntyvyyttä koskeva ongelma on ratkaisematta. Isien, äitien ja lasten edun vuoksi meidän on sovitettava nopeasti yhteen perhe- ja työelämä. Lissabonin strategia ei ole ollut läheskään onnistunut. Kuka suhtautuu vakavasti tulevien sukupolvien inhimillisen pääoman luomiseen? Kuka suhtautuu vakavasti sukupolvienväliseen solidaarisuuteen? Tuo epävirallinen taloudellinen toiminta, josta ei makseta palkkaa, on kovaa työtä, ja sen työn tekevät pääasiassa naiset. Myöskään miesten merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämisessä ei ole otettu lainkaan huomioon.

Olenkin sitä mieltä, että kannattaa edistää keinoja tarkkailla ja tuomita naisten ja miesten välisiä sietämättömiä eroja, joista naiset kärsivät. Poliittisista näkemyseroista riippumatta mikä tahansa aloite, jossa tämä epäoikeudenmukaisuus tuomitaan objektiivisesti, voi olla vain myönteinen.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, henkilön sitoutumista sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ei pitäisi arvioida sen perusteella, tukeeko hän tasa-arvoinstituutin perustamista. Esittelijät selittävät kannattavansa erillisviraston perustamista "koska näin varmistetaan, ettei (…) tasa-arvoisuuden tavoite jää yhteisön muiden syrjinnän vastaisten toimien varjoon". Tämä virheellinen päämäärä osoittaa, miksi erillinen instituutti on itse asiassa huono ajatus. Ei syrjintää koske mikään tärkeysjärjestys. Suunnitelman kannattajat pitävät yksinomaan sukupuoltenvälisen tasa-arvon edistämiseen keskittyvän elimen saamaa julkisuutta tärkeämpänä kuin todellista ja kautta linjan tapahtuvaa yhteiskunnan muutosta.

Tosiasiassa tasa-arvoinstituutin pitäisi olla osa EU:n uutta perusoikeusvirastoa, johon myös rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus sulautetaan. Jos sukupuoltenvälinen tasa-arvo on ainoa tasa-arvotavoite, joka jää perusoikeusviraston toimialan ulkopuolelle, se tekee mallista epätasapainoisen ja heikentää perusoikeusvirastoa. Siitä voi myös aiheutua, että sukupuolten tasa-arvo jää eristyneeksi ja taka-alalle, sen sijaan että siitä tulisi kannattajien toiveiden mukaisesti erittäin näkyvä tasa-arvon lippulaiva.

Minusta vaikuttaa melko puolustelevalta sanoa, että erillistä instituuttia tarvitaan, jotta sukupuolten tasa-arvo pysyisi tärkeällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla. Päinvastoin naiset voivat johtaa perusoikeusviraston kautta kampanjaa, jossa vaaditaan tasa-arvoisia ihmisoikeuksia kaikille. Yhdistyneen kuningaskunnan tasa-arvokomissio on tätä mieltä ja minä yhdyn sen kantaan.

  Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä kannattaa varauksetta riippumattoman ja tehokkaan tasa-arvoinstituutin perustamista sekä tukee jäsenten Grönerin ja Sartorin mietintöä kokonaisuudessaan.

Monet jäsenet kysyvät, miksi uutta instituuttia tarvitaan. Miksi sitä siis tarvitaan? Sitä tarvitaan, koska sukupuolten tasa-arvo on Euroopan unionin tunnuspiirre – onhan EU todennut tasa-arvon kuuluvan sen arvoihin – ja koska tiedämme, että naisia yhä syrjitään. Toisin kuin jäsen Ludford sanoi äsken, emme puhu nyt ainoastaan ihmisoikeuksien loukkauksista. Tätä syrjintää esiintyy työmarkkinoilla, urheilussa ja monilla muilla aloilla. Tiedämme, että naiset muovaavat osaltaan tulevaisuutta, eivätkä ainoastaan sen potentiaalin vuoksi, mikä heillä on Lissabonin prosessissa, vaan myös esimerkiksi väestömäärän kehityksessä, jossa heidän osansa on aivan ratkaisevan tärkeä. Erityisesti äideillä on keskeinen merkitys maahanmuuttajanaisten oikeuksien loukkausten kannalta. Komission jäsen Frattini kertoi meille eilen, että käytettävissämme on yhä liian vähän tilastotietoa pakkoprostituutiosta. Euroopan tasa-arvoinstituutti on juuri se, mitä tarvitsemme.

Euroopan unioni oli ennen tasa-arvopolitiikan malliesimerkki. Kielteinen äänestystulos olisi katastrofi – se merkitsisi todellista repeämää unionin sisällä ja olisi parlamentin tapa myöntää, ettei sen tasa-arvopolitiikasta ole enää mitään hyötyä. Näiden syiden vuoksi kehotan parlamenttia äänestämään suurin joukoin tasa-arvoinstituutin puolesta. Sille on annettava näkyvyyttä tällä tavoin.

