Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 14. maaliskuuta 2006 - Strasbourg

20. Vuoden 2007 talousarviomenettelyn suuntaviivat (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Louis Grechin laatima budjettivaliokunnan mietintö (A6-0058/2006) vuoden 2007 talousarviomenettelyn suuntaviivoista pääluokkia II, IV, V, VI, VII, VIII(A) ja VIII(B) varten sekä alustavasta ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista (Pääluokka I)

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

Pääluokka II – Neuvosto

Pääluokka IV – Tuomioistuin

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Pääluokka VII – Alueiden komitea

Pääluokka VIII(A) – Oikeusasiamies

Pääluokka VIII(B) – Euroopan tietosuojavaltuutettu (2006/2021 (BUD)).

  Louis Grech (PSE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi esittelemässäni mietinnössä luonnostellaan vuoden 2007 talousarviomenettelyn pääasialliset suuntaviivat muita toimielimiä varten. Valtaosa mietinnöstäni on kuitenkin omistettu parlamentin talousarviolle.

Mietinnössä painotetaan pääosin tarvetta vahvistaa se, mitä viime vuosina on tähän mennessä onnistuttu saavuttamaan. Vuodelle 2007 ei ole suunnitteilla merkittäviä hankkeita, joten meille jäänee riittävästi aikaa perusteellisen tilannearvion tekemiseen sekä mahdollisuus tutkia ja arvioida kriittisesti ja puolueettomasti sitä, mitä tulevina vuosina on tehtävä.

Talousarviorajoitteiden osalta meidän on sovellettava budjettikuria kaikkeen meneillään olevaan toimintaan niin, että varmistetaan veronmaksajien varoista saatava lisäarvo. Haluan teroittaa toimintoperusteisen talousarviomenettelyn tärkeyttä, sillä sen tuloksena meille saataneen entistä järkevämmät ja analyyttisemmat ennakkoarviot. Lisäksi määrärahojen olisi liityttävä tiettyihin toimiin. Näin vältettäisiin määrärahojen peruutukset vuoden lopussa.

Toimielinten on perustettava ennakkoarvionsa tarkasti määriteltyihin tarpeisiin välttäen toimintojen päällekkäisyyttä, keskittyen avaintoimintoihin ja karsien väärinkäytöksiä ja pullonkauloja. Tältä osin toimielimiä kehotetaan hyödyntämään resurssejaan entistä paremmin, mikä johtaa toimielinten välisen yhteistyön kasvuun. Tämän uskotaan puolestaan edistävän tehokkuutta ja toivottavasti myös säästöjä. On kohtuullista olettaa, että toimielimet voisivat jakaa osan hallinnollisista tehtävistään niiden riippumattomuuden kärsimättä. Näin saataisiin aikaan mittakaavasäästöjä ja tehostettaisiin yksikköjen toimivuutta.

Toinen mietinnön keskeinen seikka liittyy tiedotuspolitiikkaan, joka vastaa parlamentin tavoitetta lähentää Euroopan unionia ja sen toimielimiä EU:n kansalaisiin. Tehokkaan ja vahvan tiedotusstrategian toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää kansalaisten käsityksen parantamiseksi Euroopan unionista. Tästäkin huolimatta väitän edelleen, että jokaisessa tiedotushankkeessa olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota poliittisten ryhmien osallistumisen ja yhteistyön laajuuteen, mielipiteiden moninaisuuteen, hankkeen sisällön arvoon ja kustannusrakenteeseen. Jokaisen hankkeen onnistumistahan mitataan loppujen lopuksi sen myönteisellä vaikutuksella EU:n kansalaisiin.

Henkilöstöstä on muistettava, että viimeisten kolmen vuoden aikana on otettu palvelukseen poikkeuksellisen paljon väkeä ja että Streamline-ohjelmisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden loppuun mennessä. Tämän perusteella lienee perusteltua olettaa, ettei vuonna 2007 laajentumista ja hyvin rajallista asiantuntijahenkilöstön rekrytointia lukuun ottamatta oteta uusia työntekijöitä, mikä merkinnee todellisia säästöjä tulevaisuudessa.

