Puheenvuorot

Torstai 16. maaliskuuta 2006 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies ONYSZKIEWICZ

(Istunto avattiin klo 10.00.)

2. Poliittisten ryhmien kokoonpano

  Puhemies. Itsenäisyys/demokratia -ryhmä on ilmoittanut minulle, että eilisestä eli 15. maaliskuuta 2006 alkaen siihen kuuluvat seuraavat 22 jäsentä:

Gerard Batten, Bastiaan Belder, Johannes Blokland, Godfrey Bloom, Jens-Peter Bonde, Graham Booth, Derek Roland Clark, Paul Marie Coûteaux, Nigel Farage, Hélène Goudin, Georgios Karatzaferis, Roger Knapman, Patrick Louis, Nils Lundgren, Michael Henry Nattrass, Kathy Sinnott, Jeffrey Titford, Philippe de Villiers, John Whittaker, Thomas Wise, Lars Wohlin ja Vladimír Železný.

Tästä syystä seuraavat jäsenet ovat sitoutumattomia edellä mainitusta päivästä alkaen:

Umberto Bossi, Matteo Salvini, Mario Borghezio, Francesco Enrico Speroni, Dariusz Maciej Grabowski, Urszula Krupa, Bogdan Pęk, Mirosław Mariusz Piotrowski, Bogusław Rogalski, Witold Tomczak ja Andrzej Tomasz Zapałowski.

  Mario Borghezio (IND/DEM). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, pyydän yksinkertaisesti, että pöytäkirjaan merkitään, että jäsenet Bossi, Borghezio, Speroni ja Salvini vastustavat puhemiehen juuri esittämässä julkilausumassa mainitussa asiassa noudatettua täysin sääntöjenvastaista menettelyä. Meille ei ole ilmoitettu mistään kokouksesta. Itsenäisyys/demokratia -ryhmän päätös on täysin perusteeton ja sääntöjenvastainen, ja siksi on katsottava, että myös puhemiehen tänä aamuna esittämä julkilausuma perustuu sääntöjenvastaiseen ja perusteettomaan päätökseen.

  Puhemies. Monet kiitokset. Huomautuksenne on pantu merkille.

  Roselyne Bachelot-Narquin (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, keskeytän, sillä haluan pöytäkirjaa muutettavan. Jätin allekirjoittamatta eilen läsnäololuettelon. Olin tietenkin paikalla, kuten käy ilmi äänestyksiä koskevasta pöytäkirjasta, ja osallistuin Cottignyn mietinnöstä käytyyn keskusteluun. Arvoisa puhemies, kiitos, että otatte tämän huomioon.

  Puhemies. Monet kiitokset. Huomautuksenne on pantu merkille.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan puhua työjärjestyksen 172 artiklasta ja edellisen istunnon pöytäkirjasta.

Tiistaina esitin neuvostolle kysymyksen eräästä kotiseudulleni, Kanariansaarille, erittäin tärkeästä aiheesta, joka koskee niitä inhimillisiä onnettomuuksia, joissa sadat kotiseudulleni pyrkivät maahanmuuttajat ovat olleet osallisina. En saanut vastausta − neuvosto vastasi vain muutamaan kysymykseen − mutta odotin saavani edes kirjallisen vastauksen.

Tänään torstaina sain sanatarkan istuntoselostuksen, mutta sekään ei sisällä vastausta enkä voi mitenkään tietää kyseistä vastausta, sillä parlamentin yksiköt eivät anna sitä minulle.

Vastustan yksikköjen toiminnassa ilmenevää viivästystä, sillä katson, että käsiteltäessä kiireisiä kysymyksiä, jollaisia nämä kysymykset ovat, vastaamatta jäävän kysymyksen ja siihen annettavan vastauksen välillä on liian pitkä aika, kun pidetään mielessä, että kirjallinen vastaus on jo laadittu.

Toivon, että vastustukseni kirjataan, ja toivon saavani kirjallisen vastauksen mahdollisimman pian.

  Puhemies. Monet kiitokset. Huomautuksenne pannaan merkille.

  Francesco Enrico Speroni (IND/DEM). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, totean minun ja Itsenäisyys/demokratia -ryhmän muiden jäsenten poissulkemista koskevasta julkilausumasta, että vastasitte, että panette asian merkille ja että asia merkitään pöytäkirjaan. Minusta vastaus on kuitenkin epätyydyttävä. Valtuuskuntamme johtaja Borghezio korosti puolestamme niitä sääntöjenvastaisuuksia, jotka liittyvät jäsenten ryhmästä poissulkemista koskevaan menettelyyn, ja pyydän siten puhemiestä tarkistamaan menettelyn oikeellisuuden. Jos puhemies päättää, että kaikki on kunnossa, katson, etten enää ole sitoutunut. Haluaisin kuitenkin, että puhemies tarkistaa, onko oikeita menettelyjä noudatettu.

  Puhemies. Monet kiitokset. Käsittelemme tätä kysymystä erillisessä menettelyssä.

Keskustelu on päättynyt.

3. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

4. Kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja

5. Yhteisön toimintaohjelma terveyden alalla (2007–2013) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Trakatellisin laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0030/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelmasta terveyden ja kuluttajansuojan alalla (2007–2013) – terveysnäkökohdat [KOM(2005)0115 – C6-0097/2005 – 2005/0042A(COD)].

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin ensimmäiseksi kiittää esittelijä Trakatellisia hänen erinomaisesta työstään tämän mietinnön laadinnassa. Haluan kuitenkin kiittää myös kahden valiokunnan jäseniä heidän erinomaisesta työstään tämän ohjelman tutkimisessa ja tarkastelemisessa. Olen todella iloinen sekä puhujien että ohjelmaa koskevien ehdotusten suuresta määrästä. Samaten haluan sanoa heti alkuun, että eri olosuhteissa en itse asiassa voisi olla eri mieltä esitettyjen ehdotusten sisällöstä.

Meillä saattaa olla erilaiset näkemykset kahteen eri ohjelmaan jakoa koskevassa kysymyksessä, mutta suosituksilla täydennetään ohjelman toimia, laajennetaan sen soveltamisalaa ja tehostetaan sitä, niin että se kattaa entistä useampia aloja. Sen lisäksi – ja tämä on yhtä tärkeää – että siinä säädetään komission ehdottamista resursseista ohjelman tukemiseksi, budjettia on jopa kasvatettu edelleen.

On kuitenkin valitettavaa, että nykyisissä olosuhteissa – ja tarkoitan tällä erityisesti taloudellisia oloja – meidän on oltava varovaisia ja – käytän nyt sanaa, josta en erityisesti pidä – realistisia. Kaikkein vakavin tällä hetkellä avoinna oleva kysymys liittyy rahoitusnäkymiä koskevien keskustelujen päättämiseen, ja parlamentilla on tärkeä tehtävä myös tässä asiassa. Tässä vaiheessa haluan korostaa parlamentin ja komission tukea ja myönteisiä kantoja ohjelman rahoituksen lujittamista koskevassa kysymyksessä.

On totta, että jos Eurooppa-neuvostossa joulukuussa tehdystä kompromissista pidetään kiinni, ohjelmaan tehdään merkittäviä leikkauksia. Komission puheenjohtaja Barroso on jo lähettänyt puhemies Borrellille asiaa koskevan kirjeen, jossa hän huomauttaa, että jos järjestely säilyy joulukuussa sovitussa muodossa, sen lisäksi että terveys- ja kuluttajansuoja-alan varat jäävät riittämättömiksi, vuonna 2007 alalla on käytettävissä vähemmän taloudellisia varoja kuin vuonna 2006. Toisin sanoen 25 ja 27 jäsenvaltion unionilla on käytettävissään vähemmän varoja kuin 15 jäsenvaltion unionilla oli. Kuten puheenjohtaja Barroso korostaa kirjeessään, myös minä katson, ettei tätä lähestymistapaa voida perustella, etenkään aikana, jolloin haluamme tuoda Euroopan unionin lähemmäs kansalaisia. Siksi puhemies Borrellia pyydetään parlamentin puolesta vielä kerran pyrkimään yhteistyöhön tällä alalla.

Komission ehdotus ohjelmaksi näkyy myös asiaa koskevassa talousarviossa. Jos edellä mainitsemani huomattava vähennys kuitenkin lopulta toteutuu, ehdotuksen monista toimista ja monista aloista on luovuttava, sillä ei ole mitään järkeä myöntää pieniä määriä varoja useille aloille, niin ettei oikeastaan mitään alaa tueta tehokkaasti.

Siksi koko ohjelma on arvioitava uudelleen, on asetettava ensisijaiset tavoitteet, ja ohjelman toimia, aloitteita ja sen kattamia aloja on supistettava merkittävästi, jotta voimme toimia tehokkaasti edes niillä harvoilla aloilla, jotka valitsemme.

Toivon tietenkin, että myöhemmin käytävissä keskusteluissa tilanne korjataan ja ymmärretään, että tämä oli ehkä virhe ja, kun otetaan huomioon sekä terveysalan että kuluttajansuojan valtava poliittinen merkitys, että ohjelmalle myönnettäisiin edes pieniä lisäsummia.

Ohjelman jakamista koskevasta kysymyksestä totean, että ymmärrän esitetyt näkökannat. Tiedän, että molemmat valiokunnat suosivat erillisiä ohjelmia, ja ymmärrän perusteet ja ymmärrän huolenaiheet. Katsomme kuitenkin edelleenkin olennaisilta osin, että yhteisen ohjelman säilyttämisellä on omat etunsa. Varoja voidaan käyttää paremmin hyväksi. Joka tapauksessa komissio ei kuitenkaan pysty tekemään lopullista päätöstä siitä, missä määrin se hyväksyy tai on hyväksymättä jaon, ennen kuin rahoitusnäkymiä koskeva kysymys on selvitetty. Siksi komissio torjuu tässä vaiheessa tarkistukset, joilla edistetään jakoa kahteen ohjelmaan, ja kun tiedämme rahoitusnäkymiä koskevan keskustelun lopullisen tuloksen, tarkastelemme asiaa uudelleen. Parlamentti on tehnyt kantansa selväksi, ja olemme panneet sen merkille.

En tarkastele muita yksityiskohtia ajan puutteen vuoksi. Oli ilo keskustella ohjelmasta asiasta vastaavan valiokunnan kanssa. Koska aikaa ei ole ja koska tarkistuksia on valtavasti, haluan vain korostaa, että komission kanta kuhunkin tarkistukseen toimitetaan nähtäväksi kirjallisena, ja olisin kiitollinen, jos se voitaisiin sisällyttää keskustelua koskevaan pöytäkirjaan⁽¹⁾. Korostan kuitenkin sitä, että hylättyjä tarkistuksia ei hylätä siksi, että olisimme eri mieltä niiden keskeisestä sisällöstä. Muistutan teitä luonnollisestikin siitä, että monet tarkistuksista hyväksytään mutta hylätyt tarkistukset hylätään lähinnä siksi, että tässä taloudellisessa tilanteessa on välttämätöntä asettaa joitakin prioriteetteja, ja toisaalta toissijaisuuteen liittyvien kysymysten takia, toisin sanoen jotta emme puuttuisi jäsenvaltioiden toimivaltaan ja luonnollisestikin jotta emme ryhdy päällekkäisiin ja toistuviin toimiin, jotka sisältyvät muihin yhteisön politiikkoihin ja toimintaohjelmiin.

Lopuksi kiitän teitä vielä kerran ja seuraan hyvin kiinnostuneena jäsenten keskustelua.

  Antonios Trakatellis (PPE-DE), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, lintuinfluenssan muodostama ongelma on merkinnyt – ja olen varma, että olette tästä samaa mieltä – unionille ja sen jäsenvaltioille mahdollisuutta toimia koordinoidusti ja tehokkaasti lujittamalla kansalaisten luottamusta ja turvallisuudentunnetta. Se on ollut myös uusi todiste siitä, miten suuri arvo yhteisön toimilla on kansanterveyden alalla.

Siksi katson, että tämä keskustelu järjestetään oikeaan aikaan, jotta tuetaan käsiteltävänä olevaa mietintöä mutta myös lisärahoitusta, joka on välttämätön perusta tavoitteiden saavuttamiselle. Toimien perussuuntaviivojen tapaan näiden tavoitteiden avulla turvataan edellisen ohjelman jatkuvuus ja samanaikaisesti sen kehittäminen. Tämä toteutetaan yhdistämällä tavoitteet ja toimet, kuten kansalaisten suojeleminen fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamilta terveysuhilta, tartuntataudeilta ja niin edelleen. Tarvitsemme yhteistä puolustusjärjestelmää ja koordinoituja yhteisötason toimia mahdollisten pandemioiden varalta, kuten lintuinfluenssaa koskeva ajankohtainen kysymys osoittaa.

On edistettävä toimintalinjoja, jotka johtavat terveellisempään elintapaan – terveyden taustatekijöitä. Olemme lapsillemme ja tuleville sukupolville velkaa sen, että teemme töitä sellaisten elintapastandardien puolesta, joissa otetaan vakavasti huomioon terveyden taustatekijät: asianmukaiset ruokailutottumukset, tupakoinnin lopettaminen, sosiaaliset ja taloudelliset olot, jotka eivät johda liialliseen stressiin.

Sairauksien ehkäisyn perustana on oltava ensisijaisesti terveyden taustatekijät, joilla on todistetusti vaikutusta fyysiseen ja henkiseen terveyteen.

Sairauksien esiintymisen ja merkittävien tautien ja vammojen aiheuttaman kuolleisuuden vähentäminen on toinen toimintasuunta, joka edellyttää yhdennettyjä ja yhteisiä toimia.

On parannettava terveysjärjestelmien tehokkuutta ja vaikutusta. Meidän on tarkasteltava yhdessä jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiä niiden yhteensopivuuden turvaamiseksi, sillä näin ne voivat toimia paremmin Euroopan unionin kansalaisten hyväksi.

Paremmat tiedot ja taidot on asetettava kaikkien, niin terveydenhoitoalan ammattilaisten kuin tavallisten kansalaistenkin, saataville, siten että toisaalta parannetaan terveyttä ja toisaalta sisällytetään terveysalalla sovellettavien toimintalinjojen tavoitteet muihin politiikkoihin.

On sovellettava parempia lääketieteen käytänteitä, joilla paitsi torjutaan kaikkein tehokkaimmin tauteja myös estetään terveydentilan heikentymistä. On ilmeistä, että hoitojen arviointiperusteena ei voida käyttää taloudellisia kustannuksia vaan tehokkuutta, joka on myös edullisempaa pitkällä aikavälillä.

Lisäksi on korostettava erilaisia tekijöitä, kuten ympäristön vaikutus terveyteen sekä alhaisiin syntyvyyslukuihin, huonoon hedelmällisyyteen ja hedelmättömyyteen liittyvän tiedon keruu, sillä ne ovat muodostumassa väestökehitykseen liittyvästä ongelmasta jo ennestään kärsivien ikääntyvien eurooppalaisten yhteisöjen vitsaukseksi.Tiedonkeruu ja potilaiden liikkuvuutta koskevien toimintasuunnitelmien kehittäminen, sähköisten terveyskorttien jatkokehittäminen, elinsiirtojen edistämisjärjestelmät, komission, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön ja tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen välinen yhteistyö, ovat välttämättömiä, jotta voidaan vaihtaa näkemyksiä ja edistää terveydenhoitotoimia. Myös jäsenvaltioille annetaan tärkeä tehtävä, sillä suuri osa näistä tiedoista tulee jäsenvaltioilta.

Ohjelman yhteensovittaminen on mielestäni olennaista sen onnistumisen varmistamiseksi, ja avoimella yhteensovittamismenetelmällä voidaan varmastikin edistää toissijaisuusperiaatetta lujittamalla terveys- ja terveydenhuoltoalan strategioita, kuten potilaiden liikkuvuutta.

Hyvät parlamentin jäsenet, voisin jatkaa loputtomasti tätä sairauksien ehkäisyä ja hoitoa koskevaa luetteloa. Olen kuitenkin varma, että olemme nyt yhtä mieltä koordinoidun toiminnan tarpeesta, ja yhdistämme yhteisötason yhteiset toimet ja jäsenvaltioiden valmiudet ja kyvyt parantaa tehokkuuttaan. Tätä todella kunnianhimoista tavoitetta edistetään ehdotetulla toisella ohjelmalla. Se on integroidumpi, ja kun otetaan huomioon myös saamamme kokemukset, uskon, että sen avulla saadaan aikaan verraten parempia tuloksia.

Tästä näkökulmasta katson, että tarkistus 64, jossa ehdotetaan suurempaa summaa, sillä ohjelma on nyt komission ehdottamaa ohjelmaa kattavampi eikä kyse ole enää samasta ohjelmasta, on välttämätön, sillä ilman rahoitusta parhaillakaan ohjelmilla ei saada aikaan minkäänlaisia tuloksia. Esittelijänä en voi rohkaista teitä liikaa äänestämään tarkistusta 64, ja uskon, että tekemällä näin lähetätte neuvostolle viestin päättäväisyydestänne ja Euroopan kansalaisille viestin toivosta ja siitä, että myös me olemme todella huolissamme ja kiinnostuneita Euroopan kansalaisten terveydestä.

  Anders Samuelsen (ALDE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DA) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää jäsen Trakatellisia hänen erinomaisesta työstään tänään tarkasteltavana olevassa kysymyksessä. Tämä on ehdottomasti yksi niistä aloista, joille voidaan turvata todellinen ruohonjuuritason tuki. On puhuttu paljon siitä, että eurooppalaiseen yhteistyöhön on omaksuttu melko voimakas puolustusasenne, etenkin Alankomaissa ja Ranskassa perutuslakisopimuksesta järjestettyjen äänestysten jälkeen. Kaikki tutkimukset osoittavat kuitenkin, että ruohonjuuritasolla ei juurikaan vastusteta valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä nimenomaan sellaisilla aloilla, joista keskustelemme tänään. Siksi minun on tietenkin tärkeää korostaa myös sitä, että tuemme tähän mennessä tehtyä työtä. Tuemme pyrkimystä jakaa ohjelma kahteen osaan, ja kannatamme sitä, että ohjelmille taataan niin suuri rahoitus kuin on järkevää.

Korostan erityisesti sitä, että mietintö sisältää budjettivaliokunnan ehdotuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että komissio voi myöntää kaksivuotisen perusrahoituksen kumppanuutta koskevien puitesopimusten avulla. Tarkoituksena on varmistaa, että byrokratiaan kulutetaan mahdollisimman vähän varoja ja että valtaosa varoista käytetään lisääntyneisiin toimiin niillä aloilla, joista olemme sopineet. Lopuksi haluan kiittää vielä kerran jäsen Trakatellisia hänen merkittävistä toimistaan. Toivon, että onnistumme todellakin lähettämään selvän viestin eurooppalaisille siitä, että EU voi tuoda meille kaikille etuja tällä alalla.

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, suosittelen lämpimästi kollegani mietintöä ja olen todellakin tyytyväinen siihen, mitä hän ja komission jäsen sanoivat avauspuheenvuorossaan talousarviosta. Mielestäni parlamentin olisi kuunneltava heitä. Tällä hetkellä meillä on järjetön 0,15 sentin budjetti EU:n kansalaista kohden – sen verran kulutamme vuosittain yhteensä terveyteen Euroopan unionissa – vaikka meillä on useita terveyteen liittyviä uhkia, haasteita ja mahdollisuuksia.

Tapasin tällä viikolla iatrogeenisiä potilaita. Komission jäsen ja arvoisa ystäväni, esittelijä, ymmärtävät, mitä ilmaisu tarkoittaa, sillä se on kreikkaa, mutta muille kollegoille selvennän, että sillä tarkoitetaan potilaita, jotka ovat vammautuneet vaikeasti tai kärsineet vakavista terveysongelmista sairaalassa tapahtuneen onnettomuuden takia. Se on eräs potilaiden turvallisuuteen liittyvä aihe asialistallamme, ja puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta teki oikein sisällyttäessään sen asialistalle.

Edessämme on ikääntyvän väestön muodostama haaste, sillä ihmiset elävät pitempään ja valtaosin terveinä, mutta vanhempana heistä tulee hauraita ja he kohtaavat kaikki ikääntymisen tuomat neurodegeneratiivisiin tauteihin liittyvät haasteet. Parkinsonin taudin lääkelaskut ovat nyt suuremmat kuin syövän lääkelaskut.

Meidän on tiukennettava vaatimuksia, ja tiukennamme Euroopan unionissa sovellettavia vaatimuksia määrittämällä hyvät standardit sen asemesta, että määräämme niistä. Tämä on oikea tapa edetä. Se ei ole kovin kallista. Olemme tehneet niin syöpäseulonnan yhteydessä, ja aloitamme toimet puheenjohtajavaltio Irlannin johdolla ja jatkamme niitä puheenjohtajavaltio Itävallan kanssa. Vaadimme tätä diabeteksen ja etenkin kakkostyypin diabeteksen hoidossa, ja myös komissio vaatii samantapaisia toimia mielenterveyden alalla, joka on yksi aikamme suurimmista haasteista. On todennäköistä, että meistä joka kolmannella on aihetta huoleen jossain elämänvaiheessa, ja saamme todellakin olla kiitollisia, jos pystymme edistymään tällä alalla.

Budjetti on kuitenkin yksi huolenaihe. Tällä hetkellä yksi suurimmista uhista on influenssapandemia. Eräs polttavimmista tarpeista on varmistaa tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen tehokas toiminta. Kuten olemme saaneet kuulla suoraan kyseiseltä hallintoneuvostolta, eräs ongelma on se, että sillä on liian vähän resursseja ja rahoitusta eikä se kykene suoriutumaan tehtävästään asianmukaisesti, jos pandemia leviää tulevina kuukausina tai edes tulevina vuosina. Sen on oltava prioriteettimme, mutta tämän prioriteetin ei saa antaa tuhota muuta terveydenhuoltoon liittyvää työtämme. Meidän on uhrattava aikaa, energiaa ja jonkin verran varoja toteuttaaksemme ne mahdollisuudet, jotka ovat syntymässä EU:n tuomioistuimessa, jotta edistetään potilaiden liikkuvuutta. Meidän on keskityttävä kaikkiin kansalaisia huolestuttaviin tauteihin, olkoon kyse hengityselin-, reuma- tai aivotaudista.

Meidän on myös tarkasteltava kaikkia lääketieteen aloja, myös uusimpia aloja, kuten täydentävää lääketiedettä, jotka voivat myötävaikuttaa tilanteeseen. Sain hiljattain hyötyä akupunktiosta iskiaksen aiheuttamaan kipuun, ja voin taata ja mennä takuuseen ainakin tämän yhden täydentävän hoitomuodon tehokkuudesta. Suosittelen myös tämän mietinnön kyseistä osa-aluetta parlamentille.

  Linda McAvan, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin yhtyä niihin, jotka ovat kiittäneet jäsen Trakatellisia hänen työstään ja siitä, miten avoimesti ja yhteistyöhaluisesti hän on toiminut tämän mietinnön laadinnassa.

Me kaikki tiedämme, että EU:lla on rajallinen toimivalta ja rajalliset resurssit, ehkä jopa pienemmät resurssit kuin toivoisimme terveysalan toimien toteuttamiseksi. Siksi on tärkeää, että keskitämme toimemme aloille, joilla EU voi tuoda lisäarvoa ja saada aikaan todellisen muutoksen. Siksi PSE-ryhmä on pyrkinyt varmistamaan, että terveysohjelma on todellinen painopisteemme.

Tarvitsemme terveysohjelman, joka on osa Euroopan unionin terveysstrategiaa. Tällä hetkellä meillä on useita ad hoc -aloitteita, jotka tulevat usein puheenjohtajavaltioilta ja jotka liittyvät johonkin tiettyyn sairauteen. Se ei kuitenkaan riitä: tarvitsemme strategian, ja meidän on määritettävä, mitä strategian tulisi kattaa. Totean omalta osaltani, että sen olisi sisällettävä valtioiden rajat ylittävät terveysuhat; olemme kuulleet niistä ja tiedämme influenssapandemiasta. Toiseksi sen olisi sisällettävä potilaiden liikkuvuutta koskevat kysymykset: koska yhä useammat ihmiset matkustavat, meidän on saatava käyttöön terveyskortti. Saan käsiteltäväkseni monia tapauksia ihmisiltä, joilla on edelleen ongelmia terveyskorttinsa kanssa. Lisäksi on matkailijoita, jotka haluavat saada hoitoa ulkomailla E112-järjestelmän perusteella. Meidän on tehtävä loppu siitä, että tuomioistuin päättää terveydenhuollosta. Lainsäätäjien on päätettävä terveydenhuoltoa koskevista säännöistä. Kolmanneksi on tarkasteltava yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtamista, jotta vaikutetaan terveyden taustatekijöihin. Kuten jäsen Trakatellis totesi, tämä on äärettömän tärkeää. Järjestöt painostavat meitä paljon tässä kysymyksessä ja pyytävät meitä sisällyttämään ohjelmaan toimia, jotka liittyvät johonkin tautiin tai sairauteen. PSE-ryhmä ei kannata tautiluettelon sisällyttämistä mietintöön, sillä katsomme, että meidän olisi keskityttävä terveyden taustatekijöihin. Emme halua ottaa käyttöön sairauksien ja tautien hierarkiaa, sillä monet näistä sairauksista ja taudeista ovat järkyttäviä niihin sairastuneille.

Terveysohjelman painopisteen pitäminen tiukasti terveydessä ei tule olemaan helppoa. Riittää, kun otamme huomioon täysistunnossa ehdotettujen tarkistusten määrän – niitä on lähes 200 – ja esitetyt lukuisat kilpailevat vaatimukset. Jollemme aseta ohjelmaa keskipisteeksi, jollemme pysty osoittamaan, että EU tuo lisäarvoa eikä ainoastaan anna lukuisia julistuksista huippukokouksissa tai konferensseissa, on hyvin vaikeaa saada neuvosto ja kansalaiset vakuuttuneiksi budjetin kasvattamisen tarpeesta.

Nyt on komission vuoro toimia. Toivon, että se esittää terveysstrategiaa koskevan ehdotuksen, ja toivon, että painopisteemme on tulevassa terveysohjelmassa. Äänestämme tarkistuksesta 64. Mielestämme on hyvin tärkeää lähettää viesti siitä, että terveydenhoidolla on merkitystä. Tiedämme, että kansalaiset suhtautuvat epäilevästi Euroopan unioniin, mutta jos ihmiset näkevät meidän tekevän töitä heille tärkeiden asioiden puolesta, he voivat suhtautua myönteisemmin unioniin.

Toivon hartaasti, että puolustamme asianmukaista budjettia ja asetamme samalla painopisteemme ohjelmaan.

  Holger Krahmer, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, terveyspolitiikka kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Siihen on hyvä syy. Terveydenhuoltojärjestelmät rahoitetaan maksuilla ja veroilla, ja eri järjestelmät on suunnattu erityisten tarpeiden mukaan. Lisäksi terveyspalvelujen ja sairaanhoidon alalla sovelletaan toissijaisuusperiaatetta.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 152 artiklassa jäsenvaltioita vaaditaan varmistamaan terveyden korkeatasoinen suojelu. EU voi myös toteuttaa toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden politiikkoja. Saan toisinaan sellaisen vaikutelman, että komissio sekä myös muutamat kollegamme haluaisivat mieluummin kilpailla kansallisten terveyspolitiikkojen kanssa. Terveyspolitiikkaamme vaivaa eräs ongelma, joka koskettaa toistuvasti myös muita aloja: Euroopan unioni ei pysty toteuttamaan niitä tärkeitä asioita, joista sen pitäisi huolehtia. Tuloksena on se, että EU:n toimet ulottuvat monille politiikan aloille, jotka jäsenvaltioiden olisi epäselvissä tapauksissa parempi hoitaa itse, ja se puuttuu sitkeästi niiden asioihin.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Euroopan unionin olisi pidettävä kätensä irti terveyspolitiikasta. EU:n olisi pikemminkin keskityttävä asioihin, joilla on todellista lisäarvoa unionille, ja voin tässä yhteydessä yhtyä suoraan siihen, mitä edellinen puhuja totesi: Euroopan unionin olisi ryhdyttävä toimiin ensisijaisesti sellaisissa valtioiden rajat ylittävissä kysymyksissä, joita jäsenvaltio ei voi hoitaa yksin. Ensisijainen painopiste on oltava tietojen vaihdon parantaminen ja yhteistyön tiivistäminen epidemioiden ja tartuntatautien torjunnan yhteensovittamisessa. Lintuinfluenssan aiheuttamat terveysuhat osoittavat, miten kiireellistä toimien rajatylittävä yhteensovittaminen on.

Tämä koskee myös hiv:tä ja aidsia, jotka ovat erityisen suuri ongelma etenkin uusissa jäsenvaltioissa ja jotka unohdetaan ja lyödään laimin yhä useammin, vaikka tartunta-asteet kasvavat.

EU:n olisi painotettava entistä voimakkaammin tautien torjumista. Ryhmäni on esittänyt tätä koskevia tarkistuksia, joille pyydän uudelleen teidän tukeanne. Etusijalle olisi asetettava kaikkein merkittävimmät, laajalle levinneet taudit, kuten diabetes, syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit. Nämä ovat ne alat, joille EU:n pitäisi keskittää toimensa ja niukat resurssinsa.

Meidän ei kuitenkaan pitäisi ottaa tehtäväksemme "ostoslistan" laatimista. Keskustelimme valiokunnassa pitkään siitä, mitkä taudit ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet olisi asetettava keskeiselle sijalle toimintaohjelmassa. Meidän on oltava tältä osin johdonmukaisia vaatimuksissamme. Parlamentin joulukuussa 2005 antamassa työohjelmaa koskevassa päätöslauselmassa vaaditaan nimenomaisesti toimenpiteitä diabeteksen, syövän ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi. Komission toimintaohjelmaluonnoksen ehdot olivat liian yleisluontoisia ja liian laveita. Meidän on aika asettaa poliittiset prioriteetit ja keskittyä kaikkein laajimmalle levinneisiin tauteihin.

Haluaisin sanoa muutaman sanan myös budjetista ja kansalaisjärjestöjen rahoittamisesta. Ryhmäni kannattaa esittelijän ehdotusta, jonka mukaan toimintaohjelman budjettia olisi kasvatettava 1,2 miljardiin euroon. Jos suhtaudumme vakavasti ohjelmassa asetettuihin prioriteetteihin, tarvitsemme tietenkin vastaavat varat. Potilasyhdistyksillä ja kansalaisjärjestöillä on yhä tärkeämpi asema, ja siksi ne ovat oikeutettuja EU:n tukeen. Kansalaisjärjestöjen rahoituksessa on kuitenkin noudatettava tiukkoja kriteerejä ja avoimuutta. Ei voida hyväksyä sitä, että muutamat järjestöt saavat – samaan tapaan kuin ympäristöalalla – niin ylenpalttista tukea, että ne voivat rahoittaa Brysselin toimistoja ikään kuin ne olisivat EU:n komission tytäryrityksiä.

  Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä kannattaa selkeästi riippumatonta ja asianmukaisesti rahoitettua terveysohjelmaa.

Terveys on ykkösenä Euroopan kansalaisten toiveluettelossa, ja meidän on annettava tänään hyvin selkeä viesti siitä, että terveyspolitiikka on myös meidän prioriteettimme Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionissa. Palvelut ja järjestelmät organisoidaan tietenkin kansallisella tasolla, mutta meidän on keskusteltava terveyspolitiikan tavoitteista kansainvälisesti ja yhteisesti Euroopassa. Jos tupakka-alaa tuetaan vuosittain miljardilla eurolla, terveyspolitiikan pitäisi olla saman summan arvoinen.

Kansalaisjärjestöjen rahoittamisesta totean, että me vihreiden ryhmässä haluamme luonnollisestikin, että rahoitusta myönnetään ainoastaan teollisuudenalasta riippumattomille kansalaisjärjestöille. On valitettavaa, että meillä on hyvin monia kansalaisjärjestöjä, jotka ovat lääketeollisuuden palveluksessa ja toimivat sen äänitorvena ja joiden ainoana tarkoituksena on mainostaa ylihinnoiteltuja lääkkeitä. Me emme halua sitä. Haluamme tukea riippumattomia kansalaisjärjestöjä. Jäsen Krahmer, on ristiriitaista vaatia, ettei niille pidä myöntää samanaikaisesti valtion rahoitusta. Mistä muualta ne saisivat rahaa? Pitäisikö niiden todellakin saada rahoitusta lääketeollisuudelta ja pysyä sen talutusnuorassa? Me emme halua sitä! Nämä kansalaisjärjestöt tarvitsevat tietenkin rahoitusta maksaakseen suhdetoiminnastaan.

Täydentävälle ja vaihtoehtoiselle lääketieteelle annettava tuki on meille hyvin tärkeää. Olen tyytyväinen siihen, että olemme jo saaneet siitä myönteisiä kokemuksia. Euroopan unionissa on miljoonia ihmisiä, jotka ovat saaneet hyvin myönteisiä kokemuksia täydentävästä ja vaihtoehtoisesta lääketieteestä, ympäristölääketiedettä unohtamatta. Siksi Euroopan unioni toimii syrjivästi, jollei se kiinnitä minkäänlaista huomiota tähän lääketieteen alaan, joka on lähes täysin muiden alojen varjossa.

Jos komissio on tosissaan julistaessaan Lissabonin strategiassa, että olemme innovatiivinen yhteiskunta, meidän on hyödynnettävä vaihtoehtoisen ja täydentävän lääketieteen tietämystä ja innovaatiota, kehitettävä sitä ja asetettava se Euroopan unionin kansalaisten saataville. Se on todellakin aivan keskeistä, ja mielestäni komissio on panostanut aivan liikaa yksistään suurten lääkeyritysten etuihin blockbuster-lääkkeitä koskevine vaatimuksineen. Emme saa antaa tämän jatkua. Emme saa harjoittaa tässä yhteydessä salamyhkäistä teollisuus- ja lääketutkimusta, vaan tavoitteenamme on oltava innovaation edistäminen. Täydentävällä ja vaihtoehtoisella lääketieteellä on tietenkin oltava tässä oma paikkansa.

Lopuksi totean, että me kaikki pyydämme jälleen nimenomaisesti kaikenlaisen syrjinnän tai geneettisen valinnan vastustamista. Siksi haluamme kehottaa jäsen Trakatellisia jälleen kerran hyväksymään tarkistuksemme täydentävänä lausekkeena, jossa toteamme täysin selvästi, että tällä alalla tehtävää työtä olisi jatkettava vain postnataalitutkimuksena ja vain jos myös terapiaa on saatavana.

  Adamos Adamou, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyvä jäsen Trakatellis, minun on onniteltava teitä todellakin erinomaisesta työstä näin monimutkaisessa kysymyksessä, ja olen kanssanne samaa mieltä monista kohdista, etenkin ohjelman rahoituksen lisäämisestä.

Tästä huolimatta en voi olla kanssanne samaa mieltä siitä, että tietyt taudit, jotka ovat suuria tappajia, olisi jätettävä nimeämättä, eikä kyse ole varmastikaan mistään ostoslistoista, kuten jäsen Krahmer totesi.

Syövästä totean, että joka neljäs kuolemantapaus johtuu syövästä. Joka kolmas Euroopan kansalainen sairastuu jonkinlaiseen syöpään elämänsä aikana.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy.

Reumaan liittyy yli 150 tautia ja oireyhtymää. Joka viides eurooppalainen saa jatkuvaa hoitoa reumaan tai niveltulehdukseen. Reuma on toiseksi yleisin lääkärissä käynnin syy. Useimmissa maissa 20 prosentilla ensisijaista hoitoa saavilla potilailla on reuma. Lisäksi on muita tauteja, kuten diabetes ja mielenterveyssairaudet.

Koska mainitsemani sairaudet koskettavat niin suurta joukkoa Euroopan väestöstä ja koska ne liittyvät niin läheisesti eurooppalaisten elämänlaatuun, katson, että niiden nimet olisi sisällytettävä kyseessä olevaan ohjelmaan. Siksi olen esittänyt ryhmäni puolesta asiaa koskevan tarkistuksen – tarkistuksen 156 – jolle pyydän tukeanne.

Yhteiskuntamme rikkailla jäsenillä on suora ja helppo pääsy paitsi terveyskysymyksiä koskevaan tietoon myös terveyspalveluihin. He ovat hyvin perillä terveyteen liittyvistä vaaroista ja uhista, ja heillä on mahdollisuudet käydä säännöllisesti ja ajoissa lääkärillä.

Taloudellisissa vaikeuksissa olevilla ei sitä vastoin ole suoraa ja helppoa pääsyä tietoon, ja heidän on melko varmasti odotettava pitkään lääkärinhoitoa. Siksi meidän on ryhdyttävä mittaviin toimiin, jotta näiden ryhmien ja niitä edustavien järjestöjen tarpeet sisällytetään terveydenhuoltojärjestelmiimme. Meidän on otettava huomioon niiden saamat kokemukset, jotta voimme ottaa käyttöön sellaiset terveysjärjestelmät, jotka täyttävät erityisesti syrjinnästä ja huonosta hoidosta kärsivien eurooppalaisten tarpeet. Siksi olemme esittäneet asiaa koskevan tarkistuksen – tarkistuksen 157 – jota pyydän teitä jälleen kerran kannattamaan, ja totean lopuksi, että haluan kiittää toistamiseen jäsen Trakatellisia hänen tekemästään todellakin erinomaisesta työstä.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi haluan kiittää jäsen Trakatellisia hänen työstään tässä kysymyksessä. Hänen osoittamansa sitoumus kansanterveyden parantamiseen Euroopan unionissa ansaitsee tunnustuksen. Vaikka kannatakin mietinnön ydinsisältöä, haluaisin silti esittää kolme huomautusta.

Totean ensinnäkin budjetista, että tarkistuksessa 64 lisätään merkittävästi budjettia, joskin vain viitteellisesti. Mielestäni tämä tarkistus ei kuulu tähän mietintöön, sillä budjetin määrästä ei päätetä tänään, vaan se määräytyy rahoitusnäkymistä käytävien neuvottelujen tuloksen perusteella.

Toiseksi ilmoitan kannattavani Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän tarkistusta 148. Geeniseulonta voi olla arvokas lisä nykyisiin diagnosointitekniikoihin, mutta vain jos sitä käytetään eettisesti vastuullisella tavalla. Meidän on estettävä esimerkiksi se, että vakuutusyhtiöt sulkevat pois tietyt ihmiset vakuutustensa piiristä geeniprofiloinnin perusteella.

Lopuksi haluaisin kiinnittää komission jäsenen huomion siihen, miten byrokraattisesti tutkimusbudjetti on nyt jaettu. Olen huomannut, että yksittäinen hakemus voi maksaa jopa muutamia tuhansia euroja. Samaten hakijoille ei tiedoteta niistä perusteista, joiden nojalla heidät lopulta arvioidaan ja siitä, millä perustein hakemukset voidaan hyväksyä tai hylätä. Lisäksi samalla kun komissio on hyvin tiukka hakijoille, jotka ylittävät määräajat, sillä, että komissio siirtää päätöksentekoa, ei ole mitään seurauksia. On tarpeetonta sanoa, että tämä lisää valtavasti turhautumista.

Ehdotan, että otamme käyttöön väliaikaisen menettelyn, jossa hakemukset arvioidaan tiettyjen kohtien perusteella. Hakijoita pyydettäisiin lähettämään täydelliset hakemukset vain, jos hankkeilla on todellisia mahdollisuuksia onnistua. Näin vähennetään komissioon kohdistuvia työpaineita ja samalla voidaan vähentää merkittävästi hakijoihin kohdistuvaa taakkaa. Haluaisin kuulla komission jäsenen vastauksen tähän ehdotukseen.

  Liam Aylward, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, jokaisessa maassa kansanterveys on ensisijaisen tärkeä asia kansalaisille, ja se kuuluu selkeästi kunkin jäsenvaltion vastuulle. Yksi niistä merkittävistä eduista, jotka liittyvät Euroopan unionin jäsenyyteen, on mahdollisuus hyötyä muiden jäsenvaltioiden yhteistyöstä ja tietopohjasta. Tämä koskee kaikkia aloja, ja jos tässä tapauksessa kansanterveyttä voidaan edistää paremmin jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä sen laajuuden tai vaikutusten ansiosta, siihen olisi kannustettava.

Irlannin hallituksen tavoitteena on edelleenkin tarjota kansalaisilleen ensiluokkaista terveydenhoitoa, mukaan luettuna asianmukainen, oikea-aikainen ja turvallinen terveydenhuolto oikeassa ympäristössä. Tavoitteena on terveydenhuolto, jota tarjotaan oikeudenmukaisesti potilaille, veronmaksajille ja terveysalan ammattilaisille. Tarkoituksena on tarjota ammattitaitoista henkilökuntaa, joka on valmis työhön, koulutusta, laitteita ja tukea terveemmän elämän edistämiseksi terveemmässä ympäristössä.

Tässä iässä meillä Irlannissa ja eri puolilla Euroopan unionia on suuria terveyteen liittyviä haasteita ratkaistavana. Tällaisia ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, neuropsykiatriset häiriöt, syöpä, ruoansulatussairaudet, hengitystiesairaudet, tuntoelinten häiriöt, liikalihavuus ja diabetes. Yksikään maa ei voi ratkaista tilannetta yksin. Euroopan unioni vastaa haasteeseen ja auttaa jäsenvaltioita kansanterveyden alalla jäsenvaltioidensa ja asiantuntijoidensa hankkimien kokemusten avulla ja esittämällä tämän ehdotuksen, jota ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on parantanut merkittävästi. Haluan myös kiittää jäsen Trakatellisia hänen toimistaan tämän mietinnön hyväksi.

Viestintä, koulutus, uusien menetelmien käyttömahdollisuudet, järkevä lääketieteellinen neuvonta ja kansanterveydessä vallitsevien aukkojen täyttäminen eri jäsenvaltioissa ovat ensisijaisen tärkeitä asioita.

Tarkemmin sanottuna olen tyytyväinen myös tarkistuksiin, jotka koskevat vaihtoehtoisen lääketieteen sisällyttämistä ohjelmaan. Parempi tietämys täydentävästä ja vaihtoehtoisesta lääketieteestä voi osaltaan auttaa merkittävästi kansalaisia tekemään tietoon perustuvia ja vastuullisia valintoja heidän omaa terveyttään koskevissa kysymyksissä.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, monet niistä taudeista, joita eurooppalaiset nykyään sairastavat, liittyvät enemmän tai vähemmän suoraan elintapaamme. Riittää, kun tarkastellaan esimerkiksi ravintoon liittyvien tai liikunnan puutteen aiheuttamien sairauksien yleistymistä. Terveempää elintapaa edistävät toimintalinjat ovat siksi varmastikin hyvin tärkeitä. Niiden onnistuminen on kuitenkin epävarmaa, jos myönnämme noin 1,4 miljardia euroa terveysalan tiedotusjärjestelmälle, jonka tarkoituksena on ainoastaan terveysraporttien vaihtaminen. Useimmat niistä taudeista, joita ihmiset sairastavat myös täällä Euroopassa, eivät johdu saatavana olevan tiedon puutteesta.

Totuus on se, että terveys perustuu ihmisen elämänasenteeseen. Lapsikin tietää, että ihmiset, jotka harrastavat paljon liikuntaa ja syövät vähän mutta luonnonmukaisesti, pysyvät terveempinä. On tiedetty jo pitkään, mikä on vahingollista terveydelle, ilman että savukeaskit, oluet, viinit, makeiset tai valmistuotteet on merkittävä sellaisiksi. Näin määräillään ihmisiä ja tehdään päätöksiä heidän puolestaan, vaikka he haluavat päättää omista asioistaan.

Tällaisten vaikutukseltaan pelottavaksi tarkoitettujen toimien onnistuminen on epäilyttävää, enkä usko, että kansalaiset haluavat niitä. Kuten ehkä tiedättekin, 66 prosenttia erään tutkimuksen vastaajista kannatti terveystietoisen käyttäytymisen edistämistä esimerkiksi siten, että alennetaan säännöllisesti lääkärintarkastuksissa käyvien henkilöiden vakuutusmaksuja. Meidän olisi seurattava entistä voimakkaammin tätä lupaavaa suuntausta. Lisäksi eräs asia on täysin selvä: tauteja ehkäisemällä vähennettäisiin myös terveydenhuoltojärjestelmäämme kohdistuvaa rahoituksellista taakkaa.

  Ria Oomen-Ruijten (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, hyvä terveys on aina Euroopan kansalaisten toiveluettelon kärjessä. Jos Euroopan unioni voi edistää sitä toiminnallaan, se on täysin oikeutettua, ja itse asiassa meidän on tehtävä juuri näin, sillä perustamissopimuksessa vaaditaan, että meidän on taattava kansanterveyden korkea taso.

Haluaisin onnitella esittelijää ohjelmasta. Hän on ollut avoin kollegoidensa perustelluille pyynnöille, ja komissio on esittänyt järkevän ohjelman, jota parlamentti on kuitenkin mukauttanut muutamalla alalla. Käsittelen ensin yhtä näistä parannuksista. Tekstissä säädetään nyt nimenomaisesti, että jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen oston ja tarjonnan helpottamiseksi.

Olen kotoisin raja-alueelta, jolla sijaitsevat Maastrichtin, Liègen ja Aachenin yliopistosairaalat. Vaalser Bergin huipulla – se on vain vähän yli 300 m korkea, mutta me limburgilaiset kutsumme sitä vuoreksi – voi melkein nähdä nämä kolme huipputason yliopistosairaalaa. Olisi varmastikin järkevää, ja tällöin painotettaisiin kustannuksia hyötyihin nähden, jos nämä alueet yhdistäisivät voimansa ja varmistaisivat siten, että nämä huipputason laitokset eivät joudu vähitellen lopettamaan, mikä maksaisi meille valtavat määrät rahaa.

Siksi olen tyytyväinen laajennettuun ohjelmaan, johon on sisällytetty nämä valtioiden rajat ylittävät vaihtoehdot. Tämä on ensimmäinen kohta, jonka halusin ottaa esille. Toinen näkökohta koskee terveydenhuoltojärjestelmiä, joihin kohdistuu paineita kaikkialla, mikä johtuu osittain väestönkehityksestä ja osittain siitä, että tarvitsemme enemmän, ja siksi usein myös kalliimpia, laitteita. Kaikki jäsenvaltiot ovat tekemässä mukautuksia terveydenhuoltojärjestelmiinsä. Miksi meidän on keksittävä kaikkialla pyörä uudelleen? Miksemme voi oppia toisiltamme? Myös tähän kysymykseen olisi kiinnitettävä huomiota.

Rahoituksesta totean, että kustannukset tulevat ennen hyötyjä. Lintuinfluenssan tapauksessa emme sano "jos" vaan "milloin". Kuullessani – ja jäsen Bowis esitti saman ajatuksen – miten tartuntatautien Tukholman hallintoneuvosto väittää, ettei se voi toimia, kun tämäntyyppinen onnettomuus koittaa, katson, että meidän olisi laadittava keskenämme uudet sopimukset, ja toivon, että komissio toimii juuri näin.

Mielestäni on myös tärkeää, että tätä ohjelmaa laajennetaan kattamaan täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito ja palvelujen tarjonta, ja että syövän, diabeteksen ja Parkinsonin taudin kaltaisten tautien torjumiseksi tehdään enemmän.

  Evangelia Tzampazi (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, sallinette minun kiittää jäsen Trakatellisia hänen halukkuudestaan tehdä yhteistyötä.

Yhteisön toimintasuunnitelma terveyden alalla on tärkeä teksti, koska sillä pyritään turvaamaan tautien tehokas ehkäisy, paremmat terveyspalvelut ja kaikkien parempi elämänlaatu, mikä on ensisijainen poliittinen tavoitteemme.

Ohjelman perustavoitteena on torjua epätasa-arvoa terveyden alalla lujittamalla kansanterveysalan nykyisiä verkostoja.

Vammaisista totean, että meidän on otettava huomioon se, ettei vammaisuus ole tauti eikä se merkitse kyvyttömyyttä. Se on erilainen terveydentila, joka on otettava huomioon yhteisön politiikkoja ja ohjelmia tarkasteltaessa ja sovellettaessa. On äärettömän tärkeää kehittää strategioita ja vaihtaa parhaita käytäntöjä vammaisten terveyden parantamiseksi ja antaa luotettavaa tietoa vammaisille sopivassa muodossa, sillä he ovat yksi ohjelman kohderyhmistä. Meidän on myös turvattava tällaisten sairaanhoidon ja lääkealan järjestelmien yhdenvertaiset käyttömahdollisuudet.

Eräs toinen perustavoite on varmistaa yhteisön toimien lisäarvo kansallisiin terveystoimiin nähden, jotta lujitetaan ylikansallista yhteistyötä innovatiivisilla aloilla, kuten telematiikkaa lääketieteessä. Tällaisilla toimilla voidaan luoda vammaisille uusia keinoja, joiden avulla he voivat pyrkiä parantamaan elämänlaatuaan ja käyttämään oikea-aikaisesti ja sopivalla tavalla terveyspalveluja siten, että samalla helpotetaan terveysalan menojen järkeistämistä.

  Georgs Andrejevs (ALDE). – (LV) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin ensimmäiseksi onnitella kollegaani jäsen Trakatellisia hänen hienosta mietinnöstään. Komission uudessa toimintaohjelmassa terveyden ja kuluttajansuojan alalla (2007–2013) komissio on korostanut Euroopan unionin tärkeää tehtävää tautien määrän vähentämisessä, toisin sanoen – ja haluan korostaa tätä – vakavien tautien alalla. Kuten kaikki tiedämme, sydän- ja verisuonitaudit ovat epäilemättä yksi yleisimmistä kuolinsyistä Euroopassa. Joka vuosi Euroopan unionissa kuolee kaksi miljoonaa ihmistä näiden tautien välittömänä seurauksena. Neuvoston Irlannin puheenjohtajakaudella tekemät päätökset olivat – ja ovat vastakin – hyvä alku toimillemme sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi. Siksi katson monien täällä olevien kollegoideni tapaan, että tässä lainsäädäntöasiakirjassa olisi mainittava ehdottomasti myös sydän- ja verisuonitaudit. Meidän pitäisi kutsua asioita niiden oikeilla nimillä. Siksi haluan pyytää kollegoitani kannattamaan tarkistuksia 142 ja 143, joissa tehdään selväksi, mitä tauteja voidaan pitää merkittävimpinä tauteina Euroopassa, ja meidän olisi tehtävä yhteistyötä niiden torjumiseksi ottamalla käyttöön ehkäisy-, seulonta- ja hoitojärjestelmä. Kiitän teitä arvoisa puhemies.

  Caroline Lucas (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen jäsen Trakatellisin mietintöön. Kiitän ja onnittelen häntä hänen erinomaisesta työstään mietinnön parissa. Haluan myös yhtyä niihin, jotka pahoittelevat alalle myönnettävän rahoituksen pienentymistä. Ryhmäni kannattaa tarkistusta 64. Ryhmäni ehdotti itse asiassa alunperin jopa suurempaa rahoitusta, kuten ehkä muistattekin.

Haluaisin korostaa jälleen kerran yhtä keskeistä aihetta, joka on jo otettu esille ja jonka osalta ryhmäni on esittänyt tarkistuksen, nimittäin täydentävää ja vaihtoehtoista lääketiedettä. Yli 100 miljoonaa EU:n kansalaista käyttää jo nyt täydentävää lääketiedettä, ja sen suosio on kasvamassa nopeasti. Ihmisten tietämyksen parantaminen täydentävästä ja vaihtoehtoisesta lääketieteestä voi olla tärkeä keino, sen mahdollistamiseksi, että he voivat tehdä entistä vastuullisempia ja parempaan tietoon perustuvia valintoja heidän omaa terveyttään koskevissa kysymyksissä. Siksi mielestäni on ensisijaisen tärkeää, että tuomme tämän lääketieteen alan pois pimennosta valtavirtaan ja tunnistamme ne todelliset edut, joita se voi tuoda mukanaan.

