Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 15. maaliskuuta 2006 - Strasbourg

5. Äänestysselitykset

Miguélez Ramosin mietintö (A6-0035/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Mielestäni Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion välinen Mikronesian liittovaltion alueella harjoitettavaa kalastusta koskeva kumppanuussopimus on tehtävä neuvoston asetusehdotuksen mukaisesti.

Länsi-Tyynimeri on yksi maailman parhaimmista tonnikalan kalastusalueista, ja tieteelliset tutkimukset osoittavat kalakantojen nykytilan olevan sellaisen, että kalastusta voidaan laajentaa kolmansiin maihin.

Sopimus on edullinen molemmille osapuolille, ja sillä taataan kestävä kalastuspolitiikka Mikronesian liittovaltiossa

Vaikka tuenkin tätä kalastussopimusta, kiinnitän huomiota pitkäsiima-alusten liian suuriin lisenssimaksuihin, jotka aiheuttavat kohtuuttoman taakan joillekin laivanvarustajille.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Suhtaudumme äärimmäisen kriittisesti EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiin vahingollisiin kalastussopimuksiin ja pahoittelemme näin ollen sitä, että EU on päättänyt tehdä kalastussopimuksia uusien maiden kanssa.

Useissa mietinnöissä on tuotu esiin ne haitalliset seuraukset, joita tällaisilla sopimuksilla on sopimusosapuolina olevien maiden rannikkoyhteisöille. Sopimukset johtavat liikakalastukseen, joka vahingoittaa paikallisia yhteisöjä. Sekä komissio että Euroopan parlamentin ylivoimainen enemmistö päättivät kuitenkin yhtäpitävästi jättää tämän kritiikin huomiotta. Erään parlamentin lausunnon mukaan kyseessä olevalla kalastussopimuksella saattaa lisäksi olla haitallisia ympäristövaikutuksia.

Samaan aikaan kun EU kehottaa lisäämään tukitoimia, ihmisten verorahoja käytetään kehitystä haittaavien kalastussopimusten rahoittamiseen. Tämä toimintatapa ei ole sen paremmin johdonmukainen kuin uskottavakaan.

Mielestämme kalastussopimukset on vähitellen poistettava käytöstä, ja lopullisena tavoitteena on oltava niiden kumoaminen. Niiden EU:n jäsenvaltioiden, joiden alukset liikennöivät kolmansien maiden vesillä, pitäisi vastata sopimusten kustannuksista. Samojen jäsenvaltioiden on sitten ratkaistava itse, rahoittavatko ne puolestaan nämä menot perimällä maksuja omilta kalastusaluksiltaan.

Braghetton mietintö (A6-0037/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen on osoittanut, että on olennaisen tärkeää saattaa ajan tasalle 20 päivänä joulukuuta 1993 annettu asetus (EY) N:o 3690/93. Kalastusaluksia koskevat tiedot on mukautettava uusiin kalakantojen säilyttämisen hallinnointia koskeviin sääntöihin, jotta varmistetaan keskeisen "pyyntiponnistuksen hallinnoinnin" periaatteen noudattaminen.

Ehdotetut tarkistukset, kuten yhteisön kalastuslaivastorekisterinumeron käyttöönotto ja aluksen käyttämien kalastusmenetelmien porrastaminen ovat tärkeitä näkökohtia, jotka eivät sisälly alkuperäiseen asetukseen.

Komission ehdotus ja esittelijän mietinnössään ehdottamat tarkistukset ansaitsevat tukeni.

Hazanin mietintö (A6-0049/2006)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Maltilliset ovat päättäneet äänestää nykyisen mietinnön puolesta, mutta pahoittelevat sitä, ettei perusoikeuksia ole riittävästi korostettu EU:n tasolla ja katsovat, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö on ulotettava koskemaan yksilöiden perusoikeuksia myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. (SV) Jäsen Hazanin eurooppalaista pidätysmääräystä koskevasta arvioinnista laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön ansiosta voimme edelleen lisätä kansalaisten oikeusvarmuutta. Mietinnössä viitataan aikaansaatuihin parannuksiin. Korostan kuitenkin mietinnössä mainittuja ongelmia, jotka edelleen estävät oikeusvarmuuden takaamisen.

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella pidätetyille ihmisille on tavattoman tärkeää taata oikeusapua sekä käännös- ja tulkkausapua. Kunkin jäsenvaltion on ratkaistava tämä merkittävä ongelma, joka nykyisin on syynä ihmisoikeusloukkauksiin.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tämä mietintö osoittaa, että toimia selvästikin toteutetaan yhteistyön lisäämiseksi rikosoikeuden alalla. Neuvostoa kehotetaan estämään jäsenvaltioita ottamasta uudelleen käyttöön kaksoisrangaistavuuden järjestelmällistä valvontaa sekä sisällyttämään eurooppalainen pidätysmääräys ensimmäiseen pilariin.

Mietinnössä tuodaan esiin pidätysmääräyksen täytäntöönpanoon liittyviä merkittäviä ongelmia. Jäsenvaltiot ovat selvästi osoittaneet haluavansa säilyttää osittain perinteisen luovuttamisjärjestelmän.

Jotkut maat ovat kieltäytyneet panemasta pidätysmääräystä toimeen omia kansalaisiaan vastaan ja ilmoittaneet perusteeksi syrjinnän tai perusoikeuksien loukkaamisen. Toiset maat ovat säilyttäneet tai ottaneet uudelleen käyttöön kaksoisrangaistavuuden valvonnan.

Junilistanin näkemyksen mukaan nämä ovat selviä merkkejä siitä, että jäsenvaltiot aikovat turvata itsemääräämisoikeutensa rikosoikeuden alalla. Harvat yksilöitä vastaan toteutettavissa olevat toimet ovat seurauksiltaan niin kauaskantoisia kuin oikeudenkäynti tai vaatimus rangaistuksen suorittamisesta. Siksi oikeusvarmuus on asetettava etusijalle siihen selkeyteen ja tehokkuuteen nähden, jotka eurooppalaisella pidätysmääräyksellä mietinnön mukaan saadaan aikaan.

Junilistan torjuu enemmän ylikansallistamisen ja katsoo, että tämä asia kuuluu yksittäisille kansakunnille. Niinpä olemme päättäneet äänestää mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kuten vuonna 2001 korostimme, komissio esitti terrorismin torjumisen varjolla ehdotuksia, joissa puollettiin oikeuden keskeisten näkökohtien ylikansallistamista ja sivuutettiin samalla jäsenvaltioiden välinen välttämätön yhteistyö ja nykyiset oikeudelliset välineet, kuten luovuttamismenettely. Näin hyökättiin itse asiassa jäsenvaltioiden suvereniteettia vastaan sekä sitä velvoitetta vastaan, jonka kansalaisten oikeuksien turvaaminen niille asettaa.

Totesimme tuolloin, että eurooppalainen pidätysmääräys, jonka tavoitteena on muun muassa poistaa – tosin vain osittain – kaksoisrangaistavuuden periaate, olisi kuin Troijan hevonen, jonka kautta etenisimme yhä pidemmälle kohti ylikansallistamista.

Käsiteltävä mietintö osoittaa kritiikkimme paikkansapitävyyden. Mietinnössä pidetään oikeudellista suvereniteettia esteenä ja viitataan siihen, että poliittinen valta "puuttuu" nykyisin luovutusprosessiin vieläpä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvistä syistä.

On merkille pantavaa, että Saksan perustuslakituomioistuin on päättänyt hylätä lainsäädännön, jolla saatetaan eurooppalainen pidätysmääräys osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja että kyseisen päätöksen perusteella useat jäsenvaltiot ovat alkaneet soveltaa jälleen luovuttamismenettelyjä. Esittelijä arvostelee näitä ratkaisuja ja kannattaa EU:n perustamissopimuksen 42 artiklassa mainitun siirtymäväylälausekkeen (passerelle-clause) käyttöönottoa ja siten eurooppalaisen pidätysmääräyksen sisällyttämistä ensimmäiseen pilariin.

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) EU:n maahanmuuttopolitiikan tavoin eurooppalainen pidätysmääräys on erittäin vaarallinen ja vaikuttaa monin tavoin meihin kaikkiin. Itse asiassa se koskee yhtä lailla sekä vakavia että lievempiä rikkomuksia (terrorismi, varkaus, tahallinen vahingonteko, loukkaava käytös kokouksissa, rasistisiksi ja muukalaisvastaisiksi katsottavat huomautukset ja niin edelleen), ja kaikissa tapauksissa ihmisten oikeuksilla on heikompi suoja kuin aiemmassa luovuttamismenettelyssä, joka puolestaan antoi poliittisille päättäjille mahdollisuuden joko suostua henkilön luovuttamiseen tai kieltäytyä siitä. Pidätysmääräyksestä on nykyisin tullut yksinomaan oikeudellinen menettely, mikä johtuu toisaalta hallinnollisen ja poliittisen vaiheen poistamisesta ja toisaalta hallintotuomioistuinten harjoittamasta valvonnasta.

Pidätysmääräys on hätäinen reaktio syyskuun 11. päivän iskuihin, ja EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat epäröimättä luopuneet yleisestä yksilönvapaudesta ja puolustautumisoikeudesta pikemminkin suojellakseen julkisuuskuvaansa kuin toimiakseen järkevästi ja vastuuntuntoisesti.

