Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 14. maaliskuuta 2006 - Strasbourg

12. Äänestysselitykset

Kaupin mietintö (A6-0050/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani Piia-Noora Kaupin mietinnön puolesta, joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin muuttamiseksi julkisten osakeyhtiöiden pääoman osalta.

Osakkeenomistajien ja velkojien oikeuksien suojaamisen lisäksi oli kiireellistä yksinkertaistaa julkisten osakeyhtiöiden pääoman säilyttämistä ja muuttamista koskevia keinoja, kun otetaan huomioon taloudellisten toimijoiden kohtaamat erilaiset tilanteet. Kun pohditaan laajemmin tämän lainsäädäntökehityksen taustalla olevaa ajatusta, luulen, että on tarpeen käynnistää laajempi poliittinen keskustelu. Tällaisen keskustelun tavoitteena olisi säännellä Euroopan sisämarkkinoilla toimivien yritysten pääoman – suoraa ja epäsuoraa – saatavuutta erityisesti sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden osalta, joiden kotipaikka ei ole Euroopan unionissa.

Grönerin ja Sartorin mietintö (A6-0043/2006)

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, selvyyden vuoksi haluan todeta, että en äänestänyt Grönerin mietintöä vastaan siksi, että vastustaisin sukupuolten tasa-arvoa, mikä ei pidä lainkaan paikkaansa. Äänestin näin siksi, että mietintö ja siinä käsiteltävä tasa-arvoinstituutti ovat tyypillisiä esimerkkejä siitä tukahduttavasta poliittisesta korrektiudesta, joka vähitellen tiukentaa otettaan Euroopan unionista.

Perusoikeuskirja, poliittisesti korrekti vasemmistolainen asiakirja, jonka noudattamista valvoo yhtä lailla poliittisesti korrekti ihmisoikeusvirasto, sekä työpaikkakiintiöt ja muut nyt jo edesmenneessä mutta aina mielessä kummittelevassa perustuslakisopimuksessa ehdotetut toimenpiteet perustuvat samaan ideologiaan.

Kehotan teitä sivuuttamaan nämä kysymykset ja keskittymään siihen, millä on todella merkitystä, eli siihen, että naisilla on oikeus samaan työhön ja että heidän on saatava samasta työstä sama palkka. Tästä me kaikki olemme samaa mieltä. Kaikki muu on vain poliittista korrektiutta.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa olevani täysin vakuuttunut, että sekä miesten että naisten ihmisoikeudet on turvattava. En ole kuitenkaan varma, turvaako tämä teksti nämä oikeudet tai jäsenvaltioiden toissijaisuusperiaatteen niissä kysymyksissä, joita siinä käsitellään.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme mietinnön puolesta, sillä myönnämme, että Euroopan tasa-arvoinstituutin perustaminen on tärkeää. Haluamme myös korostaa, että instituutin toimintaan on sisällyttävä muutakin kuin tutkimista, analysointia ja tilastojen laatimista, vaikka nämä ovatkin tärkeitä tehtäviä.

On lisättävä yhteistyötä ja vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen ja yhtäläisten oikeuksien alalla toimivien elimien kanssa niin jäsenvaltioissa, Euroopan unionissa kuin myös kolmansien maiden kanssa. On myös tuettava toimia, joilla syrjinnästä tehdään loppu.

On myös tärkeää, että analysoimme ja seuraamme tasa-arvon valtavirtaistamista kaikilla politiikan aloilla ja EU:n talousarviomenettelyssä ja erityisesti, kun otetaan huomioon asiaa koskevien jäsenvaltioiden ja yhteisön politiikkojen vaikutukset miehiin ja naisiin. Tätä me ehdotimme, mutta valitettavasti ehdotustamme ei hyväksytty.

Lopuksi toivomme, että yhteisön rahoitusta on tulossa riittävästi ja että hallintoneuvoston nimittämisessä käytetään tervettä järkeä.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä ehdotetaan uuden Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista.

Kesäkuun listan perusajatuksena on, että tasa-arvoasiat ovat erittäin tärkeitä. Naisten ja miesten yhtäläinen kohtelu on ehdoton vaatimus, joka kaikkien EU-maiden on täytettävä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että EU:n olisi luotava taas lisää byrokratiaa tähän tarkoitukseen. Ruotsissa on päästy pitkälle tasa-arvoa koskevassa työssä, ja Kesäkuun lista on vakuuttunut, että tämä työ tehdään parhaiten kansallisella tasolla. Tasa-arvoinstituutti yhteisön tasolla merkitsee byrokratian lisääntymistä ja tehokkuuden vähenemistä.

Mikäli työhön on tarkoitus osallistua sekä miehiä että naisia, on tasa-arvoa puolustettava jäsenvaltioissa alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti eikä ylhäältä alas tehtävään nimitettyjen "eurokraattien" toimesta. Eurostat voi huolehtia asiaa koskevista vertailevista tilastotutkimuksista.

Näin ollen päätimme äänestää koko mietintöä vastaan.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani kannatamme vahvasti yhtäläisiä mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Uskomme, että sekä miehet että naiset täyttävät tehtävänsä niin meidän kansakunnassamme kuin muuallakin, ja vastustamme kaikenlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Äänestimme kuitenkin tänään mietintöä vastaan, koska emme kannata uusien EU:n instituuttien ja virastojen lisäämistä, sillä ne lisäävät veronmaksajien taakkaa ja byrokratiaa ilman todistettavia etuja niille ihmisille, joita niiden olisi tarkoitus palvella. Erillisen instituutin perustaminen tällä alalla uhkaa johtaa sen gettoutumiseen, sillä instituutti jäisi yhtä asiaa ajavien painostusryhmien armoille, ja näin se olisi helpompi jättää huomiotta ja marginalisoida. Tasa-arvokysymystä olisi käsiteltävä käyttämällä perusoikeuksiin liittyvää yleistä lähestymistapaa.

  Christa Klaß (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Komissio ilmoitti Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta jo ennen kuin parlamentti oli esittänyt asiaa koskevan mietintönsä. Menettelyn kannalta tämä on väärä tapa toimia. Äänestämme siitä tänään, ja parlamentin äänellä on tässä asiassa merkitystä.

Instituutin perustamiseen varataan 54,5 miljoonaa euroa, ja sen tarkoituksena on seurata miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia laatimalla tilastoja ja raportteja. Parlamentti on kuitenkin käytännöllisistä ja taloudellisista syistä niinkin äskettäin kuin viime vuonna suosittanut, että tasa-arvoinstituutti olisi osa Euroopan ihmisoikeusvirastoa. Jotta tasa-arvokysymyksiä voidaan käsitellä tehokkaasti, tarvitaan lisää toimenpiteitä ja lisää resursseja, mutta toistaiseksi tähän tarkoitukseen ei ole annettu määrärahoja. Näin ollen on syytä tukea alkuperäistä ajatusta, että nämä kaksi virastoa yhdistetään yhdeksi perusoikeusvirastoksi.

Tästä syystä olen jättänyt tarkistuksen 73. Riippumattoman tasa-arvoinstituutin perustamisen hylkääminen ei ole missään tapauksessa vihan ilmaus naisten kysymyksiä käsittelevää politiikka vastaan. Käytettävissä olevat rahat olisi investoitava naisten kouluttamiseen. Se olisi ensimmäinen askel kohti tasa-arvoa. Tämänhetkinen keskustelu byrokratian vähentämisestä on toinen syy, miksi uuden viraston perustaminen ei ole järkevää eikä sitä olisi helppo selittää kansalaisille. Tästä syystä en äänestänyt mietinnön puolesta.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Olen yli 40 vuoden ajan taistellut naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta.

Minua ei siis voida syyttää ymmärryksen puutteesta asiaa kohtaan.

Ihmettelen kuitenkin, miksi Euroopan tasa-arvoinstituutti olisi välttämätön vain siitä syystä, että sitä pohdittiin kymmenen vuotta sitten. Siitä on kulunut paljon aikaa, ja nyt olemme asettaneet uusia ensisijaisia tavoitteita sille, miten käytämme vähäisiä varojamme entistä tehokkaammin.

Keksin parempiakin tapoja käyttää yli 50 miljoonaa euroa ja edistää miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kuin sellaisen instituutin perustaminen, jonka toiminta ja valtuudet olisivat päällekkäisiä monien elinten kanssa jäsenvaltioissa, yhteisössä ja maailmassa.

Tämän ostoslistan – joka näistä 85 tarkistuksesta muodostuu – näkeminen saa minut huolestumaan niistä lopullisista kustannuksista, joita tästä vanhentuneita ajatuksia levittävien feministien ylisuuresta leikkikentästä aiheutuu.

Kannatan tarkistusta, joka muistuttaa meitä siitä, että parlamentti on jo päättänyt, että tällaisen instituutin olisi oltava osa Euroopan unionin perusoikeusvirastoa. Tämä ainakin vähentäisi sen mahdollisesti aiheuttamia vahinkoja.