Kansalaisten parempi tietoisuus elintarvikeketjun kemikaaleihin liittyvistä vaaroista, liikakäytöstä johtuva antibioottiresistenssin yleistyminen ja joidenkin tavanomaisten lääkkeiden sivuvaikutuksiin liittyvät huolenaiheet vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, että hyvin monet ihmiset ovat alkaneet pohtia uudelleen elintapaansa ja sitä, miten voimme tervehtyä. Kokonaisvaltaiseen ja ihmiskeskeiseen lähestymistapaan perustuvat täydentävät lääketieteet houkuttavat yhä laajempaa yleisöä. On tärkeää tunnistaa tämä ilmiönä. Näiden lääkkeiden yleisen kysynnän ja alan tutkimukselle myönnettävän rahoituksen vähäisyyden välillä on kuitenkin vielä valtava epäsuhta. On ensisijaisen tärkeää, että täytämme tämän kuilun.

Kannatan voimakkaasti niitä tarkistuksia, joissa viitataan siihen, että ympäristön pilaantuminen on vakava terveysriski ja huomattava huolenaihe unionin kansalaisille. Tähän olisi kiinnitettävä pikaisesti huomiota osana ennaltaehkäisevää terveydenhuoltostrategiaa.

Kuten jäsen Breyer jo totesi, ryhmämme katsoo, että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on ensisijaisen tärkeää Euroopan unionin terveyspolitiikan muotoilemiselle ja täytäntöönpanolle. Olen tyytyväinen ehdotukseen lisätä rahoitusta, jotta mahdollistetaan sen suurempi osallistuminen, samoin kuin tarkistuksessa 53 esitettyihin perusteisiin, sillä siinä tehdään selväksi tarve olla riippumaton teollisuuden, kaupan ja yritysten eduista.

Liberaalien esittämässä tarkistuksessa 141 tilanne tehdään kuitenkin epäselväksi, ja siinä poistetaan tarkistuksessa 53 nimenomaan vahvistettu oikeusvarmuus. Tästä syystä pyydän kollegoita hylkäämään sen.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL). – (EN) (Puhuja puhui iirin kieltä.)

Arvoisa puhemies, tämänhetkiset pelot, jotka liittyvät lintuinfluenssan mahdolliseen muuntumiseen, ovat osoitus siitä, että kansalaisten mielestä on tarpeen laatia tartuntatauteja koskeva yhteinen strategia. Samalla meidän on tunnustettava, että ei-tarttuvat taudit ovat selvästi merkittävimmät syyt sairauksien aiheuttamalle kuormitukselle, ja meidän on kohdennettava resurssimme sinne, missä ne ovat tehokkaimpia.

Pyydän myös parlamenttia kannattamaan tarkistusta, jossa pyydetään huonommassa asemassa olevien ryhmien ottamista mukaan tulevaisuuden terveyspolitiikkojen muotoiluun. Emme voi toivoa terveysalaa koskevan eriarvoisuuden poistamista ilman niiden tahojen aktiivista osallistumista, joiden elämänkokemus tekee heistä alan asiantuntijoita.

Kannatan myös täydentävän ja vaihtoehtoisen lääketieteen sisällyttämistä ohjelmalla tuettaviin toimiin, ja kannatan voimakkaasti sitä, että terveys- kuluttajansuoja-alan ohjelmista tehdään erillisiä ohjelmia.

Yhteisön terveysalan toimintaohjelmalla on mahdollisuus edistää terveysasioiden sisällyttämistä kaikkiin yhteisön politiikkoihin. EU:lla on ainutlaatuinen tilaisuus täydentää jäsenvaltioiden toteuttamaa työtä, selvittää muiden politiikan alojen vaikutusta terveyteen, edistää tiedon saatavuutta, parantaa riskien varhaista havaitsemista ja arviointia sekä riskeistä tiedottamista ja esittää suosituksia parhaista käytänteistä.

(Puhuja puhui iirin kieltä.)

  Urszula Krupa (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, lääkärinä haluaisin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että nykytieteessä etsitään psykologista perustaa valtaosalle sairauksia, joita kutsutaan psykosomaattisiksi sairauksiksi ja joita ovat liikalihavuus, verenkierto-ongelmat ja korkea verenpaine sekä autoimmuunisille taudeille ja kasvaimille, ja että tietopohjaiselle yhteiskunnalle, ja etenkin Euroopan unionin lainsäätäjille, olisi tiedotettava tästä asiasta.

Yhteisön politiikoilla voi olla tärkeä tehtävä myös sairauksien ehkäisyssä ja kansanterveyden suojelussa, eikä yksistään elintasotaudeiksi kutsuttujen sairauksien vaan myös mielenterveyssairauksien hoidossa. On kuitenkin saatava aikaan muutos elintavoissa, siten että siirrytään liberaalista mallista, jossa ei noudateta minkäänlaisia eettisiä periaatteita, eettisiin ja moraalisiin arvoihin perustuvaan elintapaan, sillä henkinen terveys ja henkinen integroituminen auttavat torjumaan mielenterveyssairaudesta johtuvaa kehittymättömyyttä ja kaikenlaista riippuvuutta, kuten nikotiini-, alkoholi- ja huumausaineriippuvuutta, ja riippuvuuden muita itsetuhoisia muotoja.

Valtava määrä taloudellisia varoja syydetään yksistään tällaisen riippuvuuden hoitamiseen, mutta ne joutuvat yksinkertaisesti hukkaan lainsäädännöllisten rajoitusten puuttumisen takia. Vastaavanlainen ongelma koskee myös kuluttajansuojaa, joka on toisinaan vain äänekkäitä lauseita markkinoiden rikkaiden monopolien ylivoiman takia, sillä ne huolehtivat vain omista eduistaan ja tuhlaavat valtavia määriä varoja mainostamiseen. Tällaisen manipuloivan tiedon tulvaa olisi torjuttava edes siten, että varmistetaan, että perusoikeuksien suojelua koskevat EU:n lupaukset toteutuvat käytännössä.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluaisin kiittää jäsen Trakatellisia hänen erinomaisesta mietinnöstään. Kannatan täysin hänen ehdotustaan jakaa ohjelma kahteen osaan, siten että toinen käsittelee terveyden edistämistä ja toinen kuluttajansuojan edistämistä vuosina 2007–2013. Minäkin olen esittänyt useita tarkistuksia tähän mietintöön, ja olen iloinen, että osa niistä on hyväksytty, etenkin uusia jäsenvaltioita koskeva tarkistus, joka on minulle kaikkein tärkein.

EU:n jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien välillä on joitakin huomattavia eroja. Uudet jäsenvaltiot näyttävät olevan huonommassa asemassa tältä osin, sillä niiden on kohdattava valtavia haasteita terveysalalla ja niillä on käytettävissään vain vähän varoja tilanteen parantamiseksi. Terveydenhuoltoon kohdennettavat riittämättömät varat on eräs suuri este näiden valtioiden kehittämiselle ja koko Euroopan unionin kasvulle. On välttämätöntä lisätä tietoisuutta siitä, että terveysohjelmia voidaan rahoittaa EU:n rakennerahastoista. Uusille jäsenvaltioille tämä voisi olla toivon lähde, joka antaisi mahdollisuuden parantaa palvelujen laatua.

On valitettavaa, että toissijaisuusperiaatteen mukaan terveysala ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan, ja siksi siihen sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. Olen tyytyväinen pyrkimykseen sisällyttää potilasturvallisuuden suojelu mietintöön. EU:n kansalaisten ulkomailla kohtaamat terveydenhoitopalvelujen saatavuuteen liittyvät vaikeudet ovat este vapaalle liikkuvuudelle. On välttämätöntä määrittää selkeämmin monitulkintaiset asetukset terveyspalvelujen kustannusten korvaamisesta, sillä Euroopan unionin kansalaisten mielestä voimassa olevat säännökset ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökset ovat epäselviä ja vaikeita ymmärtää. Potilaat voisivat hyötyä sellaisen tietokannan perustamisesta, joka sisältäisi tietoa muiden jäsenvaltioiden terveyspalvelujen tarjoajista. Näin parannettaisiin varmastikin potilaiden asemaa ja poistettaisiin mahdollisesti joidenkin palvelujen pitkät jonotuslistat.

Myös joukkotiedotusvälineillä voidaan edistää väestön terveydentilaa. Olisi hyvä ajatus korvata erilaiset tositelevisio-ohjelmat ohjelmilla, jotka perustuvat kiinnostavaan formaattiin ravintokysymysten korostamiseksi, sillä niiden laiminlyönti voi lopulta vaikuttaa osaltaan liikalihavuuden, sydän- ja verisuonitautien ja syövän syntyyn. Näinä aikoina on tärkeää kannustaa joukkotiedotusvälineitä keskittymään terveydenhoitoa koskeviin kysymyksiin myös valtion turvallisuuden takia, kun otetaan huomioon bioterrorismin muodossa tehtävien mahdollisten hyökkäysten uhka. Epidemian tapauksessa kansalaiset saisivat paremmin tietoa perusmenetelmistä taudin leviämisen hillitsemiseksi. On välttämätöntä keskittyä enemmän terveydenhuoltoon ja kohdentaa sille enemmän varoja, sillä tiedämme, että on mahdotonta saavuttaa Lissabonin strategian tavoitteet ilman tervettä väestöä.

  Thomas Ulmer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ensinnäkin esittää vilpittömät kiitokseni jäsen Trakatellisille hänen erinomaisesta yhteistyöstään ja hänen erinomaisesta mietinnöstään.

Mietinnössä tuodaan selvästi esille EU-politiikan kolme yhteistä ja keskeistä tavoitetta terveyden ja kuluttajansuojan alalla: kansalaisia on suojeltava riskeiltä ja vaaroilta, joihin kansalaisella ei ole mitään vaikutusta ja joita yksittäinen jäsenvaltio ei voi ratkaista tehokkaasti tai kattavasti. Painopiste on täysin selvä. On lujitettava ihmisten valmiuksia tehdä heidän omaa terveyttään koskevia päätöksiä – tässä yhteydessä on kannatettava myös komission aloitetta, jolla pyritään vähentämään lääketeollisuuden tiedotuspolitiikkaan liittyviä rajoitteita. Kolmanneksi terveyspolitiikka on sisällytettävä muihin yhteisön politiikan aloihin.

Tässä mietinnössä määritetään kolme uutta terveysalan painopistettä, jotka liittyvät aikamme uusiin haasteisiin: uhkiin vastaaminen – esimerkiksi epidemiat, jotka askarruttavat meitä erityisesti tällä hetkellä lintuinfluenssan takia. Toiseksi tautien ehkäisy ja käyttäytymismallit – mainitsen tässä yhteydessä esimerkkeinä vain tupakoinnin, liikalihavuuden, riippuvuudet ja liikunnan puutteen. Kolmanneksi kansallisten terveysviranomaisten välttämätön yhteistyö, jonka osalta on varmastikin parantamisen varaa monella tasolla. Mielestäni tämä ei liity toissijaisuusperiaatteen heikentämiseen, vaan päinvastoin kyse on yhteistyön parantamisesta, synergiavaikutuksista ja toissijaisuusperiaatteen lujittamisesta.

Mielestäni ohjelman jako kuluttajansuojaan ja terveydensuojeluun on tärkeää ja oikein, sillä ne ovat kaksi erillistä politiikan alaa, joilla on eri oikeusperusta, joten yhteisössä niihin sovelletaan erilaista EU:n toimivaltaa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki se, mitä me haluamme saavuttaa 1,5 miljardilla eurolla seitsemän vuoden aikana, on hämmästyttävää. Toivon, että siitä suuri osa toteutuu. Pitäkäämme mielessämme, että yksistään Saksan liittotasavallassa lakisääteiseen sosiaaliturvaan kulutetaan 180 miljardia euroa.

Kannatan tarkistusta 64, joka koskee rahoituspuitteiden laajentamista. Mielestäni se on vähimmäismäärä, jos aiomme tehdä ylipäätään jonkinlaista merkityksellistä työtä. Verrattuna siihen, mitä yhteisö kuluttaa seitsemän vuoden aikana tupakan viljelyn tukemiseen, tämä summa on edelleen häviävän pieni. Se on vain noin viidesosa tupakka-alalle myönnettävästä tuesta.

Emme varmastikaan voi täyttää Euroopan kansalaisten ja toimielinten kaikkia toiveita puiteohjelmalla. Olemme pyrkineet olemaan mahdollisimman oikeudenmukaisia ja tasapuolisia. Mielestäni tämä on suuri mahdollisuus tuoda Euroopan unionia taas vähän lähemmäs kansalaisia yhteisen suhdetoiminnan avulla.

PUHETTA JOHTI
varapuhemies ONESTA

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ensinnäkin esittää lämpimät onnitteluni jäsen Trakatellisille. Hänen terveysalan asiantuntemuksestaan on merkittävää hyötyä keskustelullemme. Terveys on tärkeä poliittinen aihe, mutta se on ennen kaikkea eräs kansallinen huolenaihe. On perusteltua, että Euroopan unioni kiinnittää huomiota terveysalaan, mutta unionin pitäisi ryhtyä toimiin vain, jos siitä voidaan selvästi saada lisäarvoa. Arvoisa komission jäsen, odotan kuitenkin paljon toimintapolitiikaltanne.

Ensinnäkin toivon, että kannustatte aktiivisesti muita komission jäseniä hyväksymään terveellisiä toimintapolitiikkoja. Pohtikaa maatalouden tukia terveyden näkökulmasta. Olisiko meidän todellakin jatkettava rasvan, sokerin ja tupakan tukemista? Haluaisin meidän valitsevan mieluummin vihannekset ja hedelmät. Arvoisa komission jäsen, vaihtoehtoisesti pyydän teitä puuttumaan yritystoiminnan pääosaston ja ympäristöasioiden pääosaston väliseen nahinaan ilman laadusta ja kemikaaleista ja vetoamaan voimakkaasti terveyden puolesta. Tämä ei maksa mitään, ja se on yksi suurimmista palveluista, joita voitte tehdä Euroopan kansalaisille.

Toiseksi, kehotan teitä osallistumaan taisteluun epätasa-arvoa vastaan, ja toistan sen, mitä jäsen Belohorská totesi tässä yhteydessä. Euroopan kansalaisilla on hyvin epätasaväkiset mahdollisuudet saada asianmukaista hoitoa. Joissakin maissa syöpäpotilailla on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet toipua kuin toisissa maissa. Hoitomenetelmät vaihtelevat, ja terveydenhoitoon on epätasa-arvoinen pääsy. Potilaiden tietämys heidän omista sairauksistaan vaihtelee kussakin maassa. Tautien ehkäisyllä ei ole kaikissa maissa sen ansaitsemaa huomiota.

Kehotan komission jäsentä yhdistämään tietoa. Jäsenvaltiot, sairaalat, potilasyhdistykset ja hoitopalvelujen tarjoajat voivat kaikki oppia toisiltaan. Yhdistäkää tautien ehkäisy ja hoito. Sen asemesta, että laaditte tilastoja yleisestä terveystilanteesta, kehotan teitä ennen kaikkea keräämään hyvin käytännöllistä tietoa merkittävimmistä sairauksista, kuten syövästä, reumasta, diabeteksesta, keuhkojen toimintahäiriöistä ja tietenkin sydän- ja verisuonitaudeista, ja arvioimaan sen jälkeen, missä kohdin voidaan tehdä parannuksia. Ehkäpä voisitte perustaa tietokeskuksia ja -verkostoja, jotka voivat olla arvokas tietolähde hoitoja tarjoaville tahoille samoin kuin potilaille. Tällä tavoin Euroopan unioni voi edesauttaa tilannetta.

Lopuksi haluaisin kehottaa teitä kaikkia allekirjoittamaan diabetesta koskevan julistuksen N:o 1, jonka parlamentin useat jäsenet ovat esittäneet. Meillä on jo 260 allekirjoitusta ja tarvitsemme vielä 80 lisää, joten olkaa ystävällisiä ja lisätkää omanne.

  Frédérique Ries (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, terveys ja kuluttajansuoja ovat kaksi alaa − kuten jokaisessa peräkkäisessä Eurobarometri-tutkimuksessa toistuvasti osoitetaan − joilla ihmiset vaativat enemmän yhteisötason toimia, ja siksi minun on kiitettävä kahta esittelijäämme, jäsen Trakatellisia ja tästä iltapäivästä jäsen Thyssenia, joka on järkevästi ehdottanut meille kahden ohjelman jakamista osiin.

Tämän alkuhuomautuksen jälkeen haluaisin yhtyä niihin, jotka ovat kannattavat jäsen Trakatellisia, teitä arvoisa komission jäsen ja muutamia muita, jotka ovat ilmaisseet tukensa kunnianhimoiselle terveysohjelmalle, vaikka kuten hyvin tiedämmekin, emme tule saamaan pyytämäämme puoltatoista miljardia euroa emmekä saavuta hyvin symbolista, prosentin suuruista osuutta Euroopan unionin budjetista. Tällöin meidän on lopulta tehtävä leikkauksia ja tuskallisia uhrauksia. Siksi katson, että on tärkeää keskittää toimemme niihin viidestä seitsemään tautiin, jotka ovat merkittävimpiä kuolinsyitä Euroopassa. Siksi meidän on otettava huomioon se, mitä Maailmanterveysjärjestö meille kertoo, ja kannatettava Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän esittämää tarkistusta 142, emmekä saa pelätä tiettyjen tautien nimeämistä ja tehdä kaksin verroin töitä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ja erilaisten syöpämuotojen ehkäisyn alalla, sillä kunnianhimo ei tarkoita sitä, että pyritään tekemään liian monia asioita samanaikaisesti.

Kansalaisemme haluavat Euroopan olevan tehokas ja avoin. Emme saa tuottaa heille pettymystä levittämällä resursseja liian ohuelti. He pyytävät meitä olemaan myös vastaanottavaisia ja antamaan heille takeet, etenkin tänään. Siksi olisi väärin jättää Tukholmaan sijoitettu tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus ilman asianmukaista budjettia. Muistakaamme ennen kaikkea se, että keskus perustettiin vuonna 2005 SARSin kaksi vuotta sitten tapahtuneen salamannopean leviämisen seurauksena. Siksi on täysin omien etujemme mukaista varmistaa, että tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus täyttää tehtävänsä nyt, kun lintuinfluenssa on saapunut maanosaamme.

Arvoisa komission jäsen, lopuksi minulla on yksi kysymys teille ja neuvostolle. Miten aiotte rahoittaa terveys- ja ympäristöalan toimintasuunnitelman ja sovittaa sen yhteen tämän uuden kansanterveysohjelman kanssa? Tiedämme, että Euroopan unionilla on oltava keinot ympäristön saastumisen torjumiseksi, sillä se koskettaa meistä kaikkein haavoittuvimpia, toisin sanoen raskaana olevia naisia ja lapsia. Kaikkein pienimpien suojeleminen on myös oikea tapa antaa huomisen Euroopalle kaikki mahdollisuudet.

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää sekä jäsen Trakatellisia että jäsen Kyprianoua, jotka ovat tehneet erinomaista työtä. Olemme kuitenkin järjettömässä tilanteessa, sillä kulutamme tupakka-alalle myönnettävään tukeen enemmän rahaa kuin kansanterveyden edistämiseen, toisin sanoen myönnämme viisi kertaa enemmän rahaa ihmisten terveyden tuhoamiseen kuin sen parantamiseen.

Pidän siitä, että tässä mietinnössä keskitytään ehkäisevään työhön. Varat ovat niin rajallisia, että ne riittävät vain yhteistyötä, parhaiden käytänteiden jakamista ja tiedon levittämistä varten. Suuret rahasummat löytyvät ja valtaosa työstä tehdään kuitenkin kansallisella tasolla. Katson, että Euroopan parlamentin ehdottamista muutoksista tarkistus 53 on hyvä, ja haluan korostaa sen merkitystä. Koska rahaa on niin vähän, sitä ei pitäisi antaa järjestöille, jotka ajavat avoimesti tai muutoin lääkeyritysten etuja. On hyvä, että tilannetta seurataan huolellisesti, jotta varmistetaan, ettei niin käy.

Emme ole vielä maininneet tarkistuksia 92 ja 144, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvoa. Mielestäni se on tärkeä näkökohta, jota meidän on pohdittava. Liian suuri osa käytettävästä olevasta rahasta menee miehille ja miesten terveydenhoitoon ja liian vähän naisten terveydenhoitoon. Kansanterveyden ja kaupan välinen suhde on kuitenkin se osa-alue, johon Euroopan unioni voi vaikuttaa eniten tällä alalla. Kansanterveyttä koskevia perustamissopimuksen artikloja ei juurikaan sovelleta kauppapolitiikkaan. Missä on alkoholipolitiikan terveysnäkökulma? Tämä koskee myös kemikaaleja ja torjunta-aineita. Nimenomaan näillä aloilla on tehtävä todella suuria toimia.

Arvoisa komission jäsen, voitte ottaa ensimmäisen askeleen tämän kokonaisvaltaisemman näkemyksen edistämiseksi jättämällä hyväksymättä kahdeksan uutta torjunta-ainetta, jotka tulevat käsittelyyn ja jotka ovat bioresistenttejä, endokriinisiä häiriöitä aiheuttavia ja luokan 2 karsinogeenisiä kemikaaleja. Kemikaalien kieltämiseksi on pitkä luettelo täydellisiä syitä. Te voitte nyt hyödyntää mahdollisuuden tehdä niin.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen jäsen Trakatellisia hänen mietinnöstään. On tärkeää vahvistaa, että terveys kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. EU:n on kuitenkin asianmukaista kannustaa terveyttä edistäviin elintapoihin ja vähintäänkin vaatia terveyspalveluja koskevia vähimmäisstandardeja eri maissa. Tämä koskee etenkin minun kotimaani, Irlannin, kaltaisia maita, sillä Irlannilla on Euroopan maista vahvin talous mutta samalla sen terveyspalvelut ovat riittämättömiä ja ihmiset asetetaan vaaraan, sillä he eivät voi saada tarvitsemiaan perusterveyspalveluja.

Diabetes on yksi hyvä esimerkki taudista, joka saa liian vähän rahoitusta minun vauraassa vaalipiirissäni. Meillä on puolikas sairaanhoitajan toimi 250:tä ihmistä kohden, kun sairaanhoitajia pitäisi olla yksi 50:tä henkilöä kohden, jotta toiminta olisi tehokasta. Muut Irlannin terveydenhuoltojärjestelmästä saadut kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, miten olen lukenut tätä mietintöä. Ihmisperäisten elinten, kudosten ja veren osalta pyydän suullista tarkistusta, jolla tekstiin sisällytetään jäljitettävyyden käsite. Irlannissa ilmenneet hepatiitti-C:hen liittyvät skandaalit osoittivat saastumisen lähteiden jäljittämiseen liittyvät lääketieteelliset vaarat. Irlannissa tapahtuneessa elinten säilytystä koskevassa skandaalissa kuolleilta lapsilta otettiin rutiininomaisesti elimet heidän vanhempiensa tietämättä tai ilman heidän vanhempiensa suostumusta, mikä osoittaa, että jäljitettävyys on eettisesti välttämätöntä sen varmistamiseksi, että ihmisperäiset tuotteet hankitaan laillisesti.

Lopuksi totean, että Euroopan unionilla on oma tehtävänsä terveyden edistämisessä. En kuitenkaan katso, että EU:n varoja olisi käytettävä voittoa tekevien terveysalan yritysten edistämiseen; niillä on paljon varoja edistääkseen itse itseään.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Esitän lämpimät kiitokseni esittelijälle ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenelle Trakatellisille siitä työstä, jonka hän on tehnyt laatiakseen tämän mietinnön, jossa parlamentille on annettu sananvaltaa. Myös kansalaiset ja terveysalan ammattilaiset ovat tyytyväisiä uuteen toimintaohjelmaan, jota käsittelemme tässä keskustelussa. Mikä tärkeintä tämän mietinnön mukaan poliitikot ja terveydenhuollon johtajat tekevät yhteistyötä näyttääkseen tietä jäsenvaltioiden rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseksi. Mietinnöllä tasoitetaan tietä uudenaikaiselle strategialle, etenkin toimien yhteensovittamisen alalla, mutta koska neuvosto muutti perusteellisesti EU:n budjettia, sitä ei valitettavasti tueta asianmukaisella EU:n rahoituksella. Unionilla on edelleen paljon tehtävää, ja etenkin niissä kysymyksissä, joita yksittäiset jäsenvaliot eivät pysty hoitamaan itse. Kyse ei ole ainoastaan valtioiden rajat ylittävien vakavien tartuntatautien, kuten aidsin ja influenssan, torjumisesta vaan myös huumausaineriippuvuuden ja elintapasairauksien torjumisesta. Nimenomaan tätä tarkoitusta varten perustettiin tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus, joka toimii yhteistyössä kansallisten vertailulaboratorioiden kanssa. Talousarvioon tehdyt leikkaukset eivät ole hyvä uutinen, vaan ne ovat osoitus EU:n poliittisen eliitin ja joidenkin Euroopan parlamentin jäsenten puutteellisista prioriteeteista.

Haluaisin korostaa tässä vaiheessa erästä toista ongelmaa. Nykyaikainen lääketiede antaa ihmisille mahdollisuuden entistä pitempään ja korkealaatuisempaan elämään, mutta sen kustannukset ovat alati korkeammat – noin 60–90 prosenttia tulee julkisista varoista. Mitä suurempi on yhteisön osuus terveydenhuoltopalvelujen rahoituksesta, sitä vähemmän yksittäiset kansalaiset ottavat vastuuta omasta terveydestään. Samaten mitä enemmän valtio antaa säädöksiä, sitä enemmän lainsäädännöllä vähennetään ihmisten henkilökohtaista vastuuta. Tästä on saatu todisteita maissa, joilla on kokemusta keskusjohtoisesta ja täysin säännellystä terveydenhuoltojärjestelmästä, jossa potilaiden terveyttä, tautien ehkäisyä ja hoitoa – ja vastaavasti kyseisen hoidon kustannuksia – koskevat päätökset tehtiin potilasta kuulematta. Vaikka erityisiä uudistuksia onkin tehty, ne ovat johtaneet tehottomampiin järjestelmiin ja entistä kalliimpiin palveluihin; vanhat ajatukset ja tavat ovat sitkeitä potilaiden, lääkäreiden ja poliitikkojen keskuudessa. Siksi haluan sanoa, että ohjelmia, joilla on tarkoitus auttaa terveyspalvelujen asiakkaita saamaan enemmän tietoa ja edistää järjestelmien yhteensopivuutta, ei missään nimessä pitäisi leikata. Nämä varat maksavat itsensä moninkertaisina takaisin.

Olen epävarma myös tiettyjen tyhmästi hyväksymiemme – terveyden ja ympäristön suojelemisen kannalta muka keskeisten – säännösten tehokkuudesta. Pelkään, että toisinaan tavoitteena on miellyttää tiettyjä teollisuudenalan painostusryhmiä, eikä kansalaisten terveyteen käytetä riittävästi varoja. Siksi kehotan komissiota kohdentamaan suuremman osan talousarviosta empiirisiin todisteisiin perustuvaan analysointiin. Tällä tavoin voidaan parantaa säädöksiä koskevan päätöksenteon vastuullisuutta, ja saamme tietää kansanterveyteen ja taloudellisiin kustannuksiin kohdistuvista todellisista vaikutuksista ja vastaavasti Euroopan unionin talouteen kohdistuvasta vaikutuksesta. Tästä syystä kannatan myös tarkistusta 64.

  Anne Ferreira (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin ensimmäiseksi muiden jäsenten tavoin kertoa kannattavani päätöstä olla yhdistämättä terveysalaa ja kuluttajansuoja-alaa, joita käsitellään yhteisön toimintaohjelmassa terveyden ja kuluttajansuojan alalla.

Sen lisäksi, että Euroopan unionilla on täysin erilaiset toimivallat näillä kahdella alalla, terveyspolitiikkaa ei voida pitää kulutushyödykkeenä.

Vaikka kannatankin sähköisen terveydenhuollon käyttöönottoa, sitä ei saa käyttää peitellysti tiedotuspolitiikan testaamiseen.

Kiitän jäsen Trakatellisia siitä, että hän on ehdottanut merkittävää lisäystä ohjelmalle myönnettävään talousarvioon, sillä tämä lisäys on välttämätön, jos haluamme saavuttaa tavoitteemme ja saattaa toimemme onnistuneesti päätökseen. Lisärahoitus olisi ollut suotavaa, kun otetaan huomioon edessä olevat haasteet, mutta meillä on jo syytä jonkinlaiseen tyytyväisyyteen, jos komissio lupautuu lisäämään terveysalalle myönnettäviä rahoitusmäärärahoja vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien rajoissa.

Haluan korostaa kahta prioriteettia. Ensinnäkin meidän on parannettava yhteistyötä ja yhteensovittamista terveyden alalla, jotta voimme vastata nopeammin valtioiden rajat ylittäviin terveysuhkiin. Jos näin olisi tehty, meidän olisi pitänyt pystyä välttämään chikungunya-epidemian laaja leviäminen. Tämän pitäisi kannustaa Euroopan unionia, jäsenvaltioita ja lääkelaboratorioita perustamaan tämäntyyppisten tautien seuranta- ja tutkimusjärjestelmiä, sillä ne ovat ehkä harvinaisia maailman väestöön suhteutettuna mutta ne ovat katastrofaalisia paikallisella tasolla.

Toinen prioriteettini on seuraava: jotta saavutetaan kaikkien eurooppalaisten terveydentilan parantamista koskeva tavoite, meidän on otettava huomioon ympäristöolojen ja sosiaalisten elinolojen vaikutus terveyteen. Jotta tiettyjä sairauksia voidaan hoitaa paremmin, meidän on tarkasteltava niiden syitä. Kaikki tietävät, että haavoittuvassa asemassa olevat ja sosiaalisesti syrjäytyneet ihmiset ovat muita alttiimpia tietyille taudeille. Meidän on autettava heikoimpia.

Jos jäsenvaltiot edistyvät nopeasti näillä kahdella alalla, kansalaiset tuntisivat saavansa Euroopan unionilta vähän parempaa suojelua.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen jäsen Trakatellisia hänen mietinnöstään, joka oli erinomainen, kuten oli odotettavissa. EU:n terveysalan ongelmaan liittyvä tärkeä näkökohta on sairauksilta suojaaminen ennaltaehkäisyn avulla. Kolme tärkeintä ihmisten terveyteen vaikuttavaa ehkäistävää kirousta – tupakka, liika alkoholi ja huono ravinto – ovat syynä miljoonien eurooppalaisten ennenaikaiseen kuolemaan vuosittain. Erityisesti tupakan katsotaan olevan syynä joka kolmannen tupakoitsijan kuolemaan. Tupakointi tappaa enemmän ihmisiä kun huumeriippuvuus. Joten, kun otetaan huomioon, että tupakka tappaa näin paljon ihmisiä, teemmekö todella tarpeeksi auttaaksemme kansalaisiamme luopumaan tästä itsetuhoisasta tavasta? Mielestäni emme tee.

Ensinnäkin tuemme edelleen tupakanviljelyä Euroopan unionissa. Tämä on varmasti epäviisasta, kuten monet kollegani ovat jo aiemmin maininneet. Toiseksi annamme yhä voimakkaampien monikansallisten tupakanvalmistajien vaikuttaa vapaasti tärkeisiin päätöksentekokeskuksiin. Ne painostavat vapaasti ainakin Euroopan parlamentin jäseniä. Kolmanneksi emme ole toteuttaneet tehokkaita tiedotusstrategioita. Me esimerkiksi laitamme savukeaskeihin pelottavia varoituksia, joihin kukaan ei enää kiinnitä huomiota, kun taas tupakkayhtiöt maksavat elokuvatähdille valkokankaalla tupakoimisesta.

Kouluissa ei ole käytössä järjestelmällistä tupakan vastaista opetusohjelmaa. Rakennamme kalliita sairaalaosastoja tupakoinnin potilaille aiheuttamien vakavien sairauksien hoitamiseksi, ja silti sallimme sen, että monet tällaisilla osastoilla työskentelevät lääkärit näyttävät huonointa mahdollista esimerkkiä tupakoimalla itse julkisella paikalla. Monet jäsenvaltiot maksavat kalliista osastoista, joissa hoidetaan tupakointiin liittyviä sairauksia, mutta ne eivät maksa tupakoitsijoille tupakan torjuntaohjelmiin osallistumisesta ennen kuin he sairastuvat. Lopuksi toteaisin, että monet jäsenvaltiot jättävät passiiviset tupakoitsijat tupakoitsijoiden armoille, olipa kyse työpaikoista tai vapaa-ajanpaikoista.

Nyt, kun meillä on voimakkaasti tupakointia vastustava terveysasioista vastaava komission jäsen, on ehkä aika aloittaa täysimittainen sota suuria tupakkayhtiöitä vastaan ja suhtautua kohtuullisen optimistisesti voittoon.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi todeta, että olen täysin samaa mieltä edellisen puhujan kanssa. En toista sitä kaikkea, mutta hyvin tehty! Haluan kiittää jäsen Trakatellisia erinomaisesta mietinnöstä. Kiitän myös komission jäsentä siitä, että hän oli niin rehellinen meille täällä tänä aamuna kertoessaan, että komission terveysalan toimintaohjelmaa on tarkistettava, jotta se olisi tehokas niin, että voimme priorisoida alat – hänen sanojaan lainatakseni – tämän "laskentasotkun" takia. Voin ainoastaan sanoa, että tämä on kiusallista!

EU:n perustamissopimuksessa todetaan, että "kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu". Tämä mietintö on tärkeä ensiaskel, kun pyrimme soveltamaan käytännössä kansalaisten oikeutta terveyden suojeluun, joka on vahvistettu perusoikeuskirjassa.

Vaikka terveys kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, Euroopan yhteisö voi tuoda lisäarvoa ja täydentää jäsenvaltioiden toimia kipeästi kaivatun koordinaation ja parhaita käytäntöjä koskevien mallien vertailun avulla niin, että voimme oppia toisiltamme ja perustaa osaamiskeskuksia. Ottamalla terveys huomioon kaikissa EU:n politiikoissa, tekemällä perusteelliset terveysvaikutusten arvioinnit kaikista EU:n säädöksistä ja edistämällä terveellisiä elintapoja EU voi antaa tarvittavan foorumin jäsenvaltioiden välistä ajatusten vaihtoa varten.

Maailman terveysjärjestön mukaan vuonna 2000, ensimmäistä kertaa historiassa, ylipainoisten ihmisten määrä oli sama kuin alipainoisten – yli miljardi ylipainoista ihmistä, joista 300 miljoonaa on liikalihavia. Tämä vaikuttaa jo merkittävästi sairastuvuuteen. Siksi on välttämätöntä, että edistetään ehkäisevää lähestymistapaa, ja suhtaudun myönteisesti komission tällä alalla hiljattain tekemiin aloitteisiin.

Terveyteen vaikuttavia laajempia käyttäytymiseen ja ympäristöön liittyviä sekä sosiaalisia tekijöitä voidaan parhaiten käsitellä yhteisötasolla soveltamalla kokonaisvaltaista lähestymistapaa – hajanaisen lähestymistavan vastakohtana. Tieteellisesti perusteltu täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede on sisällytettävä yhteisön terveysalan toimintaohjelmiin.

Euroopan yhteisö on ihanteellisessa asemassa valtioiden rajat ylittävien terveysongelmien, kuten tarttuvien tautien epidemioiden aiheuttamien uhkien ja elintarvikkeisiin liittyvien sairauksien, torjumiseksi. BSE:tä, SARSia ja viimeaikaista lintuinfluenssaa koskevat huolenaiheet ovat tuoneet esiin meidän kustannuksellamme, miten tärkeää on ryhtyä ennakoiviin, ennalta ehkäiseviin koordinoituihin toimenpiteisiin terveyden alalla.

Yhä useampien EU:n terveysalan elinten – tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja muiden – perustaminen on erittäin myönteistä ja välttämätöntä näiden terveysuhkien torjumiseksi. Nämä elimet eivät kuitenkaan voi toimia ilman selkeää yhteisötason politiikkaa ja tarvittavia rahoitusvaroja, joilla niitä tuetaan. Jos varoja ei varata talousarviossa ja jos ennaltaehkäisevää lähestymistapaa ei voida omaksua, taloudelliset ja muut seuraukset voivat olla paljon suurempia. Ei ole hyväksyttävää, että 25 jäsenvaltion EU antaa vähemmän rahaa kuin 15 jäsenvaltion EU. Tämä on suoraan sanoen vastuutonta.

Voisiko komission jäsen kertoa meille, missä vaiheessa terveyspalveluja koskeva direktiivimme on ja milloin saamme ehdotusluonnoksen?

  Karin Jöns (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, myös minä haluan kiittää vilpittömästi jäsen Trakatellisia hänen erinomaisesta mietinnöstään. Itse asiassa on todella vaikeaa tehdä suurinta mahdollista oikeutta kaikille oikeutetuille eduille ja samalla olla vakuuttava. Siksi on valitettavaa, että esimerkiksi syöpää ei enää mainita nimenomaisesti ensisijaisena painopisteenä uudessa terveysalan toimintaohjelmassa.

Jäsen Trakatellis, olette kuitenkin enemmän kuin oikeassa, kun toteatte mietinnössänne, että asettamillemme tavoitteille on tietysti myös varattava riittävät määrärahat. Tällä hetkellä olemme kuitenkin kaukana tästä, puhumattakaan siitä, että hylkäämme tänään komission ehdotuksen terveyden ja kuluttajansuojan alan yhteisestä toimintaohjelmasta, jonka hyväksyminen on täysin mahdotonta.

Myös terveyspolitiikan alalla kansalaiset haluavat Euroopan unionin parantavan eikä vähentävän suojaa. Terveyspolitiikka on neljännellä sijalla mainitsemienne Euroopan poliittisten prioriteettien joukossa. Tämä itsessään merkitsee, että terveydelle on jälleen laadittava viipymättä oma toimintaohjelma.

En voi ymmärtää, miten edes komissio voi ehdottaa näin pientä budjettia tai miten neuvosto voi leikata sitä edelleen. Yritämme siten korjata täällä tänään kahta kardinaalivirhettä. Haluamme kaksi erillistä ohjelmaa ja haluamme lisää rahaa. Sanon tämän pääasiassa neuvostolle. Jos haluamanne lisäleikkaus toteutuisi, meillä olisi käytettävissä 27 jäsenvaltiolle vain yksi kolmasosa aiemmasta rahoituksesta. Tämä tarkoittaisi kuitenkin, ettemme pystyisi tarjoamaan tiettyjen sairauksien primaarista ja sekundaarista ennaltaehkäisyä tai välttämätöntä suojelua globalisaation aiheuttamien sairauksien riskeiltä.

  Frederika Brepoels (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minä myös haluan tietenkin aluksi kiittää jäsen Trakatellisia paitsi hänen erinomaisesta mietinnöstään ennen kaikkea myös siitä, että hänellä oli aina aikaa kaikille parlamentin jäsenille, jotka halusivat varmistaa, että heidän huolenaiheensa sisällytetään mietintöön. Tämä on erittäin tärkeä mietintö, koska siinä esitellään kansanterveyttä koskeva yhteisön toimintaohjelma seuraavaksi kuuden vuoden kaudeksi, eivätkä yksittäiset jäsenvaltiot voi täydentää sitä. Mielestäni voidaan sanoa, että esittelijä on onnistunut yhdistämään kaikki asiaa koskevat ja erityiset näkökohdat niinkin laajalla ja samalla arkaluonteisella alalla kuin kansanterveys.

Olen erityisen iloinen siitä, että toimiin on ensimmäistä kertaa mahdollista sisällyttää täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, minkä ansiosta kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia ja vastuullisia valintoja heidän omaa terveyttään koskevissa kysymyksissä. Olen liiankin tietoinen siitä, että lääketieteen vaihtoehtoisia menetelmiä pilkataan usein, mutta monet ihmiset, jotka saavat niistä apua, väittävät tietenkin muuta. Tästä huolimatta komissio on maininnut luvun, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia väestöstä ja sadat tuhannet lääkärit ja terapeutit vaativat näitä vaihtoehtoisia menetelmiä.

Parempi tietämys täydentävästä lääketieteestä on suuri edistysaskel kansanterveyden alalla, ja kannatankin täysin elinpulaa koskevan ongelman ratkaisemista EU:n laajuisesti. Sekä elinten luovuttajien ja vastaanottajien yhteisten foorumien perustamisesta että elinten turvallisuutta ja laatua parantavien toimien kehittämisestä voi olla tässä yhteydessä apua kaikkialla EU:ssa.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsenenä haluan ennen kaikkea korostaa, että ympäristötekijät vaikuttavat terveyteen. Aivan liian usein ihmiset eivät huomaa esimerkiksi tietyille myrkyllisille aineille altistumisen vaikutusta. Antamalla selkeää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa voidaan estää pitkälti kärsimystä ja välttää väärinkäsityksiä.

Toimintaohjelmassa esitetään erityisiä toimia ennaltaehkäisyn, havaitsemisen ja tietoisuuden parantamisen aloilla sekä vakavia sairauksia koskevien tietojen osalta. Äskettäin parlamentissa perustetun MAC:n (MEPs against Cancer) jäsenenä voin vain osoittaa suosiota näille konkreettisille toimille. On kuitenkin yksi asia, jota minun, kuten monien muidenkin jäsenten, on vaikea sulattaa.

Niin kauan kuin seuraavan kauden rahoitusnäkymistä ei päästä yksimielisyyteen, tätä toimintaohjelmaa koskeva keskustelu on lähinnä teoreettista. Tästä huolimatta tarve on merkittävä ja tavoitteet vieläkin merkittävämmät, ja siksi parlamentin on varmistettava seuraavina lähikuukausina, että tarvittavat määrärahat ovat todellakin käytettävissä.

(Suosionosoituksia)

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, vaikka terveyspalvelut kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, Euroopan unionin on käytettävä kaikkia mahdollisuuksiaan täydentääkseen jäsenvaltioissa toteutettuja toimia koko yhteisön etujen mukaisesti. Tästä syystä on sietämätöntä, että tulevina vuosina EU:n talousarviomenoja leikataan väestön elämänlaatuun vaikuttavilla aloilla, erityisesti terveydenhoidon alalla.

Euroopan unioni voi vaikuttaa ja sen on vaikutettava kansalaistensa terveyden ja turvallisuuden suojeluun erityisesti, kun otetaan huomioon, että äskettäinen laajentuminen on lisännyt jäsenvaltioiden välisiä terveydenhoitoa koskevia eroja. Kansalaisten keskimääräistä elinajanodotetta, terveyttä ja terveydenhoidon saatavuutta koskevat huomattavat erot liittyvät läheisesti kunkin jäsenvaltion kehitystasoon.

Näitä eroja on tarkoitus tasoittaa uusilla terveydenhoito-ohjelmilla, joiden yleisenä tavoitteena on kansalaisten terveyden parantaminen ja ennaltaehkäisyn – sanan laajassa mielessä – varmistaminen. Korkeatasoisen terveydenhoidon on oltava kaikkien EU:n poliitikkojen tavoite. Erityisesti olisi ryhdyttävä toimiin jäsenvaltioiden välisten terveydenhoidon saatavuutta ja laatua koskevien erojen kaventamiseksi ottamalla käyttöön vertailukelpoisia standardeja ja varmistamalla kansallisten terveydenhoitojärjestelmien suurempi avoimuus. Uusi ohjelma voi osoittautua erityisen käyttökelpoiseksi rajatylittävien kansanterveysuhkien tapauksessa, sillä sen avulla on mahdollista toteuttaa yhteisiä strategioita ja toimenpiteitä terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ja uhkien poistamiseksi, edistää kansalaisten terveydenhoitoon liittyviä taloudellisia etuja ja vähentää kansalaisille aiheutuvia terveydenhoitokustannuksia. Saatavilla olevia terveydenhuoltopalveluja koskevien tietojen vaihdon parantaminen ja mahdollisuus saada korvausta Euroopan unionin alueelta johtavat myös potilaiden ja terveydenhoitoalan ammattilaisten liikkuvuuden edistämiseen, kuten tämän erittäin tärkeän mietinnön laatija, jäsen Trakatellis, aivan oikein totesi.

  Christofer Fjellner (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, olen esittänyt aika monta näkemystä komission terveysalan ohjelmasta ja aiheuttanut hieman hämmennystä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lopputulos on todella hyvä, ja haluan siksi kiittää sekä jäsen Kyprianoua että jäsen Trakatellisia.

Minulle on ollut itsestään selvää, että terveyskysymykset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja olen iloinen siitä, että valtaosa tässä istuntosalissa olevista on samaa mieltä kanssani. EU:n tason toimillamme on annettava selvää lisäarvoa potilaille. Olen tarkastellut kolmea aiheeseen liittyvää näkökohtaa ja toiminut niiden puolesta ja haluan korostaa niitä erityisesti tänään. Ensinnäkin kyse on tämän mietinnön lähtökohdasta, joka on ja jonka täytyy aina olla se, että yksilön sitoutuminen omaan terveyteen on tärkeintä. Kun kyse on terveydenhoidosta ja kansanterveysalaa koskevasta työstä, meidän politiikkojen on aina kohdeltava ihmisiä – vaikka he olisivatkin sairaita – aikuisina, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia ja oikeus määrätä omasta elämästään ja oman terveyden hoidosta. Emme saa koskaan unohtaa, että aktiivinen osallistuminen oman terveyden hoitoon on aina parasta lääkettä. Siksi onkin ikävää, että sosiaalidemokraatit haluavat poistaa ne ilmaisut, joiden tarkoitus on saada ihmiset osallistumaan oman terveytensä hoitoon.

Euroopan parlamentin jäseninä meidän on myös helpotettava liikkumista jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä, jotta jokainen voi hakea sitä hoitoa, johon hän itse uskoo eniten. Tällä hetkellä ne, joiden vapaata liikkuvuutta on rajoitettu eniten EU:ssa, tarvitsevat sitä eniten, toisin sanoen potilaat. Heille Euroopan rajat ovat pienet Berliinin muurit, jotka estävät heitä saamasta hoitoa. Heille vapaa liikkuvuus voi merkitä elämää tai kuolemaa. Emme saa uskoa, että hyvän yhteiskunnan tärkeimpiä näkökohtia voidaan säännellä ja järjestää soveltamalla suunnittelutaloutta, joka on selvästi osoittautunut kaikkein tuhoisimmaksi taloudelliseksi malliksi luovuuden ja terveen taloudenhoidon kannalta. Meillä on oltava enemmän valinnan- ja liikkumisvapautta.

Meidän on myös pyrittävä varmistamaan, että meillä päätöksentekijöinä sekä päätösten täytäntöönpanijoilla ja erityisesti terveyspalvelujen käyttäjillä on paremmat mahdollisuudet saada tietoa kyseisiltä palveluntarjoajilta. Meidän on voitava verrata tuloksia eikä pelkästään kustannuksia, kuten tällä hetkellä. Tämä kehitys on tarpeen, jotta voimme oppia toisiltamme ja jotta käyttäjät voivat hyödyntää Euroopan yhteisön tuomioistuimen heille antamaa liikkumis- ja valinnanvapautta. Tämä on eurooppalaisten potilaiden etu.

Kutakuinkin toiseen maailmansotaan saakka terveydenhoitoa hakeneet ihmiset olivat uhreja. Ihmiset olivat useimmiten terveempiä ennen lääkärin käyntiä kuin sen jälkeen. Hoitomenetelmien kehittymisen ja lääkkeiden yleistymisen jälkeen meistä on tullut terveydenhoitojärjestelmän potilaita. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että lähitulevaisuudessa meistä tulee terveydenhoidon kuluttajia, ja tätä näkökulmaa meidän on pyrittävä edistämään: eilisen uhrit, tämän päivän potilaat ja huomisen terveydenhoidon kuluttajat. Tämä olisi suurenmoinen kehityssuunta, joka mielestäni tekisi meistä paitsi terveempiä myös vapaampia.

  David Casa (PPE-DE). – (MT) Haluaisin yhtyä kollegoihini ja kiittää jäsen Trakatellisia tänään käsiteltävänämme olevasta erinomaisesta työstä. Jokaisen hallituksen ensisijaisena tavoitteena on terveydenhuoltojärjestelmän luominen, sillä terveysala on poikkeuksetta tärkeä kaikille. Se on ala ilman rajoja ja keskeisellä sijalla jokaisessa maassa. Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetaan tämä kaikki ja korostetaan, että Euroopan unionin olisi kiinnitettävä terveysalaan erityistä huomiota ja asetettava se ensisijaiseksi painopistealaksi. Euroopan unioni on velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin. Sen on asetettava tavoitteita kansanterveysjärjestelmän parantamiseksi, autettava ehkäisemään tarttuvia tauteja ja pyrittävä poistamaan kaikki riskit, jotka saattavat vaarantaa yhteisön terveyden. Siksi on erittäin tärkeää, että tarkastelemme yhteisön terveysalan toimintaohjelmaa objektiivisesti ja erikseen siten, että keskitymme yksinomaan tähän alaan. Emme voi sopia, että laadimme yhden ohjelman kahdelle eri alalle, vaikka nämä liittyvätkin toisiinsa. Muutoin voimme valitettavasti kadottaa olennaisen ja saamme aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämä koskee myös kuluttajansuojaohjelmaa, joka on itsessään monimutkainen aihe, jota on käsiteltävä erikseen. Haluamme ohjelman, joka toisaalta lähentää eri maiden terveydenhuoltojärjestelmiä toisiinsa ja toisaalta auttaa jokaista maata saavuttamaan omat yksilölliset tavoitteensa. En voi olla mainitsematta, että on tärkeää kiinnittää huomiota kroonisista sairauksista kärsiviin ja vammaisiin. Meidän on varmistettava, ettei heitä syrjitä ja erityisesti, että he voivat myös nauttia korkeasta elintasosta. Vaikeuksissa olevilla ihmisillä on oltava mahdollisuus hyötyä avusta, jolla helpotetaan heidän elämäänsä, sekä tutkimusohjelmista, joilla parannetaan heidän elinolosuhteitaan. Meidän on myös muistettava, että henkilöillä, jotka auttavat vaikeuksissa olevia ihmisiä, on tärkeä tehtävä, ja meillä on oltava ohjelmia, joilla avun antajille annetaan tarvittavaa koulutusta, jotta he voivat suoriutua tehtävistään entistä tehokkaammin. Meillä on ohjelma, joka on tärkeä väline, jonka ansiosta potilaat voivat hyötyä parhaasta hoidosta ja parhaista lääkkeistä. Meillä on ohjelma, jolla koulutetaan eurooppalaisia ja autetaan heitä tekemään parempia terveyttä koskevia valintoja. Tällä ohjelmalla autetaan tasoittamaan EU:n jäsenvaltioiden välistä epätasapainoa terveydenhoidon alalla niin, että jokainen maa voi nauttia paremmasta palvelutasosta. Kyllä, meillä on edessämme haaste, jonka on johdettava sairauksien parempaan ennaltaehkäisyyn, tehokkaampiin terveyspalveluihin ja parempaan elämänlaatuun.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Trakatellisia hänen erinomaisesta ja perusteellisesta työstään.

Terveys on tärkein resurssimme, ja siksi on hyvä, että myös Euroopan unioni käsittelee tätä aihetta. Olen samaa mieltä jäsen Fjellnerin kanssa ja uutta jäsenvaltiota edustavana parlamentin jäsenenä olen tyytyväinen siihen, että terveydensuojelun ja kuluttajansuojan alat on erotettu toisistaan, kuten meidän maassamme, sillä näillä kahdella alalla on aivan erilaiset ongelmat.

