Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 14. maaliskuuta 2006 - Strasbourg EUVL-painos

17. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0013/2006). Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Ensimmäinen osa

Seuraavana on Eoin Ryanin laatima kysymys nro 1 (H-0110/06):

Aihe: Etiopian oppositiohahmot

Etiopiassa on parhaillaan pidätettynä kaikkiaan 131 oppositiohahmoa, joiden joukossa on 10 vaaleissa valittua Etiopian parlamentin jäsentä, professoreita, tuomareita ja lehtimiehiä.

Voiko neuvosto kertoa, mihin toimiin se on ryhtynyt ottaakseen nämä vakavat vääryydet esille Etiopian hallituksen kanssa, pitäen mielessä, että kyseiset vapaudenriistot ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia ja ottaen huomioon, että Euroopan unioni antaa eniten kansainvälistä apua Etiopialle?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin neuvoston puolesta vastata jäsen Ryanin kysymykseen Etiopian oppositiohahmoista seuraavasti:

Neuvosto seuraa erittäin tarkoin tilannetta, joka koskee pidätettyjä oppositiojohtajia, kansalaisjärjestöjen edustajia, lehtikustantajia ja toimittajia. Euroopan unioni antoi 6. marraskuuta 2005 heidän pidättämisensä johdosta julistuksen, jossa se ilmaisi huolensa ja vaati kaikkien poliittisten vankien vapauttamista. EU vaati myös kaikkien sellaisten pidätettyjen välitöntä vapauttamista, joita vastaan ei ole nostettu syytteitä asianmukaisesti ja tiettyjen vähimmäisnormien mukaisesti. EU vaati myös, että kaikkien pidätettyjen pitäisi saada ottaa vastaan vieraita, niin omaisiaan kuin Kansainvälisen Punaisen Ristin edustajia ja kansainvälisen yhteisön muita asiaankuuluvia edustajia. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suurlähettiläät esittivät yhdessä samankaltaisen vaatimuksen Addis Abebassa 6. marraskuuta 2005.

Marraskuun 2005 alussa tehtyjen pidätysten jälkeen Euroopan unionin edustajat ovat säännöllisesti ottaneet kyseisten pidätettyjen asian esille Etiopian hallituksen kanssa pitämissään kokouksissa ja saattaneet sen myös suoraan pääministeri Meles Zenawin tietoon Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti käydyn poliittisen vuoropuhelun aikana. Addis Abebassa olevat Euroopan unionin diplomaattiedustajat ovat sopineet nostavansa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen keskeisiksi kysymyksiksi Etiopian kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa ja vaativansa myös, että kaikki kesä- ja marraskuun poliittisten mielenosoitusten jälkeen pidätetyt henkilöt vapautetaan ja että heidän omaisensa ja lakimiehensä sekä humanitaaristen järjestöjen edustajat pääsevät tapaamaan heitä.

Haluan tässä yhteydessä mainita, että olen itse keskustellut näistä aiheista David Triesmanin ja Hilary Bennin kanssa, sillä – kuten olenkin jo maininnut – tiedämme, että monet Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajuuskaudella toteutetut toimet olivat tässä asiassa erittäin merkityksellisiä, ja pidän tietenkin jatkuvuutta tärkeänä tällä alalla.

Diplomaattiedustajat sopivat myös vaativansa, että omaisille kerrotaan pidätettyjen olinpaikka ja että pidätetyt saavat oikeusapua ja että heitä kohdellaan inhimillisesti.

Pyrimme myös erityisesti varmistamaan, että oppositiojohtajien ja muiden henkilöiden oikeudenkäynneissä on läsnä etiopialaisia ja kansainvälisiä tarkkailijoita. Aikomuksena on, että tarkkailija seuraisi oppositiojohtaja Hailu Shawelin ja muidenkin oikeudenkäyntejä ja antaisi niistä selvityksen Addis Abebassa oleville EU:n edustajille.

Euroopan unioni aikoo vastakin ottaa nämä kysymykset esille ollessaan yhteydessä Etiopian hallitukseen ja seurata pidätettyjen tilannetta erittäin tarkkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Olen hiukan pettynyt antamaanne vastaukseen. Kehitysapupolitiikassamme kiinnitetään huomiota hyvään hallintoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, eivätkä ne todellakaan näytä toteutuvan tässä tapauksessa. Vaikka annoimme Etiopialle vuosina 2002–2005 noin 900 miljoonaa euroa, ei silti tunnu siltä, että maassa kunnioitettaisiin ihmisoikeuksia. Puhetta on paljon, mutta toimintaa on hyvin vähän.

Haluaisin ottaa erityisesti esiin Addis Abeban kaupunginjohtajaksi valitun Berhanu Negan tapauksen. Mitä hänelle nyt tapahtuu, ja onko neuvosto ottanut asian esille?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Vastatakseni lisäkysymykseen, Etiopia on yksi maailman köyhimmistä maista – kuten parlamentin jäsen tietää ja kuten me kaikki tiedämme. Tilanne tietyillä alueilla varsinkin maan eteläosissa on erittäin vaikea: siellä on pulaa elintarvikkeista, ja velvollisuutenamme on auttaa väestöä.

Etiopian köyhiä varten tarkoitettua kehitysapua ja kehitysyhteistyötä ei mielestämme pidä käyttää keinona hallituksen painostuskeinona eivätkä ne saa johtaa kansan rankaisemiseen. Siksi Euroopan unioni ei kieltäydy myöntämästä varoja kehitysyhteistyöhön, vaan kanavoi ne nyt eri tavalla. Meidän on muistettava tämä näkökohta.

Mietimme parhaillaan, kuinka olisi edettävä. Supistamme avun sitä osuutta, joka menee suoraan hallitukselle, ja yritämme löytää keinon kanavoida nuo varat suoraan apua tarvitseville kansalaisille.

Pariisissa 13. ja 14. maaliskuuta järjestettävässä konferenssissa keskustellaan Etiopialle myönnettävän kehitysavun tulevaisuudennäkymistä ja pyritään löytämään uusia keinoja köyhien etiopialaisten auttamiseksi ilman välikäsiä ja ohjaamatta varoja suoraan hallitukselle.

Minulla ei ole tarkempia tietoja jäsen Ryanin mainitsemasta tapauksesta; tutustun toki asiaan ja teen teille selkoa selvitystemme lopputuloksesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ana Maria Gomes (PSE). – (EN) Miksi Etiopia on yksi maailman köyhimmistä valtioista, kuten juuri mainitsitte? Syynä on maan poliittinen järjestelmä, joka ei luota edes siihen, että kansalaisyhteiskunta pystyisi kanavoimaan elintarvikeavun, minkä saatoin havaita ollessani vastaavana vaalitarkkailijana Etiopiassa. Toisena syynä on se, että maan väestöstä 85 prosenttia asuu maaseudulla, ja koska nuo ihmiset eivät omista maata, heillä ei ole minkäänlaista yllykettä tuottaa ravintoa.

Otettiinko aiemmissa ja nykyisissä avunantajien kokouksissa huomioon Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtopäätökset, joissa todettiin, ettei vaaleissa noudatettu aidosti demokraattisten vaalien periaatteita, ja joissa tuotiin esiin syyt siihen? Miksi neuvosto on jättänyt huomiotta Euroopan parlamentin kolmessa päätöslauselmassaan esittämän kehotuksen vuoropuhelun aloittamisesta…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Olen pahoillani, mutta en ymmärrä kysymyksenne jälkimmäistä osaa.