Eurooppalainen pidätysmääräys, josta piti eurokraattien ihanteiden mukaisesti tulla yksilön perusoikeuksien suojelun väline, osoittaa tänään todellisen luonteensa: se on totalitaarinen tukahduttamisväline, joka voi olla vaaraksi itse kullekin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jonka tarkoituksena on arvioida eurooppalaista pidätysmääräystä, sen tehokkuutta ja sen hyväksymisen jälkeen ilmenneitä ongelmia. Eurooppalainen pidätysmääräys lujittaa hyvin innovatiivisella tavalla oikeudellista yhteistyötä ja molemminpuolista luottamusta sekä parantaa jäsenvaltioiden kykyä torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia.

Olen samaa mieltä suosituksesta, jonka mukaan Euroopan parlamentin on osallistuttava aktiivisemmin eurooppalaisen pidätysmääräyksen arviointiin ja jonka mukaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen yhteydessä on noudatettava perusoikeuksia sen varmistamiseksi, etteivät EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset joudu millään tavoin syrjityiksi.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Eurooppalainen pidätysmääräys on jälleen yksi lenkki niiden toimenpiteiden ketjussa, joilla täydennetään pääoman valtaa suojelevaa institutionaalista verkostoa yhdentyvän Euroopan "turvallisuuden ja oikeuden" alueella. Pidätysmääräyksen avulla voidaan luovuttaa jäsenvaltioiden kansalaisia, ja pohjimmiltaan sillä lakkautetaan kaksoisrangaistavuuden periaate ja poliittisten johtajien mahdollisuus päättää henkilön luovuttamisesta. Sillä myös kumotaan aiemmalla luovuttamista koskevalla lainsäädännöllä turvatut perusperiaatteet ja takeet yksilön oikeuksien suojelemisesta. Pidätysmääräyksellä kavennetaan kansallista suvereniteettia, sillä siinä kyseenalaistetaan kunkin jäsenvaltion oikeus soveltaa kansalaisiinsa rikosoikeudellista lainkäyttövaltaa ja puututaan samalla perustuslaissa turvattuihin yksilön perusoikeuksiin ja takeisiin.

Mietinnössä vaaditaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen muuttamista vieläkin taantumuksellisemmaksi ja ehdotetaan, että kaksoisrangaistavuuden lakkauttamista laajennetaan, että poliittisilta päättäjiltä poistetaan kaikki oikeudet puuttua henkilöiden luovuttamiseen kansallisen politiikan tai tarkoituksenmukaisuuden vuoksi ja että kaikki pidätysmääräyksen ja perusoikeuksien yhteensopivuutta koskeva oikeudellinen valvonta lakkautetaan.

Jälleen kerran Euroopan parlamentti käyttää "terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta" pakottavana tekosyynä luodakseen entistä vankemman perustan vielä yhdelle oikeuksia ja vapauksia rajoittavalle keinolle, jota voidaan käyttää ruohonjuuritason toimintaa vastaan ja kaikkia niitä vastaan, jotka vastustavat ja torjuvat imperialismia ja riistokapitalistista järjestelmää.

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. (DE) On täysin käsittämätöntä, että Hazanin mietintö, sellaisena kuin parlamentin laaja enemmistö sen tänään hyväksyi, herättää niin suurta intoa eurooppalaisen pidätysmääräyksen puolesta. Kaikkein vastenmielisintä mietinnössä on suositus, jonka mukaan pidätysmääräyksen täytäntöön panevaa tuomaria ei pidä velvoittaa valvomaan systemaattisesti määräyksen yhdenmukaisuutta perusoikeuksien kanssa. Mietinnössä pyritään muissakin suhteissa pääsemään eroon tuomarien harjoittamasta valvonnasta. Tämä päätös saa EU:n yhä uudestaan toimimaan vastoin perusoikeuksia. Jos päätöksiä – riippumatta siitä, ovatko ne tuomioistuinten tekemiä – on tunnustettava vastavuoroisesti ilman yhdenmukaisia normeja, perusoikeudet jäävät toteutumatta Euroopan unionissa. Todellisuudessa syytetyt ovat vaarassa ruhjoutua Euroopan unionissa sovellettavien täysin erilaisten rikosoikeudellisten järjestelmien rattaisiin.

Mietinnössä ei ole pienintäkään mainintaa siitä, että yksittäisten valtioiden – kuten Saksan – perustuslakituomioistuimet ovat torjuneet yritykset sisällyttää eurooppalainen pidätysmääräys niiden lainsäädäntöön, koska tällaiset yritykset ovat selvästi vastoin perustuslakia. Silti jäsenvaltioita kehotetaan viipymättä toteuttamaan "tarvittavat toimet perustuslaillisten tai lainsäädännöllisten esteiden välttämiseksi, jotta eurooppalaista pidätysmääräystä voidaan soveltaa jäsenvaltioiden kansalaisiin". Se merkitsee vain ja ainoastaan sitä, että Saksan lainsäätäjiä kehotetaan rikkomaan omaa perustuslakiaan, jotta eurooppalainen pidätysmääräys voidaan panna toimeen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Myönteistä eurooppalaista pidätysmääräystä koskevassa arvioinnissa on se, että siinä käsitellään yhtä EU:n kaikkein tärkeimmistä oikeudellisen yhteistyön mekanismeista aikana, jolloin tällainen yhteistyö on sekä yhä välttämättömämpää että yhä vaikeampaa.

Perinteisesti kansalliset viranomaiset ovat jakaneet vastentahtoisesti turvallisuuteen liittyvää tietoa, ja niiden on ollut vaikea tehdä yhteistyötä oikeusasioissa. Eurooppalainen pidätysmääräys on vastoin tätä nimenomaista periaatetta, koska sen avulla yritetään velvoittaa yhteistyöhön, joka on ratkaisevan tärkeää sekä turvallisuuden lisäämisen – se on kaikkein tehokkain tapa estää rikollisia hyötymästä vapaan liikkuvuuden eduista – että suuremman oikeusvarmuuden kannalta, joka on samalla tavoin olennainen etu.

Näin ollen on valitettavaa, että jäsenvaltioita on muistutettava siitä, että niiden on toteutettava "tarvittavat toimet perustuslaillisten tai lainsäädännöllisten esteiden välttämiseksi, jotta eurooppalaista pidätysmääräystä voidaan soveltaa jäsenvaltioiden kansalaisiin". Mainitsemme myös hienoista ylpeyttä tuntien, että Portugali saattoi jäsenvaltioista ensimmäisenä kyseisen puitepäätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Gräßlen mietintö (A6-0057/2006)

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää varainhoitoasetuksen uudistamiseksi laaditusta Gräßlen mietinnöstä. Sen sijaan, että parlamentti joustavoittaisi ja selkeyttäisi sääntöjä kasvattamalla hallintovirkamiesten vastuuta, se mielestäni vain lisää sekavuutta ja byrokratiaa. Tällainen menettely ei auta tehostamaan yhteisön toimia eikä paranna unionin varainhoitoa.

Mieleeni ei tule muita julkisia enkä varsinkaan yksityisiä laitoksia, joiden työvoimasta 40 prosenttia osallistuu varainhoitoon ja varainhoidon valvontaan. Unionissa on pian enemmän tilintarkastajia kuin tarkastettavia.

  Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen. – (FR) Varainhoitoasetus on sama asia kuin talouden perussääntö, ja siksi tärkeä. Meidän on uudistettava tätä asetusta, joka tukkii EU:n virkakoneiston, sillä se on EU:n pakonomaisesti lisääntyvän byrokratian mittapuu tai ilmentymä.

Jos varainhoitoasetuksen ymmärtämiseen tarvitaan järkälemäisiä opaskirjoja, jos neuvontapalvelut joutuvat päivittäin pelastamaan asetuksen menettelyllisiin kiemuroihin sotkeutuneita virkamiehiä eivätkä yritykset, toimielimet, järjestöt, pienviljelijät ja eurooppalaiset pysty hyödyntämään kaikkia tukia tai osallistumaan kaikille markkinoille, johtuu se vain siitä, että varainhoitoasetus perustuu koko Euroopan yhdentymisen filosofiseen perusperiaatteeseen: hämäysperiaatteeseen. Vuonna 1905 italialainen rahoittaja Puviani kutsui tätä periaatetta taloudellisten harhakuvien periaatteeksi, ja siinä sekavuutta käytetään totuuden – tässä tapauksessa eurooppalaisen totuuden – peittelemiseen.

Pakkoprostituutio kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä – (RC-B6-0160/2006)

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. (EN) Annan täyden tukeni tälle päätöslauselmalle ja kehotan jalkapalloliittoa ja jalkapalloseuroja edistämään ihmiskaupan ja pakkoprostituution lopettamista ja estämään tämän hirvittävän kaupan jyrkän kasvun kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä.

Niiden on "näytettävä punaista korttia pakkoprostituutiolle". Niiden on yhdessä seurojen kanssa annettava yleisölle ja erityisesti urheilufaneille ja -kannattajille tietoa ja valistusta pakkoprostituution ja ihmiskaupan aiheuttaman ongelman mittasuhteista.

Pakkoprostituution uhriksi joutuu vuosittain jopa 800 000 naista, 100 000 heistä Euroopan unionissa. Tämä on nykyisin yksi maailman räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista. Järjestäytynyt rikollisuus valmistautuu nyt käyttämään hyväkseen maailmanmestaruuskisoja. Tuhansia köyhiä naisia houkutellaan Saksaan väärillä lupauksilla työstä vain harjoittamaan pakkoprostituutiota kurjissa olosuhteissa.