Pitkä elämä ei riitä. Aivan yhtä tärkeää on, että pysymme terveinä mahdollisimman kauan. Siksi mielestäni on erityisen myönteistä, että ohjelmassa keskitytään kansalaisten terveen elinajan odotteen pidentämiseen, sillä hyvästä terveydestä nauttiminen mahdollisimman kauan on olennaisen tärkeää eurooppalaisten kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Kun otetaan huomioon edessämme olevat väestönkehitykseen liittyvät haasteet, tällä on suuri merkitys myös sosiaalihuoltojärjestelmien kestävyydelle. Tämä on erityisen tärkeä tehtävä Unkarissa, jossa terveen elinajan odote on kymmenen vuotta lyhyempi kuin muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Uuteen ohjelmaan on siksi sisällytettävä erityistoimia, joilla kavennetaan Euroopan unionin kansalaisten välisiä terveyseroja.

Meidän tärkein tehtävämme on ennaltaehkäisyn varmistaminen, joka on myös tämän ohjelman ensisijainen tavoite. Tämän takia esitin tarkistusehdotuksessani, että ohjelmassa keskityttäisiin lasten ja nuorten terveyteen, sillä varhain elämässä omaksuttu terveellinen elintapa on ratkaisevaa myöhemmin mahdollisesti syntyvien ongelmien ehkäisemisessä.

Lopuksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että jokainen sentti, jonka käytämme kansalaisten terveyden parantamiseen, tuo moninkertaisen tuoton. Voimme tuskin löytää kannattavampaa sijoitusta eurooppalaisten veronmaksajien rahoille kuin terveys. Siksi toivon, että nyt käsiteltävänä olevan ohjelman toteuttamiseen tarvittavat varat ovat myös käytettävissä.

Haluan vielä kerran kiittää meidän kaikkien puolesta jäsen Trakatellisia hänen perusteellisesta työstään, ja toivon, että tämä ohjelma toteutuu kokonaisuudessaan.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan yhtyä jäsen Trakatellisille esitettyihin kiitoksiin, hän on todella tehnyt ahkerasti töitä. Haluan kiittää myös komission jäsentä, koska myös komissio tekee ahkerasti töitä, erityisesti aiheeseen läheisesti liittyvässä lintuinfluenssaa koskevassa kysymyksessä.

Terveys on luonnollisestikin meitä kaikkia ja tietysti myös kansalaisiamme eniten kiinnostava ala. Olemme tietenkin tietoisia siitä, että elinajanodote on noussut huomattavasti vuosien aikana. Luvut osoittavat, että elinajanodote on noussut tasaisesti kahdella ja puolella vuodella vuosikymmentä kohden 1840-luvulta lähtien. Tämä tuo tietysti myös uusia haasteita terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmillemme. Tämä merkitsee, että samalla kuin elämme pitempään, meidän on myös varmistettava – erityisesti poliittiselta ja lääketieteelliseltä kannalta – että terveen elinajan odote nousee ja että ihmiset eivät pelkästään vanhene vaan myös heidän terveytensä paranee.

Meillä on edessämme uusia haasteita. Joitakin haasteita on jo mainittu, kuten lintuinfluenssa, joka voi kehittyä pandemiaksi, jolloin Eurooppa kohtaa ennennäkemättömiä ongelmia. Meidän on valmistauduttava tähän, jos aiomme olla valmiita ryhtymään oikeisiin toimenpiteisiin hyvissä ajoin. Haluaisin myös painottaa, että aidsiin, syöpään, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitautiin liittyvien ongelmien on pysyttävä asialistalla, sillä ne aiheuttavat yhä suuria riskejä kansalaisillemme.

Meidän on myös esitettävä selkeästi, että jäsenvaltioilla on luonnollisesti perusvastuu terveysalasta. Meidän Euroopan unionissa on kuitenkin mietittävä, miten voimme itse asiassa vaikuttaa tähän paljon kehuttuun eurooppalaiseen lisäarvoon, mitä voimme tehdä Euroopassa auttaaksemme kansalaisiamme elämään pitempään terveellisesti. Tämä rajatylittävä tekijä on luonnollisesti yksi ala. Sairaudet eivät pysähdy rajalla.

Tieto on tietysti toinen tekijä. Haluaisin tässä yhteydessä mainita toisen luvun. Etenkin lääketieteellinen tieto on lisääntynyt merkittävästi, ja siihen liittyy tietenkin kustannuksia. Jos meillä olisi Bismarckin ajan tietotaso ja soveltaisimme sitä tänä päivänä, käyttäisimme ainoastaan 1 prosenttia terveysalan talousarviosta. Loput 99 prosenttia liittyy myöhemmin saatuun tietoon. Tämä tarkoittaa tietysti myös, että terveys maksaa. Kannatan siksi voimakkaasti esittelijän vaatimusta saada Euroopan unionilta 1,5 miljardia euroa. Emme voi hyväksyä ylenpalttisia terveysohjelmia ja olla asettamatta käyttöön niihin tarvittavia varoja.

Toinen asia on ennaltaehkäisyä koskeva kysymys kokonaisuudessaan. Kuten olen jo todennut, väestö ikääntyy. Tämä tarkoittaa myös, että terveelliset elämäntavat ja ennaltaehkäisy lisääntyvät. Mitä tärkeintä, alalla on tehtävä paljon tutkimusta, jotta terveysalan talousarviomme saadaan terveelle pohjalle pitkällä aikavälillä.

Kaiken kaikkiaan olemme oikealla tiellä mutta emme saa sulkea silmiämme edessä olevilta haasteilta.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäseniä erittäin kiinnostavasta keskustelusta. Esitän lyhyesti muutaman huomautuksen.

Ensinnäkin toimielimiä koskevan kysymyksen osalta olen täysin samaa mieltä siitä, että sekä tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus (ECDC) että eurooppalainen influenssan seurantahanke (EISS) ovat erittäin tärkeitä, mutta niitä ei saa suosia muiden terveyspolitiikkojen kustannuksella. Jollemme saa lisää rahoitusta, meidän on tehtävä mahdoton valinta: joko rahoitamme kattavasti nämä kaksi elintä emmekä tee mitään muuta tai jaamme rahat, mikä ei välttämättä myöskään ole hyödyllistä. Tämä on tärkeä kysymys.

Rahoituksen osalta haluan kiittää parlamentin jäseniä heidän tuestaan. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin työskentelytapa terveysalalla, joka edellyttää useimmiten muita kuin lainsäädäntöön liittyviä aloitteita, tarvitaan lisää rahaa. Kun säädetään lakeja, on paljon helpompi lähettää annetut ehdotukset ja odottaa, että jäsenvaltiot panevat ne täytäntöön. Kun halutaan tehdä muita koordinointia, suosituksia tai parhaiden käytäntöjen vaihtoa koskevia aloitteita, tarvitaan lisää rahaa. Olen samaa mieltä siitä, ettemme laajenna toimintaa jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluville aloille. Korostamme aloja ja keskitymme aloille, joilla voimme vahvistaa eurooppalaista lisäarvoa ryhtymällä toimiin Euroopan unionin tasolla. Tätä ohjelmalla itse asiassa tehdään.

Terveyspalvelut kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tästä ei ole epäilyjä. Solidaarisuuteen perustuvassa unionissa emme mielestäni voi kuitenkaan hyväksyä EU:ssa tällä hetkellä vallitsevia terveyseroja, sillä elinajanodotteessa on yli kymmenen vuoden ero jäsenvaltioiden välillä.

Potilaiden liikkuvuus on tärkeä kysymys. Meidän on kohdattava tämä tosiseikka. Laadimme ehdotuksia tämän osalta. Tavoitteena on kuitenkin oltava korkeatasoisen hoidon tarjoaminen potilaille siinä maassa, jossa he asuvat, jossa heidän perheensä on ja jonka kieltä he puhuvat. Tämä voidaan saavuttaa vertailukeskuksia koskevilla ohjelmilla, vaihtamalla parhaita käytäntöjä, koordinoimalla jäsenvaltioiden toimintaa, koordinoimalla terveydenhuoltojärjestelmiä, tekemällä työtä yhdessä ja tuottamalla korkeatasoista palvelua. Toistan vielä: näillä ei puututtaisi toimivaltaa ja toissijaisuutta koskevaan kysymykseen.

Emme tee työtä pelkästään blockbuster-tason lääketieteen kanssa; päinvastoin, haluan muistuttaa teitä, että ohjelmassa on myös harvinaisia sairauksia sekä harvinaislääkkeitä koskevia säännöksiä. Me edistämme myös kyseistä alaa.

Tupakasta olen täysin samaa mieltä ja olisin erittäin tyytyväinen, jos meillä olisi joskus mahdollisuus keskustella erityisesti tupakka-alasta. Tukia koskeva kysymys on oikea, mutta haluan myös lisätä, että tuet poistetaan vaiheittain, ja tämä päätös on jo tehty, mutta tupakkarahasto, jota rahoitimme Euroopan tason kampanjoilla, saa rahaa näiden tukien kautta. Kun tuet lakkautetaan, meillä ei ole enää rahaa Euroopan laajuisiin tupakkakampanjoihin, jolloin tilanne on taas mahdoton, ja toivon että keksimme ratkaisun lähitulevaisuudessa.

Alkoholin osalta haluan muistuttaa teitä, että tämän vuoden loppuun mennessä tai joskus kesän jälkeen laadimme eurooppalaista alkoholistrategiaa koskevan yhteisön strategiaehdotuksen. Olen pannut merkille torjunta-aineita koskevat huomautukset.

Rahoituksen osalta haluan vastata jäsen Doylelle. Haluan mainita yhden laskuvirheen – tai ainakin toivon, että kyse on laskuvirheestä – koska en voi todellakaan uskoa, että terveyden- ja kuluttajansuojan rahoitusta on päätetty tarkoituksellisesti vähentää. Toivon, että joku huomasi yleisjärjestelyissä minkälainen vaikutus kompromissilla olisi näihin kahteen erityisalaan, mikä tarkoittaa, että asia voidaan korjata. Jos tämä oli tarkoituksellista, olen erittäin pahoillani enkä voi sanoa paljon muuta.

Täydentävän lääketieteen osalta olen pannut merkille esitetyt huomautukset. Meidän mielestämme tämä kuuluu pikemminkin toissijaisuusperiaatteen piiriin. Komissio ehdotuksessa ei käsitellä erityislääketiedettä sellaisenaan.

Ympäristön ja terveyden osalta totean – ja vastaan nyt jäsen Riesille – että nykyinen ohjelma sisältää jo toimenpiteitä ja että ne jatkuvat uudessa ohjelmassa, tämä koskee erityisesti ympäristöön liittyviä terveyden taustatekijöitä.

Eri sairauksien osalta voin vakuuttaa teille, että syöpä on asetettu etusijalle, mutta olemme sisällyttäneet ohjelmaan uuden toimikokonaisuuden, jonka avulla voidaan vähentää sairauksien aiheuttamaa kuormitusta. Katsoimme kuitenkin, että seitsemän vuotta kestävässä ohjelmassa tarvitaan enemmän joustavuutta, joten emme laatineet sairauksia koskevaa luetteloa, joka voidaan kuitenkin laatia erillisten, ohjelman aikana tehtävien päätösten perusteella. Luettelemalla tiettyjä sairauksia suljetaan samalla pois muita sairauksia, joten halusimme tämän osalta joustavamman lähestymistavan.

Haluan myös muistuttaa jäseniä siitä, että esitän terveysstrategiaa koskevan ehdotuksen, joka on yksityiskohtaisempi ja joka laaditaan myöhemmin saatavan rahoituksen perusteella toteutettavan ohjelman pohjalta. Joten saamme täydellisen, laajemman strategian, ja tämä laaditaan yhdessä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa.

Lopuksi haluan vielä kerran kiittää jäsen Trakatellisia hänen tekemästään erinomaisesta työstä sekä valiokunnan jäseniä. Kiitän teitä toistamiseen tuestanne tällä erittäin tärkeällä politiikan alalla.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Me kaikki kiitämme jäsen Trakatellisia jälleen kerran hänen erinomaisesta työstään.

Äänestys toimitetaan tänään.

Liite – komission kanta

Trakatellisin mietintö (A6-0030/2006)

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 4, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 17, 20, 21, 22, 24, 25, 30, 34, 35, 36, 44, 51, 55, 59, 60, 61, 65, 66, 69, 70, 72, 78, 80, 84, 85, 86, 88, 99, 100, 101, 102, 103, 106, 108, 111, 113, 119, 120, 122, 123, 124, 126, 132, 135, 139, 146 ja 149.

Tarkistukset 16, 31, 32, 56, 57 ja 90 voidaan hyväksyä osittain.

Tarkistukset 10, 14, 23, 26, 27, 28, 29, 39, 46, 50, 63, 67, 71, 73, 79, 81, 91, 110, 115, 116, 118 ja 137 voidaan hyväksyä tietyin muutoksin.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 5, 33, 47, 54, 58, 64, 68, 82, 83, 89, 95, 96, 98, 104, 105, 112, 128, 130, 141, 142, 143, 145, 147, 148, 150, 151, 152, 153, 154, 155, 156 ja 157.

Komissio hylkää tarkistukset 1, 2, 3, 15, 18, 19, 37, 38, 40, 41, 42, 43, 45, 48, 49, 52, 53, 62, 74, 75, 76, 77, 87, 92, 93, 94, 97, 107, 109, 114, 117, 121, 125, 127, 129, 131, 133, 134, 136, 138, 140 ja 144 lähinnä ohjelman jakoon ja varoihin liittyvien syiden takia.

(Alleviivatut tarkistukset ovat poliittisten ryhmien 8. maaliskuuta 2005 esittämiä uusia tarkistuksia.)

(1) Komission kanta parlamentin tarkistuksiin: ks. pöytäkirja.

6. Yhteisön toimintaohjelma kuluttajansuojan alalla (2007–2013) (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Marianne Thyssenin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6 0032/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelmasta terveyden ja kuluttajansuojan alalla (2007–2013 – kuluttajanäkökohdat (KOM(2005)011 – C6-0225/2005 – 2005/0042B(COD)).

Hyvät parlamentin jäsenet, ennen kuin annamme puheenvuoron komission jäsenelle, haluan sanoa, että meillä on vain noin 20 minuuttia keskusteluaikaa ennen äänestyksiä, kuten ehkä tiedättekin. Ymmärtänette, ettemme tässä tilanteessa voi käydä keskustelua loppuun asti. Haluan mieluiten ilmoittaa tämän asian heti. Minun on siis keskeytettävä keskustelu.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää mietinnön esittelijää Thyssenia, parlamentin jäseniä sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäseniä heidän välisestään erinomaisesta ja tiiviistä yhteistyöstä sekä siitä tuesta, jota he ovat ilmaisseet toimintaohjelmalle kuluttajansuojan alalla.

Haluan etukäteen pahoitella sitä, että toistan joitakin asioita, joista olen jo aikaisemmin puhunut terveysosioon liittyvien kysymysten yhteydessä. Koska kuitenkin käymme asioista erilliset keskustelut, on tärkeää esittää uudelleen muutamia toteamuksia, jotka koskevat toimintaohjelmaa kuluttajansuojan alalla.

Talousarvioon liittyvä ongelma on samankaltainen tässäkin osiossa: rajoitettu talousarvio merkitsee rajoitettuja toimia, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että 27:stä – 25 plus 2 – jäsenvaltiosta koostuvalla unionilla on vähemmän rahaa kuin 15 jäsenvaltion unionilla.

Tällainen tilanne aiheuttaa vakavia ongelmia kuluttajansuojalle, jonka osalta meidän on tehtävä varteenotettavia aloitteita erityisesti uusissa jäsenvaltioissa ja tulevissa jäsenvaltioissa, ja se vaikuttaa tietenkin siihen tukeen, jota tarjoamme kuluttajajärjestöille erityisesti hankkeiden rahoitusta ja henkilöstön koulutusta varten.

Saman asian yhteydessä haluan muistuttaa teitä jälleen komission puheenjohtajan puhemies Borrellille lähettämästään kirjeestä, jossa hän otti esiin nämä huolta aiheuttavat asiat. Kirjeessä hän selitti, että mikäli kompromissista pidetään kiinni, käytettävissämme olisi vähemmän rahaa kuin vuonna 2006, ja samalla hän kehotti toteuttamaan lisätoimia tällä alalla. Samoin kuin terveyden alalla tilanne on se, että mikäli myöntämiämme määrärahoja joudutaan merkittävästi leikkaamaan tai supistamaan, emme voi jakaa pieniä määriä varoja monen toiminta-alan kesken. Jos määrärahoja supistetaan, meidän on arvioitava tilanne uudelleen, asetettava asiat tärkeysjärjestykseen ja päätettävä, mihin asiaan oikeastaan haluamme keskittää voimavaramme ja missä asiassa voimme saavuttaa mahdollisimman hyviä tuloksia. Toivon, että asia voidaan korjata, että määrärahoja myönnetään ja että pystymme panemaan ohjelman täytäntöön ehdotuksen mukaisesti.

Ohjelmien jakamisen osalta haluan toistaa, että ymmärrän täysin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kannan tässä asiassa. Ymmärrän, miksi se haluaisi pikemmin kaksi erillistä ohjelmaa. Kuten aikaisemmin totesin, sellainen yhtenäinen ohjelma, jossa voidaan selvästi erotella terveyden ja kuluttajansuojan alojen toimet, tarjoaisi mielestämme lisäarvoa. Samalla kuitenkin hyötyisimme yhteisistä aloista ja saavuttaisimme mittakaavaetuja.

Koska rahoitusnäkymistä käytäviä keskusteluja jatketaan edelleen, tämä asia saattaa kuitenkin vaikuttaa ja vaikuttaakin komission kantaan ohjelman jakamisesta. Sen vuoksi emme tässä vaiheessa voi tehdä lopullista päätöstä ohjelmien jakamisesta ja joudumme hylkäämään tarkistukset, jotka koskevat ehdotuksen jakamista. Kun keskustelut rahoitusnäkymistä on saatu päätökseen, komissio aikoo tarkastella asiaa uudelleen. Toistan, että parlamentti on esittänyt toiveensa hyvin selkeästi, ja olen pannut merkille parlamentin hyvin vahvan ja miltei yksimielisen kannan.

En aio kommentoida tarkistuksia yksittäin. Parlamentille toimitetaan täydellinen luettelo jokaisesta kannasta, jonka komissio on esittänyt kustakin tarkistuksesta, ja olisin kiitollinen, jos luettelo voitaisiin liittää tämän täysistunnon istuntoselostuksiin⁽¹⁾.

Ne tarkistukset, jotka hylkäämme, liittyvät enimmäkseen ehdotuksen jakamiseen, ja teemme näin syystä jonka selitin aikaisemmin ja myös sen vuoksi, että tarkistukset eivät ole aivan yhteisön kuluttajapolitiikan soveltamisalan mukaisia. Emme suinkaan ole erimielisiä ehdotusten pääsisällöstä, vaan mielestämme ne ylittävät hivenen yhteisön kuluttajapolitiikan soveltamisalan rajat, ja kun ottaa huomioon tämänhetkisen tilanteen, komission ei olisi mahdollista rahoittaa eräitä niistä.

Yhdymme parlamentin näkemyksiin muilta osin, erityisesti siinä, että kuluttajien edut on sisällytettävä kaikkeen yhteisön politiikkaan. Luotan siihen, että parlamentti antaa tukensa sille, että kuluttajien edut otetaan asianmukaisesti huomioon monissa muissa kuluttajapolitiikkaa koskevissa tärkeissä aloitteissa.

Tämä oli lyhyt yleiskatsaus komission kannasta tässä asiassa. Odotan innokkaasti, että tästä syntyy hyvin mielenkiintoinen keskustelu.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan esittelijänä haluan selkeästi vahvistaa sen, mikä itse asiassa kävi selväksi jo edellisen keskustelun aikana. Valiokunta vastustaa kansanterveys- ja kuluttajansuoja-alan yhtenäistä toimintaohjelmaa, ja puheenjohtajakokous tukenamme pyydämme kuluttajansuojalle erillistä monivuotista toimintaohjelmaa. Koska komission jäsen ei vaikuta minusta täysin vakuuttuneelta, haluan vielä kertaalleen esitellä perustelumme pähkinänkuoressa.

Yhteisön toimivalta kullakin alalla poikkeaa toisistaan. Tämä pätee myös kunkin alan etujärjestöjen ajamiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Toimivallan sisäinen jako myös jäsenvaltioissa on usein ristiriidassa yhtenäisen lähestymistavan kanssa. Potilas on jokseenkin eri asia kuin kuluttaja, ja haluamme varmuuden ainakin siitä budjettiosuudesta, joka kuluttaja-asioille on varattu. Haluamme estää sellaisen tilanteen, jossa kuluttajapolitiikalle osoitettuja määrärahoja joudutaan karsimaan, kun kansanterveysalalla syntynyt kriisi edellyttäisi ripeitä toimia, jotka muutoin ratkaistaisiin joustovälineen avulla.

Rahoitusnäkymien puuttuessa minun on totta puhuen hieman vaikeaa puhua tästä mietinnöstä tänään, koska meillä ei ole minkäänlaista käsitystä rahoituksen määrästä. Samanaikaisesti olen täysin tietoinen siitä, että rahoituksen määrä ja ohjelman täydentäminen sisältöseikoilla ovat saman asian kaksi puolta. Kuluttajapolitiikan tavoitteita on kuitenkin vaikea rajata. Vuosien ajan kaikki Euroopan unionin toimielimet ovat käyttäneet yhteisön kuluttajapolitiikkaa todistaakseen, että unioni pitää tavallisista kansalaisista huolehtimista hyvin tärkeänä. Laajentumisvaiheiden aikana, kun tarve korostaa sisämarkkinoiden kuluttaja-asioiden ulottuvuutta on suurempi kuin koskaan, kun Euroopan unionin on annettava näyttää myös inhimillisempi puolensa ja muina tällaisina aikoina emme voi tinkiä tavoitteistamme kuluttajansuojan alalla ilman minkäänlaisia seurauksia.

Vain siitä syystä, että kaikkien kolmen toimielimen edustajat ovat tänään paikalla – oletan myös, että puheenjohtajavaltio Itävalta on asianmukaisesti edustettuna – katson olevan hyödyllistä esittää tänään perusteluja sen puolesta, että määrärahat säilytetään sellaisena kuin ne on määritelty komission ehdotuksessa. Mielestäni meidän olisi todella syytä pitää tästä kiinni.

Yhteistyössä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsenen Trakatellisin kanssa olemme tarkoin jakaneet määrärahat komission käyttämän jakomenetelmän mukaan. Sen mukaisesti kuluttajansuojaa varten varataan 233 miljoonaa euroa, joka jaetaan seitsemän vuoden jaksolle. Olimme rahoitusnäkymistä neuvottelevan jäsen Bögen kanssa yhtä mieltä siitä, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan talousarvioon ei lisätä mitään, mutta älkäämme ymmärtäkö toisiamme väärin: tämä ei suinkaan tarkoita, että myöhemmässä vaiheessa tyydymme vähempään. Kolmea budjettivallan käyttäjää pyydetään ottamaan tämä sanoma vastaan kirjaimellisesti. Emme tyydy vähempään, koska tämä asia on niin tärkeä, laajentuminen lisää toimien kirjoa ja koska kuluttajien luottamus sisämarkkinoihin on ratkaisevan tärkeää.

Haluan kiittää kollegojani sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa, koska he tukevat meitä tässä asiassa ja myös sen vuoksi, että onnistuimme keskittymään kahteen muuhun komission ehdotuksen sisältämään huolta herättävään aiheeseen, jotka komission jäsen sivumennen sanottuna onnistui selventämään erittäin hyvin.

1. Haluamme, että ohjelmien suunnittelu on entistä avoimempaa ja että siihen voivat osallistua sellaiset jäsenvaltiot, joilla ei ole pitkiä perinteitä kuluttajansuoja-alalla, kuluttajansuojaliikkeessä, kuluttajajärjestöjen valmiuksien kehittämisessä eikä niiden mahdollisuuksissa osallistua asiaa koskevan lainsäädännön valmisteluun.

2. Erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää väestön ikääntymiseen sekä muihin haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajaryhmiin. Ne ihmiset, jotka ovat perillä kuluttajansuojalaista, tietävät, ettemme voi säätää näitä suojattomia ryhmiä varten riittävää lainsäädäntöä, jonka soveltamisala on pohjimmiltaan yleinen, mutta kuluttajansuojaa koskevassa ohjelmassa voimme sen sijaan keskittyä kohderyhmiin ja ottaa tällaiset haavoittuvat kuluttajat huomioon. Näin meidän on toimittava, mikäli haluamme luoda lämminhenkisen ja inhimillisen yhteiskunnan.

Tämä on yli kymmeneen vuoteen ensimmäinen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan laatima mietintö, jonka laadintaan sen edellinen puheenjohtaja, Phillip Whitehead, ei ole osallistunut. Kaipaamme häntä edelleen, ja vuosia kestänyt lämminhenkinen ja ystävällismielinen yhteistyö hänen kanssaan saivat minut omistamaan tämän mietinnön hänelle. Hyvät kuulijat, pyydän tukeanne kaikkeen tähän, ja pyydän myös komissiota ja neuvostoa tukemaan ehdotustamme. Kiitän teitä yhteistyöstänne, kiitän teitä Phillip Whiteheadia kohtaan osoittamastanne kunnioituksesta, sillä olemme tämän hänelle velkaa. Olen niin ikään kiitollinen valiokunnan sihteeristön työntekijöille, jotka toimivat hyvin ammattitaitoisesti tämän asiakirjan laadinnassa.

Arvoisa puhemies, haluan sanoa vielä päätteeksi muutaman sanan. On epätodennäköistä, että kaikilla jäsenillä on mahdollisuus käyttää puheenvuoro ennen lounasta. Näin ollen meidän on päästävä sopimukseen äänestyksestä, koska tässä mietinnössä ei ole noudatettu yhteispäätösmenettelyä. Mikäli kaikki eivät voi käyttää puheenvuoroa ennen lounasta, ehdotan, että lykkäämme äänestystä ensi viikolla Brysselissä pidettävään täysistuntoon, sillä emme mielestäni voi antaa yhteensattumien ratkaista äänestystulosta, emmekä voi äänestää tämänkaltaisesta asiasta silloin, kun paikalla on vain muutamia ihmisiä. Tämä on ehdotukseni mietinnön esittelijänä.

  Puhemies. – Jäsen Thyssen, tilalleni astuva varapuhemies esittää pyyntönne äänestyksen lykkäämisestä parlamentille aivan pian, heti äänestysten alussa.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan mainita saman asian, jonka jäsen Thyssen syystäkin toi esiin. Eilen valitimme aivan oikeutetusti siitä, että ihmiset käyttivät puheenvuoroja ja komission jäseniä pyydettiin puhumaan samaan aikaan, kun parlamentin jäseniä tuli vielä sisään, eikä kukaan oikein kuullut, mitä puhuttiin. Nyt olemme aivan samanlaisessa tilanteessa.

Jos parlamentti ei kykene järjestämään keskusteluja siten, että ne noudattavat sovittuja aikoja tai niin, että äänestyksen ja keskustelun päätöksen välille jätetään jonkin verran aikaa, silloin meidän pitäisi todellakin harkita muita tapoja järjestää asiat. Ainakin yhdessä asiassa annan täyden tukeni jäsen Thyssenin ehdotukselle: äänestystä pitäisi lykätä ajankohtaan, jolloin jäsenillä on tosiaan mahdollisuus olla paikalla.

  Puhemies. – Jäsen Rack, ymmärrän teitä hyvin, mutta haluan korostaa, että juuri mietinnön esittelijä itse pyysi, että aloittaisimme keskustelun mietinnöstä tänä aamuna, koska käsittääkseni hän ei pääse paikalle tänään iltapäivällä.

Kuulemme nyt lausunnon valmistelijoiden puheenvuorot.

  Brigitte Douay (PSE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, samoin kuin 460 miljoonaa Euroopan kansalaista haluaa nauttia terveydestä, josta juuri puhuimme, yhtä lailla he haluavat meidän suojaavan heidän asemaansa kuluttajina yhä paremmin. Kun otetaan huomioon menneet ja nykyiset terveydenhuollon kriisit tai maailmanlaajuistuminen, joka ei enää takaa sitä, että kaikkien tuotteiden alkuperä voidaan jäljittää, unionin kuluttajansuojapolitiikka korostuu nyt täydessä merkityksessään. Sisämarkkinat eivät todellakaan voi toimia asianmukaisesti ilman kuluttajien luottamusta. Todistamalla Euroopan kansalaisille, että se välittää aidosti heidän terveydestään ja turvallisuudestaan ja että se todella hankkii itselleen keinoja toteuttaa toimia tällä alalla, Euroopan unioni kykenee parantamaan poliittisen toimintansa selkeyttä kansalaisten silmissä.

Haluan kiittää jäsen Thyssenia hänen laadukkaasta mietinnöstään. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) ehdotti 233 miljoonan euron suuruisia määrärahoja, jotka jaetaan seitsemälle vuodelle kuluttajansuojaa koskevia toimia varten. Tämä summa, joka on suurempi nykyiseen ohjelmaan verrattuna, on välttämätön, mikäli haluamme saavuttaa asettamamme tavoitteet, koska ne ovat kunnianhimoisia laajentumisen mukanaan tuomien uusien velvoitteiden vuoksi. Toivokaamme, ettei näitä toimia varten osoitettuja määrärahoja jouduta leikkaamaan rajusti, jos uudet rahoitusnäkymät rajoitetaan minimiin, koska eurooppalaiset kuluttajat tarvitsevat talousarvion, jonka avulla toteutetaan sellaisia toimia, joiden he odottavat vastaavan heidän huoliinsa. Tämä ei ole mahdollista, jos Euroopan unioni pannaan ankaralle dieetille.

Pahoittelen kuitenkin sitä, että budjettivaliokunnassa hyväksyttyjä tiedotusta ja väärennösten vastustamista koskevia tarkistuksia ei käsitelty sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa. Talouden kannalta väärennökset ovat kuitenkin todellinen vitsaus niin terveyden kuin kuluttajienkin kannalta. Ne ovat haitallisia kaikille suurille tuotemerkeille, pk-yrityksille sekä kaikenlaiselle taloudelliselle ja inhimilliselle toiminnalle. Väärennetyt lääkkeet, vialliset kodinkoneet, määräysten vastaiset varaosat, vaaralliset lelut sekä myrkyllinen kosmetiikka ovat vain muutamia esimerkkejä väärennöksistä.

Minusta on tärkeää, että väärennösten mahdollisille ostajille annetaan kuluttajansuojapolitiikan soveltamisalan puitteissa entistä parempaa tietoa väärennöksiin liittyvistä riskeistä. Sen vuoksi haluan jälleen kerran painottaa tätä kuluttajansuojaan liittyvää seikkaa, vaikka väärennösten vastustaminen onkin sisällytetty muihin ohjelman toimiin.

  Aloyzas Sakalas (PSE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (LT) Haluan onnitella jäsen Thyssenia siitä, että hän laati loistavan analyysin Euroopan komission asiakirjasta. Lisäksi meidän on iloittava siitä, että Euroopan parlamentin johtavat henkilöt ovat päättäneet erottaa kuluttajansuojaa koskevan asiakirjan kansanterveyttä koskevasta asiakirjasta. Jos näin ei olisi tehty, terveysasioita olisi jatkossakin pidetty tärkeämpinä kuin kuluttajansuoja-asioita. Asiakirjan jakaminen ei tästä huolimatta edelleenkään tarkoita sitä, että näitä ongelmia käsiteltäisiin todellisuudessa erillisinä asioina. Mikäli näiden kahden järjestelmän valvontaa ei eroteta toisistaan, sama virasto vastaa kummastakin alasta. Oikeudellisten asioiden valiokunta uskoo, että kuluttajien oikeuksien parantamiseksi on ratkaisevan tärkeää sisällyttää kuluttajansuojapolitiikka siviilioikeuteen. Samaan aikaan komission terveys- ja kuluttajansuoja-asioiden pääosaston olisi työskenneltävä läheisessä yhteistyössä oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston sekä sisämarkkinoiden pääosaston kanssa, koska kuluttajansuoja-asiat ovat osittain myös näiden pääosastojen vastuualueita. On täysin selvää, että sisämarkkinoiden laajentuessa yksittäisen valtion on käytännössä mahdotonta panna kuluttajansuojaohjelma täytäntöön tekemättä tiivistä yhteistyötä muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa. Sen vuoksi myös Euroopan kuluttajansuojaviraston on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansallisten virastojen, erityisesti julkisten elinten, kanssa, koska niillä on kaikki tiedot kuluttajanoikeuksien rikkomuksista. Meidän on ymmärrettävä, että lapset ja vanhukset ovat kaikkein haavoittuvimpia kuluttajia, koska he eivät kykene suojelemaan oikeuksiaan tehokkaasti. Virastojen on kiinnitettävä erityistä huomiota näihin kahteen väestöryhmään. Oikeudellisten asioiden valiokunta on esittänyt tarkistuksia, jotka vahvistavat edellä mainitut väitteet. Kehotan kaikkia tukemaan jäsen Thyssenin mietintöä sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan ehdottamia tarkistuksia.

  Puhemies. – Hyvät kuulijat, minulla on pieni ongelma, jonka selitän teille hyvin lyhyesti. Olemme juuri kuunnelleet asiasta vastaavien valiokuntien lausuntojen valmistelijoiden puheenvuorot. Minun on keskeytettävä keskustelu tässä vaiheessa, ennen kuin ryhmä puhujia esittää kantansa poliittisten ryhmien puolesta. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta puhuva jäsen Stubb ei kuitenkaan pääse paikalle tänään iltapäivällä, joten hän on pyytänyt saada käyttää puheenvuoronsa nyt. Hänen puheaikansa on kolme minuuttia. Oikeudenmukaisuuden vuoksi minun on kysyttävä muilta poliittisten ryhmien puolesta puhuvilta, eli Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän jäseneltä Patrielta, Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän jäseneltä Malmströmiltä, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston jäsen Svenssonilta, Itsenäisyys/demokratia –ryhmän jäseneltä Battenilta, Unioni kansakuntien Euroopan puolesta –ryhmän jäseneltä Kristovskisilta sekä Sitoutumattomien ryhmän jäseneltä Mölzeriltä, sallivatko he jäsen Stubbin puhua tänä aamuna. Jos yksikin juuri mainitsemistani jäsenistä vastustaa pyyntöä, en voi antaa jäsen Stubbille lupaa puhua. Jos taas kukaan ei vastusta pyyntöä, jäsen Stubb käyttää kolmen minuutin mittaisen puheenvuoron.

Vastustaako kukaan juuri nimeämistäni kuudesta jäsenestä sitä, että jäsen Stubb puhuu nyt?

Kukaan ei vastusta pyyntöä, ja kiitän heitä kaikkia tästä. Näin ollen jäsen Stubb on tämän aamun viimeinen puheenvuoron käyttäjä tässä keskustelussa, jota jatketaan klo 15.00.

  Alexander Stubb, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN)

(äänekästä taustahälyä)

Arvoisa puhemies, vanha swahilinkielinen sanonta kuuluu: "Älä koskaan seiso joen ja virtahevon välissä". Minulla on juuri nyt vähän sellainen tunne.

Haluan kiittää jäsen Thyssenia hänen erinomaisesta mietinnöstään. Annan ryhmäni puolesta ja omasta puolestani tukeni mietinnön jokaiselle kohdalle. Haluan tuoda esiin kolme asiaa.

Ensinnäkään en usko, että tarvitsemme erillistä kuluttajansuojaohjelmaa uusien jäsenvaltioiden takia. Olemme kaikki yhtä suurta perhettä. Pidetään kiinni tästä perusajatuksesta.

Toiseksi haluan sanoa, että meidän on parannettava yhteistyötä, mutta emme tarvitse sitä varten uutta virastoa, joten vetoan komissioon, jotta se ei loisi uutta virastoa.

Kolmanneksi haluan meidän yrittävän aktivoida kuluttajia ja muistavan, että kuluttajapolitiikkaa varten varattu rahasumma ei lopulta ole kovin suuri: 40 miljoonaa euroa vuodessa, eli 0,03 prosenttia kokonaisbudjetista.

Haluan vielä kerran kiittää jäsen Thyssenia hänen hienosta työstään.

(Suosionosoituksia PPE-DE-ryhmältä)

  Puhemies. – Kiitos, kun annoitte virtahevon palata takaisin jokeen.

Jäsen Thyssenin mietinnöstä käytävä keskustelu keskeytetään. Sitä jatketaan tänään iltapäivällä klo 15.00.

Liite – komission kanta

Mietintö: Thyssen (A6-0032/2006)

Komissio hyväksyy sellaisenaan tarkistukset 13, 26, 28, 34, 35, 42, 43, 44, 47, 48 ja 54.

Tarkistukset 10, 41 ja 50 hyväksytään osittain.

Komissio hylkää tarkistukset 14, 17, 36, 37, 38, 39, 49, 56, 57, 58 ja 59.

Ehdotuksen jakamisen vuoksi komissio hylkää tarkistukset 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 11, 15, 18, 19, 20, 27, 29, 30, 31, 32, 40, 45, 46, 51, 52, 53 ja 55.

Komissio hylkää/hyväksyy kuluttajansuojaa koskevan sisällön tarkistuksissa 8, 12 ja 16.

Komissio ei hyväksy tarkistuksia 21, 22, 23, 24, 25 ja 33, koska ne on muotoiltava uudelleen.

(Alleviivatut tarkistukset ovat uusia tarkistuksia, jotka poliittiset ryhmät esittivät 8. maaliskuuta 2005.)

(1) Komission kanta parlamentin tekemistä tarkistuksista: ks. liite .

7. Ilmoitus neuvoston toimittamista yhteisistä kannoista: ks. pöytäkirja

Puhetta johti
varapuhemies INGO FRIEDRICH

8. Puhemiehen julkilausuma

  Puhemies. Hyvät kuulijat, ennen äänestystä haluan julkistaa tärkeän julkilausuman, jonka puheenjohtajakokous on esittänyt. Julkilausuma koskee hallinnon vastustajia, jotka pidätettiin Valko-Venäjällä presidentinvaalien edellä. Maaliskuun 16. päivänä puheenjohtajakokous pani merkille, että Valko-Venäjällä oli pidätetty suuri joukko oppositiopoliitikkoja, toimittajia ja kansalaisjärjestöjen jäseniä. Puheenjohtajakokous pahoittelee tällaisia toimia, jotka vakavalla tavalla kyseenalaistavat vaalien demokraattisen luonteen ja jotka ovat kaikkien demokraattisten periaatteiden vastaisia.

Listalla on 17 nimeä. Luen luvallanne 17 nimeä ääneen, koska voimme vain odottaa ja toivoa, että tällä eleellä on jonkinlaista vaikutusta, jos henkilöt mainitaan nimeltä Euroopan parlamentissa.

Henkilöt ovat seuraavat:

Siarhiej Malčyk

Viktar Sazonau

Vadzim Sarančukou

Andrej Pisalnik

Mikoła Lemianouski

Alaksiej Trubkin

Siaržuk Hudzilin

Jauhien Vaukauviec

Aleś Čyrejka

Vital Brouka

Vasil Leučanka

Tatsiana Klimovič

Dzimitry Šymanski

Ryhor Bakijevič

Anatol Labiedźka

Siarhiej Niarouny

Vincuk Viačorka

Pinskissä on pidätetty neljä muuta henkilöä, joiden joukossa Pavieł Lachnovič, sekä kuusi muuta henkilöä Svietłahorskissa.

Puheenjohtajakokous vaatii näiden henkilöiden välitöntä vapauttamista.

(Voimakkaita ja jatkuvia suosionosoituksia)

(Parlamentti osoitti puhemiehelle suosiota seisaallaan.)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Hyvät kuulijat, Valko-Venäjän kansa aloitti hiljaisen protestin maassaan asemansa vakiinnuttanutta diktatuurihallintoa vastaan sytyttämällä kynttilöitä kodeissaan joka kuun 16. päivä. Ensi sunnuntaina pidettävien presidentinvaalien johdosta pyydän kollegojeni Petr Šťastnýn ja Milan Gaľan puolesta, että sytytätte kynttilän kodissanne tai toimistossanne tasan klo 16.00 yhteenkuuluvuuden merkkinä Valko-Venäjän kansalle. Tekemällä niin ilmaisemme tukemme Valko-Venäjän demokratiaprosessille. Kynttilänvalo symboloi toivoa uudesta elämästä ja uudesta alusta, vapaudesta ja demokratiasta. Teko on loistava ilmaus solidaarisuudesta, jota Euroopan unioni osoittaa Valko-Venäjää kohtaan.

9. Äänestykset

  Puhemies. Esityslistalla ovat seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

  Marianne Thyssen (PPE-DE), esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, pahoittelen, että vien aikaanne tällä asialla, mutta äänestettävien mietintöjen luettelossa on myös mietintö, josta vastaan sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta ja joka koskee monivuotista toimintaohjelmaa kuluttajansuojan alalla. Emme onnistuneet vielä saattamaan mietintöä koskevaa keskustelua loppuun. Koska useimpien ryhmien varjoesittelijätkään eivät ole käyttäneet puheenvuoroa ja kunnioituksesta muita jäseniä kohtaan, haluaisin pyytää teiltä – sillä äänestämisessä ennen keskustelun päättymistä ei juuri ole järkeä – ettemme äänestäisi mietinnöstä nyt, vaan jatkaisimme sen sijaan keskustelua tänä iltapäivänä ja äänestäisimme siitä ensi viikon istuntojakson aikana Brysselissä. Koska kyse on yhteispäätösmietinnöstä, emme voi ottaa sitä riskiä, että äänestämme siitä vain pienen määrän ihmisiä ollessa läsnä, vaan meidän on varmistettava, että mahdollisimman moni voi osallistua.

  Evelyne Gebhardt (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme juuri kuulleet komission jäsenen Kyprianoun sanovan, ettei hän ole valmis hyväksymään valiokunnan ehdotuksia terveydensuojelun ja kuluttajansuojelun eriyttämisestä ja ettei hän myöskään ole samaa mieltä siitä, mitä aiomme ehdottaa soveltamisalan suhteen. Olisi siksi erittäin hyvä, jos voisimme tuoda julki Euroopan parlamentin kannan näihin asioihin selvällä, suurella määräenemmistöllä.

Siksi haluan ehdottaa, ettemme äänestä asiasta tänään iltapäivällä vaan siirrämme äänestyksen maaliskuun toiseen istuntojaksoon.

(Suosionosoituksia)

(Parlamentti hyväksyi ehdotuksen Thyssenin mietintöä koskevan äänestyksen siirtämisestä.)

  Mirosław Mariusz Piotrowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, puhun Euroopan parlamentin työjärjestyksen 29 ja 30 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin puhemiehen tänään kello 10 antamasta julkilausumasta, joka koski Itsenäisyys/demokratia -ryhmän uudelleenmuodostamista. IND/DEM-ryhmän työvaliokunnan puheenjohtajana haluaisin todeta seuraavaa. Euroopan parlamentin Itsenäisyys/demokratia -ryhmässä on 33 jäsentä, jotka tulevat 10 jäsenvaltiosta. Tämä kokoonpano vahvistettiin IND/DEM-ryhmän kokouksessa, joka pidettiin 14. maaliskuuta tänä vuonna. IND/DEM-ryhmä ei ole pitänyt muita kokouksia tuon päivän jälkeen. Näin ollen vireille ei ole pantu minkäänlaista oikeudellista menettelyä ryhmän muodostamiseksi uudelleen. Kaikki tiedot ryhmän uudelleen muodostamisesta ovat perättömiä, eikä niillä ole oikeusseuraamuksia. Puhemiehelle toimitetussa uudessa luettelossa IND/DEM-ryhmän jäsenistä on seitsemän puolalaisen nimet, mutta valitettavasti meille ei annettu mahdollisuutta allekirjoittaa sitä, ja uskon näin käyneen tarkoituksellisesti. Muut eivät olisi allekirjoittaneet sitä, jos he olisivat tienneet, ettei listalla ollut puolalaisia edustajia. Tällainen salamyhkäinen toiminta, joka rikkoo demokratian kaikkia periaatteita, voi johtua vain yhdestä syystä: ei-toivottujen jäsenten rahoista. Tästä syystä pyydän IND/DEM-ryhmän työvaliokunnan puheenjohtajana jäädyttämään ryhmän varat, kunnes tilanne on selvitetty ja tuotu julki kirjallisesti.

(Suosionosoituksia oikealta)

  Puhemies. Asia on pantu merkille, mutta poliittisten ryhmien sisäisiä kiistoja ei ole tarkoitus käsitellä täysistuntokeskustelussa.

(Suosionosoituksia)

9.1. Yhteisön toimintaohjelma terveyden alalla (2007–2013) (äänestys)

– Ennen tarkistuksesta 126 toimitettua äänestystä:

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan tehdä suullisen tarkistuksen, jonka olen selvittänyt esittelijän ja muiden varjoesittelijöiden kanssa. Se koskee sanan "jäljitettävyys" lisäämistä tarkistuksiin 120 ja 138.

Toisin sanoen tarkistus 120 kuuluisi seuraavasti: "Ihmisestä peräisin olevien korkealuokkaisten ja turvallisten elinten ja aineiden saatavuuden, jäljitettävyyden ja käytettävyyden parantaminen yhteisössä".

Tarkistus 138 kuuluisi seuraavasti: "Toteutetaan toimia, joilla parannetaan ihmisperäisten elinten ja aineiden, kuten veren, veren ainesosien ja verta muodostavien kantasolujen, turvallisuutta, laatua ja jäljitettävyyttä."

Tarkistukset johtuvat sekä lääketieteellisistä syistä että legitimiteettiin liittyvistä syistä.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan käyttää työjärjestyspuheenvuoron työjärjestyksen 151 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kun kysyitte, vastustiko kukaan suullista tarkistusta, nousin ylös, mutta ette ilmeisesti huomannut minua. Työjärjestyksen 151 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

"Puhemies päättää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi.

Puhemiehen 3 kohdan mukainen tarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös ei perustu ainoastaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiin vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä."

Työjärjestyksessä on toinenkin artikla, jonka mukaan toimintamme pitää olla aina avointa. Meillä on edessämme 140 erilaista tarkistusta, joihin jäsen Sinnott haluaa tehdä muutoksia suullisella tarkistuksella samaan aikaan, kun keskustelemme niistä. Kuinka on mahdollista äänestää 140 erilaisen tarkistuksen puolesta tai niitä vastaan? Tämä on täysin järjetöntä. Pyydän teitä tulkitsemaan työjärjestystä niin, ettei tarkistuksia voida ottaa käsiteltäviksi ja että äänestämme niistä yksitellen.

  Puhemies. Panemme merkille sen, mitä sanoitte, mutta olemme tehneet tällä tavalla Euroopan parlamentissa jo vuosia.

9.2. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröiminen aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Francis Wurtz (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, olisiko mahdollista – vaikka myönnän, ettei se ole täysin sääntöjen mukaista – äänestää erikseen jäsen Graefe zu Baringdorfin ensimmäiseen mietintöön tehdystä tarkistuksesta 3? Entä olisiko lisäksi mahdollista – haluan kysyä asiaa heti – äänestää erikseen jäsen Graefe zu Baringdorfin toiseen mietintöön tehdystä tarkistuksesta 18? Nämä tarkistukset kuuluvat komission tarkistuspakettiin.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

9.3. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suoja (äänestys)

9.4. Komission vuoden 2005 laajentumisstrategia (äänestys)

– Ennen 21 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tämä lyhyt tarkistus edellyttää pientä selvennystä.

Arvoisa puhemies, 21 kohdassa todetaan, että Euroopan parlamentti "katsoo, että demokraattisella ja uskontokuntiin sitoutumattomalla Turkilla voisi olla rakentava rooli – –". Ehdotan, että ilmaisu "uskontokuntiin sitoutumattomalla" poistetaan, koska se on monitulkintainen. Jos puhuisimme valtiosta, hallituksesta tai parlamentista, se olisi paikallaan, mutta "uskontokuntiin kuulumaton Turkki" viittaa koko kansakuntaan. Meillä ei ole oikeutta vaatia sitä, että turkkilaisilta viedään kunnioitus heidän omaa uskontoaan kohtaan.

Kuvitelkaapa, jos Azerbaidžanin parlamentti ilmoittaisi meille, että bensiinin toimitus riippuu siitä, uskommeko jumalaan vai emme. Katson, että leikimme tulella, jos vaadimme kansalta tällaista...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

– Ennen tarkistuksesta 4 toimitettua äänestystä:

  Jan Marinus Wiersma (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin lisätä kohtaan, jossa puhutaan Luxemburgin puheenjohtajakauden aikana toteutetuista kuulemisista, sanat "ottaen huomioon", niin että tarkistus kuuluisi: "ottaen huomioon Luxemburgin puheenjohtajakauden aikana toteutetut kuulemiset".

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen tarkistuksesta 15 toimitettua äänestystä:

  Elmar Brok (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, 43 kohdan hyväksyminen tekee tarkistuksesta 15 tarpeettoman. Kohta 43 koskee Makedonian eli entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian nimeä, emmekä tarvitse samasta aiheesta toista, 43 a kohtaa. Asia on jo kertaalleen käsitelty.

(Tarkistus 15 raukesi.)

9.5. YK:n ihmisoikeuskomission 62. istunto (äänestys)

– Ennen 5 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Ana Maria Gomes (PSE). – (PT) Olemme ehdottaneet, että 5 kohdan ensimmäiseen lauseeseen lisättäisiin seuraavaa: "ja toivoo tämän osallistumisen paranevan ja vahvistuvan tulevaisuudessa".

(EN) "ja toivoo tämän osallistumisen paranevan ja vahvistuvan tulevaisuudessa".

– Ennen 18 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Ana Maria Gomes (PSE). – (PT) Olemme ehdottaneet, että 18 kohtaan lisättäisiin keskelle lausetta viittaus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostoon.

(Molemmat suulliset tarkistukset hyväksyttiin.)

9.6. Biologista monimuotoisuutta ja bioturvallisuutta käsittelevän sopimuspuolten konferenssin ja osapuolten kokouksen (Curitiba, Brasilia) valmistelu (äänestys)

  Puhemies. Äänestykset ovat päättyneet.

10. Esityslista ja määräajat: ks. pöytäkirja

11. Äänestysselitykset

Trakatellisin mietintö A6-0030/2006

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Komissio on esittänyt yhteisön toimintaohjelmaa terveyden ja kuluttajansuojelun alalla yhdistämällä näiden alojen kaksi aikaisempaa ohjelmaa lähtökohtanaan se, että näin valjastettaisiin kummankin ohjelman energiat. Komissio ei kuitenkaan ota huomioon, että näiden kahden ohjelman tavoitteet, strategiat ja välineet ovat päällekkäisiä.

Kesäkuun 30. päivänä 2005 puheenjohtajakokous päätti kuitenkin jakaa tämän ohjelman jälleen kahteen osaan. Näin ollen tässä mietinnössä viitataan ainoastaan terveyden alan ohjelmaan, joka oli laajuudeltaan joka tapauksessa rajallinen ja jonka rahoitus oli vähäistä.

Mikään ei ole tietenkään tärkeämpää kuin terveys, ja sen suojeleminen on poikkeuksetta kaikkien etu. Tätä taustaa vasten mietinnöllä, joka meillä on tänään edessämme täällä parlamentissa, laajennetaan näitä toimivaltuuksia, ja siinä ehdotetaan sekä yleisen rahoituksen että toteutettavien toimenpiteiden erityisrahoituksen lisäämistä.

