Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 14. maaliskuuta 2006 - Strasbourg

18. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti. Käsittelemme komissiolle osoitettuja kysymyksiä (B6-0013/2006).

  Carlos Carnero González (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi, että kulutan muutaman minuutin ennen kyselytunnin ja komissiolle osoitettujen kysymysten käsittelyn alkamista, mutta haluan ilmoittaa olevani hämmästynyt ja jopa tyrmistynyt siitä, mitä tapahtui eräälle kysymykselleni, jonka halusin esittää juuri tässä istunnossa.

Viime viikolla kuulin, että tällä kyselytunnilla vastattaisiin kolmantena minun kysymykseeni, joka koski Euroopan komission espanjan kielen kääntäjien määrän vähentämisestä tehtävän päätöksen vahvistamista tai muuttamista, mutta eilen illalla sain tiedon siitä, että parlamentin puhemiehen mielestä kysymystäni ei voida ottaa käsiteltäväksi.

Olen saanut apulaispääsihteeri Harald Rømerilta tänään kirjeen, jossa hän selittää päätöksen perustuneen siihen, että helmikuussa annettiin suullinen vastaus tuolloin esittämääni samankaltaiseen kysymykseen.

Apulaispääsihteeri Rømer on selvästikin lukenut ainoastaan kysymykseni otsakkeen, joka on sama, muttei koko tekstiä. Helmikuisen kysymykseni teksti ja tässä kuussa esittämäni kysymyksen teksti ovat täysin erilaiset. Voisiko joku kertoa esimerkiksi sen, milloin komissio on todennut, aikooko se vähentää Espanjan kielen osaston kääntäjien määrää 67:ään vuoden loppuun mennessä tai kuinka se aikoo noudattaa päätöstään seuraavassa EU:n ja Latinalaisen Amerikan huippukokouksessa, joka pidetään Wienissä?

En hyväksy sitä, ettei kysymystäni voida ottaa käsiteltäväksi. Mielestäni tämä loukkaa oikeuksiani parlamentin jäsenenä, ja vaadin, että kysymykseeni vastataan, jos ei tällä kyselytunnilla, niin sitten ensi kuun kyselytunnilla.

  Puhemies. Hyvä jäsen Carnero González, välitän viestinne apulaispääsihteeri Rømerille pääsihteeristöön, jossa päätös tehtiin. Samalla haluan kuitenkin kiinnittää huomionne vielä kerran työjärjestykseemme ja sen 109 artiklassa tarkoitetun kyselytunnin järjestämistä koskevan liitteen II 3 kohtaan. Siinä todetaan, ettei kysymystä voida ottaa käsiteltäväksi, jos kolmen edeltävän kuukauden aikana sama tai samantapainen kysymys on esitetty ja siihen on vastattu. Päätös perustuu selvästikin tähän kohtaan. Voin kertoa teille nyt tämän, mutta välitän huomautuksenne joka tapauksessa eteenpäin.

Ensimmäinen osa

  Puhemies. Seuraavana on

Bill Newton Dunnin kysymys nro 44 (H-0134/06):

Aihe: Rajat ylittävän rikollisuuden torjuntahankkeen budjetti

Komission myöntämä budjetti rajat ylittävän rikollisuuden torjuntahankkeelle riittää vain ns. vanhoille jäsenvaltioille (EU-15). Koska suuren luokan järjestäytynyt rikollisuus on peräisin pääosin EU:n ulkopuolelta idästä ja kaakosta, eikö olisi parempi lisätä määrärahoja niin, että ne mahdollistaisivat kaikkien 25 jäsenvaltion osallistumisen hankkeeseen?

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kysymyksessä otetaan esille tärkeä asia, sillä siinä käsitellään meille olennaisen tärkeän hankkeen eli rikollisuutta koskevan tutkimushankkeen rahoitusta.

Teknisistä syistä rahoitusta ei ole mahdollista lisätä jäsen Newton Dunnin pyytämällä tavalla, sillä hanke on käynnistetty vuonna 2004 ja se saatetaan päätökseen vuonna 2006. Ohjelman yhteydessä on kuitenkin mahdollista järjestää tilaisuuksia, joissa käsitellään uusien jäsenvaltioiden toimia ja niitä koskevia selvityksiä, mitä jäsen Newton Dunn pyytää.

Lisäksi on toinenkin ohjelma, jota komissio yhteisrahoittaa ja jota sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin eli myös uusiin jäsenvaltioihin. Se käsittää tilastotietojen ja muiden tietojen keruun viidestä vakavan rikoksen lajityypistä eli korruptiosta, petoksista, kulttuurivarojen laittomasta kaupasta, väärentämisestä, piratismista sekä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pornografiasta. Meneillään oleva hanke kattaa näiden rikosten osalta kaikki EU:n jäsenvaltiot.

  Bill Newton Dunn (ALDE). – (EN) Haluan kiittää komission jäsentä tästä. Mielestäni olemme samalla aaltopituudella tämän asian suhteen, kuten komission jäsen tietää. Tavoitteemme on sama.

Arvoisa komission jäsen, kiitos näistä tiedoista. Haluan vielä kysyä, milloin tulosten pitäisi olla käytettävissä. Milloin ohjelma on valmis, jotta tilastotietojen keräämistä saadaan vihdoin yhdenmukaistettua EU:ssa?

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, parhaillaan toteutettava hanke päättyy huhtikuussa 2006 eli parin viikon kuluttua. Seuraavan hankkeen toteuttaminen on jo aloitettu, ja se saatetaan päätökseen kuluvan vuoden aikana. Voimme siis vakuuttaa, että saamme tänä vuonna ajantasaiset tilastotiedot sekä niistä jäsenvaltioista, jotka kuuluivat EU:hun ennen vuotta 2004, että vuoden loppuun mennessä myös muista jäsenvaltioista.

  Puhemies. Seuraavana on

Cristobal Montoro Romeron kysymys nro 45 (H-0157/06):

Aihe: Yhteisön talouden tilanne

Onko komissio huolestunut korkojen noususta tilanteessa, jossa ei ole mitään merkkejä inflaation kiihtymisestä Euroopassa?

Mitä seurauksia komissio arvelee korkojen noususta olevan vasta elpymään alkaneelle yhteisön taloudelle ja euroalueen työllisyydelle?

Toinen osa

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Kysymyksessä käsitellään korkopolitiikkaa ja rahapolitiikkaa.

Haluan komission puolesta todeta, että rahapolitiikka ja sitä kautta korkomuutoksia koskevat päätökset kuuluvat Euroopan keskuspankin (EKP) yksinomaiseen päätösvaltaan. EKP:n riippumattomuudesta määrätään perustamissopimuksessa. EKP:n päätavoitteena on hintavakauden säilyttäminen euroalueella varmistamalla, että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät täysin hintavakauden määritelmän mukaisina. EKP tukee talouskasvua ja työpaikkojen luomista euroalueella. Tämänhetkinen korkotaso on kaikissa maturiteeteissa historiallisesti tarkasteltuna edelleen alhainen niin nimellis- kuin reaalikorkojenkin osalta.

Kysymyksen toisessa osassa käsitellään talousnäkymiä. Komissio arvioi edellisessä osavuosikatsauksessaan talouskasvun kiihtyvän euroalueella 1,9–2 prosenttiin vuonna 2006, mikä on lähellä arvioita euroalueen potentiaalisesta kasvuasteesta. Komissio ei kuitenkaan halua kommentoida EKP:n politiikkaa, sillä se on täysin EKP:n päätettävissä.

  Cristóbal Montoro Romero (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, toimielimiä kohtaan osoittamamme kunnioitus ja varovaisuus eivät estä meitä tekemästä poliittisia arvioita toimielinten ja tässä tapauksessa EKP:n päätöksistä. EKP:n koronnostopäätös nyt, kun talouskasvu on hidasta eikä EU:ssa synny uusia työpaikkoja, huolestuttaa miljoonia espanjalaisia, miljoonia EU:n kansalaisia, miljoonia EU:n pienyrityksiä ja miljoonia perheitä, joilla on asuntolainaa.

Arvoisa komission jäsen, tämän vuoksi haluan kehottaa komissiota tekemään EKP:lle kunnioittavan poliittisen ehdotuksen.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Poliittinen viesti on, että EKP on erittäin riippumaton elin, kuten perustamissopimuksessa määrätään. Taloustieteilijänä ja entisenä keskuspankin pääjohtajana voin kyllä pohtia tätä asiaa, mutta voin kertoa ainoastaan, että EU:n rahapoliittiset tavoitteet perustuvat inflaation torjumiseen, mikä on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää, ja rahapolitiikan virityksen tarkistaminen tarjoaa kehittyneen välineen tätä varten.