Kuten totesin, olemme varsin tietoisia Etiopian poliittisista ja yhteiskunnallisista oloista. Vakuutan teille, että kiinnitämme niihin runsaasti huomiota. Vakuutan teille myös, että meneillään olevalla konferenssilla on käytettävissään kaikki mahdolliset Etiopian poliittiseen, yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja rahoitustilanteeseen liittyvät tiedot.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE). – (EN) Olen samaa mieltä neuvoston kanssa siitä, ettei Etiopian köyhien ihmisten voida antaa kärsiä hallituksensa virheiden vuoksi.

Kuinka neuvosto aikoo tukea kansalaisyhteiskuntaa avun toimittamiseksi perille Etiopiassa? On selvää, ettei meidän pidä kanavoida varoja lainkaan Etiopian hallituksen kautta, vaan meidän on jatkossakin kannustettava kansalaisjärjestöjä toimimaan maassa. Ne kuitenkin tarvitsevat siihen logistista tukea. Kuinka neuvosto aikoo auttaa kansalaisjärjestöjä Etiopiassa?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Neuvosto voi toimia ja toimiikin lukuisin eri tavoin. Olemme erittäin kiinnostuneita Etiopian demokratisointiprosessista ja haluamme tukea sitä.

Haluaisin mainita lyhyesti, millaisia keinoja käytämme. Yksi niistä on kysymys Etiopian parlamentin menettelytavoista. Olemme tarkastelleet niitä ja ottaneet ne huomioon. Olemme tehneet lukuisia selvityksiä ja haluamme auttaa maan parlamenttia kehittämään menettelytapojaan, jotta oppositiopuolueiden toimintamahdollisuudet paranisivat ja menettelytavat vastaisivat kansainvälistä käytäntöä. Tässä yhteydessä yritämme myös laatia kansanedustajien kouluttamista edistäviä ohjelmia ja hankkeita.

Autamme heitä antamalla logistiikkatukea parlamentin perusrakenteiden luomiseksi ja laajentamiseksi. Etiopian parlamentissa ei tietääkseni ole tarjolla minkäänlaisia tiloja oppositiopuolueita varten. Siellä ei ole teknisiä viestintävälineitä, joten yritämme YK:n kehitysohjelman UNDP:n kanssa suunnitella hyödyllisiä hankkeita.

Autamme myös kansanedustajia, varsinkin oppositiopuolueiden edustajia, matkustamaan muihin maihin, kuten Intiaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdysvaltoihin, hankkimaan kokemusta niiden parlamenteista. Kuten tiedättekin, puoluepolitiikka on Etiopiassa vielä hyvin nuorta ja kehittymätöntä, joten yritämme saada maan kokemattomat kansanedustajat tutustumaan perinteisiin parlamentteihin, jotta he oppisivat niistä.

Autamme uudistamaan Etiopian kansallista vaalilautakuntaa, mikä on mielestäni erittäin kiinnostava aloite. Etiopiassa olevat suurlähettiläämme hoitavat tuota hanketta, jonka tavoitteena on, että kansallinen vaalilautakunta noudattaisi vakiintuneita kansainvälisiä käytäntöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Cecilia Malmströmin laatima kysymys nro 2 (H-0148/06):

Aihe: Iranin demokratiakehityksen tukeminen

Iranin poliittinen kehitys on hyvin huolestuttava. Taantumukselliset ja antidemokraattiset mullahit ovat vahvistaneet valta-asemaansa Mahmud Ahmadinejahin presidentiksi valitsemisen seurauksena. On erityisen tärkeää, että kansainvälinen yhteisö, EU mukaan luettuna, tukee Iranissa vaikuttavia demokraattisia voimia. Iranin vallanpitäjien painostamista on lisättävä, koska vallanpitäjät rikkovat ihmisoikeuksia, antavat taloudellista tukea terrorijärjestöille ja kehittävät ydinasetta. Yhdysvaltojen ulkoministeri ilmoitti viime viikolla, että Yhdysvallat myöntää entisen lisäksi 75 miljoonaa USD Iranin demokratiakehityksen tukemiseen. Suuri osa varoista aiotaan käyttää Iraniin kansalaisille suunnattaviin radio- ja televisiolähetyksiin. Yhdysvallat pyrkii vaikuttamaan Iranin kansalaisiin myös internetin välityksellä. Yhdysvallat aikoo lisätä voimakkaasti tukeaan myös Radio Fardalle, joka kritisoi Iranin hallitusta Iraniin suunnatuissa lähetyksissään.

Mihin toimiin puheenjohtajavaltio katsoo EU:n voivan ryhtyä riippumattomien radio- ja televisioasemien ja Iranin muiden demokraattisten voimien tukemiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Arvoisa puhemies, kuten neuvoston 7. marraskuuta 2005 antamissa päätelmissäkin todetaan, neuvoston mielestä on tärkeätä tukea Iranin poliittista uudistusta ja edistää maassa ihmisoikeuksia ja demokratiaa. EU toivoo tietenkin, että Iranissa kehittyisi sellainen yhteiskunta, jossa ihmisoikeuksia, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti ja jossa demokraattiset arvot ja sananvapaus voisivat kukoistaa ja jossa myös tasaveroinen kohtelu ja yhdenvertaisuus voittaisivat syrjinnän.

Olemme samalla kuitenkin tietoisia siitä, että tuon tavoitteen toteutuminen vaatii jatkuvia ja pitkällisiä toimia ja kärsivällisyyttä. Neuvosto on pyrkinyt aiemmin ja pyrkii vastakin edistämään Iranin poliittista uudistusta tukemalla viranomaisia ja järjestöjä, myös Iranin kansalaisyhteiskuntaa. Tuo tavoite mielessään EU on aloittanut uudelleen laaja-alaisen poliittisen vuoropuhelunsa ja pyrkii myös ponnekkaasti saamaan jälleen aikaan merkityksellisen ja rakentavan vuoropuhelun ihmisoikeuksista. EU etsii parhaillaan parasta keinoa poliittisen uudistuksen ja demokratian tukemiseksi Iranissa ja harkitsee muun muassa tiedotusvälineiden ja demokraattisten voimien aseman vahvistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Cecilia Malmström (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Winkler, kiitos paljon vastauksestanne.

Iranissa ei valitettavasti ole käynnissä minkäänlaista vuoropuhelua ihmisoikeuksista. Mitään ei ole tapahtunut. Iranissa loukataan nykyään ihmisoikeuksia erittäin laajalti. Iranin nykyinen hallitus rikkoo useimpia ihmisoikeuksia. Tämä asiantila jää melkein taka-alalle keskustellessamme ydinaseohjelmasta, joka on tietenkin äärimmäisen merkittävä asia.

Mielestäni Iranin ihmisoikeustilanteen käsittelemiseksi tarvitaan tarkoin punnittua strategiaa, ja kysynkin, voisimmeko ehkä hyödyntää kokemustamme siltä ajalta, jolloin tuimme Valko-Venäjän oppositiota suuntaamalla sille lähetyksiä Euroopasta käsin valkovenäjäksi? Voisimmeko ehkä hyödyntää noita kokemuksia?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Jäsen Malmström, tiedämme, ettemme voi tehdä heti kaikkea, vaikka kovasti haluaisimmekin. Käsityksemme mukaan vuoropuhelu on kuitenkin ainoa meille tarjolla oleva vaihtoehto, sillä sen katkaiseminen ja ikään kuin "kansalaisyhteiskunnan rankaiseminen" ei todellakaan ole toteutuskelpoinen vaihtoehto.

