Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 16. maaliskuuta 2006 - Strasbourg

16.1. Ihmisoikeudet Moldovassa ja erityisesti Transnistriassa (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta ihmisoikeuksia Moldovassa ja erityisesti Transnistriassa koskevasta päätöslauselmaesityksestä.⁽¹⁾

  Marios Matsakis (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, kansainvälisestä paheksunnasta huolimatta Transnistria, joka 12 vuotta sitten julistautui Venäjän sotilaallisesti tukeman yhteenoton jälkeen laittomasti itsenäiseksi Moldovan tasavallasta, on edelleen olemassa, samoin kuin sen epädemokraattiseen autoritaariseen hallintoon syvään juurtunut korruptio. Tilanne on äärimmäisen huolestuttava, sillä alueella loukataan kansalaisten ihmisoikeuksia, ja se aiheuttaa konflikteja ja epävakautta Moldovan ja Ukrainan välillä. Rajakriisi voi kiristyä helposti, ja sillä voi olla ennennäkemättömiä seurauksia.

On äärimmäisen tärkeää, että kaikki Transnistriaa koskevan kiistan keskeiset osapuolet – nimittäin Moldova, Moldovan tasavallan Transnistrian alue, Ukraina ja Venäjä – hyvää tahtoa, maalaisjärkeä, rauhantahtoa ja uudistusmieltä osoittaen pidättyvät kaikenlaisesta toiminnasta, joka voisi pahentaa jo nyt ylikuumentunutta tilannetta, ja sitoutuvat ehdoitta aloittamaan välittömästi vilpittömät neuvottelut, jotta tilanteeseen löydettäisiin pikaisesti sovinnollinen ratkaisu.

  Bogusław Sonik (PPE-DE), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Moldovan poliittinen tilanne on esimerkki siitä, ettei poliittisten julistusten toteuttamiseen ole useinkaan riittäviä mahdollisuuksia tai tarpeeksi hyvää tahtoa.

Vuonna 1999 Venäjä lupasi vetää Moldovaan Transnistrian alueelle sijoittamansa joukot pois vuoden 2002 loppuun mennessä. Toistaiseksi Venäjä ei kuitenkaan ole tunnustanut maan itsemääräämisoikeutta eikä perustuslaillista koskemattomuutta vetämällä joukkonsa pois. Transnistria on yksi Moldovan teollistuneimmista alueista. Tämän itsenäiseksi julistautuneen poliittisen toimijan jatkuva olemassaolo estää maan taloustilannetta palautumasta ennalleen, eikä maa pysty aloittamaan tärkeitä valmisteluja ryhtyäkseen neuvottelemaan Euroopan unionin kanssa jäsenyydestä tai edes assosiaatiosta.

Venäjä pyrkii politiikassaan käyttämään kaikki mahdolliset keinot säilyttääkseen suurvalta-asemansa Keski- ja Itä-Euroopassa, jota se pitää luonnollisena vaikutuspiirinään. Entisen puna-armeijan tukema Transnistrian hallinto on räikeä esimerkki ihmisiin, kansalaisiin ja heidän oikeuksiinsa kohdistuvasta piittaamattomuudesta. Korruptoituneet joukot harjoittavat alueella laajamittaista laitonta asekauppaa ja monenlaista muuta rikollista toimintaa. Venäjän hallituksen lupaukset armeijansa pois vetämisestä ovat jälleen osoittautuneet poliittiseksi juonitteluksi, jossa ei kunnioiteta lainkaan poliittisia kumppaneita, ei myöskään Euroopan unionin jäsenvaltioita. Tällä juonittelulla Venäjä vain pyrkii voittamaan yleisen mielipiteen puolelleen.

Kysymykseni on tämä: miten aiomme suunnitella eurooppalaista puolustuspolitiikkaa, jos emme kykene pakottamaan kumppaneitamme noudattamaan näitä selkeitä velvoitteita lähialueillamme? Missä muussa pystymme osoittamaan EU:n 25 jäsenvaltion olevan suostuttelutaitoisia, ellemme tässä kiireellisessä kysymyksessä, joka on erittäin tärkeä meidän oman turvallisuutemme kannalta?