Olemme tietoisia siitä, ettei tämäkään vielä riitä siihen, mitä tämä ohjelman tarpeiden ja sen herättämän kiinnostuksen tyydyttämiseksi vaaditaan, mutta äänestimme silti tämän mietinnön puolesta, koska se on huomattava parannus komission ehdotukseen nähden.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä suositellaan, että EU:n pitäisi perustaa erillinen yhteisöohjelma terveyden alalle vuosiksi 2007–2013. Euroopan parlamentti kannattaa sitä, että tämän ohjelman budjetin pitäisi olla 1 200 miljoonaa euroa (kun taas komission ehdotus on 969 miljoonaa euroa). Junilistan on vakaasti sitä mieltä, että terveyskysymykset kuuluvat pääasiallisesti yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Useat tavoitteet, jotka esittelijä haluaisi ohjelmaan (esimerkiksi tupakan, alkoholin ja huonon ravinnon aiheuttamien terveyshaittojen torjuminen), ovat sellaisia, että jäsenvaltiot voivat pyrkiä niihin itsenäisesti. Toisin sanoen toissijaisuusperiaatetta ei oteta riittävän hyvin huomioon.

Kansainvälinen yhteistyö on tietenkin tarpeen esimerkiksi virusepidemioiden ja monimutkaisten lääketieteellisten kysymysten yhteydessä. Kansainvälistä yhteistyötä pitäisi kuitenkin tehdä pääasiallisesti monenvälisten sopimusten puitteissa ja osana Maailman terveysjärjestön (WHO) jo toteuttamaa toimintaa.

Vastustamme lisämäärärahojen varaamista tähän tarkoitukseen, ja edellä esitettyjen syiden perusteella olemme päättäneet äänestää tätä mietintöä vastaan.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän tekstin puolesta.

Olen erityisen huolissani bakteerien kasvavasta antibioottiresistenssistä. Se on todellinen uhka. Siksi on syytä lisätä tutkimusta tällä alalla ja tiedottaa potilaille antibioottien epäasianmukaisen käytön vaaroista.

Yksi Euroopan unionin suurista valteista on tiedonvaihto – erityisesti harvinaisten sairauksien alalla. Odotan tältä osin, että synergiaetujen lisäämiseksi toteutetaan lisää toimia.

Tämä toimintaohjelma tarjoaa myös tilaisuuden tarkastella potilaiden liikkuvuutta. Euroopassa on syntynyt järjenvastaisia tilanteita. Tapasin potilaan, joka asuu Strasbourgissa ja joka sairastaa erityistä syöpätyyppiä. Hänen on matkustettava syöpähoitoja varten Marseilleen, vaikka samanlaista hoitoa olisi saatavilla viiden kilometrin päässä hänen kotoaan. Hoitolaitos sijaitsee kuitenkin Kehlissä Saksassa.

On myös välttämätöntä, että rahoitus vastaa kehitystä.

Lisäksi täydentävä tai vaihtoehtoinen lääketiede on asia, jota en kannata. Nämä hoitokäytännöt eivät ole lääketieteellisiä, mutta varmastikin vaihtoehto lääketieteelle. Euroopan unionin on keskityttävä olennaiseen, eikä sen ole sopivaa myöntää rahoitusta tällaisia hoitomuotoja varten.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan yhteisön toimintasuunnitelmaa kansanterveyden alalla. Katson kansanterveyden olevan ensisijaisen tärkeä perusasia, jonka suojelu koskee poikkeuksetta kaikkia.

Ohjelmalla pyritään suojelemaan kansalaisia terveysuhkilta, tukemaan menettelytapoja, jotka johtavat terveempiin elämäntapoihin, sekä edistämään tehokkaampien ja toimivampien terveydenhoitojärjestelmien kehittämistä.

Kannatan erityisesti kaikille esitettävää haastetta osallistua sairauksien tehokkaamman ehkäisyn, parempien terveydenhoitopalvelujen ja paremman elämänlaadun varmistamiseen. Jäsenvaltioiden terveydenhuoltopalvelujen välillä vallitsevien erojen poistaminen yhdistettynä kansallisten terveyspalvelujen väliseen synergiaan pitäisi tunnustaa olevan ohjelman tärkeä näkökulma.

  Evangelia Tzampazi (PSE), kirjallinen. – (EL) Äänestin johdanto-osan 3 b kappaleen (uusi) puolesta. Se koskee terveen elämän pituuden määritelmää, vaikka katsonkin, että englannin kieliversiossa on virhe, koska siinä käytetään ilmaisua "disability free life expectancy indicator", toisin kuin kreikan kieliversiossa, jossa tällaista ongelmaa ei ole.

Haluan korostaa, ettei vammaisuus merkitse toimintakyvyttömyyttä. Se merkitsee erilaista terveydentilaa, joka pitäisi ottaa huomioon yhteisön kaiken politiikan ja kaikkien ohjelmien käsittelyssä ja soveltamisessa.

Graefe zu Baringdorfin mietintö (A6-0033/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Komission ehdotuksella on tarkoitus korvata asetus (ETY) N:o 2082/92 maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta koskevista todistuksista uudella tekstillä, joka sisältää WTO:n sääntöjen mukaisesti monia yksinkertaistuksia ja selvennyksiä.

Ymmärrän, että yhteisön lainsäädäntöä on tarkistettava tällä alalla. Hyväksyn komission ehdotuksen pääpiirteissään ja äänestän Graefe zu Baringdorfin mietinnön puolesta.

Haluan korostaa mietintöön tehtyä tarkistusta 6 (jonka mukaan jäsenvaltio voi pyytää muita tietoja, mikäli tämä on asianmukaisesti perusteltua) ja tarkistusta 13 (joka koskee määräajan asettamista jo olemassa oleville yksityisille tarkistuselimille virallisen valtuutuksen hakemista varten), joiden puolesta aion äänestää.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Yhteisö on suojellut maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta vuodesta 1993. Näin on varmistettu, että perinteisille tuotteille, joiden tuotantoon ja valmistukseen liittyy erityispiirteitä, on annettu niiden ansaitsema arvo.

Edessä olevamme mietintö sisältää monia erilaisia yksinkertaistuksia ja selvennyksiä, jotka koskevat toimitettujen hakemusten tarkastelusta vastaavien viranomaisten menettelyjä ja vastuualueita.

Tämä väline on tärkeä, koska sillä varmistetaan, että tuotteille annetaan niiden ansaitsema arvo, ja suojellaan kuluttajia epäoikeudenmukaisilta käytännöiltä ja varmistetaan näin oikeudenmukainen kaupankäynti.

Tämä väline auttaa luomaan lisäarvoa Euroopan maaseutualueella ja tällä tavoin myös kehittämään matkailun kannalta kiinnostavia uusia alueita. Tästä seuraa hyvin myönteinen sosioekonominen lumipallovaikutus, joka kohdistuu matkailuun liittyviin toimiin sekä kasvuun ja alueelliseen koheesioon unionissa.

Haluan lopuksi korostaa, että on äärimmäisen tärkeää, että perinteisille tuotteillemme annetaan niiden ansaitsema arvo, että ne tarvittaessa pelastetaan ja että niitä suojellaan, koska meidän tehtävänämme on siirtää perintömme eteenpäin tuleville sukupolville.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Katson maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen olevan usein hyödyllisiä, koska niiden avulla vahvistetaan ja kehitetään paikallista tuotantoa ja kauppaa vastapainona WTO:n tavaramerkkijättiläisten vallalle maailmanlaajuisilla markkinoilla. Vastustan kuitenkin sitä, että EU päättäisi näiden tuotteiden pakollisista merkinnöistä. Merkitsemisen pitää jatkossakin olla vapaaehtoista.

Graefe zu Baringdorfin mietintö (A6-0034/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojaa koskevan neuvoston asetusehdotuksen puolesta, koska oli käymässä tärkeäksi mukauttaa järjestelmää, jolla suojelemme alueellisten erikoistuotteiden valmistajia Maailman kauppajärjestön vaatimuksia vastaavaksi, kuten Hongkongissa (Kiinassa) viime vuoden joulukuussa käydyt neuvottelut ovat osoittaneet. Meidän on oltava valmiita taistelemaan tämän asian puolesta, sillä jotkin maat, erityisesti Yhdysvallat ja Australia, joista ongelma johtuu, eivät suostu antamaan periksi. Meidän on tarjottava kolmansien maiden kansalaisille paremmat mahdollisuudet päästä Euroopan järjestelmään ja annettava heille yhtäläiset oikeudet kuin Euroopan unionin kansalaisillekin esittää pyyntöjä tai vastalauseita. Joka tapauksessa Euroopan unionin on puolustettava maantieteellisiä merkintöjään kaikin voimin Maailman kauppajärjestössä, koska ne ovat ratkaiseva tekijä lisäarvon tuottamisen kannalta. Lopuksi totean asetuksen soveltamisesta ja lähes kolmensadan käsiteltävänä olevan pyynnön valossa, että Euroopan komission yksikköjen on toimittava nopeammin suojausten tunnustamisen suhteen.

  Mario Borghezio (NI), kirjallinen. (IT) Äänestimme asetusehdotusta koskevan mietinnön puolesta, koska tällä mietinnöllä EU perustaa maatalouden elintarviketuotantoon alueellisten erikoisuuksien tuottajia suojaavan järjestelmän. Itse asiassa Po-joen laakson tuottajille on äärimmäisen tärkeää, että tällaisen suojelujärjestelmän vaikutusalaa säännellään asianmukaisesti, niin että järjestelmä suojaa sekä maataloustuotteiden alkuperänimityksiä että niiden maantieteellisiä merkintöjä.

Tässä yhteydessä haluamme kuitenkin korostaa, että käyttöön on otettava erityinen suojelutoimenpide, jolla tuetaan Euroopan äärimmäisen tärkeää kukkaviljelyalaa, joka kukoistaa Padanian alueella ja vielä tarkemmin sanottuna Imperian maakunnassa.

Minun onkin tuotava esiin eräs vakava asia eli se, että tullimaksujen poistamista koskevat toimenpiteet ovat hyödyttäneet EU:n ulkopuolisten maiden kukkatuotantoa. Näitä maita ovat esimerkiksi Israel, Kenia, Kolumbia, Ecuador, Zimbabwe ja Etelä-Afrikka. Niiden markkinaosuus on kasvanut räjähdysmäisesti eurooppalaisen tuotannon kustannuksella.

Siksi on neuvoteltava uudelleen kansainvälisiä tuontisopimuksia koskevasta politiikasta ja erityisesti siten, että

– mitään tulliveroalennuksia ei myönnetä niiden kolmansien maiden tuotteille, jotka eivät noudata eurooppalaisia työnormeja (mukaan luettuna lapsityövoiman kielto), ympäristösääntöjä, verosääntöjä jne.

(Työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden suojatut maantieteelliset merkinnät ja suojatut alkuperänimitykset auttavat merkittävästi parantamaan EU:n maaseutualueiden yhteisöjen elintasoa myös Portugalissa.

Levittämällä sellaista käsitystä, etteivät olemassa olevat säädökset ole kansainvälisten kauppasopimusten ja etenkään kuuluisan teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan sopimuksen (TRIPS-sopimus) mukaisia, Yhdysvallat ja Australia harjoittavat sietämätöntä painostusta. WTO:n oma välitystuomioistuin on päättänyt, että yleisesti ottaen ne ovat yhteensopivia WTO:n velvoitteiden kanssa.

Näin ollen EU:n on ollut pakko parantaa kolmansien maiden mahdollisuuksia päästä markkinoilleen. Vastavuoroisesti komissio pyrkii tekemään mukautuksia, joita parlamentti useimmissa tapauksissa päätti parannella, auttaakseen suojelemaan viljelijöitä ja maaseutua.

Yleisesti ottaen hyväksymme nämä parannukset, ja siksi äänestimme mietinnön puolesta. Mielestämme on äärimmäisen tärkeää puolustaa suojattuja alkuperänimityksiä, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja aitoja perinteisiä erikoisuuksia.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Komission ehdotuksen tarkoituksena on korvata asetus (ETY) N:o 2082/92 maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta koskevista todistuksista uudella tekstillä, joka sisältää selvemmät ja yksinkertaisemmat säännöt, sen päätöksen mukaisesti, jonka WTO:n riitojenratkaisuelin teki vastauksena Yhdysvaltojen ja Australian esittämiin valituksiin. Päätöksen noudattamiselle asetettu määräaika on 3. huhtikuuta 2006.

Koska ymmärrän, että tätä säädöstä on muutettava, olen yhtä mieltä komission ehdotuksen pääpiirteistä ja äänestän Graefe zu Baringdorfin mietinnön puolesta.

  Christa Klaß (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Globalisoituvassa maailmassa standardointi ja elintarvikkeiden yleinen saatavuus sekä tietoisuus taustoistamme, perinteistämme ja viime kädessä myös kulttuuristamme on hyvä ja vakaa perusta, jolle voimme rakentaa ja jota voimme kehittää. Eurooppalaiset perinteet ja eurooppalainen alkuperä ovat yhtenäisiä erilaisuudessaan. Tämä monimuotoisuus on tunnusomaista Euroopalle, sen alueille ja erityisesti sen kansalle. Ihmiset ovat sopeutuneet alueellisiin olosuhteisiin, jotka vaihtelevat suuresti. He ovat kehittäneet perinteisiä elämäntapoja ja perinteisiä tuotteita. Yhdistämme mielessämme perinteisiin ja maantieteellisiin merkintöihin melko erikoislaatuisia ajatuksia ja odotuksia.

Nykyisin tuotteitamme myydään kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi on kuitenkin tärkeää säännellä näitä tuotteita, jotka liikkuvat maailmalla jonkin kaupungin tai alueen "suurlähettiläinä". Meidän on varmistettava, että se, mitä hyvän nimen taakse kätkeytyy, on jatkossakin hyvää. Meidän on myös varmistettava, että tuotteen nimen sekä sen tiettyyn alueeseen liittyvän alkuperän välillä on jatkossakin yhteys. Kaikkea tätä on säänneltävä mahdollisimman yksinkertaisesti mutta tehokkaasti. Mietintö palvelee tätä tarkoitusta kaikin tavoin.

  Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan lainsäädäntöväline, joka koskee maataloustuotteiden suojaamista merkinnöillä, kuten suojatuilla maantieteellisillä merkinnöillä, ja johon ranskalaiset tarkistetut alkuperämerkinnät (AOC) ovat vaikuttaneet voimakkaasti, on Euroopan ja anglosaksisten maiden välisen maatalousriidan ydin. Yhdysvallat haluaa maatalouden olevan teollista ja hyödyntää logoja ja brandinimiä – myös viinin kohdalla. Eurooppalaisten mielestä maatalous on ensisijaisesti laadukasta, perheiden tekemää työtä, jossa suojellaan maataloustuotteiden maantieteellistä alkuperää. Tätä symboloi viini, joka syntyy käymisen tuloksena ja joka on sivistyksen ja kulttuurin merkki, mutta Australiassa sitä pidetään teollisuushyödykkeenä.

Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen riita, eteläisen pallonpuoliskon ja Euroopan välinen riita, anglosaksisen maailman ja Euroopan välinen riita WTO:ssa on todellinen kahden eri kulttuurin, sirpin ja McDonaldsin, yhteentörmäys. Hongkongissa komissio ei kuitenkaan edes tuonut esiin kysymystä alkuperämerkintöjen monenvälisistä rekistereistä, joilla pienviljelijöiden viinejä suojeltaisiin suurten viinintuottajien kilpailulta.

Genevessä jatketaan huhtikuun lopussa maataloustuotteita suojaavan tulliveron vähentämistä ja mahdollistetaan eteläiseltä pallonpuoliskolta saapuvan 1,2 miljoonan lihakilon ja australialaisten litkujen polkumyynti. Näihin litkuihin on lisätty keinotekoisia väriaineita, hedelmä- ja puuaromeja ja makeutusaineita ja niitä kutsutaan viineiksi. Tämä on omiaan tuhoamaan maatalousidentiteettimme, jonka välineitä suojatut maantieteelliset merkinnät ovat.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojaamisen ansiosta viljelijät, joita asia koskee, voivat suojata erityistä alkuperää olevan tuotteen tuotannon, käsittelyn ja valmistuksen rekisteröimällä sen.

Ottaen huomioon, että säädöksiä on muutettava, ja WTO:n välitystuomioistuimen tuomion valossa tällä mietinnöllä parannetaan näitä välineitä, jotka ovat helpottaneet merkittävästi kalliimpien tuotteiden pääsyä markkinoille ja auttaneet luomaan työpaikkoja Euroopan maaseutualueille. Lisäksi niillä on ollut varsin myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia matkailuun liittyvään toimintaan.

Euroopalla on vanhat perinteet, jotka houkuttelevat suuresti matkailijoita. Portviini ja roquefortjuusto ovat eurooppalaisia tuotteita, joita käytetään vertailukohtina ympäri maailmaa. Luonnollisesti on tärkeää tehdä selväksi, mitä tietoa kuluttajille on annettava, paitsi näiden tuotteiden suojaamiseksi myös vastalauseiden esittämisen mahdollistamiseksi.

Haluaisin korostaa jäsenvaltioiden ja komission välistä vallanjakoa ja erityisesti sitä, että unionin toimien on oltava aina toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Tämä auttaa varmistamaan, että toteutetuista toimenpiteistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Graefe zu Baringdorfin mietinnöt (A6-0033/2006) ja (A6-0034/2006)

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Maantieteelliset merkinnät ja alkuperänimitykset rikastuttavat Eurooppaa. Ruokakulttuurin jakaminen rikastuttaa elämää. Samanaikaisesti on kuitenkin otettava huomioon näiden nimitysten haittapuolet. Emme halua, että alkuperänimityksiä käytetään protektionistisiin tarkoituksiin. Eurooppalaiset siirtolaiset ovat valmistaneet uusissa kotimaissaan muutaman vuosisadan ajan elintarvikkeita ja juomia, joiden perinteet he ovat tuoneet mukanaan niistä maista, joista he ovat alun perin lähtöisin. Euroopan unionin on osoitettava Maailman kauppajärjestössä ymmärtämystä näitä perinteitä ja sitä kohtaan, että yleisnimet ja alkuperänimitykset voivat joskus olla keskenään ristiriidassa.

Tästä aiheesta laaditut Euroopan parlamentin kaksi mietintöä ovat vain täydentäviä ehdotuksia kuulemisprosessin mukaisesti. Katsomme, etteivät ne tuo asiaan juurikaan uutta – vaikka jotkin ehdotukset onkin parempi esittää kuin jättää esittämättä – ja että tätä asiaa pitäisi käsitellä ministerineuvostossa. Vastustamme myös voimakkaasti sitä ajatusta, että EU:n viranomaiselle annettaisiin tehtäväksi valvoa maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä. Mielestämme tässä kysymyksessä meidän on luotettava jäsenvaltioiden viranomaisiin.

Siispä olemme päättäneet äänestää molempia mietintöjä vastaan.

  Roger Knapman (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Äänestämme tätä mietintöä vastaan, koska haluamme säilyttää itsemääräämisoikeutemme maataloustuotteiden rekisteröinnin alalla. Soveltamisprosessi on liian byrokraattinen. Emme hyväksy ajatusta yhteisön virastosta, joka vastaisi rekisteröintimenettelystä. Katsomme kuitenkin, että jäsenvaltioiden pitäisi vastata rekisteröintimenettelystä. Emme myöskään halua yhteisömerkintää. Haluamme suojella clotted cream -kermaa siinä missä kreikkalaiset haluavat puolustaa fetajuustoaan, mutta haluamme myös olla puolueettomia. Jos merkintä on selvä, kuten se on Yorkshiren fetan kohdalla, joka ei mitä ilmeisimmin ole kreikkalaista fetaa, emme ymmärrä, miksemme voisi sallia näiden molempien tuotteiden rinnakkaista myyntiä brittiläisissä ruokakaupoissa. Mielestämme yhdenmukaistaminen ei ole hyvä ajatus.

Brokin mietintö (A6-0025/2006)

  Bernd Posselt PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, puhun kaksi minuuttia ryhmäni puolesta. Ryhmäni on pyytänyt minua antamaan jäsen Brokin mietintöä koskevan virallisen äänestysselityksen.

Monissa osissa Eurooppaa lehtiartikkelit ovat antaneet sen kuvan, että Euroopan parlamentti on perunut Kroatialle antamansa lupauksen siitä, että se otetaan pian täysjäseneksi. Parlamentti on äänestänyt tästä asiasta monta kertaa. Kuten tiedätte, ryhmämme on kannattanut voimakkaasti liittymisneuvottelujen käynnistämistä Kroatian kanssa ja niiden loppuun saattamista menestyksekkäästi ennen vuonna 2009 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Ryhmäni puolesta haluan sanoa, että tuemme tätä tavoitetta yksiselitteisesti ja että jäsen Brokin mietinnöstä ilmenee selvästi Kroatian olevan ehdokasmaa, joka täyttää kriteerit poikkeuksellisen hyvin.

Muutamia moitittavia seikkoja toki on, mutten haluaisi ajatella, että Kroatia olisi jollakin tavalla ehdokkaana rakenteeltaan uudenlaiseen monenväliseen yhteistyöhön, jota jäsen Brokin mietinnössä ehdotetaan. Näin ei nimittäin ole. Kroatia on Keski-Euroopan maa, joka olisi todellakin pitänyt hyväksyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004 ja joka täyttää vaatimukset suurelta osin. Moitteet liittyvät yksityiskohtiin, joihin kiinnitetään huomiota vain sellaisen maan kohdalla, joka on suhteellisen lähellä liittymistä. Sen sijaan Turkin kohdalla edes kiduttamisen lopettamista ei voida taata.

Haluan siksi jälleen kerran tehdä täysin selväksi ryhmäni puolesta, että Kroatia on ehdokasvaltio. Sitä on arvioitava sillä perusteella, mitä se on saavuttanut. Se pitäisi todella irrottaa Turkin kanssa käytävistä liittymisneuvotteluista, ja sille pitäisi antaa selvät liittymisnäkymät. Liittymisen pitäisi tapahtua ennen tämän vuosikymmenen loppua.

(Suosionosoituksia oikealta)

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tiedämme hyvin, että monet historian imperiumit romahtivat, koska ne kasvoivat liian nopeasti eivätkä kyenneet valvomaan ristiriitaisia kulttuureitaan eivätkä tämän kasvun sisällä tapahtunutta liikehdintää. Siksi keskustelua Euroopan unionin kyvystä ottaa uusia jäseniä on mielestäni odotettu jo kauan. Emme saa unohtaa, että Euroopan unionin nimeen itsessään liittyy selvä raja: se on Eurooppa. Meidän on myös pidettävä kirkkaana mielessämme, että Eurooppa perustuu kristillisille arvoille. Tämä itsessään on yksi syy, jonka vuoksi olen täysin samaa mieltä Kroatiasta jäsen Posseltin kanssa.

Toisaalta on kuitenkin sanottava, että erityisesti lähimenneisyyden tapahtumat osoittavat laajalle levinneen uskon rajattomaan suvaitsevuuteen olevan erheellinen. Suvaitsevaisuuden pitäisi toimia molempiin suuntiin, mutta toistaiseksi yhteiskunnassamme, joka muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi, suvaitsevaisuus on saanut sen muodon, että islaminuskoiset maahanmuuttajat odottavat sopeutumista kristityiltä vastaanottavilta mailta ja vaativat tätä yhä enemmän väkivallan keinoin. Liittymisneuvotteluissa Turkki on toistuvasti näyttänyt hetkellisesti todelliset kasvonsa: esimerkkeinä voidaan mainita Kyproksen sopimus, johon liittyi uhkauksia rangaistuksista valtioon muka kohdistuneiden loukkausten vuoksi, sekä pilakuvia koskeva riita. Nyt viimeistenkin sinisilmäisten laajentumisen kannattajien on vihdoin aika ymmärtää se, että meidän on asetettava Euroopalle selvät rajat.

(Suosionosoituksia oikealta)

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, useimpien brittikonservatiiveihin kuuluvien kollegoideni tavoin äänestin jäsen Brokin erinomaisen mietinnön puolesta ja kiitän häntä. Puolueeni kuitenkin vastustaa Euroopan unionin perustuslakisopimusta, ja siksi äänestimme 6 kohdan poistamisen puolesta: on selvää, että nykyinen laajentuminen 15 jäsenvaltiosta 25 jäsenvaltioon on onnistunut erinomaisesti Nizzan sopimuksen pohjalta ilman EU:n perustuslakia.

Brittikonservatiivit katsovat, että viimeiset viisi laajentumista ovat olleet menestys, ja Romanian ja Bulgarian liittyminen, joka tapahtuu hyvin todennäköisesti 1. tammikuuta 2007, tulee myös olemaan sellainen. Tämän jälkeiset laajentumiset voidaan toteuttaa uusien hallitustenvälisten konferenssien avulla. Me konservatiivit uskomme laajempaan, väljempään Euroopan unioniin, jossa kansallisvaltiot tekevät yhteistyötä, mutta tuemme silti yleisesti jäsen Brokin erinomaista mietintöä.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan erikseen todeta, että äänestin Brokin päätöslauselman tarkistuksen 13 puolesta, jossa kehotetaan julistamaan laittomaksi rasistinen ja antisemitistinen Harmaat sudet -järjestö, joka on vastuussa Turkin kristillisiin ja juutalaisiin instituutioihin kohdistuvista jatkuvista terrorihyökkäyksistä. Tämä muotoilu on tietenkin vahva, mutta se vastaa valitettavan hyvin todellisuutta. Tämä joukko terrorisoi aivan kuten Hitlerin joukot ennen Hitlerin valtaantuloa – ei niin laajasti, mutta samalla röyhkeydellä ja osittain samoin menetelmin. Ongelma ansaitsisi mielestäni tämän talon huomion. Juutalaiset seurakunnat ja kristilliset kirkot ovat joutuneet fyysisen ja henkisen terrorismin kohteiksi juuri Harmaiden susien taholta, ja asia vaatii kansainvälistä huomiota.

(Suosionosoituksia)

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosialidemokraatit haluamme nähdä avoimen ja yhteisvastuullisen EU:n, joka toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi, kunhan ne täyttävät Kööpenhaminan kriteerit. Siksi pidämme valitettavana sitä, että mietinnössä keskitytään aivan liikaa EU:n vastaanottokapasiteettiin, koska tämä voi antaa sen vaikutelman, että Euroopan parlamentti kyseenalaistaa EU:n kyvyn ottaa uusia jäseniä. EU:n vastaanottokapasiteetti riippuu viime kädessä siitä, tahtooko EU ottaa uusia jäsenvaltioita. Olemme myös huolissamme laajalle levinneestä ajattelusta, jonka mukaan joiltakin mailta evätään mahdollisuus jäsenyyteen muun muassa niiden taloudellisen tilanteen vuoksi.

  Georgios Dimitrakopoulos (PPE-DE), kirjallinen. – (EL) Me Nea Dimokratia -puolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet haluamme tehdä selväksi, ettei mietinnön 43 kohdan toinen osa vastaa näkemyksiämme kyseisestä asiasta.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä käsitellään tärkeää aihetta, EU:n jatkuvaa laajentumista.

Junilistan suhtautuu periaatteessa myönteisesti EU:n laajentumisen jatkamiseen, mikäli valtiot, joiden jäsenyyttä suunnitellaan, jakavat ne perustavanlaatuiset arvot, joille EU rakentuu. Niihin kuuluvat ennen kaikkea ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Muun lainsäädännön suhteen, joka ei koske edellä mainittuja arvoja, kansallisvaltioilla on itsemääräämisoikeus.

Lisäksi esittelijä ehdottaa talousarvioon varsin merkittävää lisäystä, joka vastaisi noin 25:tä miljoonaa Ruotsin kruunua. Vastustamme tätä ehdotusta.

Näistä syistä olemme äänestäneet tätä mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Unioni sulattelee vielä kymmentä jäsenvaltiota, jotka liittyivät vuonna 2007, ja Bulgaria ja Romania ovat tiellä kohti liittymistä. Tästä huolimatta Turkin ja Balkanin maiden liittymistä koskevat pyörät on pantu pyörimään, niin kyltymätön on halu laajentua – vieläpä sen jälkeen, kun EU myötävaikutti Jugoslavian liittotasavallan tuhoamiseen.

Tällaisen kisailun todelliset tavoitteet nousevat aina esiin ns. "poliittisen korrektiuden" keskeltä. Niitä ovat vapaakauppa-alueen perustaminen ja luonnonvarojen jakaminen käytännön kannusteita vastaan. Toisin sanoen EU:n suurimpien vallanpitäjien, erityisesti Saksan, suuret taloudelliset ryhmittymät haluavat taloudellista valtaa ja käyttää hyväkseen näitä maita ja niiden kansalaisia. Tämä ei ole sattumaa, kun otetaan huomioon, että Saksa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa on alueella hallitseva vallanpitäjä ja on osallistunut alueen miehitykseen.

Näkeekö parlamentin enemmistö tämän puuttumisena suvereenin valtion toimintaan? Se "kiinnittää huomion – – heikkouksiin, kuten valtion liialliseen puuttumiseen talouteen ja julkishallinnon monimutkaisiin sääntöihin – – jotka haittaavat yksityisen sektorin ja ulkomaisten suorien sijoitusten kehitystä".

Pankaa myös merkille se, että kansainvälistä lainsäädäntöä kiertävälle Serbian jakamiselle annetaan tuki vaatimuksissa, jotka koskevat Kosovoa, "jossa alueellisen koskemattomuuden takaavat YK ja EU – –".

(Työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin työväenpuolue kannattaa myönteistä suhtautumista EU:n tulevaan laajentumiseen ja etenkin ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille annettujen lupausten pitämiseen. Tässä suhteessa on epäasianmukaista, että päätöslauselman 10 kohdassa ehdotetaan muita "toimintamahdollisuuksia", koska liittymisprosessi ja Euroopan naapuruuspolitiikka kattavat selvästikin suhteet naapurimaihin.

  Cecilia Malmström (ALDE), kirjallinen. (SV) Toukokuun 1. päivänä 2004 EU laajentui: siihen liittyi kymmenen uutta jäsenvaltiota Keski- ja Itä-Euroopasta. EU:n keppiä ja porkkanaa -lähestymistavan avulla aikaisemmin rautaesiripun takana olleista maista tuli markkinatalouteen perustuvia demokratioita. Tämä oli historiallinen tapahtuma. Meidän on nyt täytettävä lupauksemme, joka koskee laajentumisen jatkamista sellaisiin maihin kuin Romania, Bulgaria ja Kroatia. Meidän on kuitenkin myös pidettävä ovi avoimena uusille jäsenhakemuksille. Jäsenvaltioiksi pääsevät ne maat, jotka täyttävät jäsenyysehdot.

Äänestämme tänään tulevaa laajentumista koskevasta strategiasta, jossa ehdotetaan, että EU:n pitäisi määritellä maantieteelliset rajansa. Aion äänestää tätä ehdotusta vastaan. Rajoja ei voida sulkea. Euroopan rajojen määrittäminen saisi esimerkiksi Ukrainan kansan, joka tekee parhaillaan valintaa demokratian ja diktatuurin välillä, tulkitsemaan asian niin, että läimäytämme oven kiinni heidän nenänsä edestä. Se olisi historiallinen takaisku.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietintö, neuvoston ja komission päätökset sekä Euroopan parlamentin keskustelu osuvat juuri Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n Jugoslaviaa vastaan käymän sodan seitsemännen vuosipäivän yhteyteen sekä Milosevicin järjestetyn murhan kohdalle. Eurooppalaisten ja amerikkalaisten imperialistien ja balkanilaisten teloittajien suunnitelmat, jotka koskevat EU:n ja imperialismin alaisten protektoraattien luomista ja yhdistämistä sekä sen mahdollistamista, että Euroopan yhdentävä pääoma voi ryövätä niiden vaurautta synnyttäviä resursseja, ovat paljastumassa loukkaavalla tavalla. Balkanin kansojen tilanne on jo nyt dramaattinen, ja se huononee entisestään niiden liittyessä EU:hun. Kilpailu ja uudet rajamuutokset aiheuttavat uusia jännitteitä.

Kommounistiko Komma Elladas toistaa Euroopan unionin ja laajentumisen vastaisen kantansa ja auttaa herättämään kansassa taisteluhenkeä alueen miehittäneitä eurooppalaisia ja amerikkalaisia imperialisteja vastaan.

Jugoslavian entisen tasavallan Makedonian osalta se toistaa, että ongelma liittyy imperialistisiin toimiin ja rajamuutoksiin sekä myös vähemmistökysymysten esiin nousuun. Nämä ovat asioita, joista Nea Dimokratia, Panellinio Socialistiko Kinima ja Synaspismos ovat aikaisemmin vaienneet, kun ne ovat keskittyneet naapurimaansa nimeä koskevaan kysymykseen. Muiden osapuolten kaikenlainen kansankiihotus ja poliittiset muutokset ovat pyrkimys hämmentää kansaa ja kiertää valtava poliittinen vastuu, joka niillä on imperialistiseen toimintaan osallistumisen vuoksi.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Jäsen Brokin mietintö laajentumisesta on erinomainen pikakuvaus EU:n seuraavaan laajentumiskierrokseen pyrkivistä hakijoista. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että siinä varoitetaan myös vaikeuksista, joita tulevat laajentumiset voivat aiheuttaa.

Katson, että tämän asian suhteen kaksi seikkaa on tehtävä selviksi.

Niistä ensimmäinen on "perustuslakia koskeva umpikuja". Koska toimielinrakenne kaipaa selvennystä tai jopa uudelleenjärjestelyä ennen tulevia laajentumisia, näyttää myös siltä, että kansalaisten ja poliittisten johtajien pitäisi saada useampi kuin vain yksi ainoa toimielimiin tai perustuslakiin liittyvä laajentumisratkaisu.

EU:n "vastaanottokapasiteetista" on tulossa yhä voimakkaammin yksi perustavanlaatuisista kriteereistä. Liittymisnäkymät ja naapuruuspolitiikka ovat auttaneet potentiaalisten ehdokasmaiden demokratisoinnissa ja kehittämisessä, mutta tämä ei itsessään vielä riitä. EU:n on oltava myös valmis toivottamaan uudet kumppanit tervetulleiksi, ja tämän täytyy olla osa pyrkimystä taata samat ehdot liittyville maille vastakohtana nykyisten jäsenien itsekkäälle lähestymistavalle. Tämä on vastuullinen tapa tarttua siihen asiaan, että Euroopan kansalaisten on osallistuttava laajentumisprosessiin.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti on ilmaissut tänään mielipiteensä Euroopan unionin tulevasta laajentumisstrategiasta.

Laajentuminen "yhdistää" meidät eurooppalaisiin veljiimme – bulgarialaisiin, romanialaisiin, kroaatteihin, makedonialaisiin ja muihin, jotka erotettiin meistä mielivaltaisesti Jaltan jälkeen. Heidän on tarkoitettu liittyvän Euroopan unioniin, siinä missä Euroopan unionin on tarkoitus ottaa heidät jäsenikseen. En vastusta itse asiasisältöä, vaan sen esittämistapaa ja aikataulua, ja tästä syystä äänestin 5 ja 6 kohdan puolesta.

Euroopan unionin on aika käynnistää todellinen keskustelu omista rajoistaan. Sitä on vältelty huolellisesti Eurooppa-valmistelukunnan koko työn ajan. Se on perustuslakiin liittyvä musta aukko, joka on ruokkinut laajalti epäilyjä ja ahdistusta. Epämiellyttävien asioiden välttely ei ole meidän eikä äänestäjiemme arvolle sopiva suhtautumistapa, eikä keskustelun avaaminen tee meistä pettureita laajentumisen suhteen.

Rajattomasta Euroopasta ei ole mitään hyötyä niille, jotka tavoittelevat eurooppalaista voimaa.

Olivatpa rajamme maantieteelliset, historialliset tai henkiset, ne ovat joka tapauksessa tarpeelliset mallin, vision ja yhteisten arvojen säilyttämiseksi.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Kannatan voimakkaasti EU:n laajentumista. Vaikka mietinnössä on paljon sellaista, mistä olen samaa mieltä, en voi yhtyä Turkkiin kohdistuvaan kielteiseen suhtautumistapaan, etenkään 31 kohdan virheelliseen väittämään siitä, että Turkki jarruttaisi jollakin tavalla Naton toimintaa. Lisäksi vastustan muiden brittikonservatiivien tavoin voimakkaasti Euroopan perustuslakia enkä hyväksy sitä, mitä 6 kohdassa sanotaan.

YK:n ihmisoikeustoimikunnan 62. istunto (B6-0150/2006)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Eilen hyväksyttiin päätöslauselma, jolla perustettiin ihmisoikeustoimikunnan korvaava ihmisoikeusneuvosto.

Tälle prosessille on ollut tunnusomaista se, että Yhdysvallat on pyrkinyt luomaan välineen, jota käyttämällä se voisi oikeuttaa politiikkansa, joka koskee suvereenien kansojen ja valtioiden asioihin sekaantumista ja niitä vastaan hyökkäämistä. Tässä prosessissa Yhdysvallat on pyrkinyt saamaan läpi mahdollisimman paljon omia ehtojaan esittämällä jatkuvasti lisää vaatimuksia. Yhdysvallat olisi halunnut siitä vieläkin huonomman, ja tästä syystä äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

Monista muutoksista ja näkökohdista, joita voitaisiin käsitellä tarkemmin, haluaisin korostaa, että uusi neuvosto on vähentänyt maiden määrää 53:sta 47:ään. (Yhdysvallat halusi 30 maata.) Sen jäsenet valitsee YK:n yleiskokous ehdottomalla enemmistöllä (Yhdysvallat ja EU halusivat äänestysjärjestelmän, jossa niillä ja niiden liittolaisilla olisi veto-oikeus), vaikka rajoituksia oli vaadittu.

Tämä prosessi on joillekin pelkkä ensiaskel osana Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten laajempia pyrkimyksiä hallita ja ohjailla YK:ta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) YK:n ihmisoikeustoimikunnan 62. istuntoa koskevan yhteisen päätöslauselman äänestyksen yhteydessä haluan mainita seikan, joka on mahdollinen – vaikkakaan ei ihanteellinen – ratkaisu yhteen merkittävimmistä keskustelussa esiin tuoduista asioista.

Yksi YK:n suurimmista puutteista ihmisoikeuksien alalla on ollut aina ihmisoikeuskomission joidenkin jäsenten legitiimiyden puute – etenkin niiden toimiessa puheenjohtajina. Luettelo on dokumentoitu hyvin, enkä katso tarpeelliseksi toistaa sitä tässä. Tulos – eli menetelmä, jolla tulevan ihmisoikeusneuvoston jäsenet valitaan – ei takaa, ettei näin käy uudelleen, mutta ainakin sillä pyritään legitimoimaan kunnolla jäsenet, ja tälle pitäisi antaa tunnustusta.

Katson tämän merkitsevän myös tilaisuutta vahvistaa sitä ajatusta, että EU:n jäsenvaltioiden ja niiden liittolaisten pitäisi yrittää näyttää esimerkkiä ihmisoikeuksien alalla omissa maissaan tai kansainvälisissä suhteissaan.

Biologista monimuotoisuutta ja bioturvallisuutta käsittelevän sopimuspuolten konferenssin ja osapuolten kokouksen (Curitiba, Brasilia) valmistelu (B6-0170/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tämän päätöslauselman puolesta, vaikka katsommekin sen joidenkin kohtien olevan epäselviä ja jokseenkin epäjohdonmukaisia. Katsomme, että biologista monimuotoisuutta on suojeltava ja että tarvitaan mahdollisimman laaja maailmanlaajuinen sopimus biologisen monimuotoisuuden suojelemisesta. Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus antaa tälle käytännön muodon. Samoin EU:n ja sen jäsenvaltioiden on asennoiduttava asianmukaisesti sopimuspuolten konferenssiin, joka järjestetään Curitibassa Brasiliassa kuun lopussa.

Tiedämme kuitenkin, että on aivan yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, estää biologisen monimuotoisuuden hupeneminen sisällyttämällä yleissopimuksen tavoitteet kehityspolitiikkaan, jota sovelletaan yhteisön politiikanaloihin, kuten maa- ja metsätalouspolitiikkaan, jolla pyritään estämään geneettisesti muunnettujen organismien leviäminen ja tukemaan perheviljelmiä ja perinteistä metsätaloutta, sillä tämä on paras tapa suojella biologista monimuotoisuutta.

Meriympäristöjen monimuotoisuutta on suojeltava tuhoavilta toimintatavoilta. Perinteistä rannikkokalastusta, joka on paras tapa suojella biologista monimuotoisuutta, on tuettava.

Lopuksi totean, että on otettava huomioon aiheesta aikaisemmin annetut päätöslauselmat – etenkin ne, jotka koskevat laittoman puiden kaatamisen ja näillä puilla käytävän kaupan torjumista.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Curitiballa järjestettävää, biologista monimuotoisuutta käsittelevää konferenssia koskevaa päätöslauselmaa vastaan. Parlamentti tekee suuren erehdyksen, jos se sekoittaa biologisen monimuotoisuuden ja geeniteknologian keskenään.

Elävien olentojen kaikenlainen monimuotoisuus johtuu kaikkien elävien organismien geneettisestä rakenteesta. Ne, jotka haluavat jatkaa Euroopassa siirtogeenisten lajikkeiden viljelyn taantumuksellista torjumista, eivät halua tietää, ettei tällainen viljely vahingoita ihmisten terveyttä muualla maailmassa. Vuonna 2004 yhdeksän miljoonaa pienviljelijää viljeli geneettisesti muunnettuja lajikkeita lähes 90 miljoonan hehtaarin alueella maailmassa, kun taas 25 jäsenvaltion Euroopan unionissa 11 miljoonaa pienviljelijää viljeli 97 miljoonan hehtaarin aluetta. Tästä alueesta vain muutamalla kymmenellä tuhannella hehtaarilla viljeltiin vain siirtogeenisiä lajikkeita.

Eurooppa on häviämässä toisenkin taistelun.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Olemme yhtä mieltä useimmista havainnoista, jotka vahvistavat, että ympäristön tila heikkenee, metsien ekosysteemit tuhoutuvat ja luonnon monimuotoisuus hupenee jatkuvasti. Olemme myös samaa mieltä monista ehdotuksista, paitsi niistä, joihin viitataan nykyisessä oikeusjärjestyksessä, sillä monissa valtioissa, kuten EU:n jäsenvaltioissa, nämä asiat tapahtuvat laillisesti. Esimerkiksi ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavien geneettisesti muutettujen organismien (GMO:iden) käyttö maataloustuotannossa ja elintarviketuotannossa vapautettiin yhteisön säädöksillä. Metsistä käydään kauppaa yhteisön säädösten mukaisesti, minkä seurauksena niitä tuhotaan entistäkin nopeammin jne.

Olemme täysin eri mieltä päätöslauselmaesityksestä, jossa kehotetaan "komissiota ja jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä ja osoittamaan päättäväisyyttä hyväksymällä konkreettisia toimia biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja edistämällä niitä sekä Euroopan unionissa että kansainvälisesti", koska siinä pyydetään susia pitämään huolta lampaista. Siinä kehotetaan tuhoamisesta vastaavia tahoja johtamaan oman menettelytapansa mukaisella tavalla.

Kehotamme ruohonjuuritason liikettä ja siihen kuuluvia järjestöjä (ammattiliittoja, ympäristöjärjestöjä, edustajia jne.) tekemään todella työtä ajaakseen läpi sellaisia toimenpiteitä ja menettelytapoja, joilla estetään ympäristön rappeutuminen entisestään, metsien tuhoutuminen tai luonnon monimuotoisuuden hupeneminen.

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, biologisen monimuotoisuuden suojeleminen on kiehtova aihe. Ryhmäni, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi, on täysin tyytyväinen Euroopan parlamentin erittäin suuren enemmistön hyväksymään päätöslauselmaan ja myös siihen, että parlamentti lähettää kahdeksanteen luonnon monimuotoisuutta käsittelevään konferenssiin kolme vuotta Kuala Lumpurin konferenssin jälkeen valtuuskunnan, joka puolustaa luonnon monimuotoisuuden suojelua. Hyvät parlamentin jäsenet, tämän huomioon ottaen haluaisin muistuttaa teitä muutamista perusperiaatteista, jotka unohtuvat aivan liian usein täällä parlamentissa.

Elintarvikkeiden turvallisuus riippuu kolmesta asiasta: vedestä, maaperästä ja fytogeenisestä monimuotoisuudesta. Vain 12 kasvilajiketta, joihin kuuluvat muun muassa vehnä, riisi, maissi ja peruna, kattavat lähes 80 prosenttia maailman väestön energiantarpeesta. Tämä merkitsee teollisuudelle suurta houkutusta hankkia monopoli siemenvilja-alalla hyödyntämällä bioteknologiasta johdettua teknologiaa.

Näin ollen kehotamme konferenssiin osallistuvaa Euroopan unionin neuvostoa tukemaan tällä hetkellä voimassa olevaa lykkäystä, joka koskee geneettisesti muunnettujen lajikkeiden kokeilua ja kaupallistamista niiden käytön rajoittamiseksi. Arvoisat parlamentin jäsenet, yksinkertaisemmin sanottuna emme saa antaa Terminaattorin syntyä uudelleen jonkin bioteknologisen innovaation muodossa.

Lisäksi estääksemme sen, että bioteknologian synnyttämät lajikkeet valtaavat ekosysteemimme, meidän on suojeltava biologista monimuotoisuutta pöytäkirjoilla, joilla tutkijat velvoitetaan toteuttamaan kokeensa rajatuilla alueilla.

Yhteenvetona meidän on muistettava, että luonnon monimuotoisuuden heikentymisen estäminen edellyttää sen säilyttämiseen tähtääviä toimia. Kyse ei ole tietenkään siitä, että säilöisimme luonnon monimuotoisuutta koeputkiin, vaan siitä, että alkuperäisasukkaiden, joita me muutenkin tuemme, annetaan jatkossakin hyödyntää perinteistä osaamistaan, ja kotoperäisten lajikkeiden annetaan hyödyntää yliotettaan geneettisten voimavarojen suhteen.

On tunnustettava, että myös tällä alalla taistelu edellyttää rahaa. Siksi pyydän myös teitä tukemaan Maailmanlaajuista ympäristörahastoa. Tiedämme varsin hyvin, että mikäli Euroopan unioni ei varaa Natura 2000 -verkostolle määrärahoja, luonnon monimuotoisuutta ei suojella. Samalla tavalla jos emme anna rahaa Maailman ympäristörahastolle, luonnonsuojelu jää jälleen kerran vain täysistunnossa lausuttujen kauniiden sanojen tasolle.

12. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 13.10 ja sitä jatkettiin klo 15.00)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MAURO

13. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

14. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot: ks. pöytäkirja

15. Yhteisön toimintaohjelma kuluttajansuojan alalla (2007–2013) (jatkoa keskustelulle)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana jatkoa keskustelulle Marianne Thyssenin laatimasta mietinnöstä "Yhteisön toimintaohjelma kuluttajansuojan alalla (2007–2013) – kuluttajansuojastrategia".

  Béatrice Patrie, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ensiksi kiittää jäsen Thysseniä hänen mietinnöstään ja hänen yhteistyöhalukkuudestaan.

Vaikka mietintö hyväksyttiinkin yksimielisesti asiasta vastaavassa valiokunnassa, Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä vaati mietinnöstä keskustelemista. Vaikka kaikki ryhmät sopivatkin hyvässä uskossa kuluttajansuojan asettamisesta mahdollisimman korkealle poliittiselle etusijalle, huomaan, että olemme edelleen eri mieltä siitä, miten asia on hoidettava. Koska ohjelman toteutettavuus riippuu rahoitusnäkymistä käytävien neuvottelujen tuloksesta, haluan tarkastella joitakin sosialidemokraattisen ryhmän esittämiä perustavan tärkeitä seikkoja.

Ensinnäkin haluan muistuttaa teitä siitä, että tuemme kahden toimintaohjelman eriyttämistä siten, että toinen koskisi kansanterveyttä ja toinen kuluttajansuojaa. Sosialidemokraattinen ryhmä katsoo myös ohjelman horisontaalisten tavoitteiden yhteydessä, että sekä yksittäisiä henkilöitä että ryhmiä koskevat muutoksenhakukeinot, joita noudatetaan joissakin jäsenvaltioissa, ovat kuluttajien kannalta todellinen edistysaskel. Tästä syystä esitimme tarkistuksen 55.

Ohjelmaan liittyvien erityistoimien yhteydessä haluan toiseksi korostaa seuraavia asioita: on tärkeää kehittää arviointivälineitä tieteellisen näytön saamiseksi kuluttajien altistumisesta tuotteista vapautuville kemikaaleille, koota jäsenvaltioissa sovellettavat kuluttajansuojaa koskevat säädökset, säännökset ja parhaat käytänteet eräänlaiseksi taskukäsikirjaksi sekä arvioida yhteisön lainsäädännön kansallista täytäntöönpanoa. On myös tärkeää edistää kansallisten ja paikallisten kuluttajayhdistyksien vuorovaikutusta julkisten viranomaisten auttamiseksi laatimaan yhteisön tasolla lakeja, jotka koskevat kuluttajien suojelua taloudellisesti yleishyödyllisten palvelujen alalla. Tähän pyritään tarkistuksessa 58.

Kolmanneksi, kun tarkastelemme ohjelmaan liittyviä lainsäädännöllisiä toimia, osoitan sanani erityisesti komission jäsenelle Kyprianoulle. Tarkoitan tällä poliittisia ja lainsäädännöllisiä toimia, jotka hän lupasi esitellä meille syksyllä, ja erityisesti niitä toimia, jotka täydentävät tätä ohjelmaa. Keskustelunaiheet ovat tuttuja. Miten asiaan voidaan parhaiten vaikuttaa yhteisön tasolla? Onko parempi suosia yhteisön lainsäädäntöä vai taloudellisten toimijoiden itsesääntelyä? Miten aiomme nivoa yhteisön tulevan kuluttajansuojalainsäädännön kansallisiin lakeihin, jotka ovat vanhempia ja joissa usein suojellaan laajemmin jonkin tietyn jäsenvaltion kansalaisia?

Olen sitä mieltä, että samalla kun kansalaisten liikkuvuus lisääntyy, Euroopan julkisten viranomaisten on taattava paras mahdollinen kuluttajansuoja. En todellakaan vastusta itsesääntelyä koskevia aloitteita, mutta taloudellisten toimijoiden on vastattava niistä, ja niillä on pyrittävä parantamaan lainsäätäjien asettamia vähimmäisnormeja.

Lopuksi totean, että meidän on oltava erittäin huolellisia tarkastellessamme kahta asiakirjaa, jotka liittyvät tämänpäiväiseen keskusteluun. Ensimmäinen koskee keskusteluja, joita käydään yhteisön sopimusoikeuteen liittyvästä yhteisestä viitekehyksestä, ja toinen koskee standardointimenettelyjen ulottamista palvelualalle, kuten sellaisiin palveluihin, jotka asetetaan kollektiivisesti etusijalle ja joista voidaan mainita esimerkiksi sosiaalinen asuntotuotanto.

Nämä huomautukset halusin esittää Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän puolesta.

  Cecilia Malmström, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, keskustelu on viivästynyt, koska meillä oli tänä aamuna niin paljon tehtävää, ja on valitettavaa, etteivät esittelijä ja monet muut asian parissa työskennelleet voi olla läsnä istuntosalissa. Tilanne nyt vain on tällainen. Ryhmäni myönsi minulle yllättäen hyvin paljon puheaikaa, mutta kieltäydyin käyttämästä viittä viimeistä minuuttia, vaikka minulle annettiinkin tilaisuus laulaa laulu. Niin en aio kuitenkaan tehdä.