Koska mietinnössä on monta asiaa, jotka eivät ole mielekkäitä, ja koska siinä ei ole esitetty minkäänlaisia rahoitusnäkymiä, en voi äänestää tänään sen puolesta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti mietintöön, erityisesti pyrkimykseen perustaa riippumaton elin, joka keskittyy erityisesti tasa-arvoasioihin. Kannatan ajatusta elimestä, joka käsittelee yksinomaan tasa-arvoasioita, sillä näin varmistetaan, ettei perussopimuksiin sisältyvä tasa-arvoisuuden tavoite jää EU:n muiden syrjinnän vastaisten toimien varjoon.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Se, että mielipiteitä käytännössä valvotaan ja että yksioikoinen ajattelu on jo lähes vakiintunut, on muuttanut vakavamieliset ja tärkeät kiireellisiä asioita käsittelevät keskustelut tilaisuuksiksi, joissa vahvistetaan uudelleen luottamus tiettyihin politiikkoihin. Tasa-arvopolitiikassa tilanne on selkeästi tämä.

On hyvä, että myönnetään tarve tasapainoisempaan yhteiskuntaan, jossa työ jakaantuu paremmin nykymaailman vaatimusten ja suuremman valinnanvapauden mukaisesti. Kuitenkin niitä menettelytapoja, joilla näitä ajatuksia pannaan täytäntöön, tuputetaan aivan liian usein meille väkisin.

Aivan kuin tietyillä politiikan aloilla mahdollisuus olla eri mieltä menettelyistä ja järjestelmistä olisi kokonaan poissuljettu. Tämä on EU:n tasa-arvoinstituuttia koskevan tärkeimmän vastalauseeni ydin. Vaikka kannatankin, kuten aiemmin totesin, yhteiskuntiemme tasapainoisempaa organisointia, se ei tarkoita, että kannatan instituutin perustamista.

Vapauden byrokratisointi ei ole mielestäni oikea tapa edetä. Tarkoitus ei aina pyhitä keinoja. Virastojen ja instituuttien lisääminen ei myöskään ole mielestäni sopiva tapa kehittää yhteisön toimielinrakennetta.

  Reinhard Rack (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Me Itävallan kansanpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet kannatamme tasa-arvoa sekä tällä alalla aktiivisesti harjoitettavaa politiikkaa. Sen vuoksi olemme sitä mieltä, että asian antaminen suunnitellun Euroopan ihmisoikeusviraston käsiteltäväksi antaisi oikean viestin. Haluamme myös toistaa kannattavamme sitä, että tasa-arvoasioiden katsotaan olevan tämän viraston tärkeä tehtävä, kuten Euroopan parlamentin 26. toukokuuta 2006 antamassa Kinga Gálin mietintöä koskevassa päätöslauselmassa todetaan.

Vastustamme kuitenkin uusien riippumattomien instituuttien perustamista, sillä ne tuovat meille vain uusia ja kalliita byrokratioita, ja koska taloudelliset kysymykset on jätetty enimmäkseen ratkaisematta, vastustamme suunniteltuja noin 52 miljoonan euron rahoitusvelvoitteita, joita ei ole eritelty.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) EU:lla on liian monta viranomaista ja virastoa. Siitä huolimatta aion äänestää instituutin perustamisen puolesta. Tasa-arvoasiat ovat täysin hunningolla, mistä ovat osoituksena erityisesti vanhempainvapaata koskevat vanhentuneet säännökset, tasa-arvokasvatuksen täydellinen puuttuminen, erittäin huono lainsäädäntö ja se, että 83 prosenttia huippuviroista on miesten hallussa. Ehkä muutama miljoona euroa kannattaa investoida siihen, että tilannetta pyritään hieman parantamaan sellaisella instituutilla, joka täydentäisi jo olemassa olevaa virastoa, jonka tehtävänä on torjua vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää. Voisi olla itse asiassa järkevää perustaa instituutti, joka torjuu enemmistöön, nimittäin naisiin, kohdistuvaa syrjintää.

Papadimoulisin mietintö (A6-0027/2006)

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. (EN) Tämä on erinomainen mietintö. Olemme erittäin tietoisia yhä useammin tapahtuvista ja yhä vakavammista luonnonkatastrofeista kaikkialla EU:ssa ja maailmassa. Kun muistelemme esimerkiksi kuluneita 15 kuukautta, olemme joutuneet näkemään Aasian tsunamikatastrofin, tuhoisat hurrikaanit Louisianan ja Mississipin osavaltioissa, tuhoisat tulvat Romaniassa, Bulgariassa, Sveitsissä, Itävallassa, Saksassa ja Ranskassa, vakavan kuivuuden Espanjassa ja Portugalissa sekä lähes 180 000 hehtaaria metsää tuhonneet metsäpalot Portugalissa. On selvää, että luonnonkatastrofit ovat uhkana kaikkialla maailmassa ja että ne vaativat maailmanlaajuisia toimenpiteitä.

Tästä syystä suhtaudun myönteisesti ehdotukseen neuvoston asetukseksi ja parlamentin mietintöön, jossa otetaan huomioon erityisesti ennaltaehkäisyn käsite luonnonkatastrofeihin liittyvien EU:n toimien suunnittelussa. Ehkäisytoimilla on kaikin tavoin yhtä suuri merkitys kuin luonnonkatastrofeja koskevilla avustustoimilla, ja pidän niiden sisällyttämistä mietintöön myönteisenä.

Olen samaa mieltä myös siitä, että EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohta on oikeusperustana selkeämpi, ja kannatan esittelijää.

Olen samaa mieltä siitä, että EU:n pelastuspalvelutoiminnan on perustuttava alhaalta ylös etenevään lähestymistapaan ja että päävastuu pelastuspalvelutoimista on jäsenvaltioilla.

  Johannes Blokland (IND/DEM), kirjallinen. – (NL) Kristilliseen liittoon ja SGP-puolueeseen kuuluvat parlamentin jäsenet eivät voi kannattaa neuvostolle annettavaa suositusta valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen perustamisesta vakavia hätätilanteita varten. Emme kannata varsinkaan oikeusperustan muuttamista, rahoitusvälineen soveltamisalan laajentamista niin, että se mahdollistaa ehkäisytoimien rahoittamisen, emmekä talousarvion lisäämistä.

Harmittelemme erityisesti oikeusperustan muuttamista siksi, että aiemmissa vastaavissa äänestyksissä parlamentti päätti 308 artiklan olevan ainoa oikea oikeusperusta. EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan määritelmän laajentaminen niin, että tämä rahoitusväline saadaan mahtumaan sen soveltamisalaan, ei ole oikea toimintatapa, ja tämä voidaan tulkita vain niin, että parlamentin enemmistö haluaa laajentaa toimivaltaansa aiheisiin, joiden ei perustamissopimuksessa katsota kuuluvan parlamentin toimivaltaan.

Lisäksi yhteisön rahoitusvälineen ei pitäisi päättää avustusryhmien sijoittamisesta aiheutuvista kustannuksista, vaan nämä kuuluvat ennemminkin maiden välisen solidaarisuuden piiriin.

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. (MT) Vaikka luonnonkatastrofin aiheuttamissa hätätilanteissa tarvittavia avustustoimia onkin kehitetty selvästi, on valitettavasti tehtävä vielä paljon enemmän. Näin ollen tarvitaan yhteisiä ponnistuksia, jotta olisimme mahdollisimman hyvin valmistautuneita näihin katastrofeihin, joita ei saisi tapahtua.

Uskon meidän kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että kun sitoudumme työskentelemään jäsenvaltioissa tapahtuvien katastrofien torjumiseksi, me samalla säästämme maitamme ja Euroopan unionia niiltä valtavilta kustannuksilta, joita nykyisen toimintatapamme vuoksi joudumme nyt maksamaan.

Meidän on oltava valmiita investoimaan sekä rahaa että inhimillisiä resursseja sellaisen tutkimuksen tekemiseen, jossa osoitettaisiin selkeästi eniten katastrofialttiit paikat ja alueet tai jossa jopa arvioitaisiin niitä.

Tällä tavoin olisimme valmistautuneet kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, ja kuten aiemmin totesin, emme vain säästäisi useita miljoonia vaan myös täyttäisimme moraalisen vastuumme suojella niiden elämää, joita nämä katastrofit pahiten uhkaavat.

Mielestäni meidän olisi näytettävä poliittinen suunta niin, että jokainen maa voisi luottaa siihen, että unioni auttaa käynnistämään hankkeita, joilla voidaan parantaa niillä alueilla elävien elämänlaatua, jotka ovat eniten alttiita laajamittaisille ongelmille.

Mielestäni on parempi ehkäistä ennalta kuin hoitaa oireita. Meidän on siis yhdistettävä voimamme, jotta pystymme varautumaan kaikkeen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Viimeaikaiset luonnonkatastrofit, esimerkiksi tulvat, äärimmäinen kuivuus ja metsäpalot, jotka ovat vahingoittaneet paitsi EU-maita myös EU:n ulkopuolisia maita – esimerkiksi Aasian tsunami ja USA:n hurrikaanit – osoittavat, miten suuri merkitys on tehokkailla pelastuspalvelumekanismeilla.