Tasa-arvoinstituutti ei kuitenkaan korvaa poliittisia aloitteita. Seuraamme tarkkaavaisesti, ettei tasa-arvopolitiikka kuivu kokoon. Tasa-arvoinstituutin ei voida antaa muuttua rauhoittelu- tai hämäyskeinoksi, kun lainsäädäntötoimiin ei ryhdytä. Tasa-arvoinstituutti ei vähennä tarvetta tasa-arvopolitiikkaan lainsäädännön osana, ja aiomme todella vaatia, että komissio muistaa sen.

Pyydänkin vielä kerran suurta kannatusta tälle mietinnölle.

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Haluan kiittää kollegojani naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa, erityisesti jäseniä Gröner ja Sartori heidän sitoutuneesta työstään tämän asian eteen. Tuen täysin mietintöä, kuten koko poliittinen ryhmänikin. Tiedämme, ettei instituutti itsessään voi lisätä tasa-arvoa, mutta jos se suunnitellaan oikein, se voi olla uskomattoman tehokas väline menestyksellisessä tasa-arvon edistämisessä.

Haluan esittää kaksi ehdotusta, jotka parantaisivat entisestään instituutin toimintamahdollisuuksia. Toisaalta pitää pystyä luotettavasti arvioimaan sen merkitystä päätöksiä tekeville naisille tai miehille kaikilla tasoilla. Toisaalta hallintoneuvoston on koostuttava kuudesta neuvoston ja kuudesta komission nimittämästä jäsenestä sekä kolmesta muusta jäsenestä, jotka edustavat sopivaa työnantaja- tai työntekijäjärjestöä ja kansalaisjärjestöä. Mielestäni myös kolmella viimeksimainitulla on oltava äänioikeus ja kansalaisjärjestön on oltava naisjärjestö.

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, komissio pyrkii suunnitteilla olevan Euroopan tasa-arvoinstituutin avulla saavuttamaan tasa-arvon sukupuolten välille ja aikoo osoittaa sen toimintaan 50 miljoonaa euroa. Instituutin päämääriä ovat saman palkan takaaminen samasta työstä, sukupuoleen liittyvien stereotypioiden vähentäminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen myös EU:n ulkopuolella.

Haluan kuitenkin muistuttaa parlamentin jäseniä siitä, että lähes 70 miljoonaa Euroopan unionin 450 miljoonasta asukkaasta elää köyhyydessä. Se merkitsee 15:tä prosenttia väestöstä ja on selvä merkki epätasa-arvosta. Se on myös loukkaus perusihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kohtaan.

Rauhan säilyttämiseksi täytyy auttaa köyhiä, vähentää työttömyyttä ja ratkaista terveydenhuollon ongelmat. Se olisi paljon hyödyllisempää kuin riidan lietsominen miesten ja naisten välillä, mistä on aina huonot seuraukset naisille. Palkkauksessa oleva epätasa-arvo voidaan ratkaista yhdellä lainsäädäntötoimella, mikä ei vaatisi niin paljon rahoitusta. Sen sijaan että yritetään tasoittaa luonnollinen epätasapaino, jota eräillä talouden aloilla ja ammattialoilla esiintyy, sekä pyritään edistämään tasa-arvoa unionin ulkopuolella, meidän pitäisi keskittyä tasa-arvoon EU:n sisällä. Edellä mainitut varat olisi parempi käyttää ainakin köyhyydessä elävien lasten auttamiseen heidän elinolojaan parantamalla. Perheen tukemisen olisi oltava ensisijaista sukupuoleen liittyvien stereotypioiden poistamiseen nähden. Se auttaisi myös kääntämään nykyisen suuntauksen, jossa perhe siirretään vanhanaikaisen kulttuurisen harvinaisuuden asemaan.

  Wojciech Roszkowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, sukupuolten välinen tasa-arvo on Euroopan unionissa usein toistettu mantra. Terve maalaisjärkikin kuitenkin sanoo, ettei asia ole lainkaan yksinkertainen. Miehiin ja naisiin viitataan eri sanoilla nimenomaan koska he ovat erilaisia. He ovat tasa-arvoisia siinä mielessä, että heillä on yhtäläinen ihmisarvo, mutta he ovat erilaisia. Tämä on ilmiselvää aiemmin mainitulla urheilun alalla. Olen viime aikoina pyrkinyt ottamaan selvää siitä, kuinka tämä sanamuoto käsitetään komissiossa, varsinkin kun sitä hyvin usein seuraa lauseke "kaikilla aloilla". Olkoon niin. Kysyinkin, perustuuko tämä tasa-arvo luonnonlakiin vai säädännäisoikeuteen ja mitä voidaan tehdä, jotta miehet voisivat synnyttää lapsia. Komission jäsen Špidla vastasi, että sukupuolten tasa-arvon periaate koskee ainoastaan työtä sekä tavaroiden ja palveluiden saatavuutta. Se ei ole totta. Viittaahan Euroopan unionin perusoikeuskirjan III luvun 23 artikla selvästi kaikkiin aloihin. Jos Euroopan komissio ei kykene ratkaisemaan EU:n lainsäädäntöä koskevaa ongelmaa, tuskin suunniteltu instituuttikaan siihen pystyy.