Tarvitsemme Euroopan laajuisia toimia, joihin osallistuvat poliisin ja päättäjien lisäksi myös jalkapalloliitto, seurat ja fanit. Kehotan kaikkia maailmanmestaruuskisoihin osallistuvia faneja olemaan valppaina tämän skandaalin suhteen ja ilmoittamaan kaikista mahdollisista ihmiskauppaa koskevista epäilyistään.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tämän pakkoprostituutiota koskevan päätöslauselman puolesta. Siinä myönnetään Saksan todellinen tilanne ja tarve hyödyntää maailmanmestaruuskisojen tarjoamaa tilaisuutta ihmiskaupan ja prostituution tuomitsemiseksi. Olemme kuitenkin aina pitäneet kiinni siitä, ettei pakkoprostituutio ole oikea termi, sillä se antaisi ymmärtää, että on olemassa myös vapaaehtoista prostituutiota.

Tietenkin pakkoprostituution ja ihmiskaupan torjuminen on hyvin tärkeää, mutta on muistettava, että prostituutioon on aina syynä pakko, silloinkin kun siihen ei liity ihmiskauppaa. Se on seurausta köyhyydestä, sosiaalisesta syrjäytymisestä, työttömyydestä, epävarmasta ja huonosti palkatusta työstä ja kulutusyhteiskunnan psykologisesta paineesta. Prostituutio on siksi aina ihmisoikeusloukkaus, loukkaus naisen ihmisarvoa kohtaan ja rinnastettavissa orjuuteen. On järkyttävää, että kaikki yritetään kaupallistaa, myös naisvartalo.

Siksi puolustamme sinnikkäästi sosiaalista osallisuutta ja kaikkien naisten oikeutta ihmisarvoon. Tuomitsemme myös kaikki ihmiskaupan muodot ja vaadimme tehokkaita toimenpiteitä, joilla taataan kaikille naisille ja kaikille ihmisille ihmisarvoinen elämä.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Erottelu laillisen prostituution ja pakkoprostituution välillä on keinotekoinen. On myös tekopyhää tuomita pakkoprostituutio, koska näin vakiinnutetaan ja laajennetaan laillista prostituutiota.

On aivan sama, onko kyseessä laillinen prostituutio vai pakkoprostituutio, sillä kummassakin tapauksessa ihmiskehoa myydään kauppatavarana kaikkien markkinatalouden sääntöjen mukaisesti. Puitelainsäädännössä, jossa säännellään rekisteröidyille prostituoiduille pakollisia hygieniamääräyksiä, tunnustetaan pohjimmiltaan prostituutio ammatiksi ja saadaan ongelma hallintaan. Näin ollen prostituutiosta tehdään tämän kiihtyvän yhteiskunnallisen ilmiön myötä laillinen ammatti; toisin sanoen se irrotetaan niistä yhteiskunnallisista syistä, jotka aiheuttavat ja lisäävät prostituutiota (työttömyys, köyhyys, köyhtyminen ja sosiaalietuuksien puute). Tällä tavoin riistojärjestelmän rappio salataan ja sallitaan, ja järjestelmä kieltäytyy vastuustaan ja jättää ongelman yksittäisten ihmisten ratkaistavaksi.

Prostituutiota ei voida kutsua vapaavalintaiseksi ammatiksi, koska se on ristiriidassa yksilön arvon ja ihmisarvon kanssa; se on kaikkein suurin ihmisoikeusloukkaus. Ammattiin verrattava prostituutio kuuluu ammatinvalinnan piiriin vaihtoehtona työttömyydelle, joka koettelee erityisen julmasti nuoria naisia. Samalla se laillistaa investoinnit prostituutiomarkkinoilla toimiviin yrityksiin ja vakiinnuttaa pornografiateollisuutta sekä edistää nuorten naisten prostituutiota. Torjumme kaikki prostituution muodot.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaan, jolla yritetään maailmanmestaruuskisojen valmistelujen yhteydessä pysäyttää seksuaalipalvelujen kysynnän jyrkkä kasvu suojelemalla järjestäytyneen rikollisuuden kynsiin joutuneita naiskaupan uhreja.

Päätöslauselmassa korostetaan Euroopan laajuisen integroidun kampanjan tarvetta ja kehotetaan näin ollen jäsenvaltioita käynnistämään Punainen kortti -kampanja ja tukemaan sitä tiiviissä yhteistyössä valtiosta riippumattomien järjestöjen, poliisin, lain valvonnasta vastaavien viranomaisten, seurakuntien ja terveydenhuoltolaitoksen kanssa.

Yleisölle tiedottamisen lisäksi päätöslausemassa kehotetaan Kansainvälistä olympiakomiteaa, urheiluliittoja eli Fifaa, Uefaa, Saksan jalkapalloliittoa ja muita sekä urheilijoita itseään tukemaan Punainen kortti -kampanjaa ja tuomitsemaan selkeästi ihmiskauppa ja pakkoprostituutio.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestäessäni tämän päätöslauselman puolesta olen huolissani siitä, että erityisesti Fifan maailmanmestaruuskisat lisäävät merkittävästi ja kohtuuttomasti naiskauppaa. Komission ja muiden osapuolten on näiden tapausten selvittämisen yhteydessä ja yleisemminkin varmistettava, että puututaan ensisijaisesti niiden rikollisliigojen toimintaan, jotka pakottavat naiset tähän toimintaan, eikä turvauduta "pehmeämpiin ratkaisuihin", jotka kohdistuvat usein haavoittuvassa asemassa oleviin ja seksiorjuuteen pakotettuihin naisiin.

  Jonas Sjöstedt ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (SV) Kannatamme päätöslauselmaa, koska mielestämme on tärkeää kiinnittää huomiota toimenpiteisiin, joilla vähennetään seksiorjiksi joutuvien ihmiskaupan uhrien määrää. Näkemyksemme mukaan päätöslauselma pitäisi kuitenkin ulottaa käsittämään kaikki prostituutio. Termi "pakkoprostituutio" voidaan tulkita siten, että sillä on väistämättä myös vastakohta, niin sanottu vapaaehtoinen prostituutio. Olemme vakaasti sitä mieltä, että kaikki prostituutio on pakotettua, sillä yksikään nainen ei ryhdy vapaaehtoisesti prostituoiduksi. Hänen on pakko tehdä niin joko yhdestä tai useammasta erilaisesta syystä, kuten köyhyyden ja työttömyyden takia. Ennen kaikkea on kuitenkin saatu selkeitä viitteitä siitä, että naisten itse valitseman prostituution ja aiemman ruumiillisen, henkisen ja/tai seksuaalisen hyväksikäytön välillä vallitsee yhteys.

Maailman neljäs vesifoorumi Mexico Cityssä (16.–22. maaliskuuta 2006) (RC-B6-0149/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Meksikossa 16.–22. maaliskuuta 2006 pidettävää maailman neljättä vesifoorumia koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska mielestäni vesi on yksi keskeisimmistä lähimmäistemme hyvinvointiin ja maailmanrauhaan vaikuttavista tekijöistä. Euroopan unionin on vastattava globaaliin haasteeseen, jonka muodostaa veden kaltaisen arvokkaan luonnonvaran asettaminen ihmisten saataville. Meillä on yhteinen vastuu tämän ihmisten, eläinten ja kasvien perusoikeuksiin vaikuttavan kysymyksen seurannasta. Samalla mietin, olisiko jo aika selvittää, tarvitseeko unioni kauaskantoista eurooppalaista vesipolitiikkaa taatakseen EU:n kansalaisille koko EU:n alueella määrältään ja laadultaan riittävän, kestävän ja uusiutuvan vesihuollon. Mielestäni komission pitäisi aikaistaa yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 18 artiklan 1 kohdassa säädetyn kertomuksen jättämistä Euroopan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Luonnossa vesi on ilmaista; vesi kuuluu kaikille, ja sitä on oltava kaikkien saatavilla. Se ei saa olla pääoman tuottoa lisäävä kauppatavara, koska vedensaanti on perusoikeus, joka liittyy tiiviisti terveyteen, ympäristönsuojeluun, kehitykseen ja elämänlaatuun.

Vesivarojen hallinnan on oltava yksinomaan valtion vastuulla, jotta voidaan turvata hyvälaatuisen veden yleinen jakelu kohtuuhintaan.

Maailman neljäs vesifoorumi Meksikossa järjestetään pohjimmiltaan Maailmanpankin ja sen luokkapolitiikan suojeluksessa; toisin sanoen noudatetaan sellaista Maailmanpankin politiikkaa, jonka tavoitteena on vedenjakelujärjestelmien yksityistäminen. Näin jätetään köyhät ruohonjuuritason yhteiskuntaluokat vaille riittävää juomavettä ja lisätään pääoman tuottoa.

EU edistää palvelujen vapauttamiseen tähtääviä toimia Lissabonin strategian mukaisesti. Se teki palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) muiden imperialististen keskusten kanssa WTO:n neuvotteluissa.

Tärkeinä vesivarastoina toimivien metsien ja vuoristoalueiden yksityistäminen ja tuhoaminen kuuluu voitontavoittelun filosofiaan, jossa halveksitaan inhimillisiä perustarpeita.

Kommounistiko Komma Elladas -puolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet vastustavat maailman neljättä vesifoorumia, koska ihmisten perustarpeita ylenkatsotaan voittojen takia. Kehotamme työväenluokkaa ja tavallisia kansalaisia taistelemaan kumotakseen hyväksikäyttäjiensä häikäilemättömät ruohonjuuritason vastaiset suunnitelmat.