Komission vakavia hätätilanteita varten ehdottaman valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen tarkoituksena on parantaa EU:n pelastuspalvelumekanismien toimintavalmiuksia ja maksimoida avunanto vakavissa hätätilanteissa valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien avulla. Ehdotuksessa ei kuitenkaan käsitellä ehkäisytoimia. Tämän vuoksi mietintö täytyy mielestämme hyväksyä, koska siinä ehkäisytoimet asetetaan etusijalle ja ehdotetaan, että ne sisällytettäisiin rahoitusvälineen soveltamisalaan.

Haluamme myös korostaa ympäristönhoidon ja luonnonvarojen hallinnan integroimista koskevia ehdotuksia, joihin sisältyy metsien hoito, tulva-alttiimpien alueiden, kosteikkojen ja muiden herkkien ekosysteemien hallinta sekä riskien arviointi kaupunkialueilla. Lisäksi suhtaudumme myönteisesti siihen, että etusija on annettu syrjäisille alueille, tehokkaammalle tiedotukselle ja tietoisuuden lisäämiselle yleisön keskuudessa sekä alalla työskentelevien koulutuksen lisäämiselle ja parantamiselle.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Komission esittämä teksti sisältää joitakin hyviä ehdotuksia yhteisön tasolla toteutettavasta pelastustoiminnasta. Rahoitusväline voidaan ottaa käyttöön valmius- ja avustustoimia varten, joista on suurta hyötyä hätätilanteissa.

Parlamentin tarkistuksilla näiden tapahtumien ennaltaehkäisy on nyt lisätty rahoitusvälineen soveltamisalaan. Tällä on ratkaiseva merkitys, kun pyritään toteuttamaan yhteisöjen, ympäristön ja omaisuuden suojelun kaltaisia tärkeitä tavoitteita.

Portugalissa, jota metsäpalot ja kuivuus ovat vuodesta toiseen vaivanneet ja johon ne ovat jättäneet lähtemättömiä arpia, tämän ehdotuksen avulla voidaan kouluttaa erikoishenkilöstöä, perustaa valmiusjärjestelmiä sekä vaihtaa välineistöä ja parhaita käytäntöjä sellaisten maiden kanssa, jotka ovat tässä asiassa edistyneempiä.

Kannatan Papadimoulisin mietintöä ja komission tekstiin tehtyjä tarkistuksia sellaisenaan.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Jäsenvaltioiden hallituksilla on hyviä syitä antaa etusija toimenpiteille, joilla vähennetään luonnonkatastrofien aiheuttamia riskejä. Pohdimme kuitenkin, onko EU:lla oltava tässä asiassa niin näkyvä rooli kuin parlamentti haluaa. Euroopan parlamentti haluaa muun muassa seuraavia asioita:

– EU:lla on aktiivinen rooli esimerkiksi Espanjaa ja Portugalia vaivanneen kuivuuden tai Etelä-Euroopan maita vaivanneiden metsäpalojen kaltaisten katastrofien ennaltaehkäisyssä

– EU osallistuu EU:n ulkopuolella tapahtuviin katastrofeihin esimerkiksi toteuttamalla pelastuspalvelutoimia

– valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen talousarviota lisätään 105 miljoonaa euroa (joka on enemmän kuin komission ehdottama summa) vuosiksi 2007–2013.

Mielestämme on ensisijaisesti jokaisen jäsenvaltion tehtävä ryhtyä toimiin luonnonkatastrofien sattuessa. Monenlaiset luonnonkatastrofit (esimerkiksi kuivuus ja metsäpalot) uusiutuvat, ja niitä voidaan ennakoida. Pitäisi olla täysin mahdollista, että jäsenvaltiot tekevät itsenäisesti sellaisia investointeja, joilla tällaisten katastrofien riski voidaan minimoida.

Lisäksi YK:lla on jo käytössään järjestelmä, jolla autetaan luonnonkatastrofien ja vakavien onnettomuuksien kohtaamia maita. Jäsenvaltiot voisivat hyvin käyttää tätä järjestelmää sen sijaan, että luovat rinnakkaisen järjestelmän, joka olisi päällekkäinen jo olemassa olevan kanssa ja näin ollen turha. Näistä syistä olemme päättäneet äänestää mietintöä vastaan.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän asetuksen puolesta.

Suhtaudun erittäin myönteisesti hätätilanteiden varalle luotujen Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismien parantamiseen. Tästä yhteisön välineestä on tehtävä näkyvä, koordinoitu ja erittäin nopeasti reagoiva, sillä luonnonkatastrofit käynnistävät kilpajuoksun aikaa vastaan. Näiden toimenpiteiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että asianomaiset osapuolet tekevät täydellistä yhteistyötä.

Halusin tarkistusten avulla korostaa ennaltaehkäisyä: vaikka onkin tärkeää tietää, miten luonnonkatastrofeissa täytyy toimia, on sitäkin tärkeämpää tietää, miten niitä ehkäistään. Ennaltaehkäisy on olennainen osa riskien vähentämistä. Esimerkiksi metsäpalot ovat usein ihmisen aiheuttamia. Tästä syystä valppauden vaatiminen ja rangaistuksista tiedottaminen ovat ehkäisytoimia, jotka meidän on syytä ottaa huomioon.

Ennen kuin laadimme toimintasuunnitelmia, meidän on kuitenkin tehtävä inventaario olemassa olevasta välineistöstä ja henkilöstöstä. Euroopan komission olisi tehtävä tämä inventaario yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Lopuksi totean, että vastuu pelastuspalvelutoimista on ensisijaisesti jäsenvaltioilla. Tämän vuoksi yhteisön mekanismeilla on täydennettävä valtion, alueellisten tai paikallisten viranomaisten toimenpiteitä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kannatamme luonnollisestikin mietinnössä tehtyjä ehdotuksia, joiden tarkoituksena on muun muassa ottaa käyttöön ennaltaehkäisyn periaate ja asettaa se etusijalle tässä rahoitusvälineessä, sillä se on keskeinen tekijä, kun halutaan pienentää luonnonkatastrofien riskiä. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa YK:n roolia hätätilanteiden hallinnassa ja yhteisöjen auttamisessa sekä varmistaa kansanterveyden ja kulttuuriperinnön suojeleminen.

Kuitenkin keskustelu, joka koskee eri maiden välistä solidaarisuutta katastrofien sattuessa, tuo myös esiin – tai pikemminkin näyttää korostetun selvästi – miten varoja tuhlataan hirvittävällä tavalla asevarusteluun ja kansainvälisten suhteiden militarisointiin suurimpien kapitalististen valtioiden sekä heidän pääpukarinsa Yhdysvaltojen johdolla.

Ihmettelen, mitä voitaisiin saavuttaa, jos militarisointiin ja sotaan käytettävät varat ohjattaisiin ehkäisytoimiin, hätäapuun ja välittömiin toimiin sekä alueiden kunnostukseen luonnonkatastrofien sattuessa.

Kuinka monia ihmishenkiä voitaisiin säästää ja kuinka paljolta kärsimykseltä sekä taloudellisten ja sosiaalisten voimavarojen ja ympäristövoimavarojen haaskaukselta voisimme välttyä, jos kansainvälisiä suhteita liennytettäisiin, jos konfliktit ratkaistaisiin rauhanomaisesti, jos toteutettaisiin aseidenriisuntaa sekä tehokasta ja kumpaakin osapuolta hyödyttävää yhteistyötä eri maiden ja kansojen välillä?

  Caroline Jackson (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit kannattavat käsitystä, että on suuria luonnonkatastrofeja, joissa jäsenvaltiot haluavat osoittaa eurooppalaista solidaarisuutta täydentämällä yksittäisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden toimia EU:n talousarviosta annettavalla yhteisellä tuella. Tämän vuoksi äänestämme koko mietinnön puolesta. Emme kuitenkaan kannatta oikeusperustaan ehdotettuja muutoksia emmekä ajatusta, että hätätilanteita koskevat toimenpiteet ulotettaisiin EU:n ulkopuolelle, emmekä talousarvion lisäämistä. Mikäli toimenpiteitä sovellettaisiin kaikkialla maailmassa, mikään mahdollinen EU:n talousarvio ei olisi riittävän suuri niiden tukemiseksi. Parlamentti ei saisi herättää sellaisia toiveita, joita EU ei halua täyttää.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tosiasiat puhuvat sen puolesta, että köyhät ruohonjuuritason yhteiskuntaluokat joutuvat ensimmäisinä kärsimään siitä, että toimenpiteet heidän suojelemisekseen luonnonkatastrofeilta ovat usein jopa hävyttömän puutteellisia.

New Orleansin valtavat tulvat tappoivat tuhansia ihmisiä, vaikka tiedettiin, miten katastrofi olisi voitu ehkäistä, ja vaikka se olisi voitu myös tehdä. Sen sijaan Kuubassa, jossa hallitus vastaa yleisesti ehkäisytoimista ja suojelusta, uhreja ei ollut.

Näin ollen tarvitaan toimenpiteitä, joilla voidaan suojella terveyttä ja ympäristöä, joista vastuussa on ainoastaan hallitus eivätkä kansalaisjärjestöt. Tietenkin tähän tarvitaan myös riittävästi varoja.

