Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 15. maaliskuuta 2006 - Strasbourg

8. Neuvoston epävirallisen ulkoministerikokouksen tulokset (10. ja 11. maaliskuuta 2006) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla ovat seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat neuvoston epävirallisen ulkoministerikokouksen tuloksista (10. ja 11. maaliskuuta 2006).

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, EU voi todellakin vaikuttaa asioihin ratkaisevasti Länsi-Balkanin alueella. Tästä keskusteltiin ulkoministereiden epävirallisessa "Gymnich"-kokouksessa Salzburgissa.

Länsi-Balkanin alue on tienhaarassa, ja EU ohjaa sitä etenemään rauhanomaisten uudistusten tiellä. Viime vuosina on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, mutta emme saa tuudittautua vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen.

Jäljellä olevat Kosovon ja Montenegron asemaa koskevat kysymykset on tänä vuonna ratkaistava kärsivällisesti ja määrätietoisesti. Lisäksi alue on saatava siirtymään sodan aikakauden yli. Meidän on siis edistettävä sellaisia asioita, joilla on todellista merkitystä alueen kansalaisille: taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä kyseisten maiden lähentymistä Euroopan unioniin.

Miten näitä maita voidaan parhaiten kannustaa noudattamaan kunnianhimoista uudistusohjelmaa? Kaikkein tärkeintä on sitoutua jatkossakin siihen, että nämä maat voivat lähentyä EU:ta ja lopulta liittyä sen jäseniksi onnistuttuaan täyttämään tiukat liittymiskriteerit. Lisäksi tästä tulevaisuudenkuvasta on pyrittävä tekemään konkreettinen ja kouriintuntuva, kuten komissio on äskettäisessä tiedonannossaan tehnyt. Mainitsen muutamia esimerkkejä konkreettisista tavoitteistamme ja ehdotuksistamme.

Ensinnäkin on poistettava kaupan, tuotannon ja investointien esteitä. Komissio pyrkii vakaussopimuksen avulla ja yhdessä asianomaisten maiden kanssa tekemään koko alueen kattavan vapaakauppasopimuksen, joka korvaisi nykyisten 31 kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen sekamelskan. Tämä on saavutettavissa siten, että Keski-Euroopan vapaakauppa-aluetta CEFTA:a laajennetaan ja nykyaikaistetaan samalla kertaa. Aiheesta järjestetään CEFTA:n huippukokous huhtikuussa Bukarestissa.

Toiseksi meidän on "eurooppalaistettava" seuraava sukupolvi – tai miksei nykyinenkin. Siksi ehdotimme tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuuden edistämistä lisäämällä heille myönnettävien apurahojen määrää.

Kolmanneksi on helpotettava ihmisten välistä kanssakäymistä. Esitämme viisumimenettelyn keventämistä koskevia toimenpiteitä, ja luotan siihen, että jäsenvaltiot vievät niitä nopeasti eteenpäin neuvostossa, jotta voimme käynnistää neuvottelut viisumimenettelyn keventämisestä ja takaisinottosopimuksista. Korostan, että mitä enemmän alueen maat voivat tehdä rajavalvonnan ja asiakirjojen luotettavuuden varmistamiseksi, sitä helpompi on saada EU:n jäsenvaltiot vakuuttuneiksi viisumimenettelyjen keventämisen välttämättömyydestä.

Olen iloinen siitä, että EU:n jäsenvaltioiden ulkoministerit tukivat näitä käytännön toimenpiteitä viime viikonloppuna Salzburgissa, ja vaikkei ulkoministeri Plassnik olekaan tänään paikalla, annan tunnustusta erityisesti hänelle ja sille, että hän on henkilökohtaisesti sitoutunut varmistamaan Länsi-Balkanin alueen kehityksen.

Lopuksi käsittelen lyhyesti Slobodan Miloševićin kuolemaa. Kun saimme tiedon hänen kuolemastaan Gymnich-kokouksen lopussa, muistin välittömästi viime heinäkuisen vierailuni Srebrenicaan sodanjälkeisen Euroopan kaikkein hirvittävimmän joukkomurhan kymmenentenä muistopäivänä. Pahoittelen sitä, että Milošević kuoli ennen kuin hänet saatiin oikeuden eteen niistä satojatuhansia uhreja vaatineista rikoksista, joista häntä syytettiin.

Liittokansleri Kohl kirjoittaa muistelmissaan, että jokaisen sukupolven on välttämätöntä tavoitella tietoisuutta historiasta, jotta välttyisimme toistamasta virheitämme ja varmistaisimme "uhrien äänten kuulumisen". Nämä ovat hyvin viisaita sanoja.

Entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin kirjaa todisteita, joiden avulla nykyisten ja tulevien sukupolvien serbit ymmärtävät, että monet rikokset tehtiin Serbian nimissä, vaikka määrätyt henkilöt olivat vastuussa näistä rikoksista.

Miloševićin kuoleman vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että Haagin tuomioistuin saa työnsä päätökseen ja että loput syytetyt siirretään sinne. Tämä auttaa Serbiaa päättämään Miloševićin johtaman traagisen ajanjakson ja kohtaamaan menneisyytensä perinnön.

Tänään Serbia on todellakin tienhaarassa, ja toivon vilpittömästi, että Serbian päättäjillä ja kansalla on tahtoa ja viisautta valita eurooppalainen tulevaisuus nationalistisen menneisyyden sijasta. Maan tulevaisuus on nyt pelkästään sen omissa käsissä. Voimme auttaa serbejä tekemään oikean valinnan antamalla heille mahdollisuuden EU:n jäsenyyteen.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tämän ilmoitettiin olevan keskustelu neuvoston kanssa. Sanoitte juuri, ettei neuvoston edustaja ole vielä paikalla, mutta mielestäni meidän pitäisi odottaa hänen saapumistaan, sillä haluamme kuulla raportin Salzburgin huippukokouksesta ja sitten keskustella siitä. Ei ole mitään mieltä käydä keskustelua ennen raportin kuulemista; silloinhan keskustelu olisi vain hyödytön seremonia.