Cottignyn mietintö (A6-0031/2006)

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, aikana, jolloin osingot ja voitot ja niiden myötä johtajien palkat kasvavat, avoimet työpaikat sitä vastoin vähenevät. Tarkasteltaessa Eurooppaa kokonaisuutena huomataan, että yhtä monet työpaikat kärsivät rakenneuudistuksista kuin maksukyvyttömyydestä. Yksistään Itävallassa arviolta 15 000–20 000 työpaikkaa on menetetty uusiin jäsenvaltioihin. Rakenneuudistukset ovat yleislääke, jonka avulla nykyiset yritykset voivat esitellä julkisesti menestystarinoitaan ainakin paperilla. Julkisissa palveluissa on tehty jopa enemmän rakenneuudistuksia kuin yksityisellä sektorilla varsinkin siksi, että voitaisiin noudattaa EU:n antamia suuntaviivoja.

Nyt aletaan huomata, että säästötoimenpiteet tulevat usein kalliiksi, kun joudutaan luopumaan laadusta, osaamisesta, ammattitaidosta, työntekijöiden motivaatiosta ja strategisista mahdollisuuksista. Vaikka epäonnistumisen riski onkin suuri silloin, kun rakenneuudistuksilla korvataan selkeä strategia, EU:n yksityistämistä koskevat suuntaviivat ja erityiskohtelu, jolla edistetään toimipaikkojen siirtämistä tukien toivossa, ovat suorastaan jouduttaneet tätä kehitystä. EU:n on korkea aika kantaa vastuunsa ja pidättyä enemmästä laajentumisesta, joka on osittain syynä tähän kehitykseen, sekä alkaa jälleen kantaa enemmän huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen – (FR) Äänestin rakenneuudistuksia ja työllisyyttä koskevan mietinnön puolesta, koska meidän on jatkuvasti osoitettava kansalaisille, että Euroopan unioni löytää ratkaisuja nykyisiin perinpohjaisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, eikä ole syypää ongelmiin.

Vakavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset ongelmat, jotka liittyvät rakenneuudistuksiin, ja erityisesti teollisuuden rakenneuudistuksiin, edellyttävät EU:lta tehokkaita toimia, joiden tavoitteena on sovittaa yhteen välttämättömät muutokset ja unionin kilpailukyky. Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta. On yhä välttämättömämpää pystyä sovittamaan yhteen toisaalta taloudellisiin muutoksiin liittyvät teollisuuden rakennemuutosprosessit ja toisaalta ensisijaisten uhrien eli irtisanottujen työntekijöiden suojelu sekä rakenneuudistusten kohteena olevista aloista riippuva taloudellinen toiminta, eli ennen kaikkea aliurakoitsijat. Lopuksi totean kannattavani täysin ajatusta siitä, että Euroopan unioni tulisi niiden alueiden avuksi, jotka rakennemuutosprosessin läpi käytyään joutuvat siirtymään uusille talouden aloille.

  Jean Louis Cottigny (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin rakenneuudistuksia ja työllisyyttä koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Siinä esitetään ehdotuksia rahoituksesta ja työmarkkinaosapuolten aseman vahvistamisesta sekä rakenneuudistusten analysoimiseen ja ennakointiin tarkoitetuista välineistä.

Yrityksissä tehdään rakenneuudistuksia monista syistä, toisinaan näiden yritysten puolustamiseksi ja toisinaan niiden kilpailukyvyn lisäämiseksi. Prosessin vaikutukset työntekijöihin ovat kuitenkin aina samat, sillä he joustavat teollisuuskonsernien strategioiden ehdoilla.

On kiitettävää ja välttämätöntä, että Euroopan unioni tarkastelee tätä ongelmaa tavoitteenaan ennakoida rakenneuudistusten vaikutusta työntekijöihin. EU:lla on kuitenkin velvollisuus toteuttaa sellaista aktiivista talous- ja teollisuuspolitiikkaa, jolla pyritään säilyttämään eurooppalaisten työpaikat ja lisäämään niitä sekä luomaan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Siksi on mielestäni valitettavaa, että EU edistää jäsenvaltioiden keskinäistä kilpailua sallimalla sosiaalisen polkumyynnin ja verosäännösten kiertämisen.

  Brigitte Douay (PSE), kirjallinen. – (FR) Teollisuuden rakenneuudistukset ovat vanha ja jatkuva ilmiö, johon ovat syynä tekninen kehitys ja tuottavuuden paraneminen. Rakenneuudistuksia ei useinkaan voida välttää, jos halutaan säilyttää kilpailukyky ja siten myös työllisyys pitkällä aikavälillä. Rakenneuudistusten yhteiskunnalliset kustannukset ovat aina korkeat varsinkin niillä alueilla, joilla on perinteistä teollisuutta, jonka työntekijöiden ammatinvaihtoa vaikeuttavat vähäinen koulutus ja liikkuvuus. Rakenneuudistusten yhteiskunnallisia vaikutuksia onkin lievennettävä.

Siksi äänestin hyvin määrätietoisesti rakenneuudistuksia ja työllisyyttä koskevan Cottignyn mietinnön puolesta. Toivon todella, että neuvosto ja komissio hyväksyvät siinä tehdyt ehdotukset ja että niiden pohjalta toteutetaan konkreettisia toimia. Euroopan unionin on mukautettava toimiaan, parannettava työmarkkinaosapuolten asemaa ja otettava käyttöön välineitä, joilla pystytään paremmin ennakoimaan rakenneuudistuksia.

Muun muassa suuremman huomion kiinnittäminen pk-yrityksiin, globalisaatiorahaston perustaminen ja oikeus elinikäiseen oppimiseen ovat kaikki toimenpiteitä, joilla meidän pitäisi pystyä osoittamaan ihmisille, että Euroopan unioni on perillä heidän huolenaiheistaan ja että se haluaa saavuttaa todellista sosiaalista yhteenkuuluvuutta yhtä innokkaasti kuin he.

  Lena Ek ja Cecilia Malmström (ALDE), kirjallinen. (SV) Rakenneuudistuksia ja työllisyyttä koskevassa mietinnössä esittelijä Cottigny on omaksunut saman valitettavan asenteen, joka on havaittavissa myös toiminnan siirroista aluekehityksen puitteissa laaditussa mietinnössä, josta eilen äänestimme. Äänestimme eilen tällaista taloudellista protektionismia vastaan, ja teemme samoin tänään. Jälleen kerran olemme vakaasti sitä mieltä, että ei todellakaan ole valtion tai EU:n asia määrätä, miten yritykset osallistuvat rakenneuudistuksiin. On kuitenkin selvää, että emme saa pistää päätämme pensaaseen ja teeskennellä, etteivät rakenneuudistukset ja toiminnan siirtäminen joissain tapauksissa vaikuta ihmisiin ja sosiaalisiin perusedellytyksiin alueilla, joita kyseiset toimet koskevat. Kannatamme vaatimusta siitä, että työmarkkinaosapuolten on käytävä tiiviimpää vuoropuhelua näistä kysymyksistä, mutta voimme torjua rakenneuudistusten ja toiminnan siirtojen haittavaikutuksia muillakin tavoin kuin estämällä yksityisen sektorin kehityksen. Sen sijaan meidän pitäisi parantaa aktiivisesti niitä perusedellytyksiä, joiden avulla useammat yritykset voisivat luoda enemmän pitkäaikaisia työpaikkoja.

  Anne Ferreira (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin rakenneuudistuksia ja työllisyyttä koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Siinä esitetään ehdotuksia rahoituksesta ja työmarkkinaosapuolten aseman vahvistamisesta sekä rakenneuudistusten analysoimiseen ja ennakointiin tarkoitetuista välineistä.

Yrityksissä tehdään rakenneuudistuksia monista syistä, toisinaan näiden yritysten puolustamiseksi ja toisinaan niiden kilpailukyvyn lisäämiseksi. Prosessilla on kuitenkin aina samat vaikutukset työntekijöihin, jotka joutuvat joustamaan teollisuuskonsernien strategioiden ehdoilla.

On kiitettävää ja välttämätöntä, että Euroopan unioni tarkastelee tätä ongelmaa tavoitteenaan ennakoida rakenneuudistusten vaikutusta työntekijöihin. EU:lla on kuitenkin velvollisuus toteuttaa sellaista aktiivista talous- ja teollisuuspolitiikkaa, jolla pyritään säilyttämään eurooppalaisten työpaikat ja lisäämään niitä sekä luomaan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Siksi on mielestäni valitettavaa, että Euroopan unioni edistää jäsenvaltioiden keskinäistä kilpailua antamalla mahdollisuuden sosiaaliseen polkumyyntiin ja verosäännösten kiertämiseen.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Tänä iltapäivänä matkustan Vosgesin departementissa sijaitsevaan Le Syndicat'n kaupunkiin. Siellä järjestetään tapahtuma, joka symboloi Brysselissä säädettyjen toimien seurauksia.

SEB-konserni aikoo sulkea kaupungissa sijaitsevan tuotantoyksikön, sillä kiinalaisen halpatuonnin aiheuttama kilpailu on käynyt kestämättömäksi. Yli 400 työntekijää jää työttömäksi, puhumattakaan aliurakoitsijoista, jotka menettävät yhden tärkeimmistä asiakkaistaan ja joutuvat myös irtisanomaan ihmisiä. Työttömyys tuhoaa tämän työmarkkina-alan. Siitä huolimatta SEB-konsernilla menee hyvin, ja sen voitot kasvavat. Se muun muassa perustaa yrityksiä ulkomaille ja ostaa tuotemerkkejä, mutta sulkee tehtaita Ranskassa. Tämä johtuu siitä, ettei sillä ei ole muuta vaihtoehtoa suoraan tai epäsuorasti EU:sta johtuvien hallinnollisten ja taloudellisten esteiden sekä EU:n hyväksymän pidäkkeettömän kilpailun puristuksessa. Pelin sääntöjä ei ole päättänyt SEB-konserni vaan Bryssel.