Komission ehdotuksessa ehkäisytoimiin ei kiinnitetä huomiota, koska silloin ehdotuksessa olisi puututtava niihin sosiaalisiin ja taloudellisiin syihin, jotka pahentavat katastrofien seurauksia, ja tarjottava riittävästi resursseja, joita on kuitenkin vielä liian vähän.

On kuitenkin kiinnostavaa, miten hätätilanteisiin ja yhteisön solidaarisuuden tarpeeseen luonnonkatastrofien, teollisuusonnettomuuksien ja teknologian aiheuttamien suuronnettomuuksien aiheuttamissa hätätilanteissa liitetään myös terrorismin aiheuttamat hätätilanteet. Näin ollen Euroopan perustuslakisopimuksen vastenmielisin artikla solidaarisuudesta terrorismin yhteydessä on päässyt mukaan vaivihkaa. Kuten nimittäin tiedämme, terrorismin määritelmä on joustava. Euroopan laajuinen pääoma muokkaa määritelmää aina olosuhteisiin sopivaksi, ja se liitetään pääasiassa ruohonjuuritason massaliikkeisiin sekä niiden taisteluun EU:n ja hallitusten ruohonjuuritasoa vastustavaa, sortavaa politiikkaa vastaan.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) EU on toiminut ennakoivasti ja vastannut solidaarisuudella jäsenvaltioiden avunpyyntöihin vakavissa hätätilanteissa. Tähän viitaten totean, että äskettäiset vakavat hätätilanteet, esimerkiksi äärimmäinen kuivuus ja metsäpalot Portugalissa ja Espanjassa, ovat osoittaneet, että yhteisön pelastuspalvelumekanismien vahvistaminen olisi asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi ennen uusia katastrofeja.

Käsiteltävänämme oleva teksti parantaa selvästi komission ehdotusta laajentamalla asetuksen soveltamisalaa ja lisäämällä ehkäisytoimien, valmiustoimien ja avustustoimien rahoitusta katastrofin sattuessa.

Myös merten pilaantuminen on ongelma. On kuitenkin myönnettävä, ettei rannikkovaltio pysty yksin selviytymään ympäristökatastrofista, jonka aiheuttaa sen rannikolla tapahtuva laajamittainen öljyvahinko.

Olemme myös avoin unioni, joka toteuttaa kansainväliseen solidaarisuuteen pyrkivää politiikkaa. Meidän on tehtävä kaikkemme, kun muita yhteisöjä kohtaa vakava hätätila. Tärkeintä on nimittäin se, että EU:n jäsenvaltioiden välistä keskinäistä apua vahvistetaan.

Yhteenvetona totean, että näiden toimenpiteiden avulla voimme vastata mahdollisimman asianmukaisesti avunpyyntöihin, ja sen vuoksi äänestimme mietinnön puolesta.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) EU-maiden olisi kehitettävä järjestelmiä toistensa auttamiseksi metsäpalojen ja muiden luonnonkatastrofien varalle. Näillä aloilla kansainvälinen koordinointi on yleensä rakentavaa ja välttämätöntä. Parlamentti muuttaa myös oikeusperustaa, ja tämä lisää kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia käyttää vaikutusvaltaansa.

Tästä syystä äänestän ehdotuksen puolesta, vaikka kuulunkin siihen vähemmistöön, joka vastusti terrorismin sisällyttämistä ehdotukseen. Tällaiset iskut eroavat mielestäni selvästi muista katastrofeista, ja jotta voisimme suojautua niiltä, tarvitaan varsin erilaisia toimenpiteitä. Näin ollen niitä ei pitäisi sisällyttää rahaston soveltamisalaan. Terrorismin kohdalla tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, ja rahastosta olisi tuettava vain puhtaasti yhteiskuntaan liittyviä toimenpiteitä, esimerkiksi iskun jälkeistä jälleenrakennusta.

Terrorismia esiintyy pääasiassa sellaisissa maissa, jotka toteuttavat kolonialistista ulkopolitiikkaa. Sen sijaan, että nämä maat muuttaisivat politiikkaansa, kuten niiden pitäisi tehdä, ne haluavatkin ulottaa politiikkansa ja sen seuraukset kaikkiin EU-maihin. Nyt rahastosta ilmeisesti käytetään kuitenkin äärimmäisen pieni osa tähän tarkoitukseen, ja ehdotus voidaan edelleen hyväksyä.

Hamonin mietintö (A6-0022/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) IMF on yksi Bretton Woods -instituutioista, ja se on Maailmanpankin ja GATT/WTO:n tavoin pyrkinyt estämään eriarvoista kehitystä kapitalistisen maailman keskustan ja reuna-alueiden välillä. Tämä on auttanut vapauttamaan tavaroilla ja palveluilla käytävää kauppaa ja edistänyt vallitsevaa uusliberaalia ideologiaa, jossa kannatetaan muun muassa valtion roolin heikentämistä, yksityistämistä ja joustavampia työmarkkinoita, ja nämä kaikki sisältyvät niin sanottuun Lissabonin strategiaan.

Rakennemuutossuunnitelmilla pyritään niin sanotusti mukauttamaan eteläisten maiden kansantalouksia markkina- ja kilpailutalouteen. Näin näiden maiden markkinat avataan ulkomaisille sijoituksille, ja kapitalistisen maailman keskustaa suosivat kansantalouden erikoistumismallit ajetaan väkisin sisään. Näiden suunnitelmien taloudelliset ja yhteiskunnalliset tuhoisat seuraukset tiedetään hyvin. Edes sitä vakauttamista, jonka väitetään olevan suunnitelmien tavoitteena, ei tapahdu. Lisäksi kansainvälinen valuuttajärjestelmä on muuttumassa epävakaammaksi, ja kriisejä syntyy yhä useammin.

Tarvitsemme uudenlaisen valuuttajärjestelmän, jonka keskuksena on YK ja joka perustuu keskinäiseen hyötyyn ja kehityksen edistämiseen. IMF:n uudistus – vaikka kehitysmaat osallistuisivatkin siihen laajemmin, mitä ei kuitenkaan tapahdu – ei muuta rahaston luonnetta. Tämän vuoksi äänestimme tyhjää.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti mietintöön, jossa jäsenvaltioita kannustetaan tekemään tiivistä yhteistyötä IMF:ssä käytävissä neuvotteluissa. Koska EU:lla ei ole tunnustettua edustajaryhmää, jolla olisi jäsenvaltioiden antamat valtuudet, on tärkeää, että yksittäiset EU:n jäsenvaltiot edustavat jatkossakin itse itseään IMF:ssä. On monia avainkysymyksiä, esimerkiksi kehitysyhteistyö, joissa edistyminen edellyttää, että monet saavat näkemyksensä läpi.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti jäsenvaltioiden tiiviiseen yhteistyöhön IMF:ssä käytävissä neuvotteluissa. Olen sitä mieltä, että koska EU:lla ei ole tunnustettua edustajaryhmää, jolla olisi jäsenvaltioiden antamat valtuudet, yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden on edustettava jatkossakin itse itseään IMF:ssä. Näin tehdään monissa muissa kansainvälisissä elimissä, esimerkiksi YK:ssa. On monia avainkysymyksiä, esimerkiksi kehitysyhteistyö, joissa edistyminen edellyttää, että monet saavat neuvottelupöydässä näkemyksensä läpi.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Labour-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet suhtautuvat myönteisesti jäsenvaltioiden tiiviiseen yhteistyöhön IMF:ssä käytävissä neuvotteluissa. Olemme sitä mieltä, että koska EU:lla ei ole tunnustettua edustajaryhmää, jolla olisi jäsenvaltioiden antamat valtuudet, yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden on edustettava jatkossakin itse itseään IMF:ssä. Näin tehdään monissa muissa kansainvälisissä elimissä, esimerkiksi YK:ssa. On monia avainkysymyksiä, esimerkiksi kehitysyhteistyö, joissa edistyminen edellyttää, että monet saavat neuvottelupöydässä näkemyksensä läpi. EU:n äänien vähentäminen yhteen saattaa joissakin tapauksissa vaikuttaa selvästi kansainvälisen mielipiteen painoarvoon.

Hutchinsonin mietintö (A6-0013/2006)

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan selittää, miksi äänestin mietintöä vastaan. Mietintö on turha ja epätasapainoinen, eikä se perustu mihinkään todellisiin tuloksiin vaan ainoastaan olettamuksiin, jotka eivät perustu tosiasioihin. Suoja-ajan pidentämistä viidestä seitsemään vuoteen ei voida hyväksyä, eikä se noudata vapaan liikkuvuuden periaatetta. Mikäli annamme vielä uusia säädöksiä emmekä poista yrityksiä koskevia rajoituksia ja vapautamme työ- ja palvelumarkkinat, se ei auta EU:n taloutta vaan saattaa sen yhä varmemmin pysähdystilaan.