Sisämarkkinoilla on luotu miljoonia työpaikkoja sekä lisätty vaurautta. Niiden avulla on revitty nurin rajoja ja avattu ovia. Voimme tehdä mitä vain haluamme: matkustella, opiskella, työskennellä ja perustaa kodin. Kuluttajille on annettu tilaisuus päästä käsiksi uusiin tuotteisiin. Tästä syystä on mentävä pidemmälle ja luotava myös kuluttajien sisämarkkinat. Se merkitsee yhteisiä asetuksia ja korkeaa kuluttajansuojan tasoa koko EU:ssa. Rajakaupan kasvaessa kasvaa myös yksilöiden tasolla käytävä kauppa, jolloin ihmisten on tiedettävä, millaisia tavaroita he ostavat, mitä on tehtävä, jos niissä on jotakin vikaa, miten tehdään valitus ja millaisia määräyksiä on olemassa. Miten heidän voidaan olettaa tietävän, että jokin tietty tuote todella toimii tarkoituksenmukaisesti? Millaisia palveluja ja takuita on saatavilla? Entä miten riidat ratkaistaan?

Mikäli haluamme jälleen saavuttaa ihmisten luottamuksen, näistä asioista on saatava takeet, koska ne ovat jokapäiväisiä asioita, jotka liittyvät kuluttajien päivittäin kohtaamiin tilanteisiin. Näihin asioihin meidän on sitouduttava EU:n tasolla. Niinpä on todella erinomainen asia, että komissio on laatinut tämän esityksen pitkän aikavälin monivuotiseksi ohjelmaksi kuluttajansuojan alalla.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä on kuitenkin komission kanssa eri mieltä tarpeesta yhdistää kuluttajansuoja ja kansanterveys. Jaamme esittelijän näkemyksen, jonka mukaan nämä asiat on pidettävä erillään. Vaikka joitakin yhtymäkohtia onkin luonnollisesti olemassa, alat muodostavat kaksi erillistä politiikan alaa, jotka edellyttävät erilaisia lähestymistapoja, ja ne olisi pidettävä erillään. Emme myöskään halua minkään erityisviranomaisen tai -viraston perustamista tässä yhteydessä.

Olemme ilahtuneita huomatessamme, että ehdotuksessa on huomioitu myös muita tärkeitä seikkoja. Siinä on huomioitu, että kuluttajapolitiikka on sisällytettävä kaikkiin politiikkoihin, että on tärkeää tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden eri kuluttajajärjestöjen kanssa ja että on myönnettävä lisätukea niille valtioille, jotka eivät vielä ole saavuttaneet suurta edistystä kuluttajansuojan alalla, ja kiinnitettävä niihin lisähuomiota. Olen ilahtunut siitä, että onnistuimme pääsemään sopimukseen näistä asioista ja että ryhmät ovat niistä laajalti yksimielisiä. Haluan kiittää jäsen Thysseniä – joka toivottavasti lukee pöytäkirjan – hänen kaukonäköisyydestään ja yhteistyöhalukkuudestaan. Suhtaudumme kunnianhimoisesti kuluttajansuojaan liittyviin asioihin, olipa kyse yhteistyöstä, arvioinnista tai tiedottamisesta. Se edellyttää tietysti asianmukaista talousarviota.

Toivon, että teemme tulevaisuudessakin rakentavaa yhteistyötä niiden kuluttajansuojaohjelmien parissa, jotka komissio aikoo esitellä syksyllä. Ehkä meidän olisikin pitänyt toimia toisin ja käsitellä ensin suuria poliittisia suuntaviivoja ja sitten vasta tätä ohjelmaa, mutta tehty mikä tehty. Tuemme ehdotusta ja tuemme mietintöä suurella äänten enemmistöllä – olen itse asiassa sitä mieltä, että kannatamme sitä yksimielisesti – kun siitä äänestetään seuraavalla istuntojaksolla.

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni haluaa tukea sekä valtioiden hallinnoimia kuluttajajärjestöjä että niistä riippumattomia kuluttajajärjestöjä 1,2 miljardin euron verran, jotta niitä voitaisiin mukauttaa voimassa olevaan ja tulevaan lainsäädäntöön. Itse asiasisältöä on mahdoton vastustaa, kuten monia muitakaan parlamentin tekemiä ehdotuksia. Kukapa vastustaisi parempiin ja tehokkaampiin kuluttajansuojatoimiin ryhtymistä tarvittaessa?

Isossa-Britanniassa noudatetaan korkeita kuluttajansuojalainsäädännön normeja, ja niin on tehty jo monen vuoden ajan. Euroopan unionin maiden pitäisi epäilemättä ottaa oppia toisistaan ja muista kuin eurooppalaisista maista ryhtymällä noudattamaan kansainvälisiä parhaita käytäntöjä kansallisella tasolla, siten, että valitaan ne asiat, jotka sopivat parhaiten kyseisten maiden erityistarpeisiin.

Kuten oli kuitenkin odotettavissa, mietinnössä puhutaan yhdenmukaisuudesta, yhdentymisestä ja yhteensovittamisesta. Mietinnön tavoitteena ei ole hyväksyä lainsäädäntöä, mikä on jo itsessään hyvä asia, vaan kuten muissakin parlamentin tekemissä ehdotuksissa mietinnössä tuetaan vallan ja toimivallan luovuttamista Euroopan unionille. Mietintö liitetään yhteisön säännöstöön, lakikokoelmaan, ja tätä asiaa koskevaa toimivaltaa ei enää koskaan palauteta kansallisvaltioille, kun Euroopan unioni on kerran alkanut kartuttaa asiaa koskevaa säännöstöä.

On myös esitetty huolestuttavia ehdotuksia, joiden mukaan tiettyjen väestöryhmien kulutustottumuksia pitäisi seurata. Tällainen kulutukseen liittyvien tietojen kerääminen voi vaarantaa kansalaisten yksityisyyttä. Isossa-Britanniassa toimivat yksityiset vähittäismyyntiyritykset tekevät jo niin käyttäessään esimerkiksi kanta-asiakaskortteja. Kuluttajat voivat tosin kuitenkin valita, haluavatko he osallistua tällaiseen toimintaan päättämällä missä ja miten he suorittavat ostoksensa.

Valtioiden ei pitäisi kerätä tällaisia tietoja kansalaisista, ei ainakaan sellaisessa muodossa, jota Euroopan unioni edustaa.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, yhteisön toimintaohjelmassa terveyden ja kuluttajansuojan alalla 2007–2013 määritellään tapa, jolla EU aikoo kohentaa terveydenhoitoa ja lisätä kuluttajien luottamusta soveltamalla perustamissopimuksen määräyksiä.

Euroopan unionin yhteinen strategia kuluttajansuojan alalla koostuu toimista, joita ovat kuluttajiin ja markkinoihin liittyvien näkökohtien ymmärtämisen lisääminen, kuluttajansuojaa koskevan sääntelyn parantaminen, täytäntöönpanon valvonnan, seurannan ja muutoksenhakukeinojen parantaminen sekä kuluttajille suunnatun tiedotuksen ja valistuksen lisääminen.

Ongelma on kuitenkin aivan muualla. Elintarvikkeiden turvallisuus heikkenee Euroopassa. Geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden määrä lisääntyy EU:n markkinoilla. Nämä elintarvikkeet ovat ei-toivottuja ja ne haittaavat mahdollisesti ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Yhteiskunta tuntee geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden uhkaavan itseään. Tätä on ilmaistu lukuisissa mielenosoituksissa, geneettisesti muunneltuja elintarvikkeita vastustavissa kansanliikkeissä ja paikallisviranomaisten antamissa määräyksissä. Geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden leviämisen lisäksi terveyttä ja kuluttajia uhkaa myös maataloustuotannon lisääntyvä keskittäminen; se näivettää perheviljelmiä, joilla tuotetaan terveellisiä elintarvikkeita. Maataloudessa käytettävät kemikaalit ja maaperän, veden, ilman ja monien elintarviketuotteiden saastuminen ovat ihmisille haitallisia. On tullut aika asettaa ihmisten terveys ja hyvinvointi korkeimmalle etusijalle ihmiskunnan edun nimissä.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, toisin kuin monissa taloudellisissa piireissä katsotaan, kuluttajansuojalla ei ole mitään tekemistä suojelupolitiikan kanssa. Päinvastoin, teollisuus ei voi kukoistaa ilman kuluttajien luottamusta, ja kuluttajat osaavat tehdä kypsempiä päätöksiä kuin monikansalliset yhtiöt ja EU yleensä uskovat.

Komissio suhtauu tähän alaan omituisen ristiriitaisesti. Yhtäältä komissio tekee aloitteita yhteensovitetun politiikan aikaan saamiseksi – esimerkiksi terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa koskevassa vihreässä kirjassa – kun taas toisaalta se heikentää kuluttajansuojaa palveludirektiivillä. Mainittakoon esimerkiksi, että palveludirektiivissä sallitaan yhtäkkiä häiritsevä puhelinmainonta, joka on tähän asti ollut kiellettyä, kunhan sitä ei levitetä kotimaisesta puhelinpalvelukeskuksesta. Samalla komissio on kuitenkin huolestunut kansalaisten velkaantumisen tasosta ja haluaa eroon vähäisistäkin tilinylityksistä suurilla byrokraattisilla kustannuksilla. Nämä tilinylityksethän johtuvat juuri kulutusyhteiskunnastamme ja velaksi elämisestä monien EU:n jäsenvaltioiden talousarviopolitiikan toimiessa esimerkkinä.

Kuten uusin Saksassa paljastunut huonolaatuiseen lihaan liittyvä skandaali osoittaa jälleen kerran, tarkastajien määrä on riittämätön elintarviketeollisuuden mustien lampaiden torjumiseksi. Myös sähkölaitteiden ja leikkikalujen alalla vaarallisten tuotteiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Kyseisten yrityksien nimien julkaiseminen olisi tehokkaampaa kuin niiden sakottaminen. Ehkä sitten saisimme aikaan todellisen kuluttajansuojan.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Hyvät parlamentin jäsenet, haluan ensinnäkin kiittää jäsen Thysseniä hänen tämän mietinnön parissa tekemästään työstä. Mietintö ei ollut erityisen helppo. Tuen täysin esittelijän perusteluja siitä, minkä vuoksi kuluttajansuojan alan toimintaohjelmaa ei voida yhdistää kansanterveyden suojelua koskevaan ohjelmaan. Kun eriytämme nämä ohjelmat, näiden kansalaistemme kannalta tärkeiden politiikkojen merkitys kasvaa. Huolimatta siitä, että alkuperäinen Euroopan unioni samoin kuin uudet jäsenvaltiot kiinnittävät nyt enemmän huomiota kuluttaja-asioihin, nykyiseen tilanteeseen ei pidä tyytyä.

Kuluttajansuojan tukeminen edellyttää pääasiallisesti kuluttajajärjestöjen tukemista, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Nykyiset tukitasot ovat epätarkoituksenmukaisia, jopa huolestuttavia. Esimerkiksi Slovakiassa tuet jäävät alle kymmenekseen naapurivaltioissa myönnettävästä vertailukelpoisesta tuesta. Sovitut maksut viivästyvät, ja jo valmiiksi alhaisia tukia leikataan hyvin usein, mikä vaarantaa näiden järjestöjen eloonjäämisen ja luovuuden. Olen vakuuttunut siitä, että yhteinen toimintaohjelma vain pahentaisi näitä kielteisiä seurauksia.

Kuluttajat muodostavat markkinatalouden perustan. On entistä monimutkaisempaa olla kuluttaja, etenkin EU:n laajentumisen jälkeen. Sellaiset asiat kuin ostamiemme tavaroiden turvallisuus ja luottamuksemme jälleenmyyjiin sekä verkkoasiointi ja mainonta vaikuttavat välittömästi meihin, Euroopan unionin 450 miljoonaan kansalaiseen. Koska monet näistä asioista ovat rajat ylittäviä, tarvitsemme voimakkaita ja ennalta ehkäiseviä tiedotuskampanjoja, joiden avulla saamme itseluottamusta torjua suuryrityksien pyrkimyksiä. Komissio pitänee näitä syitä eittämättä riittävän vakuuttavina hyväksyäkseen erillisen ja riittävästi rahoitetun toimintaohjelman kuluttajansuojapolitiikan alalla.

Yhteisön toimintaohjelmassa terveyden ja kuluttajansuojan alalla kaudella 2007–2013 luodaan tärkeät puitteet, jotta saavutetaan tasapaino sisämarkkinoilla, vastataan kuluttajien tarpeisiin ja vaatimuksiin sekä luodaan tasapainoiset ja asianmukaiset suhteet kuluttajien ja yrityksien välille. Riippumattomat eurooppalaiset järjestöt, jotka kouluttavat Euroopan tulevia kuluttajia, haluavat asioiden merkittävää muuttumista ja taloudellista turvaa. Ne odottavat Euroopan unionin tarjoavan selviä näkymiä ja asettavan sääntöjä sekä poistavan byrokraattisia ja hallinnollisia esteitä.

On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota uusien jäsenvaltioiden ja liittymisneuvotteluja käyvien valtioiden tukemiseen. Tästä mietinnöstä on tarkoitus keskustella päivänä, jolla on symbolista arvoa, koska 15. maaliskuuta on kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä. Hyväksymällä mietinnön osoitamme, että Euroopan parlamentti pitää olennaisen tärkeänä luoda Eurooppaan kuluttajien kannalta rehdin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan.

  Evelyne Gebhardt (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuten monet tai lähes kaikki minua ennen puhuneet parlamentin jäsenet myös minä haluan vielä korostaa, ettei ole järkevää yhdistää kuluttajansuojaa ja kansanterveyttä yhteiseen toimintaohjelmaan. Tarvitsemme kahta eri toimintaohjelmaa, koska tässä yhteydessä keskustellaan monesta hyvin erilaisesta kysymyksestä ja tarkastellaan niitä.

Kuluttajansuojasta haluan todeta, että se on hyvin tärkeä asia. Tästä syystä kehotan teitä myös kiinnittämään suurta huomiota parlamentin ehdotuksessa – ja toivon, että se hyväksytään sellaisenaan – siihen, että tuemme erityisesti kuluttajansuojajärjestöjä. Olemme huomanneet, että etenkin uusilla jäsenvaltioilla on vielä tekemistä, jotta ne pääsisivät tilanteen tasalle, ja haluamme varmistaa, että niiden kuluttajat saavat nauttia mahdollisimman korkeatasoisesta kuluttajansuojasta aivan kuten mekin. Meilläkin on toki parantamisen varaa – emmehän me aina ole parhaita kaikessa. Tämä asia on meille hyvin tärkeä.

Tästä syystä meidän on varmistettava, että kuluttajansuojajärjestöt pystyvät toimimaan tehokkaasti yleisön puolesta. Kansalaiset ovat toistuvasti ilmaisseet haluavansa kuluttajansuojaa. Haluamme Euroopan, jossa kansalaiset ja ihmiset ovat keskipisteessä, Euroopan unionin, jossa kunnioitetaan heidän oikeuttaan saada suojelua. Tästä syystä ryhmäni pitää erityisen tärkeänä yhdenmukaistetun kuluttajansuojalainsäädännön aikaansaamista taloudellisesti yleishyödyllisten palvelujen alalla.

Jos ei vedenjakelun ja postipalvelujen sekä kaasu- ja sähköalan palveluiden ynnä muiden vastaavien palveluiden aloilla niin millä muulla alalla sitten olisi näin tärkeää saada aikaan edes vähimmässä määrin yhteensovittamista, jotta voitaisiin taata saatavuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen, hintaan, laatuun ja valikoimaan liittyvien oikeuksien korkea taso sekä se, että nämä suojelumuodot ovat ehdottoman korkeatasoisia. Nämä asiat huolestuttavat kansalaisia; näitä asioita he tarvitsevat ja haluavat.

  Adam Jerzy Bielan (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, kuluttajansuoja-alan kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään suojelemaan kansalaisia riskeiltä ja lisäämään heille tarjoutuvia tilaisuuksia tehdä omat valintansa. Tuloksena on EU:n kansalaisten elämänlaadun kohentuminen siten, että parannetaan turvallisuutta ja lisätään luottamusta sisämarkkinoilla oleviin tuotteisiin. Tästä syystä pitäisi tukea ja kehittää yhteisön verkkoa, josta kuluttajat saavat tärkeää tietoa ja tukea oikeusavun, sovittelun ja riidanratkaisumenettelyiden alalla. Solvit-järjestelmä on tässä yhteydessä erittäin tärkeä, koska se on olemassa oleva järjestelmä, joka on kuluttajien käytössä. On myös tärkeää rakentaa luottamusta tuotteisiin ryhtymällä toimiin väärennettyjen tuotteiden torjumiseksi, koska väärennöksiä on yleisesti pidettävä jonkin tietyn tuotemerkin varastamisena. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kuluttajille tiedotetaan nykyistä paremmin terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvista uhista, jotka voivat aiheutua sellaisten väärennettyjen tuotteiden kuin lääkkeiden tai kosmetiikkatuotteiden käyttämisestä.

Kuluttajansuojapolitiikkaa on myös pantava täytäntöön kuluttajajärjestöjen välityksellä. Tällaiset järjestöt toimivat aktiivisesti suurimmassa osassa jäsenvaltioista, mutta järjestöjen määrärahat ja toimivaltuudet ovat usein rajoitetut, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Tällaisille järjestöille on kiistattomasti myönnettävä lisärahoitusta. Kuluttajansuoja saattaa maksaa rahaa, mutta se on kustannus, joka meidän on hyväksyttävä.

  Edit Herczog (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä kaikista esittelijän ja puheenjohtajakokouksen esittämistä väitteistä, joiden mukaan on tehtävä ero terveyden ja kuluttajansuojan välillä. Kannatan niiden erottamista toisistaan.

Haluan esittää lisäperusteen. Kuluttajansuojaan kohdistuu aivan erityislaatuisia haasteita niin uusissa kuin vanhoissakin jäsenvaltioissa. Nämä haasteet ovat täysin riippumattomia terveyteen liittyvistä asioista. Haasteita on tarkasteltava täysin riippumattomina.

Kuluttajansuoja liittyi alun perin tuotteisiin ja erityisesti elin- ja taloustarvikkeisiin. Tilanne on kuitenkin muuttunut perin pohjin viime vuosikymmenen aikana. Asia on yhtäältä niin, että markkinoiden yhdentymisen myötä kuluttajansuojan on ulotuttava tuotteiden ohella palveluihin. Toisaalta kuluttajansuojan on mukauduttava markkinoiden rakennemuutokseen, joka johtuu tietotekniikan nopeasta kehittymisestä ja laajentumisesta.

Nythän on esimerkiksi mahdollista, että ranskalainen kuluttaja istuu Belgiassa sijaitsevassa kodissaan ja anoo kulutusluottoa hollantilaisesta pankista lähettämällä tekstiviestin. Sen jälkeen hän voi ostaa parilla hiiren näpäytyksellä ruotsalaisen sähkölaitteen liettualaisesta Internet-kaupasta, laitteen, jonka brittiläinen palveluntarjoaja toimittaa hänelle. Tällaiset tilanteet ovat nykyään hyvin tavallisia, ja ne vastaavat sisämarkkinoidemme normaalia toimintatapaa.

Voimassa olevien oikeuskehyksen vallitessa on kuitenkin vaikea arvata, minkä maan kuluttajansuojamääräyksiä on noudatettava jonakin tiettynä ajankohtana, ja sen lisäksi erityisesti kuluttajien on vaikea määritellä, mitkä ovat mahdollisten eri viranomaisten toimivaltuudet. Tästä syystä ja koska palvelumarkkinat yhdentyvät ja verkkoasiointi lisääntyy vääjäämättä, tulevan Euroopan kuluttajasuojaviraston on hoidettava perinteisen kuluttajansuojatehtävän lisäksi muita ratkaisevan tärkeitä tehtäviä, jotka liittyvät tutkimukseen, analyysiin ja suunnitteluun.

Teollisuuden tavoin oikeusjärjestelmäämme ja toimielimiämme on myös uudistettava. Puitteiden, joilla varmistetaan eurooppalaisten kuluttajien suoja 2000-luvulla, on oltava riittävän joustavat mukautuakseen tosielämän tilanteiden mittaamattomaan monimuotoisuuteen. Tämä edellyttää riippumattomia varoja sekä erinomaisia ja monitaitoisia asiantuntijoita, ja olen vakuuttunut siitä, että on 450 miljoonan eurooppalaisen kuluttajan yhteisten etujen mukaista, että kuluttajasuojavirastosta tulee riippumaton osaamiskeskus. Pyydän komission jäsenen tukea tämän saavuttamiseksi.

  Puhemies. Suokaa anteeksi, mutta haluan tehdä ehdotuksen uusista jäsenvaltioista kotoisin oleville kollegoillemme, jotka ovat tottuneet lukemaan ääneen parlamentissa pitämänsä puheet. Puheen liian nopea ääneen lukeminen vaikeuttaa sen kääntämistä, ja puhetta on mahdoton ymmärtää. Ehdotan näin ollen, että jätätte pois jonkin lauseen, edellyttäen, että puhe luetaan ääneen sellaisella vauhdilla, että tulkit pystyvät tulkkaamaan sen. Voitte myös antaa puheenne tulkeille etukäteen, jotta he pysyvät lukemisnopeutenne tasalla. Näin toimien autatte meitä hoitamaan tehtäväämme parlamentissa.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, vastustan syytöstä, jonka mukaan "uusista jäsenvaltioista kotoisin olevat kollegat" lukevat liian nopeasti. Jos joku jäsen lukee liian nopeasti, hän lukee liian nopeasti, olipa hän kotoisin uudesta tai vanhasta jäsenvaltiosta.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, esitän lyhyesti muutamia huomioita jäsenten esille ottamista asioista. Haluan kiittää heitä käymästämme hyvin mielenkiintoisesta keskustelusta. Tilanne on nyt sikäli edullinen, että he ovat jakautuneet kahteen ryhmään, mutta pidän kuitenkin tänään täällä esille otettuja asioita hyvin mielenkiintoisina.

Tiedän, että taipumuksenani on toistaa itseäni, mutta monien esille otettujen asioiden yhteydessä joudutaan kohtaamaan taloudellisia haasteita. Tällöin budjettineuvottelujen lopputulos vaikuttaa sellaisiin asioihin kuten kuluttajajärjestöjen tukeminen ja niille myönnettävä lisätuki, tai jopa aktiivisiin tai vahvistettuihin aloitteisiin uusissa jäsenvaltioissa. Erityisesti uusien jäsenvaltioiden ollessa kyseessä olen kuitenkin sitä mieltä, että tarvitaan priorisoimista; ei ehkä niinkään strategioiden eriyttämistä – siitä tehtiin selkoa jo tänä aamuna – vaan pikemminkin uusien jäsenvaltioiden asettamista etusijalle, niiden korostamista ja toimien kohdistamista niihin. Tämä koskee erityisesti niitä jäsenvaltioita, joissa kuluttajansuojaperinne ei ole yhtä korostunut kuin muissa jäsenvaltioissa. Huomaatte lähitulevaisuudessa, että nämä asiat huomioidaan kuluttajastrategiassa, joka on tarkoitus laatia yksityiskohtaisemmalla tavalla, ja havaitsette, että huomiota kiinnitetään erityisesti uusiin jäsenvaltioihin varsinkin opetusalalla, kuluttajajärjestöjä valmennettaessa tehtäviinsä ja sellaisilla aloilla, joilla voimme vahvistaa kuluttajansuoja-ajattelua.

Haavoittuvista ryhmistä totean olevani yhtä mieltä siitä, että jotkin kuluttajaryhmät tarvitsevat enemmän suojelua kuin toiset. En ole toisaalta varma siitä, saavutammeko tämän parhaiten sisällyttämällä erityismääräyksiä ohjelmaan, mutta erityistoimissa ja -aloitteissa sekä lainsäädännössä pitäisi ottaa huomioon haavoittuvien ryhmien, kuten esimerkiksi lasten, erityistarpeet. Viittaan suhteellisen äskettäin yhteisesti hyväksymäämme lainsäädäntöön, jossa otetaan huomioon haavoittuvat kuluttajaryhmät.

Eräs virastoon liittyvä seikka on ymmärretty väärin. Huomaan, että jäsen Stubb ei ole läsnä tänä iltapäivänä, mutta totean, että viraston tarkoituksena ei ole laatia politiikkaa tai ryhtyä aloitteisiin kuluttajansuojan alalla. Siitä tulee toimeenpaneva virasto, hallinnollinen elin, joka hoitaa tilinpidon ja kaikki käytännön asiat, jotka eivät liity politiikkaan. Viraston toiminta perustuu itse asiassa käytännössä tilinpidon hallintaan, joten se ei ole riippuvainen varoista, joilla komissiossa edistetään politiikkaa ja tehdään poliittisia aloitteita. Terveysohjelmaa varten on jo olemassa toimeenpaneva virasto, ja se on toiminut todella hyvin, koska näin parannetaan varojen käyttöä. Ehdotamme vastaavan ratkaisun tekemistä kuluttajansuojan alalla. Kyse ei siis ole erillisestä virastosta tai elimestä, millaiseksi kyseisen ryhmän puhuja kuvaili sitä tänään.

Sanoin tänä aamuna pari sanaa eriyttämisestä. Ymmärrän parlamentin kannan. Ennen kuin teemme lopullisen päätöksen odotamme kuulevamme, mikä on rahoitusnäkymistä käytävän keskustelun lopputulos, joten tässä vaiheessa olemme eri mieltä: olemme edelleen sillä kannalla, että yhteisestä ohjelmasta on etua samalla varjellen molempien alojen erityistarpeita ja rahoitusmääräyksiä. Palaamme kuitenkin asiaan, kunhan saamme selvän käsityksen talousarviosta.

Lopuksi totean alkaneeni ymmärtää palveluihin liittyvää näkökohtaa. Rahoitamme jo kuluttajaohjelmia, jotka liittyvät myös palveluihin. Kuluttajansuojan alaan liittyy yleisesti ottaen sellainen näkökulma, että meidän on aina otettava huomioon kuluttajansuojan tarjoamisesta aiheutuva hyöty, ei ainoastaan kuluttajille ja kansalaisten suojelun kannalta, vaan myös hyöty, joka kohdistuu sisämarkkinoihin ja joka johtuu kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Näin edistetään talouskasvua sekä tietysti Euroopan talouden kilpailukykyä.

Haluan vielä kerran kiittää esittelijää ja valiokunnan jäseniä heidän mietinnölle antamastaan voimakkaasta tuesta, ja odotan kiinnostuneena heidän kanssaan tehtävää yhteistyötä kuluttajansuojan alalla seuraavalla jaksolla.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan 23. maaliskuuta 2006.

16. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (työjärjestyksen 115 artikla)

16.1. Ihmisoikeudet Moldovassa ja erityisesti Transnistriassa (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta ihmisoikeuksia Moldovassa ja erityisesti Transnistriassa koskevasta päätöslauselmaesityksestä.⁽¹⁾

  Marios Matsakis (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, kansainvälisestä paheksunnasta huolimatta Transnistria, joka 12 vuotta sitten julistautui Venäjän sotilaallisesti tukeman yhteenoton jälkeen laittomasti itsenäiseksi Moldovan tasavallasta, on edelleen olemassa, samoin kuin sen epädemokraattiseen autoritaariseen hallintoon syvään juurtunut korruptio. Tilanne on äärimmäisen huolestuttava, sillä alueella loukataan kansalaisten ihmisoikeuksia, ja se aiheuttaa konflikteja ja epävakautta Moldovan ja Ukrainan välillä. Rajakriisi voi kiristyä helposti, ja sillä voi olla ennennäkemättömiä seurauksia.

On äärimmäisen tärkeää, että kaikki Transnistriaa koskevan kiistan keskeiset osapuolet – nimittäin Moldova, Moldovan tasavallan Transnistrian alue, Ukraina ja Venäjä – hyvää tahtoa, maalaisjärkeä, rauhantahtoa ja uudistusmieltä osoittaen pidättyvät kaikenlaisesta toiminnasta, joka voisi pahentaa jo nyt ylikuumentunutta tilannetta, ja sitoutuvat ehdoitta aloittamaan välittömästi vilpittömät neuvottelut, jotta tilanteeseen löydettäisiin pikaisesti sovinnollinen ratkaisu.

  Bogusław Sonik (PPE-DE), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Moldovan poliittinen tilanne on esimerkki siitä, ettei poliittisten julistusten toteuttamiseen ole useinkaan riittäviä mahdollisuuksia tai tarpeeksi hyvää tahtoa.

Vuonna 1999 Venäjä lupasi vetää Moldovaan Transnistrian alueelle sijoittamansa joukot pois vuoden 2002 loppuun mennessä. Toistaiseksi Venäjä ei kuitenkaan ole tunnustanut maan itsemääräämisoikeutta eikä perustuslaillista koskemattomuutta vetämällä joukkonsa pois. Transnistria on yksi Moldovan teollistuneimmista alueista. Tämän itsenäiseksi julistautuneen poliittisen toimijan jatkuva olemassaolo estää maan taloustilannetta palautumasta ennalleen, eikä maa pysty aloittamaan tärkeitä valmisteluja ryhtyäkseen neuvottelemaan Euroopan unionin kanssa jäsenyydestä tai edes assosiaatiosta.

Venäjä pyrkii politiikassaan käyttämään kaikki mahdolliset keinot säilyttääkseen suurvalta-asemansa Keski- ja Itä-Euroopassa, jota se pitää luonnollisena vaikutuspiirinään. Entisen puna-armeijan tukema Transnistrian hallinto on räikeä esimerkki ihmisiin, kansalaisiin ja heidän oikeuksiinsa kohdistuvasta piittaamattomuudesta. Korruptoituneet joukot harjoittavat alueella laajamittaista laitonta asekauppaa ja monenlaista muuta rikollista toimintaa. Venäjän hallituksen lupaukset armeijansa pois vetämisestä ovat jälleen osoittautuneet poliittiseksi juonitteluksi, jossa ei kunnioiteta lainkaan poliittisia kumppaneita, ei myöskään Euroopan unionin jäsenvaltioita. Tällä juonittelulla Venäjä vain pyrkii voittamaan yleisen mielipiteen puolelleen.

Kysymykseni on tämä: miten aiomme suunnitella eurooppalaista puolustuspolitiikkaa, jos emme kykene pakottamaan kumppaneitamme noudattamaan näitä selkeitä velvoitteita lähialueillamme? Missä muussa pystymme osoittamaan EU:n 25 jäsenvaltion olevan suostuttelutaitoisia, ellemme tässä kiireellisessä kysymyksessä, joka on erittäin tärkeä meidän oman turvallisuutemme kannalta?

Mikäli haluamme, että puolustuspolitiikkaa koskevilla julistuksillamme on minkäänlaista merkitystä, meidän on osoitettava olevamme tehtävän tasalla tämänkaltaisissa erityistapauksissa ja todistettava haluavamme varmistaa, että kaikki kumppanit täyttävät sitoumuksensa, olivatpa ne kuinka mahtavia hyvänsä.

  Erik Meijer (GUE/NGL), laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, vaikka erilaiset poliittiset tahot Moldovassa haluavat liittyä Euroopan unioniin, maa ei ole ehdokasvaltio, eikä siitä todennäköisesti sellaista tulekaan lähitulevaisuudessa. Tänään äänestimme Brokin mietinnössä ehdotetusta laajentumisstrategiasta. Mikäli rajoitamme sen perusteella uusien maiden liittymistä unioniin, Moldova voi liittyä vain kiertoteitse, seuraten Saksan vuonna 1990 tapahtuneen uudelleen yhdistymisen esimerkkiä.

Tämä tarkoittaisi, että aikanaan Moldovan olisi luovuttava itsenäisyydestään ja liityttävä jälleen Romaniaan, josta se irrottautui vuonna 1940. Tällaista ratkaisua pohdittiin myös heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, mutta tuolloin Romania ei vaikuttanut riittävän houkuttelevalta, jotta suunnitelma olisi pantu täytäntöön lyhyellä aikavälillä.

Tilanne saattaa muuttua, mikäli Romanian EU-jäsenyys toteutuu ilman ongelmia ja mikäli Moldova ymmärtää, että naapurimaana sen asema on entistä huonompi. Tällainen uudelleen yhdistyminen ei ole koskaan saanut kannatusta slaavinkieliseltä vähemmistöltä, johon kuuluvia asuu eniten maan itäosissa ja joka mieluiten säilyttäisi vanhat siteet Ukrainaan ja Venäjään. On mahdollista, ettei itäisen reunan eli Ukrainan rajaa myötäilevän pitkän ja kapean Transnistrian alueen tosiasialliseen irtaantumiseen löydetä ratkaisua, ennen kuin Ukraina liittyy Euroopan unioniin. Sitä odotellessa – mihin voi mennä pitkä aika – meidän olisi pyrittävä saamaan aikaan rauhanomaisia ratkaisuja, yhteistyötä ja demokraattisia muutoksia Transnistriassa, jota hallitaan yhä rautanyrkillä.

Ryhmäni on korostanut tätä näkökohtaa omassa päätöslauselmaluonnoksessaan. Pahoittelemme sitä, että yhteisessä päätöslauselmassa puhutaan Transnistrian hallituksen heikentämisestä eikä uudistamisesta. Muilta osin kannatamme kompromissiasiakirjaa, sillä toisaalta siinä ei kuitenkaan yllytetä käyttämään väkivaltaa Transnistriaa vastaan, ja toisaalta päätöslauselmalla ei pyritä eristämään Moldovaa rankaisemalla sitä äänestäjien kommunistiselle puolueelle antamasta vahvasta asemasta.

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE), laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, puheenvuoroista voidaan päätellä, että monet Itä-Eurooppaa koskevien kysymysten parissa työskentelevät ovat tietoisia Valko-Venäjän tilanteesta, joka pahenee päivä päivältä.

Koska komission jäsen Ferrero-Waldner on läsnä, totean jälleen kerran, että se, miten hän käyttäytyi parlamenttia kohtaan tässä asiassa, oli erittäin sopimatonta ja loukkasi selvästi Euroopan parlamentin jäsenten oikeuksia. Olemme tietoisia jäsen Klichin kanssa käydystä kirjeenvaihdosta, mutta eihän tuolla tavalla käyttäydytä! Olen työskennellyt Valko-Venäjää koskevan politiikan parissa 12 vuoden ajan, ja voin vain todeta, että tänä aikana komissio ei ole koskaan toiminut niin kuin hän. Halusin vain sanoa tämän heti alkuun, koska hän on vielä paikalla.

Sen sijaan vaikka Moldovan tasavaltaa hallinnoi kommunistinen puolue, se on kuitenkin kiinnostunut lähenemään EU:ta, ja minun nähdäkseni se on myös aktiivinen kumppani naapuruuspolitiikassa. Ongelma liittyykin täysin eri asiaan: se on Nister-joen itäpuolella. Vielä 15 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alueella, joka ei kuulu Venäjälle, on edelleen venäläisiä joukkoja.

Ongelma on juuri tässä: venäläisten joukkojen läsnäolo ja Moldovan tasavallan koskemattomuuden loukkaaminen. Siitä tässä konfliktissa on kysymys. Tämä konflikti ei ole etninen. Tästä syystä olen sitä mieltä, että ongelmat voidaan ratkaista vain EU:n ja Venäjän välisillä erittäin sinnikkäillä keskusteluilla, ja Venäjälle on annettava joukkojen täydellistä alueelta vetämistä koskeva uhkavaatimus. Tästä on hyötyä myös Euroopan unionille, sillä vain näin raja voidaan pitää täydellisesti valvottuna. Hallinto, joka elää joukkojen läsnäolosta Transnistriassa, voi puolestaan liittyä demokraattiseksi osaksi Moldovaa.

Maan köyhyys on edistänyt huomattavasti naisilla käytävää kauppaa, ja tämä on toinen syy, miksi köyhyys olisi otettava huomioon Moldovaa koskevassa naapuruuspolitiikassa.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE) , laatija – (PL) Arvoisa puhemies, itsensä virkaan nimittäneet Transnistrian viranomaiset, jotka harjoittavat ankaraa sortoa ja noudattavat taantumuksellista ideologiaa, ovat herättäneet voimakasta huolestumista Euroopan unionissa.

Vaikka Moldova on jo ottanut merkittäviä edistysaskelia demokratiaan ja kansalaisvapauksien kunnioittamiseen johtavalla tiellä, Transnistriassa loukataan edelleen ihmisoikeuksia. Julmat pidätykset, epäinhimilliset vankilaolot ja sananvapauden tai kokoontumisvapauden puuttuminen ovat alueen arkipäivää, eikä niitä voida suvaita tämän päivän Euroopassa. Transnistria on tunnettu siitä, ettei se piittaa kansainvälisen yhteisön päätöksistä. Kansainvälinen ihmisoikeustuomioistuin antoi tuomion Ilascua ja muita opposition edustajia koskevassa asiassa 18 kuukautta sitten, mutta ketään heistä ei ole vielä vapautettu.

Tärkeä edistysaskel Moldovan konfliktin ratkaisemiseksi on, että Venäjä vetää joukkonsa itsenäiseksi julistautuneesta Transnistrian tasavallasta Etyjin huippukokouksen Istanbulissa vuonna 1999 antamien päätöslauselmien mukaisesti. Toistaiseksi Moskova ei ole täyttänyt sitoumuksiaan, vaan se jatkaa taloudellisen ja poliittisen tuen antamista paikalliselle diktatuurille ja sen sortavalle hallinnolle.

Suhtaudumme myönteisesti Moldovan toimielinuudistuksia ja kansallisten vähemmistöjen, myös romanialaisen vähemmistön, kunnioittamista koskeviin toimenpiteisiin, sillä ne ovat todellisia edistysaskelia kohti demokraattista vuoropuhelua Euroopan unionin kanssa. Samalla olemme kuitenkin tietoisia maassa rehottavasta korruptiosta ja laittomasta naisilla ja lapsilla käytävästä kaupasta. Moldovan viranomaisten on jatkettava pyrkimyksiään vakaan ja riippumattoman oikeuslaitoksen ja poliittisen moniarvoisuuden vakiinnuttamiseksi maassa. Euroopan unionin on puolestaan ryhdyttävä päättäväisiin toimiin Transnistrian ongelman ratkaisemiseksi. Vuoropuhelun lisääminen EU:n ja Moldovan välillä voi auttaa tämän pitkäaikaisen konfliktin ratkaisemisessa ja tämän Euroopan alueen tilanteen vakauttamisessa.

  Laima Liucija Andrikienė, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluaisin kiittää kollegoitamme, jotka tekivät Moldovan tilannetta ja erityisesti Transnistriaa koskevaa keskustelua ja päätöslauselmaa koskevan aloitteen.

Transnistrian konfliktia, joka on ollut pattitilanteessa vuodesta 1992, kuvattiin äskettäin EU:n ja Venäjän suhteiden etulinjaksi. Pitkien keskustelujen ja laajamittaisten valmistelutöiden jälkeen EU lopultakin käynnisti uuden operaation – EU:n rajavalvonnan avustusoperaation Moldovaa ja Ukrainaa varten – ja tukee näin kummankin maan yhteisiä toimia alueella harjoitettavan salakuljetuksen ja mustan pörssin kaupan torjumiseksi.

Yllätys yllätys! Tämä hyvin tasapainoinen siirto sai Venäjän asettamaan 1100 miehen – niin sanotun rauhanturvaajan – muodostamat joukkonsa Transnistriassa hälytystilaan. Transnistrian laiton hallinto, jota yksikään maailman demokratia ei ole tunnustanut, jätti 5+2-neuvottelut kesken.

Meidän olisi osoitettava olevamme huolestuneita ihmisoikeustilanteesta Transnistriassa, jossa ihmisillä ei ole oikeutta järjestää demokraattisia vaaleja, jossa riippumattoman lehdistön, ihmisoikeuksien puolustajien, kansalaisjärjestöjen ja itsensä nimittäneen hallinnon vastustajien häirintä, sortaminen ja pelottelu on yleinen käytäntö. Meidän olisi myös ilmaistava tukemme Moldovan ja Ukrainan viranomaisille, jotka tekevät työtä alueen tilanteen vakauttamiseksi ja alueen vapauttamiseksi esimerkiksi korruptiosta ja salakuljetuksesta.

Pyydän komissiota ja neuvostoa antamaan tukensa Moldovan viranomaisille demokraattisessa uudistusprosessissa ja käyttämään kaikkia diplomaattisia keinoja Transnistrian konfliktin ratkaisemiseksi.

  Józef Pinior, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa komission jäsen, niin sanottu Transnistrian tasavalta Moldovassa, joka kattaa viidesosan Moldovan itsenäisen valtion alueesta ja suurimman osan sen teollisuudesta, julistautuu valtioksi kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta. Kehotan teitä kiinnittämään huomiota Transnistrian ihmisoikeusloukkauksiin, tiedotusvälineiden rajoittamiseen sekä populistiseen ja autoritaariseen järjestelmään alueella, joka kantaa entisen Moldavian neuvostotasavallan lippua.

Kansalaisjärjestöjen on erityisen vaikeaa toimia Transnistriassa. Presidentti Igor Smirnovin uuden poliittisen aloitteen ja kansainvälisen nuorisoyhdistyksen Proryvin esikuvana on Nashi, Putinia kannattava nuorisoliike Venäjällä. Proryv on ääripopulistinen järjestö, jonka tavoitteena on estää demokraattiset muutokset Transnistriassa. Sen ideologia perustuu Neuvostoliittoa ja slaavilaisuutta ihannoivaan venäläismieliseen nationalismiin. Proryv on Vladimir Zhirinovskin kommunistisen puoleen Transnistrian jaoston jäsen, ja se tekee tiivistä yhteistyötä Euraasian venäläisen liikkeen kanssa.

Euroopan unionin on kiinnitettävä Transnistrian tilanteessa enemmän huomiota ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen kehitykseen tässä Euroopan osassa.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään olemme puhuneet paljon Valko-Venäjästä, ja haluaisin nyt puhua maan puolesta.

Ei ole totta, että Valko-Venäjä on Euroopan epädemokraattisin maa. Tällä mustalla listalla johtoasemaa pitää niin sanottu Transnistrian tasavalta Moldovassa. Koko maailmassa tämän maan tunnustaa ainoastaan Venäjä, joka ei tunnusta ihmis- eikä kansalaisoikeuksia. Tästä ovat todisteena poliittiset vangit ja lehdistön loisiksi kutsumiin kansalaisjärjestöihin kohdistuneet hyökkäykset. Väite ei pidä paikkaansa myöskään Moldovan kohdalla, mutta suhtaudumme myönteisesti siihen, että maa ponnistelee kohti täydellistä demokratiaa ja aikanaan myös kohti Euroopan unionia.

Transnistrian ja Moldovan välistä konfliktia pidetään yllä Venäjän etujen vuoksi. Venäjä näyttää lietsovan konfliktia, eikä tätä voida jättää huomiotta. Moldovan presidentti, kommunisti Voronin, puhuu Transnistrian demilitarisoinnista, demokratisoitumisesta ja rikollisuuden poistamisesta alueelta. Transnistrian presidentti Smirnovin hallituksen virallinen sanomalehti puolustaa Moldovan devoronisaatiota ja pyytää apua maan demokratisoimisessa, toisin sanoen Moldovan tasavallan vapauttamisessa kommunisteista ja heidän johtajastaan. Tämä saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta se ei naurata enää sitten, kun ihmisoikeuksia loukataan ja ihmisiä suljetaan vankilaan. Siinä vaiheessa tästä on tullut huono vitsi.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, ainoa syy sille, että nykyinen Moldova ei liity Euroopan unioniin ensi vuonna tai sitä seuraavana vuonna, on, että maa irrotettiin väkisin Romaniasta Hitlerin ja Stalinin välisellä sopimuksella. Emme saisi unohtaa tätä historiallista seikkaa. Moldova on vahvasti eurooppalainen maa, ja meidän on tehtävä lujasti töitä onnistuaksemme kolmessa asiassa. Ensinnäkin on purettava Transnistrian rikollinen ja militaristinen hallintorakenne rauhanomaisin keinoin. Luojan kiitos Hitler hävisi ja hänen oli luovuttava sotasaaliistaan. Stalinin sotasaaliit vapautettiin vasta vuonna 1991, ja Moskovassa on edelleen tahoja, jotka pitävät tätä vaarallista hallintorakennetta yllä.

Toisena tärkeänä tehtävänä on Moldovan demokratisoiminen oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ja vähemmistöjen oikeuksia kunnioittaen, ja kolmantena tehtävänä on rajat ylittävän rikollisuuden torjuminen. Olen erittäin kiitollinen kollegallemme Albert Deßille, joka edustaa Ylä-Pfalzin raja-aluetta ja joka kannustaa meitä kiivaasti torjumaan yhtenäisenä Euroopan unionina huume-, ihmis- ja asekauppaa, jotka juontavat juurensa Transnistrian rikollisesta hallintorakenteesta. Tämä on eduksi tälle Keski-Euroopan itäiseen alueeseen kuuluvalle kauniille maalle, joka on yhdistettävä, sillä muuten se jää märkiväksi haavaksi Romanian ja Ukrainan välille. Romaniasta tulee pian Euroopan unionin jäsenvaltio, ja Ukrainan kanssa olemme edenneet tiiviimpään kumppanuuteen maassa tapahtuneen oranssin vallankumouksen jälkeen. Alueen demokratisoitumisprosessi, joka on erittäin tärkeä oman tulevaisuutemme kannalta, onnistuu vain, jos militaristinen, tyrannimainen hallintorakenne antaa viimein tilaa oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvalle demokratialle.

Tämä on velvollisuutemme Euroopan parlamenttina, ja tämän vuoksi olen kiitollinen jäsen Sonikille ja muille siitä, että käymme tätä keskustelua. Euroopan parlamentin on annettava nyt selkeitä signaaleja.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, vastaisin ensiksi muutamaan poliittiseen kysymykseen ja sen jälkeen sanon muutaman sanan Valko-Venäjästä. Vastaan myös hyvin mielelläni jäsen Schroedterille, ennen kuin käsittelen tämänpäiväisen keskustelun tärkeintä aihetta eli ihmisoikeuksia.

Ensin käsittelen poliittista kysymystä. Moldova on Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluva maa, ja tällä politiikalla me pyrimme tuomaan Moldovan lähemmäs Euroopan unionia sekä – tämän sanon jäsen Posseltille – vähitellen demokratisoimaan sitä, vaikka paljon onkin vielä tehtävää. Tämä on kuitenkin se tie, jota meidän on edettävä. Tämän vuoksi on myös hyvin tärkeää, että laiton tavaroilla, ihmisillä ja ehkä myös huumeilla käytävä kauppa ja rikollinen toiminta lopetetaan.

Kiitän kaikkia, jotka mainitsivat rajanvalvontaoperaation. Euroopan unioni on aivan äskettäin käynnistänyt rajanvalvontaoperaation Transnistriassa, Moldovan ja Ukrainan välillä. Meidän on kiitettävä Ukrainan presidenttiä Jushtshenkoa, joka valtaan astuessaan todella käynnisti tämän aloitteen ja on jatkanut sitä yhdessä presidentti Voroninin kanssa. Kollegojeni eli Ukrainan ja Moldovan ulkoministerien kanssa olemme onnistuneet panemaan aloitteen täytäntöön. Mielestäni se toimii alueella todella hyvin unkarilaisen johdon alaisuudessa. Operaation todellinen tavoite on mielestäni laittoman kaupankäynnin lopettaminen. Se ei ole aina helppoa, mutta pitemmällä aikavälillä haluttu tavoite voidaan kyllä saavuttaa.

Te kaikki puhuitte Transnistrian konfliktista ja siitä, miten voimme sen ratkaista. Ety-järjestö on pyrkinyt todella tekemään kaikkensa auttaakseen, ja myös Euroopan unioni tekee yhä enemmän töitä asian ratkaisemiseksi. Jotain edistystä on kyllä tapahtunut, sillä Venäjä itse asiassa hyväksyi 5+2-neuvottelut, joihin Euroopan unioni ja Amerikan Yhdysvallat on kutsuttu tarkkailijoiksi, jotta ratkaisuun päästäisiin.

On totta, ettei Venäjä ole vetänyt joukkojaan pois, kuten siltä Istanbulin Etyj-kokouksessa edellytettiin, ja se Venäjän on vielä tehtävä. Kysymys tietenkin kuuluu, mitä tulee niiden tilalle. Ensinnäkin kaikkia poliittisia toimia on jatkettava, vaikka Transnistria valitettavasti marssi aiemmin ulos neuvotteluista, kuten joku totesi. Tämän vuoksi tehtävää on vielä paljon.

Seuraavaksi käsittelen Valko-Venäjää, ja jos sallitte, jatkan saksan kielellä.

(DE) Jäsen Schroedter, ensinnäkin luulen, että minut on tulkittu täysin väärin. Brysselissä lehdistötilaisuudessa huoneessamme istunut toimittaja kysyi minulta komission jäsenenä, aikooko Euroopan komissio lähettää EU:n vaalitarkkailijaryhmän Valko-Venäjälle. Totesin, että ei, vaan tarkkailusta huolehtii Etyj/ODIHR. Tiedätte, että asia on näin. Sitten lisäsin, että parlamentin jäsenet eivät kuulu viralliseen EU:n valtuuskuntaan, koska meillä ei ole sellaista. Tämä tulkittiin täysin väärin. Toivon, että hyväksytte jälleen tämän selitykseni. Olen iloinen, että otitte asian esille, jotta sain tilaisuuden selventää sitä.

Sen lisäksi, että kirjoitin eilen jäsen Klichille, soitin hänelle. Hän ymmärsi täysin. Lisäksi olen tänään antanut lausunnon Valko-Venäjälle, jossa tietenkin seuraan vaaleihin valmistautumista, ja totesin siinä, kuinka valitettavana pidän sitä, että parlamentin jäseniltä evättiin maahan pääsy epäämällä heiltä viisumit. He ovat tietenkin aina tervetulleita tänne, se on sanomattakin selvää, ja teidän pitäisi tietää tämä, sillä puollan EU:n tarkkailijaryhmiä ja teen myös itse asiassa jotain vahvistaakseni niiden asemaa.

Kolmanneksi käsittelen tämänpäiväistä keskustelua Moldovan ihmisoikeusrikkomuksia koskevista päätöslauselmista.

Päätöslauselmaesityksessä kiinnitetään huomiota siihen, että oikeusjärjestelmä ei ole onnistunut takaamaan oikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä. Vuonna 2005 Moldova hyväksyi kolme lakia, joilla vahvistettiin huomattavasti oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Mitä tulee Pasatin tapaukseen – entistä puolustusministeriä koskevaan tapaukseen – komissio on ottanut monta kertaa esiin tapaukseen liittyvät ongelmat. Pidän yhteyttä suoraan Moldovan ulkoministeriin Strataniin. Kirjoitin juuri asiaa koskevan kirjeen presidentti Voroninille lisätäkseni asian avoimuutta ja varmistaakseni, ettei Pasatin muutoksenhaku viivästy.

Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet ovat hyvin keskeisessä asemassa tulevassa Moldovan kanssa pidettävässä yhteistyöneuvoston kokouksessa.

Tämänpäiväisessä keskustelussa korostetaan erityisesti Transnistrian ihmisoikeustilannetta. Kuten te kaikki kuitenkin tiedätte, käsityksemme Transnistrian tapahtumista on kuitenkin hyvin rajallinen, koska alue on julistautunut itsenäiseksi tasavallaksi. On kuitenkin selvää, että alueella on huomattavia ongelmia. Esimerkiksi kesällä 2004 Transnistrian viranomaiset pakottivat sulkemaan kuusi koulua, joissa moldovan kielen opetuksessa käytettiin latinalaista kirjaimistoa. Olemme tyytyväisiä siihen, että Moldovan ja Transnistrian viranomaisten väliset neuvottelut latinalaista kirjaimistoa käyttävistä kouluista käynnistyivät jälleen helmikuussa seitsemän kuukautta kestäneen keskeytyksen jälkeen. Komissio seuraa neuvottelujen edistymistä hyvin tarkasti.