Käsittelen mietinnössäni myös muutamia muita vuotta 2007 koskevia tärkeitä seikkoja, jotka koskevat pääasiassa rakennuspolitiikkaa, laajentumista, parlamentin jäsenten avustamista, jäsenten avustajien ohjesääntöä sekä koulutusta. Ajan rajallisuuden vuoksi en valitettavasti ehdi käsitellä kaikkia näitä aiheita yksityiskohtaisesti.

On valitettavaa, että tämä talousarviomenettely käynnistyy epävarmuuden vallitessa, koska uutta toimielinten välistä sopimusta ei ole. Meidän tulisi ymmärrettävästi pyrkiä kaikin tavoin sopimukseen rahoitusnäkymistä – mutta ei mihin hintaan hyvänsä. Me emme voi emmekä saa toistella pelkkiä yleviä sanoja, kuten "kasvu", "työllisyys", "tutkimus", "sosiaalinen yhteisvastuu" ja "laajentuminen", ellemme samaan aikaan järjestä varoja tai joustoja niiden toteuttamiseksi. Toisin sanoen meidän on siirryttävä sanoista tekoihin, jos todella tarkoitamme, mitä sanomme.

Lisäksi näissä olosuhteissa olisi ainakin tässä vaiheessa suotavaa toimia olettaen, että säilytämme itse määrittelemämme 20 prosentin enimmäismäärän otsakkeen 5 menoissa. Tiedämme yhtä kaikki, ettei tämä itse määrittelemämme enimmäismäärä ole kiveen kirjoitettu pysyvä sääntö. Meidän ei pidä tulevaisuudessa epäröidä tämän sopimuksen kyseenalaistamista ja tarkistamista, jos uskomme aidosti, että se on järkevää rahoituksen ja talousarvion kannalta.

Tähän loppuun totean, että uskon vakaasti tässä mietinnössä mainittujen suuntaviivojen – mikäli ne siis hyväksytään – parantavan Euroopan unionin toimielinten tehokkuutta, laadukkuutta, suorituskykyä ja avoimuutta ja tarjoavan entistä enemmän lisäarvoa Euroopan unionin kansalaisille ja toivottavasti myös toimielinten uskottavuudelle.

  Ville Itälä, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijä Grechiä hyvästä ehdotuksesta ja miellyttävästä yhteistyöstä, jota on voitu tehdä mietintöä käsiteltäessä. Arvoisa puhemies, parlamentin talousarviota on hoidettava tehokkaasti, vastuullisesti ja uskottavasti. Tämä edellyttää muutamia asioita.

Ensinnäkin meidän on lakattava puhumasta jokavuotisesta 20 prosentin lisäyksestä tai enimmäismäärästä. Meidän on syytä puhua ja toteuttaa vain sellaista talousarviota, joka perustuu todellisiin tarpeisiin. Meidän on aina mietittävä vastuuta veronmaksajille. Tämä luo uskottavuutta, jota parlamentilta odotetaan. Tästä tärkeä esimerkki on tiedottamispolitiikka. Meidän ei tule luoda suurisuuntaisia hankkeita, kuten omia televisiokanavia, vaan huolehtia aina siitä, että poliittiset ryhmät ovat voimakkaasti mukana kaikessa parlamentin tiedottamisessa. Meidän täytyy myös suunnitella kaikki tiedottaminen hyvin etukäteen, jotta tiedämme, mitkä ovat hankkeiden kustannukset ja henkilöstötarpeet. Paras esimerkki tiedotuksesta ovat vierailuryhmät, ja nyt meidän tuleekin kiirehtiä, jotta ne viisi miljoonaa euroa, joista viime vuonna päätettiin, saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Haluan vielä ottaa esiin yhden muutosehdotuksen, joka liittyy parlamentin lastentarhaan. Tämä ei ehkä kuulosta poliittisesti kovin tärkeältä asialta, mutta parlamentin työantajan aseman kannalta on erittäin tärkeää, miten me kohtelemme työntekijöitä, joilla on lapsia. Tämä on erityisesti tasa-arvokysymys, ja me emme voi rangaista yksinhuoltajia ja naisia, joilla on lapsia ja jotka haluavat työskennellä parlamentissa. Sen vuoksi tarha on säilytettävä mahdollisimman lähellä parlamenttia ja julkisia kulkuneuvoja. Nyt tehty ehdotus Eastman-tarhan lopettamisesta on tietysti järkyttävä, ja toivon, että tähän muutosehdotukseen voidaan suostua.