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me Ruotsin sosiaalidemokraatit kannatamme pääosin Hutchinsonin mietintöä, mutta kantamme toiminnan siirtämiseen on seuraava. Mielestämme EU:n varoja ei pitäisi käyttää tuotannon siirtämiseen, sillä käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyttä siirretään paikasta toiseen ja että eri alueiden työntekijät usutetaan toistensa kimppuun. Emme kuitenkaan katso, että kaikenlainen toiminnan siirtäminen olisi ilman muuta väärin. Yritysten toimintaa on voitava siirtää, mikäli sitä halutaan kehittää. Tietämyksen ja taitojen lisääntyminen tietyllä alueella tai tietyssä maassa voi synnyttää tarpeen toiminnan siirtämiselle, jotta aluetta voidaan kehittää.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin toiminnan siirtoja aluekehityksen puitteissa koskevan mietinnön puolesta, koska on erittäin tärkeää vakuuttaa kansalaisemme siitä, ettei Euroopan unioni ole ongelmien alkulähde vaan että se tuo ratkaisuja tämänhetkisiin perusteellisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Koska yritysten toiminnan siirtoihin liittyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat vakavia, kaivataan vahvaa yhteisön politiikkaa, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen välttämättömät muutokset ja koheesiotavoite. Korostan hyvin mielelläni vaatimusta hankkia tulevaisuudessa monenlaista objektiivista tietoa toiminnan siirroista. Tällä tiedolla on meille hyvin ratkaiseva merkitys etenkin Maailman kauppajärjestössä käytävissä neuvotteluissa, joissa käsitellään niitä taloussektoreita, jotka ovat hyvin alttiita tällaisille mahdollisesti rajuillekin muutoksille. Oli myös erittäin tärkeää selventää toiminnan siirtoihin liittyviä Euroopan unionin tukijärjestelyjä ja erityisesti liittämällä tuensaantiin velvoite, että tuotantoa harjoitetaan EU:n alueella.

Lopuksi totean kannattavani ajatusta, että kansainvälisiin sopimuksiin sisällytetään sosiaalilausekkeita Kansainvälisen työjärjestön tärkeimpien sopimusten perusteella.

  Brigitte Douay (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin toiminnan siirtoja aluekehityksen puitteissa koskevan Hutchinsonin mietinnön puolesta sen jälkeen, kun olin osallistunut sitä koskeviin keskusteluihin valiokunnassa ja jätettyäni siihen tarkistuksia.

Mietinnössä ehdotetaan, ettei rakennerahastoilla edistettäisi toimia, joilla tuetaan toiminnan siirtoja, sillä nämä tulevat alueidemme yhteiskunnille hyvin kalliiksi.

Mietinnössä kannatetaan toiminnan siirtojen torjumista koskevan eurooppalaisen strategian luomista ja toiminnan siirtojen eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista, jotta toiminnan siirtojen todellisia vaikutuksia voidaan arvioida.

Tämä ei liity millään lailla hallinnoituun talouteen palaamiseen eikä yhtenäismarkkinoiden perustana olevan vapaan ja oikeudenmukaisen kilpailun vahingoittamiseen. Kyse ei ole myöskään siitä, että kaikkien yritysten toimintaa rajoitettaisiin tai että uusia jäsenvaltioita estettäisiin kehittymästä. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että rakennerahastot on tarkoitettu kehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden välineiksi eikä aseiksi alueiden välisiin sotiin, sillä jopa Euroopan unionin rikkaimmissa maissa on vielä köyhiä alueita, joilla työntekijät seuraavat epätoivoisina vierestä, kun heidän työpaikkansa katoavat, eikä heille useinkaan jää mahdollisuutta uudelleenkoulutukseen.

  Lena Ek ja Cecilia Malmström (ALDE), kirjallinen. (SV) Yhä globaalistuneempi maailma luo uusia vaatimuksia. Se tuo uusia ongelmia selvitettäväksemme ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia, jotka pyritään käyttämään hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tänään Euroopan parlamentti äänestää Hutchinsonin toiminnan siirtoja aluekehityksen puitteissa koskevasta oma-aloitteisesta mietinnöstä. Päätimme äänestää mietintöä vastaan, sillä mielestämme siinä eksytään harhapolulle toimintaansa siirtävien yritysten ongelmien ratkaisemisessa.

Olemme samaa mieltä siitä, ettei ole perusteltua käyttää EU:n varoja, esimerkiksi rakennerahastoja, sellaisten eurooppalaisten yritysten kilpailuolojen parantamiseen, jotka pian tämän jälkeen päättävätkin siirtää toimintansa EU:n ulkopuolelle. Valtioiden tai EU:n viranomaiset eivät kuitenkaan saa puuttua yritysten tapaan hoitaa asioitaan eivätkä määrätä vaatimuksia, joiden avulla yrityksiä estetään tekemästä järkeviä päätöksiä toimintansa jatkamiseksi.

Emme pysty luomaan täystyöllisyyttä lisäämällä valtion valvontatoimia. Se onnistuu helpottamalla useamman yrityksen elämää ja mahdollistamalla uusien investointien tekemisen yksityisillä markkinoilla. Tästä syystä emme voi myöskään äänestää sen puolesta, että yritysten liikkuvuutta sisämarkkinoilla rajoitetaan entisestään, kuten mietinnössä ehdotetaan. Voittaaksemme ongelmat ja selviytyäksemme globaaleihin markkinoihin liittyvistä toiminnan siirroista tarvitsemme lähtökohdaksemme jotain muuta kuin tämän talouspatriotismiin perustuvan uuden kehityssuuntauksen.

  Anne Ferreira (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin toiminnan siirtoja koskevan Hutchinsonin mietinnön puolesta. Siinä korostetaan, miten tärkeää EU:n on ottaa huomioon yritysten toiminnan siirtämisestä ihmisille ja alueille aiheutuvat vakavat seuraukset.

Meidän on saatava lisää tietoa tästä ilmiöstä ja sen seurauksista, ja seurantakeskus tekee sen mahdolliseksi.

Tässä on kuitenkin sovellettava myös rajoittavampaa EU:n lainsäädäntökehystä. Lisäksi kansainvälisessä kaupankäynnissä on otettava käyttöön sosiaali- ja ympäristölausekkeet.

Työntekijöiden edut ja työpaikkojen suojelu on otettava tärkeimmiksi poliittisiksi huolenaiheiksemme. Tämä on ehdottoman tärkeää, mikäli aiomme saavuttaa täystyöllisyyden ja vuonna 2000 suositetut Lissabonin strategian tavoitteet – emme pysty saavuttamaan näitä tavoitteita ilman eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tämä lainsäädäntömenettelyn ulkopuolella laadittu mietintö käsittelee tärkeää aihetta. Olisimme kuitenkin halunneet esittää tähän kysymykseen liittyvät ongelmat eri tavalla.

Mielestämme yritysten toiminnan siirtäminen kolmansiin maihin EU:n ulkopuolelle on asia, johon emme voi puuttua. Yleisesti ottaen kuitenkin markkinanäkökohtien olisi määrättävä, minne päin maailmaa yritykset lopulta sijoittautuvat. Tässä asiassa EU:n jäsenvaltiot voivat pyrkiä kilpailemaan esimerkiksi tarjoamalla tietämystä, taitoja ja jatkuvuutta.

EU:n sisällä tapahtuvissa toiminnan siirroissa meidän on puututtava siihen ongelmaan, että yksittäiset jäsenvaltiot täydentävät EU:n rakennetukea syrjivillä verohelpotuksilla ja valtiontuilla. Tästä oli kysymys vuonna 2002, kun autonrenkaita valmistava tehdas suljettiin Gislavedissa ja kyseinen yritys, Continental, investoi sen sijaan Pohjois-Portugalissa sijaitsevaan rengastehtaaseen. Se, että tällaista voi tapahtua EU:n sisämarkkinoilla, on mielestämme suuri ongelma.

Esittelijä toteaa perusteluissaan, että Euroopan unioniin voitaisiin perustaa toiminnan siirtojen eurooppalainen seurantakeskus. Sen sijaan, että perustettaisiin uusi seurantaelin, meidän olisi annettava yritysten sulkemisten ja syrjivien verotusjärjestelmien seuranta komission tehtäväksi.

Tästä syystä äänestämme mietintöä vastaan. Mielestämme asia on periaatteessa tärkeä, mutta olisimme mielellämme nähneet päätöslauselman, jossa ongelmaa lähestytään hieman eri tavalla.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentin hyväksymä yritysten toiminnan siirtämistä koskeva päätöslauselma oli ainoa toteutuskelpoinen päätöslauselma, sillä kun ehdottamamme tarkistukset hylättiin, vallitsevien poliittisten voimien, nimittäin sosiaalidemokraattien ja oikeiston, välisessä kompromissisopimuksessa käännettiin selkä kauaskantoisemmalle päätöslauselmalle. Ehdotuksemme olivat seuraavat:

- Korostetaan, että useimmiten yrityksen toiminnan siirron tarkoituksena on maksimoida voitot, varmistaa verohelpotukset ja taloudellinen tuki sekä hyödyntää halpaa työvoimaa, jolla ei ole mitään oikeuksia.

- Korostetaan, että toiminnan siirrot ovat osa Maailman kauppajärjestön tukemaa maailmanlaajuista kaupan vapauttamista ja työmarkkinoita koskevan sääntelyn poistamista.