EU:n kilpailupolitiikan johdonmukaisten seurausten (rakenneuudistukset, toiminnan siirrot ja niin edelleen) hillitsemiseksi Cottignyn mietinnössä ehdotetaan lukuisia byrokraattisia toimenpiteitä, jotka eivät ratkaise ongelmaa vaan pikemminkin kärjistävät sitä ja nopeuttavat sen kehitystä. Koko perusajatusta on muutettava alkaen "vapaan" kilpailun palvontaan yhdistyvistä lakisääteisistä ja verotuksellisista esteistä, jotka lisääntyvät nopeasti. Työmarkkinat hyötyisivät tästä.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) EU on pitkään toteuttanut poliittisia toimenpiteitä selviytyäkseen eri aloilla tehdyistä rakenneuudistuksista. Tässä mietinnössä ehdotetaan näihin toimenpiteisiin joitakin järkeviä muutoksia, joilla varmistetaan esimerkiksi yhteisön varoista maksetun tuen tehokkaampi valvonta ja se, ettei näitä varoja käytetä toiminnan siirtämiseen EU:n sisällä.

Junilistanin pohjimmainen näkemys on, että kansakuntien on itse selvittävä toiminnan siirtämisen ja rakenneuudistusten seurauksista. Mielestämme EU:n ei pitäisi toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että yritykset kantavat vastuunsa tällaisista seurauksista. Jäsenvaltioiden on päätettävä tämänkaltaisista tärkeistä kysymyksistä.

Euroopan parlamentti aikoo muun muassa:

– vahvistaa perusteet niiden edellytysten sääntelemiseksi, joiden mukaisesti rakenneuudistuksia olisi lupa toteuttaa (työpaikkojen säilyttämiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi eikä esimerkiksi ainoastaan voittojen saamiseksi)

– perustaa erityisen "kasvun mukauttamiseen" tarkoitetun rahaston

– saada EU:n ottamaan vastuuta rakenneuudistusten "piilovaikutuksista", kuten työntekijöiden terveysvaikutuksista ja psyykkisistä ongelmista sekä irtisanottujen työntekijöiden suuremmasta kuolleisuudesta

– mahdollistaa työntekijöiden pääomaosakkuudet, jotta he voivat osallistua rakenneuudistuksia koskevien päätösten tekemiseen ja

– suhtautua torjuvasti jäsenvaltioiden vaatimuksiin työntekijöiden jäämisestä varhaiseläkkeelle rakenneuudistusten takia.

Huolimatta edellä mainittuja kysymyksiä koskevista poliittisista näkemyksistä nämä asiat on hoidettava yksittäisissä jäsenvaltioissa. Siksi olemme päättäneet äänestää tätä mietintöä vastaan.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Lissabonin "strategia", jonka pitäisi tarjota meille loistava tulevaisuus, epäonnistuu surkeasti, eivätkä tukina maksettavat vähäiset lisävarat pelasta uhreja sillä teollisuudenalalla, jonka työpaikat alueellani Nord-Pas-de-Calais'sa hävitettiin täysin turhaan. Tällä uhrauksella ei ole pystytty viemään taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia muualle maailmaan.

Emme tarvitse almuja, mutta emme myöskään tarvitse jälleen uutta interventionistista mietintöä, jolla on määrä korjata Euroopan komission pahat tavat. Työpaikkojen hävittäminen Ranskassa ja laajentuneessa EU:ssa jatkuu huolimatta tonnikaupalla suoltamistamme asiakirjoista, jotka ainoastaan osoittavat heikkoutemme ja alistumisemme rajoittamattoman globalisaation sääntöihin ja kiihkomielisten eurofiilien ääriliberalistisiin toimintatapoihin. Eurooppa kärsii myös eräänlaisesta uusmarxilaisuudesta, jolla edistetään valtion puuttumista asioihin ja lisätään EU:n ja jäsenvaltioiden päällekkäistä byrokratiaa, jota jo ennestään leimaavat turhat hallinnolliset muodollisuudet ja verotuksen ylikorostaminen.

Taloutemme liikkeellepanevat voimat pakenevat ulkomaille laajamittaista maahanmuuttoa, jonka kielteisiä seurauksia ovat kestämättömät taloudelliset ja sosiaaliset taakat. Taloudellinen nationalismi, tullien ja tullimaksuesteiden palauttaminen, yhteisön suosituimmuusperiaatteen noudattaminen EU:ssa sekä suojelu ja kansallisen suosituimmuusperiaatteen noudattaminen Ranskassa ovat välttämättömiä.

  Thomas Mann (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Äänestin Cottignyn mietinnön puolesta, kun Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän käsiteltäväksi jättämien tarkistusten taakse saatiin riittävä enemmistö; kyseisiin tarkistuksiin sisältyi työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa esittämiäni ehdotuksia. Yrityksissä tehtyjä rakenneuudistuksia on tarkasteltava seikkaperäisesti.

Toisaalta yritysten toiminnan siirtäminen halvemmille alueille ulkomaille aiheuttaa erilaisten yrityskulttuurien yhteentörmäyksen, jolloin menetetään synergiaetuja, joita toiminnan siirtämisen usein väitetään tuovan mukanaan, ja häviäjiä ovat työntekijät – myös johtoporras. Toisaalta rakenneuudistukset ovat välttämättömiä silloin, kun yritysten on reagoitava uusien markkinoiden vaatimuksiin, lähialueen asiakkaisiin ja kilpailukyvyn lisäämistä koskeviin vaatimuksiin.

Jotta EU:n työntekijät voivat paremmin valmistautua heiltä vaadittavaan liikkuvuuteen, heidän on saatava riittävästi tukea täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä osallistuttava elinikäisen oppimisen ohjelmiin. Pk-yritysten on saatava suurin hyöty Lissabonin tavoitteiden mukaisesta rakenneuudistustuesta. Tukien laillisuuden määrittelemiseksi on voitava helpommin jäljittää rahoituslähteitä ja siten tehostaa väärin perustein saadun rahoituksen takaisinperintää.

Nykyisten rakennerahastojen riittämättömyyden vuoksi suhtaudun myönteisesti 500 miljoonan euron suuruisen vuotuisen erityisrahaston perustamiseen. Se on solidaarisuutemme osoitus ja sillä tuetaan uudelleenkoulutusta ja työpaikkojen vaihtoa. On kuitenkin tarpeen jatkaa keskustelua sen perusteista, sillä sitä on tarkoitus käyttää ainoastaan silloin, kun toimintaa siirretään EU:n ulkopuolisiin valtioihin ja kun tietty yritys irtisanoo yli 1 000 työntekijää. Rahaston hallinnointi ei saa synnyttää uutta byrokratiaa Euroopan komissiossa tai kansallisissa viranomaisissa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen mietintöön, joka laadittiin vastineeksi rakenneuudistuksia ja työllisyyttä koskevaan komission tiedonantoon. Mietinnössä myönnetään, että rakenneuudistusten ei tarvitse merkitä sosiaalista taantumista, mikäli ne on ennakoitu asianmukaisesti ja toteutetaan järkevässä yhteistyössä asianomaisten yritysten ja ammattiyhdistysten kanssa sekä työntekijöille suunnatuilla sopivilla koulutustoimilla.

Mietinnössä kehotetaan tukemaan pk-yrityksiä ja ehdotetaan, että vuosiksi 2007–2013 suunnitteilla olevissa rahoitusohjelmissa keskityttäisiin entistä tiiviimmin rakenneuudistusten ennakointiin ja hallintaan. Mietinnössä todetaan, että tukien toivossa tehtyjen toimipaikkojen siirtojen välttämiseksi Euroopan unionin rahastoista tukea saavien yritysten ei pitäisi enää saada yhteisön tukea tietyn ajanjakson aikana, jos ne siirtävät tuotantonsa kokonaan tai osittain muualle unionin sisällä.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin rakenneuudistuksia ja työllisyyttä koskevan Cottignyn mietinnön puolesta. Äänestin yritysten globalisaatio- ja mukauttamisrahastolle antamaa rahoitusta koskevan 9 kohdan toisen osan puolesta, sillä siinä on kyse vapaaehtoisesta lahjoituksesta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Globalisaatioprosessilla ei ainoastaan kavenneta eroja, lyhennetä välimatkaa ja maksimoida suuruusluokkaa, vaan myös nopeutetaan toimintaa. Nykyisin kaikessa on kyse liikkeestä ja kaikki liikkuu nopeammin. Siksi on ymmärrettävää, että jotkut ihmiset ovat huolissaan nykyajan kehitysvauhdista. Syklin päättyminen, mallin purkaminen ja menneestä irtautuminen ovat aina kriisiaikoja. On hyvin epätodennäköistä, että näiden prosessien uhrit uskoisivat "luovan tuhon" etuihin. Ne ovat kuitenkin yhtä todellisia kuin itse tuho.

Esitän nämä huomautukset vastineena rakenneuudistuksia ja työllisyyttä koskevaan Cottignyn mietintöön, joka epäonnistuu juuri siksi, että se on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Varsinkin julkisten yhteiskuntarakenteiden on valmistauduttava niihin muutosvaikutuksiin, joita taloudellisen vallankumouksen aika väistämättä tuo tullessaan. Emmehän voi kääntää selkäämme niille, jotka on jätetty kehityksen ulkopuolelle. Minusta ei myöskään ole toivottavaa muuttaa täysin prosessin suuntaa. Tavoitteenamme pitäisi olla mahdollisimman suuren hyödyn saaminen yrityksillemme ja kansalaisillemme tästä ajasta, ja tähän hankkeeseen meidän on keskityttävä aktiivisesti

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Mietintö on pääosin rakentava ja valaisee monia niistä ongelmista, joita lyhytnäköiseen keinotteluun painottuva talous aiheuttaa. Siksi äänestän mietinnön puolesta. Siinä viitataan kuitenkin myönteiseen sävyyn siihen rahastoon, jonka komissio haluaa perustaa. Rahastosta maksettaisiin suoria tukia yksityishenkilöille, ja se käynnistäisi prosessin, jonka avulla EU ottaisi vastuuta sosiaalipolitiikasta, mikä olisi valitettavaa kehitystä.