Mikäli haluamme, että puolustuspolitiikkaa koskevilla julistuksillamme on minkäänlaista merkitystä, meidän on osoitettava olevamme tehtävän tasalla tämänkaltaisissa erityistapauksissa ja todistettava haluavamme varmistaa, että kaikki kumppanit täyttävät sitoumuksensa, olivatpa ne kuinka mahtavia hyvänsä.

  Erik Meijer (GUE/NGL), laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, vaikka erilaiset poliittiset tahot Moldovassa haluavat liittyä Euroopan unioniin, maa ei ole ehdokasvaltio, eikä siitä todennäköisesti sellaista tulekaan lähitulevaisuudessa. Tänään äänestimme Brokin mietinnössä ehdotetusta laajentumisstrategiasta. Mikäli rajoitamme sen perusteella uusien maiden liittymistä unioniin, Moldova voi liittyä vain kiertoteitse, seuraten Saksan vuonna 1990 tapahtuneen uudelleen yhdistymisen esimerkkiä.

Tämä tarkoittaisi, että aikanaan Moldovan olisi luovuttava itsenäisyydestään ja liityttävä jälleen Romaniaan, josta se irrottautui vuonna 1940. Tällaista ratkaisua pohdittiin myös heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, mutta tuolloin Romania ei vaikuttanut riittävän houkuttelevalta, jotta suunnitelma olisi pantu täytäntöön lyhyellä aikavälillä.

Tilanne saattaa muuttua, mikäli Romanian EU-jäsenyys toteutuu ilman ongelmia ja mikäli Moldova ymmärtää, että naapurimaana sen asema on entistä huonompi. Tällainen uudelleen yhdistyminen ei ole koskaan saanut kannatusta slaavinkieliseltä vähemmistöltä, johon kuuluvia asuu eniten maan itäosissa ja joka mieluiten säilyttäisi vanhat siteet Ukrainaan ja Venäjään. On mahdollista, ettei itäisen reunan eli Ukrainan rajaa myötäilevän pitkän ja kapean Transnistrian alueen tosiasialliseen irtaantumiseen löydetä ratkaisua, ennen kuin Ukraina liittyy Euroopan unioniin. Sitä odotellessa – mihin voi mennä pitkä aika – meidän olisi pyrittävä saamaan aikaan rauhanomaisia ratkaisuja, yhteistyötä ja demokraattisia muutoksia Transnistriassa, jota hallitaan yhä rautanyrkillä.

Ryhmäni on korostanut tätä näkökohtaa omassa päätöslauselmaluonnoksessaan. Pahoittelemme sitä, että yhteisessä päätöslauselmassa puhutaan Transnistrian hallituksen heikentämisestä eikä uudistamisesta. Muilta osin kannatamme kompromissiasiakirjaa, sillä toisaalta siinä ei kuitenkaan yllytetä käyttämään väkivaltaa Transnistriaa vastaan, ja toisaalta päätöslauselmalla ei pyritä eristämään Moldovaa rankaisemalla sitä äänestäjien kommunistiselle puolueelle antamasta vahvasta asemasta.

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE), laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, puheenvuoroista voidaan päätellä, että monet Itä-Eurooppaa koskevien kysymysten parissa työskentelevät ovat tietoisia Valko-Venäjän tilanteesta, joka pahenee päivä päivältä.

Koska komission jäsen Ferrero-Waldner on läsnä, totean jälleen kerran, että se, miten hän käyttäytyi parlamenttia kohtaan tässä asiassa, oli erittäin sopimatonta ja loukkasi selvästi Euroopan parlamentin jäsenten oikeuksia. Olemme tietoisia jäsen Klichin kanssa käydystä kirjeenvaihdosta, mutta eihän tuolla tavalla käyttäydytä! Olen työskennellyt Valko-Venäjää koskevan politiikan parissa 12 vuoden ajan, ja voin vain todeta, että tänä aikana komissio ei ole koskaan toiminut niin kuin hän. Halusin vain sanoa tämän heti alkuun, koska hän on vielä paikalla.