Kaikki lainanottajat haluavat korkotason pysyvän mahdollisimman alhaisena. Korkotaso on tällä hetkellä hyvin alhainen EU:ssa, eikä se ole haitaksi talouskasvulle. Puhun nyt taloustieteilijänä. Komission kanta on se, että korkopolitiikka kuuluu EKP:n vastuualaan.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, korkopolitiikalla on luonnollisesti merkittävä vaikutus myös julkiseen velkaan. Mikä on komission kanta korkopolitiikkaan suhteessa vakaus- ja kasvusopimukseen?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Hallitukset ja keskuspankit ovat kautta aikojen toteuttaneet erilaisia radikaaleja toimenpiteitä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa korkotasoa nostettiin äkillisesti 17 prosenttiin ja ylimääräiset rahavarat supistuivat selvästi. Tällä hetkellä keskuspankki muuttaa korkotasoaan kuitenkin melko varovaisesti. Korkotaso on ennusteiden, taloudellisten näkökohtien ja näkymien mukainen. Emme puutu korkopolitiikkaan.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, euroalueeseen liittyy ensi vuonna kolme valtiota eli Slovenia, Liettua ja Viro. Jos nämä kolme pientä taloutta onnistuvat liittymään euroalueeseen, kuinka se vaikuttaa korkotasoon ja inflaatioon EU:ssa? Onko nähtävissä merkkejä muutoksista?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Mitä tulee näiden maiden euroalueeseen liittymisestä aiheutuviin muutoksiin, olette kaikki tietoisia tämänhetkisestä tilanteesta ja siitä, että Maastrichtin sopimuksen kriteerit ovat erittäin tiukat. Voin käsitellä asiaa ainoastaan taloustieteilijänä. Euroalueeseen liittyvän maan kansalaisena tuen luonnollisesti euroalueen laajentumista, ja asianmukaista finanssipolitiikkaa noudattavat maat varmasti vahvistavat euroaluetta. Tämähän tarkoittaa euron painoarvon ja vaikutusvallan lisääntymistä maailmassa. Kyseisten maiden budjettipolitiikka on vakaata, joten ne lisäävät euron uskottavuutta.

  Puhemies. Seuraavana on

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys nro 46 (H-0100/06):

Aihe: Koulutusohjelmat ja eurooppalainen identiteetti

Mitä konkreettisia toimia, mitä menettelyä yksinkertaistavia ja byrokratiaa vähentäviä toimenpiteitä Euroopan komissio aikoo toteuttaa uuden ohjelmasarjan suunnitteluvaiheessa (Kulttuuri 2010, Elinikäinen oppiminen 2007–2013, Koulutus 2010 ja Nuorisotoimintaohjelma 2007–2013) hyödyntääkseen niitä koulutuksen uusia mahdollisuuksia, joilla pyritään nuorten henkiseen ja tieteelliseen kypsymiseen sekä antamaan heille tarvittavat resurssit ja ammatillinen pätevyys, ja samanaikaisesti vahvistaakseen nuorten tunnetta kuulumisesta Eurooppaan, jotta he osallistuisivat EU:n taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään?

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Kysymys liittyy yksinkertaistamiseen, koulutusalan liikkuvuutta helpottavaan ympäristöön sekä nuorisoa, kulttuuria ja kansalaisuutta koskeviin ohjelmiin.

Kuten tiedätte, koulutusta koskeva ehdotus ja elinikäistä oppimista, nuorisoa ja kulttuuria koskevat uudet ohjelmat kaudelle 2007–2013 hyväksyttiin vuonna 2004. Olemme valmisteluvaiheessa, sillä ohjelmia ei ole vielä täysin hyväksytty, mutta ne korvaavat nykyiset ohjelmat, ja lisäksi niillä selkeytetään ja yksinkertaistetaan käyttäjiä koskevia ehtoja. Kun uudet ohjelmat tulevat voimaan, ihmiset saavat niiden avulla paremman hyödyn EU:n todellisesta yhteisestä liikkuvuuden alueesta. Asianmukainen rahoitus saadaan toivottavasti. Ohjelmien ansiosta koulutus- ja kulttuurialan elimet voivat tehostaa yhteistyötään. Tässä yhteydessä on olennaista yksinkertaistaa hallinto- ja rahoitusmenettelyjä. Perättäiset arvioinnit ja yleisön laajat kuulemiset ovat osoittaneet, että nykyisiä ohjelmia on todellakin tarpeen yksinkertaistaa. Tämä edellyttää kuitenkin useita toimia niin ohjelmien hallintojärjestelyjen kuin varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjenkin tasolla.

Ohjelmatasolla ehdotetaan koulutusalan ohjelmien määrän karsimista yhdistämällä Erasmus-, Leonardo da Vinci-, Comenius- ja Grundtvig-ohjelmat yhdeksi yhdennetyksi elinikäisen oppimisen ohjelmaksi. Uusilla ohjelmilla on tarkoitus yksinkertaistaa mahdollisten edunsaajien osallistumista erityisesti ohjelman nuoriso-, kulttuuri- ja kansalaisuusosioon. Olemme esimerkiksi tehneet uudesta Kulttuuri 2007 -ohjelmasta aiempaa avoimemman ja helppokäyttöisemmän, mikä näkyy ohjelman rakenteesta, sillä päätavoitteita on aiemman kahdeksan sijaan nyt kolme. Näin ollen ohjelman ydin on helpommin ymmärrettävissä etenkin, kun siinä ei keskitytä eri aloihin, mikä tekee ohjelmasta avoimen kaikille. Ohjelma on kohdistettu tarkoituksella kaikenlaisille edunsaajille.

Komission tavoitteena on lisäksi yksinkertaistaa hakemis- ja raportointimenettelyjä sekä luonnollisesti nopeuttaa valintamenettelyjä. Olemme sisällyttäneet päätösluonnokseen tähän liittyviä säännöksiä. Ohjelmaa koskevia päätöksiä tehdään parhaillaan yhteispäätösmenettelyssä, jossa parlamentti ja neuvosto ovat molemmat antaneet tukensa komission tavoitteelle eli yksinkertaistamisen viemiselle mahdollisimman pitkälle. Sen on tarkoitus näkyä ohjelman toimien muotoilussa sekä hallinto- ja rahoitusedellytyksissä, minkä lisäksi pyritään saavuttamaan tasapaino toisaalta joustavuuden ja helppokäyttöisyyden ja toisaalta tarkoitusperän selkeyden ja asianmukaisten rahoitus- ja menettelytakeiden välillä.

Komissio on ehdottanut varainhoitoasetukseen useita muutoksia, joita parlamentti tutkii parhaillaan. Näillä muutoksilla otetaan muun muassa käyttöön suhteellisuusperiaate, joka tarkoittaa, että hallinto- ja tilinpitovaatimusten on oltava oikeassa suhteessa avustuksen määrään. Soveltamissääntöjen käsittelyssä on edetty, sillä komissio muutti heinäkuussa 2005 varainhoitoasetuksen nro 1 yksityiskohtaisia soveltamissääntöjä, minkä ansiosta menettelyjä saatiin yksinkertaistettua seuraavilla tavoilla.

Ensinnäkin maksuja tukeva ulkoinen tilintarkastus on nyt pakollinen ainoastaan välimaksujen ja niiden maksujen osalta, joissa toimia koskeva avustus on yli 750 000 euroa ja toiminta-avustus yli 100 000 euroa. Toinen muutos on se, että kiinteämääräisten avustusten ylärajaa on nostettu 5 000 eurosta 10 000 euroon. Lisäksi yksi avustus voi nyt sisältää useita kiinteämääräisiä avustuksia ja komissio voi antaa luvan kiinteämääräisiin avustuksiin, vaikkei niitä täsmennetä perussäädöksessä.

  Μaria Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa komission jäsen, paljon kiitoksia kattavasta ja valaisevasta vastauksestanne. Esittämänne yksinkertaistamistoimet ovat mielestäni myönteisiä. Onko meidän kuitenkin ymmärrettävä, että yksinkertaistaminen koskee myös näiden ohjelmien rahoitusta? Kansalaiset pelkäävät, ettei näille ohjelmille anneta yhtä runsaskätistä rahoitusta kuin aiemmin. Ovatko nämä pelot perusteltuja?