  Neena Gill, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin tahdon kiittää kollega Grechiä rankasta työstä ja erinomaisesta mietinnöstä, jonka hän on laatinut vuoden 2007 talousarviomenettelyn suuntaviivoista.

Toivon tosiaan, että toimielimet pystyvät, kuten mietinnössä esitetään, ilmoittamaan budjettikurin mukaiset realistiset rahoitustarpeet nykyisen tiukan rahoitustilanteen vallitessa. Olen esittelijän tavoin vakuuttunut siitä, että kaikissa toimielimissä voidaan tehdä työtä kustannustehokkaammin laadusta tinkimättä. Kehotankin kaikkia vastuutahoja – eli kaikkia meitä ja kaikkien toimielinten kaikkia jäseniä – pitämään tämän mielessä ja muuttamaan työskentelytapojamme vastaavasti.

Haluaisin ottaa mietinnöstä esiin eräitä muita seikkoja, jotka katson erityisen tärkeiksi. Täällä on viitattu tiedottamiseen ja viestintään. Kiitän sitä, että painopiste on tuloksissa eikä pelkästään kustannuksissa. Kalliit ratkaisut eivät aina ole tehokkaimpia. Kuten esittelijä ehdottaa, meidän ei pidä pelätä sellaisten välineiden tai strategioiden käytön lopettamista, joilla ei päästä haluttuihin tuloksiin. Tämä tarkoittaa säännöllistä seurantaa sekä selkeää ja asianmukaista vastuunjakoa.

Täällä on viitattu tiedottamisen välineisiin. Yksi selvitetyistä ajatuksista on Internet-TV. Kannatan vankasti tätä ajatusta. Hyvin monet nuoret saavat nykyisin valtaosan tiedostaan Internetistä. Oikein hallittuna ja käytettynä siitä voisi kehittyä uusi keino pitää yhteyttä kansalaisiin ja edistää omia tavoitteitamme. Meidän on löydettävä entistä parempia keinoja, mutta asia on käsiteltävä oikein. Puollan erittäin vahvasti Internet-TV:n perustamista, jotta näemme, miten kaikki toimielimet pystyvät toimimaan yhdessä tietojen välittämiseksi yhteiskunnan eri jäsenille.

  Kyösti Virrankoski, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Luis Grech on laatinut hyvän mietinnön muiden pääluokkien kuin komission talousarvion ensi vuoden suuntaviivoista, siitä parhaat kiitokset.

Ensi vuoden talousarviota leimaa vielä uuden toimintoperusteisen kirjanpitojärjestelmän vakiinnuttaminen kaikissa toimielimissä. Aivan kuten esittelijä vaatii, olisi tärkeää, että kaikissa toimielimissä olisi vielä käytössä sama budjettinimikkeistö, jolloin sekä parlamentin jäsenillä että muilla asiasta kiinnostuneilla olisi paremmat mahdollisuudet seurata talousarvion toteutumista. Tärkeää olisi saada vertailukelpoista tietoa eri toimintojen kustannuksista ja tuloksista.