Sen sijaan vaikka Moldovan tasavaltaa hallinnoi kommunistinen puolue, se on kuitenkin kiinnostunut lähenemään EU:ta, ja minun nähdäkseni se on myös aktiivinen kumppani naapuruuspolitiikassa. Ongelma liittyykin täysin eri asiaan: se on Nister-joen itäpuolella. Vielä 15 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alueella, joka ei kuulu Venäjälle, on edelleen venäläisiä joukkoja.

Ongelma on juuri tässä: venäläisten joukkojen läsnäolo ja Moldovan tasavallan koskemattomuuden loukkaaminen. Siitä tässä konfliktissa on kysymys. Tämä konflikti ei ole etninen. Tästä syystä olen sitä mieltä, että ongelmat voidaan ratkaista vain EU:n ja Venäjän välisillä erittäin sinnikkäillä keskusteluilla, ja Venäjälle on annettava joukkojen täydellistä alueelta vetämistä koskeva uhkavaatimus. Tästä on hyötyä myös Euroopan unionille, sillä vain näin raja voidaan pitää täydellisesti valvottuna. Hallinto, joka elää joukkojen läsnäolosta Transnistriassa, voi puolestaan liittyä demokraattiseksi osaksi Moldovaa.

Maan köyhyys on edistänyt huomattavasti naisilla käytävää kauppaa, ja tämä on toinen syy, miksi köyhyys olisi otettava huomioon Moldovaa koskevassa naapuruuspolitiikassa.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE) , laatija – (PL) Arvoisa puhemies, itsensä virkaan nimittäneet Transnistrian viranomaiset, jotka harjoittavat ankaraa sortoa ja noudattavat taantumuksellista ideologiaa, ovat herättäneet voimakasta huolestumista Euroopan unionissa.

Vaikka Moldova on jo ottanut merkittäviä edistysaskelia demokratiaan ja kansalaisvapauksien kunnioittamiseen johtavalla tiellä, Transnistriassa loukataan edelleen ihmisoikeuksia. Julmat pidätykset, epäinhimilliset vankilaolot ja sananvapauden tai kokoontumisvapauden puuttuminen ovat alueen arkipäivää, eikä niitä voida suvaita tämän päivän Euroopassa. Transnistria on tunnettu siitä, ettei se piittaa kansainvälisen yhteisön päätöksistä. Kansainvälinen ihmisoikeustuomioistuin antoi tuomion Ilascua ja muita opposition edustajia koskevassa asiassa 18 kuukautta sitten, mutta ketään heistä ei ole vielä vapautettu.

Tärkeä edistysaskel Moldovan konfliktin ratkaisemiseksi on, että Venäjä vetää joukkonsa itsenäiseksi julistautuneesta Transnistrian tasavallasta Etyjin huippukokouksen Istanbulissa vuonna 1999 antamien päätöslauselmien mukaisesti. Toistaiseksi Moskova ei ole täyttänyt sitoumuksiaan, vaan se jatkaa taloudellisen ja poliittisen tuen antamista paikalliselle diktatuurille ja sen sortavalle hallinnolle.

Suhtaudumme myönteisesti Moldovan toimielinuudistuksia ja kansallisten vähemmistöjen, myös romanialaisen vähemmistön, kunnioittamista koskeviin toimenpiteisiin, sillä ne ovat todellisia edistysaskelia kohti demokraattista vuoropuhelua Euroopan unionin kanssa. Samalla olemme kuitenkin tietoisia maassa rehottavasta korruptiosta ja laittomasta naisilla ja lapsilla käytävästä kaupasta. Moldovan viranomaisten on jatkettava pyrkimyksiään vakaan ja riippumattoman oikeuslaitoksen ja poliittisen moniarvoisuuden vakiinnuttamiseksi maassa. Euroopan unionin on puolestaan ryhdyttävä päättäväisiin toimiin Transnistrian ongelman ratkaisemiseksi. Vuoropuhelun lisääminen EU:n ja Moldovan välillä voi auttaa tämän pitkäaikaisen konfliktin ratkaisemisessa ja tämän Euroopan alueen tilanteen vakauttamisessa.