  Puhemies. Olen samaa mieltä jäsen Posseltin huomautuksista, vaikka saamani tiedon mukaan ministeri saapuu pian paikalle.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, PPE-DE-ryhmän puolesta – (ES) Arvoisa puhemies, yhdyn jäsen Posseltin vastalauseeseen, sillä mielestäni Euroopan parlamentin ei pidä luopua todella tärkeistä asioista vain muotoseikkojen laiminlyönnin vuoksi, ja jos on sovittu keskustelusta komission ja neuvoston kanssa, neuvoston on oltava paikalla.

Arvoisa puhemies, totean, että aivan kuin Lähi-idän ja Palestiinan tilanne ei olisi Hamasin voiton jälkeen jo tarpeeksi pulmallinen, Israelin joukkojen – mielestäni tuomittava – hyökkäys Jerikon vankilaan hankaloittaa tilannetta entisestään. Hyökkäys on myös lietsonut umpimähkäistä väkivaltaa, joka on vahingoittanut Euroopan unionin kansalaisia ja etuja ja joka meidän on tuomittava voimakkain sanakääntein.

Arvoisa puhemies, koska tiedän, että Euroopan unionin Palestiinalle myöntämästä tuesta on keskusteltu epävirallisessa ulkoministerikokouksessa, kysyn komissiolta, miten Euroopan komissio ja neuvosto, joka ei valitettavasti ole vieläkään paikalla, suhtautuvat tähän tukeen. Pitkääkö komissio johdonmukaisesti kiinni siitä, että Hamas luopuu väkivallasta ja tunnustaa Israelin valtion ja aiemmat sopimukset?

Arvoisa puhemies, toiseksi käsittelen Iranin kysymystä, joka on jätetty Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston ratkaistavaksi. Kysynkin komissiolta, onko siitä parempi, että asiassa edetään vaiheittain, eli turvallisuusneuvoston antaman lausunnon kautta, vai toivooko se pakotteiden käyttöä.

Arvoisa puhemies, käsittelen nyt laajentumista. Ranskan ulkoasiainministeri Sarkozyn lausuntojen mukaan on havaittavissa jonkinasteista laajentumisväsymystä, ja hän myös pyysi, että kesäkuun neuvoston kokouksessa käytäisiin arviointikeskustelu Euroopan unionin vastaanottokapasiteetin rajoista – esityslistalla onkin seuraavan jäsen Brokin mietintö. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen tiedustelen, onko komissio samaa mieltä ministeri Sarkozyn neuvostolle esittämästä pyynnöstä ja katsooko se, että EU:n puheenjohtajavaltion Itävallan on annettava lopullinen vastaus poliittisen hankkeemme maantieteellisistä rajoista.

  Puhemies. Jotkut esiin tuomistanne kysymyksistä on esitettävä komission jäsenelle Ferrero-Waldnerille, joka ei nyt ole paikalla, kun taas moniin muihin kysymyksiinne vastataan Euro–Välimeri-alueen parlamentaarista edustajakokousta koskevassa keskustelussa, joka käydään ajallaan.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komission puheenvuorojen aikataulu tässä keskustelussa on tiukka, ja olisi mahdotonta antaa selvitystä näin laaja-alaisista kysymyksistä, joihin kuuluvat kaikki ulkosuhdeasiat ja kaikki kansainväliset kysymykset. Siksi sovittiin, että komission jäsen Ferrero-Waldner käsittelee Iranin ja Palestiinan tilannetta sekä pilapiirrosten aiheuttamaa kriisiä puheenvuorossaan myöhemmin tänä iltana. Tästä syystä keskityin Länsi-Balkanin aluetta koskeviin toimiin.

Komission puheenvuoro jaetaan tällä tavoin, ja sen vuoksi minä vastaan keskustelun jälkeen Länsi-Balkanin aluetta koskeviin kysymyksiin ja komission jäsen Ferrero-Waldner vastaa muihin kysymyksiin myöhemmin tänä iltana.

  Doris Pack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen Rehn kuvaili tilannetta, joten keskustelkaamme seuraavaksi laajentumiseen liittyvästä Brokin mietinnöstä ennen kuin siirrymme kaikkiin muihin kysymyksiin ministeri Plassnikin saavuttua. Kehotan teitä tekemään näin, sillä muuten olemme epäoikeudenmukaisia komission jäsentä kohtaan, eikä keskustelu etene asianmukaisessa järjestyksessä.

  Puhemies. Ymmärrän epätavallisen tilanteemme, mutta valitettavasti keskustelu Brokin mietinnöstä käydään esityslistan mukaan neuvoston ja komission julkilausumien jälkeen.

  Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, minullakin on ehdotus. Voimme tietenkin pitää tauon, jos poissa oleva neuvoston puheenjohtajavaltio kutsuu meidät sillä välin kahville.

(Naurua)

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen täysin tietoinen parlamentin esityslistan laatimiseen liittyvistä paineista. Totesitte kuitenkin, että meillä on erityinen käsittelyjärjestys, emmekä siis voi vahvistaa esityslistaan sellaista kohtaa, jonka mukaan käsittelemme epävirallista ulkoministerikokousta, kun käy ilmi, että komission jäsen, jonka vastuulla on suurin osa kyseiseen neuvoston kokoukseen liittyvistä kysymyksistä, on päättänyt siirtää näiden asioiden käsittelyn keskustelumme myöhempään vaiheeseen.

Mielestäni jäsen Posseltin ja jäsen Packin ehdotus on täysin perusteltu. Jos asiasta vastaava komission jäsen ei ole paikalla käsittelemässä epävirallisen ulkoministerikokouksen tärkeimpiä kysymyksiä, keskustelkaamme jäsen Brokin mietinnöstä, minkä jälkeen voimme käsitellä ministerikokoukseen liittyviä kysymyksiä asiasta vastaavan komission jäsenen saavuttua paikalle. Aiheiden jakaminen parlamentin jäsenten mielipidettä kuulematta ei ole hyväksyttävää.