Ensi vuoden talousarviota leimaa odotettavissa oleva laajentuminen. Romania ja Bulgaria liittyvät jäseniksi hyvin todennäköisesti ensi vuonna. Tästä seuraa erityisvaatimuksia, jotka on otettava huomioon. On painotettava kielipalvelun järjestämistä ja henkilöstön palkkaamista. Näin varmistetaan sujuva siirtymävaihe.

Esittelijä kiinnittää aivan oikein huomiota siihen, että parlamentin talousarvion tulisi pysyä alle 20 prosentissa kaikista EU:n hallintomenoista. Tämä osoittaa parlamentin hallinnon kurinalaisuutta.

Arvoisa puhemies, ensi vuoden talousarviossa on tarkoitus kiinnittää erittäin suurta huomiota tiedotustoimintaan. Tämä on sinänsä varsin hyvä asia. On kuitenkin vaadittava, että tiedotustoiminta pysyy asiallisena ja tarkoituksenmukaisena. Liian kalliisiin ratkaisuihin ei ole varaa, varsinkaan, jos niistä ei ole vastaavaa hyötyä.

Vierailijoiden ja vierailuryhmien palveluihin on syytä kiinnittää huomiota. Vaikka nykyisissä esittelyolosuhteissa on tapahtunut parannuksia, toivomisen varaa on. Vierailijoiden kokoontumishuoneita on liian vähän ja jonottaminen liiallista. Olisi hyvä, jos parlamentin tiloissa voitaisiin käyttää nykyistä enemmän myös parlamentin ulkopuolisia EU:n toimielinten asiantuntijoita, jolloin vierailijoille voitaisiin tarjota nykyistä monipuolisempi kuva. Vierailuryhmien todelliset kustannukset olisi saatava paremmin katetuksi. Tärkeämpää kuin vierailijoiden lukumäärän lisääminen olisi nykyisten vierailijoiden matkakustannusten korvaaminen entistä kattavammin.

Talousarvion jatkokäsittelyn osalta toivoisimme, että ensi vuoden määrärahat esitettäisiin heti alustavassa talousarvioesityksessä. Valitettavan usein talousarviota koskevia vaatimuksia on ollut tapana lisätä varsinaisen käsittelyn aikana pitkin syksyä, mitä on pidettävä epäasiallisena. Näiden huomautusten saattelemana haluan tukea valmistelijan esitystä.

  Lars Wohlin, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aion puhua alueiden komiteasta ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta.

(SV) Kumpikin näistä komiteoista on jo tehtävänsä tehnyt. Niiden arvo EU:lle ei ole oikeassa suhteessa niistä nykyisen yhdentymisen myötä aiheutuviin kustannuksiin nähden. Komiteoiden perustamisen alkuperäisenä ajatuksena oli lisätä EU:n demokraattista legitimiteettiä. Euroopan parlamentti on kuitenkin ottanut suuressa määrin hoitaakseen tämän tehtävän. Jäljelle on näin jäänyt alueiden komitea, jonka vastuuvapauden valtaosa budjettivaliokunnan jäsenistä kyseenalaistaa.

Olemme niin ikään nähneet sekä ammattiliittojen että työnantajajärjestöjen käyvän menestyksekkäitä kampanjoita talous- ja sosiaalikomitean ulkopuolella. Kukaan ei kyseenalaista sitä, että nämä osapuolet ovat nyt täysin vakiintuneet ja saavat äänensä kuuluviin ilman EU:n rahoittamaa toimielintä.