  Ján Figeľ, komission jäsen. (SK) Paljon kiitoksia tästä lisäkysymyksestä. Kuuntelin erittäin kiinnostuneena – vaikkakin vain radiosta – Saksan liittopresidentin innostunutta puhetta koulutuksesta, nuorisosta ja Erasmus-ohjelmasta. Mielestäni on hienoa, että valtionpäämies ja EU:n kansalainen suhtautuu asiaan tällä tavoin ja uskoo siihen, että koulutuksen ja liikkuvuuden kautta voimme saavuttaa paljon enemmän talouden, yhteiskunnan, kulttuurin ja politiikan aloilla. Olenkin vahvasti sitä mieltä, että uusia vapaaehtoisryhmille ja nuorille tarkoitettuja koulutuksen ja kulttuurin alan ohjelmia olisi edistettävä määrällisesti ja laadullisesti, sillä ne ovat erittäin tärkeitä yksilön ja koko yhteisön kannalta. Pallo on nyt toimielinten käsissä niiden neuvotellessa rahoitusnäkymistä, mutta mielestäni olemme lähettämässä erittäin ajankohtaisen viestin tämänhetkiselle puheenjohtajavaltiolle, parlamentille, komissiolle ja koko laajentuneelle EU:lle. Olen erityisen kiitollinen parlamentin EU:n koulutusohjelmille osoittamasta tuesta, joka on erittäin tarpeellista.

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, puhumme nyt integroitumisesta Euroopan unioniin ja eurooppalaisesta identiteetistä, kun muutama minuutti sitten puhuimme rasismista ja muukalaisvastaisuudesta. Mielestäni näissä asioissa on yhteisiä piirteitä. Vierailin Kanadassa joitakin kuukausia sitten, ja siellä toteutetaan erittäin hienoa ohjelmaa, jolla on tarkoitus tukea maahanmuuttajien ja heidän perheidensä kotoutumista yhteiskuntaan.

Haluan tiedustella komissiolta, aikooko se tässä tapauksessa ottaa käyttöön nuorille maahanmuuttajille tarkoitetun kotouttamisohjelman, jotta mekin saisimme vähennettyä rasismia ja muukalaisvastaisuutta, sillä myös nämä uudet Euroopan kansalaiset tuntevat kuuluvansa yhteisöömme.

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Olen varma siitä, että koulutusta voidaan käyttää välineenä rasismin ja muukalaisvastaisuuden torjumisessa sekä sosiaalisen osallisuuden ja kotoutumisen tukemisessa ja että sitä pidetään erittäin selvästi yhteisenä tehtävänämme. Yhdentynyt, vapaa ja demokraattinen EU voi muodostua ainoastaan yhdentyneistä, vapaista ja demokraattisista yhteiskunnista. Jäsenvaltioita, niiden hallituksia, viranomaisia yleensä ja EU:n toimielimiä kehotetaankin tukemaan tällaisia välineitä.

Joitakin ohjelmia hyödynnetään jo tätä varten. Eurooppalainen nuorisosopimus, joka hyväksyttiin viime vuonna, on yksi integroitumisen erityisvälineistä, ja se tarjoaa joitakin vastauksia EU:n jäsenvaltioiden nuorille, joilla on vaikeuksia tai joiden tilanne on huono. Sosiaalinen osallisuus on yksi sosiaalipolitiikan tärkeimmistä osatekijöistä. En halua puhua kollegojeni puolesta, mutta nämä asiat huomioidaan ja niitä edistetään vastuullamme olevilla eri ohjelmilla.

Johdonmukaisen politiikan avulla voidaan saada vielä paljon enemmän aikaan EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa. Aihetta on käsiteltävä edelleen koulutuksen ja myös liikunnan, kulttuurin ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun avulla. Nämä ovat erittäin hyödyllisiä ja tehokkaita välineitä sosiaalisen osallisuuden ja kotoutumisen lisäämiseksi sekä väkivallan, ilkivallan, rasismin ja muukalaisvastaisuuden kaltaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, kaikkien kollegojensa tavoin komission jäsen puhuu yksinkertaistamisesta, ja nämä EU:n monimutkaiset menettelyt ovatkin erityisen kiistanalaisia. Voisitteko ehkä antaa minulle muutaman esimerkin alasta, jota on juuri yksinkertaistettu ja jolla toiminta tästä syystä helpottuu? Toiseksi, pidetäänkö kirjaa ohjelmien hallinnoinnista aiheutuvista toteutuneista kustannuksista ja näistä ohjelmista saatavasta rahoituksesta, joka hyödyttää EU:n kansalaisia tulevaisuudessa suoraan?

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Mainitsin Erasmus-ohjelman, koska Saksan liittopresidentti käytti sitä esimerkkinä. Mielestäni hän mainitsi sen aivan perustellusti, sillä se on ehkäpä kuuluisin ja suosituin ohjelmamme. Erasmus-opiskelijoita on ollut vuodesta 1987 yhteensä 1,4 miljoonaa. Erasmus-ohjelmat ovat yksilöiden ja yhteisöjen kannalta erittäin vaikuttavia ohjelmia, ja ihmiset saavat niistä paljon. Erasmus-ohjelmien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Olen ilmaissut kiitokseni parlamentille näiden ohjelmien tukemisesta, sillä niillä on vaikutusta. Ilman niitä EU:n tulevaisuus olisi suurempi kysymysmerkki.

Ohjelmat vaikuttavat myös muihin aloihin: Erasmus oli Bolognan prosessin liikkeellepaneva voima. Kyseinen prosessi vaikuttaa suuresti eurooppalaisten opiskelijoiden, yliopisto-opettajien ja yliopistojen elämään.

Mainitsin muutamia ehdotuksia, jotka sisältyvät jo komission hyväksymiin soveltamissääntöihin. Komissio on ehdottanut yli sataa muutosta varainhoitoasetukseen. Nyt on teidän vuoronne päättää ja parantaa sitä. Perustimme tammikuussa 2006 uuden toimeenpanevan viraston, joka käsittelee yksittäisiä tapauksia ja hankkeita ja toimii läheisessä yhteistyössä kansallisten virastojen kanssa. Ohjelmien toiminnan keskitetty hallintajärjestelmä on järkevä väline. Kansalliset virastot toimivat jäsenvaltioissa niiden kansallisilla kielillä, ja nämä virastot ovat huomattavasti lähempänä kansalaisia, minkä ansiosta ne voivat tarjota parasta mahdollista palvelua ohjelman käyttäjille.

Voimme varmaankin käsitellä asiaa yksityiskohtaisemmin, kun keskustelemme varainhoitoasetuksesta. On joitakin käytännönläheisiä toimia ja ehdotuksia siitä, kuinka voitaisiin helpottaa pienten avustusten saajien hakumuodollisuuksia verrattuna miljoonien eurojen infrastruktuuri- ja tutkimushankkeisiin.

Haluamme myös lisätä esimerkiksi Erasmus-ohjelman ja elinikäisen oppimisen ohjelman määrärahoja, sillä mielestämme 125 euroa henkilöä kohti kuussa ei ole kovinkaan merkittävää EU:n tukea, kun otetaan huomioon jokapäiväiset elinkustannukset jäsenvaltioissamme. "Enemmän" tarkoittaa myös enemmän sosiaalista ulottuvuutta. Tämä rahasumma on usein ratkaiseva tekijä niille, jotka tarvitsevat EU:n avustusta ulkomailla opiskelua varten.

  Puhemies. Seuraavana on

Maria Badia i Cutchetin kysymys nro 47 (H-0132/06):

Aihe: Suunnitelma yrittäjyyden tukemiseksi koulutuksessa

Komissio on laatinut suunnitelman yrittäjyyden tukemiseksi ala-asteelta aina yliopistoon saakka. Se viittaa suunnitelmassaan siihen, että Euroopan sosiaalisen mallin ylläpitämiseksi tyydyttävällä tavalla tarvitaan suurempaa taloudellista kasvua ja enemmän yrittäjyyttä, mistä olen täysin samaa mieltä. Olen kuitenkin huolissani siitä vaarasta, että opetus tulee riippuvaiseksi kilpailukyvystä ja markkinoista. Euroopan sosiaaliselle mallille ja henkilökohtaiselle sivistämiselle on tärkeää säilyttää koulutus sellaisena, että se edistää kansalaisten vapautta, itsenäisyyttä ja kriittisyyttä.

Voimme epäilemättä ottaa oppia tietyistä hyvistä käytännöistä – kuten käytännön kokemukseen yrityksissä liittyvien järjestelmien määrän lisäämisestä – ilman, että tämä heikentää liiketoiminnan opintoja. Tästä huolimatta pohjoisamerikkalaisen opetusmallin liian kaupallisen näkemyksen ei pidä olla mallina meille.