On toki pettymys, ettei ihmisoikeuksista ole käyty vuoropuhelua kesäkuun 2004 jälkeen. Siksi yleisten asioiden neuvosto viime marraskuussa kehottikin Irania ryhtymään toimiin ja jatkamaan perusteellisia keskusteluja tuon vuoropuhelun mukaisesti. Voin kertoa teille, jäsen Malmström, että Iran on viime viikkoina todellakin osoittanut kiinnostusta tämän vuoropuhelun jatkamiseen, vaikka EU onkin asettanut sille tiettyjä reunaehtoja, sillä ei ole mielekästä käydä vuoropuhelua vuoropuhelun vuoksi.

Jos onnistumme määräämään reunaehdot, jotka mahdollistavat mielekkään vuoropuhelun ja samalla tukevat kansalaisyhteiskuntaa, jatkamme vuoropuhelua mielellämme. Toivomme voivamme jatkaa vuoropuhelua vielä ennen Itävallan puheenjohtajuuskauden päättymistä ja toivomme sen muodostuvan merkitykselliseksi ja hyödylliseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE).(EN) Tässä on nimenomaan kysymys demokraattisten voimien vahvistamisesta Iranissa. Yksi suurimmista demokraattisista voimista Iranissa on Kansan Mujahedin. Se on tällä hetkellä EU:n terroristiluettelossa luultavasti siksi, että Iranin hallitus asetti sen sinne.

Haluaisin pyytää neuvoston puheenjohtajaa harkitsemaan, että neuvostossa otettaisiin esille kysymys siitä, voidaanko tämä erikoinen tilanne korjata mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Haluan vakuuttaa arvoisalle jäsenelle, etten ainoastaan harkitse asian ottamista esiin neuvostossa, vaan todellakin aion tehdä sen.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE). – (EN) Olin tyytyväinen kuullessani neuvoston vastauksen, sillä "megafonidiplomatia" ei voisi toimia, kun kyse on Iranista.

Kun George Bush piti kuuluisan puheensa, jossa hän mainitsi Iranin olevan osa "pahan akselia", Iran oli ydinsulkusopimuksen osapuolena. Iran ei enää ole mukana sopimuksessa, mikä johtuu osittain siitä, että se tuntee joutuneensa eristyksiin muusta maailmasta. Jos ihmisiä kohdellaan pahoina, he alkavat käyttäytyä kuin olisivat sellaisia.

Vakuuttaako neuvosto meille jatkavansa vuoropuhelua Iranin kanssa puuttumatta maan sisäpolitiikkaan ja olemalla tukematta yksittäisiä poliittisia puolueita – mihin jotkut kollegoistani ovat antaneet ymmärtää – ja yrittää sen sijaan saada Iranin osallistumaan laajempaan keskusteluun? Jos EU kannattaa jotain tiettyä poliittista puoluetta, se merkitsee tuon puolueen loppua Iranissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Kiitän arvoisaa jäsentä tästä kannustuksesta. Yritämme jatkaa merkityksellistä vuoropuhelua ja olla reagoimatta niin, että se johtaisi oven sulkeutumiseen vuoropuhelun mahdollisuudelta. Vakuutan teille, että jatkamme tällä tavoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Panagiotis Beglitisin laatima kysymys nro 3 (H-0150/06):

Aihe: Israelin hallituksen päätös rakentaa raitiovaunulinja, joka yhdistää Itä-Jerusalemin Pisgat Ze'evin laittoman siirtokunta-alueen Länsi-Jerusalemin keskustaan

Israelin hallitus päätti äskettäin rakentaa raitiovaunulinjan, joka yhdistää Itä-Jerusalemin Pisgat Ze'evin laittoman siirtokunta-alueen Länsi-Jerusalemin keskustaan. Tämä päätös, joka on osa strategiaa palestiinalaisalueiden tosiasialliseksi liittämiseksi Israeliin, rikkoo räikeästi kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön periaatteita ja erityisesti Geneven neljättä yleissopimusta sekä YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevia päätöksiä. Suunnitelman toteuttamisessa ovat jo osallisina kaksi yksityistä ranskalaista yhtiötä Alstom ja Connex.

Mihin toimiin ministerineuvosto aikoo ryhtyä Israelin viranomaisten suhteen, jotka edelleen rikkovat vapaasti kansainvälistä oikeutta?

Miksi se ei hyödynnä EU:n ja Israelin välistä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, jotta ryhdyttäisiin toimiin laittomien siirtokuntien rakentamisen pysäyttämiseksi?

Mihin toimiin se aikoo ryhtyä Ranskan ja sen hallituksen suhteen, jotta raitiovaunulinjan rakennushankkeeseen osallisina olevat yritykset noudattaisivat kansainvälistä oikeutta?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Arvoisa puhemies, vastaan jäsen Beglitisin kysymykseen seuraavasti.

EU:n yksiselitteinen kanta kaikkiin kansainvälisen oikeuden vastaisiin Israelin toimiin palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalemissa, on ennallaan, ja se tuodaan esiin toistuvasti, säännöllisesti, painokkaasti ja selkeästi EU:n ja Israelin välisen pysyvän poliittisen yhteydenpidon kaikilla eri tasoilla. Tämän poliittisen linjan noudattamisessa EU hyödyntää Israelin kanssa tekemäänsä assosiaatiosopimusta, joka käsittää kyseisen poliittisen yhteydenpidon, sekä EU:n ja Israelin toimintasuunnitelmaa, josta sovittiin vuoden 2005 alkupuolella Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä. Kantamme ei ole muuttunut, kuten ilmeni jälleen kerran kahdessa edellisessä tilaisuudessa, joissa meillä oli mahdollisuus keskustella Lähi-idän rauhanprosessista ja tilanteesta Lähi-idässä, nimittäin edellisessä yleisten asioiden neuvostossa ja ulkoministereiden epävirallisessa tapaamisessa eli niin kutsutussa Gymnich-kokouksessa Salzburgissa viime viikonloppuna. EU ja kaikki sen ulkoministerit jatkavat tätä oikeudenmukaista ja selväsanaista linjaa myös Israelin suhteen, kun halutaan kiinnittää huomiota kansainvälisen oikeuden vastaisena pitämäämme toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Panagiotis Beglitis (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää puheenjohtajavaltio Itävallan edustajaa ja harmittelen samalla sitä, kuinka byrokraattisesti hän puheenjohtajavaltion edustajana vastasi kysymykseeni asiasta, joka todellakin merkitsee kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan periaatteiden loukkaamista.

Arvoisa ministeri, ollakseni aivan rehellinen en ymmärrä, miksi Euroopan unioni käyttää erilaista kieltä puhuessaan palestiinalaisille ja israelilaisille. Miehitettyjen palestiinalaisalueiden jatkuvasta asuttamisesta ei tietääkseni ole annettu julkilausumaa eikä toimiin ole ryhdytty. Euroopan unioni ei ole reagoinut millään tavoin Israelin pääministerin Olmertin ilmoitukseen siitä, että hän aikoo määrittää Israelin rajat yksipuolisesti vuoteen 2010 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Olen pahoillani, jos vastaukseni oli parlamentin jäsenen mielestä byrokraattinen – se ei ollut tarkoitukseni. Uskoakseni tein käsitykseni erittäin selväksi sanoessani, että aina, kun neuvosto katsoo käyttäytymisen olevan vastoin kansainvälistä oikeutta, se pyrkii kaikin keinoin tuomaan asian esiin kaikilla tasoilla.