Toteaisin muutaman sanan Ilascun tapauksesta, joka on erittäin vakava esimerkki ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Koska Moldova ei voi puuttua Transnistrian asioihin, otamme asian esiin Venäjän kanssa heti kun tilaisuus siihen tarjoutuu. Edellinen tilaisuus oli pari viikkoa sitten Wienissä ulkoministerien troikan kokouksessa, jossa tapasin ulkoministeri Lavrovin. Viimeaikaiset tiedot, joiden mukaan toinen vangeista, Andrei Ivantoc, on aloittanut nälkälakon, osoittaa, miten tärkeää on vapauttaa kumpikin vanki välittömästi. Meidän on painostettava viranomaisia, jotta näin myös tapahtuu.

Komissio työskentelee kaikkien kumppanuusmaiden kanssa, myös Venäjän, Ukrainan ja Moldovan kanssa, jotta Venäjä vetäisi pois joukkonsa, jotta Transnistrian alue demilitarisoitaisiin, jotta Moldova – Transnistrian alue mukaan luettuna – demokratisoituu ja jotta Moldova saisi Transnistrian alueen tehokkaaseen ja lainmukaiseen määräysvaltaansa.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo 17.00.

(1) Ks. pöytäkirja.

16.2. Kazakstan (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Kazakstania koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Ona Juknevičienė (ALDE), esittäjä. (LT) Tunnettu kazakstanilainen poliitikko ja oppositiojohtaja Altynbek Sarsenbajev sekä hänen autonkuljettajansa ja henkivartijansa murhattiin raa'asti Almatyssa 13. helmikuuta. Vain vähän aiemmin toinen oppositiojohtaja, Zamanbek Nurkadilov, löydettiin kolme ampumahaavaa kehossaan sen jälkeen, kun hän oli syyttänyt hallitusta korruptiosta ja vaatinut sitä vastuuseen freelancetoimittaja Ashat Šaripžanovin tappamisesta. Virallisen tutkinnan mukaan kyseessä oli itsemurha. Kazakstan on yksi alueen edistyneimmistä valtioista, joka yrittää päästä maailman demokraattisten valtioiden joukkoon. Sen tavoitteena on lisäksi toimia Etyjin puheenjohtajana vuodesta 2009 alkaen. Etyjin tehtävänä on demokratian ja vakauden varmistaminen Euroopan yhteisössä ja sen rajojen ulkopuolella, ja järjestö myönsi joulukuussa, etteivät Kazakstanin presidentinvaalit täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia. Myönnämme, että Kazakstanin talous kasvaa nopeasti. Kazakstan on erittäin tärkeä kauppakumppani Euroopan yhteisölle, mutta – hyvät kollegat – me emme ole vain talousliitto vaan myös arvoyhteisö. Emme voi ajaa ulkopolitiikassa kapeita taloudellisia etuja emmekä missään olosuhteissa voi sallia ihmisoikeuksien loukkauksia. Presidentti Nursultan Nazarbajev myöntää avoimesti, ettei hänen maassaan ollut aiemmin demokratiaa, ja sanoo, ettemme voi odottaa sen ilmestyvän yhdessä yössä. Näin meille yritetään vakuuttaa, että Kazakstaniin voidaan luoda ohjattu demokratia, mutta pohjimmiltaan kyse on halusta oikeuttaa neuvostoajalta periytyvä autoritaarinen hallinto. Arvoisa puhemies, me kaikki tiedämme, että demokratia joko on tai sitä ei ole. Se ei voi olla ohjattua tai osittaista.

  Albert Jan Maat (PPE-DE), esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, (... puhuja puhui ilman mikrofonia) me emme olisi tänään ryhtyneet tähän keskusteluun. Kyse ei ole siitä, ettemme välittäisi Kazakstanista tai ettemme katsoisi minkään olevan maassa hullusti. Totta kai välitämme, mutta viime vaalikaudella parlamentti hyväksyi tiukan päätöslauselman Kazakstanista ja sekä parlamentti että Kazakstanin hallitus ottivat sen tuolloin vakavasti. Päätöslauselma on johtanut uusien poliittisten puolueiden tunnustamiseen ja on joka tapauksessa vienyt lehdistönvapautta eteenpäin.

Olemme nytkin huolissamme. Aiempaan Kazakstanin tilannetta koskevaan päätöslauselmaan verrattuna huomiota kuitenkin herättää se, että maan hallitus ja presidentti ainakin yrittävät totutella avoimuuteen. Joka tapauksessa ulkomaisilla tarkkailijoilla on täydet mahdollisuudet seurata tapahtumia, jotka liittyvät kuolemantapauksiin ja muihin kyseenalaisiin asioihin.

Yksi asia on varma. Kazakstanissa on todellakin tapahtumassa jotakin, mutta se ei merkitse, ettei tilannetta voitaisi arvioida oikealla tavalla. Tässä valossa päätöslauselmaesitys on mielestämme toistaiseksi ennenaikainen. Toinen syy on se, että vaikkemme ajattele kaiken olevan Kazakstanissa loistavasti, havaitsemme ensimmäisen kerran aroissakin asioissa halua näyttää, mitä tapahtuu ja miten asiat viedään loppuun – esimerkiksi silloin, kun ihmisiä on ehkä tapettu, vaikka olosuhteista tai syyllisistä ei ole tietoa. Haluamme korostaa näitä seikkoja vahvistaaksemme Euroopan unionin ja Kazakstanin suhdetta.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä ehdottaakin, että hyödyntäisimme parlamenttien valtuuskuntien välistä yhteistyötä. Kazakstanin parlamentin valtuuskunta vierailee Brysselissä toukokuussa, ja silloin meillä on tilaisuus keskustella kaikista näistä asioista kollegoina. Me PPE-DE-ryhmässä haluaisimme nähdä edistystä Keski-Aasian mailta. Kazakstanin osalta meidän on selvästikin keskusteltava kumppanuusaiheesta saadaksemme selville, voimmeko ryhtyä laajempaan yhteistyöhön aloilla, joilla yhteistyö toimii hyvin.

Tiivistettynä: olemme huolissamme Kazakstanista. Maan demokratia ei aina tee meihin vaikutusta, mutta silti havaitsemme juuri tällä hetkellä, että avoimuutta on aiempaa enemmän, että jotakin on syntymässä ja että epävarmuutta on paljon. Haluan joka tapauksessa onnitella komission jäsentä perusteellisista tiedoista, jotka saimme hänen edustajaltaan Almatysta näistä asioista. Arvostamme niitä suuresti.

Osallistuimme tämän päätöslauselmaesityksen laadintaan, koska muuten olisimme sulkeneet itsemme pelin ulkopuolelle. Pyysimme kuitenkin kohta kohdalta -äänestyksiä, joiden tulos määrää, tuemmeko esitystä vai emme. Lyhyesti sanottuna meillä on huolia, mutta haluamme keskustella ne läpi ystävällisessä hengessä kazakstanilaisten kollegojemme kanssa nähdäksemme, onko maan demokratiassa mahdollista ottaa edistysaskelia.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, puhun aivan lyhyesti. Lounastauolla jäsen Pleštinská kertoi, että Slovakiassa ja monissa muissa maissa ihmiset sytyttävät tänään kynttilöitä ikkunoilleen solidaarisuuden osoituksena Valko-Venäjän oppositiolle ja vapausliikkeelle. Emme halua laukaista palohälyttimiä, joten toimme vain pienen symbolisen kynttilän täysistuntoon. Se palaa jäsen Pleštinskán paikalla, ja sen tarkoituksena on osoittaa, kuinka vahvat siteemme Valko-Venäjän vapausliikkeeseen ovat.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Vahvistan tukemme aloitteelle. Minun on kuitenkin huomautettava, että työjärjestyksen mukaan on ankarasti kiellettyä tuoda minkäänlaisia hehkuvia tai palavia esineitä istuntosaliin. Siksi pyydän jäsentä ystävällisesti sammuttamaan kynttilän. Kiitos.

  Józef Pinior (PSE), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Kazakstanin poliittinen oppositio protestoi entisen ministerin ja suurlähettilään Altynbek Sarsenbajevin murhaa vastaan. Sarsenbajev liittyi oppositioon vuonna 2003 ja alkoi arvostella presidentti Nursultan Nazarbajevin alaista poliittista järjestelmää. Almatyssa 26. helmikuuta tänä vuonna järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui noin 1 500 ihmistä. 43-vuotiaan Sarsenbajevin ruumis löytyi hänen henkivartijansa ja autonkuljettajansa ruumiiden vierestä, ja siinä oli ampumahaavat olkapäissä ja päässä. Surmasta epäillyt kansallisen turvallisuuskomitean jäsenet on pidätetty, ja komitean päällikkö Nartai Dutbajev on eronnut tehtävistään.

Haluan myös huomauttaa, että Toimittajat ilman rajoja -järjestö on syyttänyt Kazakstanin viranomaisia Internetin sensuroimisesta ja ilmaisunvapauden rajoittamisesta perinteisissä tiedotusvälineissä. Turvallisuusjoukot tekivät 15. joulukuuta viime vuonna etsinnän Pravo. Ekonomika. Politika. Kultura. -viikkolehden tiloihin sen jälkeen, kun lehti oli julkaissut vaalikomitean päällikön allekirjoittaman kirjeen, jossa todettiin 4. joulukuuta pidetyissä presidentinvaaleissa esiintyneen jossain määrin vaalivilppiä. Lisäksi Juma-Times-viikkolehti suljettiin 20. joulukuuta Almatyssa toimivan tuomioistuimen päätöksellä sen jälkeen, kun lehteä oli syytetty kunnianloukkauksesta presidentti Nazarbajevia vastaan.

  Erik Meijer (GUE/NGL), esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, Neuvostoliiton romahtaminen ei ole taannut demokratiaa – itse asiassa lähes päinvastoin. Jotkut entiset kommunistipoliitikot ovat ehkä hylänneet ideologiansa, mutta juuri siksi heidän on nyt entistä helpompaa taktikoida pysyäkseen pitkään vallassa tai siirtääkseen valtansa jälkeläisilleen. Yksi näistä silmänkääntötempuista on laajentaa vallassa olevien presidenttien virkakautta kymmenellä vuodella tai jopa eliniäksi kansanäänestyksellä, johon ei päästetä mukaan kilpailevia ehdokkaita.

Toinen keino on eliminoida vakavasti otettavat vastustajat panemalla heidät lukkojen taakse väärien syytösten perusteella, tapattamalla heidät auto-onnettomuuksissa tai antamalla heidän yksinkertaisesti kadota. Ukrainassa, Georgiassa ja Kirgisiassa laajaa kannatusta saaneet kansannousut tällaisia hallintoja vastaan ovat onnistuneet, mutta jää nähtäväksi, paraneeko tilanne niissä pitkällä aikavälillä. Tähän asti valtaapitävät ovat kyenneet murskaamaan kaiken vastarinnan Valko-Venäjällä, Uzbekistanissa ja paljon suuremmassa Kazakstanissa. Jotkut ovat onnistuneet hyödyntämään asemaansa energiantuottajina ostamalla itselleen vaikutusvaltaisia ulkomaisia ystäviä.

Kazakstan oli pitkään pääasiassa kuiva ja harvaan asuttu alue, jonne venäläisasutus tunkeutui keskelle pientä, turkkilaiskieltä puhuvaa väestöä. Kolonisaatio kohdistui alueille, joille saattoi perustaa teollisuutta tai kaivostoimintaa tai joihin voitiin rakentaa kokeellinen avaruusrakettien tukikohta. Nyttemmin maahan on perustettu uusi pääkaupunki kauas suuresta Almatysta ja venäläisasukkaiden vaikutus vähenee tuntuvasti.

Kazakstan on suuri, harvaan asuttu maa, jossa asuu kaksi suurta väestöryhmää. Loppu koostuu vähemmistöistä, jotka karkotettiin Venäjän keisarikunnasta. Maan tulevaisuus on äärimmäisen epävarma. EU:n ja Kazakstanin suhteita koskeva päätöslauselmaesityksemme osuu oikeaan, kun siinä vaaditaan asianmukaista huomiota paitsi taloudelle myös, ja ennen kaikkea, poliittisille vangeille, opposition toimintavapaudelle, demokraattiselle päätöksenteolle ja ihmisoikeuksille.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), esittäjä. – (SV) Arvoisa puhemies, kaikki Kazakstanissa ei ole sysimustaa. Moniin muihin alueen maihin verrattuna myönteisiäkin asioita tapahtuu, esimerkiksi kuolemanrangaistusten keskeyttäminen ja kidutuksesta epäiltyjen poliisien asettaminen syytteeseen. Uusin kehityssuunta on kuitenkin ristiriitainen: samalla kun oppositio kasvaa ja vahvistuu, lisääntyy myös sitä vastaan kohdistettu sorto. Nämä kaksi murhaa ovat vain pahentaneet tilannetta.

Etyjin mukaan vaalit eivät sujuneet moitteettomasti. Todellisuudessa oli varsin tarpeetonta peukaloida vaalien tuloksia, koska kaikkien mielipidetiedustelujen mukaan presidentti Nazarbajev olisi joka tapauksessa voittanut ne. Kazakstanin tiedotusvälineiden tilanteen tuntien tällainen kehitys ei ehkä ole kovinkaan outoa. Maassa vallitsee myös pelon ilmapiiri. Kuvernöörit eivät uskaltaneet raportoida heikoimpia äänestyslukuja tai epäröineet höystää niitä muutamilla lisä-äänillä, koska he pelkäävät asemansa horjuvan joko taloudellisesti tai muuten. Demokratiassa ei voi vallita tällainen ilmapiiri, ja meidän onkin oltava valppaina.

Euroopan parlamentti ei tosiasiassa vaadi paljon: vain sen, että Kazakstan noudattaa omaa perustuslakiaan ja että esimerkiksi pidätykset edellyttävät tuomioistuinten päätöksiä. Esityksen 3 kohdassa toteamme, että haluamme kansainväliset tarkkailijat valvomaan murhatutkimuksia. FBI on kutsuttu osallistumaan tutkimuksiin, ja meidän on varmistettava, että muutkin kansainväliset elimet saavat tutustua näitä rikoksia koskevaan tietoon. Näin saamme jonkin verran käsitystä ja selvyyttä tutkinnan kulusta.

  Janusz Wojciechowski (UEN), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Kazakstan on tärkeä maa, jolla on suuri menneisyys. Se on myös yksi Euroopan suurimmista maista. Kyllä vain, sanoin Euroopan, koska maan pinta-alasta noin 150 000 neliökilometriä on maanosamme maantieteellisten rajojen sisäpuolella. Kyseessä on maa, jossa asuu vielä tänäkin päivänä tuhansia puolalaisia maanmiehiäni, jotka karkotettiin sinne Stalinin hallinnon aikana. Historiallisesti ja poliittisesti on kuitenkin ilmeistä, että Kazakstan kuuluu Keski-Aasiaan. Siellä on myös vallinnut kommunismi ja neuvostovalta. Meidän täytyy ottaa tämä historia huomioon ja muistaa, että sanaa "demokratia" ei aina ymmärretä tuolla puolella maailmaa samalla tavalla kuin täällä Euroopan maissa, joissa demokratialla on monisatavuotiset perinteet.

Olin yksi Euroopan parlamentin tarkkailijoista Kazakstanin presidentinvaaleissa. Maa ei missään tapauksessa kelpaa demokratian malliksi, mutta rehellisyyden nimessä on sanottava, että paikalliset viranomaiset tekevät suuresti töitä yhteiskuntaelämän demokratisoimiseksi sekä ennen kaikkea maan modernisoimiseksi ja saattamiseksi lähemmäs länsimaisia arvoja. Tätä meidän pitäisi arvostaa, ja meidän on tarjottava harkitusti tukea tälle kehitykselle.

Keskusteltavana oleva päätöslauselmaesitys ansaitsee tuen siltä osin, kuin siinä vaaditaan oppositiopoliitikko Altynbek Sarsenbajevin kuoleman tutkimista. Siihen sisältyy kuitenkin myös kohtia, joissa esitetään epäoikeutettuja epäilyksiä. Poliitikkoja kuolee monissa maissa murhayrityksissä tai onnettomuuksissa ilman, että syynä on aina poliittinen juonittelu. Tästä syystä vetoan, että esityksen sisältöä kohtuullistetaan ja joukko siihen ehdotettuja tarkistuksia hyväksytään.

  Charles Tannock, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kaikkien kollegoideni tavoin olen kauhuissani oppositiojohtaja Altynbek Sarsenbajevin raa'asta murhasta 13. helmikuuta. Olen tyytyväinen siihen, että presidentti Nazarbajev on kutsunut FBI:n jäljittämään syylliset. Olen myös tyytyväinen hänen 21. helmikuuta antamaansa lausuntoon tekijöiden rankaisemisesta. Pidän rohkaisevina myös viiden epäillyn viimeaikaisia pidätyksiä. Kazakstanin demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyy tietysti edelleen huolia. Olemme oikeutetusti huolissamme mistä tahansa epävakaudesta, joka kohdistuu tähän strategisesti keskeiseen Keski-Aasian tasavaltaan. Kazakstan pyrkii sinnikkäästi pysymään riittävän etäällä Venäjästä tai Kiinasta, mutta lähentymään meitä eli EU:ta.

Euroopan naapuruuspolitiikan esittelijänä olen ehdottanut, että Kazakstan otettaisiin mukaan tähän politiikkaan. Näin noudattaisimme perinnettä, jonka Euroopan parlamentti aloitti esittämällä kyseistä asemaa Kaukasian kolmelle tasavallalle ja jonka neuvosto myönsi asianmukaisesti ja ajallaan. Kazakstan sijaitsee osaksi lännessä, mikä on vahva maantieteellinen peruste sen kuulumiselle Euroopan naapuruuspolitiikkaan. Maassa myös vallitsee vahva maallinen perinne, joka on perintöä neuvostomenneisyydestä. Kazakstanissa asuu erittäin laaja eurooppalaisperäinen kristitty vähemmistö, joka elää sopusoinnussa Kazakstanin alkuperäisen muslimiväestön kanssa.

Maan valtavat öljy- ja kaasuvarat ovat EU:lle strategisesti merkittäviä, ja Kazakstan on halukas myymään niitä EU:lle. Se ei halua olla riippuvainen Venäjän öljy- ja kaasuputkista luonnonvarojen kuljetuksissa. Kazakstania koskeva hajauttamispolitiikka sisältää lisäksi suunnitelmia maakaasun nesteyttämisestä ja viemisestä ulkomaille Trans-Kaspian reitin kautta.

Tässä yhteydessä vähemmän huomiota on saanut Kazakstanin valtava potentiaali toimittaa kaivoksistaan uraanirikastetta. Tämä on jatkossa elintärkeää EU:n ydinenergian tarpeen kannalta. EU:n on annettava kaikki mahdollinen apunsa tälle valtavalle, aliasutulle, geopoliittisesti keskeiselle maalle, emmekä me PPE-DE-ryhmän jäsenet tue esitettyä, puolueellista yhteistä tekstiä, ellei tarkistuksiamme oteta huomioon.

  John Attard-Montalto, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, saanen puhua omalla kielelläni.

(MT) Minua huolestuttaa kuulla juuri esitetyn kaltaisia puheita. Olen huolissani siitä, että Kazakstanin hallitus kokee ehkä voivansa tehdä tiettyjä asioita rangaistuksetta, koska lännellä ja Yhdysvalloilla on maassa omia, lähinnä mineraalirikkauksiin ja terrorisminvastaisen sodan liittolaisuuteen liittyviä etuja. Meidän on oltava tämän suhteen valppaina. Jokin aika sitten Kazakstan haki jäsenyyttä Euroopan neuvostossa, ja tuolloin vierailin maassa. On totta, että maantieteellisesti osa Kazakstanista sijaitsee Euroopassa, mutta kaikki tietävät, että sillä on vielä paljon opittavaa demokraattisen uskottavuuden saavuttamisesta. On lisäksi selvää, että viime aikoina poliittinen ilmapiiri on heikentynyt. Tiedämme, että kolmen kuukauden aikana kaksi oppositiopoliitikkoa on tapettu ja että ihmisoikeuksia poljetaan tavalla tai toisella. Niinpä meidän ei pidä antaa Kazakstanin vaurauden ja liittolaisuuden terrorisminvastaisessa sodassa houkuttaa ajattelemaan, ettei maan menettelytavoissa ole miltään osin tarvetta valvonnalle.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tähän asti presidentti Nazarbajev on noudattanut vanhaa sananlaskua "pidä ystävät lähellä mutta viholliset vielä lähempänä" ja yrittänyt ottaa heidät mukaan hallintoonsa. Hän vietti juuri äskettäin viikon kylpylässä kotiosavaltiossani Kärntenissä ilmeisesti kerätäkseen voimia, mutta hän näyttää onnistuvan siinä yhä huonommin, koska, kuten tiedätte, hänen arvostelunsa lisääntyy.

Ei ehkä ole sattumaa, että – kuten olemme kuulleet – kaksi oppositiopoliitikkoa kuoli mystisissä oloissa paljastettuaan presidentin klaanin epärehellisiä juonitteluja. On mielestäni todella olennaista, että nämä murhat tutkitaan avoimesti ja että tutkimuksista vastaavat riippumattomat osapuolet.

Niin edistyksellinen kuin Kazakstan onkin talouskehityksessään, eikä vähiten monien mineraalivarojensa ansiosta, olemme kaikki samaa mieltä siitä, että maan demokratiakehitys polkee vastaavasti paikallaan. Viime joulukuun presidentinvaaleissa kuultiin syytöksiä äänten peukaloinnista. Tiedetään, että näissä arveluttavissa oloissa valitun presidentin tytär johtaa maan suurinta televisioasemaa ja tämän aviomies verovirastoa. Joiltakin puolueilta evätään rekisteröityminen ja aktivistien tiedetään joutuvan syytteisiin. Ei ole siten yllättävää, että murhatun miehen surijoita rangaistaan.

On kovin epäiltävää, että Kazakstan kykenisi käyttäytymään demokratian tavoin. Sen ei siksi voida sallia vastaanottaa haluamaansa Etyjin puheenjohtajuutta vuonna 2009. EU:n on mielestäni vastustettava tätä voimakkaasti. Voi myös olla pohtimisen arvoista, pitäisikö meidän seurata Yhdysvaltain esimerkkiä ja tehdä rahoitus- ja talousapu nykyistä riippuvaisemmaksi edistyksestä, jota maa saavuttaa demokratian sekä kansalais- ja ihmisoikeuksien aloilla.

  Karin Scheele (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, siitä on nyt kuukausi, kun johtava poliitikko Altynbek Sarsenbajev murhattiin raa'asti. Mielestäni nyt on oikea aika pitää täällä parlamentissa kiireellinen keskustelu Kazakstanin tilanteesta. Kaksi johtavaa poliitikkoa on murhattu kolmen kuukauden aikana, ja poliittinen ilmapiiri on heikentynyt merkittävästi.

Vetoamme Kazakstanin viranomaisiin, jotta he sallivat kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäolon sekä täyden, riippumattoman ja avoimen tutkimuksen kuolemiin liittyvistä olosuhteista.

Poliittisista syistä tehdyt murhat ovat vain jäävuoren huippu. Täällä on tänään mainittu Internetin sensurointi, ja oppositiopoliitikkojen sekä toimittajien painostaminen on lisääntynyt kaikkinensa. Tuomitsemme Altynbek Sarsenbajevin muistoksi pidettyyn rauhanomaiseen kokoontumiseen osallistuneiden pidätykset ja vetoamme Kazakstanin hallitukseen, jotta se täyttäisi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen velvoitteensa ja erityisesti varmistaisi demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Kazakstanista on paljon sanottavaa. Toisaalta Kazakstan on ja sen pitäisi olla keskeinen kumppani edistettäessä vakautta ja alueellista yhteistyötä Keski-Aasiassa. Se on todellakin tärkein näistä maista. Samalla sillä on runsaat energiavarat, minkä vuoksi sillä on nykyisin paljon kosiskelijoita.

Analysoikaamme hieman presidentti Nazarbajevin 1. maaliskuuta pitämää kansakunnan tila -puhetta. Se oli hyvin perusteellinen talouskehityksen osalta. Sen sijaan se ei pureutunut kovinkaan yksityiskohtaisesti demokraattisten uudistusten ohjelmaan, lukuun ottamatta demokraattisia muutoksia koskevia ja kansainväliselle yhteisölle annettuja lupauksia. "Hallitun demokratian" käsite vahvistui – itse asiassa se lujittui.

Saanen sanoa muutaman sanan myönteisestä ja toisaalta kielteisestä puolesta, sillä meidän on nähtävä molemmat puolet. Myönteisenä asiana haluan mainita sen, että Kazakstan on tänä vuonna ratifioinut kansainväliset yleissopimukset, jotka koskevat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Tämä on hyvä suunta. Toivomme myös, että Kazakstan ratifioi seuraavaksi vapaaehtoiset lisäpöytäkirjat, joissa sallitaan yksilöiden tekemät valitukset. Myös kuolemanrangaistuksen keskeytyksen jatkaminen on askel oikeaan suuntaan.

Kielteisellä puolella ovat seikat, joita meidän on arvosteltava. Meitä huolestuttaa äärimmäisen paljon se, mitä tapahtui keskeiselle poliittisen opposition johtajalle Altynbek Sarsenbajeville. Hänen murhansa on osoitus erittäin vaarallisesta suuntauksesta eli Kazakstanin politiikan kriminalisoitumisesta. Kazakstanista puuttuvat selkeät perustuslailliset säännöt, jotka takaisivat toimeenpanovallan rauhanomaisen siirtymisen, ja tämä kehityssuunta on ilman muuta huolestuttava. Olemme siksi vedonneet viranomaisiin, jotta he takaisivat tutkimusten kulun täydellisen avoimuuden. Olen iloinen, että FBI voi osallistua tutkimuksiin, mutta paikalla pitäisi olla myös eurooppalaisia. Seuraamme erittäin tiiviisti myös toisen opposition johtohenkilön tyttären, Oksana Nikitinan, murhan tutkimuksia. Lisäksi minua huolettavat suuresti tiedot siitä, että opposition jäseniä on ahdisteltu Almatyssa Altynbek Sarsenbajevin hautajaisten jälkeisten kahden rauhallisen muistomarssin yhteydessä. Jotkut teistä ovat viitanneet tähän.

Haluan mainita myös kaksi olennaista kysymystä eli tiedotusvälineiden vapauden ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistetut rajoitukset. Olemme huolissamme tiedoista, joiden mukaan toimittajia on ahdisteltu useaan otteeseen ja viittä sanomalehteä ja yhtä opposition Internet-sivustoa vastaan on ryhdytty oikeustoimiin. Lisäksi uusi heinäkuussa 2005 hyväksytty kansallinen turvallisuuslaki sallii kohtuuttomia rajoituksia kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöjen toiminnalle.

Toisaalta olemme olleet tyytyväisiä Etyjin ja ODIHR:n havaitsemiin parannuksiin joulukuun 2005 presidentinvaalien kulusta. Muutamat teistä olivat paikalla tarkkailijoina. Samalla olemme kuitenkin pahoillamme siitä, että vaalit eivät täyttäneet useita Etyjin sitoumuksia ja että mihinkään toimiin ei ryhdytty lainsäädännön tarkistamiseksi niin, että se olisi yhtenäinen Etyjin ja ODIHR:n suositusten kanssa. Haluamme ilman muuta jatkaa väitettyjen virhemenettelyjen tutkinnan valvomista.

Yksi pitkäaikainen ja keskeinen huolenaihe on poliittinen vapaus. Kazakstan tarvitsee sisäisen vakautensa vuoksi poliittista oppositiota. Viranomaisten on kiireellisesti laillistettava poliittiset oppositiopuolueet ja käynnistettävä niiden kanssa todellinen vuoropuhelu. Tässä välineenä voisi toimia esimerkiksi demokratiaa käsittelevä valtionkomitea, joka on määrä perustaa pian ja jossa puhetta johtaa presidentti Nazarbajev. Erityisesti katson, että Kazakstanin viranomaisten on syytä harkita uudelleen kieltäytymistään rekisteröimästä Alga- ja Nagyz Ak Žol -oppositiopuolueiden.

Olisin erittäin tyytyväinen, jos muodostaisitte parlamentaarisen valtuuskunnan ja tehostaisitte yhteistyötä Kazakstanin valtuuskuntien kanssa. Tämä on toinen erittäin tärkeä kanava, jolla voidaan välittää selkeitä viestejä. Se on myös tilaisuus. Älkäämme tuomitko ennalta Kazakstanin päätöstä anoa Etyjin puheenjohtajuutta vuonna 2009. Se saattaisi tarjota Kazakstanille merkittävän haasteen laajempien demokratiavaatimusten täyttämiseksi.

Lopuksi totean, että olemme huolissamme myös tiedoista, joiden mukaan toimittajia on ahdisteltu useaan otteeseen ja viittä sanomalehteä ja yhtä opposition Internet-sivustoa vastaan on nostettu syytteet. Lisäksi viime vuoden heinäkuussa hyväksytty uusi kansallinen turvallisuuslaki sallii kohtuuttomat rajoitukset kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöjen toiminnalle. Siksi puhumme mielestäni maasta, johon meidän on sitouduttava erittäin vahvasti, mutta jolle meidän on samalla annettava määrätietoisia viestejä.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo 17.00.

(1) Ks. pöytäkirja.

16.3. Rankaisemattomuus Afrikassa ja erityisesti Hissène Habrén tapaus (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta päätöslauselmaesityksestä, jotka koskevat rankaisemattomuutta Afrikassa ja erityisesti Hissène Habrén tapausta⁽¹⁾.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), esittäjä. – (ES) Arvoisa puhemies, Afrikassa tarjoutuu jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehdä sovinto usein veren tahraaman menneisyyden kanssa.

Rauhanpyrkimysten kannalta on olennaista, että rankaisemattomuutta vastustetaan yksiselitteisesti. Tämä puolestaan tarkoittaa, että totuus on saatava esiin, oli se kuinka tuskallista tahansa, ja että oikeuden on toteuduttava. Pinochet'n ja Milosevicin oikeudenkäynneissä oli puutteita, ja ne jäivät surullisella tavalla kesken, mutta ne ovat selkeä merkki suunnasta, jota kohti Afrikankin olisi kuljettava. Charles Taylor, Mengistu Haile Mariam ja Hissène Habré ovat esimerkkejä entisistä diktaattoreista, jotka on saatava vastaamaan teoistaan kansalliselle ja kansainväliselle oikeudelle.

Käytössä on jo monia järjestelyjä epäiltyjen vastuuseen saattamiseksi. Tällaisia ovat rikoksiin ja julmuuksiin syyllistyneitä varten perustetut väliaikaiset tuomioistuimet, jollaisia on muun muassa Ruandassa ja Sierra Leonessa. Varojen ja joissain tapauksissa poliittisen tahdon ja valmiuksien puuttumisen vuoksi tuomioistuimet ovat kuitenkin ikävä kyllä usein tehottomia ja riittämättömiä.

Rankaisemattomuuden vastustaminen on epäilemättä osa Euroopan unionin ihmisoikeustyötä. Meidän on muistettava, että kansanmurhat ja räikeimmät ihmisoikeusrikkomukset jäisivät usein rankaisematta ilman kansainvälistä rikostuomioistuinta, joka on vahvistanut lainsoveltamisperusteeksi henkilökohtaisen vastuun.

Kehotammekin niitä Afrikan unionin jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet Rooman perussääntöä, tekemään sen ja hyväksymään mahdollisimman pian kansallisen toimintasuunnitelman perussäännön täytäntöön panemiseksi.

Olisi ylimielistä Euroopan taholta – eikä se ole tarkoitukseni – moittia Afrikkaa, sillä meillä itsellämmekin on monia avoimia tai ratkaisemattomia tapauksia entisten diktaattorien rankaisemattomuudesta tai puutteellisista oikeudenkäynneistä. Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että niin Euroopan kuin Afrikankin on tartuttava tähän tehtävään maailmanlaajuisesti.

Ilman totuutta, oikeutta ja uhrien saamia korvauksia rauha voi olla vain haave, mutta rankaisemattomuutta vastustamalla voimme jonain päivänä saavuttaa tuon haaveen.

  Jürgen Schröder (PPE-DE), esittäjä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Tšadin entistä diktaattoria Hissène Habréta ei pitäisi tarkastella erillisenä tapauksena, vaan hänet olisi nähtävä osana Afrikan kokonaisuutta. Entisten diktaattoreiden rankaisemattomuus on nimittäin edelleen yleistä Afrikassa. Tarvitsee vain mainita Liberian Charles Taylor ja Etiopian Mengistu Haile Mariam. Afrikan diktaattorien hallinto on ollut todella väkivaltaista. He ovat sortaneet omaa kansaansa ja säilyttäneet valta-asemansa kidutuksen, murhien ja tyrannian keinoin. Yhteistä heille kaikille on myös se, että he ovat onnistuneet pakenemaan toisiin Afrikan valtioihin rangaistuksetta, eikä heitä ole vaadittu missään vastuuseen.

Tätä emme kuitenkaan enää voi hyväksyä, sillä uhrit perheineen ovat kamppailleet pitkään sellaisen oikeudenkäynnin puolesta, jossa diktaattorit joutuisivat vastuuseen teoistaan. Olenkin todella tyytyväinen siihen, että Hissène Habrén tapauksessa on edistytty niin paljon. Belgialainen tuomari antoi syyskuussa 2005 kansainvälisen vangitsemismääräyksen, jonka ansiosta Hissène Habré joutui kotiarestiin Senegalissa marraskuussa.

Senegal on kuitenkin painottanut, että Hissène Habré on tuomittava afrikkalaisessa tuomioistuimessa ja että Afrikan unionin on päätettävä asiasta. Viimeisimmässä kokouksessaan tammikuussa Afrikan unioni nimitti komitean, jonka on määrä ilmoittaa heinäkuussa, millainen kyseisen tuomioistuimen olisi oltava.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Hissène Habrén saattamiseksi oikeuden tuomittavaksi on mielestäni monia vaihtoehtoja. Järkevin niistä olisi se, että hänet luovutettaisiin Belgiaan, sillä hänen tapauksensa voitaisiin käsitellä nopeasti oikeudenmukaisessa eurooppalaisessa tuomioistuimessa. Kansainvälinen rikostuomioistuin voisi myös käsitellä tapauksen. Väliaikainen afrikkalainen tuomioistuin edellyttäisi sen sijaa suunnattomasti poliittista tahtoa, eikä sen perustaminen varmaankaan olisi mahdollista ilman valtavaa määrää rahaa, aikaa ja hallinnollista työtä.

Nyt on Afrikan unionin vastuulla tehdä kaikkensa, jotta Hissène Habrén tapauksen käsittely saatetaan viimein päätökseen oikeudessa. Jos Belgiaan luovuttaminen ei kuitenkaan tule kyseeseen, Afrikan unionin on annettava tarkka suunnitelma siitä, miten afrikkalainen tuomioistuin pystyy käsittelemään asian mahdollisimman nopeasti.

Olisin iloinen, jos tästä tulisi ennakkotapaus ja Hissène Habrén tapaus käsiteltäisiin tuomioistuimessa. Lukuisat uhrit vaativat sitä.

  Ana Maria Gomes (PSE), esittäjä. – (PT) Arvoisa puhemies, me eurooppalaiset olemme tyrmistyneitä siitä, etteivät Slobodan Milosevicin organisoimasta kansanmurhasta selviytyneet saaneet nähdä sitä, että hänet olisi tuomittu Haagissa.

Afrikassa ihmisoikeuksia rikkovien hallitsijoiden ja sotarikollisten uhreilla on oikeus saada oikeutta ja he haluavat oikeutta, oli sitten kyseessä Hissène Habré, Charles Taylor, Mengistu Haile Mariam tai Robert Mugabe.

Ihmisoikeuksien alivaliokunnassa puhui muutama päivä sitten tšadilainen asianajaja. Hän korosti tätä seikkaa monia vuosia Senegalissa maanpaossa eläneen diktaattori Hissène Habrén tapauksessa. Hän kannatti sitä, että Habré luovutettaisiin Belgiaan, jossa tuomioistuin etsii häntä uhrien pyynnöstä. Asianajaja selitti myös, että luovuttaminen on välttämätöntä, sillä Afrikan unionilla ei valitettavasti vielä ole tarvittavia mekanismeja eikä etenkään poliittista tahtoa tuomita rikollista, joka on vastuussa 40 000 maanmiehensä poliittisesta murhasta ja vielä useampien kiduttamisesta ja vangitsemisesta. Hän totesi lisäksi, että Senegalin viranomaiset eivät siirtäneet asiaa Afrikan unionille siksi, että oikeus tapahtuisi ja Afrikan kunnia säilyisi, vaan siksi, ettei oikeutta tapahtuisi ja että näin loukattaisiin vielä entisestään Hissène Habrén tuomitsemista vaativia uhreja.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vierailin äskettäin Senegalissa. Keskustelin siellä ihmisoikeusaktivistien, Senegalin parlamentin jäsenten ja toimittajien kanssa. Kaikilla oli ikävä kyllä sama käsitys: EU:lla on Afrikkaa koskevia velvollisuuksia. Siksi olemme hyväksyneet tänään tämän päätöslauselman. Toivottavasti tämä johtaa siihen, että Portugalin poliitikot käyttävät vaikutusvaltaansa ja pyrkivät lopettamaan kaikkien mainittujen afrikkalaisten rikollisten rankaisemattomuuden.

  Erik Meijer (GUE/NGL), esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, Afrikan valtioiden juuret eivät ole Afrikan kansoissa itsessään vaan Euroopan siirtomaaherruudessa. Ulkomaalaiset piirsivät valtioiden rajat ja hajottivat sellaisia kansanryhmiä, jotka olisivat halunneet pysyä yhdessä, ja yhdistivät sellaisia kansoja, joiden historia, kulttuuri, kieli ja uskonto olivat hyvin erilaisia. Nämä kansat eivät pysty mieltämään viranomaisia omikseen.

Käytännössä tästä muodostuu vakava uhka demokratialle. Tällaiset tilanteet tarjoavat paljon mahdollisuuksia niille, jotka suosivat yhtä kansanosaa ja alistavat samalla väkivallan keinoin toista ryhmää. He pystyvät pitämään epävakaita valtioitaan koossa vain hirmuvallalla. Tällaisissa olosuhteissa vain väkivaltaiset keinottelijat kykenevät pysyttelemään vallassa edes jonkin aikaa. Vastaavia tilanteita on joka puolella Afrikkaa, mutta etenkin siellä, missä arabimuslimeja ja muita kuin islamilaisia kansanryhmiä on yhdistetty samaan valtioon. Sudania koettelevat tragediat, jatkuvat sisällissodat ja pakolaisvirrat ovat kaikkien tiedossa.

Hyväksyimme eilen Sudanin naapurimaata Tšadia koskevan päätöslauselman. Hissène Habré oli aikoinaan tuon aution maan johtaja, ja ulkomaailma hyväksyi hänet muitta mutkitta. Hän pysyi vallassa osassa maata vuoteen 1990 saakka, jolloin hän joutui pakenemaan Senegaliin. Poliittiselle oppositiolle ei ole tilaa edes hänen lähdettyään. Ihmiset näkevät nälkää ja aseistetut ryhmät pitävät heitä pelon vallassa. Naapurimaat puolestaan yrittävät saada hallintaansa osan maasta. Charles Taylor pakeni Liberiasta Nigeriaan. Mengistu Haile Mariam pakeni Etiopiasta ja asuu nyt Zimbabwessa. Heidän kaltaisensa olisi syytä saattaa oikeuden tuomittaviksi. He saattaisivat jopa estää Afrikan tulevia poliitikkoja muuttumasta väkivaltaisiksi diktaattoreiksi.

Ruandan tilanne ei ole täysin tähän verrattavissa. Jotkut pitävät vähemmistössä olevien tutsien tämänhetkistä valta-asemaa oikeudenmukaisena rangaistuksena siitä, että enemmistössä olevat hutut yrittivät karkottaa ja tappaa ikiaikaiset sortajansa. Nykytilanteen jatkuminen pitkään – sillä meidän on otettava huomioon se mahdollisuus, että tilanne jatkuu hamaan tulevaisuuteen – ruokkii jatkossakin sitkeää keskinäistä vihanpitoa. Siksi emme saisikaan niputtaa kaikki näitä maita yhteen, vaan meidän pitäisi tarkastella perusteellisesti niissä tehtyjä julmuuksia.

  Marios Matsakis (ALDE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, rankaisemattomuuden vastustamisen olisi oltava yksi unionin ihmisoikeuspolitiikan kulmakivistä. Periaate sopii enemmän kuin hyvin Afrikkaan, jossa on tapahtunut kammottavia ihmisoikeusrikkomuksia, joskus valtavissa mittasuhteissa. Rikosten tekijät joutuvat valitettavasti vain harvoin oikeuden tuomittaviksi, eivätkä uhrit useinkaan saa minkäänlaisia todellisia korvauksia.

On ensiarvoisen tärkeää, että Charles Taylorin, eversti Mengistun ja Tšadin vilpillisen maanpaossa elävän entisen presidentin Hissène Habrén kaltaiset surullisenkuuluisat henkilöt tuomitaan kansainvälisesti tunnustetussa tuomioistuimessa niistä julmuuksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan, joihin heidän väitetään syyllistyneen.

On todella häpeällistä ja suorastaan hävytöntä, että esimerkiksi Zimbabwen, Nigerian ja Senegalin hallitukset estävät edelleen oikeutta tapahtumasta tarjoamalla turvapaikan näille rikoksista epäillyille. Olen sitä mieltä, että jos kyseisten maiden hallitukset eivät ota huomioon päätöslauselmamme vaatimuksia, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön on harkittava siirtymistä voimakkaampiin rauhanomaisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi.

  Karin Scheele, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään rankaisemattomuudesta Afrikassa. On jo todettu, miten tärkeä laitos kansainvälinen rikostuomioistuin on. Keskustelumme koskee kuitenkin myös erityisesti Tšadin entistä diktaattoria. Habré hallitsi Tšadia vuodesta 1982 vuoteen 1990 asti. Vakavat ihmisoikeusrikkomukset ja suuren mittaluokan väkivaltaisuudet omaa kansaa kohtaan olivat tyypillisiä hänen yksipuoluejärjestelmälleen. Yhdysvallat ja Ranska tukivat Habréta pitkään, sillä ne pitivät hänen hallintoaan suojana Gaddafia vastaan. Ronald Reaganin presidenttikaudella Habré sai merkittävästi sotilaallista ja puolisotilaallista apua CIA:n välityksellä.

Tämä on myös todettava. Kyse ei ole pelkästään siitä, ettemme saisi moittia muita maanosia, vaan meidän on myös ymmärrettävä, että läntiset suurvallat tukivat vuosikausien ajan eri puolilla maailmaa vallassa olleita julmia diktaattoreita. Nyt on mietittävä, miten Habrén rankaisemattomuus saadaan lopetettua. Olen tyytyväinen siihen, että etsitään afrikkalaista ratkaisua. Jollei sellaista löydy, Habré olisi luovutettava Belgian viranomaisille, jotta julman diktaattorin rankaisemattomuudesta tehdään loppu.

  Urszula Krupa, NI-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tänään käymämme keskustelu ihmisoikeusrikkomuksista liittyy diktatuurista ja julmista hallintotavoista syytettyjen useiden Afrikan valtioiden entisten päämiesten rankaisemattomuuteen.

Parlamentin päätöslauselmassa esitetty kysymys liittyy erityisesti Tšadin tasavallan entiseen presidenttiin Hissène Habréen, joka on vastuussa 40 000 poliittisesta murhasta ja 200 000 kidutustapauksesta. Päätöslauselmassa mainitaan myös Libyan ja Etiopian diktaattorit ja esimerkkitapausten joukossa ovat Sierra Leonen, Ruandan ja Kongon demokraattisen tasavallan konfliktit, joista viimeksi mainitussa kolme miljoonaa ihmistä menetti henkensä kuusi vuotta kestäneen selkkauksen aikana.

Afrikan poliittisen tilanteen analysointi herättää kysymyksiä niistä syistä, joiden vuoksi Afrikan valtaeliitin ja todella epäinhimillisellä tavalla kohdeltujen kansanjoukkojen välille syntyy konflikteja. On syytä pitää mielessä, että siirtomaavallat määräsivät pitkälle Afrikan valtaeliitin kokoonpanosta ja asemasta samoin kuin sitä koskevista muutoksista. Kuten suurimmassa osassa siirtomaayhteiskuntia, myös Afrikassa eliitti muodostettiin eurooppalaisen mallin mukaisesti kommunistienkin puuttuessa asiaan. Tämä oli ratkaisevaa valtaan tulleen eliitin hallinnollisen ja älyllisen luonteen muotoutumisen kannalta. Siirtomaavallat keskittyivät työvoiman riistoon ja raaka-aineiden vientiin. Ne rajoittivat tahallisesti poliittista toimintaa ja samalla siirtomaiden talouden kehittymistä. Valtaeliitti, joka sai tilaisuuden kouluttautua Euroopan ja Amerikan yliopistoissa, omaksui samalla hallintotavan, jossa budjettivaroja ohjattiin sotilasmenoihin, hallinnon paisuttamiseen, ulkomaanmatkoihin ja valtuuskuntiin, mutta myös henkilökohtaisten palvelijoiden palkkoihin, näyttävään elämäntapaan, ylellisiin taloihin ja autoihin, toisin sanoin elämäntapaan, joka oli todella kaukana niistä oloista, joissa suurin osa nälkää näkevistä afrikkalaisista eli. Taloudellista riippuvuutta lisäsi se, että tärkeimmät teollisuudenhaarat toimivat ulkomaisen pääoman voimin ja olivat myös ympäristöä saastuttavia. Afrikan talouden heikkeneminen jatkuu edelleen, mihin on syynä kaupankäynnin epätasapaino. Kehitysmahdollisuuksien hyödyntämisen sijaan on toimittu siten, että köyhät maat ovat järjestään velkaantuneet.

Kannatamme päätöslauselmaa, jossa vaaditaan rikollisten hallitsijoiden asettamista vastuuseen. Afrikan väestön kokonaistilannetta on kuitenkin mitä pikimmiten parannettava varmistamalla samalla kestävä kehitys, minkä toteutumista haittaavat edellä mainitut olosuhteet.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että rankaisemattomuudesta on keskusteltu. Komissio on sitoutunut torjumaan rankaisemattomuutta kaikin sen käytössä olevin niin poliittisin kuin rahoituksellisinkin keinoin.

Kuten tiedätte, olemme kansainvälisissä yhteyksissä ilmaisseet johdonmukaisesti tukevamme kansainvälistä rikostuomioistuinta niin yhteisessä kannassamme kuin toimintasuunnitelmassammekin. Euroopan unioni on lisäksi jäsenvaltioidensa kautta kansainvälisen rikostuomioistuimen ja sen budjetin suurin maksaja. Tuomioistuimen uskottavuus ja mahdollisuudet toimia tehokkaasti riippuvat pitkälti siitä, hyväksyykö kansainvälinen yhteisö sen yleisesti. Siksi yritämmekin todella tehdä tuomioistuimesta aidosti maailmanlaajuisen kannustamalla mahdollisimman monia valtioita ratifioimaan Rooman perussäännön. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Euroopan unioni ja 77 AKT-valtiota sopivat siitä, että tarkistettuun Cotonoun sopimuksen otetaan mukaan sitoumus ratifioida perussääntö ja panna se täytäntöön. Tämä on myönteinen edistysaskel.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä alkoi heinäkuussa 2004 tutkia rikoksia, joiden epäillään tapahtuneen Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Ugandassa vuoden 2002 jälkeen. Näiden ilmoitusten jälkeen Ugandassa annettiin pidätysmääräyksiä, mikä on selvä osoitus siitä panoksesta, jonka kansainvälinen rikostuomioistuin voi ja aikoo antaa rankaisemattomuuden torjumiseksi Afrikan mantereella. Lisäksi maaliskuussa 2005 YK:n turvallisuusneuvosto – EU:n ja muiden toimijoiden ahkeran lobbauksen jälkeen – hyväksyi päätöslauselman, jolla Darfurin tilanne saatetaan kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi.

On valitettavaa, ettei Hissène Habrén tapausta voitu ratkaista Senegalissa. Olen kuitenkin tyytyväinen Afrikan unionin tammikuussa 2006 tekemään päätökseen nimittää merkittävien afrikkalaisten oikeusoppineiden komitea, joka ryhtyy selvittämään asiaa. Komitealla näyttää olevan melko suuret valtuudet. Erityisesti kannattaa huomioida, että komitea noudattaa "rankaisemattomuuden täydellisen torjumisen periaatteita".

Toivon, että oikeuden vaatimukset täyttävä ratkaisu löydetään pian. Kuten jotkut teistä totesivat, Hissène Habrén tapauksen lisäksi on keksittävä käytännöllinen tapa saattaa tätä nykyä Nigeriassa maanpaossa oleva Charles Taylor oikeuden tuomittavaksi.

EU tukee taloudellisesti Sierra Leonen ja Ruandan kansainvälisten rikostuomioistuinten toimintaa. Valmisteilla on lisäksi Kongon demokraattista tasavaltaa koskeva laajamittainen hanke, jolla on tarkoitus vahvistaa työtämme kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Totean lopuksi, että valtioilla on kansainvälisen lain nojalla velvollisuus luovuttaa kansainvälisistä rikoksista syytetyt. Tällaisia rikoksia ovat rikokset ihmiskuntaa vastaan, sotarikokset ja kansanmurhat. Siksi onkin ensisijaisesti asianosaisten valtionpäämiesten tehtävä varmistaa, että näin tapahtuu Hissène Habrén, Charles Taylorin ja Mengistu Haile Mariamin tapauksissa. Kansainvälisen rikostuomioistuimen aseman tärkeys näkyy silloin, kun valtiot kieltäytyvät täyttämästä näitä velvollisuuksiaan. Siksi onkin tärkeää, että Euroopan unioni tukee myös jatkossa Rooman perussäännön maailmanlaajuista ratifiointia ja toimeenpanoa.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan välittömästi.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Filip Andrzej Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Rankaisemattomuus on oikeuden pahin vihollinen. Hirvittävät rikokset, joista ketään ei rangaista, rikolliset, jotka luottavat rankaisemattomuuteen ja viettävät usein vielä loisteliasta elämää – kaikki tämä johtaa kuoleman ja ihmisten kärsimyksen banaalistumiseen. Afrikan kansat ovat kärsineet todella paljon hallitsijoidensa alaisuudessa. Velvollisuutemme on auttaa heitä, eikä apu tarkoita pelkkää materiaalista apua, vaan korkeampiin arvoihin, kuten oikeustajuun, liittyvää apua. Nykyaikaistumisen myötä pahat ihmiset aiheuttavat muille entistä enemmän vahinkoa. Nykyaikaistumisen pitäisi myös tarkoittaa nopeampaa ja tehokkaampaa oikeuskäsittelyä niille, jotka käyttävät valtaansa räikeästi väärin. Syytesuoja ja etuoikeudet on otettu käyttöön ihmisten suojelemiseksi viranomaisten väärinkäytöksiltä, ei valtaa väärin käyttävien suojelemiseksi.

Anteeksianto voi tulla korkeilta moraaliauktoriteeteilta, mutta todellista anteeksiantoa ei ole ilman katumusta. Ikävä kyllä rikolliset, joilta puuttuu yksilön vastuun taju ja jotka eivät tunnusta muiden oikeutta tuomita heidän toimintaansa, ovat harvoin niin kypsiä, että tuntisivat katumuksen kaltaisia tunteita. Siksi meidän onkin tuettava kaikkia toimia, joiden avulla heidät saadaan vastaamaan kysymykseen siitä, miksi he tappoivat, miksi he raiskasivat ja miksi he kiduttivat. Kyseessä ei ole kosto, vaan hyvän ja pahan välisen tasapainon palauttaminen. Ilman tällaista perustavaa tasapainoa ihmiskunnan kohtalo on jatkuvasti uhattuna muuallakin kuin Afrikassa.

(1) Ks. pöytäkirja.