  Lydia Schenardi (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, yksi asia on varma: kaikenlaisista naisten tutkimiseen ja puolustamiseen tarkoitetuista elimistä ja verkostoista ei ole puutetta. Esimerkkeinä voin mainita tasa-arvoinstituutin, erilaiset kansalaisjärjestöt, ad hoc -komiteat, perusoikeusvirastot, neuvoa-antavat foorumit naisten oikeuksista, Euroopan naisten etujärjestön (European Women's Lobby) ja oman valiokuntamme parlamentissa.

Onko siis erityisen järkevää perustaa uusi Euroopan tasa-arvoinstituutti? Järjestelmien sekasotkussa ei aina onnistuta välittämään tietoa toivotulla tavalla, ja uuden instituutin on tarkoitus luoda verkosto kaikelle tällä tiedolle, mutta onko sillä todelliset olemassaolon mahdollisuudet? Toisin sanoen – menemättä instituutin varsinaiseen toimintakykyyn – voimmeko nyt olla varmoja, että instituutista tulee poliittisesti ja taloudellisesti täysin itsenäinen?

Näyttää siltä, että niin ei käy, sillä komissio ei ole valmis antamaan tulevalle instituutille paljonkaan liikkumavaraa. Sen haluttomuus sallia, että instituutin johtaja olisi vastuussa ainoastaan hallintoneuvostolle, onkin tässä suhteessa hyvin paljastavaa.

Kaikista näistä ja muistakaan syistä en voi äänestää tämän aloitteen puolesta, jolla mielestäni ollaan luomassa jälleen uutta monimutkaista järjestelmää.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan tasa-arvoinstituutin perustaminen on merkittävä pitkän aikavälin tavoite, jota korostetaan Amsterdamin sopimuksessa ja johon on vaikuttanut myönteisesti Pekingissä järjestetyn neljännen naisten maailmankonferenssin jälkeen alkanut kehitys. Nyt on käynnissä poliittinen väittely instituutin kannattajien ja vastustajien välillä.

Minä kuuluun niihin, jotka kannattavat esittelijöiden Grönerin ja Sartorin näkemystä. He ovat onnistuneet löytämään yhteisen ratkaisun Euroopan parlamentin kahden suurimman poliittisen ryhmän puolesta. Ihailen ja arvostan heidän työtään tämän mietinnön parissa ja erityisesti heidän kärsivällistä tiedotuskampanjaansa, jolla he ovat ajaneet instituutin perustamista koordinaattoriksi, jonka tehtäviä olisivat teknisen tuen tarjoaminen EU:n tasa-arvopolitiikan toteuttamiseen, yhteistyö muiden instituutioiden kanssa ja niiden tukeminen sekä tiedon levitys ja tasa-arvoasioiden näkyvyyden lisääminen.

En kannata tarkistusta, jossa ehdotetaan instituutin yhdistämistä Wienissä sijaitsevaan EU:n perusoikeusvirastoon, sillä silloin koko ongelmakentästä tulisi osa olemassa olevaa ohjelmaa, mikä ei todellakaan toteuttaisi EU:n pyrkimystä vahvistaa tasa-arvopolitiikkaansa. Kuten uusimmat tutkimukset osoittavat, sukupuolten välistä epätasa-arvoa esiintyy yhä. Epätasa-arvon olemassaolo koskee koko yhteiskuntaa, ei vain naisia. Instituutin perustaminen on merkittävä osa äskettäin hyväksyttyä tiekarttaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Instituutti ei ole suuri rasite taloudellisesti, sillä rahoitus otetaan jo olemassa olevista lähteistä. Instituutin hyötyihin kuuluvat myös Euroopan unionin ulkopuolelle suunnatut toimet. Ne liittyvät erityisesti laajentumiseen, sillä tasa-arvokysymykset ovat nyt ja tulevaisuudessakin ajankohtaisia laajentumisen yhteydessä.

Lopuksi totean olevani vakuuttunut siitä, että instituutin sijoittaminen johonkin uusista jäsenvaltioista edistää tasapuolista hallinnon hajauttamista Euroopan unionissa.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää esittelijöitä heidän mietinnöstään ja ilmaista tyytyväisyyteni komission pyrkimysiin luoda Euroopan unioniin riippumaton elin, joka keskittyy nimenomaan sukupuolten tasa-arvoon.

Haluan korostaa, että instituutin on oltava täysin riippumaton ilman minkäänlaisia ehtoja. Tämä on hyvin olennaista, mikäli instituutin halutaan voivan yltää tavoitteisiinsa, jotka sisältävät paljon muutakin kuin vain teknisen tuen tarjoamisen komissiolle.

Mielestäni Euroopan tasa-arvoverkoston perustaminen on selvästi työmenetelmänä hyvin innovatiivinen ja tehokas, etenkin ajan ja etäisyyden aiheuttamien esteiden poistamiseksi tiedon ja menettelytapojen jakamisessa ja vaihdossa.