Annan muutamia esimerkkejä. Olemme todenneet erittäin selvästi, että pidämme muuria eli palestiinalaisalueelle pystytettyä erottavaa estettä kansainvälisen oikeuden vastaisena. Olemme toistuvasti arvostelleet Israelin asutuspolitiikkaa selvin sanoin ja aiomme vastakin tehdä sen. Toivon, ettei arvoisa parlamentin jäsen pidä tätä byrokraattisena, sillä emme todellakaan tee sitä byrokraattisesti vaan täysin poliittisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  James Hugh Allister (NI). – (EN) Kun EU kerran suosii ja kannustaa rajat ylittäviä infrastruktuurihankkeita omalla alueellaan, eikö sen olisi epäjohdonmukaista ja väärin vastustaa tuollaisia hankkeita Israelissa, sillä paremmat viestintäyhteydet voivat vain lisätä yhteenkuuluvuutta ja kohentaa sosiaalisia ja taloudellisia oloja näillä täysin erilaisilla alueilla?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Olen toki sitä mieltä, että meidän olisi kannustettava kansalaisten välisiä suoria yhteyksiä ja niitä edistäviä infrastruktuuriin liittyviä toimia. Niiden on kuitenkin oltava kansainvälisen oikeuden tunnustettujen sääntöjen mukaisia. Juuri se on EU:n periaatteena. Kannustamme noita yhteyksiä ja kansainvälisen oikeuden mukaisia hankkeita, ja arvostelemme niitä, jos ne eivät ole kansainvälisen oikeuden mukaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jonas Sjöstedt (GUE/NGL). – (SV) Arvoisa puhemies, kuten esitetyssä kysymyksessä huomautettiin, EU-maiden yritykset osallistuvat miehitetyillä alueilla toteutettaviin hankkeisiin. Nuo hankkeet ovat selvästi kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön vastaisia. Sellaisia ovat muun muassa raitiolinjayhteys siirtokuntiin ja uusi Jerusalemiin päätyvä rautatie, joka kulkee miehitetyn Länsirannan halki. Ranskalaisyhtiö Connex on mukana noissa rakennushankkeissa. Mitä mieltä ministerineuvosto on siitä, että EU-maiden yritykset osallistuvat kansainvälisen oikeuden vastaisiin hankkeisiin?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Voin vastata kysymykseen siitä, pitäisikö EU:n osallistua hankkeisiin, sillä asia ei sinänsä ole neuvoston toimivallan ulkopuolella. Voin vain toistaa, mitä jo aiemmin sanoin, ja pahoittelen tätä toistoa. EU luonnollisestikin tukee ainoastaan kansainvälisen oikeuden mukaisia hankkeita, joissa noudatetaan sääntöjä. Voi toki esiintyä mielipide-eroja siitä, mikä tarkkaan ottaen on tai ei ole kansainvälisen oikeuden mukaista, mutta neuvoston käsitys joka tapauksessa on, että luonnollisesti kannatamme ainoastaan kansainvälisen oikeuden mukaisia hankkeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Reinhard Rackin esittämä kysymys nro 4 (H-0175/06):

Aihe: Perusoikeuksien suoja

Miten on tarkoitus varmistaa, ettei vastavuoroista tunnustamista lisättäessä ja rajatylittäviä menettelyjä yksinkertaistettaessa heikennetä perusoikeuksien suojaa?

Mitkä sitovat säännöt ovat tarpeen, jotta voidaan selventää menettelyllisiin takeisiin liittyvien vähimmäisvaatimuksien soveltamista rajatylittävissä tapauksissa erityisesti perusoikeuksien suojelemiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, tämä kysymys koskee perusoikeuksien suojaa ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, josta on jo keskusteltu. Vastaukseni kuuluu, että neuvosto on aina korostanut asettavansa ihmisoikeuksien kunnioittamisen ehdottomasti etusijalle ja myös edistävänsä aktiivisesti kidutuksen sekä muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun estämistä ja poistamista ottaen erityisesti huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan ja asiaa koskevat EU:n suuntaviivat.

Lisäksi Tampereen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä, jotka on jo mainittu tänään täällä, neuvosto korostaa, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta on tultava oikeudellisen yhteistyön kulmakivi ja että vastavuoroinen tunnustaminen ja välttämätön lainsäädännön lähentäminen parantaisivat yksilön oikeuksien oikeudellista suojaa.

Komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille 26. heinäkuuta 2000 antamassa tiedonannossa "Rikosasioita koskevien lopullisten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen" todetaan, että on varmistettava, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpano ei huononna rikoksesta epäiltyjen kohtelua ja puolustautumisoikeuksia, vaan että suojatoimia jopa parannettaisiin.

Asia vahvistettiin myös rikosasioita koskevien päätösten vastavuoroisen tunnustamisen täytäntöön panemiseksi annetussa toimenpideohjelmassa, jonka neuvosto ja komissio ovat hyväksyneet. Komissio hyväksyi 28. huhtikuuta 2004 ehdotuksen neuvoston puitepäätökseksi eräistä rikosoikeudellisissa menettelyissä Euroopan unionin alueella noudatettavista oikeuksista ja esitti sen neuvostolle 3. toukokuuta 2005. Olemme jo keskustelleet asiasta melko perusteellisesti käsitellessämme esityslistan edellistä kohtaa.

Ehdotus on parhaillaan neuvoston toimivaltaisten elinten tarkasteltavana, ja aiomme edistyä asiassa huomattavasti puheenjohtajuuskaudellamme. Säädöksen tarkoituksena on parantaa kaikkien epäiltyjen ja vastaajien oikeuksia takaamalla heille kaikkialla Euroopan unionissa yhtenäinen suojelun taso. Lisäksi neuvosto korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan, ja tässä tarkoitan erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimusta, jonka osapuolia me kaikki joka tapauksessa olemme. Tämä vahvistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa.

Koska vastavuoroisen tunnustamisen periaate toteutuu nyt puhtaasti oikeudellisen menettelyn mukaisesti, riippumattomat oikeusviranomaiset takaavat myös oikeussuojan, mikä on merkittävä etu. Tässä yhteydessä on myös muistettava, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen perustuvat oikeusvälineet yleensä sisältävät yleisen ihmisoikeuslausekkeen, jossa vahvistetaan, ettei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaiseen perusoikeuksien ja yleisten oikeusperiaatteiden noudattamisen velvoitteeseen puututa.

Lopuksi totean, että Euroopan unionin perusoikeusvirastoa koskeva ehdotus neuvoston asetukseksi, jonka komissio esitti heinäkuussa 2005 ja jota neuvoston toimivaltaiset elimet parhaillaan tarkastelevat, edustaa jälleen uutta edistysaskelta kohti toimivaa EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Reinhard Rack (PPE-DE).(DE) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa hänen perusteellisesta vastauksestaan. Haluaisin esittää lisäkysymyksen, joka koskee Euroopan perustuslakia. Perustuslain II osan mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan valmistelukunnan työn tuloksen on tarkoitus on täydentää ja tietyssä määrin myös vahvistaa nykyisen perussopimuksen 6 artiklan määräyksiä. Voimmeko odottaa sen täytäntöönpanoa myös neuvoston taholta, mistä on jo ollut puhe komissiossa ja Euroopan parlamentissa, ja voisiko tämä parantaa tilannetta kokonaisuudessaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Kyllä, ehdottomasti. Se on juuri yksi niistä syistä, joiden vuoksi meistä on sääli, ettei Euroopan perustuslakisopimus ole vielä voimassa. Yhtenä sen pääasiallisista eduista nähdäkseni on, että perusoikeuskirja sisältyisi siihen. Jos perussopimuksillamme olisi yhtenäinen oikeusperusta, enää ei olisi tarpeen keskustella juuri noista menettelyllisten takeiden vähimmäisvaatimuksista, joista on aiemmin käyty perusteellista keskustelua.