- Luodaan sääntelykehys, joka koskee muun muassa seuraavia asioita: laaditaan vähintään seitsemän vuoden jaksoa koskeva sopimus, jolla taataan vakaa ja pysyvä työllisyys sekä alueen taloudellinen kehitys, sekä säädetään seuraamuksista (myönnetyn tuen palauttamisesta ja uuden yhteisön tuen kieltämisestä), mikäli sopimusvelvoitteita ei noudateta. Lisäksi sääntelykehyksellä suojellaan työntekijöitä pitämällä heitä ajan tasalla ja antamalla heille mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon äänioikeus mukaan luettuna.

- Laaditaan vuosittain tiedonanto toiminnan siirroista ja niiden vaikutuksista.

Toivomme kuitenkin, että ainakin se, mikä nyt on hyväksytty, pannaan täytäntöön.

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Kun Hutchinsonin mietinnössä vaaditaan, että toimintansa siirtäneiden yritysten on palautettava yhteisön niille myöntämät tuet, siinä hyväksytään yksi Front National -puolueen Île de Francen aluevaaleissa tekemistä ehdotuksista, joka liittyy alueneuvoston myöntämiin tukiin.

Euroopan unionin toimielimet alkavat vähitellen huomata poliittisten valintojensa taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset: monet yrityksistämme on pakotettu siirtämään toimintansa, sillä rajojen kaatuminen on saattanut ne kilpailuasemaan sellaisten tuottajien kanssa, joilla on hyvin alhaiset työvoimakustannukset.

Jotta voisimme suojella kansantalouksiamme tältä sosiaaliselta polkumyynniltä ja jotta voisimme suojella yhteiskuntamalliamme, meidän on toteutettava erilaista politiikkaa. Meidän on rakennettava rajat uudelleen ja lisättävä yritystemme kilpailukykyä rahoittamalla sosiaaliturvajärjestelmäämme sosiaalisella arvonlisäverolla eikä sosiaaliturvamaksuilla. Jotta tämä olisi mahdollista, hallitusten on säilytettävä verotusta koskeva itsemääräämisoikeutensa.

Tässä on vain muutama tervejärkinen taloudellinen ja sosiaalinen toimenpide, joita voitaisiin toteuttaa. Näitä ei kuitenkaan toteuttaisi nykyinen Brysseliin keskittynyt Euroopan unioni, jonka Ranskan kansalaiset kielsivät viime vuonna, vaan vapaiden ja riippumattomien kansakuntien muodostama Euroopan unioni.

  Toine Manders (ALDE), kirjallinen. – (NL) VVD-puoluetta edustavat parlamentin jäsenet äänestivät toiminnan siirtoja aluekehityksen puitteissa koskevaa Hutchinsonin mietintöä vastaan. Mietinnössä nimittäin kannatetaan avoimesti globalisaatiorahaston perustamista koskevaa komission ehdotusta, jota VVD vastustaa voimakkaasti sen vuoksi, että tällainen valtion puuttuminen yritysten asioihin ei sovi yhteen sisämarkkinoiden periaatteen kanssa. Jäsenvaltioiden on itse päätettävä sosiaalipoliittisista kysymyksistä. Lisäksi yhteisöllä on jo järjestelmä, joka mahdollistaa työntekijöiden uudelleenkoulutuksen, sillä olemassa olevista Euroopan rakennerahastoista tuetaan jo taloudellisesti jäsenvaltioita kansalaisten (uudelleen)kouluttamisessa. Hutchinsonin mietinnössä on myös useita tarpeettomia ja häiritseviä byrokraattisia säännöksiä, jotka rajoittavat sijoittautumisvapautta ja heikentävät sisämarkkinoita.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön toiminnan siirroista aluekehityksen puitteissa. Kumppanuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission tehtävänä on kieltää rakennerahastojen tuki kaikilta yrityksiltä, jotka Euroopan unionin rahoitustuen vastaanottamisen jälkeen siirtävät toimintansa toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan seitsemän vuoden kulussa tuen myöntämisestä.

Tältä osin on tärkeää, että EU luo eurooppalaisen strategian toiminnan siirtojen torjumiseksi yhteistyössä kaikkien jäsenvaltioiden kanssa sekä perustaa toiminnan siirtojen eurooppalaisen seurantakeskuksen, jonka tehtävänä olisi tutkia, arvioida, seurata ja esittää konkreettisia ehdotuksia työllisyyttä ja paikallista kehitystä koskeviksi pitkän aikavälin sopimuksiksi.

Koska Skotlannissa tilastovaikutuksista kärsivien alueiden määrä on kasvanut, on nyt entistä tärkeämpää toteuttaa myönteisiä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että varoja käytetään tehokkaasti ja koko ohjelmakauden ajan.

  Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen. – (FR) Sisämarkkinoiden luomisen 25 sellaisen jäsenvaltion kesken, joilla on hyvin eritasoiset työvoima-, sosiaali- ja verokustannukset, ennakoitiin johtavan yritysten toiminnan siirtämiseen maihin, joissa on alhaisemmat tuotantokustannukset, ja näin todella myös kävi. Kymmenen uutta jäsenvaltiota houkuttelevat "vanhan Euroopan" yrityksiä ja jopa Meksikoon sijoittautuneita yhdysvaltalaisia yrityksiä.

On erityisen järkyttävää, että nämä maat tarjoavat houkuttelevia vero-oloja ja että länsimaat vielä maksavat muun muassa niiden terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja maantieverkoston parantamisen. Länsimaat puolestaan maksavat enemmän veroja näiden kymmenen uuden jäsenvaltion vuoksi ja pahentavat näin omia tuotanto-ongelmiaan.

Toiminnan siirtämiseen EU:n ulkopuolelle on olemassa yksinkertainen ratkaisu. Meidän on kehitettävä uutta tekniikkaa hyödyntävä tullimaksujärjestelmä, jolla on kolme ominaispiirrettä. Tullimaksujen on määräydyttävä kyseisen kahden maan välisten kustannuserojen mukaisesti. Maksujen on oltava hyvityskelpoisia, niin että maastaviejän maksama tulli muuttuu "verohyvitykseksi", joka voidaan vähentää maahantuojamaassa tehdyistä ostoista. Toisin sanoen tullimaksu antaisi maastaviejälle oikeuden hyvitykseen maahantuojamaassa, ja tämä olisi kansainvälisessä kaupassa tilanne, jossa molemmat voittaisivat.

Tullimaksuista on myös voitava saada korvausta, mikäli maahantuoja haluaa myöntää maastaviejälle edun. Näin ollen kyseinen tullihyvitys vastaisi kansainvälisessä vero-oikeudessa jo voimassa olevaa tullihyvitystä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kannatan mietintöä erityisesti siinä tehdyn diagnoosin perusteella, kun taas vaivaan määrätty lääke noudattaa toimintatapaa, joka on hyvin pitkälle todettu epäonnistuneeksi.

Vastustuksesta huolimatta kannatan mietinnössä esitettyä ajatusta, että liian usein me kaikki kiinnitämme huomiota toiminnan siirtoihin sitten kun ne on jo tehty. Sen lisäksi, että tämä on mielestäni hyödytöntä, se myös osoittaa suurta kyvyttömyyttä ennakoida tilanteita. Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että olisi esitettävä useita lainsäädäntötoimia, joiden tarkoituksena on estää julkisten varojen väärinkäyttöä ja kieltää valtiontuen käyttäminen silloin, kun yksityisyrityksiä ei hoideta riittävän vastuullisesti.

Mielestäni kaikkia toiminnan siirtoja ei voida kuitenkaan välttää. Lisäksi tätä keskustelua ei mielestäni voitaisi käydä ottamatta huomioon kaikkia näkökohtia, niin hyviä kuin huonojakin puolia. Toisin sanoen meidän on laskettava paitsi ne työpaikat, jotka on menetetty markkinoiden avaamisen seurauksena, myös tämän ansiosta luodut uudet työpaikat, kuluttajille aiheutuvista hyödyistä puhumattakaan. Kyllä, meidän on estettävä viidakon lakia pääsemästä vallalle, mutta emme saa samalla kuitenkaan sivuuttaa mitään tärkeää. Päinvastoin, meidän olisi pyrittävä saamaan tästä irti kaikki mahdollinen hyöty.