  Puhemies. Ymmärrän esiin tuomanne huolenaiheet, mutta joudun toteamaan, etten tunne työjärjestyksestä yhtään kohtaa, joka auttaisi meitä ratkaisemaan tämän ongelman.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, ongelmahan on se, että tietyt parlamentin jäsenet, joiden on määrä käyttää puheenvuoro Brokin mietinnöstä, eivät ole nyt paikalla ja saapuvat vasta myöhemmin. Voimme tietenkin järjestellä asioita uudelleen jonkin verran. Jäsen Napoletano oli valmis puhumaan ja minä puhun nyt, koska puheenvuoroni käsittelee enimmäkseen Balkanin kysymystä. Voimmehan yksinkertaisesti yhdistää aiheet, mutta jotkut jäsenet ovat vihaisia, koska eivät poissaolonsa takia voi käyttää puheenvuoroa Brokin mietinnöstä. Tämä on ongelma!

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, kysyisin vain kohteliaasti, onko teillä tietoa siitä, milloin neuvosto aikoo ilmaantua paikalle? Jos kuulemani pitää paikkansa, ja se on täällä neljännestunnin kuluttua, voimme odottaa tuon neljännestunnin, sillä parlamentissa on ollut runsain mitoin 15 minuutin viivästyksiä. Ehdotan näin ollen, että jos neuvosto saapuu paikalle 15 minuutin kuluttua, voimme keskeyttää istunnon siksi aikaa. Jos neuvoston saapuminen kestää tunnin, meidän on mietittävä toisenlaista ratkaisua. Meillä ei ole tästä mitään tietoa, mutta ehkäpä teillä on.

  Puhemies. Ehdotan, että keskeytämme istunnon muutamaksi minuutiksi odottaessamme neuvoston edustajan saapumista.

(Istunto keskeytettiin klo 15.20 ja sitä jatkettiin klo 15.35.)

Koska neuvoston edustaja on nyt saapunut, voimme jatkaa käsittelyä.

  Ursula Plassnik, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi myöhästymistämme. Matkallamme sattui kaksi liikenneonnettomuutta, toinen Wienin lentokentälle vievällä tiellä ja toinen Entzheimista tulevalla tiellä.

Kiitän tilaisuudesta tiedottaa teille ulkoministereiden epävirallisesta Gymnich-kokouksesta, joka pidettiin tänä viikonloppuna Salzburgissa. Kokouksessa käsiteltiin pääasiassa kahta aihetta, joista ensimmäinen koski nykyisiä ulkopoliittisia haasteitamme, etenkin Lähi-idän tapahtumia sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan lähestyviä vaaleja. Toisena päivänä käsiteltiin Balkanin aluetta, Thessalonikin toimintasuunnitelmaa sekä sen täytäntöönpanoa ja tulevaisuutta.

Jos sallitte, puhun ensin Lähi-idästä ja käsittelen sen jälkeen Balkanin aluetta.

Seuraavaksi on siis vuorossa Lähi-itä. Alue on Palestiinan lakia säätävän neuvoston vaalien jälkeen ja Israelin vaalien edellä sellaisessa siirtymävaiheessa, jossa meillä on palestiinalaishallinnolle välitettävänä hyvin selkeä ja johdonmukainen viesti, sillä meidän on tehtävä selväksi omat perusperiaatteemme, joiden nojalla olemme valmiit jatkamaan yhteistyötä. Perusperiaatteet ovat täysin selvät ja koostuvat kolmesta tekijästä. Vaadimme palestiinalaishallintoa luopumaan väkivallasta, suostumaan neuvotteluihin – toisin sanoen tunnustamaan nykyiset sopimukset – ja myöntämään Israelin olemassaolon oikeuden.

Tämä on politiikkamme selkeä ja johdonmukainen lähtökohta, jonka pohjalta olemme vedonneet kumppaneihimme Lähi-idässä. Erityisesti Hamasin on tiedostettava olevansa valintatilanteessa ja päätettävä, mille tielle se lähtee tulevaisuudessa. Sen on kerrottava selkeästi valitsemansa suunta. Olemme selittäneet ehdot, eivätkä ne ole missään suhteessa muuttuneet. Tuemme edelleen palestiinalaisia ja käytimme myös "Gymnich"-kokouksessa tilaisuutta hyväksemme keskustellaksemme tulevasta rahoitusmuodosta. On selvää, että tuen on hyödytettävä palestiinalaisia sen sijaan että sitä käytettäisiin terrorismiin tai väkivallantekoihin.

Seuraamme näin ollen tiiviisti kehitystä ja toimia uuden palestiinalaishallinnon muodostamiseksi sekä sen tulevaa ohjelmaa. Eilen presidentti Mahmud Abbas ja hänen valtuuskuntansa vierailivat Wienissä, jossa meillä oli tilaisuus ottaa nämä asiat esille hänen kanssaan. Tuemme häntä ja väliaikaishallintoa tänä vaikeana aikana, ja keskustelen tapahtumista mielelläni seikkaperäisesti myöhemmässä vaiheessa, mikäli minulla on siihen tilaisuus.

Siirtyäkseni käsittelemän Balkanin aluetta totean, että tämä oli ja on tärkeä kysymys puheenjohtajavaltio Itävallalle. Siksi Gymnich-kokous ja sen sitoutuminen tähän kysymykseen on mielestäni rohkaiseva viesti Länsi-Balkanin alueen valtioiden kansalaisille jopa kahdessa mielessä: heidän matkansa kohti EU:ta ja EU:n vaatimusten täyttämistä saattaa olla vaikea, mutta se kannattaa, ja tällä matkalla me rohkaisemme ja tuemme heitä.

Se on myös omille kansalaisillemme merkki, joka rohkaisee heitä uskomaan, että on todella mahdollista löytää ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin – jopa kaikkein vaikeimpiin. Siksi pidänkin toivon ja luottamuksen osoituksena sitä, että onnistuimme Salzburgin julistuksessa korostamaan ja tekemään näkyväksi Balkanin alueen valtioiden mahdollisuuksia liittyä Euroopan unioniin.

Varsinkin tällaisena aikana, jolloin ihmiset puhuvat "laajentumisväsymyksestä", tämän viestin lähettäminen oli siis tärkeää, jotta kumppanimme saisivat selkeän kuvan siitä, mitä on odotettavissa niiden äärimmäisten vaikeiden päätösten valossa, joita joudumme tekemään vuonna 2006. Jo Salzburgin kokouksen vieraslista osoitti, miten paljon tänä vuonna tekemämme valinnat meiltä vaativat, sillä vierainamme olivat YK:n Kosovon erityislähettiläs Martti Ahtisaari ja hänen varamiehensä Albert Rohan, joiden kanssa pystyimme keskustelemaan alueen tulevaisuudesta. Olimme kutsuneet myös Bosnia ja Hertsegovinan korkean edustajan Christian Schwarz-Schillingin, ja paikalla olivat Yhdistyneiden kansakuntien Kosovon siviilioperaation (UNMIK) johtaja Søren Jensen-Petersen valtuuskuntineen sekä Ibrahim Rugovan jälkeen Kosovon presidentin tehtävää hoitava Fatmir Sejdiu. Olin iloinen myös siitä, että Salzburgin kokouksen tässä osassa oli ensimmäistä kertaa läsnä Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Brok, joka osallistui keskusteluihimme.

Balkanin alue on Euroopan sydämessä, ja ilman sitä Euroopan yhdentyminen jää vajaaksi. Tiedämme, että edessämme on vaikea tehtävä, mutta ryhdymme siihen määrätietoisesti. Olemme päättäneet käyttää nykyisessä tehtävässä vaiheittaista menettelytapaa käsittelemällä kysymyksiä yksi kerrallaan ja ratkaisemalla kunkin niistä vuorollaan.

Jokaisen näistä maista on nyt tärkeintä keskittyä käsittelemään eurooppalaisia normeja. Eilen Bosnian pääministeri vieraili luonani Wienissä ja totesi, ettei kehityskulussa tärkeintä ole tietty päivämäärä tai ajankohta, vaan eurooppalaisten normien työstäminen yhdessä. Javier Solana, joka on pitkään seurannut kehitystä, kuvaa vuoden 2003 Thessalonikin kokouksen jälkeisiä saavutuksia menestystarinaksi, joka on luettavissa esityslistalta, ja etenkin Salzburgin kokouksen käsittelyjärjestyksestä, sillä kyseisessä kokouksessa käsiteltiin sujuvaa ja parempaa kauppajärjestelmää, järjestäytyneen rikollisuuden torjumista sekä nuorisoa ja vaivattomampia matkustusmahdollisuuksia. Kiinnitimme huomiota viisumikysymykseen, koska meidän on käsiteltävä niitä odotuksia, joita näiden maiden ihmisillä meitä kohtaan on. Meidän on kuitenkin myös tehtävä heille selväksi omat vaihtoehtomme ja etsittävä yhdessä heidän kanssaan vähitellen ratkaisuja tämän alan ja muiden alojen ratkaisemattomiin ongelmiin.

Ei ole epäilystäkään siitä, että Eurooppa vaikuttaa asioihin tällä alueella, mutta olemme myös korostaneet kyseisten maiden vastuuta itsestään, sillä joissakin niistä, joiden olot ovat jo vakiintuneet, on edistettävä niiden aktiivista eurooppalaistamista. Edetessämme tähän suuntaan näille maille on tehtävä selväksi, että niillä on oltava halua toteuttaa tarvittavat toimet ja osoittaa sitä ominaisuutta, jota englanninkielinen ilmaus ownership (omavastuullisuus) erittäin hyvin kuvaa.

Olemme korostaneet alueellisen yhteistyön olevan välttämätöntä varsinkin koko alueen kattavaa vapaakauppa-aluetta koskevaa työtä silmällä pitäen. Sen lähtökohtana on Keski-Euroopan vapaakauppa-alueeseen CEFTA:an perustuva yksi vapaakauppasopimus, jolla aiotaan korvata 31 erillistä sopimusta. Henkilökohtaisesti olen hyvin kiitollinen komission jäsenelle Rehnille ja koko komissiolle heidän sitoutumisestaan tähän asiaan. Neuvosto ja komissio tekevät tässä saumatonta yhteistyötä sanan parhaassa merkityksessä. Kiitän komissiota sen tammikuun lopussa esittämästä tiedonannosta sekä sen halukkuudesta jatkaa yhteistyötä Salzburgin julkilausumassa asetettujen päämäärien saavuttamiseksi.

Myös kansallisten hallitusten ministereiden on jatkettava työtä oman toimivaltansa rajoissa, sillä juuri heidän on muiden tehtävien lisäksi muodostettava kumppaniverkostoja Balkanin alueen valtioissa nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi. Varsinkin sisäministerit ovat aktiivisesti sitoutuneita tähän kysymykseen ja kantavat siitä suuren vastuun, sillä he ja heidän yhteistyönsä määräävät, mitä konkreettista edistystä tärkeissä kysymyksissä voidaan saavuttaa.

Keskustelimme myös EU:n mukautumiskyvystä ja tutkimme sen vaikutuksia. Kuten tiedätte, nostin tämän asian voimakkaasti esille viime syksynä ja mielestäni tein siinä oikein. Meidänhän ei ole tarkoitus asettaa uusia esteitä vaan pohjimmiltaan tiedostaa paremmin se, minkä pitäisi olla aivan itsestään selvää: ei ainoastaan ehdokasvaltioita vaadita tekemään kotiläksyjään, vaan myös Euroopan unionin on tehtävä omansa.

Ollessamme Salzburgissa tässä yhteisessä kokouksessa kokoontuneina saman pöydän ääreen koimme kaikki jotakin sellaista, mikä ei aiheuttanut pelkästään levottomuutta vaan antoi meille samalla toiveikkaan luottavaisuuden tunteen: neuvottelumme keskeytti uutinen Slobodan Miloševićin kuolemasta, ja oli eurooppalaisittain symbolista, että pystyimme tuollaisena hetkenä käsittelemään yhteistä eurooppalaista tulevaisuuttamme.

(Suosionosoituksia)

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, esitän vain kaksi lyhyttä huomautusta Lähi-idän kysymyksestä. Ensinnäkin vaadimme oikeutetusti Hamasia olemaan realistinen ja luopumaan väkivallasta, mutta se ei saa antaa Israelille lupaa jatkaa yksipuolisen väkivallan politiikkaa, jota olemme juuri nähneet sen käyttävän. Toiseksi Euroopan ja Yhdysvaltojen on oltava johdonmukaisia ydinenergiapolitiikassaan, varsinkin kun otetaan huomioon Intian ja Iranin erilainen kohtelu. Lisäksi Wienissä sijaitsevalle Kansainväliselle atomienergiajärjestölle on annettava merkittävämpi asema monenvälisessä uraanin rikastamisjärjestelmässä ja ydinjätehuollossa. Edistymme pitämällä kiinni näistä periaatteista.

Vaikutelmani Balkanin tilanteesta on se, että toimintaamme ohjaavan periaatteen mukaan edistykseksi määritellään kaikki se, mikä ei ole taantumista. Totean, että ryhmäni ja minä olemme hyvin hämillämme tiettyjen jäsenvaltioiden käytöksestä. Ne ovat vastuussa siitä, millä tavoin toimet, joilla luodaan EU:lle edellytykset uusien jäsenvaltioiden vastaanottamiseen, käännetään Balkanin alueen maiden jäsenyysmahdollisuuksia vastaan. Eurooppaa ei kuitenkaan vahvisteta riistämällä Balkanin mailta jäsenyysmahdollisuudet tai lykkäämällä näitä mahdollisuuksia hamaan tulevaisuuteen. Johtavana periaatteena on edelleen pidettävä mahdollisuutta EU:n jäsenyyteen, jonka puolesta Euroopan parlamentti – oma ryhmäni mukaan luettuna – on niin usein yksimielisesti äänestänyt. Vaikka onkin täysin ymmärrettävää, että EU:ta vaaditaan parantamaan valmiuttaan vastaanottaa uusia jäseniä – tarkoitan tällä perustuslakia ja taloudellista perustaa – tätä ei voida käyttää Kaakkois-Euroopan maita vastaan eikä niiden liittymistä edistävien toimien torjumiseen. Liittymistä on valmisteltava EU:ssa ja Balkanilla samanaikaisesti. Molempia puolia on valmisteltava johdonmukaisesti ja perusteellisesti, ja tässä yhteydessä on toteutettava konkreettisia toimia Balkanin maiden valmistelemiseksi Euroopan unionin jäsenyyteen etenkin yksinkertaistamalla ja helpottamalla viisumijärjestelyjä. Palatakseni siihen, mitä sanoitte sisäministereistä Gottes ja Ohr, toivon, että he tekevät jotakin kouriintuntuvaa antaakseen varsinkin tämän alueen nuorille vihdoinkin mahdollisuuden tutustua Eurooppaan. Slobodan Miloševićin monessa suhteessa enneaikaisesta kuolemasta huolimatta on uhrien ja Euroopan yhteisen tulevaisuuden edun mukaista, että kaikki rikoksentekijät saadaan oikeuden eteen Haagin tuomioistuimessa, ja siitä meidän on todellakin pidettävä kiinni.

Balkanin alueen maat, jotka niin usein maanosamme historiassa ovat joutuneet Euroopan suurvaltojen pelinappuloiksi, on vähitellen integroitava Euroopan unioniin. Emme missään tapauksessa hyväksy sitä, että niiden suhteet EU:hun palautetaan jollekin aiemmin vallinneelle tasolle. Kun huomenna äänestämme Brokin mietinnön hyväksymisestä, meidän on tehtävä se selkeästi vain tekstin sisällön perusteella, ilman niitä tulkintoja, joita siitä valitettavasti on lähitunteina tehty ja jotka ovat vääristäneet sen todellista sisältöä. Puolustamme Balkanin maiden jäsenyysmahdollisuuksia Euroopan unionissa.

(Suosionosoituksia)

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olin toivonut, että Balkanin konferenssista olisi saatu vahva ja myönteinen viesti. Uskoakseni se oli myös neuvoston puheenjohtajavaltion ja komission toive. Teistä kumpikaan pystyy tuskin tuomaan julki pettymystään, joten teen sen puolestanne.

Myönnämme kaikki, että koko Balkanin alue on edelleen räjähdysherkkä ja mahdollisesti epävakaa, ja siksi tilannetta on välttämättä selkeytettävä. Aiempia julkilausumia selvästi ponnettomammassa yhteisessä lehdistötiedotteessa todetaan, että Länsi-Balkanin tulevaisuus on Euroopan unionissa. Merkille pantavaa on, ettei jäsenyydestä ole mitään mainintaa. Lisäksi todetaan, että laajentumisstrategiasta on määrä keskustella vuonna 2006 ja että EU:n vastaanottokapasiteetti on otettava huomioon. Tämä on pettymys. Käsittelen tätä kysymystä uudelleen Brokin mietinnöstä käytävässä keskustelussa.

Käsittelen seuraavaksi Lähi-itää. Olen ryhmäni puheenjohtajan kanssa täysin samaa mieltä Israelin valitettavasta ja kohtuuttomasta menettelystä eilen Jerikossa, puhumattakaan Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan joukkojen vähintäänkin kummallisesta toiminnasta. On sanomattakin selvää, että tällainen toiminta vaikeuttaa EU:n asemaa. Vaikka ryhmäni onkin vahvasti sitä mieltä, että Hamasin on luovuttava väkivallasta ja hyväksyttävä nykyiset kansainväliset sopimukset, joudumme valitettavasti toteamaan, että Israel tekee tämän linjan noudattamisen yhä vaikeammaksi. Teemme niin kaikesta huolimatta, mutta meidän on myös tehtävä hyvin selväksi, että eilisen kaltaiset toimet ovat täysin ristiriidassa rauhanomaisen ratkaisun saavuttamisen kanssa.

  Angelika Beer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Plassnik, istuntomme keskeytettiin teidän odottamiseksenne sen vuoksi, että olemme erittäin huolestuneita joistakin kysymyksistä ja haluamme keskustella niistä kanssanne.

Itävallan aloittaessa puheenjohtajuutensa se suunnitteli Thessaloniki II:sta, josta ei kuitenkaan ole mitään mainintaa Salzburgin julkilausumassa. Mitään lisätietoa ei myöskään ole annettu Länsi-Balkanin alueen jäsenyysnäkymistä. Julkilausuma on pelkkä sisällötön kompromissi, johon Balkanin alueella suhtaudutaan kriittisesti ja joka ei millään tavoin rohkaise vaan pikemminkin houkuttaa vääriin tulkintoihin. Näin ainakin minä arvioisin Salzburgin-kokoukseen osallistuneen jäsen Brokin lausuntoa. Hän on maanantaista saakka kertonut saksalaisille tiedotusvälineille, miten Balkanin alueen mahdollisuudet EU-jäsenyyteen ovat ohi, ja puolustanut niin kutsuttua kolmatta tapaa, etuoikeutettua kumppanuutta.

Jos EU haluaa lisätä uskottavuuttaan, meidän on puolustettava Balkanin alueen EU-näkymiä sanojen sijasta myös teoin, ja tässä asiassa olen samaa mieltä siitä, mitä komission jäsen Rehn sanoi.

Hyvä jäsen Brok, totean lopuksi yhden asian, nimittäin sen, että kolmas tapa on juuri se, mitä Libyan valtionpäämies, eversti Gaddafi, tavoitteli jo 1980-luvulla. Onneksi hän epäonnistui siinä surkeasti, ja teille käy samoin.

  Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, sanon vain muutaman sanan asioista, jotka eivät mitenkään liity ehdokasmaihin, joita käsittelen pian mietintöni yhteydessä. Haluan puhua lyhyesti Lähi-idästä.

Olemme joutuneet yhä suurempiin vaikeuksiin sekä lähipäivien että viime viikkojen ja kuukausien tapahtumien vuoksi. Yhtenä näkökohtana on Pyhän maan molempien osapuolten aiheuttama ongelma ja toisena kysymys siitä, miten todennäköistä on saada Iran luopumaan sotilaallisesta ydinohjelmasta. On hyvin mahdollista, että asetelma vielä täydentyy Iranin ja Syyrian Libanonissa Hizbollahin kanssa tekemällä monenvälisellä sopimuksella sekä Hamas-yhteyksillä. Silloin saattaa muodostua sellainen hyvin riskialtis liittouma, joka aiheuttaa suuria ongelmia ja johon meidän on reagoitava sekä turvataksemme rauhan ja torjuaksemme terrorismia että taataksemme oman energian toimitusvarmuutemme.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, olen kiitollinen siitä, että olen voinut alustaa joitakin keskusteluja. Vaikka käsittelemmekin neuvotteluissa vaikeita poliittisia kysymyksiä, meidän on myös varmistettava todellinen kulttuurien vuoropuhelu, jotta fundamentalistit eivät pysty estämään jokaisella alueella olevia maltillisia ryhmiä muodostamasta enemmistöä.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, voinen käsitellä toista näkökohtaa, joka on hyvin merkittävä joillakin alueilla, nimittäin kysymystä Euroopan unionin Kongon-operaatiosta. Olisin erittäin kiinnostunut tietämään, onko tälle operaatioille jo mandaatti, jossa määrätään sen tavoitteet, kesto ja maantieteellinen toiminta-alue, ja ovatko Kongon viranomaiset esittäneet virallisen pyynnön tällaisesta hankkeesta ja Euroopan unionin osallistumisesta siihen. Jos tätä koskevia päätöksiä on määrä tehdä sekä EU:ssa että muualla, on äärimmäisen tärkeää olla selvillä siitä, mitä neuvoston puheenjohtajavaltio ja korkea edustaja tekevät tällaisen mandaatin järjestämiseksi.

  Cecilia Malmström (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, on hienoa, että pidätte Balkanin aluetta näkyvästi esillä. Alueen vakauttaminen ja demokratisointi on yleisen edun mukaista, ja EU:lla onkin tilaisuus vaikuttaa asioihin merkittävästi. Toivon, että te molemmat onnistutte tehtävässänne nostaa muissa jäsenvaltioissa toimivien kollegojenne tavoitteet yhtä korkealle tasolle. Voitte olla varmoja siitä, että Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä on tukenanne.

Useita erinomaisia aloitteita on tehty sen hyväksi, että maat saataisiin tekemään yhteistyötä keskenään ja EU:n kanssa. On myös hyvä, että tämän tavoitteen saavuttamiseen päätettiin lopulta käyttää Keski-Euroopan vapaakauppasopimusta CEFTA:a, joka on jo laadittu ja käytössä, sen sijaan että laadittaisiin uusi sopimus, kuten aiemmin oli tarkoitus. Mielestäni tämä oli erittäin viisas päätös. Samalla kyse on myös eri maista, joilla on erilaiset perinteet, erilainen historia ja erilainen kehitystaso. Siksi on tärkeää välittää sanomaa, että kaikki nämä maat voivat halutessaan esteettä hakea Euroopan yhteisön jäsenyyttä ja että siinä tapauksessa niitä kohdellaan niiden omien saavutusten pohjalta. Joillakin tahoilla ollaan nykyään huolestuneita siitä, että haluamme niputtaa nämä maat jälleen yhteen ja kohdella niitä yhtenä kokonaisuutena. Mielestäni tämä pelko on liioiteltu, mutta on erittäin tärkeää korostaa selvästi sitä esiin tuotua seikkaa, että jokaista maata tarkastellaan sen omista lähtökohdista.

Slobodan Miloševićin kuolemasta on todettava, että kyseessä oli vastenmielinen diktaattori, joka oli vastuussa satojen tuhansien ihmisten kuolemasta ja suuresta osasta alueen traagisia tapahtumia. Olen myös pahoillani siitä, ettei oikeudenkäyntiä voitu viedä loppuun, ja nähdäkseni päivänsä päättänyt Milošević oli jokseenkin säälittävä mies. Silti on tehtävä täysin selväksi, että Radovan Karadzic ja Ratko Mladić on luovutettava ja että se on tehtävä välittömästi. Tässä asiassa ei ole varaa kompromisseihin.

  Margie Sudre (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, lauantaina unionin ulkoasiainministerit määrittelivät uudelleen Länsi-Balkanin alueen EU-näkymät ja vaativat, että vakautus- ja assosiaatioprosessin lopullinen tavoite on vain ja ainoastaan kyseisten maiden liittyminen Euroopan unioniin. He menivät siis pidemmälle kuin vuoden 2003 Thessalonikin julistus, jossa puhuttiin viiden Balkanin maan integroitumisen asettamasta valtavasta haasteesta ja kyseisten maiden mahdollisesta EU-jäsenyydestä. UMP:ta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet ovat samaa mieltä tästä näkemyksestä ja tästä mahdollisuudesta ja ovat vakuuttuneita siitä, että ilman Balkanin aluetta Euroopan yhdentyminen jää vajaaksi. Ne ovat yhtä mieltä myös siitä, että tie yhdentymiseen on pitkä ja siinä on monia esteitä, mutta ennen kaikkea ne pyytävät, että Balkanin alueeseen ja muihin mahdollisiin tuleviin laajentumisiin liittyvät todelliset kysymykset tuotaisiin selkeästi esiin. Mitä nämä todelliset kysymykset ovat? Ensinnäkin onko Euroopan unionilla kapasiteettia vastaanottaa nämä maat? Huomautan, että tämä on yksi Kööpenhaminan kriteereistä, joka liian usein unohdetaan: taloudellinen, institutionaalinen ja myös poliittinen kapasiteetti. Ovatko jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset valmiita vastaanottamaan muita jäsenvaltioita unioniin ja jos ovat, milloin ja miten?

Lisäksi unionin jäsenistä Ranska on muuttanut perustuslakiaan tehden kansanäänestyksen järjestämisen uusista laajentumiskierroksista pakolliseksi Romanian, Bulgarian ja Kroatian liittymisen jälkeen. Kumppanimme saattavat suhtautua tähän myönteisesti tai pitää tätä valitettavana, mutta tämä on nykyisen toimielinjärjestelmän mukaista.

Lopuksi totean, että UMP:hen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet ovat vuosia vaatineet, että Euroopan unionissa käytäisiin perusteellinen keskustelu Euroopan rajoista. Nyt on korkea aika keskustella tästä! Meidän on katsottava totuutta silmiin ja tehtävä kypsä ratkaisu Euroopan unionin tulevaisuudesta sen poliittisen sisällön ja maantieteellisten rajojen suhteen. Tämä on meidän velvollisuutemme, ja se on velvollisuus niitä maita kohtaan, jotka tavoittelevat EU:n jäsenyyttä. Meidän on kannettava vastuumme.

  Silvana Koch-Mehrin (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, vaikka tuenkin sitä, mitä jäsen Neyts-Uyttebroeck totesi ryhmäni kannasta Israelin viime päivien toimiin, haluan myös vastata siihen, mitä sanoitte tämän siirtymävaiheen merkityksestä. Sen yhteydessä EU:n on lähetettävä selkeä viesti, jossa korostetaan yhteistyön periaatteita, jotka ovat väkivallasta luopuminen, nykyisten sopimusten hyväksyminen ja Israelin olemassaolon oikeuden tunnustaminen. Tämä on uskomattoman tärkeää, eikä EU:n pidä etäännyttää itseään asiasta millään tavoin. Siksi EU tekee mielestäni vakavan virheen jatkaessaan väliaikaishallinnon rahoittamista.

Vaikka EU:n pitääkin lähettää humanitaarista apua palestiinalaisalueille ja auttaa niissä asuvia ihmisiä, sen ei pidä tukea niiden viranomaisia, sillä Hamas ei ole tunnustanut Israelin oikeutta olemassaoloon eikä luopunut väkivallan käytöstä. Lähettämämme viesti kylvää kuolemaa, sillä Hamas on toistanut näkemyksensä, jonka mukaan EU:n päätös rahoituksen jatkamisesta merkitsee Hamasin toimien hyväksymistä, vaikka Hamas kieltäytyy edelleen neuvottelemasta Israelin kanssa sillä perusteella, ettei tunnusta sen legitiimiyttä.

EU:n tuen kokonaistavoitteena on rauhanprosessin edistäminen, mutta on väärin rahoittaa niitä, joiden tavoitteena on sen epäonnistuminen. EU:n on noudatettava tähän asti viitoittamaansa linjaa ja jatkettava taloudellista apua, joka on sen tärkein neuvotteluvaltti, ja siksi pyydänkin teitä tarkastelemaan tätä asiaa uudelleen.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies SARYUSZ-WOLSKI

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, onnittelen teitä aluksi historiallisesta saavutuksestanne Luxemburgissa, jossa tasoititte tietä Kroatian jäsenyydelle. Se on Sveitsin lisäksi ainoa keskieurooppalainen valtio, joka ei vielä ole EU:n jäsen. Kiitän teitä myös siitä suuresta rohkeudesta, jolla avasitte siellä keskustelun Euroopan rajoista, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.

Toiseksi haluan ilmaista teille suuren kiitollisuuteni siitä, että puolsitte Salzburgissa jäsenyysmahdollisuuden antamista muille Kaakkois-Euroopan valtioille. Olen todellakin sitä mieltä, ettemme saa perääntyä tässä asiassa; ei saa olla epäilystäkään siitä, että Kaakkois-Euroopan valtiot ovat kuin ovatkin eurooppalaisia ja että niillä on oikeus täysivaltaiseen Euroopan unionin jäsenyyteen heti kun kaikki kriteerit on täytetty – tämä koskee myös EU:hun sovellettavia laajentumisperusteita.

Kolmanneksi totean – ja tästä olen eri mieltä jäsen Koch-Mehrinin kanssa – että Palestiinan hyväksi annetun humanitaarisen avun lisäksi meidän pitäisi myös auttaa sitä moniarvoisuuden saavuttamisessa, niin vaikeaa kuin sen myönnetäänkin olevan. Vaikka Fatahin johtama valtio olikin hyvin korruptoitunut ja arveluttava, Hamasin hallinto on vieläkin vastenmielisempi. Meidän on edistettävä rauhanprosessia ja moniarvoisuutta kaikin käytettävissä olevin keinoin estääksemme Iranin vaikutusalueen leviämisen Persianlahdelta Välimerelle.

Neljänneksi totean, ettei Iran, joka on Kiinan jälkeen maailman toiseksi vanhin suurvalta, ole yhtenäinen ryhmittymä, ja että siksi meidän on sovellettava tiukkuuden ja voimakkaiden diplomaattisten toimien yhdistelmää ollessamme tekemisissä sen kanssa. Emme tässäkään tapauksessa saa menettää uskoamme vuoropuheluun, olipa maan nykyinen presidentti meistä kuinka surkea tahansa. Iran on enemmän kuin sen presidentti. Se on yksi maailman vanhimmista valtioista, ja eurooppalaisten on tehtävä kaikki voitava vahvistaakseen sen sisäistä moniarvoisuutta ja estääkseen sitä vajoamasta aggressiiviseen yhdenmukaisuuteen.

  Ursula Plassnik, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, palatakseni Balkanin-kysymykseen, uskon, että aika oli kypsä, ja tunnen, että päätökseni Balkanin sisällyttämisestä puheenjohtajavaltio Itävallan painopisteisiin on entistäkin perustellumpi. Aika oli kypsä laajentumisesta käytävälle keskustelulle, ja Salzburgissa käymämme keskustelu sujui hyvin. Mielestäni tämä on edistystä, sillä huonoin toimintatapa on vaieta ja jättää käsittelemättä ne asiat, joita on käsiteltävä sekä jättää tiedottamatta niistä yleisölle ja selittämättä heille, mistä on kyse, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Olen siis iloinen, että kävimme tämän keskustelun, etenkin siitä syystä, että kiinnitimme huomiota Länsi-Balkanin alueen valtioiden kokemiin pettymyksiin.

Torjun ajatuksen, että Salzburgin julkilausuma oli sisällötön kompromissi tai edes askel taaksepäin, ja pyydän teitä tarkastelemaan sanamuotoa huolellisesti. Muistutan, että 3 kohdassa puhumme suoraan EU:n jäsenyydestä pitkän aikavälin tavoitteena, lopullisena Thessalonikin julistuksen mukaisena päämääränä. Merkittävä tekijä ja huolenaihe keskustelussamme olikin liittymisnäkymien uskottavuuden ja konkreettisuuden lisääminen erityisesti Länsi-Balkanin asukkaiden kannalta. Tämä selittää ne aiheet, joista keskustelimme ja sen, miksi keskustelimme niistä hyvin rakentavassa hengessä.

Käsitelläkseni Kongon hanketta totean, että aikaa, laajuutta ja sisältöä koskeva selvitystyö on käynnissä. Neuvosto selvittää näitä kysymyksiä yhdessä Javier Solanan ja Kongon viranomaisten kanssa. Tämän kysymyksen selvittäminen on mitä suurimmassa määrin yhteisen etumme mukaista.

Totean seuraavaksi Iranista, että käynnissä on nyt diplomaattinen kinastelu Yhdistyneissä kansakunnissa, ja kuten yksi puhujista totesi, on todella tärkeää vahvistaa Kansainvälisen atomienergiajärjestön toimivaltaa ja edetä nopeasti monien tästä aiheesta annettujen päätöslauselmien täytäntöönpanossa.

Lopuksi käsittelen lyhyesti sekä Jerikon että Gazan nykyisiä tapahtumia. Puheenjohtajavaltio on syvästi huolissaan siitä, mitä eilen tapahtui. Korostimme, että rauhan ja järjestyksen palauttamiseksi tarvitaan asianmukaisia toimia. Totesimme sekä Israelin voimankäytön Jerikossa että palestiinalaisten ääriliikkeiden vastatoimien saattavan horjuttaa entisestään Lähi-idän jo valmiiksi kireää tilannetta.

Olemme kehottaneet sekä Israelia että palestiinalaishallintoa maltillisuuteen. Molempien osapuolten on nyt harkittava erityisen tarkasti toimiensa seurauksia. Tuomitsimme jyrkästi panttivankien ottamisen ja – kuten neuvoston puheenjohtaja Winkler tänään totesi – kehotimme välittömästi palestiinalaishallintoa tekemään kaiken tarvittavan sekä nyt että tulevaisuudessa varmistaakseen EU:n kansalaisten ja sen rakennusten turvallisuuden ja suojelun. Todettakoon, että vaikka olemmekin halukkaita antamaan apua – toisin sanoen humanitaarista apua – tällainen apu on tehokasta ainoastaan rauhanomaisessa ympäristössä, ja kaikkien osapuolten on osallistuttava sellaisen luomiseen.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kuten ennen taukoa totesin, komission jäsen Ferrero-Waldner esittää komission näkemyksen Lähi-idästä, Palestiinasta ja Iranista myöhemmin tänä iltana.

Käsittelen seuraavaa esityslistan kohtaa: laajentumiseen liittyvät kysymykset ja vastaanottokapasiteetti. Käytän myös tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni ulkoministeri Plassnikia hänen henkilökohtaisesta sitoutumisestaan Länsi-Balkanin politiikkaan. Tämä on ollut erittäin tärkeää, ja puheenjohtajavaltio Itävalta on toteuttanut uusia toimia lähentääkseen aluetta Euroopan unioniin. Tämä on välttämätöntä koko Euroopan sekä unionin turvallisuudelle ja vakaudelle.

Kaikki keskustelun osapuolet ovat myöntäneet, että Länsi-Balkanin alue on haastavassa tilanteessa ja että monia uudistuksia on toteutettava ennen kuin kyseiset maat täyttävät vaaditut kriteerit.

Samaten on selvää, että parlamentissa vallitsee yhteisymmärrys siitä keskeisestä asemasta, joka Euroopan unionilla on ja joka sillä on määrä olla Länsi-Balkanin alueella uskottavan liittymissuunnitelman kautta. Vaikka kyse on keskipitkän tai pitkän aikavälin suunnitelmasta, sen on oltava uskottava. Tämä on uudistusten liikkeellepaneva voima ja turvallisuutta ja vakautta koskevan työmme perusta.

Totean varsinkin Kosovon asemaa koskevasta prosessista, että meidän kaikkien on suhtauduttava äärimmäisen vastuullisesti Länsi-Balkanin alueeseen ja sen vakauteen. Emme saa heikentää EU-näkymiä, jotka ovat alueen turvallisuuden ja vakauden perusta. Emme siis voi omaa uskottavuuttamme heikentämättä ottaa pois vasemmalla kädellä sitä, minkä oikealla kädellä annoimme. Toiminnan keskeiset tavoitteet ovat Länsi-Balkanin alueen turvallisuus, vakaus ja edistys.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.