Jos tämä rahasto otetaan käyttöön, olisi kuitenkin hyödyllistä rahoittaa kohtuullinen osa siitä yksityisellä pääomalla. Äänestän sellaisia uusia EU:n direktiivejä vastaan, jotka koskevat rakenneuudistuksiin liittyvää työlainsäädäntöä, koska tämä heikentäisi työmarkkinaosapuolten tekemiin työehtosopimuksiin perustuvaa mallia, joka on käytössä Ruotsissa.

Bauerin mietintö (A6-0028/2006)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan Bauerin mietinnön puolesta ja esitän Eurooppa-neuvostolle – toisin sanoen 25:lle valtioiden ja hallitusten päämiehelle – kysymyksen, johon toivon heidän vastaavan: miksi eläkkeiden arvo laskee jatkuvasti, eikä niillä yhä useammin pystytä takaamaan riittävää toimeentuloa?

Niillä uudistuksilla, joita 25 valtioiden ja hallitusten päämiestä ajavat läpi, on tarkoitus pienentää entisestään eläkkeellä olevalle väestölle maksettavia eläkkeitä. Vuoteen 2050 mennessä yksinomaan Italiassa nuorten saama eläke on vain kolmasosa heidän loppupalkastaan.

Haluan lähettää tämän DVD-tallenteen 27:lle valtioiden ja hallitusten päämiehelle, joiden toivon kertovan selkeästi aikeistaan. Kenties he aikovat kumota eläkkeellä olevien aseman tai turvata niiden toimeentulon, jotka ennen työskentelivät mutta ovat nyt liian vanhoja siihen.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tässä mietinnössä on esitetty jäsenvaltioille pitkä lista kehotuksia niistä toimista, joita niiden pitäisi toteuttaa torjuakseen suhteellista köyhyyttä yksittäisissä jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioilla on selvästikin hyviä syitä tehdä yhteistyötä tämänkaltaisissa kysymyksissä esimerkiksi jakamalla vapaaehtoisesti kokemuksia ja parhaita käytäntöjä.

Sosiaalista integrointia ja köyhyyttä on kuitenkin käsiteltävä kansallisesti tai jäsenvaltioiden hallitusten vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta. On vaikea käsittää, mitä erityistä lisäarvoa tai asiantuntemusta Euroopan parlamentti tuo suoltamalla lausuntoja näistä ja samankaltaisista kysymyksistä.

Mietinnön ehdotusten mukaan:

– jäsenvaltioiden on lisättävä mahdollisuuksia elinikäiseen koulutukseen (11 kohta)

– jäsenvaltioiden on turvattava kohtuuhintaisten ja laadukkaiden lastenhoitopalvelujen saatavuus (24 kohta)

– jäsenvaltioiden eläkejärjestelmiä on uudistettava suurimman mahdollisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi (44 kohta)

– jäsenvaltioiden julkisten eläkejärjestelmien uudistukset eivät saa lisätä työhön kohdistuvaa kokonaisverotaakkaa (45 kohta).

Junilistan kehottaa ratkaisemaan edellisen kaltaiset tärkeät kysymykset laajoilla kansallisilla neuvotteluilla. Niiden perusteella jäsenvaltioiden on joko itsenäisesti tai muiden keskeisten toimijoiden kanssa tehtävän vapaaehtoisen yhteistyön avulla hyödynnettävä tavanomaisia demokratian keinoja päättääkseen sopivasta lainsäädännöstä ja muista asianmukaisista toimenpiteistä. Näin ollen äänestimme tätä mietintöä vastaan.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevassa komission raportissa todetaan, että jäsenvaltiot lisäävät toimiaan köyhyyden torjumiseksi ja varmistaakseen, että eläkeläisille pystytään takaamaan riittävät tulot eläkejärjestelmillä. Raportissa kuitenkin korostetaan, että vuonna 2002 köyhyys uhkasi yli 68:aa miljoonaa ihmistä eli 15:tä prosenttia EU:n väestöstä.

Huolimatta EU:n työmarkkinoiden merkittävistä rakenteellisista parannuksista työllisyysaste ja työhönosallistumisaste ovat edelleen liian alhaisia. Työttömyys on vieläkin korkea useissa jäsenvaltioissa varsinkin nuorten, ikääntyvien työntekijöiden ja naisten keskuudessa. Työmarkkinoilta syrjäytymiseen liittyy kansallisen ulottuvuuden lisäksi paikallinen ja alueellinen ulottuvuus.

Tuen vilpittömästi Bauerin mietintöä, jossa suositellaan komission esittämiä toimia. Niiden tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita tunnistamaan heikommassa asemassa olevien ihmisten vaikeudet ja tukemaan kyseisten ihmisten integroitumista, edistämään työllistämistä, koulutusta ja ammatissa etenemistä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tasaveroisia mahdollisuuksia käyttää terveydenhuoltopalveluja ja saada kunnollinen asunto sekä varmistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyys.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jossa käsitellään muutamia keskeisiä poliittisia painopisteitä, joihin kuuluvat työvoimaosuuden nostaminen, sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen, yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien epäkohtien torjuminen, lasten köyhyyden poistaminen, kunnollisen asunnon turvaaminen, asuinolojen parantaminen ja haavoittuville ryhmille tarkoitetun sosiaalisen asuntotuotannon puutteiden korjaaminen, laadukkaiden palveluiden kuten terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon saannin parantaminen, sosiaali- ja kuljetuspalvelut, syrjinnän torjuminen sekä etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen.

Grechin mietintö (A6-0058/2006)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Päätimme lopullisessa äänestyksessä äänestää vuoden 2007 talousarviomenettelyn suuntaviivojen puolesta huolimatta kahta kohtaa koskevista painokkaista vastalauseistamme.

Vastustamme ohjesäännön laatimista jäsenten avustajille, joiden elinolosuhteet saattaisivat sen vuoksi olla aivan erilaiset kuin niiden ihmisten, joiden kanssa he tekevät tiivistä yhteistyötä vaalipiireissä. Merkittävä riski olisi myös se, että jäsenen avustajan ammatista tulisi oma elinikäinen virkauransa.

Vastustamme myös sitä, että Brysseliin perustettaisiin Eurooppa-talojen keskus EU:ta koskevan tiedotustoiminnan hoitamista varten.

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Annoin tukeni jäsen Grechin mietinnölle, joka on kaikkea muuta kuin poliittisesti viaton.

Jos esimerkiksi tiedotuspolitiikan alalla sovelletaan 17, 28 ja 62 kohdassa määrättyä yleistä periaatetta (vähennetään toimia, jotka eivät tuo lisäarvoa), on mielestäni tehtävä perinpohjaisia muutoksia! Saamme päivittäin "asiantuntijoiden" kirjoittamia tiedotteita. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan kansalaisten luottamuksen herättämiseksi olisi järkevämpi tiedottaa heille niiden tiedotusvälineiden kautta, joiden tavoitettavissa he yleensä käytännössä ovat, kuin suunnitella kalliita esitteitä, joita he eivät lue eivätkä ymmärrä.

Lisäksi mietinnön periaatteita on sovellettava "avustavaan istuntohenkilökuntaan". Työllistämisestä esittelijä toteaa, että on palkattava pitkäaikaista henkilökuntaa sopimussuhteisten määräaikaisten toimihenkilöiden sijaan. Jos kannatamme tätä periaatetta – kuten minä teen – minkälaista asemaa ehdotetaan tämän vuoden lopussa niille 300:lle avustavaan istuntohenkilökuntaan kuuluvalle työntekijälle, joiden nykyistä sopimusta ei voida uusia "muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen" 78 artiklassa säädetyn oikeusperustan lakkaamisen takia?

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen – (FR) Äänestin Grechin mietintöä vastaan, koska en hyväksy sitä, että asetetaan kyseenalaiseksi Euroopan parlamentin päätoimipaikan vakiinnuttaminen Strasbourgiin ja Luxemburgin vahvistaminen työskentelypaikaksi.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestän Grechin mietinnön puolesta. Äänestin 47 artiklan molempien osien puolesta, sillä mielestäni jäsenten avustajien on saatava ohjesääntö vuoteen 2009 mennessä.

Ó Neachtainin mietintö (A6-0019/2006)

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Kannatamme ympäristöystävällisempien kalastusmenetelmien käyttöönottoa. Emme kuitenkaan kannata ehdotusta, jonka mukaan EU:n pitäisi ottaa käyttöön tuki- ja korvausjärjestelmä niitä ammattikalastajia varten, joille tällaisista kalastusmenetelmistä on haittaa. Mietinnössä ei mainita mitään täsmällistä korvaussummaa. Siinä ei myöskään mainita, mistä budjettikohdasta tällainen korvaus maksettaisiin.

Kannatamme sitä, että kalastajat ja heitä edustavat järjestöt osallistuvat meriympäristön suojelutoimien ja kalakantojen elvyttämistoimien määrittelyyn (tarkistus 1). Emme kuitenkaan kannata ehdotusta siitä, että yhteisö rahoittaisi kalastajien hyväksi esitetyt korvaustoimenpiteet (tarkistus 2).