  Laima Liucija Andrikienė, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluaisin kiittää kollegoitamme, jotka tekivät Moldovan tilannetta ja erityisesti Transnistriaa koskevaa keskustelua ja päätöslauselmaa koskevan aloitteen.

Transnistrian konfliktia, joka on ollut pattitilanteessa vuodesta 1992, kuvattiin äskettäin EU:n ja Venäjän suhteiden etulinjaksi. Pitkien keskustelujen ja laajamittaisten valmistelutöiden jälkeen EU lopultakin käynnisti uuden operaation – EU:n rajavalvonnan avustusoperaation Moldovaa ja Ukrainaa varten – ja tukee näin kummankin maan yhteisiä toimia alueella harjoitettavan salakuljetuksen ja mustan pörssin kaupan torjumiseksi.

Yllätys yllätys! Tämä hyvin tasapainoinen siirto sai Venäjän asettamaan 1100 miehen – niin sanotun rauhanturvaajan – muodostamat joukkonsa Transnistriassa hälytystilaan. Transnistrian laiton hallinto, jota yksikään maailman demokratia ei ole tunnustanut, jätti 5+2-neuvottelut kesken.

Meidän olisi osoitettava olevamme huolestuneita ihmisoikeustilanteesta Transnistriassa, jossa ihmisillä ei ole oikeutta järjestää demokraattisia vaaleja, jossa riippumattoman lehdistön, ihmisoikeuksien puolustajien, kansalaisjärjestöjen ja itsensä nimittäneen hallinnon vastustajien häirintä, sortaminen ja pelottelu on yleinen käytäntö. Meidän olisi myös ilmaistava tukemme Moldovan ja Ukrainan viranomaisille, jotka tekevät työtä alueen tilanteen vakauttamiseksi ja alueen vapauttamiseksi esimerkiksi korruptiosta ja salakuljetuksesta.

Pyydän komissiota ja neuvostoa antamaan tukensa Moldovan viranomaisille demokraattisessa uudistusprosessissa ja käyttämään kaikkia diplomaattisia keinoja Transnistrian konfliktin ratkaisemiseksi.

  Józef Pinior, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa komission jäsen, niin sanottu Transnistrian tasavalta Moldovassa, joka kattaa viidesosan Moldovan itsenäisen valtion alueesta ja suurimman osan sen teollisuudesta, julistautuu valtioksi kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta. Kehotan teitä kiinnittämään huomiota Transnistrian ihmisoikeusloukkauksiin, tiedotusvälineiden rajoittamiseen sekä populistiseen ja autoritaariseen järjestelmään alueella, joka kantaa entisen Moldavian neuvostotasavallan lippua.

Kansalaisjärjestöjen on erityisen vaikeaa toimia Transnistriassa. Presidentti Igor Smirnovin uuden poliittisen aloitteen ja kansainvälisen nuorisoyhdistyksen Proryvin esikuvana on Nashi, Putinia kannattava nuorisoliike Venäjällä. Proryv on ääripopulistinen järjestö, jonka tavoitteena on estää demokraattiset muutokset Transnistriassa. Sen ideologia perustuu Neuvostoliittoa ja slaavilaisuutta ihannoivaan venäläismieliseen nationalismiin. Proryv on Vladimir Zhirinovskin kommunistisen puoleen Transnistrian jaoston jäsen, ja se tekee tiivistä yhteistyötä Euraasian venäläisen liikkeen kanssa.

Euroopan unionin on kiinnitettävä Transnistrian tilanteessa enemmän huomiota ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen kehitykseen tässä Euroopan osassa.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään olemme puhuneet paljon Valko-Venäjästä, ja haluaisin nyt puhua maan puolesta.