Jotta opetus toimisi tulevaisuudessa kansalaisuuden tukipylväänä, eikö komission mielestä meidän pitäisi keskittää ponnistelumme jäsenvaltioiden oppisuunnitelmien tarkistamiseen koulutuksen parantamiseksi eri aloilla, myös humanistisilla ja kulttuuriin liittyvillä aloilla?

  Ján Figeľ, komission jäsen. (SK) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, toimintasuunnitelma "Yrittäjyyden edistäminen Euroopassa" hyväksyttiin vuonna 2004. Siinä vahvistettiin viisi strategista politiikan alaa yrittäjyyden edistämiseksi Euroopassa meneillään olevalla kaudella. Ensimmäinen näistä käsittää yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistämisen nuorison keskuudessa. Euroopan komissio antoi äskettäin 13. helmikuuta toimintasuunnitelmaan liittyvän tiedonannon "Yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen koulutuksessa". Komissio hahmotteli siinä joukon jäsenvaltioille tarkoitettuja suosituksia, sillä EU:lla ei ole virallisia valtuuksia tai toimivaltaa tällä alalla.

Tarkoituksena on vahvistaa koulutuksen merkitystä yrittäjähenkisemmän kulttuurin luomisessa EU:hun ja eurooppalaisiin yrityksiin. Koulutuksella olisi kannustettava nuoria yrittäjyyteen ja avattava heille uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa sekä annettava heille keinot kehittää yrittäjyyteen liittyviä perustaitoja. Yksi tiedonannon tavoitteista on parantaa nuorten valmistautumista tulevaisuuteen, tulevaan työelämään ja työpaikkaan. Komissio katsoo, ettei yrittäjyydestä ja yrittäjyyden alan koulutuksesta saatavia etuja pitäisi mitata ainoastaan uusien tai innovatiivisten yritysten ja uusien työpaikkojen määrällä. Yrittäjyys on jokaisen ensisijainen avaintaito, ja se lisää nuorten luovuutta ja itsevarmuutta kaikessa, mihin he ryhtyvät, sekä auttaa heitä työskentelemään ja tekemään päätöksiä yhteiskunnallisesti vastuullisella tavalla.

Kun yrittäjyyttä tarkastellaan edellä mainitun perusteella ja yhdessä muiden vuoden 2010 koulutusohjelmassa edistettävien taitojen kanssa, voidaan havaita, että se on yksi elinikäisen oppimisen kahdeksan avain- ja perustaidon muodostaman viitekehyksen osa-alueista. Komission mielestä nämä avaintaidot ovat olennaisia itsensä toteuttamisen, sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja työllistyvyyden kannalta. Niihin liittyy myös yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja koulutuksellinen ulottuvuus. Tiedonannon mukaan komissio katsoo koulutuksen kautta tapahtuvan yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistämisen olevan täysin yhdenmukaista komission tavoitteiden kanssa ja parlamentin jäsenten, myös kysymyksen laatijan Badia i Cutchetin, esittämien tavoitteiden kanssa. Tarkoituksena on parantaa koulutuksen laatua kaikilla aloilla ja varmistaa tulevien EU:n kansalaisten vapaus ja riippumattomuus sekä paremmat kehittymisedellytykset.

  Maria Badia i Cutchet (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä sanoistanne, jotka todellakin rauhoittivat minua hieman, sillä luettuani tiedonannon olen huolissani siitä, että muokkaamme koulutusta liikaakin kilpailun ja markkinoiden vaatimusten mukaiseksi.

Olen nykyisin usein tekemisissä opiskelijoiden kanssa, ja olen varma, että jotkut heistä haluavat ryhtyä yrittäjiksi, mutta useat muut ovat varmasti kiinnostuneet joistakin aivan muista asioista, kuten kulttuurista ja humanitaarisista asioista.

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Emme varmastikaan ole kaikki yrittäjiä eikä kaikista lapsistammekaan tule yrittäjiä, mutta meidän on tärkeä ymmärtää yritystoiminnan perusteet. Meidän mielestämme yrittäjyys tarkoittaa kykyä ymmärtää monimutkaisia asioita, tehdä aloitteita, toteuttaa ne käytännössä ja ottaa vastuuta. "Meillä" tarkoitan myös jäsenvaltioita, sillä ne ovat laajalti yksimielisiä avaintaidoista, joihin yrittäjyys sisältyy.

Tästä on hyötyä työnantajien lisäksi myös työntekijöille. Aktiiviset ja luovat työntekijät ovat hyviä työntekijöitä mille tahansa vakavasti otettavalle yritykselle. Siksi komissio katsoo, että yrittäjyystaidot ovat koko yhteiskunnan ja kaikkien yksilöiden edun mukaisia eivätkä ne liity ainoastaan yritysten ja yrittäjien määrän kasvuun ja yleistymiseen. Yrittäjyydessä on kyse mielentilasta, jolla ihminen suhtautuu kypsästi vaikutteiden ja dynaamisuuden parempaa ymmärtämistä edellyttävään muuttuvaan ympäristöön.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa komission jäsen, onko periaatteessa hyvä, että komissio käynnistää yhteisöaloiteohjelman kaltaisia aloitteita yrittäjyyden alalla, kuten nyt tällä alalla? Työpaikkojahan syntyy ainoastaan silloin, kun jotakin on myytävänä. Katsooko komission jäsen, että näitä aloitteita voitaisiin esittää laajemmalle yleisölle myös osana komission pr-toimia, joista vastaa komission jäsen Wallström?

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Tätä olisi käsiteltävä tiedonannossa, tai komission kollegojeni ja parlamentin jäsenten olisi edistettävä sitä, sillä EU:lla on tapana verrata potentiaaliaan useisiin muihin kumppaneihin.

Mielestäni EU:lla on potentiaalia, mutta suurin osa esteistä johtuu joko säännöistämme, eli siitä, kuinka taloutemme ja yhteiskuntamme on järjestetty, tai mielenlaadustamme. Siksi tuen täysin jäsen Rübigin toteamusta siitä, että tämä peruskäsite on tärkeä kaikkien kannalta. Peruskäsite käsittää keskeiset pätevyydet eli yrittäjyyskoulutuksen, kulttuuriopetuksen, kulttuuritietouden, kansalaisuuden sekä luonnollisesti kielet, matematiikan, tieteet, tietotekniset taidot ja oppimaan oppimisen.

Elinikäinen oppiminen perustuu ja sen on perustuttava eräisiin perustaitoihin, joita ovat yrittäjyystaidot ja yrittäjyyttä suosiva ajattelutapa. Siksi haluan kehottaa teitä kaikkia ja kaikkia pk-yritysten ystäviä sekä kansalaistemme ja toimielintemme tekemien aloitteiden kannattajia edistämään elinikäisen oppimisen tärkeää käsitettä.

En yllättynyt, kun kollegani puhui edellisellä kyselytunnilla elinikäisestä oppimisesta kansalaisoikeutena ja yksilön oikeutena suhteessa valtioon tai sen viranomaisiin, joiden on tarjottava mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen perus- ja keskiasteen koulutuksen ohella. Tämä rohkaisi minua.

Tällaisten järjestelmien täytäntöönpano edellyttää nykyistä suurempaa henkistä valmiutta. Kiitos teille, tehkäämme yhteistyötä tämän asian edistämiseksi.

  Puhemies. Kysymystä nro 48 ei voitu ottaa käsiteltäväksi (työjärjestyksen liitteen II osan A 3 kohta).

Seuraavana on Andreas Mölzerin kysymys nro 49 (H-0102/06):

Aihe: Turkin liiran kolikko

Turkki laski vuosi sitten liikkeeseen yhden liiran kolikon (arvoltaan 0,6 euroa), joka muistuttaa erehdyttävästi kahden euron kolikkoa. Turkin liirassa kuvattu Kemal Atatürkin kasvokuva on ensinnäkin helppo sekoittaa kuningas Albert II:n kasvokuvaan. Teknisiltä ominaisuuksiltaan, kuten painoltaan ja paksuudeltaan kolikot ovat niin samanlaisia, että automaattien omistajille on aiheutunut suuret tappiot Euroopan unionissa. Samankaltaisuus aiheuttaa ongelmia myös pankeissa metallirahojen lajitteluun käytettäville laitteille, puhumattakaan tavallisista kansalaisista, jotka eivät ehkä edes tiedä kolikkojen erehdyttävästä yhdennäköisyydestä.

Mikä on komission arvio tästä Turkin viimeisimmästä rikkomuksesta? Missä määrin on sallittua, että toisen valtion metalliraha muistuttaa niin erehdyttävästi euroa? Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä Euroopan kansalaisten suojelemiseksi?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Kysymys liittyy vuoden 2005 alussa liikkeeseen laskettuihin turkkilaisiin kolikoihin, jotka ovat melko samanlaisia kuin EU:n kolikot. Komissio on luonnollisesti arvoisan parlamentin jäsenen tavoin huolissaan tästä asiasta. Tällaista ei pitäisi tapahtua. Oikeus laskea liikkeeseen kolikoita on yksi suvereenin valtion perusoikeuksista. Epävirallisia kuulemisia kuitenkin suositellaan. Kansainvälisessä rahapajojen kokouksessa (International Mint Directors Conference) perustettiin verkosto nimeltä Coin Registration Office. Verkoston jäsenvaltioiden rahapajojen oletetaan kuulevan Coin Registration Officea, kun ne valmistelevat uuden kolikon käyttöönottoa, jotta voidaan välttää samankaltaiset kolikot. Prosessia ei selvästikään noudatettu asianmukaisesti tässä tapauksessa, joten liikkeelle on päässyt eurokolikkojen kaltaisia kolikkoja.

Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun näin kävi. Vuonna 2000 joissakin maissa oli käytössä kolikoita, jotka muistuttivat hyvin paljon eurokolikoita. Jopa kotimaani laski liikkeelle saksalaisten kolikoiden kaltaisia kolikoita, kun olin vastuussa tuosta alasta, ja meidän olikin muutettava kolikkoamme.

Komissio työskentelee Turkin viranomaisten kanssa, ja ne ovat luvanneet muuttaa kolikoitaan hieman. Kolikkojen painaminen on erittäin kallista ja työlästä.

Paniikkiin ei kuitenkaan ole aihetta, ja riskit ovat vähäiset. Tärkeintä asiaa eli automaatteja voidaan mukauttaa. Arviomme mukaan joitakin vanhanmallisia automaatteja on vaikea mukauttaa, mutta useimpia uusia automaatteja voidaan mukauttaa niin, että ne hyväksyvät vain niissä tarkoitettuja kolikoita. Ulkonäöllisesti kolikot ovat melko erilaisia. Jos kolikoita käsitellään myyntitilanteessa, ne on helppo erottaa toisistaan. Riskit ovat siis vähäiset.

Komissio on työskennellyt myös kolikkojärjestelmien valmistajien kanssa pitääkseen ne tietoisina siitä, että järjestelmiä on mukautettava ongelman ratkaisemiseksi. Pyrimme Turkin viranomaisten kanssa varmistamaan, että uusia kolikoita muutetaan hieman niin, etteivät ne enää ole liian samanlaisia kuin eurot.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ymmärrän, ettei paniikkiin ole syytä, kuten sanoitte. Haluan kuitenkin kysyä teiltä, olisiko tämä asia hyvä ottaa esille Turkin kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa sen varmistamiseksi, että nämä kolikot poistetaan liikkeestä mahdollisimman nopeasti. EU:ssa esimerkiksi Saksan ja Itävallan turkkilaisyhteisöissä voi syntyä kiusaus käyttää näitä kolikoita väärin. Voitaisiinko prosessia nopeuttaa EU:lle ja EU:n taloudelle koituvan haitan minimoimiseksi, vaikka totesittekin, että kolikoiden painaminen on erittäin kallista?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Tästä on neuvoteltava kaikissa tilanteissa, myös liittymisneuvotteluissa. Nyt noudatetaan eräänlaista herrasmiessopimusta, jonka nojalla tällaista ei pitäisi tapahtua. Jos tällaista kuitenkin tapahtuu, pienempiarvoisten kolikoiden painajien on tehtävä muutoksia, jotta voidaan välttää samanlaiset kolikot.

Tästä neuvotellaan. Tapaan piakkoin Turkin hallituksen jäseniä, joten otan asian esille tietyssä aikataulussa, koska kuten totesin, kolikkojen painaminen on valtava ja erittäin kallis prosessi. Saamme ongelman ratkaistua ajan mittaan, mutta sitä ennen pyrimme kolikkojärjestelmien valmistajien kanssa välttämään mahdolliset vahingot.

  Puhemies. Seuraavana on

Enrico Lettan kysymys nro 50 (H-0104/06):

Aihe: Brysselin II Eurooppa-koulu

Eurooppa-koulujen johtokunta on vahvistanut kriteerit, joiden perusteella valitaan Laekenin neljänteen Eurooppa-kouluun sijoitettavat kieliosastot. Eurooppa-koulujen pääsihteerin johtama työryhmä (seurantaryhmä) on ilmoittanut useissa asiakirjoissa, että Brysselin toisen Eurooppa-koulun italian osasto on yksi niistä, joita ehdotetaan neuvostolle siirrettäväksi neljänteen kouluun. Tämä on varmaankin tulosta vertailuarviosta, jossa nykyisiin kieliosastoihin on sovellettu kyseisiä kriteerejä.

Voiko komissio esittää tämän arvion yksityiskohtaisesti? Jos arviota ei ole tehty, voiko komissio selittää miten se on päätynyt ratkaisuunsa ja erityisesti kuvailla miksi muut kieliosastot on jätetty sen ulkopuolelle? Mitään lopullista päätöstä ei ole tietenkään vielä tehty, mutta olisi hyvä saada yksityiskohtaista tietoa seurantaryhmän työssään tähän asti noudattamista menettelyistä, jotta nähtäisiin, ovatko ne olleet riittävän tieteellisten kriteerien mukaisia, jotta voidaan perustella sadoille yhteisöjen virkamiesten perheille mahdollisesti erittäin kielteisiä seurauksia merkitseviä ehdotuksia.

Seuraavana on Richard Seeberin kysymys nro 51 (H-0172/06):

Aihe: Saksan kieliosaston siirtäminen

Eurooppa-koulujen johtokunta aikoo pian tehdä päätöksen Bryssel IV -kouluun Laekeniin perustettavista kieliosastoista. Yhdessä johtokunnalle esitetystä vaihtoehdossa italian- ja hollanninkieliset osastot Woluwessa ja saksankielinen osasto Ixellesissä siirrettäisiin Laekeniin.

Onko komissio tietoinen siitä, että Woluwen ja Ixellesin alueella asuvat lapset joutuisivat istumaan kaiken kaikkiaan neljä viisi tuntia koulubussissa, jos heidät siirrettäisiin Laekeniin?

Mitä vaihtoehtoja osastojen pakkosiirrolle sekä siirron toteutuskeinoja komissio on tutkinut? Vai luottaako se pääsihteerin ja johtokunnan kokemukseen tällaisista muutoista, vaikka näiden toimintatapa johti jo Ixellesin koulun avaamisen yhteydessä kestämättömään tilanteeseen?

Onko komissio valmis julkistamaan edustajalleen johtokunnassa annetut äänestysohjeet sekä antamaan niistä selvityksen?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Kysymykset nro 50 ja 51 ovat melko samanlaiset, mutta vastaan niihin tarvittaessa erillisesti, vaikka aihealue on sama.

Haluan aluksi todeta, että Eurooppa-koulut ovat yksi vastuualani monimutkaisimmista kysymyksistä, ja niihin liittyy paljon ongelmia. Järjestelmä on erittäin riippumaton ja monimutkainen. Komissio ei vastaa järjestelmän hallinnoinnista, sillä se on itse asiassa ainoastaan yksi hallintoneuvoston 29 jäsenestä.

EU:n nopean laajentumisen myötä paljon ihmisiä on siirtynyt Brysselin lisäksi myös muille alueille, joilla sijaitsee EU:n toimielimiä ja muita elimiä. Lasten koulupaikoista ja muista palveluista on huomattava pula, mikä aiheuttaa melkoisia ongelmia. Eräs täysin välttämätön ratkaisu on Brysselin neljännen Eurooppa-koulun avaaminen Laekeniin vuonna 2009. Miksi juuri Laekeniin? Belgian hallitus päätti näin. Belgia on isäntämaa, ja sen osuus kouluinfrastruktuurin rahoittamisesta ja ylläpitämisestä on merkittävä, sillä isäntämaa tarjoaa kaiken infrastruktuurin. Olen ollut yhteydessä Belgian hallitukseen ja ministereihin. Komission puheenjohtaja Barroso on keskustellut asiasta Belgian hallituksen kanssa prosessin nopeuttamiseksi, ja vuosi 2009 on suunniteltua aikaisempi määräaika.

Nyt on päätettävä koulun sisäisistä kieliosastoja koskevista järjestelyistä: mitkä kieliosastot avataan ja mitkä siirretään. Ensinnäkin on liian aikaista sanoa, että päätöksiä olisi jo tehty. Asiasta keskustellaan vielä, ja komissio ainoastaan osallistuu näihin keskusteluihin eikä suinkaan päätä asioista. Päätökset tekee hallintoneuvosto. Komissio tarjoaa luonnollisesti käyttöön kokemuksensa ja tietämyksensä ja osallistuu prosessiin pyrkimällä varmistamaan EU:n toimielimissä työskentelevien vanhempien intressit sekä sen, että prosessi toteutetaan avoimesti ja oikeudenmukaisesti.

Hallintoneuvosto hyväksyi 25. ja 26. lokakuuta pitämässään kokouksessa perusteet, joiden mukaan kieliosastot järjestetään. Perustettiin Bryssel IV:n seurantaryhmä, ja Eurooppa-koulun pääsihteeri esitti sille alustavan asiakirjan. Komissio osallistuu aktiivisesti seurantaryhmän toimintaan, mutta se on vain yksi jäsenistä. Bryssel IV:n seurantaryhmän on löydettävä asianmukainen ratkaisu, jossa otetaan huomioon kaikki näkökohdat.

Joistakin alustavista ratkaisuista eli A- ja B-vaihtoehdoista on keskusteltu, mutta tässä vaiheessa ei vielä voida sanoa, kumpi ratkaisuista olisi parempi. Ryhmä keskustelee nyt väliaikaisista vaihtoehdoista, joissa yhdistyvät parhaat puolet molemmista vaihtoehdoista ja jotka sisältävät erään komission tukeman periaatteen, jonka mukaan tällä hetkellä jonkin koulun jollakin kieliosastolla opiskelevien lasten ei pitäisi joutua siirtymään Laekeniin. Tämä on luultavasti toimiva ajatus sellaisten vanhempien mielestä, joiden lapset käyvät jo jotakin näistä kouluista. Lopullinen ratkaisu ei varmastikaan tyydytä kaikkia, mutta meidän on löydettävä ratkaisu, jolla varmistetaan paras mahdollinen opetus kaikille oppilaille.

Työskentelemme hallintoneuvoston ja hallintoneuvostoa johtavan Alankomaiden hallituksen kanssa Eurooppa-koulujen uudistamisen parissa, sillä ongelmia on paljon. On muun muassa rakenteellisia ongelmia, ja järjestelmää on selvästikin muutettava.

Tämä on yleisluontoinen vastaukseni, enkä voi väittää, että olisimme valmistelleet joitain salaisia asialistoja tai ratkaisuja. Teemme asiallista yhteistyötä Bryssel IV:n seurantaryhmän kanssa, ja voin vakuuttaa, että suhtaudumme asiaan erittäin vakavasti. Aihealue on kuitenkin vaikea, ja useita ongelmia on kasautunut, ja nyt meidän on löydettävä lopulliset pitkän aikavälin ratkaisut. Teemme ahkerasti työtä Belgian hallituksen ja Brysselin viranomaisten kanssa väliaikaisratkaisujen löytämiseksi, jotta voidaan ratkaista lyhyen aikavälin ongelmat ja puutteet Eurooppa-kouluissa.

Tilanne on tällä hetkellä tämä.

  Puhemies. Arvoisa komission jäsen, olette luonnollisesti oikeassa. Kysymykset nro 50 ja 51 olisi käsiteltävä yhdessä, sillä ne koskevat samaa aihetta. Myös useat parlamentin jäsenet ovat erittäin kiinnostuneita tästä aiheesta. Annan puheenvuoron kuitenkin ensiksi kysymysten laatijoille, jotta he voivat esittää lisäkysymyksensä.

  Enrico Letta (ALDE). – (IT) Arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksestanne. Koska B-vaihtoehto vaikuttaa useastakin syystä selvästi A-vaihtoehtoa paremmalta, voidaanko nyt olettaa, ettei komissio vetoa kustannusongelmaan. Voitteko siis todeta, ettei komissio kieltäydy kustannusten hienoisen kasvun vuoksi tarkastelemasta vaihtoehtoa, joka näyttää olevan näistä kahdesta selvästi parempi?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Komissio kattaa luonnollisesti suurimman osan Eurooppa-koulujen kustannuksista, joten kustannusongelma on myös vakava asia. En kuitenkaan keskittyisi ensisijaisesti kustannuksiin vaan järjestelmän toimivuuteen ja parhaan mahdollisen opetuksen tarjoamiseen oppilaille. Tässä mielessä B-vaihtoehto ei ole paras mahdollinen.

B-vaihtoehdossa esitetään lähes kaikkien kieliosastojen perustamista kaikkiin kouluihin, jolloin tapahtuu pirstoutumista ja syntyy pieniä ryhmiä ja luokkia. Tässä tapauksessa ongelmaksi nousee hyvälaatuisen opetuksen takaaminen. Siksi B-vaihtoehto ei ole paras mahdollinen. Se on myös huomattavasti kalliimpi, mutta komissio ei pidä kustannusnäkökohtaa ensisijaisena. Ensisijaista on Eurooppa-koulujärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistaminen, ja opetuksen tulevaan laatuun liittyy myös useita ongelmia.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen puhuu monimutkaisista menettelyistä ja hankalasta tilanteesta. Olemme tietoisia tästä, mutta tilanne hankaloituu vielä entisestään, jos komissio ei ole valmis lisäämään päätöksentekoprosessinsa avoimuutta. Johtokunnan ratkaiseva kokous pidetään joka tapauksessa huhtikuun puolivälissä. Miksei komissio halua selvittää omien arviointikriteeriensä perusteella, mihin on päästy, mitkä ovat luvut ja mihin asti voidaan mennä?

Jos komission jäsen vain jatkaa salamyhkäistä prosessia, hän ei voi odottaa, että kieliosastot suhtautuvat menettelyyn myönteisemmin.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Paljon kiitoksia, mutta en ole samaa mieltä siitä, ettei komissio olisi toiminut avoimesti. Prosessi on edennyt avoimesti kaikkien osapuolten näkökulmasta, ja nämä vaihtoehdot ovat olleet olemassa. Jos haluatte, komissio ryhtyy aktiivisemmin valmistelemaan näitä vaihtoehtoja. Asiasta on kuitenkin luonnollisesti päästävä lopulliseen yksimielisyyteen vanhempainyhdistysten, koulujen ja opetushenkilökunnan kesken. Komissio antaa oman panoksensa, ja se todellakin harkitsee kaikkia muiden osapuolten esittämiä mahdollisia vaihtoehtoja. Komissio pyrkii osaltaan löytämään lopullisen ratkaisun, jonka kaikki voivat jossain määrin hyväksyä.

Olemme toimineet avoimesti koko prosessin ajan ja pohdimme nyt kompromissiratkaisua A- ja B-vaihtoehtojen väliltä. Prosessi on ollut avoin, ja siihen on sisältynyt useita erittäin hankalia neuvotteluja kaikkien osapuolten kanssa. Komissio on ainoastaan yksi neuvottelukumppaneista ja haluaa kunnioittaa muiden osapuolten ja myös Belgian viranomaisten näkemyksiä, sillä niiden antama panos on merkittävä.

  Luigi Cocilovo (ALDE). – (IT) Arvoisa komission jäsen, jos valitaan A-vaihtoehto, jota näistä kahdesta tarkasteltavasta vaihtoehdosta on esitetty ja joka siis tarkoittaa kieliosastojen siirtämistä, onko vaarana, että useat perheet joutuvat laittamaan lapsensa eri kouluihin?

Seurantaryhmässä tarkasteltujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että joidenkin kieliosastojen, kuten Italian kieliosaston, oppilasmäärät kasvavat muutamana seuraavana vuonna useita muita kieliosastoja enemmän. Eikö komission pitäisi näiden tietojen perusteella valita kahdesta esitetystä vaihtoehdosta B-vaihtoehto?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Lopullisen päätöksen tekee hallintoneuvosto.

Mainitsitte, että lapset voisivat joutua eri kouluihin. Lainaan keskusteluasiakirjaa, jossa mainitaan tätä koskevat kriteerit. Komission kanta on, että tätä on kaikin tavoin pyrittävä välttämään. Saman perheen lasten, sisarusten, on päästävä samaan kouluun.

B-vaihtoehto sisältää joitakin todellisia heikkouksia opetuksen tulevan kehittämisen kannalta. Komissio ei yhdy mielipiteeseen siitä, että B-vaihtoehto on paras mahdollinen, mutta paljon työtä on tehtävä sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, jotka mahdollisimman useat osapuolet ja vanhemmat voivat hyväksyä.

  Alfonso Andria (ALDE). – (IT) Arvoisa komission jäsen Kallas, palaan vielä samaan asiaan eli lokakuussa hyväksyttyyn kriteeriin F. Sen mukaan on niin, että jos jokin kieliosasto on useammassa kuin yhdessä koulussa, sen on oltava sekä syrjäisemmissä kouluissa että keskuskouluissa. Selvennän vielä: jos seurantaryhmän esittämä A-vaihtoehto hyväksytään, ainoastaan Italian kieliosasto kärsii, sillä se sijoitettaisiin kahteen syrjäiseen kouluun eli Ucclen ja Laekenin kouluihin. Arvoisa komission jäsen, eikö mainittu A-vaihtoehto ole Italian oppilaiden kannalta syrjivä? Pyydän teitä sitoutumaan siihen, että hylkäätte A-vaihtoehdon ja hyväksytte B-vaihtoehdon.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) En sanoisi, että komissio tukee B-vaihtoehtoa. En ole sanonut, että se tukee A-vaihtoehtoakaan. Yritämme löytää kompromissiratkaisun. Jos haluatte minun sanovan, että kaikki määrärahat myönnetään B-vaihtoehdolle, en voi sanoa niin.

Haluan toistaa, että päätöksen tekevät hallintoneuvosto sekä seurantaryhmä, johon osallistuvat vanhemmat ja muut sidosryhmät. Prosessi on tämä. Yritän aina löytää kompromissiratkaisun tällaisissa monimutkaisissa kysymyksissä. Sellainen tulee luultavasti kyseeseen myös tällä monimutkaisella alalla. Hallintoneuvoston seuraava kokous pidetään huhtikuun lopussa. Siinä keskustellaan kaikista mahdollisista ratkaisuista ja näkökohdista.

Kysymys Italian kieliosastosta on esitetty useaan otteeseen, ja muitakin kieliosastoja on käsitelty. Olemme yrittäneet löytää tasapainoisen ratkaisun, josta ei aiheutuisi haittaa kenellekään.

  Puhemies. Seuraavana on

Manuel Medina Ortegan kysymys nro 53 (H-0098/06):

Aihe: Bulgarian ja Romanian liittyminen EU:hun ja adoptiot

Voiko komissio ilmoittaa, mitä seurauksia Bulgarian ja Romanian liittymisellä on Euroopan unionin kansalaisille yksityisoikeuden alalla, etenkin kun kyse on adoptioista laajentuneessa unionissa? Vahvistetaanko jo hyväksytyt adoptiot vai käsitelläänkö ne uudestaan?

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Olen täysin tietoinen vielä ratkaisematta olevista romanialaislasten kansainvälisistä adoptioista ja ymmärrettävästä ahdistuksesta, jota tähän asiaan liittyy niissä perheissä, jotka haluaisivat antaa näille lapsille uuden kodin. Romania antoi vastikään uutta lainsäädäntöä lastensuojelusta osana EU:n jäsenyysvalmisteluihin kuuluvaa lainsäädäntöuudistusta, jota Euroopan parlamentti on tukenut vuosien ajan.

Kyseinen lainsäädäntö tuli voimaan 1. tammikuuta 2005, ja sen nojalla kansainväliseen adoptioon turvaudutaan viimeisenä keinona, jos lapsille ei löydetä Romaniasta sopivaa sijoituspaikkaa pienistä hoitokodeista tai sijaiskodeista. Romania on tämän lain myötä lähentynyt alaa koskevaa EU:n lainsäädäntöä, joka sisältyy olennaisilta osiltaan myös lapsen oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen. Näiden säännösten soveltamista on tarkasteltava suhteessa aiempiin väärinkäytöksiin, joita on havaittu kansainvälisten adoptioiden yhteydessä Romaniassa.

Täsmällisemmistä oikeudellisista näkökohdista on lisäksi huomattava, ettei kansainvälisen adoption alalla ole tällä hetkellä voimassa yhteisön lainsäädäntöä. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2201/2003, jossa säädetään vanhempainvastuuta koskevien tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta, adoptiot suljetaan nimenomaisesti asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että lastensuojelun alaa koskeva yhteisön säännöstö on pantu täytäntöön Romaniassa ja Bulgariassa. Lasten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus on otettu lähtökohdaksi sekä Romaniassa että Bulgariassa. Yleissopimuksessa ei eroteta toisistaan EU:n sisä- ja ulkorajoja.

  Puhemies. Tätä aihetta käsitellään myös kysymyksissä nro 55 ja 56. Voimme käsitellä nämä kysymykset yhdessä, jos parlamentin jäsenet niin haluavat. Annan kuitenkin puheenvuoron ensiksi kysymyksen laatijalle Medina Ortegalle, jotta hän voi esittää lisäkysymyksen.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, mielestäni on edistyksellistä, että Bulgarian ja Romanian lainsäädäntöä on lähennetty EU:n sääntöihin nähden, sillä adoptioita koskevassa asiassa tärkeintä on lasten suojelu.

Valitettavasti tiedämme kuitenkin, että näissäkin maissa on lapsia, jotka eivät elä mukavasti perheessä, ja että EU:ssa on perheitä, jotka olisivat valmiita ryhtymään vanhemmiksi näille lapsille kaikin mahdollisin takein.

Tiedän, ettei aiheesta ole annettu EU:n lainsäädäntöä, mutta EU voisi toimia eräänlaisena välittäjänä Bulgarian ja Romanian viranomaisten suuntaan sen varmistamiseksi, että EU:ssa asuvat perheet, jotka ovat valmiit adoptoimaan, tekevät sen mahdollisimman hyvin edellytyksin. Näin EU voisi tarvittaessa helpottaa eurooppalaisten perheiden adoptioprosessia.

Haluaisin tietää, pidättekö mahdollisena, että komissio toteuttaa toimia tällä alalla?

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Teemme Romanian hallituksen kanssa johdonmukaista yhteistyötä. Tiedämme, että se on uudistanut lainsäädäntöään ja että asiantuntijaryhmä tutkii parhaillaan ratkaisematta olevia adoptiohakemuksia uuden lainsäädännön perusteella. Asiantuntijaryhmän on tarkoitus saada työnsä päätökseen tämän kuun aikana.

Komissio on säännöllisesti yhteydessä Romanian viranomaisiin tässä asiassa. Se katsoo, että Romanian hallituksen ja maan viranomaisten tehtävänä on löytää ratkaisu niin, että ne kunnioittavat lasten oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta ja EU:n lainsäädäntöä.

Lastenhoidon alalla on laadittu yksityiskohtaisia välikertomuksia, joiden perusteella komissio katsoo, että tilanne näissä maissa on parantunut etenkin siksi, että EU on tarjonnut lastenhoitoalan uudelleenjärjestämiseen merkittävää tukea eli noin 160 miljoonaa euroa viimeisten 15 vuoden aikana.

Yleisesti ottaen niiden hakemusten seulontaprosessi, jotka koskevat kansainvälisiä adoptioita ja jotka rekisteröitiin ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa, on tarkoitus saada päätökseen tämän kuun aikana. Odotamme Romanian viranomaisten ilmoittavan päätöksistä kullekin hakijalle henkilökohtaisesti.

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Arvoisa komission jäsen Rehn, vastasitte jo osittain kysymykseeni, joka liittyy ratkaisematta olevien adoptiohakemusten ongelmaan. Euroopan parlamentin useissa päätöslauselmissaan esittämien kehotusten johdosta on perustettu asiantuntijaryhmä, joka tutkii kunkin selvittämättömän adoptiotapauksen. Haluaisin tietää, onko saatavilla tietoja siitä, kuinka nopeasti adoptiohakemukset käsitellään ja onko tietoa asiantuntijaryhmän tähän mennessä tekemän työn tuloksista.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Komissio on säännöllisesti yhteydessä Romanian viranomaisiin. Vastatakseni arvoisan jäsenen kysymykseen sanoisin, että Romanian viranomaiset saanevat pian tehtyä päätökset vireillä olevista adoptiohakemuksista, jotka esitettiin ennen uuden lain voimaantuloa 1. tammikuuta 2005.

Romanian viranomaiset ovat perustaneet työryhmän, jonka on tarkoitus saada työnsä päätökseen 31. maaliskuuta, ja komissio on sitoutunut seuraamaan tarkkaan tilanteen kehitystä. Komissio antaa neuvostolle ja parlamentille selvityksen asiasta kattavassa seurantakertomuksessaan, joka hyväksytään aikataulun mukaisesti 16. toukokuuta.

Muihin kysymyksiinne vastaan, että 82 000 lasta on tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä, hoitokodeissa, sijaiskodissa tai sijaisperheissä, ja tämä lastensuojelujärjestelmä on lasten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukainen, kuten terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmäkin.