Torjumme EU:n talousarviomenojen lisäämisen ja olemme päättäneet äänestää koko tätä mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen (PT) Aiemman keskustelun perusteella olemme tyytyväisiä siihen, että kalastuksesta vastaava komission jäsen Borg tukee esittämäämme tarkistusta. Siinä todettiin, että hajauttaminen ja yhteishallinto ovat ne olennaiset periaatteet, joilla taataan kalastajien ja heitä edustavien järjestöjen osallistuminen meriympäristön suojelutoimiin ja kalakantojen elvyttämistoimiin sekä kyseisten toimenpiteiden tehokkuus. On pidettävä mielessä, että tällaisia toimia soveltavat nimenomaan kalastajat ja heidän järjestönsä, joilla on ajankohtaista tietoa kalavarojen tilasta ja jotka ovat kiinnostuneimpia varmistamaan niiden säilymisen.

Panemme myös merkille komission jäsenen avoimen suhtautumisen ehdottamaamme tarkistukseen, jossa kehotetaan komissiota esittämään kalakantojen elvyttämissuunnitelmiin kohdennettuja sosioekonomisia korvaustoimenpiteitä, joille taataan yhteisön rahoitus.

Olemme pahoillamme siitä, että parlamentin enemmistö on jostakin käsittämättömästä syystä hylännyt nämä ehdotukset.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Uusimpiin tieteellisiin ja teknologisiin tutkimuksiin perustuva kestävä kalastusala on keskeinen tekijä, jos aiomme saavuttaa yhden EU:n päätavoitteista. Se on meren elävien luonnonvarojen hyödyntäminen siten, että tarjotaan kestävät taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset edellytykset.

Komission tiedonanto on oikeansuuntainen, sillä siinä edistetään voimakkaammin kalastuksen ympäristön kannalta kestävää hallinnointia.

Korostan näiden toimenpiteiden merkitystä kalastajille: kaiken taloudellisen toiminnan ympäristöystävällisyyden lisääminen on heidän etujensa mukaista, sillä siten taataan terveet kalakannat. Koska näiden toimenpiteiden yhteiskunnallis-taloudellinen vaikutus saattaa olla merkittävä lyhyellä aikavälillä, asianosaisten osapuolten on oltava mukana suunnittelemassa uudistuksia, ja meidän on tarkasteltava keinoja korvausten maksamiseksi niille kalastajille, joille ympäristöystävällisestä kalastuksesta on haittaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä

Mainitsemieni seikkojen perusteella olen sitä mieltä, että käsittelemässämme tiedonannossa annetaan olennainen ja merkittävä panos myönteisen tulevaisuuden turvaamiseksi niille, joiden toimeentulo riippuu kalastuksesta, sekä ympäristönsuojelulle.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin luonnollisesti tämän mietinnön puolesta, jossa edistetään ympäristön paremmin huomioon ottavia kalastusmenetelmiä.

Nykyään ensisijainen tavoite on vähentää kalastustoiminnan intensiteettiä, jotta kannat saadaan elpymään. Tiedämme, että tämä on arkaluonteinen mutta kiireellinen aihe. Maailman 28 000 kartoitetusta kalalajista 46 prosenttia on uhanalaisia. Lisäksi ekosysteemien arviointiin tarkoitetussa Yhdistyneiden kansakuntien ohjelmassa korostetaan, että 25 prosenttia kaupallisista lajeista on liikakalastettuja.

Sosioekonomiset tekijät on selkeästi otettava huomioon aiheuttamatta kuitenkaan vahinkoa kalastusalalle, johon kohdistuu jo kohtuuttomia rajoituksia. Kalastustoiminnan vähentäminen on hyväksyttävää korvauksiin yhdistettynä. Silti muillakin toimenpiteillä voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia, kuten tehostaa alusten aiheuttaman pilaantumisen torjuntaa tai edistää kestäviä kalastusmenetelmiä.

Kalavarojen kestävyys on olennainen tavoite, ja lausuntoni yhteisön suhtautumista kalastustuotteiden ympäristömerkkeihin koskevasta komission tiedonannosta perustuu tähän periaatteeseen.

Eurooppa-neuvoston valmistelu / Lissabonin strategia (RC - B6-0161/2006)

  Brian Crowley (UEN), kirjallinen (EN) Kannatan tavoitetta Euroopan talouden nykyaikaistamisesta kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin kumppanuuden avulla. Myönnän, että tätä strategiaa on tarkasteltava myös kestävää kehitystä koskevien laajempien edellytysten yhteydessä – nykyiset tarpeemme on täytettävä vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä täyttää omat tarpeensa. Euroopalla on epäilemättä voimavaroja korkean elintasomme ylläpitämiseen, mutta meidän on toteutettava toimia niiden valjastamiseksi.

Totean julkisesti, että vaikka kannatan kevään 2006 huippukokousta koskevan parlamentin päätöslauselman kokonaistavoitetta, en tue niitä tarkistuksia, joiden mukaan ydinvoima on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto Euroopan nykyiseen energiariippuvuuteen. Irlanti ei millään tavoin tue ydinvoiman käyttöä.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE), kirjallinen. (PT) Lähes vuosi on kulunut siitä, kun viime maaliskuussa pidetty kevään Eurooppa-neuvosto sopi Lissabonin strategian elvyttämisestä.

Lissabonin strategiaa koskevassa vuotuisessa väliraportissaan, joka julkaistiin 25. tammikuuta ennen seuraavaa kevään Eurooppa-neuvostoa, komissio toteaa, että vaikka se myöntääkin tähän saakka saavutetun merkittävän edistyksen, tärkeintä on nyt saavuttaa tuloksia, ja on tullut aika vauhdittaa uudistuksia.

Niinpä komissio on nimennyt neljä toiminnan painopistealaa, joiden avulla EU:n valtioiden ja hallitusten päämiesten on sitouduttava toteuttamaan seuraavat erityiset lisätoimenpiteet kansallisesti ja EU:n tasolla: koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien investointien lisääminen, erityisesti pk-yritysten liiketoimintapotentiaalin vapauttaminen, globalisaation ja väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen sekä tehokkaan ja yhdennetyn energiapolitiikan käynnistäminen.

Käsittelemässämme päätöslauselmaesityksessä esitetään toiminnan neljää painopistealaa koskevia huomioita ja ehdotuksia, joita tuen vilpittömästi. Siksi äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vaikka olenkin pettynyt siihen, että käsiteltäväksi jättämämme päätöslauselma hylättiin, on syytä korostaa, että noin 100 parlamentin jäsentä joko äänesti sen puolesta (79) tai äänesti tyhjää (20), mikä on yli kaksi kertaa ryhmämme jäsenmäärä ja vieläpä enemmän kuin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -ryhmän sekä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jäsenmäärä yhteensä. Yhtä merkittävää oli se, että vielä suurempi määrä kieltäytyi tukemasta äänestyksessä yhteistä päätöslauselmaa, jonka enemmistö kuitenkin hyväksyi.

Kokemus on osoittanut, ettei Lissabonin strategiassa määrätty avoin koordinointimenetelmä ole vähentänyt köyhyyttä. Lissabonin strategian tuloksena etusijalle on asetettu julkisen sektorin ja palveluiden vapauttaminen ja yksityistäminen.

Koska köyhyys on ihmisoikeusloukkaus, sen syihin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tämän mukaisesti on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta monialaisesta näkökulmasta.

Siksi kannatamme vakaus- ja kasvusopimuksen korvaamista aidolla kehittämis- ja edistämissopimuksella sekä Lissabonin strategian korvaamista asianmukaisella taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden strategialla. Katsomme sitä vastoin, ettei palveluiden sisämarkkinoiden perustamista koskevaa direktiiviehdotusta pidä korostaa.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Tuen tätä päätöslauselmaa yhdessä sosialidemokraattien ryhmään ja Labour-puolueen jäsenten valtuuskuntaan kuuluvien kollegojeni kanssa, mutta siitä huolimatta korostan, että energiapolitiikkaa koskevasta osuudesta on jätetty pois keskeinen energiamuoto, nimittäin vuorovesienergia.

Ilmaston lämpeneminen pakottaa meidät luopumaan tavanomaisista energiamuodoista, kun taas turvallisuustekijät ovat uhka ydinvoiman käytölle. Vajetta on hyvin vaikea paikata uusiutuvilla energialähteillä kuten aurinko- ja tuulienergialla tai biopolttoaineilla. Yksi vähälle huomiolle jäänyt vaihtoehto on vuorovesienergia. Ranska rakensi voimalaitoksen La Ranchen jokisuistoalueelle ja esitteli tekniikan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä pienempi Merseyn suisto että laajempi Severn ovat sopivia alueita. Jo pelkästään Severnin hankkeella voitaisiin turvata lähes 10 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan energiantarpeesta. Miksi laiminlyömme "suuret" uusiutuvat energialähteet ja peitämme sen sijaan vuorenrinteemme tuulimyllyillä ja kattomme aurinkopaneeleilla?

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen – (FR) Tavallisesti Eurooppa-neuvoston valmistelua koskevat parlamentin päätöslauselmat koostuvat hallituksille ja komissiolle osoitetuista toivelitanioista. Niille on yhteistä se, ettei niissä koskaan korosteta maittemme kohtaamien vaikeuksien johtuvan Euroopan yhdentymisestä ja että niissä vaaditaan aina EU:n suurempaa puuttumista jäsenvaltioiden politiikkaan. Pelastus ei tule EU:n hallintokoneistosta, sillä suurin osa tässä asiakirjassa mainituista ongelmista on peräisin sieltä.