Instituutin rakenteesta toteaisin, että mielestäni hallintoneuvoston kokoonpanoa koskevassa kysymyksessä on vihdoin löydetty hyväksyttävä ratkaisu. Sillä taataan, että jäsenten nimittäminen jakautuu tasapuolisesti ja tehokkaasti kolmen toimielimen kesken. Ratkaisu soveltuu myös instituutin nykyiseen tilanteeseen, jossa sille on valitettavasti tarjolla liian vähän rahoitusta ja henkilökuntaa. Tässä yhteydessä haluan korostaa, että jotta instituutti voi saavuttaa tavoitteensa, se tarvitsee välttämättä riittävän rahoituksen, joka luo uskottavuutta Euroopan unionin sitoutumiselle tasa-arvoon pyrkimiseen.

Tämä on asia, joka meidän kaikkien on pidettävä tiukasti mielessämme nyt, kun toimielinten kesken neuvotellaan rahoituksesta.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, kannatan erillisen, aktiivisen ja riippumattoman tasa-arvoinstituutin perustamista. EU:n vahva tasa-arvopolitiikka olisi voimavara. Naiset osallistuvat enenevässä määrin työmarkkinoille, mutta yhä miehiä vähemmän. Tulevaisuudessa meillä ei ole varaa laiminlyödä ja jättää käyttämättä olemassa olevia inhimillisiä resursseja. Tasa-arvoinstituutti voisi omalta osaltaan vaikuttaa tähän asiaan. Lissabonin strategiassa tasa-arvonäkökulmalla oli alussa tärkeä merkitys, mutta se on unohtunut. Tasa-arvo pitäisi tuoda voimakkaammin esille, ja siinä aktiivinen instituutti voisi tehdä työtä luodakseen omalta osaltaan EU:sta entistä vahvemman ja kilpailukykyisemmän.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Haluan kiittää esittelijöitä mietinnöstä, jonka päämääränä on Euroopan tasa-arvoinstituutin perustaminen. Instituutin on suunniteltu keräävän ja analysoivan tietoa sukupuolten tasa-arvosta EU:n jäsenvaltioissa sekä järjestävän konferensseja ja kampanjoita. Mielestäni on täysin väärin kyseenalaistaa instituutin perustaminen, ja vastustan myös tapaa, jolla Slovakia mahdollisena instituutin sijoituspaikkana on asetettu kyseenalaiseksi.

En aio tässä luetella kaikkia EU:n elimiä, jotka on sijoitettu viidentoista vanhan jäsenvaltion alueelle. Ymmärrän, että Euroopan unionin alkuaikoina tuollaisia keskuksia oli luotava ja kehitettävä yhteistyössä. Kehotankin teitä äänestämään tämän instituutin perustamisen puolesta.

Tasa-arvoinstituutti voisi toimia naisten "oikeusasiamiehenä" sekä välittäjänä hallituksen ja kansalaisjärjestöjen välillä epätasa-arvon, kuten työmarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän poistamisessa. Onhan tunnettua, että niin sanotuilla naisvaltaisilla aloilla, kuten opetuksessa ja terveydenhuollossa, on alimmat palkat, kun taas miesvaltaisilla aloilla, kuten armeijassa ja poliisivoimissa, on korkeimmat palkat. Ovatko tulevien sukupolvien koulutus ja terveys mahdollisesti vähemmän tärkeitä asioita?

  María Esther Herranz García (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan tietenkin kiittää molempia esittelijöitä ja kaikkia naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan jäseniä, jotka ovat tehneet paljon töitä tämän mietinnön eteen.

Uskon, että tämän instituutin on oltava hyödyllinen väline, mutta sen hyödyllisyys riippuu siitä, onko hallituksilla todella riittävästi poliittista tahtoa sukupuoltenvälisen tasa-arvon saavuttamiseen.

Sanon tämän, koska kuten jäsen Sartori kertoi, miehille ja naisille saman palkan samasta työstä takaavaa lainsäädäntöä on olut jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Kuitenkin vuonna 2006 monet naiset ansaitsevat yhä miehiä vähemmän samasta työstä, tai heidän työsopimuksensa ei vastaa heidän todella tekemäänsä työtä.

Siksi ne tehokkaat toimet, joita naiset tarvitsevat eurooppalaisessa yhteiskunnassamme, edellyttävät lakien täytäntöönpanoa, eivät sitä että lakeja säädetään aina vain lisää. Tähän tarkoitukseen tarvitsemme poliittista tahtoa, joka ilmenee rahana. Raha puolestaan on myönnettävä talousarvioissa, sekä kansallisissa että Euroopan unionin talousarviossa.