Meidän olisi EU:ssa pyydettävä aloitteita suoraan asianomaisilta osapuolilta. Näin tarjoutuisi vielä hyödyntämättömiä säästömahdollisuuksia. Lisäksi olisi hyödyllistä saada vastineita sellaisilta järjestöiltä ja osapuolilta, jotka eivät välttämättä ole täysin riippuvaisia EU:n talousarviosta. Näin ollen katson, että vuoden 2007 talousarvion määrärahoja olisi huomattavasti supistettava.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, parlamentaarisessa demokratiassa kansanedustajat pystyvät toimimaan ja heidän tulee, pitäisi ja he voivat toimia esimerkkinä. Monet meistä joutuvat nyt vaatimaan omien maidensa kansalaisilta uhrauksia. Tämä voi toimia demokratian hengessä vain silloin, kun mekin teemme uhrauksia. Pienentämällä parlamentin talousarviota 1,2 miljardista tai 1,3 miljardista eurosta 1 miljardiin euroon meistä tulee uskottavia.

Muutamana ehdotuksena mainitsen, että niiden jäsenten, jotka ovat luvanneet laskuttaa vastedes ainoastaan tosiasiassa maksamansa matkakustannukset, olisi maksettava ylijäämä takaisin. Vuonna 2004 pelkästään 37 jäsentä sai aikaan uskomattomat 234 000 euroa. Tiedämme, että 26 miljoonaa euroa menee hukkaan tulkkauspalvelujen epäasianmukaisen käytön vuoksi. Monet turhat hiljaiset minuutit täällä maksavat taas miljoonia, ja niin edelleen. Vuodessa on käytetty 100 miljoonaa euroa siihen tai tähän, ja me pyrimme jälkikäteen löytämään näille summille jotain vastinetta. Lopetetaan tällainen. Ei olisi lainkaan vaikeaa säästää 300 miljoonaa euroa. Näin säästäisimme itsemme kansainvälisen lehdistön kielteisiltä otsikoilta ja saisimme aikaan myönteisiä otsikoita. Sanon tämän Euroopan unionin kannattajana. Saatte taas huomisaamuna lukea mielestänne pöyristyttävää tekstiä. Pöyristyttävää on kuitenkin sen sijaan se, mitä täällä tapahtuu. Valitettavasti Euroopan unioni ei voi edistyä, ennen kuin säästöjä saadaan aikaan juuri täällä, huipulla, vihdoin ja viimein.

  Salvador Garriga Polledo (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan viitata siihen, mitä oma ryhmäni pitää parlamentin talousarvion innoituksena, eli parlamentin työn tehokkuuden maksimointiin kustannukset minimoiden.

Kun laadimme Euroopan parlamentin talousarviota, meidän olisi vastattava seuraavanlaisiin kysymyksiin: Tarjoammeko jäsenille heidän tarvitsemansa välineet tehtävien hoitamista varten? Onko Euroopan parlamentin jäsenillä mahdollisuus käyttää tulkkausta kaikilla kielillä, käännättää asiakirjat nopeasti ja saada asianmukaista oikeudellista ja teknistä apua? Onko jäsenillä hyvä tietokonejärjestelmä ja riittävästi avustavaa henkilöstöä? Saavatko jäsenet ulkoisesti arvioiden asianmukaisia tietoja? Osallistuvatko poliittiset ryhmät näiden tietojen laadintaan ja valvontaan? Tarvitsevatko Euroopan parlamentin jäsenet uusia tietojärjestelmiä vai tarvitseeko heidän hyödyntää paremmin nykyisiä?

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on esittänyt erityisiä tarkistuksia vastauksena näihin kysymyksiin.

Meidän olisi lisäksi ajateltava kustannusten minimointia. Onko 20 prosentin enimmäismäärän saavuttaminen tarpeen? Eikö olisi parempi, että parlamenttikin osoittaisi, että tiukkuus ja säästöt ovat toiminnan perusperiaatteita?

Toivon, että vuosi 2007 seuraa vuoden 2006 suuntausta ja ettemme missään nimessä palaa yleiseen tuhlaukseen.

  Brigitte Douay (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollega Grechiä selkeästä ja periksiantamattomasta mietinnöstä, joka on sekä kattava että käytännönläheinen. Omaa toimielintämme – kollega Grechin sanoin ainoana demokraattisesti valittuna EU:n kansalaisia edustavana elimenä – koskevat kohdat saivat täyden huomioni, erityisesti parlamenttiin tehtäviä vierailuja koskevilta osin.