EU halusi vapauttaa sisäiset energiamarkkinat yksinomaan vapaan kilpailun periaatteen mukaisesti. Se aiheutti ongelmia, ja muun muassa niiden takia tilanteemme on nyt sellainen, että Euroopan parlamentin jäsenet vaativat yhteistä ja jopa yhdenmukaista energiapolitiikkaa. Tästä toiminta-alasta ei kuitenkaan määrätä perustamissopimuksissa, mihin on hyvä syy: hallitukset vastustavat sitä, koska ovat tietoisia tämän alan strategisesta merkityksestä ja erilaisista eduistaan.

Yleisvaikutelma on se, että nykyisellään Euroopan yhdentyminen on päämäärä sinänsä ja että se ruokkii omien virheidensä kielteisiä seurauksia. Meidän on pantava piste tälle noidankehälle.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tässä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti puuttuu sellaisiin aloihin, jotka jäsenvaltioiden kansanedustuslaitosten on määrä hoitaa, jotta yhteiset eurooppalaiset tavoitteet kasvun ja työllisyyden lisäämisestä voidaan toteuttaa. Lissabonin strategia perustuu siihen, että jäsenvaltiot toteuttavat sen, mistä on sovittu.

Lissabonin strategian perusteella ei pidä jatkuvasti vaatia EU:n talousarviomäärärahojen lisäämistä. Junilistan katsoo sen sijaan, että kunkin jäsenvaltion talousarviosta on myönnettävä varoja Lissabonin strategiaan. Päätöslauselman 3 kohdan mukaan EU:n talousarviota on lisättävä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä syystä päätimme äänestää päätöslauselmaa vastaan.

Päätöslauselmassa on monia myönteisiä ehdotuksia, mutta se perustuu EU:n rahoitusnäkymiin, joita emme kannata. Jäsenvaltiot ovat vastuussa Lissabonin strategian täytäntöönpanosta, ja siksi on tärkeää, ettei niiden EU:lle suorittamia maksuosuuksia lisätä. Pikemminkin niille pitäisi antaa toimintavapaus hoitaa itse Lissabonin strategiassa edellytetyt velvoitteet.

Siksi äänestimme Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän, Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän käsiteltäväksi jättämää päätöslauselmaesitystä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kokousta, joka pidetään 16. ja 17. maaliskuuta, voitaisiin nimittää työnantajien yleiskokoukseksi, eikä ole sattumaa, että se järjestetään vain hiukan ennen Eurooppa-neuvostoa. Kokoukseen osallistuvat Itävallan liittokansleri ja neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja komission jäsenet sekä liikeyritysten, teollisuuden, ympäristöalan, tutkimuksen ja tiedotusvälineiden johtoporras, puhumattakaan niistä hallitusten edustajista, jotka vastaavat niin kutsutuista kansallisista uudistusohjelmista.

Teollisuusjohtajat esittävät toivomuslistansa, jossa he vaativat niin kutsuttujen rakenneuudistusten toteuttamista. Rakenneuudistukset ovat vain kiertoilmaus oikeistopolitiikalle, jonka todellinen merkitys on työntekijöille varsin tuttu: se tarkoittaa enemmän epätyypillisiä työsuhteita, alempia palkkoja, työelämän ja työajan pitenemistä, eläkeiän nousua, julkisten palveluiden purkamista ja sen jälkeen niiden vapauttamista ja yksityistämistä alkaen energiasta ja tietoliikenteestä, sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta sekä tutkimuksesta. Tämän ilmiön vanavedessä seuraavat hyväksikäyttö, työttömyys ja köyhyys.

Parlamentin enemmistö on yhdistänyt voimansa hyväksyäkseen tämän toimintaohjelman, vaikka äänestimme sitä vastaan.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani annamme täyden tukemme kaikille Lissabonin strategiaan kuuluville toimille, jotka todella parantavat Euroopan talouksien kilpailukykyä. Tämä edellyttää todellisia talouden rakenneuudistuksia, joilla lisätään kasvua, toteutetaan joustavat työmarkkinat ja lisätään työllisyyttä koko EU:ssa.

Tuemme täysin komission puheenjohtajan ja joidenkin jäsenvaltioiden toimia yritysten taakan ja työpaikkojen luomisen esteiden vähentämiseksi. Silti olemme huolissamme siitä, että jotkut päätöslauselmassa suunnitellut toimenpiteet voivat lisätä yritysten kustannuksia ja heikentää ensisijaista tavoitetta Euroopan kilpailukyvyn lisäämisestä maailmanmarkkinoilla ja sen myötä työttömyysasteen huomattavasta alentamisesta.

Emme tue päätöslauselmassa niitä ehdotuksia, joilla lisättäisiin rahoitusnäkymiä joulukuun 2005 Eurooppa-neuvostossa sovitusta määrästä.

Näistä ja muista syistä olemme päättäneet äänestää tyhjää tästä päätöslauselmasta.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentti allekirjoitti Lissabonin strategiaa koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen, jota tukevat Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Päätöslauselmaesityksen tavoitteena on nopeuttaa entisestään kapitalistisia rakenneuudistuksia kansallisten ohjelmien avulla. Euroopan yhdentämistä ajavan pääoman hyökkäystä laajennetaan, ja se koskee koko perusinfrastruktuuria. Pääoman avulla vallataan ja kaupallistetaan terveydenhuolto, koulutus ja energia-ala, puretaan työmarkkinasuhteet ja tehdään tyhjäksi kaikki työväenluokan saavuttamat oikeudet. Uusin hyökkäys kohdistuu sen vakuutusturvaan ja eläkeoikeuksiin.

Lissabonin strategia perustuu myös Maastrichtin sopimukseen ja neljään vapauteen (pääoman, kaupan, työntekijöiden ja palveluiden), joista maassamme äänestivät yhdessä Nea Dimokratia-, Panellinio Socialistiko Kinima- ja Synaspismos-puolueet.

Kommounistiko Komma Elladas -puolue on ajoissa varoittanut työväenluokkaa ja kansalaisia Lissabonin strategian tavoitteista. Se kehottaa työväenluokkaa kiihdyttämään taistelua pääoman häikäilemätöntä hyökkäystä vastaan ja tekemään taistelustaan monopolien ja imperialismin vastaisen taistelun sekä kehittämään liittoaan ruohonjuuritason vallan ja hyvinvoinnin puolesta.

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. (DE) On pöyristyttävää, että vielä 20 vuotta Tšernobylin katastrofin jälkeenkin kaksi kolmasosaa Euroopan parlamentin jäsenistä kannattaa ydinvoiman käytön jatkamista äänestämällä Lissabonin strategian puolesta. Ydinvoima on riskialtista teknologiaa, jolla on ennalta arvaamattomia seurauksia.

Lisääntyvä ydinenergian käyttö on vastoin perusoikeuksia ja huonontaa peruuttamattomasti tulevien sukupolvien elinoloja. Uraanin louhinta merkitsee laajamittaista luonnon hyväksikäyttöä ja saastuttaa pohjavesiä radioaktiivisesti. Uraanin rikastaminen on keino tuottaa ydinaseissa käytettävää materiaalia. Todellisuudessa on mahdotonta erottaa täysin toisistaan ydinenergian "siviilikäyttöä" ja sotilaallista käyttöä. Jopa ydinreaktoreiden normaali käyttö aiheuttaa jatkuvan riskin esimerkiksi matala-aktiivisen säteilyn ja reaktoreiden jäähdyttämiseen käytettyjen jokien pilaantumisvaaran takia.

Toistuvasti on ilmennyt tapauksia, joissa jälleenkäsittelylaitokset ovat saastuttaneet radioaktiivisesti laajoja maa- ja merialueita. Tähän mennessä ei ole onnistuttu ratkaisemaan korkea-aktiivisen jätteen huolto- ja varastointiongelmaa. Sitä tuotetaan päivittäin lisää ja se säteilee vähintään seuraavat 10 000 vuotta. EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa (2007–2011) ydintutkimukselle on myönnetty 3,1 miljardia euroa, mikä on kaksinkertainen määrä edelliseen puiteohjelmaan verrattuna. Ydinteknologiaan investoimisen sijasta EU:n pitäisi toimia aktiivisemmin uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseksi. Uusiutuvien energialähteiden hajautettu tarjonta on ainoa tapa taata energian toimitusvarmuus pitkällä aikavälillä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Äänestin kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Lissabonin strategiaa koskevista Euroopan parlamentin näkemyksistä laaditun Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, sillä hyväksyn useimmat siinä esitetyt näkemykset ja ehdotukset. Erityisen myönteisinä pidän ehdotuksia Euroopan talouteen liittyvästä vaativasta, kilpailukykyisestä ja innovatiivisesta toimintalinjasta, jossa asetetaan suuntaviivat Euroopan talouden rakenneuudistuksille. Niihin kuuluvat olennaisena osana sisämarkkinoiden toteuttaminen, tutkimukseen ja kehitykseen tehtävät investoinnit sekä yhteisöjen ja sukupolvien välinen yhteisvastuu.

Mielestäni joitakin kohtia on selvennettävä.

Mielestäni on valitettavaa, että vuoden kuluttua kevään 2005 Eurooppa-neuvostosta EU on polkenut käytännöllisesti katsoen paikoillaan monilla aloilla, joista esimerkkinä palvelujen tarjoamisen vapaus, uusien jäsenvaltioiden kansalaisten sijoittautumisvapaus, sisämarkkinoiden syventäminen ja talousarvion painopisteiden uudistaminen. Nämä seikat eivät tietenkään ole saaneet minua äänestämään päätöslauselmaa vastaan, mutta ne vahvistavat pettymystäni, joka johtuu puutteellisesta sitoutumisesta EU:n uudistuksiin.