Haluan todellista tasa-arvoa enkä tietenkään tahdo poliittista propagandaa. Kun hyvin edistyksellisinä esiintyvät hallitukset esittävät sellaisia suunnitelmia kuin Espanjan hallituksen kansallinen uudistussuunnitelma, ne usein sisällyttävät niihin tämäntapaisia lauseita "tukea myönnetään alle kolmekymmentävuotiaiden työttömien nuorten miesten palkkaamiseen". Samaan aikaan ei mitenkään tueta alle kolmekymmentävuotiaiden naisten palkkaamista, vaikka heidän työttömyysasteensa on kotimaassani paljon korkeampi kuin miesten. Mielestäni tämä on tekopyhyyttä: sanotaan yhtä ja tehdään toista, ja juuri tätä meidän on vältettävä Euroopan unionissa.

Kannatan tätä instituuttia, mutta sen on oltava aidosti hyödyllinen.

  Marie-Line Reynaud (PSE). – (FR) Haluan kiittää yhteisesittelijöitä Gröneriä ja Sartoria heidän erinomaisesta työstään. Tässä mietinnössä on todella lisätty komission ehdotukseen useita parannuksia, joita minäkin ehdotin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausuntoluonnoksessani.

Haluan mainita niistä neljä. Ensimmäinen parannus on maininta instituutille annetusta ennakoivasta tehtävästä, johon kuuluu analyysi- ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen ja sille myönnetty mahdollisuus antaa yhteisön toimielimille suosituksia ja ohjeita. Toiseksi korostetaan yhteistyötä perusoikeusviraston kanssa. Mietinnössä mainitaan myös tarve saada hallintoneuvoston jäseniksi tasapuolisesti naisia ja miehiä sekä lisäksi kysymys Euroopan parlamentin asemasta erityisesti instituutin johtajan ja hallintoneuvoston jäsenten nimityspäätöksissä ja heidän työnsä valvonnassa.

Tämä tasa-arvoinstituutti on elintärkeä osa todellista kansalaisten EU:ta, ja olin erittäin pettynyt, kun kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta hylkäsi lausuntoluonnokseni äänin 18–18. Näin tapahtui, koska osa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmästä ja osa Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmästä halusi estää tämän instituutin perustamisen. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että yhteisesittelijät ovat ottaneet ehdotusteni oleellisimmat osat mukaan mietintöön.

  Eugenijus Gentvilas (ALDE). – (LT) Olen hyvin tyytyväinen tähän mietintöön. Mielestäni sillä on suuri merkitys uuden, nykyaikaisen EU:n identiteetille. Tasa-arvoa koskeva ongelma on erityisen merkittävä Itä-Euroopan maissa. Ei olekaan sattumaa, että Slovenia, Slovakia ja Liettua pyrkivät instituutin sijoituspaikaksi. Itä-Euroopassa naisia pidetään yhä usein perheenemäntinä, eivätkä he ole mukana talouselämässä. Euroopan parlamentissa on naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta, samoin monissa Euroopan valtioissa on sukupuolten tasa-arvoon keskittyviä ministeriöitä ja muita instituutioita. Siksi on mielestäni loogista perustaa koko Euroopan unionin kattava vastaava elin. Tuenkin esittelijöiden Grönerin ja Sartorin työtä, samoin kuin heidän kantaansa, jonka mukaan riippumaton instituutti voi toimia paljon tehokkaammin kuin sellainen, joka on osa toista virastoa. Haluan korostaa, että naisten lisäksi myös miehet tarvitsevat tätä instituuttia. Onkin sääli, että tänään suurin osa puhujista on naisia.

  Maciej Marian Giertych (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, feministien naurettava iskulause sukupuolten tasa-arvosta on vahingollinen naisille. Tasa-arvoiskulauseessa annetaan suurta arvoa miehisille ominaisuuksille ja väitetään, että naisillakin on niitä. Se ei ole totta. Naisilla on naisellisia ominaisuuksia, ja niitäkin on arvostettava. Viittaukset vaimoihin, jotka eivät työskentele, ovat loukkaavia, sillä nuo naiset tekevät erittäin paljon töitä kotonaan. Heidän työtään on arvostettava ja on tunnustettava sen olevan vähintään yhtä arvokasta, ellei arvokkaampaa, kuin miesten tekemä työ. Eräs nyky-yhteiskunnan ikävimmistä piirteistä on se, että naisten on taloudellisista syistä pakko työskennellä kodin ulkopuolella, koska yhdellä palkalla on mahdotonta elättää perhettä. Samaan aikaan työttömyysaste on korkea. Naisia ei voida vaatia osallistumaan samalla tavoin kuin miehiä. Heidän ei esimerkiksi voida olettaa tekevän vuorotyötä tai viettämään useita päiviä poissa kotoa. Tämä johtuu siitä, että emme yksinkertaisesti ole tasa-arvoisia. Naiset ovat mittaamattoman arvokkaita, koska he ovat äitejä, ja siksi he ansaitsevat erityistä huomaavaisuutta ja suojelua. He eivät tarvitse instituuttia.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan tasa-arvoinstituuttia tarvitaan kiireellisesti, koska jopa keskellä Eurooppaa joudumme vielä 2000-luvulla säännöllisesti todistamaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Naiset muodostavat 52 prosenttia Euroopan väestöstä ja he joutuvat jatkuvasti kokemaan syrjintää monilla elämänalueilla. Tämän uuden instituutin toimintaa ei pitäisi rajoittaa vain tilastotietojen keräämiseen, jos sen halutaan edistävän ja panevan toimeen tasa-arvopolitiikkaa laajentuneessa EU:ssa. Sen on sen sijaan keskityttävä analysoimaan yksityiskohtaisesti noita tietoja ja laatimaan neuvoja ja ohjeita, jotka ovat tarpeen, jotta sukupuolten tasa-arvoon kiinnitetään huomiota EU:n oikeusjärjestelmän kaikessa toiminnassa. On muistettava, että sukupuolten tasa-arvo, jota instituutin on tarkoitus edistää, on perusoikeus ja ensisijaisen tärkeä yhteisön politiikan ala. Sitä suojellaan perustamissopimuksessa ja sen on toteuduttava kaikilla yhteiskunnallisen ja taloudellisen elämän aloilla – erityisen tärkeitä ovat tasapuoliset mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ja yrittäjäksi.

Olisi sopivaa, että instituutti sijoitettaisiin yhdentyneen Euroopan uuteen osaan, esimerkiksi Puolaan. Puola on uusista jäsenvaltioista suurin, ja sen lisäksi että syrjintä on siellä yleistä, viranomaiset vähättelevät ongelmaa.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). (LT) Emile Zola sanoi, että nainen on akseli, jonka ympärillä sivilisaatio pyörii. Tästä instituutista on tultava akseli, jonka ympärillä pyörivät eurooppalainen tasa-arvopolitiikka ja sen toimeenpano. Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamiseen ei tarvita kuin ongelman ymmärtämistä, poliittista tahtoa ja vähän rahoitusta. Instituutin on huomattavasti vaikeampaa saada työllään aikaan muutos asenteissa naisia kohtaan ja päästä eroon syrjinnästä, josta he kärsivät monissa Euroopan maissa. Instituuttiin ei pidä palkata ketä hyvänsä asiantuntijoita, vaan naisia ja miehiä, jotka suhtautuvat intohimoisesti sen toimintaan. On välttämätöntä, että Euroopan parlamentti osallistuu instituutin henkilökunnan valintaan ja valvoo sen toimintaa säännöllisesti. Instituutin on arvioitava tilannetta kaikilla aloilla ja kaikissa maissa sekä laadittava toimintaehdotuksia. Niiden pohjalta EU:n toimielimet ryhtyisivät tehokkaisiin toimiin ja vaatisivat samaa kansallisilta hallituksilta. Instituutin pitäisi aloittaa työnsä jossakin uusista jäsenvaltioista. Vilnan etuihin kuuluu se, mitä Liettua voi saavuttaa tasa-arvon toteuttamisella, mutta myös tilaisuus yhdistää johtavien pohjoismaiden kokemus ja Keski-Euroopan, itse asiassa koko Euroopan, mahdollisuudet.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, olen kuunnellut keskusteluanne suurella mielenkiinnolla ja toivon, että sallitte minun palaavan useisiin esille tuotuihin kysymyksiin. Ensinnäkin haluan sanoa, että olen hyvin tyytyväinen esittelijöiden mietinnön poikkeukselliseen laadukkuuteen. Sitä voidaan kuvata sanalla loistava, kun otetaan huomioon aiheen monimutkaisuus. Hyvät parlamentin jäsenet, keskustelussa on esitetty joitakin mielipiteitä ja perusteluja, jotka mielestäni vaativat vastaustani.

Ensimmäinen mielipide oli, että instituutti olisi liitettävä osaksi ihmisoikeuspolitiikkaa. Useat puhujat kannattivat näkemystä, jota tuen täysin ja jonka mukaan tasa-arvokysymys ei koske vain ihmisoikeuksia, vaikka ihmisoikeudet ovatkin ensiarvoisen tärkeitä. Kysymys sukupuolten tasa-arvosta on laajempi.

Keskustelussa tuli esille epäilys siitä, pitäisikö Euroopan unionin edistää tasa-arvoa myös kansainvälisissä suhteissaan. Vakaa näkemykseni on, että tämä on tarpeellista. EU osallistuu lukemattomiin kansainvälisiin yhteyksiin jäsenvaltioiden kautta, kehitysavun yhteydessä ja monenvälisellä tasolla, ja jokaisessa tapauksessa on mahdollisuus edistää tehokkaasti sukupuolten tasa-arvoa.

Hyvät parlamentin jäsenet, olen vakuuttunut siitä, että sukupuolten tasa-arvo, jota edistetään ja tuetaan maailmanlaajuisesti, mahdollistaa tehokkaasti vakauden lisäämisen maailmassa ja auttaa rauhoittamaan monia nykyisistä selkkauksista. Pidän oikeana myös keskustelussa esitettyä näkemystä, jonka mukaan instituutti lisää politiikan näkyvyyttä ja avoimuutta tasa-arvoisiin oikeuksiin ja mahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Kannatan täysin tuota argumenttia. On myös hyvä muistaa, kuten tässä keskustelussa usein todettiin, että paljon työtä on yhä tehtävänä. Tietenkin pyrimme kehittämään poliittisia toimia perustellusti, mikä kuuluu sivistyneeseen nyky-Eurooppaan. Lisäisin, että nuo toimet perustuvat käytännön todisteisiin ja järkeviin mielipiteisiin. Tästäkin näkökulmasta instituutti voi parantaa laatua.

Mielestäni on selvää, että on olemassa valtavasti tärkeää tietoa, jota ei käytetä tehokkaasti hyväksi poliittisessa päätöksenteossa. Kuka teistä esimerkiksi tiesi, että Espanjassa miehet käyttävät toisista huolehtimiseen 52 miljoonaa tuntia vuodessa, kun taas naisilla vastaava luku on 200 miljoonaa tuntia. Tämä on varmasti tärkeä merkki siitä, kuinka epätasa-arvoisesti jotkut meidän ihmisten – miesten ja naisten – velvollisuuksista ja vastuista on jaettu. Kuitenkaan tätä tietoa ei saada lainkaan poliittisen päätöksenteon avuksi. Olen varma siitä, että instituutti tekee monia asioita mahdolliseksi.

Hyvät parlamentin jäsenet, EU:n parlamentaariseen toimintaan kuuluu vankka monikielisyyden periaate ja huomaamme usein, että jonkin asian voi ilmaista tyylikkäämmin ja tarkemmin jollain toisella EU:n kielellä. Toivottavasti siis sallitte, että lainaan saksankielistä ilmausta "Stillstand ist Rückschritt". Olen täysin vakuuttunut siitä, että paikallaan pysyminen merkitsee itse asiassa perääntymistä. Hyvät parlamentin jäsenet, seuraavaksi kerron mielipiteeni tarkistuksista, jotka sisältyvät mietintöön tai joihin otatte kantaa tulevassa äänestyksessä. Valiokunnan kanta instituutin luonteeseen on sellainen, että voimme olla joustavia ja hyväksyä suurimman osan tarkistuksista, jotka vahvistavat instituutin asemaa ja työskentelytapoja, mukaan lukien ehdotuksen, joka koskee verkoston luomista instituutille. Nämä tarkistukset ovat hyväksyttävissä alkuperäisessä muodossaan, osittain tai muokattuina. Toisentyyppiset tarkistukset selkeyttävät tekstiä. Komissio voi hyväksyä myös ne alkuperäisessä asussaan tai hieman muokattuina. Kolmannen luokan muodostavat tarkistukset, jotka koskevat viittauksia oikeusperustaan. Vaikka nämä ehdotukset ovat rakentavia, ne eroavat olemassa olevien välineiden käytännöistä eikä niitä siis yhtenäisyyden säilyttämisen vuoksi voida hyväksyä. Lopuksi on vielä tarkistuksia, jotka liittyvät horisontaalisiin kysymyksiin, toisin sanoen kaikkiin erillisvirastoihin ja organisaatioihin. Nämä tarkistukset koskevat johtajien valintamenettelyitä, heidän sopimustensa pidentämistä ja organisaatioiden valvomista. Niitä ei voida hyväksyä, koska kaikkien erillisvirastojen suhteen on tarpeen säilyttää tietty yhtenäisyyden periaate.

Jätin lopuksi kysymyksen hallintoneuvoston kokoonpanosta. Olemme tyytyväisiä siihen, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta tukee hallintoneuvoston jäsenten määrän rajoittamista ja että se on noudattanut Euroopan parlamentin viime vuoden joulukuussa hyväksymää päätöslauselmaa tulevien sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Voimme nyt pitää tätä ehdotusta ohjenuorana, vaikka komission nimittämien edustajien määrä ei olekaan sama kuin neuvoston nimittämien. Kahden toimielimen ja kahden etujen tason – kansallisen ja yhteisön tason – tasapaino voidaan taata, jos ehdotuksen mukaisesti ja niissä tapauksissa kun komissio on vastuussa, sen edustajan äänellä on sama painoarvo kuin neuvoston edustajilla yhteensä. Näin olisi siis hyvin rajoitetussa määrässä tapauksia, joissa on kyse talousarvioiden ja työohjelmien hyväksymisestä. Siksi hyväksymme tarkistukset 66, 82 ja 85, jotka liittyvät hallintoneuvoston kokoonpanoon ja äänestyksiä koskeviin sääntöihin. Samassa hengessä hyväksymme, että jäsenten määrä voidaan vähentää vain 25:een jäsenvaltioiden edustajaan, kuten tarkistuksissa 67 ja 83 todetaan, ja mielestämme on riittävää, että muut osapuolet osallistuvat kokouksiin ilman äänioikeutta. Toivomme, että neuvosto hyväksyy hallintoneuvostoa koskevan ehdotuksenne, sillä sen ja kiertävän järjestelmän ansiosta kaikkien jäsenvaltioiden edustajat pääsevät jäseniksi kolmen toimikauden aikana.