Pidän tätä erittäin suurena etuna, ja siitä syystä on myös tärkeätä jatkaa keskustelua tavalla tai toisella. Olenkin toiveikas sen suhteen, että saamme asian ratkaistua aikanaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Diamanto Manolakoun laatima kysymys nro 5 (H-0193/06):

Aihe: Hätätilanne Filippiineillä

Filippiineillä on edelleen voimassa poikkeustila, jota perustellaan epäilyillä presidentti Gloria Arroyon hallituksen kaatamispyrkimyksistä, poikkeustilan kumoamista koskevista vakuutteluista ja lupauksista huolimatta. Demokraattisen joukkoliikkeen johtajia vainotaan ja pidätetään, ja armeija vuodattaa asiakirjoja todistaakseen presidentin kaatamissuunnitelman olemassaolon.

Tuomitseeko neuvosto poikkeustilan julistamisen, jota monet pitävät toisella nimellä kutsuttuna sotilaslakina ja jolla peruutetaan poliittiset perusvapaudet? Aikooko neuvosto vaatia poikkeustilan välitöntä kumoamista ja demokraattisten vapauksien palauttamista?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, Filippiinien presidentin 24. helmikuuta tänä vuonna julistama poikkeustila kumottiin – kuten tiedättekin – viikkoa myöhemmin eli perjantaina 3. maaliskuuta. EU:n puheenjohtajavaltio, joka oli päässyt etukäteen sopimukseen Manilassa olevien edustustojen päälliköiden kanssa, ja EU:n troikka, joka osallistui Manilassa 28. helmikuuta ja 4. maaliskuuta välisenä aikana ASEANin alueellisen foorumin istuntojen välillä kokoontuvan työryhmän kokoukseen, jossa käsiteltiin luottamusta lisääviä toimia ja ehkäisevää diplomatiaa, toivat Filippiinien ulkoministeriössä 1. maaliskuuta pidetyissä kokouksissa suullisesti julki EU:n huolen viimeaikaisista tapahtumista. Lisäksi EU:n edustajat kehottivat noudattamaan kaikessa oikeusvaltioperiaatetta, oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin ja ihmisoikeuksia sekä kumoamaan viipymättä poikkeustilan, joka – kuten totesinkin – tosiaan kumottiin 3. maaliskuuta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri, kiitän teitä esittämistänne tiedoista. Minun on kuitenkin huomautettava teille, että vaikka poikkeustila onkin jo kumottu, viisi parlamentin opposition jäsentä on pidätetty, ja he ovat nyt vankilassa. Haluaisinkin kysyä, mitä aiotte tehdä, jotta pidätetyt kansanedustajat ja yhä vangittuina olevat ammattiyhdistysihmiset vapautettaisiin välittömästi?

 
  
MPphoto
 
 

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. – (DE) Vakuutan arvoisalle jäsenelle, että kyseisissä tapauksissa, kuten aina, kun ihmisoikeuksia loukataan räikeästi, ja erityisesti kun on kyse kansanedustajista, EU pyrkii jatkuvasti, säännöllisesti ja aina kun mahdollista varmistamaan sen, että asianmukaisia ihmisoikeusmääräyksiä ja -normeja noudatetaan.

Kuten jo aivan oikein huomautettiinkin, tämä ei aina tapahdu julkisuudessa, sillä se ei aina saa aikaan toivottua vaikutusta – onhan hiljainen diplomatia joskus tehokkaampaa – mutta sitä harjoitetaan säännöllisesti. Sitä harjoittavat varsin usein EU:n paikalliset edustajat, varsinkin troikka asianomaisten maiden korkeiden virkamiesten kanssa käymissään keskusteluissa. Lisäksi voin vakuuttaa parlamentin jäsenelle jälleen kerran, että aiomme tietenkin jatkaa mainitsemienne tapausten käsittelyä ja niiden hoitamista.

 
  
MPphoto
 
 

Toinen osa

  Puhemies. Seuraavana on

Agnes Schierhuberin laatima kysymys nro 6 (H-0179/06):

Aihe: Kuluttajien oikeussuojakeinot

Wienin toimintasuunnitelman ja Tampereen Eurooppa-neuvoston perushuolenaiheena on erityisesti kuluttajien oikeudellisten keinojen parantaminen. Oikeudellisessa yhteistyössä yksityis- ja kauppaoikeuden alalla on jo ryhdytty joihinkin toimiin lainsäädännön soveltamisen helpottamiseksi ulkomailla. Erityisesti rajat ylittävissä asioissa on tarpeen soveltaa yksinkertaisia ja nopeita menettelyjä, jotta voidaan turvata EU:n kansalaisten oikeussuoja.

Millä tavoin EU:n kansalaisten oikeudellisia menettelyjä aiotaan yksinkertaistaa kyseisellä alalla lähitulevaisuudessa ja millä tavoin erityisesti kuluttajien oikeussuoja paranee?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja. – (DE) Haluaisin vastata jäsen Schierhuberin kysymykseen kuluttajien oikeussuojakeinojen parantamisesta Euroopassa näin: siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla neuvosto toteuttaa parhaillaan vuoden 2004 Haagin ohjelman ja sen täytäntöön panemiseksi laaditun vuoden 2005 toimintasuunnitelman mukaisia hankkeita. Niihin kuuluu uudenlaisten menettelyjen luominen, jotta EU:n kansalaiset voisivat rajat ylittävissä riita-asioissa saada tuomioistuimelta päätöksen nopeammin ja vaivattomammin.

Tarkemmin sanottuna tässä on kyse nimenomaan seuraavista kahdesta asetuksesta, jotka koskevat eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönottoa ja eurooppalaista vähäisten vaatimusten menettelyä. Koska kyse on asetuksista, parlamentti on yhteispäätösmenettelyn mukaisesti tiiviisti mukana niissä molemmissa.

Molemmat asetukset luovat uusia menettelymahdollisuuksia, jotka myös vahvistavat erityisesti kuluttajansuojaa kaikkialla EU:ssa. Jos kuluttajat joutuvat oikeudelliseen riitaan rajat ylittävän taloudellisen toimintansa yhteydessä, heillä pitäisi nyt olla mahdollisuus saattaa asia niiden elinten hoidettavaksi, jotka vastaavat oikeudellisesta yhteistyöstä yksittäisten jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välillä.

Nämä kaksi menettelyä täydentävät oikeudellisen yhteistyön alalla tähän mennessä hyväksyttyjä välineitä eli yksinkertaistettua menettelyä todisteiden hankkimisessa ja oikeusavun vähimmäisvaatimuksia – vain joitain esimerkkejä mainitakseni – ja ne lisäävät EU:ssa entuudestaan tarjolla olevia oikeussuojakeinoja.

Eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönottoa koskeva asetus mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että EU:n kansalaiset voivat saada eurooppalaisen maksamismääräyksen tuomioistuimelle esitetyn hakemuksen perusteella, erityisesti kun on kyse velallisen mahdollisesti riitauttamattomista maksukehotuksista. Jos velallinen ei aio vastustaa asiaa, maksamismääräyksestä tulee lopullinen ja täytäntöönpanokelpoinen. Velkojan on näin helpompi panna maksamismääräys täytäntöön jäsenvaltioissa.

Kun Euroopan parlamentti oli antanut myönteisen lausuntonsa joulukuussa 2005 kyseisestä asetuksesta, oli mahdollista päästä poliittiseen sopimukseen jo viimeisimmässä oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 21. helmikuuta 2006. Sitten kun lingvistijuristit ovat tarkistaneet asetuksen, se on tarkoitus hyväksyä huhtikuussa 2006 neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä A-kohtana. Arvelemme, että siinäkin tapauksessa asetus tulisi voimaan kahden vuoden kuluessa.

Toinen keskeinen asia tässä yhteydessä on eurooppalaisen vähäisten vaatimusten menettelyn perustaminen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa vähäisten vaatimusten täytäntöönpanoa rajat ylittävissä tapauksissa. Tässä menettelyssä, jonka on periaatteessa tarkoitus sujua kirjallisesti, oikeudelliset päätökset koskevat enintään 2 000 euron suuruisia vaatimuksia. Toivottu nopeutuminen on tarkoitus saada aikaan asettamalla menettelyn eri vaiheillekin aikaraja, jota tuomioistuinten lisäksi myös asianosaisten on noudatettava.

Lisäksi tuomioistuin saa kunkin tapauksen mukaan vapaasti määrätä todistuskeinot ja esitettävien todisteiden laajuuden. Todisteita voidaan hankkia myös nykyaikaisen viestintäteknologian avulla, kuten videokonferenssissa, edellyttäen tietysti, että kyseisen jäsenvaltion menettelytavat sallivat sen. Aiomme puheenjohtajuuskaudellamme jatkaa aktiivisesti eurooppalaista vähäisten vaatimusten menettelyä koskevan asetuksen työstämistä ja toivomme todellakin voivamme edistää sitä varsin pitkälle.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnes Schierhuber (PPE-DE).(DE) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa hänen vastauksestaan. Hän mainitsi eurooppalaisen vähäisten vaatimusten menettelyn ja molempien osapuolten suojelun rajat ylittävissä tapauksissa. Esitän seuraavan lisäkysymyksen: kuinka eurooppalaisille kuluttajille aiotaan tulevaisuudessa kertoa heidän käytettävissään olevista oikeussuojakeinoista?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Arvoisa puhemies, EU:n kansalaisille on yleisesti ottaen tarjolla runsaasti tietoa. Komission ylläpitämä Euroopan siviilioikeudellinen atlas, joka on kaikkien käytettävissä Internetissä, on erityisen merkittävä tässä yhteydessä, sillä sen kautta on mahdollista saada tietoja tuomioistuinten toimivallasta ja vastaavista asioista hyvin helposti kaikkialla Euroopassa. Tämä on erittäin tärkeä näkökohta.

Pyrimme tietysti siihen, että kansalaisemme saavat mahdollisimman paljon tietoa erityisesti kun on kyse oikeussuojan saatavuudesta, joten on tärkeätä, että tietoa saadaan välitettyä pikaisesti. Meidän näkökulmastamme on siksi olennaista, että yhteistyö keskeisten tahojen kanssa sujuu hyvin rakentavasti, joustavasti ja tehokkaasti. Se on keskeinen näkökulma. Mielestäni on välttämätöntä, että toimimme jäsenvaltioissa tehokkaasti saadaksemme tietoa tuomioistuimilta, jotta tarvittavat tiedot voidaan sitten saattaa kansalaisten tietoon. Tämä oli toinen tärkeä näkökulma. Oikeusjärjestelmä voi toimia Euroopassa vakaalla pohjalla vain silloin, kun kansalaiset tietävät, kenen puoleen kääntyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Reinhard Rack (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies ja arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kuluttajat käyttävät yhä useammin hyväkseen Internetin tarjoamia uusia mahdollisuuksia, varsinkin sähköistä kaupankäyntiä. Onko tätä asiaa pohdittu oikeussuojakeinojen suojan parantamisen kannalta? Kuinka pian voimme odottaa nykytilannetta kohentavia tuloksia?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Jäsen Rack on yleisesti ottaen tietenkin oikeassa: sähköinen kaupankäynti on tulevaisuuden Euroopassa varsin keskeisellä sijalla. On tietenkin olemassa sääntelyvälineitä, joiden säännöksiin alkaa jo sisältyä kuluttajansuoja varsinkin sähköisen kaupankäynnin alalla, sillä olemme tietoisia siitä, että väärinkäytökset saattavat olla tällä alalla yleisiä. Olen myös tietoinen siitä, että yksittäiset verkkokauppapalvelujen tarjoajat käyttävät jo laatusinettejä ja muita vastaavia erikoisjärjestelyjä. Oletan, että jatkossa puutumme myös näihin välineisiin, vaikka se ei ensisijaisesti tapahdukaan oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa vaan pikemminkin kilpailukykyä käsittelevässä neuvostossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Seeber (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies ja arvoisa neuvoston puheenjohtaja. Minunkin käsittääkseni sisämarkkinoilla tarvitaan toimivaa oikeusjärjestelmää ja varsinkin toimivaa lainvalvontajärjestelmää. Mutta mitä järjestelyjä on suunnitteilla kustannusten varalle? Onhan lainsäädännön toimeenpano kuitenkin aina kustannuskysymys. Onko tarkoitus saada aikaan yhtenäinen eurooppalainen järjestelmä vai pitäydymmekö niin sanotusti jäsenvaltioiden omissa järjestelmissä?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja. – (DE) Jäsen Seeber otti esiin erittäin arkaluonteisen kysymyksen, joka on yksi pääasiallisista tarkasteltavina olevista asioista erityisesti eurooppalaista vähäisten vaatimusten menettelyä koskevan asetuksen kohdalla. Tarkkaan ottaen kyseisessä menettelyssä ei ole määrätty pakollisesta asianajajan käytöstä, mikä tietenkin herättää keskeisen kysymyksen kustannuksista ja erityisesti oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, mitä varten jäsenvaltioilla on erilaisia järjestelyjä.

Yleisesti ottaen olemme jo pyrkineet erityisesti oikeusavun puitteissa luomaan oikeudellisia välineitä, joita onkin jo pantu täytäntöön. Meidän on toki harkittava muita välineitä toista alaa varten. Neuvoston työryhmien kokouksissa se on tuotu esiin asiana, jota asiantuntijoitteni on syytä tarkastella ja johon löydämme varmasti ratkaisun myös eurooppalaisen vähäisten vaatimusten menettelyn osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Sarah Ludfordin laatima kysymys nro 7 (H-1113/05):

Aihe: Rasismia ja muukalaisvihaa koskeva puitepäätös

Aikooko puheenjohtajavaltio Itävalta jälleen pyrkiä neuvostossa sopimukseen rasismin ja muukalaisvihan torjumiseen tähtäävästä puitepäätöksestä, jota komissio esitti vuonna 2001 ja jota parlamentti voimakkaasti tuki?