Ei ole totta, että Valko-Venäjä on Euroopan epädemokraattisin maa. Tällä mustalla listalla johtoasemaa pitää niin sanottu Transnistrian tasavalta Moldovassa. Koko maailmassa tämän maan tunnustaa ainoastaan Venäjä, joka ei tunnusta ihmis- eikä kansalaisoikeuksia. Tästä ovat todisteena poliittiset vangit ja lehdistön loisiksi kutsumiin kansalaisjärjestöihin kohdistuneet hyökkäykset. Väite ei pidä paikkaansa myöskään Moldovan kohdalla, mutta suhtaudumme myönteisesti siihen, että maa ponnistelee kohti täydellistä demokratiaa ja aikanaan myös kohti Euroopan unionia.

Transnistrian ja Moldovan välistä konfliktia pidetään yllä Venäjän etujen vuoksi. Venäjä näyttää lietsovan konfliktia, eikä tätä voida jättää huomiotta. Moldovan presidentti, kommunisti Voronin, puhuu Transnistrian demilitarisoinnista, demokratisoitumisesta ja rikollisuuden poistamisesta alueelta. Transnistrian presidentti Smirnovin hallituksen virallinen sanomalehti puolustaa Moldovan devoronisaatiota ja pyytää apua maan demokratisoimisessa, toisin sanoen Moldovan tasavallan vapauttamisessa kommunisteista ja heidän johtajastaan. Tämä saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta se ei naurata enää sitten, kun ihmisoikeuksia loukataan ja ihmisiä suljetaan vankilaan. Siinä vaiheessa tästä on tullut huono vitsi.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, ainoa syy sille, että nykyinen Moldova ei liity Euroopan unioniin ensi vuonna tai sitä seuraavana vuonna, on, että maa irrotettiin väkisin Romaniasta Hitlerin ja Stalinin välisellä sopimuksella. Emme saisi unohtaa tätä historiallista seikkaa. Moldova on vahvasti eurooppalainen maa, ja meidän on tehtävä lujasti töitä onnistuaksemme kolmessa asiassa. Ensinnäkin on purettava Transnistrian rikollinen ja militaristinen hallintorakenne rauhanomaisin keinoin. Luojan kiitos Hitler hävisi ja hänen oli luovuttava sotasaaliistaan. Stalinin sotasaaliit vapautettiin vasta vuonna 1991, ja Moskovassa on edelleen tahoja, jotka pitävät tätä vaarallista hallintorakennetta yllä.

Toisena tärkeänä tehtävänä on Moldovan demokratisoiminen oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ja vähemmistöjen oikeuksia kunnioittaen, ja kolmantena tehtävänä on rajat ylittävän rikollisuuden torjuminen. Olen erittäin kiitollinen kollegallemme Albert Deßille, joka edustaa Ylä-Pfalzin raja-aluetta ja joka kannustaa meitä kiivaasti torjumaan yhtenäisenä Euroopan unionina huume-, ihmis- ja asekauppaa, jotka juontavat juurensa Transnistrian rikollisesta hallintorakenteesta. Tämä on eduksi tälle Keski-Euroopan itäiseen alueeseen kuuluvalle kauniille maalle, joka on yhdistettävä, sillä muuten se jää märkiväksi haavaksi Romanian ja Ukrainan välille. Romaniasta tulee pian Euroopan unionin jäsenvaltio, ja Ukrainan kanssa olemme edenneet tiiviimpään kumppanuuteen maassa tapahtuneen oranssin vallankumouksen jälkeen. Alueen demokratisoitumisprosessi, joka on erittäin tärkeä oman tulevaisuutemme kannalta, onnistuu vain, jos militaristinen, tyrannimainen hallintorakenne antaa viimein tilaa oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvalle demokratialle.