17. Äänestykset

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

17.1. Ihmisoikeudet Moldovassa ja erityisesti Transnistriassa (äänestys)

17.2. Kazakstan (äänestys)

- Ennen johdanto-osan H kappaleesta toimitettua äänestystä:

  Albert Jan Maat (PPE-DE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, esitän suullisen tarkistuksen. Haluaisin muuttaa kohdan "ottaa huomioon, että 12. marraskuuta 2005 toinen oppositiojohtaja, Zamanbek Nurkadilov, menetti henkensä" muotoon "löydettiin kuoliaaksi ammuttuna". Se sopii paremmin hollannin- ja englanninkielisiin käännöksiin, joten ehdotan muutosta.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

17.3. Rankaisemattomuus Afrikassa ja erityisesti Hissène Habrén tapaus (äänestys)

  Puhemies. Äänestykset ovat päättyneet.

18. Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

19. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

20. Kirjalliset kannanotot luetteloon kirjattavaksi (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja

21. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

22. Parlamentin kantojen ja päätöslauselmien johdosta toteutetut toimet: ks. pöytäkirja

23. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

24. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 16.50.)

Mitä uusia lainsäädäntöaloitteita Eurooppa-neuvosto edistää Euroopassa vallitsevan kansainvälisen terrorismin uhan torjumiseksi?

(DE) Monet neuvoston eri kokoonpanoissa parhaillaan käsiteltävinä olevat lainsäädäntöehdotukset liittyvät osittain terrorismin torjuntaan. Ehdotuksiin sisältyvät esimerkiksi Schengen-tietojärjestelmän uusi rakenne, ehdotus tietosuojaa koskevaksi puitepäätökseksi, tietojen säilyttämistä koskeva direktiivi, eurooppalainen todisteiden luovuttamismääräys, lainsäädännön noudattamista koskevien tietojen vaihtaminen ja saatavuusperiaatteen toteuttaminen.

Laaja katsaus neuvoston lainsäädäntötyön painopisteisiin seuraavina viitenä vuonna esitetään neuvoston ja komission 2. ja 3. kesäkuuta hyväksymässä toimintasuunnitelmassa, jonka avulla toteutetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta vahvistava Haagin ohjelma, ja kesäkuussa 2004 laaditussa terrorismin vastaisessa EU:n toimintasuunnitelmassa, jota päivitetään kahdesti vuodessa. Pysyvien edustajien komitea päivitti toimintasuunnitelmaa viimeksi helmikuussa 2006.

Mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä komission tiedonannon "Terroristien värväystoiminta: väkivaltaisen radikalisoitumisen syihin puuttuminen" takia? Suunnitteleeko neuvosto jotain toimia tiedoksiannon ympärille?

(EN) Neuvosto hyväksyi 1. ja 2. joulukuuta pitämässään kokouksessa Euroopan unionin strategian radikalisoitumisen ja terroristiryhmiin värväyksen estämiseksi. Neuvosto aikoo seurata aktiivisesti strategiaan sisältyviä ehdotuksia ja suunnitelmia. Useita ehdotuksia esitetään muun muassa terrorismin torjuntaa koskevassa toimintasuunnitelmaluonnoksessa, jota käsitellään parhaillaan neuvoston asianomaisissa kokoonpanoissa. Myös puheenjohtajavaltio Itävalta on asettanut etusijalle radikalisoitumisen ja terroristiryhmiin värväyksen estämisen.

Europolin terrorisminvastaisen erityistyöryhmän viimeisimmässä arviointiraportissa todetaan, että ainoastaan kuusi jäsenvaltiota edistää sen toimintaa huomattavassa määrin ja että ainoastaan erittäin harvoja kansallisten turvallisuuspalvelujen jäseniä on nimetty asiantuntijoiksi erityistyöryhmään.

Osoittaako tämä, miten kiireellisesti kansalliset hallitukset suhtautuvat terrorismin uhkaan? Mitä neuvosto ja etenkin sen yhteinen tilannekeskus tekevät tilanteen kohentamiseksi?

(DE) Arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemassa raportissa esitetään yleisesti myönteinen arvio Europolin terrorisminvastaisen erityistyöryhmän työskentelymenetelmistä. Vaikka vain muutamat jäsenvaltiot ovat lähettäneet Europoliin kansallisia asiantuntijoita ja vaikka tiedonkulkua on moitittu, sen perusteella ei voida päätellä, etteivät jäsenvaltiot torju aktiivisesti terrorismia, sillä niiden perusteella ei voida arvioida, miten erityistyöryhmää on hyödynnetty. Tosiasia on, että arviointiraportissa esitetään yksiselitteisesti myönteinen arvio toisen erityistyöryhmän toimista.

Euroopan unionin yhteisen tilannekeskuksen osalta on syytä huomauttaa, että neuvosto ja Europol tekivät lokakuun 2005 lopulla sopimuksen, jonka ansiosta Europolin ja yhteisen tilannekeskuksen välillä voidaan vaihtaa turvaluokiteltuja tietoja. Yhteinen tilannekeskus tekee tiivistä yhteistyötä Europolin kanssa myös monilla muilla aloilla.

Maastrichtin kunnanvaltuusto (Alankomaat) päätti 20. joulukuuta, että erityiset kahvilat "coffeeshops", joissa myydään Alankomaissa laillisia huumeita, siirretään lähelle Belgian rajaa, jotta voitaisiin vähentää häiriöitä keskikaupungilla.

Kuitenkin Alankomaat on allekirjoittanut yhteisen julistuksen, joka koskee Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen liittyvän päätösasiakirjan 71 artiklan 2 kohtaa, ja näin ollen ilmoittanut ryhtyvänsä tarvittaviin rikosoikeudellisiin ja hallinnollisiin toimiin huumausaineiden laittoman viennin estämiseksi muiden sopimusosapuolten alueelle.

Ovatko Belgian viranomaiset jo esittäneet asian neuvostolle? Katsooko neuvosto, että Maastrichtin kunnanvaltuuston päätös on edellä mainitun julistuksen mukainen? Mitä neuvosto aikoo tehdä asian suhteen?

(DE) Belgian hallitus ei ole tuonut tätä ongelmaa esiin neuvostossa, minkä vuoksi arvoisan parlamentin jäsenen esittämää kysymystä ei voida käsitellä neuvostossa, eikä neuvostolla ole siihen vielä kantaa.

EU:ssa on tällä hetkellä noin 2 miljoonaa huumeriippuvaista ja huumeita käytetään enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Voiko neuvosto ilmoittaa, miten vuosia 2005–2012 koskevan EU:n huumausainestrategian kokonaisvaltainen täytäntöönpano on edistynyt käytännössä?

(DE) Neuvosto ilmoittaa arvoisalle parlamentin jäsenelle hyväksyneensä kesäkuussa 2005 EU:n huumausainestrategian (2005–2012) täytäntöönpanemiseksi huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2005–2008), jossa vahvistetaan käytännön toimet strategian täytäntöönpanemiseksi.

Toimintasuunnitelmassa määritellään selkeästi valtuudet ja määräajat toimien täytäntöönpanolle tärkeimmillä aloilla, kuten huumausainepolitiikassa (myös tarjonnan ja kysynnän vähentäminen), koordinoinnissa ja tiedottamisessa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Neuvoston horisontaalinen huumausainetyöryhmä koordinoi toimia, joita jäsenvaltiot, komissio, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus ja Europol toteuttavat.

Komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä ja esittää ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja uusien haasteiden käsittelemiseksi. Komissio antaa ensimmäisen seurantakertomuksen vuoden 2006 lopulla.

Horisontaalinen huumausainetyöryhmä aloitti toimintansa toteuttamalla useita toimia Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan puheenjohtajakausilla. Lisäksi on käyty useita temaattisia keskusteluja, joissa osassa on käsitelty toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Näiden keskustelujen päätelmät, jotka koskevat kokaiinia, kansalaisyhteiskuntaa sekä nuorisoa ja huumausaineita, ja tutkimustulosten entistä parempi hyödyntäminen ilmenevät seurantakertomuksesta.

Maahanmuuttajat ovat tärkeitä tämän päivän Euroopan unionille. Mitä konkreettisia toimia neuvosto aikoo toteuttaa helpottaakseen maahanmuuttajien vastaanottoa ja kotouttamista yhteiskuntaamme ja talouselämäämme ja ennen kaikkea välttääkseen sen, että maahanmuuttajia syrjitään tai kohdellaan toisen luokan kansalaisina?

(DE) Laillisesti EU:n alueella asuvien yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttaminen on etusijalla neuvoston siirtolaispolitiikassa. EU on tehnyt tärkeää työtä kotouttamisen alalla ja aikoo kehittää asianomaisia toimiaan edelleen.

Vaikka jäsenvaltioilla on jatkossakin ensisijainen vastuu kansallisten kotouttamistoimien laatimisesta ja toteuttamisesta, EU voi tukea niitä tässä työssä erityisesti edistämällä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.

Neuvosto ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat marraskuussa 2004 päätelmät, joissa vahvistetaan yleiset periaatteet maahanmuuttajien kotouttamiselle Euroopan unioniin. Päätelmiin sisältyy 11 periaatetta, joihin jäsenvaltioiden kotouttamistoimien olisi perustuttava.

Lisäksi Eurooppa-neuvoston marraskuussa 2004 hyväksymässä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta Euroopan unionissa vahvistavassa Haagin ohjelmassa kehotetaan jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota edistämään kokemusten ja tiedon jäsenneltyä vaihtoa maahanmuuton alalla ja tukemaan sitä helppopääsyisen Internet-sivun avulla.

Neuvosto ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat tämän tehtävän täyttämiseksi 1. ja 2. joulukuuta 2005 kotouttamista koskevat päätelmät. Nämä päätelmät perustuvat komission tiedonantoon "Yhteinen toimintasuunnitelma kotouttamiselle: Puitteet kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiselle Euroopan unionissa", ja niissä kehotetaan lisäämään tämän alan yhteistyötä erityisesti kansallisten yhteyspisteiden muodostaman verkoston avulla. Verkosto perustettiin vuonna 2003, ja komissio tukee sitä. Verkosto on hyvin tärkeä tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihdossa, ja se oli keskeisessä asemassa laadittaessa poliittisille vaikuttajille ja alan toimijoille tarkoitettua käsikirjaa, jonka komissio julkaisi vuonna 2004. Toinen käsikirja, jossa käsitellään ensimmäisestä käsikirjasta pois jääneitä asioita, on tarkoitus julkaista vuoden 2006 keväällä tai kesällä.

Lisäksi kotouttaminen nimetään komission joulukuussa 2005 antamassa, laillista maahanmuuttoa koskevassa toimintapoliittisessa suunnitelmassa yhdeksi niistä aloista, joilla komissio aikoo toteuttaa lisätoimia tulevaisuudessa.

Mitä sellaisia toimia neuvosto edistää oikeus- ja sisäpolitiikan alalla, joiden tavoitteena on nykyisen yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano tai uusien aloitteiden tekeminen koulutettavien ja työtä tekevien EU:n kansalaisten ja heidän perheidensä liikkuvuuden helpottamiseksi?

Katsooko neuvosto, että Euroopan kansalaiset ovat ryhmä, joka on etusijalla, mitä tulee koulutus- tai työntekotarkoituksessa tapahtuvan liikkuvuuden edistämiseen?

(DE) Euroopan unionin kansalaisten, työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä vapaa liikkuvuus vahvistetaan lähtökohtaisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen III osastossa "Henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus". Perustamissopimuksen 39 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: "Turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus yhteisössä." Saman artiklan 2 kohdan nojalla tämä vapaus "merkitsee, että kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimuksen tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan". Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet perustamissopimuksen 40 artiklan nojalla yhteispäätösmenettelyssä direktiivejä ja asetuksia, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden kansalaisten vapaa liikkuvuus. Aiempia direktiivejä muutettiin ja kumottiin erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/38/EY, jotta EU:n kansalaisten ja heidän perheidensä oikeus liikkua ja elää vapaasti jäsenvaltioiden alueella voidaan varmistaa.

Mitä tulee EU:n kansalaisten etuasemaan, pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun direktiivin 2003/109/EY 11 artiklaan sisältyy säännöksiä pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten tasavertaisesta kohtelusta muun muassa palkkatyön sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kaltaisilla aloilla. Saman artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat myös asettaa rajoituksia palkkatyön tai itsenäisen ammatinharjoittamisen osalta tapauksissa, joissa voimassa olevan kansallisen tai yhteisön lainsäädännön mukaan kyseinen toiminta on varattu oman maan, EU:n tai ETA:n kansalaisille.

Tämä merkitsee, että kyseisen direktiivin 14 artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat työmarkkinapolitiikassaan antaa etusijan EU:n kansalaisille, jos kolmansien maiden kansalaiset haluavat toimia palkattuina työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Kyseinen artikla koskee pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen oikeutta oleskella muiden kuin sen jäsenvaltion alueella, joka on myöntänyt hänelle pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman.

Palveludirektiivin hyväksyminen on Itävallan puheenjohtajakauden painopisteitä. Euroopan parlamentissa 16. helmikuuta 2006 järjestetyn äänestyksen jälkeen voidaan odottaa, että direktiivin hyväksymismenettely saadaan päätökseen Itävallan puheenjohtajakauden loppuun mennessä.

Odottaako puheenjohtajavaltio siirtolaisuuden huomattavaa lisääntymistä Euroopan unionissa direktiivin voimaantulon jälkeen? Mitä seurauksia direktiivin täytäntöönpanolla voisi olla siirtolaisuuteen ja työntekijöiden liikkuvuuteen Euroopan unionissa lyhyellä aikavälillä ja kauempana tulevaisuudessa? Vaatiiko direktiivin toimeenpano Euroopan unionin siirtolaispolitiikan uudistamista?

(DE) Kuten arvoisa parlamentin jäsen varmasti tietää, hänen mainitsemallaan ehdotuksella luodaan oikeudellinen kehys, jonka avulla jäsenvaltioiden väliltä poistetaan palvelujentarjoajien sijoittautumisvapauden esteet. Se on näin ollen väline sisämarkkinoiden täydentämiseksi eikä sitä pitäisi käyttää helpottamaan perheenjäsenten maahanmuuttoa yhteisön ulkopuolisista maista EU:hun.

Mitä ehdotuksia neuvoston puheenjohtajamaalla on poliisiyhteistyön tehostamiseksi Ukrainan, Moldavian ja Kaakkois-Euroopan maiden kanssa, ja miten EU:n ja mainittujen naapurimaiden yhteistyö rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa on edistynyt tähän mennessä?

(DE) Euroopan unioni perusti 1. joulukuuta 2005 rajaoperaation Moldovan ja Ukrainan väliselle rajalle (EUBAM). Operaation tehtävät vahvistetaan Euroopan komission, Moldovan ja Ukrainan välisessä sopimuksessa, ja operaatiota rahoitetaan parhaillaan komission nopean toiminnan välineestä. Operaation johtaja toimii myös EU:n Moldovan erityisedustajan poliittisena neuvonantajana. EUBAM:in henkilöstö koostuu EU:n jäsenvaltioiden poliisi- ja tulliviranomaisista. Se perustettiin Ukrainan ja Moldovan presidenttien EU:lle esittämästä yhteisestä pyynnöstä.

Operaatio on nyt täysin käynnissä, ja siitä raportoidaan säännöllisesti komissiolle, neuvoston asianmukaisille kokoonpanoille, jäsenvaltioille ja kumppanivaltioille. EU osallistuu tämän operaation avulla rajatylittävän rikollisuuden ja lahjonnan torjuntaan Ukrainan ja Moldovan välisellä rajalla. Puheenjohtajavaltio ja neuvosto tarkkailevat tiiviisti EUBAM:in toimintaa ja ovat hyvin tyytyväisiä sen työhön.

Rajatylittävän rikollisuuden torjunta sisältyy myös Ukrainan ja Moldovan kanssa Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä tehtyihin toimintasuunnitelmiin.

Ukraina ja Moldova lisättiin neuvoston 25. lokakuuta 2004 tekemällä päätöksellä niiden maiden luetteloon, joiden kanssa Europol saattaa aloittaa neuvottelut. Luetteloon sisältyvät 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti muun muassa Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Jugoslavian liittotasavalta ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

Lisäksi lainvalvontaviranomaisten välinen yhteistyö rajan molemmin puolin EU:n ulkoraja-alueilla on osa Schengen-sopimuksen puitteissa tehtävää rajavalvontaa. Puola, Slovakia ja Unkari – sekä tulevaisuudessa myös Romania – valmistautuvat soveltamaan Schengen-sopimusta.

Miten neuvosto kaavailee Euroopan parlamentin osallistuvan päätöksiin, jotka koskevat Europolille myönnettäviä valtuuksia, joita tämä tarvitsee toimiakseen rajatylittävää rikollisuutta kaikkialla Euroopan unionissa tutkivana elimenä?

(EN) Euroopan parlamentin asemasta määrätään Europol-yleissopimuksen 34 artiklassa. Sitten kun kolmas Europol-yleissopimuksen muuttamiseksi tehty pöytäkirja⁽¹⁾ tulee voimaan, järjestelyjä, jotka koskevat Europolin toiminnasta tiedottamista Euroopan parlamentille, parannetaan entisestään. Siihen saakka puheenjohtajavaltio aikoo Europolin hallinnon tuella tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti Europolin toimista ja aloittaa avoimen vuoropuhelun parlamentin kanssa mahdollisesti esiin tulevista asioista.

Itävallan puheenjohtajakaudella aloitettiin perinpohjainen keskustelu Europolin kehittämisestä, ja sitä on tarkoitus jatkaa seuraavilla puheenjohtajakausilla. Europolin asemaa EU:n poliisiyhteistyön keskeisenä välineenä olisi vahvistettava. Itävalta kehottaa keskustelemaan Europolin tulevan aseman ohella myös Europolin oikeusperustan uudistamisesta.

Kaikkien 25 EU:n jäsenvaltion sisä- ja oikeusministerit ovat jo keskustelleet Europolin tulevaisuudesta Wienissä 12.–14. tammikuuta 2006 pidetyssä kokouksessa. He sitoutuivat selkeästi Europolin vahvistamiseen, ja puheenjohtajavaltio Itävalta lupasi laatia "vaihtoehtokertomuksen", jossa eritellään Europolin tulevien tehtävien kehittämismahdollisuuksia. Jäsenvaltioita pyydetään vahvistamaan Europolin toimintavalmiuksia, jotta EU:n sisäistä turvallisuutta voidaan parantaa. Myös Europolin määrärahaosuuden selkeä määrittäminen ja kohdentaminen ovat hyvin tärkeitä.

Mitä tulee Europolin kehittämiseen tulevaisuudessa, sen valtuuksien ulottaminen nykyistä oikeuskehystä laajemmalle edellyttäisi Europol-yleissopimuksen muuttamista. Europolin tulevista tehtävistä käytävässä keskustelussa on tarkasteltava myös Euroopan parlamentin asemaa. Kun viralliset ehdotukset on esitetty, Euroopan parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan nojalla, ja parlamentin kanta otetaan asianmukaisesti huomioon.

Neuvoston oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksien (1.–2. joulukuuta 2005) jälkeen julkistetussa lehdistötiedotteessa ilmoitetaan, että terrorismin vastaisen taistelun alalla on hyväksytty lukuisia asiakirjoja, kuten 1) uusi Euroopan unionin terrorismin vastainen strategia (14469/4/05), 2) terrorismin torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskeva asiakirja (14734/1/05), 3) Euroopan unionin strategia radikalisoitumisen ja terroristiryhmiin värväyksen torjumiseksi (14781/1/05), 4) kansallisia säännöksiä koskeva arvio, 5) terrorismin vastaisia toimia koskevat suositukset, 6) asiakirja taistelusta terrorismin rahoitusta vastaan, 7) Euroopan unionin hätätapauksien ja kriisien koordinointia koskevat toimet. Lehdistötiedotteessa ilmoitetaan kolmen ensimmäisen asiakirjan viitenumerot ja sisältö, mutta neljästä muusta ei anneta mitään tietoja.

Voiko neuvosto antaa kysymyksen esittäjällä tietoja neljän muun asiakirjan sisällöstä sekä ilmoittaa, miksi niihin ei voi tutustua? Lehdistötiedotteessa puhuttiin monista asiakirjoista. Hyväksyikö neuvosto kokouksessa muitakin kuin mainitut seitsemän asiakirjaa?

(DE) Vastauksena molempiin kysymyksiin neuvosto haluaa ensinnäkin huomauttaa, että kaikki sen 1. ja 2. joulukuuta 2005 pidetyssä kokouksessa tarkastelemat ja/tai hyväksymät asiakirjat ovat luonteeltaan joko tilapäisiä⁽¹⁾ tai koskevat ilman keskustelua hyväksyttyjä kohtia⁽²⁾, jotka neuvosto laati ja julkaisi 30. marraskuuta 2005.

Kuten arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemasta lehdistötiedotteesta⁽³⁾ käy ilmi, neuvosto todellakin vahvisti ja hyväksyi 1. ja 2. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa muitakin asiakirjoja⁽⁴⁾ kuin parlamentin jäsenen kysymyksessä mainitut seitsemän asiakirjaa. Jos kysymys kuitenkin koskee ainoastaan terrorismin torjuntaa käsitteleviä asiakirjoja, vastaus on, ettei neuvosto vahvistanut tai hyväksynyt muita tätä aihetta käsitteleviä asiakirjoja kuin lehdistötiedotteessa mainitut seitsemän asiakirjaa. Seitsemästä asiakirjasta kuusi asetettiin saataville hieman ennen neuvoston kokousta tai välittömästi sen jälkeen.

Neuvosto haluaa lisäksi mainita arvoisalle parlamentin jäsenelle, että jos asiakirjaa ei ole vielä julkaistu tai sitä ei voida julkaista, neuvoston lehdistöpalvelu tiedottaa asiakirjasta sitten, kun neuvosto on vahvistanut tai hyväksynyt sen, ja mainitsee lehdistötiedotteessa asiakirjan numeron sulkeiden sisällä.

Arvoisat parlamentin jäsenet voivat siten löytää terrorismin torjuntaa käsittelevien asiakirjojen viitetiedot kyseisen lehdistötiedotteen sivuilta 7, 8, 25 ja 26.

Seitsemäs asiakirja⁽⁵⁾ on merkitty luokkaan "Resteint UE", ja siihen sisältyvät yksityiskohtaiset suositukset terrorismin torjumiseksi. Olen varma, että arvoisa parlamentin jäsen ymmärtää, että näiden suositusten toiminnallisen merkityksen vuoksi neuvosto ei voi tällä hetkellä antaa yksityiskohtaisempaa tietoa asiakirjan sisällöstä.

Neuvosto tai Schengenin säännöstön arviointia ja soveltamista käsittelevä pysyvä komitea ei ole suostunut valvomaan jäsenvaltioiden viisumien myöntämiskäytäntöjä, vaikka kysymyksen esittäjä huomautti asiasta jo vuonna 2004. Eikö neuvoston olisi muutettava passiivista suhtautumistaan esimerkiksi Itävallan konsulaateissa paljastuneiden tapausten takia?

(DE) Arvioitaessa Schengen-säännöstön soveltamista viisumien myöntämiskäytäntöihin on määritettävä, ovatko jäsenvaltioiden käyttämät menetelmät, niiden palkkaama henkilöstö, jäsenvaltioiden perustamat konsulipalvelut ja konsulaattien henkilöstön kouluttamistoimet riittäviä takaamaan yhteisen konsuliohjeiston asianmukaisen soveltamisen. Epäiltyjen sääntöjenvastaisuuksien tutkiminen ei ole neuvoston tehtävä. Neuvoston tehtävänä ei myöskään ole tutkia tapauksia, joissa epäillään viisumien myöntämiseen liittyviä petoksia, sillä niiden tutkinta kuuluu jäsenvaltioille.

Yhdistyneen kuningaskunnan oikeutettu terrorismin vastainen taistelu on luonut lakien ja käytäntöjen järjestelmän, johon kuuluvat eristys, valvontamääräykset sekä karkotusmenettelyt ja joka on johtanut vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Lainsäädäntö on vähentänyt oikeuslaitoksen toimivaltaa ja riippumattomuutta heikentäen sen asemaa terrorismin vastaisen lainsäädännön toimeenpanossa. Diplomaattisten takuiden pyytäminen kolmansilta mailta henkilöiden kuljetusten mahdollistamiseksi sellaisiin maihin, joissa he voivat joutua kidutuksen kohteiksi, samoin kuin velvoitteiden laiminlyönti liittyen kolmansien maiden tekemiin rikkomuksiin niin, että vältellään vastuuta henkilöiden kuljetuksiin käytettyjen lentojen suhteen, vaarantavat ehdottoman kidutuskiellon toteutumisen. Yhdistynyt kuningaskunta pyrkii myös kiertämään omia sekä kansainvälisiä velvoitteitaan liittyen joukkojensa toimintaan Irakissa, Afganistanissa ja Guantánamossa.

Nykyiset kansalliset tarkastukset ja arvioinnit eivät riitä estämään valtion harjoittamaa vallan väärinkäyttöä. Jos EU pysyy vaiti sen jäsenvaltioiden syyllistyessä rikkomuksiin, sen uskottavuus on vaarassa.

Missä määrin neuvosto seuraa asiaa koskevia kansallisia käytäntöjä? Onko neuvoston mielestä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan soveltaminen muuta kuin pelkkä teoreettinen uhka? Miten neuvosto aikoo käyttää poliittista valtaansa edistääkseen ensi tilassa todellista keskustelua vaarassa olevista ihmisoikeuksista sekä Euroopan unionin välineistä, joita voidaan kehittää unionin kehyksessä?

(EN) Jäsenvaltioiden ja yhteisön ulkopuolisten maiden kahdenväliset, maiden kansalaisten karkottamista ja kansallista lainsäädäntöä koskevat sopimukset ja suhteet, joihin arvoisa parlamentin jäsen viittasi, eivät kuulu neuvoston toimivaltaan.

EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava kansainvälisen oikeuden, myös kidutuksen vastaisen yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen, mukaisia sitoumuksiaan.

Lisäksi kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen, jonka 3 artiklassa todetaan, että ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tavalla. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tarjoaa tehokkaat suojelumekanismit tämän kiellon rikkomisesta johtuvan karkottamisen yhteydessä, ja sopimuksen 39 artiklassa säädetään tilapäistoimenpiteistä, joiden avulla voidaan viivyttää epäoikeudenmukaisen karkotuksen täytäntöönpanoa lopullista päätöstä odotettaessa. Lisäksi eurooppalaisessa yleissopimuksessa kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi määrätään pidätettyjen suojelusta ehkäisevien, sellaisten muiden kuin oikeudellisten keinojen avulla, joihin kuuluvat kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen vastaisen eurooppalaisen komitean säännölliset tai tarvittaessa satunnaiset vierailut.

Ihmisoikeuksien noudattaminen on terrorisminvastaisen EU:n strategian ydin ja periaate, jota pidetään erittäin tärkeänä myös strategian tulevassa kehittämisessä.

Mitä konkreettisia toimia neuvosto aikoo vielä toteuttaa Itävallan puheenjohtajakaudella torjuakseen naiskauppaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä?

Mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä naiskaupan ja pakkoprostituution torjumiseksi Saksassa pelattavien jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen ja Itävallassa vuonna 2008 pelattavien jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen yhteydessä?

(DE) Ihmissalakuljetus on yksi Itävallan puheenjohtajakauden painopisteistä.

Neuvosto hyväksyi 1. ja 2. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman, ja puheenjohtajavaltio Itävalta tarkkailee tiiviisti toimintasuunnitelman toteuttamisen edellyttämiä jatkotoimia.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto tarkastelee 27. ja 28. huhtikuuta pidettävässä kokouksessaan yksityiskohtaisesti, mitä toimenpiteitä Saksa aikoo toteuttaa estääkseen naiskaupan ja prostituution lisääntymisen jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen aikana.

Haagin ohjelmalla (2005–2010) on tarkoitus vahvistaa yhteisön oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä. Millaisia tavoitteita neuvosto on asettanut?

(DE) Neuvoston 4. marraskuuta 2004 hyväksymällä Haagin ohjelmalla pyritään lujittamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa kaudella 2005–2010, jotta Euroopan unionista voitaisiin tehdä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. Neuvosto ja komissio hyväksyivät 2. ja 3. kesäkuuta 2005 siihen liittyvän toimintasuunnitelman, jolla Haagin ohjelma toteutetaan seuraavilla kolmella alalla toteutettavien erityistoimien avulla: vapauden vahvistaminen erityisesti turvapaikka-asiat, maahanmuutto ja rajakysymykset huomioon ottaen, turvallisuuden lujittaminen erityisesti poliisi- ja tulliyhteistyön avulla sekä oikeuden vahvistaminen niin rikosoikeuden kuin siviili- ja kauppaoikeudenkin alalla.

Euroopan unioni muodostaa ennen kaikkea vapauden alueen.

Euroopan unioni muodostaa – Haagin ohjelman mukaisesti – myös turvallisuuden alueen.

Lisäksi Haagin ohjelman toteuttavalla toimintasuunnitelmalla vahvistetaan oikeutta sekä rikos- että siviilioikeuden alalla.

Rikosoikeuden alalla EU pyrkii saavuttamaan hyvän tasapainon rikollisuuden torjunnan ja perusoikeuksien välillä. Ensimmäisellä toiminta-alalla neuvosto laajentaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisalaa ja edistää lainsäädännön yhdenmukaistamista, josta tärkeinä esimerkkeinä ovat eurooppalaisen pidätysmääräyksen hyväksyminen ja eurooppalaisen todisteiden luovuttamismääräyksen hyväksyminen. Lisäksi Itävalta on tehnyt yhdessä Suomen ja Ruotsin kanssa aloitteen puitepäätöksestä, joka koskee vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista rikosasioissa, joissa annetaan huoltajuustuomio, joka voitaisiin panna täytäntöön koko EU:ssa. Työryhmät keskustelevat tästä parhaillaan. Tämän puheenjohtajavaltio Itävallan painopisteisiin kuuluvan aloitteen perusteella tuomitut vietäisiin alkuperämaahansa suorittamaan tuomiovaltion määräämää tuomiota.

Puheenjohtajavaltion työohjelman perusoikeuksien alan painopisteisiin sisältyy Euroopan perusoikeusviraston perustaminen. Euroopan unionin rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen on tarkoitus toimia perusoikeusviraston alaisuudessa.

Siviilioikeuden alalla neuvosto vie määrätietoisesti eteenpäin oikeudellisten päätösten vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa koko EU:n alueella, jotta voidaan luoda todellinen siviili- ja kauppaoikeudellinen alue. Rooma II -asetusehdotuksen hyväksyminen sopimuksenulkoisista velvoitteista on tärkeä edistysaskel tässä asiassa. Neuvosto työskentelee tiiviisti edistääkseen yksittäisten toimijoiden välistä yhteistyötä ja parantaakseen siviilioikeudellista verkostoa. Kolmantena tavoitteena on varmistaa siviilioikeuden johdonmukaisuus Euroopan unionissa kaikilla aloilla ja yhteisön ulkoisissa toimissa. Tähän tavoitteeseen kuuluu esimerkiksi kahdenvälisten ja monenvälisten sopimusten, kuten uuden Luganon sopimuksen, tekeminen.

Siviili- ja kauppaoikeudellinen yhteistyö voi hyödyttää kovastikin yksittäistä EU-kansalaista, jos hän joutuu rajatylittävissä suhteissaan oikeudellisiin kiistoihin. Monet yhteisön jo voimassa olevat ja sovellettavat säädökset mahdollistavat useissa tapauksissa lähellä sijaitsevan oikeuspaikan käytön, päätösten yksinkertaistetun tunnustamis- ja täytäntöönpanomenettelyn sekä rajat ylittävän oikeuden saada avustusta kaikkien prosessivaiheiden oikeudenkäyntikuluihin.

Mitä toimia neuvosto toteuttaa tai suunnittelee tiedottaakseen suurelle yleisölle helpotuksista rajatylittävien oikeudellisten vaateiden toteutumisessa? Miten asiasta annettavaa tiedotusta voitaisiin täydentää ja lisätä?

(DE) Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tehtävässä yhteistyössä on saavutettu viime vuosina useita virstanpylväitä. Esimerkiksi rajatylittävää kuluttajansuojaa on laajennettu ja vahvistettu. Esimerkiksi myös lasten hyvinvointiin liittyvillä arkaluonteisilla aloilla on jo voimassa sääntöjä vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä huoltajuus- ja tapaamisoikeuksien täytäntöönpanosta. Ei ole epäilystäkään siitä, että tämä meneillään oleva yhä useampien lainsäädäntöalojen "yhteisöllistäminen" on lisännyt EU:n kansalaisten käytettävissä olevia oikeusvälineitä. Äskettäin esitetty neuvoston asetusehdotus kattavasta oikeusalueesta on seuraava vaihe kehityksessä, ja asiaa käsittelevät työryhmät aloittivat puheenjohtajavaltio Itävallan järjestämät kokouksensa jo viime helmikuussa.

EU:n kansalaisten tietoisuuden lisääminen EU:n saavutuksista ei ole yksin puheenjohtajavaltion tehtävä. Yleisön saatavilla on jo paljon tietoa, jota annetaan lisää jatkuvasti. Erityisen hyödyllinen tiedotusväline on Internetissä oleva Euroopan komission siviilioikeudellinen atlas, joka tarjoaa kattavaa tietoa ja apua kaikilla oikeuden aloilla. Tästä huolimatta on syytä pitää aina mielessä, etteivät kaikki EU:n kansalaiset joudu säännöllisesti tekemisiin oikeusjärjestelmän ja oikeusmenettelyjen kanssa. Tämä suuri ihmisryhmä on ollut onnellisessa asemassa siksi, ettei sen ole tarvinnut aloittaa oikeusmenettelyä puolustaakseen lainmukaisia oikeuksiaan. Itävalta tukee näin ollen kaikkia toimia, joilla pyritään tiedottamaan mahdollisimman monista asioista EU:n kansalaisille siten, että kaikki ihmiset tietävät, mitä pahimmassa tapauksessa on mahdollista tehdä ja minkä virastojen puoleen he voivat kääntyä. Hyvää ja kattavaa tietoa voidaan antaa kuitenkin ainoastaan ja yksinomaan kaikkien asianosaisten toimielinten yhteistyön avulla, minkä vuoksi Itävalta aikoo ylläpitää jatkossakin erityisesti virallisella tasolla tiiviitä yhteyksiä Euroopan parlamenttiin ja komissioon.

Neuvosto katsoo, että yhteistyö siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa on erittäin tärkeää Euroopan unionin kansalaisille, minkä vuoksi perhe-, yritys- ja työoikeuden kysymykset sekä näiden alojen hyvä yhteistyö jäsenvaltioiden tuomioistuinten välillä ovat tärkeitä heidän elämässään.

Neuvosto on tehnyt kolme aloitetta, joilla Euroopan kansalaisille tiedotetaan tämän alan saavutuksista. Tässä yhteydessä laadittiin ja julkaistiin vuonna 2005 kirja, johon sisältyvät neuvoston tällä alalla hyväksymät tärkeimmät säädökset ja selitykset niiden sisällöstä. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti oikeudellisten ammattien harjoittajille.

Toisen aloitteen yhteydessä tuotettiin kymmenen minuutin mittainen elokuva, joka on saatavilla Cd-ROM-muodossa ja jossa pyritään selittämään yksinkertaisesti, mitä Euroopan unioni tällä alalla tekee. Elokuva tuotettiin vuonna 2005 ja on tarkoitettu niille kansalaisille, jotka eivät ole suoraan tekemisissä oikeudellisten ammattien kanssa.

Kolmannessa toimenpiteessä neuvoston vastuuvirkamiehet osallistuvat konferensseihin, seminaareihin tai muihin aloitteisiin, joiden yhteydessä voidaan tuoda esiin, miten EU toimii oikeus- ja siviiliasioissa tehtävän yhteistyön alalla, sekä selittää EU:n toimintaa tuomareille, asianajajille, notaareille ja muille oikeudellisten ammattien edustajille sekä suurelle yleisölle.

Mitä tulee tuleviin toimiin, neuvosto aikoo päivittää kirjaa ja elokuvaa vuonna 2007 ja osallistua jatkossakin tärkeisiin konferensseihin ja seminaareihin. Neuvosto harkitsee parhaillaan muita toimia, joilla voidaan parantaa siviiliasioissa tehtävää eurooppalaista yhteistyötä koskevan täydellisen ja kattavan tiedon saatavuutta.

Vaikka kysymys oikeudellisten ja muiden kuin oikeudellisten asiakirjojen rajat ylittävästä tiedoksiannosta saattaa ensi näkemältä vaikuttaa melko arkiselta ja tekniseltä, on tiedoksiannon toimivuus hyvin merkittävää "Euroopan lainkäytön" tehokkuudelle ja yleiselle hyväksynnälle. Erityisen tervetullutta olisi pikainen edistyminen tällä alalla. Onko neuvoston mielestä mahdollista saattaa käytännön kannalta näin tärkeä hanke kuin tiedoksiantoasetuksen tarkistaminen päätökseen vielä ensimmäisessä käsittelyssä Itävallan puheenjohtajuuden aikana?

(DE) Neuvosto katsoo, että olisi todellakin kohtuullista tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, että parlamentin kanssa voidaan päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Tämä otetaan huomioon keskusteluissa, joita Euroopan parlamentin edustajien kanssa parhaillaan käydään ja joiden tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka parlamentti, neuvosto ja komissio voivat hyväksyä.

Mitkä ovat Euroopan oikeudellisen verkoston vahvuudet verrattuna muihin yhteisön tason järjestelmiin (erityisesti Eurojust) jäsenvaltioiden rikosasioissa tekemän oikeudellisen yhteistyön tehostamisessa ja nopeuttamisessa? Mitkä tehtävät olisi asetettava etusijalle verkostoa edelleen kehitettäessä? Mitä sellaisia yhteisön tason toimia on toteutettu terrorismin torjunnassa, jotka kuuluvat oikeusviranomaisten toimivaltaan?

(DE) Molemmilla elimillä, Euroopan oikeudellisella verkostolla ja Eurojustilla, on omat vahvuutensa ja tehtävänsä, jotka liittyvät rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön parantamiseen ja nopeuttamiseen jäsenvaltioiden välillä.

Euroopan oikeudellinen verkosto toimii useilla tasoilla jäsenvaltioissa kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Sen yhteyspisteet tekevät yhteistyötä kotimaansa ja ulkomaiden oikeusviranomaisten edustajien kanssa ja työskentelevät niiden kanssa päivittäin. Euroopan oikeudellisen verkoston kehittämät tietotekniset välineet, joilla helpotetaan yhteyspisteiden välistä viestintää ja eri oikeusjärjestelmiä koskevan tiedon levittämistä, ja yksittäisten jäsenvaltioiden tarjoamat oikeusturvakeinot tekevät Euroopan oikeudellisesta verkostosta yhdessä Eurojustin kanssa korvaamattomia elimiä rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa.

Euroopan oikeudellinen verkosto on usein osoittautunut Eurojustia sopivammaksi elimeksi kahdenvälisten tapausten käsittelemiseen, vaikka tällaiset tapaukset ovatkin usein niin monimutkaisia, että Eurojustin pitäisi käsitellä ne. Näiden kahden elimen tiiviiden yhteyksien vuoksi niiden keskinäisestä käytännön toiminnasta oli laadittava suuntaviivat.

Monet jäsenvaltiot ovat lisäksi järjestäneet käytännön yhteistyötä yhteyspisteiden ja Eurojustin kansallisten jäsenten välillä esimerkiksi nimeämällä yhteyspisteet Eurojustia edustaviksi kansallisiksi jäseniksi. Molemmat elimet vastaavat vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjumisesta, mutta vastavuoroista yhteistyötä koskevilla sopimuksilla varmistettiin, että niukat määrärahat käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti.

EU pitää terrorismin torjuntaa yhtenä painopistealoistaan, vaikka se onkin ensisijaisesti jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten tehtävä. EU on strategisesti sitoutunut terrorismin torjuntaan ja soveltaa siinä periaatetta, jonka mukaan "terrorismia torjutaan globaalisti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen ja tehdään Euroopasta turvallisempi, jotta sen kansalaiset voivat elää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella". EU torjuu terrorismia neljällä tavalla:

Ennaltaehkäisy: ehkäistään ihmisiä suuntautumasta terrorismiin puuttumalla Euroopassa ja kansainvälisissä yhteyksissä tekijöihin tai perimmäisiin syihin, jotka voivat johtaa radikalisoitumiseen ja värväykseen.

Suojaus: suojataan kansalaisia ja infrastruktuuria ja vähennetään haavoittuvuutta iskuille, myös parantamalla rajojen, kuljetusten ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta.

Toiminnan estäminen: toteutetaan terroristien jäljitys- ja tutkintatoimia yli rajojemme ja maailmanlaajuisesti; estetään suunnittelu, matkustus ja viestintä; hajotetaan tukiverkostot; katkaistaan rahoitus ja iskuissa tarvittavien materiaalien saanti sekä saatetaan terroristit oikeuteen.

Varautuminen: valmistaudutaan hallitsemaan ja minimoimaan terrori-iskun seurauksia varautumalla paremmin jälkivaikutuksiin, toiminnan koordinointiin ja uhrien tarpeisiin.

Luomalla oikeusyhteistyötä koskevia yleisiä lainsäädäntövälineitä, kuten vuonna 2000 tehty sopimus jäsenvaltioiden keskinäisestä avusta rikosasioissa ja eurooppalainen pidätysmääräys, EU voi tukea jäsenvaltioita terrorismin torjunnassa ja varmistaa, että oikeusviranomaiset tekevät tehokasta yhteistyötä. Neuvosto voi lisäksi antaa erityisiä lainsäädäntövälineitä, kuten 20. syyskuuta 2005 tehty neuvoston päätös terrorismirikoksia koskevasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä, ja varmistaa, että Eurojust ja Europol saavat täsmällistä tietoa meneillään olevista tutkimuksista, jotta ne voivat tehtävänkuviensa mukaisesti auttaa kansallisia viranomaisia näiden tehtävissä.

Neuvosto päätti olla julkistamatta miehitetyillä alueilla toimivien Euroopan unionin jäsenvaltioiden diplomaattien raporttia Israelin politiikasta Itä-Jerusalemissa. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan raportti sisältää Euroopan unionin eri jäsenvaltioiden diplomaattien seikkaperäisen analyysin Israelin tietoisesta politiikasta, jolla pyritään Itä-Jerusalemin täydelliseen liittämiseen. Raportissa korostetaan, että parhaillaan toteutettavat toimet ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Toimien tarkoituksena on ympäröidä kaupunki kokonaan uudisasukkailla ja eristää Jerusalemin palestiinalainen osa muista palestiinalaisalueista, mikä vaarantaa tulevan Palestiinan valtion perustamisen.

Aikooko neuvosto tarkistaa kantaansa ja julkistaa kyseisen raportin ja sen suositukset?

(DE) Arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessään esiin tuomia asioita on käsitelty valtiosihteeri Hans Winklerin Euroopan parlamentin täysistunnossa 1. helmikuuta 2006 pitämässä puheessa ja puheessa, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoasiainministeri Jack Straw piti yleisten asioiden ja ulkoasioiden neuvoston 12. joulukuuta 2005 pitämän kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.

Neuvosto pyysi asianomaisia neuvoston yksikköjä laatimaan perinpohjaisen arvion Itä-Jerusalemin tilanteesta Jerusalemissa ja Ramallahissa sijaitsevien lähetystöjen laatimien raporttien perusteella. Neuvosto päätti, ettei EU julkaise tätä tutkimusta, sillä se herättäisi voimakasta vastustusta Israelin hallitusta kohtaan. Valtiosihteeri Winkler ilmoitti Euroopan parlamentille, että tällä välin on laadittu kaksi toimintasuunnitelmaa, joista toisen on laatinut EU:n troikka 19. joulukuuta 2005 Israelin ulkoministerille ja toisen puheenjohtajavaltio 23. joulukuuta 2005 Israelin merkittäville puolueille.

Neuvosto on hyvin perille kaikista Itä-Jerusalemin kysymykseen liittyvistä näkökohdista.

Yhtenä monista Yhdysvaltojen Kuuban kansaa ja sen hallitusta vastaan suuntaamista provosoivista toimista Yhdysvaltojen hallitusta Havannassa edustava USINT (U.S. Interests Section) on esittänyt provosoivia laservaloviestejä, joiden kohteena oli Kuuban vallankumous. Tämänkaltaiset toimet edustavat kansainvälisen oikeuden perusperiaatteiden räikeätä rikkomista ja ovat valtioiden välisiä suhteita koskevassa diplomatian historiassa ennenkuulumattomia.

Tuomitseeko neuvosto tämän Yhdysvaltojen puhtaasti vihamielisen, Kuubaa vastaan suuntaaman toiminnan, joka loukkaa sekä kansainvälistä oikeutta että valtioiden suvereeneja oikeuksia?

(DE) Neuvosto ei ole käsitellyt tätä kysymystä, joka koskee yhteisön ulkopuolisten maiden kahdenvälisiä suhteita.

Vuonna 2005 myönnettiin Erasmus-ohjelmaan kuuluvien 260 hankkeen tukemiseksi 17 miljoonaa euroa.

Mihin toimiin aikoo neuvosto ryhtyä Erasmus-ohjelman toiminnan jatkamiseksi tulevaisuudessa?

(DE) Neuvosto muistuttaa kunnioittavasti arvoisaa parlamentin jäsentä, että yleisesti ottaen Erasmus-ohjelman kaltaisten yhteisöohjelmien täytäntöönpanosta vastaa ainoastaan komissio ja että komission kautta siihen osallistuu myös kansallisten hallintoelinten verkosto. Neuvosto ei näin ollen tiedä ajantasaisesti, kuinka monta hanketta lopulta valitaan ja millaiset määrärahat niille myönnetään.

Mitä tulee arvoisan parlamentin jäsenen esittämään erityiskysymykseen ohjelman mahdollisesta laajentamisesta tulevaisuudessa, neuvosto haluaa huomauttaa, ettei Euroopan parlamentin ja neuvoston keskusteluja tulevan yhdennetyn elinikäistä oppimista koskevan ohjelman, joka käsittää Erasmus-ohjelman ja kaikki muut koulutusalan ohjelmat, rahoituskehyksestä ole vielä saatu päätökseen. Erasmus-ohjelman laajuus ja rahoituskehys sekä kauden 2007–2013 rahoitusmäärärahojen kohdentaminen erillisiin ohjelmiin riippuvat parlamentin ja neuvoston parhaillaan käymien, rahoitusmäärärahoja koskevien keskustelujen lopullisesta tuloksesta, ja tässä yhteydessä on pidettävä mielessä myös joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät.

Mitkä neuvoston mielestä olivat tärkeimmät asiat, jotka EU:n laajentumisesta vuonna 2004 opittiin? Miten näitä opittuja asioita aiotaan soveltaa seuraavaksi lähestyvän laajentumisen yhteydessä?

(EN) Neuvosto ei ole arvioinut kattavasti Euroopan unionin viimeisimmän laajentumisen tulosta ja vaikutuksia. Alustavista tuloksista käy kuitenkin selvästi ilmi, että vuonna 2004 toteutettu laajentuminen oli hyvin onnistunut ja että alustavat pelot esimerkiksi toimielinten toiminnan lamaantumisesta olivat liioiteltuja.

Kuten arvoisa parlamentin jäsen epäilemättä tietää, tulevaa laajentumista ja komission vuonna 2005 laatimaa strategia-asiakirjaa koskevassa kuulemisessa neuvosto päätteli 12. joulukuuta 2005, että strategia-asiakirja muodostaa hyvän perustan tuleville kuulemisille, jotka aiheesta on järjestettävä vuonna 2006. Neuvosto sopi lisäksi, että keskustelussa on otettava huomioon seuraavat seikat:

Laajentumisprosessin EU:n laajuista tukea on vahvistettava ja kehitettävä. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityishuomiota julkisuustyöhön ja kansalaisten näkemyksiin, samalla kun Euroopan unionin valmiudet ottaa uusia jäseniä säilytetään keskeisellä sijalla keskusteluissa.

Ehdollisuusperiaatetta on sovellettava oikeudenmukaisesti mutta tiukasti kaikissa prosessin vaiheissa.

Ehdokasvaltioita ja Länsi-Balkanin valtioita on edelleen kannustettava voimakkaasti tuomalla esiin niiden eurooppalainen ulottuvuus niiden edistyessä uudistuksissa ja vakauttamisprosessissa. EU:n kanssa tehtyjen sopimusten täytäntöönpano kuuluu tähän prosessiin.

Puheenjohtajavaltio Itävalta pohtii parhaillaan, millä tavoin keskustelua voitaisiin parhaiten käydä, erityisesti kun otetaan huomioon, että päätavoitteena on lisätä selkeyttä ja parantaa viestintää, ja Itävalta ottaa joka tapauksessa huomioon vuonna 2004 tapahtuneesta EU:n laajentumisesta saadut kokemukset.

Syyskuun 2005 alussa eräs Euroopan unionin jäsenvaltio, Saksa, allekirjoitti kahdenvälisen sopimuksen Venäjän kanssa Itämeren alitse kulkevan kaasuputken rakentamisesta. Kyseisen kaasuputken sijoittaminen siten, että se kulkee neljän Itämeren rannikolla sijaitsevan EU:n jäsenvaltion kautta (Puola, Liettua, Latvia ja Viro), on vastoin kyseisten valtioiden energia- ja ympäristöintressejä.

Katsooko neuvosto, että yksi EU:n jäsenvaltio (Saksa) voi tehdä yksipuolisesti sopimuksen valtion kanssa, joka ei ole EU:n jäsen (Venäjä), kaasuputken sijoittamisesta Itämereen, sillä tällaisen sopimuksen täytäntöönpano koskettaa ja loukkaa suoraan muille EU:n jäsenvaltioille erityisen tärkeitä intressejä?

(DE) Pohjois-Euroopan kaasuputki on yksityinen liiketoimintahanke, johon osallistuu Venäjän ja EU:n jäsenvaltioiden yrityksiä. Se ei ole Venäjän ja yhden jäsenvaltion yhteinen hanke.

Pohjois-Euroopan kaasuputki kuuluu Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin (Euroopan parlamentin ja neuvoston 26. kesäkuuta 2003 tekemä päätös, jonka energiaministerit vahvistivat 28. kesäkuuta 2005 tekemällään päätöksellä).

Neuvosto ei halua periaatteellisista syistä kommentoida yksityisiä liiketoimintajärjestelyjä. On kuitenkin syytä huomauttaa, että energia-alan viimeaikaisen kehityksen perusteella neuvosto aikoo keskustella energia-asioista maaliskuussa 2006 järjestettävässä kevään Eurooppa-neuvostossa.

Neuvoston ehdotus asetukseksi alkuperämaan merkitsemisestä on ensimmäinen askel kohti luotettavaa kuluttajille tiedottamista ja eurooppalaisen osaamisen suojelua.

Tämä asetus helpottaa työpaikkojen säilyttämistä Euroopan unionissa, koska sillä rajoitetaan epäreilua kilpailua. Euroopan unionin X jäsenvaltiossa toimiva yritys ei enää voi valmistaa tuotetta kolmannessa maassa ja seuraamuksitta kiinnittää tuotteeseen etikettiä "valmistettu X:ssä" myyntinsä edistämiseksi vilpillisin keinoin.

Euroopan veitsiteollisuuden edustajat vaativat, että tämän asetusehdotuksen liitteeseen sisällytetään veitsiteollisuuden tuotteet, koska niiden käsiteollisuusaste on hyvin korkea. Kyse on eurooppalaisen veitsiteollisuuden tulevaisuudesta ja tuhansista ammattitaitoa edellyttävistä työpaikoista.

Aikooko neuvosto vastata tähän vaatimukseen lisäämällä asetuksen liitteeseen eurooppalaisen nomenklatuurin 82 lukuun sisältyvät tuotteet, erityisesti koodit 82.08, 82.11, 82.12, 82.13, 82.14 ja 82.15?