Lopuksi haluan sanoa, että komissio pyrki kaikin voimin hyväksymään mahdollisimman suuren osan tarkistuksistanne. Komissio voi nyt hyväksyä tarkistukset 2–10, 13, 15, 17, 18, 20, 24, 25, 26, 28, 29, 35, 36, 38–42, 44, 45, 48, 53, 55, 59–69, 74 ja 76–85. Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 1, 11, 12, 14, 16, 19, 21–23, 27, 30–34, 37, 43, 46, 47, 49–52, 54, 56–58, 70–73 ja osaa tarkistuksesta 75. Meidän on myös otettava huomioon neuvoston keskustelut ja tehtävä kaikkemme, jotta hyväksyttävä kompromissi saavutetaan ennen vuoden loppua. Komissio luottaa Euroopan parlamentin apuun tämän kipeästi tarvittavan instituutin perustamisessa. Edistyksen nimissä ja tasa-arvopolitiikan profiilin nostamiseksi on tärkeää varmistaa, että instituutti aloittaa työnsä vuonna 2007. Toimitan tietenkin myöhemmin kirjallisesti mielipiteeni yksittäisistä tarkistuksista.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Hélène Goudin (IND/DEM). – (SV) Junilistan-puolueen mielestä sukupuolten tasa-arvoa koskevat asiat ovat tärkeitä, ja on ehdottomasti sanomattakin selvää, että naisia ja miehiä on kohdeltava samoin kaikissa olosuhteissa. EU:n uuden tasa-arvoinstituutin on tarkoitus tutkia EU:n tasa-arvotilannetta vertailemalla eri jäsenvaltioiden tietoja.

On kysyttävä itsestään selvä kysymys: mitä hyötyä tästä elimestä on? Onko sillä käytännöllinen ja merkittävä tehtävä, vai onko se pääasiassa vain EU:n toimielinten tapa osoittaa toimintakykynsä? Edistääkö instituutti todella tasa-arvoa, vai onko se vain eräänlainen alibi, tapa näyttää, että EU välittää tasa-arvokysymyksistä?

Mietinnössä esitetyt perustelut ovat epäuskottavia. Instituutin tehtävät voitaisiin hoitaa jo olemassa olevien rakenteiden avulla. EU:lla on jo keskustilastotoimisto Eurostat, joka pystyy tuottamaan vertailevia tilastoja EU:n jäsenvaltioiden tasa-arvotilanteesta. On myös kansallisia viranomaisia, jotka työskentelevät tasa-arvokysymysten parissa ja jotka voivat tehdä rajatylittävää yhteistyötä.

Komissio koostuu 18 miehestä ja 7 naisesta. Euroopan parlamentin jäsenistä noin 30 prosenttia on naisia. EU:n toimielinten pitäisi aloittaa tasa-arvon edistäminen omista rakenteistaan ja olla siten esimerkkinä, ennen kuin ne perustavat uusia keskitettyjä EU:n virastoja. Yhteistyötä voidaan tehdä myös vähemmän keskusjohtoisesti ja ilman että EU kasvaa, kun jokaista tärkeää asiaa varten luodaan uusi virasto.

  Katalin Lévai (PSE). – (HU) Hyvät parlamentin jäsenet, on ensiarvoisen tärkeää luoda Euroopan tasa-arvoinstituutti, joka edistää kaikenlaisesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä eroon pääsemistä joka puolella EU:ta.

Olen yhtä mieltä esittelijöiden kanssa siitä, ettei instituutin toiminnan pitäisi rajoittua vain tiedon keräämiseen, arkistojen pitämiseen ja tutkimukseen. Analyysit on otettava innovatiivisesti huomioon jäsenvaltioiden politiikassa, ja päämääränä on oltava, että tasa-arvosta tulee lainsäätäjien ohjenuora kautta linjan. Samalla tutkimustulokset on saatettava EU:n kansalaisten saataville, jotta he voivat muodostaa harkitun kannan sukupuolten tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin. Tämä edellyttää kuitenkin, että instituutin suhteita yksityiseen sektoriin ja tiedotuksesta vastaaviin tahoihin vahvistetaan ja vakiinnutetaan. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa ja nykyaikaisten kommunikaatiovälineiden hyödyntäminen on instituutille tärkeä tehtävä.

On myönnettävä varoja se varmistamiseksi, että tutkimustulokset leviävät myös muiden kuin alan ammattilaisten tietoon ja että niitä voidaan käyttää mahdollisimman laajasti. Instituutin työ on tehokasta vain, jos se todella toimii Euroopan tasa-arvoverkostona, jos sen on mahdollista koordinoida kansallisia keskuksia, organisaatioita ja asiantuntijoita, jotka työskentelevät yleisesti tasa-arvon edistämisen alalla, ja jos se pystyy kommunikoimaan hallitusten ja EU:n kansalaisten kanssa.

Kiitän esittelijöitä ja suosittelen mietinnön hyväksymistä.

Kiitos puheenvuorosta.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MOSCOVICI