Matsakisin mietintö (A6-0044/2006)

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin tyhjää Matsakisin mietinnöstä elohopeaa koskevasta yhteisön strategiasta ja haluaisin selittää, miksi. Olen ammatiltani hammaslääkäri ja tiedän, että tarkistukset, joilla amalgaamin käyttö hampaiden paikkauksessa pyritään pikaisesti kieltämään, eivät ole toteutuskelpoisia varsinkaan uusissa jäsenvaltioissa ja erityisesti taloudellisista syistä. Koska muusta kuin amalgaamista tehdyt hampaiden täyteaineet ovat kolme kertaa kalliimpia, niiden käyttäminen aiheuttaisi sairausvakuutusyhtiöille kohtuuttoman suuria kustannuksia. Myös amalgaamin haittavaikutuksia koskevat todisteet ovat sekä epäselviä että vaillinaisia. Meidän olisi tietenkin parannettava amalgaamijätteen hävittämistä hammashoitolaitoksissa, mutta emme saisi kieltää hammaslääkäreitä käyttämästä elohopeaa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi vastattava asiaa koskevasta lainsäädännöstä. Tähän näkemykseen yhtyy myös Slovakian hammaslääkärien liitto, ja sen vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Johannes Blokland (IND/DEM), kirjallinen. – (NL) Vaikka me Kristillistä liittoa ja SGP-puoluetta edustavat parlamentin jäsenet kannatammekin lainsäädäntöpäätöslauselmaa elohopeaa koskevasta strategiasta, haluaisimme lisätä, että pitäisi olla mahdollista myöntää poikkeuksia kieltoon, joka koskee elohopean käyttöä mittaus- ja valvontalaitteissa.

Yhtä näistä poikkeuksista pitäisi soveltaa perinteisten elohopeailmapuntareiden tuotantoon, kuten hyväksytyssä päätöslauselmassa todetaan. Tuotannossa käytettävän elohopean määrä on häviävän pieni, ja sen ympäristölle aiheuttamat haitat ovat suhteellisen vähäisiä, sillä elohopea on lasin sisällä.

EU:ssa monien pienten yritysten tulot ovat riippuvaisia näiden mittareiden tuotannosta, ja koska sopivia vaihtoehtoja ei ole tarpeeksi, yritykset jouduttaisiin sulkemaan, mikäli ehdoton kielto tulisi voimaan. Mielestämme tämän eurooppalaisen perinnön tuotanto pitäisi jatkossa sallia valvotussa ympäristössä.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tämän komission ehdotuksen tarkoituksena on korjata puutteita ja ehdottaa tulevien vuosien varalle elohopean tuotantoa ja käyttöä koskevaa yhteisön strategiaa.

Mietinnössä esiin tuodut tärkeät seikat ovat elohopean maahantuonnin lopettaminen, elohopean käytön lopettaminen mittauslaitteissa ja hampaiden amalgaamipaikoissa, elohopeapäästöjen rajoittaminen sekä rokotteissa käytettävän elohopean vaikutusten tutkiminen, josta voisi olla merkittävää hyötyä kansanterveydelle.

Tarkistuksessa 2 tarkoitettu lisenssi suojaa pienten tuottajien toimintaa valvotuissa olosuhteissa, museoiden näyttelyesineitä, perinteisiä ilmapuntareita ja historiallisesti arvokkaita esineitä. Tarkistuksessa 6 esitetään määräaika vientirajoituksille. Tämä voi osoittautua hätiköidyksi toimenpiteeksi, ja se voi vahingoittaa Euroopan unionia ja hyödyttää vain kolmansien maiden elohopean viejiä.

Kannatan komission ehdotusta ja Matsakisin mietinnön keskeistä sisältöä.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Kesäkuun lista kannattaa ehdotusta, jonka mukaan on ryhdyttävä toimiin elohopeapäästöjen vähentämiseksi ja asteittaiseksi poistamiseksi. Tämä on rajat ylittävä ympäristöongelma, jota varten on perusteltua vaatia yhteistä ja koordinoitua strategiaa. Tästä syystä päätimme äänestää mietinnön puolesta.

Meillä on kuitenkin näkemyksiä, jotka koskevat tiettyjä Euroopan parlamentin ehdotuksessa olevia seikkoja. Esimerkiksi jäsenvaltiot ovat mielestämme täysin kykeneviä toteuttamaan itsenäisesti tiedotuskampanjoita, jotka koskevat elohopealle altistumisesta johtuvia terveyshaittoja. Lisäksi katsomme, että on ensisijaisesti jäsenvaltioiden eikä komission tehtävä selviytyä elohopeakaivosten sulkemisen aiheuttamista yhteiskunnallisista seurauksista.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tekstin puolesta.

Meillä on oltava horjumaton elohopeaa koskeva yhteisön strategia. Horjumaton tarkoittaa myös realistista.

Elohopeaa sisältävää mertiolaattia käytetään joissakin lääkkeissä, myös rokotteissa, säilöntäaineena. Rokotteita, joissa mertiolaattia on käytetty desinfiointiaineena, on valmistettu noin miljoona annosta. Tämä vastaa 0,0000003 prosentin osuutta vuosittain Euroopassa käytettävästä elohopeasta.

Koska rokotteilla on äärimmäisen myönteinen vaikutus kansanterveyteen myös kehitysmaissa, tämän aineen käytön kieltäminen rokotteissa välittömästi ei olisi hyväksyttävää.

Kaiken tämän perusteella on suositeltavaa edistää vaihtoehtoisia menetelmiä koskevaa tutkimusta, jotta mertiolaatin käyttö voidaan tulevaisuudessa lopettaa tai jotta sitä voidaan vähentää.

Toteaisin myös, että lääkelainsäädännön nojalla tuottajien on todistettava, etteivät heidän tuotteensa ole ympäristölle haitallisia.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön, jossa käsitellään elohopean vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin koskevaa yhteisön strategiaa. Elohopea on erittäin myrkyllinen aine, ja on erittäin tärkeää, että tieteellisten todisteiden nojalla vahvistetaan, missä sitä voidaan käyttää turvallisesti ja missä sen käyttö on kiellettävä. Kehotan komissiota esittämään kiireellisesti tutkimuksensa tulokset.

  Linda McAvan (PSE), kirjallinen. (EN) Labour-puoluetta edustavat parlamentin jäsenet kannattavat komission ehdottamaa elohopean käytön rajoittamista koskevaa strategiaa. Elohopea on erittäin myrkyllinen aine, jonka käyttöä on valvottava tarkasti. Mielestämme kieltoja tai rajoituksia on kuitenkin annettava vasta sitten, kun on ensin keskusteltu asianomaisten osapuolten kanssa ja kun seurausten vaikutuksia on arvioitu perusteellisesti. Myös teollisuudelle on annettava riittävästi aikaa mukautua muutoksiin.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Perustelen Matsakisin mietinnölle – joka koskee komission ehdotusta luonnossa olevaa elohopeaa koskevaksi strategiaksi – antamaani ääntä sillä, että komissio on määrittänyt ne alueet, joita se haluaa tutkia tarkemmin, ennen kuin se tekee uusia ehdotuksia EU:n lainsäädännöksi tai toimenpiteiksi. Minun kantani on, että elohopea on erittäin myrkyllinen aine, ja kannatan komission strategiaa ja vaikutustenarviointia.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Hyväksymällä tiistaina kollegani Matsakisin mietinnön elohopeaa koskevasta yhteisön strategiasta Euroopan parlamentti on lähettänyt voimakkaan signaalin kansainväliselle yhteisölle: kaikkein myrkyllisimpien kemikaalien käyttöä on valvottava tarkasti, ja EU:n 25 jäsenvaltion on näytettävä esimerkkiä kieltämällä pikaisesti niiden maastavienti.

Tämä on elohopean kohtalo tulevaisuudessa. Se on ihmisille ja ekosysteemeille myrkyllinen raskasmetalli ja sen suurin viejä maailmassa on Euroopan unioni.

Suhtaudun erityisen myönteisesti siihen, että 17 kohta hyväksyttiin. Siinä ehdotetaan elohopean käytön vähentämistä hampaiden amalgaaminpaikoissa vuoden 2007 loppuun mennessä. Näin ollen parlamentti vahvistaa 25. tammikuuta 2005 antamansa kannatuksen laatimalleni Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmaa koskevalle mietinnölle, jonka 6 kohdassa ehdotetaan turvallisempien vaihtoehtojen käyttöönottoa hampaiden amalgaamipaikoissa käytettävälle elohopealle. Terve järki on voittanut. Ihmisten altistumisen on oltava mahdollisimman pieni. Tämän vuoksi on aivan yhtä tärkeää, että Euroopan unioni löytää pian ratkaisun siihen, miten käsitellään sitä 12 000 tonnin elohopeamäärää, jonka kloori- ja soodateollisuus tuottavat seuraavien 15 vuoden aikana.

  Karin Scheele (PSE), kirjallinen. (DE) Elohopea ja sen yhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä ihmisille, ekosysteemeille ja villieläimille. Elohopea luokitellaan vesipolitiikan puitedirektiivissä vaaralliseksi prioriteettiaineeksi, ja se myös hidastaa maaperän mikrobiologista toimintaa.

Elohopea on pysyvä aine, ja se voi muuttua luonnossa metyylielohopeaksi, jolla on erittäin haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Hampaiden paikoissa käytettävä amalgaami, jota vapautuu hammaskirurgiassa ja krematorioissa, on merkittävä elohopeapäästöjen lähde.

Tästä syystä hampaiden amalgaamipaikoista syntyvä jäte on hävitettävä asianmukaisella tavalla.