Wienissä toimivan EU:n rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen raporteissa maalataan pelottava kuva siitä, miten laajasti rasistisia rikoksia tehdään Euroopassa ja miten niiden torjumisessa on epäonnistuttu. Miten neuvosto voi perustella sitä, että se ei aseta etusijalle tätä lainsäädäntöä, jolla pyritään siihen, että rotuvihasta kumpuavasta rikollisesta käyttäytymisestä tehdään laitonta yleiseurooppalaisen lähestymistavan avulla?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Arvoisa puhemies, kyseessä on erittäin arka aihepiiri. Komissio esitti 29. marraskuuta 2001 ehdotuksen rasismia ja muukalaisvihaa koskevaksi puitepäätökseksi. Huolimatta neuvostossa käydyistä perusteellisista keskusteluista, ehdotuksesta ei ollut mahdollista päästä sopimukseen helmikuussa 2003.

Sen jälkeen Italian valtuuskunta esitti maaliskuussa 2003 vaihtoehtoisen version puitepäätöstä koskevaksi ehdotukseksi, mutta valtuuskunnat eivät voineet suostua siihenkään. Neuvosto kehotti 24. helmikuuta 2005 aineellisen rikosoikeuden työryhmäänsä jatkamaan ehdotuksen käsittelyä. Työryhmä jatkoikin ehdotuksen tarkastelua sen tilanteen perusteella, johon oli päädytty vuonna 2003. Puitepäätöksestä neuvoston kokouksissa 2. ja 3. kesäkuuta 2005 käydyssä keskustelussa kävi selväksi, ettei jäsenvaltioiden kesken löydy yksimielisyyttä. Se oli tietysti katkera pala nieltäväksi erityisesti niille jäsenvaltioille, jotka olivat kannattaneet puitepäätöstä vahvasti.

Kun otetaan huomioon kyseisen puitepäätöksen tausta, jota olen juuri kuvaillut teille, neuvottelujen aloittaminen uudelleen ei vaikuta puheenjohtajavaltio Itävallan näkökulmasta tällä hetkellä lupaavalta. Emme kuitenkaan halua, että tämän erittäin tärkeän asian käsittely ja varsinkaan sen taustalla olevan poliittisen sanoman eteneminen pysähtyy täysin, ja siksi pidämmekin aiheesta ennen puheenjohtajuuskautemme päättymistä seminaarin, josta on sovittu komission sekä Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen kesken. Odotamme seminaariin noin 100:a osallistujaa. Se järjestetään Wienissä 20. ja 22. kesäkuuta 2006 välisenä aikana, ja siellä keskustellaan säädösehdotukseen liittyvistä erityisongelmista.

Kuten varmasti voitte kuvitella – ja tämä tuli esiin myös hiljattain pilapiirroksista käydyssä keskustelussa – olemme jälleen kerran tilanteessa, jossa esiintyy jännitteitä toisaalta poliittisen viestimme – eli että selkeästi vastustamme rasismia ja muukalaisvihaa – ja toisaalta sananvapauden välillä. Meidän on lievennettävä juuri tätä jännitettä, jos aiomme todella saada aikaan merkittävää edistystä. Nimenomaan näistä aiheista on tarkoitus keskustella myös seminaarissa.

Seminaariin on tarkoitus osallistua kaksi edustajaa kustakin jäsenvaltiosta sekä liittyvistä valtioista ja ehdokasvaltioista. Aiomme myös kutsua erityisesti sellaisia kansalaisjärjestöjä, joille nämä aiheet ovat tuttuja, sekä seuraavien tahojen edustajia: Euroopan neuvosto, ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto, perusoikeuksien alan riippumattomista asiantuntijoista koostuva EU:n verkosto sekä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen eurooppalainen komissio. On tietenkin selvää, että myös Euroopan parlamentin edustajat kutsutaan seminaariin. Parlamentti saa virallisen kutsun seminaariin maaliskuun lopulla. Lopullinen ohjelma on saatu vahvistettua siihen mennessä, joten voimme esitellä sen.

Kuten jo mainitsin perusoikeuksien suojaa koskevan kysymyksen numero 4 yhteydessä, haluan korostaa, että Eurooppa-neuvosto päätti joulukuussa 2003 perustaa Euroopan perusoikeusviraston, ja asia vahvistettiin joulukuussa 2004. Neuvostossa työskentelevä perusoikeuksien ja kansalaisuusasioiden ad hoc -työryhmä tarkastelee parhaillaan komission kesäkuussa 2005 esittämää ehdotusta. Viraston on määrä aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2007. Tiedämme, että aikataulu on varsin kireä, mutta toivomme voivamme pysyä siinä.

Puheenjohtajavaltio Itävalta asettaa tämän asian etusijalle ja toivoo voivansa saattaa neuvottelut päätökseen, jotta viraston toiminta voisi käynnistyä suunnitelmien mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) On olemassa joitakin hankalia aiheita – kuten holokaustin kieltäminen ja sananvapauden suojeleminen – mutta on pöyristyttävää, ettei vuonna 2006 vieläkään ole löydetty koko Euroopassa sovellettavia toimenpiteitä rasistisen väkivallan kaltaisen huolestuttavan ja yhä kasvavan ongelman ratkaisemiseksi. Koko Euroopassa on voitava päästä yhteisymmärrykseen siitä ydinkysymyksestä, että monet kansalaisistamme ja alueellamme pysyvästi asuvista joutuvat päivittäin kohtaamaan rasistista häirintää ja rotuvihaa.

Joissain maissa, kuten Kreikassa, Italiassa ja Portugalissa, ei nykyään pystytä edes pitämään kirjaa rasistisista hyökkäyksistä. Pyydän teitä nimeämään ne jäsenvaltiot, jotka jarruttavat kyseisen puitepäätöksen hyväksymistä, ja vauhdittamaan rotuvihasta kumpuavien rikosten kieltämistä puheenjohtajuuskaudellanne. Onnea matkaan!

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Olen täysin samaa mieltä jäsen Ludfordin kanssa. Puheenjohtajavaltion näkökulmasta on tietenkin täysin etujemme mukaista antaa merkittävä poliittinen signaali myös tässä kysymyksessä. Oletamme, että järjestämässämme seminaarissa asia pystytään jälleen havainnollistamaan ja että erityisen suuren asiantuntijalausuntojen määrän myötä seminaari tuottaa sellaisen lopputuloksen, jonka perusteella on mahdollista löytää tulevaisuudessa välttämätön tasapaino kaksitahoisessa pyrkimyksessämme: rasismin ja muukalaisvihan mahdollisimman tehokkaassa torjunnassa ilman, että sananvapaus samalla vaarantuisi. Toivomme joka tapauksessa edistyvämme asiassa merkittävästi ja toivomme, että jos asiaan saadaan uutta vauhtia, Suomi onnistuu puheenjohtajuuskaudellaan ratkaisemaan tämän asian tai ainakin jatkamaan neuvotteluja aikaansaannostemme perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Manolis Mavrommatis (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri, rasismi ja muukalaisviha ovat tunkeutuneet jopa urheilun ja jalkapallon alalle. Tiedätte varmasti mainiosti, että useisiin värillisiin urheilijoihin ja jalkapalloilijoihin on kohdistunut hyökkäyksiä lukuisissa tapahtumissa ja lukuisissa otteluissa, varsinkin jalkapallo-otteluissa, esimerkiksi Englannissa, Espanjassa ja Ranskassa. Aikooko Itävalta puheenjohtajavaltiona suositella, että Saksa ryhtyy rasismin ja muukalaisvihan vastaisiin toimiin ensi kesän maailmanmestaruuskisojen aikana, ja kuinka aiotte puuttua näihin ongelmiin hoitaessanne vielä tuolloin puheenjohtajavaltion tehtävää?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Oletamme, että Saksassa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja että on Saksan viranomaisten asia ryhtyä asianmukaisiin toimiin rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi myös maailmanmestaruuskisojen aikana. Olen aivan varma siitä, että Saksa ryhtyy tarvittaviin toimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Myös minun esittämäni kysymys numero 8 käsittelee muukalaisvihaa. Ministerit antavat täällä erittäin pitkiä vastauksia. Eikö olisi mahdollista olla huomaavaisia parlamentin jäseniä kohtaan ja käsitellä samaa aihetta koskevat kysymykset yhdessä?