Tämä on velvollisuutemme Euroopan parlamenttina, ja tämän vuoksi olen kiitollinen jäsen Sonikille ja muille siitä, että käymme tätä keskustelua. Euroopan parlamentin on annettava nyt selkeitä signaaleja.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, vastaisin ensiksi muutamaan poliittiseen kysymykseen ja sen jälkeen sanon muutaman sanan Valko-Venäjästä. Vastaan myös hyvin mielelläni jäsen Schroedterille, ennen kuin käsittelen tämänpäiväisen keskustelun tärkeintä aihetta eli ihmisoikeuksia.

Ensin käsittelen poliittista kysymystä. Moldova on Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluva maa, ja tällä politiikalla me pyrimme tuomaan Moldovan lähemmäs Euroopan unionia sekä – tämän sanon jäsen Posseltille – vähitellen demokratisoimaan sitä, vaikka paljon onkin vielä tehtävää. Tämä on kuitenkin se tie, jota meidän on edettävä. Tämän vuoksi on myös hyvin tärkeää, että laiton tavaroilla, ihmisillä ja ehkä myös huumeilla käytävä kauppa ja rikollinen toiminta lopetetaan.

Kiitän kaikkia, jotka mainitsivat rajanvalvontaoperaation. Euroopan unioni on aivan äskettäin käynnistänyt rajanvalvontaoperaation Transnistriassa, Moldovan ja Ukrainan välillä. Meidän on kiitettävä Ukrainan presidenttiä Jushtshenkoa, joka valtaan astuessaan todella käynnisti tämän aloitteen ja on jatkanut sitä yhdessä presidentti Voroninin kanssa. Kollegojeni eli Ukrainan ja Moldovan ulkoministerien kanssa olemme onnistuneet panemaan aloitteen täytäntöön. Mielestäni se toimii alueella todella hyvin unkarilaisen johdon alaisuudessa. Operaation todellinen tavoite on mielestäni laittoman kaupankäynnin lopettaminen. Se ei ole aina helppoa, mutta pitemmällä aikavälillä haluttu tavoite voidaan kyllä saavuttaa.

Te kaikki puhuitte Transnistrian konfliktista ja siitä, miten voimme sen ratkaista. Ety-järjestö on pyrkinyt todella tekemään kaikkensa auttaakseen, ja myös Euroopan unioni tekee yhä enemmän töitä asian ratkaisemiseksi. Jotain edistystä on kyllä tapahtunut, sillä Venäjä itse asiassa hyväksyi 5+2-neuvottelut, joihin Euroopan unioni ja Amerikan Yhdysvallat on kutsuttu tarkkailijoiksi, jotta ratkaisuun päästäisiin.

On totta, ettei Venäjä ole vetänyt joukkojaan pois, kuten siltä Istanbulin Etyj-kokouksessa edellytettiin, ja se Venäjän on vielä tehtävä. Kysymys tietenkin kuuluu, mitä tulee niiden tilalle. Ensinnäkin kaikkia poliittisia toimia on jatkettava, vaikka Transnistria valitettavasti marssi aiemmin ulos neuvotteluista, kuten joku totesi. Tämän vuoksi tehtävää on vielä paljon.

Seuraavaksi käsittelen Valko-Venäjää, ja jos sallitte, jatkan saksan kielellä.

(DE) Jäsen Schroedter, ensinnäkin luulen, että minut on tulkittu täysin väärin. Brysselissä lehdistötilaisuudessa huoneessamme istunut toimittaja kysyi minulta komission jäsenenä, aikooko Euroopan komissio lähettää EU:n vaalitarkkailijaryhmän Valko-Venäjälle. Totesin, että ei, vaan tarkkailusta huolehtii Etyj/ODIHR. Tiedätte, että asia on näin. Sitten lisäsin, että parlamentin jäsenet eivät kuulu viralliseen EU:n valtuuskuntaan, koska meillä ei ole sellaista. Tämä tulkittiin täysin väärin. Toivon, että hyväksytte jälleen tämän selitykseni. Olen iloinen, että otitte asian esille, jotta sain tilaisuuden selventää sitä.

Sen lisäksi, että kirjoitin eilen jäsen Klichille, soitin hänelle. Hän ymmärsi täysin. Lisäksi olen tänään antanut lausunnon Valko-Venäjälle, jossa tietenkin seuraan vaaleihin valmistautumista, ja totesin siinä, kuinka valitettavana pidän sitä, että parlamentin jäseniltä evättiin maahan pääsy epäämällä heiltä viisumit. He ovat tietenkin aina tervetulleita tänne, se on sanomattakin selvää, ja teidän pitäisi tietää tämä, sillä puollan EU:n tarkkailijaryhmiä ja teen myös itse asiassa jotain vahvistaakseni niiden asemaa.

Kolmanneksi käsittelen tämänpäiväistä keskustelua Moldovan ihmisoikeusrikkomuksia koskevista päätöslauselmista.

Päätöslauselmaesityksessä kiinnitetään huomiota siihen, että oikeusjärjestelmä ei ole onnistunut takaamaan oikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä. Vuonna 2005 Moldova hyväksyi kolme lakia, joilla vahvistettiin huomattavasti oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Mitä tulee Pasatin tapaukseen – entistä puolustusministeriä koskevaan tapaukseen – komissio on ottanut monta kertaa esiin tapaukseen liittyvät ongelmat. Pidän yhteyttä suoraan Moldovan ulkoministeriin Strataniin. Kirjoitin juuri asiaa koskevan kirjeen presidentti Voroninille lisätäkseni asian avoimuutta ja varmistaakseni, ettei Pasatin muutoksenhaku viivästy.

Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet ovat hyvin keskeisessä asemassa tulevassa Moldovan kanssa pidettävässä yhteistyöneuvoston kokouksessa.

Tämänpäiväisessä keskustelussa korostetaan erityisesti Transnistrian ihmisoikeustilannetta. Kuten te kaikki kuitenkin tiedätte, käsityksemme Transnistrian tapahtumista on kuitenkin hyvin rajallinen, koska alue on julistautunut itsenäiseksi tasavallaksi. On kuitenkin selvää, että alueella on huomattavia ongelmia. Esimerkiksi kesällä 2004 Transnistrian viranomaiset pakottivat sulkemaan kuusi koulua, joissa moldovan kielen opetuksessa käytettiin latinalaista kirjaimistoa. Olemme tyytyväisiä siihen, että Moldovan ja Transnistrian viranomaisten väliset neuvottelut latinalaista kirjaimistoa käyttävistä kouluista käynnistyivät jälleen helmikuussa seitsemän kuukautta kestäneen keskeytyksen jälkeen. Komissio seuraa neuvottelujen edistymistä hyvin tarkasti.

Toteaisin muutaman sanan Ilascun tapauksesta, joka on erittäin vakava esimerkki ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Koska Moldova ei voi puuttua Transnistrian asioihin, otamme asian esiin Venäjän kanssa heti kun tilaisuus siihen tarjoutuu. Edellinen tilaisuus oli pari viikkoa sitten Wienissä ulkoministerien troikan kokouksessa, jossa tapasin ulkoministeri Lavrovin. Viimeaikaiset tiedot, joiden mukaan toinen vangeista, Andrei Ivantoc, on aloittanut nälkälakon, osoittaa, miten tärkeää on vapauttaa kumpikin vanki välittömästi. Meidän on painostettava viranomaisia, jotta näin myös tapahtuu.

Komissio työskentelee kaikkien kumppanuusmaiden kanssa, myös Venäjän, Ukrainan ja Moldovan kanssa, jotta Venäjä vetäisi pois joukkonsa, jotta Transnistrian alue demilitarisoitaisiin, jotta Moldova – Transnistrian alue mukaan luettuna – demokratisoituu ja jotta Moldova saisi Transnistrian alueen tehokkaaseen ja lainmukaiseen määräysvaltaansa.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo 17.00.

(1) Ks. pöytäkirja.