Elohopean käyttö hampaiden amalgaamipaikoissa on mielenkiintoinen kysymys. On kannatettava sitä lähestymistapaa, että kaikki elohopean käyttöön hampaiden amalgaamipaikoissa liittyvät mahdolliset vaarat on tutkittava ja että tämän tutkimuksen tulosten perusteella on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Paasilinnan mietintö (A6-0036/2006)

  Nina Škottová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan esittää muutaman perustelun sille, miksi äänestin Paasilinnan laatimaa mietintöä vastaan, joka koskee eurooppalaista tietoyhteiskuntaa kasvua ja työllisyyttä varten. Innovointi ja tutkimusinvestoinnit kuuluvat i2010-hankkeen tavoitteisiin. Hämmästyin huomatessani, ettei mietinnössä käsitellä tutkimusta kovin tarkasti ja ettei siinä kiinnitetä tutkimukseen sen ansaitsemaa huomiota. Tutkimus mainitaan vain silloin, kun puhutaan yksittäisiä tekniikan aloja koskevalle tutkimukselle annettavasta tuesta.

Toisaalta kuitenkin kaikilla ihmistoiminnan aloilla tehtävässä tutkimuksessa tarvitaan tieto- ja viestintätekniikkaa. Tästä mietinnöstä puuttuu mielestäni nimenomaan palautteen näkökulma, mikä voi kuitenkin olla yksi Lissabonin strategian mukaisen talouskasvun ja työpaikkojen luomisen liikkeellepanevista voimista. Ohimenevä viittaus seitsemänteen puiteohjelmaan ei tee oikeutta tärkeälle kasvu- ja työllisyysohjelmalle. Digitaalitekniikkaan liittyviä työtaitoja pidetään nykyisin yhtenä tärkeimmistä taidoista, ja meidän on kehitettävä niitä elinikäisen oppimisen puitteissa.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tässä me nyt etsimme uusia keinoja digitalisoinnin levittämiseksi yhä laajemmalle. Ajatuksena on, että digitaaliset kirjastot, digitaaliset laitteet matkatietojen rekisteröintiin, biometriset passit ja sähköinen hallinto saavat aikaan ihmeitä. Se, että tieto- ja viestintätekniikan osuus talouskasvusta on 40 prosenttia, on todella vaikuttavaa.

Kaikesta tästä uuteen tekniikkaan liittyvästä hurmiosta huolimatta meidän on pidettävä jalat maanpinnalla. Vaikka jälleen onkin nähtävissä kannustavia merkkejä digitaalisen alan kasvusta, ne merkitsevät kuitenkin enemmän työpaikkojen menettämistä kuin uusien työpaikkojen luomista. Totuus on nimittäin se, että huipputekniikan ala on erityisen liikkuva, ja se siirtyy ensin itäisiin jäsenvaltioihin ja sen jälkeen Intiaan ja Kiinaan.

EU:n unelmat järjestäytyneestä työpaikkoja luovasta järjestelmästä eivät toteudu, mutta on hyvä huomata, miten pk-yritykset pyrkivät kehittämään välineistöään yhä enemmän lisätäkseen tuottavuuttaan ja kilpailukykyään ja avatakseen uusia markkinoita. Näitä pk-yrityksiä meidän on tuettava enemmän.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin eurooppalaista tietoyhteiskuntaa kasvua ja työllisyyttä varten koskevan mietinnön puolesta, koska mielestäni tieto- ja viestintätekniikan saatavuus on ennakkoedellytys talouskehitykselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle. Käytännöllisesti katsoen näitä tekniikoita käytetään muun muassa kaikilla tekniikan, hallinnon, kaupan, kulttuurin, yhteiskunnan ja terveydenhoidon aloilla. On välttämätöntä, että kaikilla Euroopan unionissa asuvilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää näitä tekniikoita yleiseen markkinahintaan. Kannatan digitaalisen kahtiajakautumisen torjumista, ja on todettava, että Euroopan unioni on menettänyt todella paljon, kun se ei ole toteuttanut kolmannen sukupolven matkapuhelinten – UMTS-matkapuhelinten – lisenssien osalta yhdenmukaista politiikkaa. Jäsenvaltiot myivät lisenssit huutokaupalla aivan hirvittävissä olosuhteissa, kun otetaan huomioon tämän tekniikan tarjoamat mahdollisuudet yhdenmukaiseen politiikkaan. Tämä virhe ei saa enää toistua. Olen täydestä sydämestäni sitä mieltä, että on investoitava näitä tekniikoita koskevaan tutkimukseen ja innovointiin, sillä ne ovat tärkeitä kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden katalysaattoreita.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme pettyneitä siihen, että Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston mietintöön esittämiä tarkistuksia ei hyväksytty. Tarkistuksillamme pyrittiin takaamaan tekniikan ja tietämyksen vapaa saatavuus, tiedon vapaa liikkuvuus ja vapaa tietojenvaihto sekä tekijänoikeuksien rooli tiedon vapaan liikkuvuuden ja levityksen yhteydessä. Muussa tapauksessa on olemassa vaara, että tietoyhteiskunta kuuluisi vain eliitille.

Mietinnössä kannatetaan vapauttamispolitiikan jatkamista ja viestinnän hyödyntämistä eurooppalaisten ajatusten ja arvojen välittämisessä, toisin sanoen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) muuttamista jälleen uudeksi EU:n propagandavälineeksi.

Vaikka mietinnössä viitataankin TVT:n tehtävään sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä ja varoitetaan, että uusi tekniikka voi myös pahentaa sosiaalista syrjäytymistä, siinä ei kuitenkaan onnistuta kehittelemään aihetta pidemmälle eikä siinä esitetä mitään ehdotuksia tämän estämiseksi.

Äänestimme tyhjää mietinnössä olevien ristiriitaisuuksien vuoksi.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. (EN) Kannatan Paasilinnan mietinnön keskeistä sisältöä ja tunnustan täysin sen, että TVT voi edesauttaa merkittävällä tavalla Lissabonin tavoitteiden saavuttamista. Vastustan kuitenkin yhteisen yhtenäistetyn yritysveropohjan luomista, sillä mielestäni tässä pitäisi soveltaa toissijaisuusperiaatetta ja verotusta koskevat päätökset olisi tehtävä edelleenkin jäsenvaltioissa.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Haluan onnitella Paasilinnaa hänen tärkeästä ja oikea-aikaisesta mietinnöstään eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta kasvua ja työllisyyttä varten. Kannatan täysin hänen mietintöään. Pidän erityisen myönteisenä kehotusta hyväksyä nopeasti tutkimuksen ja kehityksen seitsemäs puiteohjelma sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (2007–2013), joista kummankin tarkoituksena on tarjota riittävästi rahoitusta, jotta tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan tukea kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä edistävänä tekijänä.

Nämä kaksi ohjelmaa auttavat luomaan yrityshenkeä ja yrittäjyyskulttuuria EU:ssa. Ne ovat elintärkeitä aluekehitykselle, koska ne tekevät lopun "digitaalisesta eristäytymisestä" ja tukevat pk-yrityksiä innovatiivisten hankkeiden kehittämisessä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön, jonka valmistelu aloitettiin kesäkuussa 2005 ja jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä tietoyhteiskunnassa ja mediateollisuudessa.

Mietinnöllä on kolme päätavoitetta. Ensinnäkin sillä halutaan edistää yhtenäistä tietoaluetta. Toiseksi sillä halutaan kannustaa innovointia investoinnin ja tutkimuksen avulla, ja kolmanneksi sillä halutaan saattaa tieto- ja viestintätekniikka kaikkien saataville kaikkialla EU:ssa.

Vaikka olenkin huolissani sääntelyn lisäämisestä, minua rohkaisee se, että i2010-aloitteen on tarkoitus hyödyttää kaikki kansalaisia auttamalla kaventamaan digitaalista kahtiajakoa ja vähentämään sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Mietinnössä on kaksi avainajatusta, joiden vuoksi äänestin sen puolesta, vaikka vastustankin muita mietinnössä esiin tuotuja seikkoja.

Ensinnäkin mielestäni on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että lähes kaikki, mitä uudesta tekniikasta todetaan, kuvastaa taaksepäin suuntautuvaa ajattelua. Emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tiedämme ainoastaan, että se on nopeatempoista ja uutta. Näin ollen asetuksen tarkoituksena pitäisi olla yhtäältä markkinoiden avaaminen kilpailulle ja toisaalta investoinnin ja innovoinnin edistäminen. Euroopan unionin talous voi olla kilpailukyinen vain, jos se on innovaatiohakuinen ja jos siitä tehdään lähitulevaisuuden taloutta eikä tämän hetken taloutta.

Tämän todettuani yhdyn yksityisyyttä ja tietosuojaa koskeviin huolenaiheisiin. Syntymässä oleva yhteiskunta on vaarassa muuttua varuillaan olevaksi yhteiskunnaksi, jota tarkkaillaan koko ajan, ja tämä on yleisten vapauksien kannalta suuri tragedia nykypäivänä.

Lopuksi myönnämme, että erityisesti uutta tekniikkaa koskeva innovointi on saanut aikaan nykyaikaisissa yhteiskunnissa tapahtuneen demokraattisen vallankumouksen. Tämä on asia, jota on pidettävä tervetulleena, jota on vaalittava ja jota on edistettävä.