Jokin aika sitten käydyt keskustelut perustuslakisopimuksesta ja oman maani kansanäänestyksen tuloksesta, jota henkilökohtaisesti pahoittelen, tuovat esiin sen, että luvattoman monet kansalaisemme eivät ole selvillä Euroopan unionin merkityksestä ja tärkeydestä heidän jokapäiväisen elämänsä kannalta. Pelot ja ennakkoluulot käsitetään usein tiedoksi. Lyhyestä kokemuksestani uutena Euroopan parlamentin jäsenenä olen oppinut, että aina kun minulla on ollut tilaisuus vastaanottaa vierailijoita Brysselissä tai Strasbourgissa, he ovat palanneet kotiinsa iästään, alkuperästään tai sosiaalis-ammatillisesta taustastaan huolimatta toivoakseni vakuuttuneina Euroopan unionin arvosta, joka tapauksessa paremmin tiedoin ja varmasti ainakin siitä kiinnostuneina.

Yhden tunnetun markkinointialan säännön mukaan tyytymätön asiakas kertoo 11 henkilölle ja tyytyväinen asiakas vain neljälle. Meidän on siis lisättävä tyytyväisten kansalaisten määrää, koska heillä on muita paremmat tiedot ja he ovat muita paremmassa asemassa levittääkseen eurooppalaista ajatusta kansojemme keskuuteen. Tätä varten meidän on kuitenkin toimittava Grechin mietinnön pohjalta ja saatava parlamenttiin enemmän vierailijoita kutakin jäsentä kohden. Kannatan kollega Grechin toivomusta. Euroopan parlamentin Ranskan-tiedotustoimisto järjesti valitsijapiirissäni äskettäin kiehtovan eurooppalaisen foorumin aiheesta "Vuoropuhelua Euroopassa Euroopan unionin ja kansalaisten lähentämiseksi". Monet osanottajat valittivat, ettei parlamenttiin kustanneta enemmän vierailuja. Tämä on todellinen pyyntö.

Haluan vielä mainita yhden seikan: vierailijoiden vastaanotossa ja oman työmme järjestämisessä avustajillamme on mittaamattoman arvokas tehtävä. He jakavat meidän, valittujen edustajien, elämän ja tarjoavat älynsä ja aikansa meidän käyttöömme. Heidän keskuudessaan vallitsee kuitenkin suuria eroja, ja heidän sosiaalinen asemansa on usein epävarma. Kuten kollega Grech mietinnössään tähdentää, he todellakin ansaitsevat vihdoin oikean ja tarkoituksenmukaisen ohjesäännön.

  Nathalie Griesbeck (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan puolestani aluksi ilmaista tukeni kollega Grechin työlle ja kiittää hänen erittäin laadukasta mietintöään.

Kun otetaan huomion nykytilanne ja ongelmat, joita olemme kohdanneet neuvoston kanssa vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiä koskevissa neuvotteluissa, tässä mietinnössä arvioidaan juuri oikeaan aikaan Euroopan unionin pääasiallisten toimielinten eli parlamentin, neuvoston, tuomioistuimen ja niin edelleen rahoitukseen vuonna 2007 käytettäviä varoja.

Haluan antaa tukeni tänä iltana niille pyynnöille, jotka koskevat hyvän hallintotavan ja lisäarvon tuottamisen periaatteita. Haluaisin meidän kuitenkin laajentavan nämä periaatteet koskemaan kaikkia toimielimiä ja tietysti myös yksittäisiä EU:n virastoja.

Meidän on pyrittävä entistä voimallisemmin optimoimaan työvälineemme ja hallitsemaan tietovälineitämme, tietojensiirron kustannuksia ja myös henkilöstöpolitiikkaamme.