Saavun tänne joka kuukausi esittämään kysymyksiä, mutta niitä ei koskaan ehditä käsitellä. Ehdimme käsitellä vain hyvin pienen määrän kysymyksiä, mutta vastausten esittämisen annetaan jatkua loputtomiin. Seuraava nimissäni esitetty kysymys käsittelee muukalaisvihaa, enkä ymmärrä, miksi sitä ei käsitelty yhdessä kysymyksen numero 7 kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bill Newton Dunn (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Haluaisin huomauttaa, että Itävallan oikeusministeri on saapunut tänne saakka. Meitä pyydettiin esittämään hänelle kysymyksiä. Meidän oli odotettava maaliskuuhun asti. Jotkin kysymyksistä oli jätetty joulukuussa, mutta odotimme kärsivällisesti kolmen kuukauden ajan voidaksemme esittää kysymykset hänelle. Hänen on siis sallittu vastata täsmälleen kahteen kysymykseen kolmen kuukauden aikana!

Tämä ei ole hänen syynsä, vaan olemme iloisia siitä, että hän saapui tänne – kiitos, että tulitte, arvoisa ministeri. Voisitteko kuitenkin kertoa puhemies Borrellille, että tämä on epäonnistunut järjestelmä, joka ei nykyisellään toimi. Ministerin kannalta järjestelmä ei ole hyvä, jos hän tulee tänne vastatakseen kahteen kysymykseen, kun niiden esittämisestä on kulunut kolme kuukautta.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies KAUFMANN

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Gay Mitchellin laatima kysymys nro 8 (H-0138/06):

Aihe: Muukalaisvihamielisyys EU:ssa

Onko neuvostolla johdonmukaista toimintasuunnitelmaa kaikkialla EU:ssa havaittavissa olevan muukalaisvihamielisyyden kasvun varalta erityisesti, kun kyseessä ovat EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset, jotka elävät ja työskentelevät muissa EU:n jäsenvaltioissa vähemmistöinä?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Arvoisa puhemies, olen oikeastaan vastannut Sarah Ludfordin ja Gay Mitchellin laatimiin kysymyksiin numero 7 ja 8 yhdessä, mutta vastaan tietysti mielelläni lisäkysymyksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Koska muukalaisvihaa ja rasismia esiintyy usein urheilutapahtumissa, voisiko neuvoston puheenjohtaja osana kyseistä suunnitelmaa harkita urheilun hyödyntämistä muukalaisvihan torjunnassa? Pienistä puroista kasvaa suuri virta.

Omassa vaalipiirissäni toimiva Crumlin United Football Club on nuorisokerho, johon myös Robbie Keane kuului. Se järjestää joka vuosi viikonlopun kestävän urheilutapahtuman, jonka aikana urheilemisen lisäksi myös eri kulttuurien edustajat kohtaavat toisensa. Voisiko neuvoston puheenjohtaja harkita eri puolilla Euroopan unionia järjestettävää viikonlopputapahtumaa, jossa olisi tämäntapaista kanssakäymistä urheilun ja kulttuurin merkeissä, jotta voisimme hyödyntää urheilua muukalaisvihan torjunnassa?

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Gastinger, neuvoston puheenjohtaja.(DE) Arvoisa puhemies, jäsen Mitchell, tämä on periaatteessa hyvä ajatus, sillä uskon itsekin, että meidän on toimittava yhdessä, jottei rasismille ja muukalaisvihalle tarjoutuisi tilaisuutta Euroopassa. Mielestäni tässä asiassa voidaan urheilun avulla rakentaa siltoja varsinkin silloin kun nuoret – jotka ovat tulevaisuutemme – ja usein myös aikuiset harrastavat yhdessä liikuntaa, ja he voivat sitten ryhtyä toteuttamaan yhdessä myös muunlaista toimintaa.

Urheilu ei kuitenkaan ole ainoa ala, jolla on mahdollista toimia, vaan mielestäni myös kulttuurin alalta löytyy erittäin hyviä mahdollisuuksia. Vaikka nämä kaksi alaa eivät suoranaisesti liitykään toisiinsa, meidän on yritettävä rakentaa siltoja monilla eri aloilla. Rasismi ja muukalaisviha kytkeytyvät usein ennakkoluuloihin. Ennakkoluuloja yleensä syntyy, jos ei tunneta muita kulttuureja, sillä vieraisiin asioihin liittyy usein pelkoja. Pelko puolestaan synnyttää kielteisiä tunteita, mikä tietenkin tarjoaa oivan tilaisuuden rasismin ja muukalaisvihan esiintymiselle. Siksi muukalaisvihan torjuntakeinoksi käy aivan kaikki toiminta, jonka avulla opimme tuntemaan toisemme paremmin ja opimme tuntemaan muita kulttuureja vieläkin paremmin.

Ydinkysymys kuuluukin – koska parlamentin jäsen puhutteli minua nimenomaan oikeusministerinä – onko neuvostolla EU-sopimuksen nojalla varsinaisesti toimivalta ryhtyä tähän. Nähdäkseni tämä kuitenkin on tärkeä poliittinen viesti, joka meidän kaikkien olisi yhdessä välitettävä eteenpäin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kiitos paljon kaikista näistä huomautuksista. Keskustelemme niistä neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa ja mietimme, kuinka ensi kerralla olisi paras menetellä, jotta kaikki asianomaiset olisivat tyytyväisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Claude Moraes (PSE).(EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. En ole varma, että asia on tullut ymmärretyksi. Puheenjohtajavaltio Itävalta halusi muuttaa neuvostolle esitettyihin kysymyksiin vastaamisessa noudatettavaa järjestelmää, mikä merkitsi kolmen kuukauden odotusaikaa monille nyt läsnä oleville ihmisille, myös itselleni. Jäsen Newton Dunn huomautti tästä asiasta.

Olemme odottaneet kolme kuukautta. Ministeri on ollut erittäin ystävällinen. Ei ole hänen syynsä, että puheenjohtajavaltio päätti muuttaa järjestelmää. Ministeri on ollut uskomattoman ystävällinen vastatessaan lisäkysymykseen. En ole nähnyt sellaista tapahtuvan koskaan aikaisemmin.

Voisitteko kuitenkin nyt arvioida kyseistä päätöstä uudelleen ja palata vanhaan järjestelmään? Nykyinen järjestelmä ei kerta kaikkiaan toimi. Olemme esittäneet tärkeitä kysymyksiä radikalisoitumisesta ja muista aiheista, joihin ei nyt ole vastattu vielä kolmenkaan kuukauden kuluttua. Pyydän teitä harkitsemaan palaamista aiempaan järjestelmään.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Neuvostolle varattu kyselytunti on päättynyt.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö