Posėdžio stenograma

Trečiadienis, 2006 m. kovo 15 d. - Strasbūras

16. Pasirengimas COP-MOP susitikimui dėl biologinės įvairovės išsaugojimo (Kuritiba, Brazilija) (diskusijos)

  Le Président. – L'ordre du jour appelle la déclaration de la Commission sur les préparatifs pour la réunion COP-MOP sur la diversité et la sécurité biologiques qui aura lieu à Curitiba, au Brésil.

  Neelie Kroes, Member of the Commission. Mr President, the European Commission is committed to implementing and further strengthening international obligations related to biodiversity. The Millennium Ecosystem Assessment has underlined the need to take drastic steps if we want to avoid irreparable loss of the ecosystem services on which human wellbeing depends. If we do not pay attention to the links between economic development and biodiversity, we will also put at risk the achievement of the Millennium Development Goals.

The Millennium Ecosystem Assessment concludes that ‘an unprecedented effort is needed to achieve the 2010 target of a significant reduction in the rate of biodiversity loss at all levels’. That global 2010 biodiversity target was adopted by the Convention on Biological Diversity and endorsed at the Johannesburg World Summit on Sustainable Development. High-level political commitment is therefore needed to strengthen and implement the Convention on Biological Diversity and achieve the 2010 target. The eighth conference of the parties to the UN Convention on Biological Diversity will take place during the next two weeks in Curitiba, Brazil. The COP-8 is preceded by the third meeting of the parties to the Cartagena Protocol on Biosafety. Those are major international environmental events and Commissioner Dimas will attend the ministerial segment of the eighth conference of the parties from 26 to 30 March.

The Environment Council of last Wednesday adopted conclusions setting out the EU priorities for the eighth conference of the parties. The conclusions are: first, strengthening the implementation of the Convention on Biological Diversity and monitoring progress towards achieving the 2010 biodiversity target; secondly, making progress in implementing the programme of work on protected areas of the Convention on Biological Diversity, and in particular on its objective to establish a global network of comprehensive, ecologically representative and effectively managed national and regional protected area systems. That should be done by 2010 for terrestrial areas and by 2012 for marine areas. That will also require progress regarding marine areas that lie beyond national jurisdiction. The Convention on Biological Diversity should establish scientific criteria for the identification of marine areas and species in the high seas requiring most urgent protection. The third conclusion concerns making progress with the negotiations of an international regime on access and benefit-sharing.

As regards the ongoing third meeting of the parties to the Cartagena Protocol on Biosafety, our priorities are to finalise the adoption of documentation requirements for cross-border movements of GMOs, to develop further guidance on risk assessment and to discuss additional measures on compliance. Capacity-building issues will also be centre-stage at the third meeting of the parties.

The Commission is strongly committed to the inclusion of Members of the European Parliament as observers in Community delegations negotiating multilateral agreements and has already done so on a number of occasions.

The Commission therefore welcomes the participation of Members of the European Parliament at COP-8 and believes that they can make an important contribution. Within the limits imposed by the available staff resources at the COP, the Commission will keep Members of Parliament regularly informed of developments in the negotiations, in accordance with the interinstitutional agreement.

  Eija-Riitta Korhola, PPE-DE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut jo 13 vuotta, mutta maapallon biologinen monimuotoisuus köyhtyy yhä. Kun sopimusosapuolten kahdeksas konferenssi ensi viikolla alkaa, tilanne maailmassa on se, että uhan alla on noin 16 000 eläinlajia ja 60 000 kasvilajia. Me hyödynnämme ekosysteemejä kestämättömällä tavalla. Luonnonympäristöä talouskäyttöön muuttava maankäyttö on maailmanlaajuisesti tärkein monimuotoisuuden köyhtymistä aiheuttava tekijä. Vuosittain noin kaksi prosenttia maapallon alkuperäisistä luonnonympäristöistä muuttuu maa- ja metsätalousmaaksi ja rakennetuksi ympäristöksi.

Koska elinympäristöjen ja niiden lajien sekä perinnöllisen monimuotoisuuden köyhtymisen haitat näkyvät yleensä viiveellä, biodiversiteettikadon luonne osana globaalimuutosta ei ole saanut riittävästi huomiota. Ekosysteemien kunnon heikkenemisen seurauksena niiden toiminta ja ihmiselle tarjoamat ilmaispalvelut, kuten puhtaan veden tuotanto ja hydrologisen kierron ylläpito, hiilen sidonta, ravintokasvien pölytys ja ravinteiden kierrätys, voivat häiriintyä pahasti. Ekologit ja ekonomit ovat laskeneet luonnon tarjoamien ilmaispalveluiden arvoksi uskomattoman rahasumman, noin 23 biljoonaa euroa vuodessa, mikä ylittää maapallon yhteenlasketun kansantuotteen. Ekosysteemin palveluita voidaan joiltakin osin palauttaa esimerkiksi eroosioherkkiä hakkuualueita metsittämällä, mutta luonnonmetsien monimuotoisuutta istutusmetsät eivät korvaa. Meillä on siis yhteinen selkeä tahto: haluamme pysäyttää luonnon köyhtymisen. Mutta mistä löytyy viisaus tehokkaisiin keinoihin?

Päätöslauselma sisältää monia kannatettavia suosituksia, mutta kun katsoo luontoa itseään, ei voi olla hämmästelemättä sen viisautta. Luonto itse on äärettömän tuottelias, luova ja jopa tuhlaileva, mutta samalla kertaa tehokas ja tarkoituksenmukainen. Luonnossa on mallia siitä, millaista on todella luonnonmukainen tuotantotalous ja mihin tähdätä ekologisella tuotesuunnittelulla. Luonto ei huolehdi yhdennetystä tuotepolitiikasta alusta loppuun, vaan sille kaikki on aina uuden alkua. Me tarvitsemme samanlaista viisautta, mutta myös ennakkoluulottomuutta voidaksemme voittaa edessä olevat vaikeudet.

  Riitta Myller, PSE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, kansainvälisen ympäristöhallinnan vahvistamisen tarpeellisuudesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Ilmastonmuutos on suurin globaaleista ympäristöongelmista, mutta valitettavasti ei ainut. Maapallon eliölajien väheneminen uhkaa jo nyt yhteiskuntiemme toimintaedellytyksiä. Siksi tarvitsemme todellisia tuloksia tulevalta EU:n biologista monimuotoisuutta koskevalta YK:n osapuolikokoukselta.

Biodiversiteettiyleissopimus on laajin kansainvälinen biologisen monimuotoisuuden suojelua koskeva sopimus. Sen on allekirjoittanut 188 osapuolta mukaan lukien Euroopan unionin kaikki 25 jäsenvaltiota. Sopimuksen mahdollisimman laajan vaikuttavuuden varmistamiseksi on olennaista, että yleissopimus pannaan tehokkaasti täytäntöön eri politiikan aloilla ja että sopimus on yhteensopiva ja koordinoitavissa muiden kansainvälisten ympäristösopimusten kanssa.

Tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ongelmallisinta on kuitenkin biologista monimuotoisuutta kuvaavien indikaattoreiden riittämättömyys. Emme tiedä, mitä ympärillämme tapahtuu ja miten pystyisimme parhaiten vastaamaan tähän haasteeseen. Komission onkin tehtävä kovasti työtä näiden indikaattoreiden luomiseksi. Euroopan unionin tulee toimia suunnannäyttäjänä kestävän kehityksen kansainvälisen ulottuvuuden vahvistamisessa. Meidän on oltava valmiita sopimaan yhteisistä sitovista tavoitteista, joilla voidaan pysäyttää luonnon köyhtyminen ja turvata luonnon rikkaus myös lapsillemme.

  Jolanta Dičkutė, ALDE frakcijos vardu. – Kodėl reikia saugoti biologinę įvairovę? Atsakymas paprastas – nes tai tiesiogiai susiję su mumis, žmonėmis. Žmogus yra biologinės įvairovės dalis, žmogus veikia aplink esančius gyvus organizmus ir pats yra jų veikiamas. Tačiau būtent žmogus kasdien sunaikina nežinomą gyvybės formų rūšių skaičių, nes jo veiksmai skatina klimato kaitą, didina aplinkos užterštumą, ardo natūralias augalų ir gyvūnų buveines. Natūralių analogų gamtoje neturinti žmogaus veikla biologinei įvairovei dažniausiai yra pražūtinga. Vertinant įvairiose Europos valstybėse turimus duomenis apie paukščių ir žinduolių populiacijų būklę ir jų gausos pokyčius, galima sakyti, kad daugelių jų rūšių išsaugojimas ilgalaikėje perspektyvoje nėra garantuotas, jei nebus skubiai ir ryžtingai pakeista biologinės apsaugos strategija ir politika. Jau nebetinka anksčiau naudota vadinamoji supaprastinta gamtosaugos strategija, kai stengiamasi atsižvelgti tik į tų rūšių, kurioms labiausiai gresia išnykimas, poreikius. Aš labai teigiamai vertinu ambicingą Europos Sąjungos tikslą sustabdyti biologinės įvairovės nykimą iki 2010 metų. Šiam tikslui įgyvendinti būtina sukurti biologinės stebėsenos rodiklių sistemą, kuri padėtų įvertinti biologinės įvairovės konvencijoje prisiimtų įsipareigojimų vykdymo pažangą. Reikia sukurti nacionalines veiksmų schemas bei koordinuoti duomenų rinkimą, analizę ir jų skelbimą tarptautiniu mastu. Aišku tam reikalingos ir finansinės investicijos. Šiandien yra tarptautinė vartotojų diena. Simboliška, jog būtent šiandien kalbame apie biologinės įvairovės išsaugojimą. Vis didėjantis vartojimo skatinimas, kuris, kaip teigiama, didina ekonomikos augimą ir kiekvieno žmogaus gerovę, kasdien vis labiau žeidžia aplinką.

  Caroline Lucas, on behalf of the Verts/ALE Group. – Mr President, this resolution provides a vital opportunity for Parliament to send a strong resolution to the parties meeting in Brazil about the value that Europe’s citizens place on the world’s natural resources and biodiversity. I want to focus on just two such resources.

The world’s last ancient forests are being lost at a rate of more than 13 million hectares a year with devastating impact. A global network of protected forest areas must be established and funded, and countries must set measurable time-ban targets to ensure that the use, consumption and trade of biodiversity resources come only from sustainable sources.

We must also urgently speak out on the issue of crops engineered using terminator technologies. These crops produce sterile seeds so farmers will be unable to save seeds from one year’s crops to sow the next, forcing them into buying seeds each year from biotech corporations whose control over seeds is already enormous: just ten corporations control more than 50% of global seed sales. The consequences for food security, especially in developing countries and for the livelihoods of poor farmers, would be huge. Any proposals to undermine the moratorium on field testing and marketing of these suicide seeds must be firmly rejected, and that is what our group has tabled an amendment on tomorrow to strengthen that point.

  Karin Scheele (PSE). – Herr Präsident! In den letzten beiden Jahrhunderten führten das Bevölkerungswachstum, die Ausbeutung natürlicher Ressourcen und die Umweltverschmutzung zu einem rasant zunehmenden Verlust von Wachstum. Der Mensch ist von biologischer Vielfalt abhängig, das wurde oft genug heute gesagt. Wälder z.B. liefern uns nicht nur den Rohstoff Holz und reichern die Luft mit Sauerstoff an, sondern reinigen unser Wasser und verhindern Erosion und Überschwemmungen, eine Funktion, die in allen Teilen der Welt mit den zunehmenden Auswirkungen des Klimawandels immer bewusster wird.

Auf dem Weltgipfel für nachhaltige Entwicklung wurde 2002 – und das hat die Kommissarin gesagt – beschlossen, dass man die Geschwindigkeit des Verlustes an Artenvielfalt reduziert. Damals hat die Delegation des Europäischen Parlaments diese nicht ausreichend ehrgeizige Forderung sehr kritisiert. Innerhalb der Europäischen Union sind wir über diese Forderung hinausgegangen und haben gesagt, bis 2010 muss eine Trendwende beim Rückgang der biologischen Vielfalt erreicht werden.

Ich glaube, dass die Europäische Kommission und die Mitgliedstaaten weiterhin eine Führungsrolle haben müssen und schauen müssen, dass man sich bei der 8. Konferenz der Vertragsstaaten auf messbare Ziele einigt, die innerhalb einer bestimmten Zeit erreicht werden müssen.

Die Europäische Union und die Mitgliedstaaten sollen auch besonderes Augenmerk auf die biologische Vielfalt der Meere legen, und die hier muss sich die Europäische Union selbst bei der Nase fassen. Ich nenne nur als Stichwort die europäische Fischereipolitik, ein Thema, das aufgrund der alarmierenden Rückgänge der Bestände bei verschiedenen Fischarten gerade mit den Kollegen und Kolleginnen aus den AKP-Staaten diskutiert wird.

  Le Président. – J'ai reçu, conformément à l'article 103, paragraphe 2, du règlement, une proposition de résolution⁽¹⁾ en conclusion de ce débat.

Le débat est clos.

Le vote aura lieu demain, jeudi.

(1) Voir procès-verbal