Haluan vuorostani korostaa viestintäpolitiikkaamme: kansalaisten on saatava sen avulla oikeasti paitsi tietoa, josta äsken puhuttiin, myös käsitys kaikista Euroopan unionin puolista. Kansalaisten on voitava siis ymmärtää aidosti päätökset, joita me heidän puolestaan teemme, ja sen lisäksi pystyttävä omaksumaan tämä yhteiskuntamalli, jota me rakennamme heille ja toivottavasti myös heidän kanssaan.

Tätä varten meidän on tehostettava viestintätoimintaamme ja kohdennettava varoja sen mukaan, mitä nykyaikaisen, tehokkaan, valistavan ja lyhyesti sanottuna meidän aikaamme sopivan viestintäpolitiikan toteuttaminen vaatii, käyttämällä ainakin Internet-TV:n kaltaisia välineitä.

Samalla tavoin minun on tähdennettävä vierailijoiden ja lehdistön vastaanoton kohentamista niissä lukuisissa rakennuksissa, joissa täysitunto kokoontuu. Tulevaa laajentumista ajatellen on selvää, ettei meillä ole riittäviä perusrakenteita. Olen itse saanut varsin usein vastaanottaa valtuuskuntia parlamenttirakennuksen käytävillä.

  Jeffrey Titford (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisena vastustan voimakkaasti budjettiratkaisua, jonka Tony Blair väittää neuvotelleensa joulukuussa. Käytän siitä mieluummin nimitystä "suuri luovutus". Sekkivihon esille kaivaminen ja hinnan tiedusteleminen ei vastaa minun käsitystäni neuvottelemisesta. Sitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan nettomaksuosuuden sallitaan nousta keskimääräisestä 3 miljardin punnan summasta yli 6 miljardin punnan vuotuiseen summaan vuodesta 2007 alkaen, on täysin mahdotonta hyväksyä. Näin hukataan Margaret Thatcherin suurella vaivalla hankkima alennus. Siksi vastustin talousarvion hyväksymistä, kun siitä äänestettiin täällä parlamentissa, mutta oletan omien syideni poikenneen ainakin jossain määrin niistä syistä, joiden vuoksi useimmat tämän toimielimen jäsenet äänestivät sitä vastaan.

Mikään maani merkittävä poliittinen puolue ei ole omaa puoluettani lukuun ottamatta valmis kampanjoimaan rehellisesti ja avoimesti Euroopan unionia koskevista asioista vaalien alla. Olohuoneessa on edelleen se sama virtahepo, josta kukaan ei suostu puhumaan. Näiden henkilöiden kätyrinä toimiva media haluaa ehdottomasti osallistua toimintaan, joka on käytännössä pelkkää hämäystä. Pääministeri Blair ja hänen hallituksensa luulivat olevansa hyvinkin nerokkaita vältellessään todellista keskustelua EU:sta viime parlamenttivaaleissa. Asialla on silti myös kääntöpuolensa. Miten he voivat legitiimisti väittää, että heillä on oikeus antaa pois entistä enemmän veronmaksajien varoja, joista valtaosa käytetään tukemaan Itä-Euroopan maissa toteuttavia hankkeita, kun samaan aikaan kotimaamme perusrakenteet kärsivät varojen puutteesta?

Olen tarkastellut tässä mietinnössä esitettyjä suuntaviivoja, ja suurinta osaa niistä ylistetään luettelemalla muotisanoja, kuten "Euroopan sydän" ja "pelin tehostaminen". Minun mielestäni EU, jos se tosiaan on kiinnostunut pelin tehostamisesta, voisi aloittaa vaatimalla vähemmän rahaa enemmän sijaan. Sen pitäisi myös käynnistää laaja tutkimus siitä, millä keinoin se voi palauttaa valtuudet, jotka se on ominut demokraattisesti valituilta hallituksilta. No, tämä on minun toivelistani.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.