  Puhemies. Seuraavana on

Mairead McGuinnessin kysymys nro 54 (H-0137/06):

Aihe: Romanian liittyminen Euroopan unioniin

Komissio on julkaissut kokonaisvaltaisen seurantakertomuksen Romanian valmiudesta liittyä Euroopan unioniin vuonna 2007, ja siinä tuodaan esille komission huolestuneisuus, joka liittyy siihen, että Romania ei ole edistynyt tietyillä aloilla, kuten lastensuojelussa sekä vammaisille ja mielenterveysongelmista kärsiville tarjottavan hoidon alalla. Voiko komissio täsmentää, miten paljon painoa näillä kysymyksillä on Romanian viranomaisten kanssa meneillään olevissa neuvotteluissa?

Katsooko komissio, että edistyminen on ollut riittävää ja jatkuuko se sellaisena, jotta Romania voi liittyä Euroopan unioniin vuonna 2007?

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Olen osittain jo vastannut tähän kysymykseen, joten käsittelen ainoastaan niitä seikkoja, joihin en ole vielä vastannut.

Ensinnäkin komissio on arvioinut yleisesti lastensuojelua sekä vammaishoidon ja mielenterveyshuollon tilannetta Romaniassa, minkä lisäksi se on järjestänyt mielenterveysalaa koskevan vertaisarvioinnin arvioidakseen tilannetta paikalla. Vertaisarvioinnista on tarkoitus laatia asiantuntijaselvitys. Teemme yhteensä 15 asiantuntija-arviota tai vertaisarviota useista kriittisistä aiheista sekä Bulgariassa että Romaniassa. Tämä on yksi keskeisistä aloista, joilla vertaisarviointi suoritetaan, ja siitä vastaavat komission virkamiehet ja jäsenvaltioiden huippuasiantuntijat.

Vammaishoidossa keskitytään nyt osallistavan strategian kehittämiseen, ja sen tarkoituksena on sulkea suuret hoitokodit ja uudistaa niitä kehittämällä vaihtoehtoisia yhteisöön perustuvia palveluja, perheille tarkoitettua tukea sekä pienempiä hoitoyksikköjä. Komissio tarjoaa esimerkiksi tätä varten jopa 15 miljoonaa euroa. Romaniassa on lisäksi käynnissä valistuskampanja, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa vammaisten oikeuksista.

Vaikka alan uudistus on vasta aivan alussa, komissio katsoo, että maa on nyt matkalla oikeaan suuntaan tässä asiassa.

Tämän lisäksi on välittömästi puututtava sitkeään ongelmaan eli pahoinpitelyyn Romanian psykiatrisissa sairaaloissa. Tätä korostettiin lokakuussa julkaistussa kattavassa komission seurantakertomuksessa. Huomattavat puutteet joissakin laitoksissa hoidettavien elin- ja hoito-oloissa on korjattava.

Olemme rohkaisseet vahvasti Romanian viranomaisia, jotta ne antaisivat mielenterveysalalle ensisijaisen aseman ja osoittaisivat sille riittävästi määrärahoja. Romanian viranomaisia kannustetaan vahvasti hyödyntämään Phare-ohjelmasta saatavaa tukea ja laatimaan mielenterveysalan uudistusta koskevan strategian ja toimintasuunnitelman.

Tärkeintä on luonnollisesti täytäntöönpano. Käytännön järjestelyjen toteutettavuus olisi osoitettava esimerkiksi myöntämällä siihen riittävät määrärahat. Tätä tarkastellaan vertaisarvioinnissa, ja se sisältyy toukokuussa 2006 laadittavaan välikertomukseen.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, voisitteko käsitellä kysymystä Romaniassa käytettävistä häkkisängyistä? Teidän olisi perusteltua käsitellä sitä muiden huolestuttavien asioiden ohella. Olemme erittäin huolestuneita tilanteesta.

Suhtaudun myönteisesti vertaisarviointiin, mutta käsittääkö se käynnit ilman etukäteisilmoitusta. Mielestäni tämä on olennaista. Onko komissiolla arviota siitä, kuinka pitkään Romanialla menee tämän valtavan ongelman ratkaisemisessa? Oletteko vakuuttunut siitä, että jos Romania liittyy EU:hun ensi vuonna, se jatkaa uudistusten tiellä? Mielestäni edistystä saadaan aikaan ainoastaan painostuksen keinoin.

Kun puhumme synnytyssairaaloihin hylätyistä lapsista ja kansainvälisistä adoptioista, haluaisin pyytää, että pidämme lapsen etua tärkeämpänä kuin mitään muuta näkökohtaa.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Olen valmis kertomaan tarvittaessa yksityiskohtaisempia tietoja vertaisarvioinnista. Arviointien yhteydessä tehdään normaalisti sekä ennalta sovittuja käyntejä että yllätyskäyntejä, ja kohteina ovat eri alojen erilaiset laitokset oikeusvaltion alalta eli tuomioistuinjärjestelmästä ja syyttäjän toimistoista aina lastenhoidon alaan ja mielenterveysalaan. Käynnit ovat toimintaperiaatteiltaan samanlaisia.

Kuinka kauan tällä alalla menee? Se on hyvin suhteellista. Meille tärkeintä on se, että Romania pystyy osoittamaan aiemmalla toiminnallaan, että se etenee aidosti oikeaan suuntaan. Tähän vertaisarvioinnissa keskitytään.

Osuitte koko asian ytimeen. Lastenhoidon on oltava arvioinnin tärkein kriteeri, ja tähän pyrimmekin vertaisarvioinnin toteuttamisessa ja sen tulosten esittämisessä.

Olemme tässä yhteydessä tutkineet myös epäilyjä häkkisänkyjen käyttämisestä Romaniassa. Voin vakuuttaa, että näiden 15 vuoden aikana, kun komissio on seurannut tilannetta, yhtäkään epäilyä häkkisänkyjen käytöstä Romaniassa ei ole onnistuttu todistamaan. Komissio seuraa tilannetta edelleen pitäessään säännöllisesti yhteyttä eri kansalaisjärjestöihin.

  Panagiotis Beglitis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä ja todeta, että olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Romaniaa on autettava parantamaan lasten oloja ja lastensuojelua sekä terveydenhoitoa.

Haluan kysyä komission jäseneltä, voiko komissio kanavoida kumppanuushankkeiden yhteydessä enemmän yhteisön varoja terveydenhuollon parantamiseen, lasten suojelemiseen ja psykiatristen sairaalojen toiminnan parantamiseen. Haluan kysyä myös, voisiko Euroopan komissio tehdä yhteistyötä Maailman terveysjärjestön ja muiden terveysalan järjestöjen kanssa Romanian tilanteen parantamiseksi.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Komissiolla ja Romanialla on yhteisiä kumppanuusrakenteita useilla aloilla, jotka liittyvät Romanian julkishallinnon uudistamiseen. Kokemuksemme mukaan kumppanuustoiminta on ollut tietämyksen lisäämisen kannalta yksi tehokkaimmista järjestelmistä toimittaessa Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden eli niin sanottujen uusien jäsenvaltioiden sekä tulevan jäsenvaltion Romanian kanssa.

Aiomme pohtia kumppanuusjärjestelmien toteuttamista tälläkin alalla yhä useammin. Ne ovat erittäin hyödyllisiä, ja niitä tuetaan Phare-puiteohjelmasta. Kumppanuutta on tutkittava tarkemmin, jotta saadaan selville, mitä käytännön järjestelyjä voidaan toteuttaa.

  John Bowis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, jos ette todellakaan ole saanut näyttöä häkkisänkyjen käytöstä Romaniassa, pyydän teitä tutustumaan Lontoon Sunday Times -lehden tuoreeseen etusivun artikkeliin sekä Mental Disability Advocacy Centren julkaisemiin perusteltuihin tapauksiin. Toivon teidän sanovan Romanialle ja muillekin tähän raakaan toimintaan syyllistyneille maille, ettei lapsia, muistihäiriöisiä vanhuksia ja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä voida pitää häkkisängyissä missään sivistyneessä valtiossa eikä varsinkaan EU:n jäsenvaltiossa.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Olen jo vastannut tähän kysymykseen komission toteuttaman tarkan arvion perusteella. Kuten sanoin, emme ole koskaan saaneet näyttöä häkkisänkyjen käyttämisestä Romaniassa, mutta jos teillä on hallussanne konkreettista näyttöä asiasta, tutustun siihen mielelläni ja pyydän yksikköni henkilöstöä tutkimaan asiaa uudelleen. Voimme sitten tarvittaessa ottaa asian esille Romanian kanssa.

  Puhemies. Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.50 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies OUZKÝ