(DE) Komissio antoi 16. joulukuuta 2005 ehdotuksen neuvoston asetukseksi tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden maantieteellisistä alkuperämerkinnöistä. Asetusta sovelletaan sen liitteessä mainittuihin kaupallisiin tuotteisiin.

Koska lainsäädännön valmistelusta vastaavat neuvoston yksiköt ovat vasta aloittaneet ehdotuksen tarkastelun, on mahdotonta ennustaa, hyväksytäänkö asetus ja milloin tai mihin tuotteisiin sitä sovelletaan.

Neuvosto kiittää kysymykseen sisältyneistä ehdotuksista ja ottaa ne huomioon keskusteluissaan.

Latvian parlamentin (Saeiman) enemmistö erotti parlamentin jäsenen Nikolai Kabanovin parlamentin ulkosuhteiden valiokunnasta "rangaistakseen" häntä osallistumisesta "Natsismi Baltiassa" -elokuvan tuottamiseen. Elokuvassa viitataan SS-legioonien toimintaan. Kabanovia syytettiin siitä, että hänen edellä mainittu toimintansa on "valtion vastaista" ja että hän jossakin haastattelussa puhui venäjää Latvian parlamentin salissa.

Kun otetaan huomioon tämä sietämätön poliittinen toiminta, jolla muun muassa edistetään Latvian SS-joukkojen jäsenten historiallista oikeutusta, mikä on neuvoston kanta Latvian viranomaisten natsismin hyväksyvän asenteen voimistumiseen ja vetoomuksiin kommunistisen puolueen toimintakiellon poistamiseksi sekä demokratian vastaisen vaalilainsäädännön kumoamiseksi, joka estää kommunistisen puolueen ja muiden järjestöjen entisiä jäseniä osallistumasta kansallisiin ja paikallisvaaleihin? Kannattaako neuvosto äänioikeuden myöntämistä Latvian suurelle väestönosalle (venäjänkieliselle väestönosalle), jolta on vuodesta 1991 lähtien riistetty poliittiset oikeudet?

(DE) Neuvostolla ei ole valtuuksia puuttua jonkin jäsenvaltion parlamentin äänestyksiin.

Neuvosto kuitenkin kiistää jyrkästi väitteet, joiden mukaan Latvian viranomaisilla olisi taipumusta sympatisoida natsismia. Tällaisilla väitteillä ei ole mitään asiaperustaa. Latvian presidentti, pääministeri ja ulkoministeri ovat useaan otteeseen tuominneet totalitarismin sen kaikissa muodoissa. Latvian ulkoministeri Pabriks totesi 14. helmikuuta 2003 seuraavaa: "Tuomitsemme jyrkästi holokaustin ja joukkomurhan sekä kaikkien niiden toimet, jotka kannattavat niihin liittyvää ideologiaa. Rasismiin ja muukalaisvastaisuuteen liittyvän rikollisuuden lisääntyminen monissa Euroopan unionin valtioissa osoittaa, etteivät totalitaariset ideologiat ole hävinneet. Koko Latvian yhteiskunnan sekä lain ja järjestyksen valvomisesta vastaavien Latvian elinten on jatkettava ääriryhmien kitkemistä."

Latvian parlamentti äänesti 10. syyskuuta 1991 Latvian kommunistisen puolueen kieltämisestä. Latvian kommunistinen puolue kuului tuolloin Neuvostoliiton kommunistiseen puolueen, ja se toimi tosiasiassa Neuvostoliiton hallituksen osana niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa.

Mikäli Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 11 artiklassa (kokoontumisvapaus) tai yleissopimuksen ensimmäisessä pöytäkirjassa (oikeus vapaisiin vaaleihin) tarkoitettuja oikeuksia todetaan rikotun, asiasta voidaan nostaa kanne Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Mitä tulee yleisesti syrjimättömyyden periaatteen edistämiseen EU:ssa, neuvosto on hyväksynyt toimenpidepaketin syrjinnän torjumiseksi. Paketti sisältää kaksi direktiiviä⁽¹⁾, ja siihen on lisätty myös yhteisön kuusivuotinen toimintasuunnitelma syrjinnän torjumiseksi.

Myös Wienissä toimiva Euroopan unionin rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EUMC) antaa tukea syrjintäasioissa. Valtioiden ja hallitusten päämiehet päättivät joulukuussa 2003 laajentaa EUMC:n valtuuksia tekemällä siitä perusoikeusviraston ja täydentämällä sen avulla perusoikeuksien suojeluvälineitä. Virasto auttaa ja neuvoo EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ja edistää siten aiempaa tehokkaamman ja johdonmukaisemman ihmisoikeuspolitiikan toteuttamista EU:ssa.

Millaisia päätöksiä tehtiin puheenjohtajavaltion järjestämässä diabeteskonferenssissa?

(EN) Tyypin 2 diabetes on vakava krooninen sairaus, joka lisääntyy jatkuvasti ja johon sairastuu yhä nuorempia ihmisiä. Tämän vuoksi 2-tyypin diabeteksen ja sen aiheuttamat komplikaatiot muodostavat merkittävän julkisen terveyden ongelman.

Puheenjohtajavaltio Itävalta on tuonut asian esiin tiedottamisen tehostamiseksi ja mahdollisten toimien toteuttamiseksi EU:n tasolla ja järjestänyt Euroopan komission tuella konferenssin, johon osallistui 200 asiantuntijaa kaikista jäsenvaltioista ja hakijavaltioista ja jossa pohdittiin, millaisia aloitteita tarvitaan, ja ehdotettiin tulevia strategioita. Asiantuntijat edustivat useita ammattiryhmiä (terveydenhuolto, kansallisviranomaiset, diabetes- ja potilasyhdistykset), ja mukana olivat myös Euroopan komission, parlamentin ja Maailman terveysjärjestön WHO:n edustajat.

Neljässä työryhmässä kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

Sydän- ja verisuonitautien ehkäiseminen diabeteksen yhteydessä

Sairauden hallinta – diabetekseen liittyvien komplikaatioiden vähentäminen

Tyypin 2 diabeteksen primäärinen ehkäiseminen

Tyypin 2 diabeteksen sosiaaliset ja sukupuolispesifiset näkökohdat.

Asiantuntijat päättelivät, että neuvoston olisi annettava suositus diabeteksen ehkäisemisestä, varhaisesta diagnosoinnista ja hallinnasta. Suositukseen voisivat sisältyä diabeteksen eurooppalaisia tietonormeja koskevat ehdotukset, ja niissä olisi käsiteltävä nimenomaisesti heikommassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien, hedelmällisessä iässä olevien naisten ja syrjäytymisongelman kaltaisia kysymyksiä.

Lisäksi todettiin, että asianmukaisten diabetesta koskevien toimien toteuttaminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden laatimaa kansallista diabetesohjelmaa, joka käsittää muun muassa sairauden ehkäisyn ja varhaisen diagnosoinnin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä terveitä elämäntapoja koskevan tietoisuuden lisäämiseen, koska se on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi ja saattaisi laajasti toteutettuna vaikuttaa tulevien sukupolvien terveyteen. Ensisijaisena olisi pidettävä kansallisten diabetesohjelmien nopeaa täytäntöönpanoa.

Konferenssin tulokset kirjataan konferenssista laadittavaan kertomukseen, jonka yhteenveto esitellään 25. ja 26. huhtikuuta pidettävässä terveysministereiden epävirallisessa kokouksessa.

Euroopan komission sisämarkkinoiden pääosaston puolivuotiskertomuksesta yhteisön oikeuden sisällyttämisestä jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön kävi ilmi, että monia kansallisia lainsäädäntöjä ei ole yhteensovitettu EU:n määräyksien kanssa. Esimerkkinä mainittakoon, että jäsenvaltioista Itävalta yhdenmukaistaa kansallista lainsäädäntöään nopeimmin, koska 1. joulukuuta 2005 vain 1,5 prosenttia direktiiveistä odotti täytäntöönpanoa Itävallassa. Vastaava osuus Luxemburgissa oli 4,4 prosenttia. Mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä sisämarkkinoita koskevien säädösten puutteellisen sisällyttämisen ja täytäntöönpanon suhteen?

(DE) Neuvosto on toistuvasti todennut pitävänsä erittäin tärkeänä sitä, että sisämarkkinadirektiivit saatetaan nopeasti ja asianmukaisesti osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, koska se on edellytys sisämarkkinoiden toiminnalle. Eurooppa-neuvosto asetti vuonna 2001 Tukholmassa ja vuonna 2002 Barcelonassa pidetyissä huippukokouksissaan määrälliset tavoitteet täytäntöönpanoa odottavan lainsäädännön vähentämiseksi enintään 1,5 prosenttiin, mikä on selvästikin saanut jäsenvaltiot tehostamaan toimiaan tällä alalla. Komission viimeisimpien tietojen (sisämarkkinoiden tulostaulukko 14 a, helmikuu 2006) mukaan kaikki 25 jäsenvaltiota ovat selvästi edistyneet täytäntöönpanoa odottavan lainsäädännön vähentämisessä ja jotkin jäsenvaltiot ovat onnistuneet vähentämään sen osuuden jopa 1,6 prosenttiin. Tämä ei tietenkään tarkoita, että 1,5 prosentin tavoite olisi saavutettu, mutta 1,6 prosenttia on paras tähänastinen tulos. Edistymisestä huolimatta täytäntöönpanoaste on hyvin erilainen eri jäsenvaltioissa. Tästä seuraa näin ollen, että toimia on tehostettava, jotta voidaan luoda edellytykset täysin toimiville sisämarkkinoille. Neuvosto ja Eurooppa-neuvosto seuraavat sisämarkkinoiden tulostaulukossa ja muissa asiaa koskevissa komission tiedonannoissa säännöllisesti esitetyn aineiston perusteella näin ollen tiiviisti tulevaa kehitystä sisämarkkinoiden saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ne saattavat joutua edelleen kehottamaan kaikkia jäsenvaltioita saattamaan yhteisön oikeuden osaksi kansallista lainsäädäntöään, saattamaan sen voimaan ja panemaan sen kokonaisuudessaan täytäntöön siten, että kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä sisämarkkinoiden eduista.

Jordanian viranomaiset pidättivät 4. helmikuuta 2006 al-Mehwar-lehden toimittajat al-Mu'manin ja Hashim al-Khalidin, sillä sanomalehdessä oli esitetty tanskalaisessa Jyllands-Postenissa ensin julkaistut profeetta Muhammedia kuvaavat pilapiirrokset. Toimittajat päästettiin 12. helmikuuta 2006 vapaiksi takuita vastaan, mutta pian he joutuvat uudestaan oikeuden eteen.

Algeriassa viranomaiset ovat mahdollisesti sulkeneet kaksi sanomalehteä Panoraman ja Essafirin ja kaksi toimittajaa Kamel Bousaad ja Berkana Bouderbala on pidätetty, sillä he ovat julkaisseet kyseiset pilapiirrokset.

Mitä neuvosto aikoo tehdä huolehtiakseen siitä, että Algeria ja Jordania noudattavat ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia sitoumuksiaan EU:n kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen nojalla? Mitä sanktiomahdollisuuksia neuvosto katsoo tulevaisuudessa olevan mahdollista käyttää, mikäli näitä sitoumuksia ei noudateta?

(DE) Euroopan unioni ja Jordania sopivat viime vuonna Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvästä laajasta toimintasuunnitelmasta. Sen tavoitteisiin kuuluu Jordanian aloittaman uudistusprosessin tukeminen. Uudistusstrategian neljään painopistealueeseen kuuluu tiedotusvälineiden vahvistaminen ja niiden ammatillisuuden lisääminen, samalla kun kehitetään niiden riippumattomuutta. Vaikeista maantieteellisistä ja poliittisista oloista huolimatta Jordania, sen hallitus ja kuningas Abdullah ovat ottaneet tehtäväkseen viedä poliittista uudistusta eteenpäin, vahvistaa demokratiaa, vastuullisuutta, avoimuutta ja oikeutta sekä tehdä maasta esimerkki uudenaikaisesta, tietoon pohjautuvasta islamilaisesta arabivaltiosta. On kuitenkin todettava, että Jordania itsekin tietää varsin hyvin, että tämä prosessi on pitkä ja monilta osin vaikea.

Toimet kuuluvat naapuruuspolitiikan painopisteisiin, ja niissä otetaan erityisesti huomioon lehdistö, jotta tiedotusvälineiden vapautta ja ilmaisunvapautta voitaisiin kehittää edelleen. Viime vuoden kesäkuussa järjestetyssä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hallintoa käsittelevän EU–Jordania-komitean tapaamisessa EU ja Jordania keskustelivat Jordanian lainsäädännön nykytilasta, lainsäädäntöympäristöstä ja toimittajien koulutusohjelmista. Näitä keskusteluja jatketaan. EU katsoo velvollisuudekseen tukea Jordaniaa tässä prosessissa.

Algeria

EU–Algeria-assosiaationeuvoston ensimmäinen kokous pidetään 21. maaliskuuta 2003. Tuolloin avataan uudelleen kahdenväliset ministeritason yhteydet EU:n ja Algerian välillä. Edellinen ministeritroikka pidettiin Algerissa marraskuussa 2003.

Arvoisa parlamentin jäsen voi luottaa siihen, että EU tuo demokratiasta ja ihmisoikeuksista käytävän poliittisen vuoropuhelun aikana esiin huolensa lehdistönvapaudesta Algeriassa ja erityisesti siitä, että useita toimittajia on ahdisteltu, sakotettu ja vangittu kunnianloukkauslainsäädännön järjestelmällisellä ja epäasianmukaisella soveltamisella.

Kreikan merimiesten viime päivien ajan jatkunut lakko on johtanut erityisen huonoon tilanteeseen ja ongelmiin maan taloudellisen, alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden suhteen (saarialueille ei ole toimitettu elintarvikkeita ja polttoaineita, sairaskuljetuksia ei ole voitu tehdä jne.). Lakko-oikeus on eittämättä työntekijöiden vahvistettu ja kiistaton oikeus, joka on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan (28 artikla). Toisaalta sekä perusoikeuskirjassa että ehdotetussa sopimuksessa Euroopan perustuslaista määrätään selkeästi (36 artiklassa ja II-96 artiklassa), että edistääkseen unionin sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja sen kilpailukykyä unioni tunnustaa mahdollisuuden käyttää kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisia yleistä taloudellista etua koskevia palveluja sekä kunnioittaa tätä oikeutta.

Katsooko neuvosto, että tällaisilla äärimmäisillä lakkoliikkeillä rikotaan eurooppalaisten kansalaisten oikeutta käyttää peruspalveluja ja vaikeutetaan yhteisten sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa? Onko neuvostolla käytettävissään vertailevia tutkimuksia ja tietoja tällaisten tilanteiden hoidosta eri jäsenvaltioissa? Katsooko neuvosto, että olisi varmistettava palvelujen pakollinen vähimmäistarjonta, kuten joissakin jäsenvaltioissa jo tehdään?

(DE) Vaikka arvoisa parlamentin jäsen onkin oikeassa todetessaan, että perusoikeuskirjan 28 artiklassa myönnetään työntekijöille oikeus ryhtyä etujensa puolustamiseksi yhteistoimiin, lakko mukaan lukien, samassa artiklassa todetaan myös, että kyseinen oikeus perustuu yhteisön oikeuteen ja kansallisiin lainsäädäntöihin ja käytäntöihin. Koska EY:n perustamissopimuksessa poistettiin lakko-oikeus 137 artiklan soveltamisalasta, lakkokysymykset kuuluvat yksinomaan jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan.

Neuvosto panee merkille Kreikan merimiesten viimeaikaisten lakkojen aiheuttamat vaikeudet. Neuvostolla ei ole käytettävissään vertailututkimuksia, joista voitaisiin nähdä, miten vastaavia tilanteita on hoidettu muissa jäsenvaltioissa. Komissiolla saattaa olla tällaista tietoa.

Onko puheenjohtajavaltio Itävalta tehnyt arviota uusista jäsenvaltioista tulevien työntekijöiden määrän kasvusta sen jälkeen kun poistetaan esteet EU:n laajuisilta työmarkkinoilta, erityisesti Itävallassa ja Saksassa, joka ovat prosessissa selvästi jäljessä?

(DE) Vuoden 2003 liittymissopimuksen nojalla päätös liikkuvuuden rajoittamiseen kohdistuvien siirtymäjärjestelyjen jatkamisesta kuuluu yksinomaan kyseisille jäsenvaltioille. Niiden jäsenvaltioiden, jotka haluavat jatkaa siirtymäjärjestelyjen soveltamista kolmen vuoden ajan 30. huhtikuuta 2006 jälkeen, on ilmoitettava siitä komissiolle kyseiseen päivämäärään mennessä.

Puheenjohtajavaltio Itävalta katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä päätöksensä ennakkoluulottomasti, perustettava se komission 8. helmikuuta 2006 antamaan kertomukseen vuoden 2003 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymäsääntöjen täytäntöönpanosta ja oman maansa erityistilanteeseen sekä otettava samalla huomioon kaikki merkitykselliset työntekijöiden maahanmuuttoon liittyvät tekijät. Erityisesti näihin tekijöihin kuuluu kyseisen jäsenvaltion talouden ja työmarkkinoiden tilanne, koska se määrittää, voidaanko ainakin kohtuullisen ja ennakoitavan ajanjakson osalta varmistaa, että siirtotyöläiset voivat elättää itsensä työtuloillaan. Tämän lisäksi on odotettavissa, että maantieteellinen sijainti on päätöksenteossa ratkaiseva, koska maahanmuuton laajuus riippuu suuresti alkuperämaan ja työpaikan välisestä etäisyydestä.

Sen jälkeen kun komission kertomus esiteltiin ja siitä keskusteltiin neuvostossa (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttajansuoja) 10. maaliskuuta 2006, jäsenvaltiot tutkivat kaikkia merkityksellisiä seikkoja, jotka vaikuttavat niiden päätökseen siirtymäjärjestelyjen jatkamisesta, ja erityisesti omien työmarkkinoidensa tilannetta. On sanomattakin selvää, että jäsenvaltiot tekevät päätöksensä huolellisen harkinnan ja puolueettoman arvioinnin perusteella.

Elatusapu voi olla vähävaraisille elintärkeä tulonlähde. Toisaalta yksimielisyyden vaatimus voi aiheuttaa suuria vaikeuksia ja viivästyksiä.

Mikä pitäisi puheenjohtajavaltion näkemyksen mukaan olla neuvoston kanta komission pyyntöön, että ehdotus yhteisön asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä viranomaisten yhteistyöstä elatusapua koskevissa asioissa käsiteltäisiin yhteispäätösmenettelyssä ja että siihen ei vaadittaisi yksimielisyyttä? Mikä puheenjohtajavaltion mukaan olisi Euroopan parlamentin rooli asiassa: pelkästään antaa lausunto (jos edelleen vaaditaan yksimielisyyttä neuvostossa) vai käyttää lainsäädäntövaltaa (yhteispäätösmenettelyssä)?

(DE) Neuvosto muistuttaa arvoisaa parlamentin jäsentä elatusvelvollisuutta koskevaan asetusehdotukseen sisältyvästä komission kannasta, jonka mukaan tämänkaltaisiin asioihin sovelletaan perheoikeutta ja näin ollen perustamissopimuksessa määrättyä kuulemismenettelyä.

Neuvosto on jo ryhtynyt tutkimaan, onko suotavaa tehdä niin kuin komissio ehdotti tiedonannossaan neuvostolle eli soveltaa perustamissopimuksen 251 artiklaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 65 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin elatusavun käsittelyn yhteydessä.

Neuvoston asianomaisten kokoonpanojen alustavien keskustelujen perusteella neuvosto on päättänyt kuulla Euroopan parlamenttia elatusvelvollisuutta koskevasta asetuksesta sulkematta kuitenkaan pois mahdollisuutta jatkaa menettelyjä, jotka koskevat komission tiedonannossaan tekemää ehdotusta perustamissopimuksen 251 artiklan soveltamisesta elatusvelvollisuuksiin.

Yleinen alkoholinkulutus on kääntynyt ilahduttavasti laskuun Euroopassa, mutta nuorison keskuudessa kehitys on päinvastainen. Varsinkin tytöt juovat entistä enemmän, ja alkoholinkäyttö aloitetaan entistä nuoremmalla iällä. Tämä käy ilmi komission teettämästä vielä julkaisemattomasta raportista. Syitä on monia. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on koventunut työttömyyden ja kasvavien vaatimusten myötä, mutta nuoriso on nykyään myös entistä itsenäisempää, ja sillä on käytettävissään enemmän rahaa. Alkoholiteollisuus luonnollisesti seuraa kaikkia näitä trendejä ja keskittyy juomatarjonnassa ja mainonnassa nuorisoon.

Joka neljäs kuolemantapaus 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä Euroopassa johtuu liikenneonnettomuuksista, myrkytyksistä, itsemurhista ja murhista, joihin liittyy alkoholinkäyttö. Tiedot ovat peräisin WHO:lta, joka ajaa alkoholiveron korotusta kehityssuunnan kääntämiseksi. Miten neuvoston puheenjohtaja aikoo toimia saadakseen aikaan muutoksen tähän traagiseen tilanteeseen Euroopan nuorison alkoholinkäytössä?

(DE) Neuvosto kiittää arvoisaa parlamentin jäsentä tämän tärkeän kysymyksen esilletuomisesta.

Alkoholi sisältyy yhtenä terveyskysymyksenä vuotta 2006 koskevaan neuvoston työohjelmaan, jonka puheenjohtajavaltio Itävalta ja seuraava puheenjohtajavaltio Suomi ovat laatineet.

Komissio antaa keväällä 2003 tiedonannon alkoholin väärinkäytön ehkäisemistä koskevasta Euroopan unionin strategiasta ja esittelee sen neuvostolle tämän 1. ja 2. kesäkuuta 2006 pidettävässä kokouksessa.

Tiedonannon antamisen jälkeen neuvosto aikoo keskustella asiasta ministeritasolla ja kiinnittää erityishuomiota ongelmaan, joka koskee nuorten alkoholinkäytön lisääntymistä.

Terveysryhmä tarkastelee myös kysymystä siitä, mitä toimia pitäisi tämän tiedonannon perusteella toteuttaa.

On yleisesti tiedossa, että noin 560 Kosovon romania on joutunut asumaan sisäisesti karkotettuina pakolaisina Mitrovican alueen leireillä. Leirit sijaitsevat saastuneella alueella, jota kuormittavat erityisesti raskasmetallit. Tämä on vahingoittanut vakavasti pakolaisten terveyttä. Budapestissä sijaitseva romanien oikeuksia käsittelevä keskus jätti helmikuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen kanteen Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaista hallintoa Kosovossa (UNMIK) vastaan. UNMIK paneutuu intensiivisesti asian ratkaisemiseen, ja se ehdottaa väliaikaiseksi ratkaisuksi siirtoa entiseen KFOR-leiriin Osterodeen. Todellinen ratkaisu taas edellyttäisi pakolaisten palauttamista kotiseudulleen romanialue Mahallaan. Talojen jälleenrakennus vie paljon rahaa. Ainoastaan Saksa on toistaiseksi asettanut käyttöön 500 000 euroa.

Mitä EU:n jäsenvaltiot aikovat tehdä avustaakseen taloudellisesti eteläisessä Mitrovicassa olevien romaniperheiden pysyvää palauttamista kotiseudulleen?

(DE) EU:n jäsenvaltiot ovat tehneet romanialue Mahallaa koskevia rahoitussitoumuksia. Kysymyksessä mainitun Saksan 500 000 euron lisäksi Ruotsi on osoittanut alueelle 800 000 euroa ja Irlanti 250 000 euroa, joiden lisäksi Kreikan odotetaan osoittavan alueelle 10 000 euroa, mutta se ei ole vielä tehnyt niin.

Jäsenvaltioiden rahoitussitoumusten lisäksi Euroopan jälleenrakennusvirasto on asettanut saataville 1,12 miljoonaa euroa Tanskan pakolaisaputoimiston yksiköiden kautta. Norja on luvannut 600 000 euroa, itsehallinnon tilapäiselimet 200 000 euroa ja UNMIK on sitoutunut antamaan 250 000 euroa.

Nämä varat käytetään jälleenrakentamiseen, työllisyyteen ja koulutukseen sekä kotiuttamiseen osoitettavaan laajaan tukeen.

Työntekijöiden, heidän perheenjäsentensä ja kaikkien unionin kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus matkustaa ja asua vapaasti Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella.

Komission 8. helmikuuta 2006 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että siirtymäkauden toimenpiteet on tarpeen poistaa samoin kuin kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta kotoisin olevien työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle asetetut rajoitukset, jotka ovat olleet voimassa 1. toukokuuta 2004 lähtien 12:ssa Euroopan unionin 15 vanhasta jäsenvaltiosta.

Ottaen huomioon, että jäsenvaltiot päättävät huhtikuussa 2006 siitä, säilytetäänkö siirtotyöläisiä koskevat rajoitukset, mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä edistääkseen siirtymäkauden toimenpiteiden poistamista? Mitä johtopäätöksiä neuvosto on tehnyt jäsenvaltioiden noudattaman työlupajärjestelmän hyödyistä tai muista siihen liittyvistä seikoista ottaen erityisesti huomioon sen vaikutukset harmaaseen talouteen? Mihin toimiin on ryhdytty työlupien hakumenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi niissä jäsenvaltioissa, jotka päättävät jatkaa siirtymäkauden toimenpiteiden soveltamista vielä kahden vuoden ajan?

(EN) Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kymmenen uuden jäsenvaltion kanssa tehdyssä liittymissopimuksessa määrätään työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevasta, enintään seitsemän vuoden pituisesta siirtymäajasta. Tänä aikana 15 EU:n vanhaa jäsenvaltiota voivat soveltaa kansallisia toimia, joilla säädellään uusien jäsenvaltioiden, Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta, kansalaisten pääsyä näiden maiden työmarkkinoille. Lisäksi Saksa ja Itävalta voivat perustamissopimuksen erityismääräyksen nojalla ryhtyä toimenpiteisiin, joilla puututaan herkkien teollisuudenalojen vakaviin vääristymiin, jotka saattavat johtua vierastyövoiman tilapäisestä käytöstä palvelujen rajatylittävän tarjonnan yhteydessä. Kolme uutta jäsenvaltiota voivat myös soveltaa vastavuoroisesti niiden vanhojen jäsenvaltioiden kansalaisia koskevia rajoituksia, jotka soveltavat rajoituksia uusien jäsenvaltioiden työvoimaan.

Ensimmäinen liittymisen jälkeinen kahden vuoden siirtymäaika todellakin päättyy 30. huhtikuuta. Neuvoston on nyt tarkasteltava siirtymäsäännösten toimivuutta komission 8. helmikuuta 2006 antaman kertomuksen perusteella. Komissio suosittaa kertomuksessaan, että kaikki jäsenvaltiot harkitsevat tarkkaan, onko siirtymäsäännösten soveltamista tarpeen jatkaa.

Puheenjohtajavaltio aikoo järjestää neuvostossa keskustelun komission kertomuksesta ennen huhtikuun loppua. Jäsenvaltiot tarkastelevat parhaillaan työmarkkinoidensa tilannetta komission kertomuksen ja omien kokemustensa pohjalta. Jotkin jäsenvaltiot ovat jo todenneet, etteivät ne aio jatkaa työvoimarajoituksia. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole vielä suorittaneet työmarkkinoidensa arviointia loppuun eivätkä ilmoittaneet komissiolle, aikovatko ne jatkaa kansallisten toimien soveltamista.

On syytä pitää mielessä, että kukin jäsenvaltio päättää itse kansallisten toimien soveltamisen jatkamisesta ja niiden luonteesta.

Toimiessaan virassa viiden vuoden ajan Franz-Hermann Brüner sai useaan otteeseen osakseen ankaraa kritiikkiä. Komissio päätti kuitenkin 14. helmikuuta 2006 nimittää hänet uudelleen, vaikka Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunta ja neuvosto olivat löytäneet sopivampiakin ehdokkaita. Kyseinen päätös osoittaa selvästi, että komission lupaukset uudistuksista, varainhoidon valvonnan parantamisesta ja petostentorjunnasta eivät ole mikään prioriteetti.

Katsooko komissio, että Franz-Hermann Brünerin uudelleennimittäminen vaikuttaa OLAFin uskottavuuteen ja riippumattomuuteen, sillä hänen uudelleennimittämisensä oli pitkälti kiinni komission hyvästä tahdosta ja vaikutusvaltaisista lobbaajista, minkä vuoksi petosten tutkiminen on vaikeaa? Miten komissio voi näin ollen puhua vahvasta valtuutuksesta?

(EN) Komissio muistuttaa arvoisaa parlamentin jäsentä siitä, että se noudatti avoimesti ja osallistavasti asetuksessa N:o 1073/1999 vahvistettua OLAFin (Euroopan petostentorjuntaviraston) pääjohtajan nimittämistä koskevaa menettelyä. Komissio teki päätöksen Brünerin uudelleennimittämisestä täydessä yhteisymmärryksessä parlamentin ja neuvoston kanssa, ja näillä oli hyvät mahdollisuudet osallistua valintaan. Kaikki kolme toimielintä olivat asianmukaisesti edustettuina, kun päätös tehtiin kolmikantavuoropuhelussa 7. helmikuuta, ja tuolloin kaikki kolme toimielintä ilmoittivat kannattavansa Brüneriä.

Komissio on eri mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa siitä, että neuvosto ja parlamentti pitivät muita ehdokkaita parempina. Kaikki kolme toimielintä asettivat Brünerin parhaiden ehdokkaiden joukkoon. Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunta vahvisti lokakuussa 2005 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, että Brüner oli sopiva kyseiseen tehtävään, ja Brüner oli toinen valiokunnan kannattamasta kahdesta ehdokkaasta. Hän oli myös yksi neuvoston kolmesta kannattamasta ehdokkaasta. On syytä muistaa, että alkuperäisessä ehdokasluettelossa oli 180 nimeä ja että viiden parhaimman ehdokkaan ominaisuudet ja asiantuntemus tekivät suuren vaikutuksen talousarvion valvontavaliokuntaan.

Tämän päätöksen tekemiseen johtaneen menettelyn perusteella komissio voi vakuuttaa, että uudella pääjohtajalla on riittävän vahva valtuutus. Menettely, menettelyn perinpohjaisuus ja avoimuus, ehdokkaiden perinpohjainen vertailu, OLAFin valvontakomitean ja kolmen toimielimen osallistuminen menettelyyn sekä lopulta kolmen toimielimen yhteisymmärrys yhdestä ehdokkaasta ovat vahva tae yhteisestä ja vankasta tuesta, jonka ansiosta uusi pääjohtaja voi johtaa virastoa riippumattomasti.

Brüner nimitettiin, koska kaikki kolme toimielintä pitivät häntä loppujen lopuksi parhaana ehdokkaana. Muun muassa Brünerin kokemusta ja ammattitaitoa pidettiin keskeisinä tekijöinä hänen nimittämiseensä johtaneessa päätöksentekomenettelyssä.

Komissio on eri mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa myös jäsenen esittämästä väitteestä, jonka mukaan kyseinen päätös osoittaa selvästi, ettei komissio pidä uudistuslupauksia, varainhoidon valvonnan parantamista ja petosten torjuntaa ensisijaisina. Komissio on viime vuosina osoittautunut suhtautuvansa vakavasti tähän asiaan. Tässä yhteydessä voidaan mainita uudet henkilöstösäännöt, uusi varainhoitoasetus, uusi sisäisen tarkastuksen yksikkö, uusi kirjanpitojärjestelmä ja keskeiset organisaatiomuutokset. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen näkemys varainhoidosta on muuttunut asteittain myönteisemmäksi. Komissio voi päätellä heinäkuussa 2005 järjestetyn parlamentin kuulemisen ja OLAFin vahvistamisen perusteella, että petosten torjunta Euroopan unionissa edellyttää jatkuvia parannustoimia, ei radikaaleja muutoksia.

Komissio ei ymmärrä, miten pääjohtajan nimitys voisi vaikuttaa kielteisesti OLAFin uskottavuuteen ja riippumattomuuteen. Viime kesän kuulemisessa kävi ilmi, ettei komissio ole koskaan vaarantanut OLAFin riippumattomuutta, kuten myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut. Lisäksi juuri nimitetty valvontakomitea on jo osoittanut sitoutuneensa täyttämään tehtävänsä ja olemaan OLAFin "kriittinen ystävä" varmistamalla erityisesti OLAFin riippumattomuuden. Nimitystä olisi päinvastoin pidettävä luottamuksenosoituksena uudelle pääjohtajalle, jonka uskottavuutta se myös lisää.

Viittaan kansainvälisiin adoptiotapauksiin, jotka ovat jääneet ratkaisematta uuden lain tultua voimaan Romaniassa, sekä kahteen aiemmin esittämääni kysymykseen, joihin olen saanut välttelevän ja puutteellisen vastauksen. Edellä mainitun perusteella pyydän komissiota vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

Voisiko komissio antaa tietoja siitä, miten asiantuntijaryhmä, jonka Romanian viranomaisten useaan otteeseen vahvistamien tietojen mukaan olisi jo pitänyt aloittaa työskentelynsä, on edistynyt työssään neuvostokaistakseen tapauskohtaisesti, onko mahdollista toteuttaa sellaisia kansainvälisiä adoptioita, joista on tehty anomus ennen 1. tammikuuta 2005?

Voisiko komissio kertoa, miten Romanian viranomaiset ovat edistyneet tässä asiassa, kun otetaan huomioon viranomaisten useat lupaukset sekä Euroopan parlamentin Romanian EU:hun liittymistä koskevissa päätöslauselmissa virallisesti esittämät kehotukset löytää neuvostokaisu edellä mainittuihin neuvostokaisemattomiin tapauksiin?

Katsooko komissio, että Romania todellakin kykenee takaamaan perheen, kodin, koulutuksen ja terveydenhuollon 84 000 romanialaislapselle, jotka ovat tällä hetkellä sosiaaliviranomaisten huostassa?

(EN) Romanian viranomaiset pohtivat parhaillaan ratkaisua ennen uuden lain voimaantuloa 1. tammikuuta 2005 jätettyjen adoptiohakemusten käsittelyyn.

Romanian viranomaiset ovat perustaneet työryhmän, joka saa työnsä päätökseen 31. maaliskuuta 2006. Komissio on sitoutunut seuraamaan asiaa ja raportoi siitä seurantakertomuksessa, jonka se antaa toukokuussa.

Tämän perusteella Romanian viranomaiset noudattavat Euroopan parlamentin toistuvasti esittämiä julkilausumia sellaisina kuin ne on muotoiltu parlamentin 15. joulukuuta 2005 antaman päätöslauselman 23 kohdassa.

Sosiaalisen suojelun piiriin tällä hetkellä kuuluvaa 82 000 lasta (hoitolaitoksissa, kasvattiperheissä ja sijoitettuina perheisiin) varten on lastensuojelurakenne, joka on Yhdistyneen Kansakunnan lastenoikeuksien julistuksen mukainen. Sama pätee myös terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuuteen.

Onko komissio tietoinen siitä, että Romaniassa pidetään psyykkisesti häiriintyneitä lapsia suljetuissa häkkisängyissä? Aikooko komissio keskustella asiasta Romanian hallituksen kanssa, jotta tällainen käytäntö lopetettaisiin välittömästi?

(EN) Komissio on sitoutunut seuraamaan Romaniassa lastensuojelun alalla tapahtuvaa kehitystä.

Niiden 15 vuoden aikana, joina komissio on seurannut tilannetta, se ei ole missään vaiheessa epäillyt, että Romaniassa käytettäisiin suljettuja häkkisänkyjä.

Komissio seuraa kuitenkin asiaa eri kansalaisjärjestöjä koskevan säännöllisen yhteydenpidon yhteydessä.

Komissio totesi viime vuonna, että Romania täyttää EU:n jäsenyyden poliittiset kriteerit. Romanian senaatti hylkäsi kuitenkin 9. helmikuuta korruption vastaisen lain. Lisäksi kansainvälisissä tiedotusvälineissä on esitetty väitteitä, että Romanian hallitus tukee tästä järjestelystä taloudellisesti hyötyviä tiettyjä eturyhmiä. Nämä seikat herättävät kysymyksen siitä, onko Romania valmis tähän liittymisprosessin lopulliseen ja ratkaisevaan askeleeseen. Komissio laatii parhaillaan seurantakertomusta maan EU-jäsenyysvalmiudesta. Korruption torjunnan pitäisi olla yksi tärkeimmistä painopisteistä, koska korruptio on uhka Euroopan unionin toimintalinjojen asianmukaiselle soveltamiselle.

Mihin erityistoimiin komissio aikoo ryhtyä varmistaakseen, että Romania vauhdittaa toimiaan korruption vastaisen lainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa varten?

(EN) Komissio on hyvin tyytyväinen Romanian senaatissa 3. maaliskuuta toimitettuun ratkaisevaan äänestykseen, jossa päätettiin kumota arvoisan parlamentin mainitsema, aikaisemmin tehty päätös. Tämä oli seurausta Romaniassa korkealla poliittisella tasolla käydyistä kiivaista keskusteluista, ja nyt lahjonnan vastaisen hallitusohjelman tukena on laaja poliittinen yhteisymmärrys.

Tämän äänestyksen jälkeen kansallisella lahjonnan vastaisella toimikunnalla on vankka oikeudellinen perusta, jonka ansiosta se voi jatkaa korkean tason lahjontaa koskevia tutkimuksiaan ja myös Romanian parlamentin jäseniin kohdistuvien syytösten tutkimista. EU:ta koskevien Romanian jäsenyysvalmistelujen kriittisellä hetkellä tämä osoittaa poliittista tahtoa varmistaa, ettei kukaan ole lain yläpuolella.

Komissio voi vahvistaa, että lahjonnan torjunta on yksi 16. toukokuuta 2006 julkaistavan komission kertomuksen keskeisistä aiheista.

Komissio ottaa nämä asiat esille Romanian viranomaisten kanssa käytävässä vuoropuhelussa aina, kun se on mahdollista. Arviomme perustuu useisiin tekijöihin, kuten lahjonnan vastaiseen strategiaan, lahjonnan vastaisesta strategiasta annettuun lainsäädäntöön, lahjonnan vastaisista kysymyksistä annettuun lainsäädäntöön ja näyttöön, joka koskee syytteeseen johtaneita tehokkaita rikostutkimuksia.

YK:n erityisedustajan Martti Ahtisaaren johdolla käydyt neuvottelut Kosovon tulevasta asemasta ja lähestyvästä itsenäisyydestä merkitsevät todennäköisesti YK:n strategian onnistumista. Tässä yhteydessä Euroopan unionia pyydetään ottamaan entistä enemmän vastuuta alueesta, sillä Kosovon väestöstä enemmistö toivoo EU:n jäsenyyttä.

UNMIK:n neljännen pilarin puitteissa on tehty alueen taloudellista kehitystä koskevia aloitteita. Voiko komissio kertoa, missä määrin EU aikoo laatia suunnitelmia ja strategiaa, jotka menevät pitemmälle kuin olemassa olevat aloitteet?

(EN) Komissio ei voi ennustaa Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) erityislähettilään Martti Ahtisaaren johtaman, Kosovon asemaa koskevan prosessin täsmällistä lopputulosta, ennen kuin asiassa on päästy sopimukseen. Komissio uskoo kuitenkin, että Kosovon tulevan aseman määrittäminen edistää kestävää talouskehitystä ja sen yhteisen tavoitteen saavuttamista, joka koskee Länsi-Balkanin liittymistä Euroopan unioniin.

Tällä hetkellä yhteisö vaikuttaa EY:n rahoittaman UNMIK:n (YK:n väliaikaishallinto Kosovossa) IV:tä pilaria koskevien aloitteiden ohella monella muullakin tavalla Kosovon talouskehitykseen. Yhteisön toimiin kuuluvat muun muassa lähinnä CARDS-ohjelmasta myönnettävä merkittävä taloudellinen tuki (joka oli esimerkiksi 80 miljoonaa euroa vuonna 2005), kaupan edistämistoimet, tuki Kosovon osallistumiselle alueellisiin aloitteisiin, kuten energiayhteisön perustamissopimukseen, sekä taloudellisesti erityisen merkittävillä aloilla annettu neuvonta ja ohjaus. Komissio on antanut tässä yhteydessä tiedonannon⁽¹⁾ Kosovon tulevaisuudesta Euroopassa. Komissio on myös nimittänyt yhteyshenkilön YK:n erikoislähettilään tueksi varmistamaan asemaan liittyvien talouskysymysten asianmukaisen käsittelyn. Komissio osallistuu myös hyvin aktiivisesti suunnitelmiin, jotka koskevat talouden alan läsnäoloa Kosovossa maan aseman vahvistamisen jälkeen.

Kosovon talouskehityksen edistämistä koskevan tulevan strategian osalta komissio aikoo jatkaa toimia kaikkien nykyisten välineiden avulla, myös liittymistä edeltävän taloudellisen tuen avulla, jotta EU:hun mukautumista koskevia uudistuksia ja sosioekonomista kehitystä voitaisiin edistää entisestään. Neuvoston 30. tammikuuta 2006 hyväksymä Eurooppa-kumppanuus⁽²⁾ on keskeinen väline Kosovon toimien ohjaamisessa.

Eurooppa-kumppanuuden yhteydessä Kosovon viranomaisille annetaan useita täsmällisiä talouden alan suosituksia ja mainitaan erityisesti tarve edistyä keskipitkän aikavälin kehitysstrategian muotoilemisessa. EY:n rahoitusavulla autetaan Kosovon viranomaisia valmistelemaan ja toteuttamaan tätä strategiaa sekä osallistumaan muihin alueellisiin talouskehitysaloitteisiin, muun muassa Länsi-Balkanista annetussa komission tiedonannossa⁽³⁾ mainittuihin aloitteisiin.

Kosovon yhteysryhmän lausunnossa (Lontoo, 31.1.2006) ja YK:n pääsihteerin äskettäisessä raportissa (25.1.2006) todetaan, että kansainvälinen yhteisö korostaa päätöslauselman SA 1244/1999 mukaisesti asetettujen ehtojen täysimääräistä ja tehokasta täytäntöönpanoa osana lopullisesta hallinnosta käytäviä neuvotteluja. Pääsihteeri Annanin kertomuksessa todetaan erityisesti, että vähemmistöjä ja etenkin serbivähemmistöä koskevien ehtojen toteutumisessa ilmenee vakavia viivästymisiä ja ongelmia, mikä johtuu jatkuvasta turvattomuudesta, epävarmuudesta lopullisesta hallinnosta ja Kosovon viranomaisten varovaisesta asenteesta.

Mihin toimiin Euroopan komissio aikoo ryhtyä Kosovon viranomaisten suhteen, jotta ehtojen toteutuminen helpottuisi, kun otetaan huomioon, että asiasta vastaava komission jäsen on yhteysryhmän jäsen? Jos viivästymiset ja ongelmat jatkuvat, harkitaanko neuvottelujen siirtämisen mahdollisuutta, sikäli kun kansainvälinen yhteisö nyt katsoo kaksi prosessia yhdensuuntaisiksi, päätöslauselman 1244/1999 vastaisesti? Haittaako tämä kielteinen tilanne komission 12.12.2005 ehdottaman EU:n ja Kosovon välisen kumppanuuden kehittymistä?

(EN) Kuten arvoisa parlamentin jäsen aivan oikein huomauttaa, ehtojen täysimääräinen täytäntöönpano on äärimmäisen tärkeää.

Komission puheenjohtaja ilmaisi Pristinaan äskettäin tekemällään vierailulla huolensa siitä, että Kosovon ehtojen täytäntöönpanossa on edistytty hitaasti, ja vaati täytäntöönpanon nopeuttamista. Laajentumisesta vastaava komission jäsen on myös ilmaissut selvästi, että demokraattiset arvot muodostavat Euroopan yhdentymisen ytimen ja että ehtojen täytäntöönpano on elintärkeää, jotta asemaa koskevassa prosessissa ja EU:n jäsenyysprosessissa voidaan edetä.

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) pääsihteerin nimittämällä YK:n erityislähettiläällä Martti Ahtisaarella on kuitenkin lopullinen vastuu päätöksenteosta, joka koskee Kosovon tulevan aseman määrittämiseen liittyvän poliittisen prosessin etenemistä.

Komissio on varmistanut, että Eurooppa-kumppanuuden⁽¹⁾ suositukset ovat yhteensopivia Kosovon ehtojen täytäntöönpanon kanssa ja että nämä kaksi vahvistavat toisiaan. Eurooppa-kumppanuuden olisi ohjattava keskeisesti Kosovon pyrkimyksiä kunnioittaa ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia aseman määrittämistä koskevassa prosessissa ja myöhemmin Kosovon lainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön.

On yleisesti tiedossa, että noin 560 Kosovon romania on joutunut asumaan sisäisesti karkotettuina pakolaisina Mitrovican alueen leireillä. Leirit sijaitsevat saastuneella alueella, jota kuormittavat erityisesti raskasmetallit. Tämä on vahingoittanut vakavasti pakolaisten terveyttä. Budapestissä sijaitseva romanien oikeuksia käsittelevä keskus jätti helmikuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen kanteen Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaista hallintoa Kosovossa (UNMIK) vastaan. UNMIK paneutuu intensiivisesti asian ratkaisemiseen, ja se ehdottaa väliaikaiseksi neuvostokaisuksi siirtoa entiseen KFOR-leiriin Osterodeen. Todellinen ratkaisu taas edellyttäisi pakolaisten palauttamista kotiseudulleen Mahallaan. Talojen jälleenrakennus vie paljon rahaa. Ainoastaan Saksa on toistaiseksi asettanut käyttöön 500 000 euroa.

Mitä komissio aikoo tehdä avustaakseen taloudellisesti eteläisessä Mitrovicassa olevien romaniperheiden pysyvää palauttamista kotiseudulleen?

(EN) Komissio tietää, että romanien, ashkalien ja egyptiläisten yhteisöjen tilanne Kosovossa on hyvin vaikea. Komission vuonna 2005 laatimassa Kosovoa koskevassa arviointikertomuksessa arvioitiin vähemmistöjen, myös romanien, tilannetta.

Osana laajempia Kosovon vähemmistöyhteisöjen tukitoimia EY rahoitti joulukuussa 2005 hanketta, jolla tuetaan romanien paluuta kotiseudulleen Mahallaan Mitrovicaan.

Hanke kestää 12 kuukautta, ja ruotsalainen kehitysyhteistyövirasto Sida on myöntänyt siihen lisävaroja. Kaikkiaan noin 57 perhettä pystyy palaamaan kotiseudulleen.

EY:n rahoitusosuus on 1,2 miljoonaa euroa. EY:lle hankkeessa kuuluvat suunnitelmat 35 talon jälleenrakentamiseksi ja siinä yhteydessä tarvittavien infrastruktuuritöiden tekemiseksi, työ- ja tulonsaantimahdollisuuksien luominen sekä yhteisöhankkeet.

Paikalliset romanijohtajat eivät kuitenkaan aina toimi valitsijakuntansa parhaaksi: he ovat esimerkiksi viivyttäneet yhteisön väliaikaista muuttoa pois saastuneelta alueelta pohjoiseen siihen saakka, kunnes yhteisö palautetaan lopulta eteläiseen Mitrovicaan. Komissio ymmärtää huolet, joita aiheutuu niin sanotuista tilapäisratkaisuista, joista tulee puolipysyviä (kuten on tapahtunut pohjoisen Mitrovican tapauksessa), mutta tässä tapauksessa uhattuna on kotimaassaan siirtymään joutuneen yhteisön terveys.

Miten komissio aikoo nujertaa Kyproksen presidentin vastustuksen komission ehdotuksia kohtaan kyproksenturkkilaisten taloudellisesta avustamisesta ja suorien kauppasuhteiden luomisesta Pohjois-Kyproksen kanssa?

(EN) Komissio suhtautui myönteisesti yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 27. helmikuuta 2006 hyväksymään avustusta koskevaan asetukseen.

Laajentumisesta vastaava komission jäsen totesi tuolloin seuraavaa: "Komissio on tyytyväinen yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston tänä päivänä tekemään päätökseen hyväksyä asetus rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi.

Tämän asetuksen hyväksymisen ansiosta EU voi viedä apua sinne, missä sitä kiireesti tarvitaan esimerkiksi energia- ja ympäristöaloilla. Nyt voidaan toteuttaa myös monia käytännön hankkeita, joilla lähennetään Kyproksen turkkilaista yhteisöä Euroopan unioniin. Avustusta koskevan asetuksen ansiosta komissio voi myös valmistella Kyproksen turkkilaista yhteisöä soveltamaan tulevaisuudessa EU:n oikeutta sen jälkeen, kun Kyproksen ongelma on kattavasti ratkaistu.

Tukipaketin hyväksymistä olisi pidettävä EU:n ensiaskeleena kohti Kyproksen turkkilaisen yhteisön eristämisen päättämistä ja Kyproksen uudelleenyhdistymisen edistämistä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 26. huhtikuuta 2004 antamissa päätelmissä tarkoitetulla tavalla. Komissio kannustaa neuvostoa hyväksymään vuonna 2004 tehdyn ehdotuksen EU:n ja Kyproksen turkkilaisen yhteisön välisestä kaupasta.

Pitkäaikaisen kantansa mukaisesti komissio on täysin sitoutunut tukemaan Yhdistyneiden Kansakuntien johtamien neuvottelujen jatkamista, jotta Kyproksen kysymys voidaan ratkaista kattavasti mahdollisimman pian."

Mikä merkitys Vojvodinan ja Presevon laakson vähemmistöjä koskevalla kysymyksellä on EU:n ja Serbia-Montenegron välisissä neuvotteluissa?

(EN) Ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien noudattaminen on keskeinen osa vakaus- ja assosiaatiosopimusta, josta parhaillaan neuvotellaan. Tämä merkitsee, että kun vakaus- ja assosiaatiosopimus on voimassa, sen soveltaminen voidaan keskeyttää, mikäli ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia rikotaan. Tämän vuoksi vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta käytävissä neuvotteluissa kiinnitetään erityishuomiota ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien tilanteeseen.

Komissio seuraa tässä yhteydessä tarkoin tilanteen kehittymistä Vojvodinassa ja Preševon laaksossa sekä muilla etnisesti monipuolisilla Serbian ja Montenegron alueilla, myös Sandžakissa.

Komissio korostaa vähemmistöjen oikeuksien merkitystä aina, kun siihen on mahdollisuus. Marraskuussa 2005 järjestettiin lujitettua pysyvää vuoropuhelua koskeva kokous samoihin aikoihin vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta käydyn ensimmäisen virallisen neuvottelukierroksen kanssa. Kokouksessa tarkasteltiin vähemmistöoikeuksien tilannetta Serbia ja Montenegrossa. Siellä tuotiin esiin erityisesti Preševon laakson ja Vojvodinan kannalta tärkeitä asioita, kuten koulutus, poliisivoimat ja oikeuslaitos.

Montenegron kansalaiset vastaavat tänä keväänä järjestettävässä kansanäänestyksessä kysymykseen, haluavatko he elää itsenäisessä valtiossa. Jos vastaus on kielteinen, tämänhetkinen tilanne säilyy muuttumattomana. Näyttää kuitenkin siltä, että komissio on varautunut toisenlaiseen äänestystulokseen.

Jos oletetaan, että äänestäjät äänestävät Montenegron itsenäisyyden puolesta, katsooko komissio, että tämä vaikuttaisi Euroopan unionin ja Serbia ja Montenegron välisiin vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskeviin neuvotteluihin? Jos vastaus on "kyllä", aloittaako komissio välittömästi neuvottelut edellä mainitusta sopimuksesta molempien valtioiden kanssa? Viivästyttäisikö näiden valtioiden eroaminen toisistaan vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevia neuvotteluja, jos odotetaan, että valtiot sopivat eroa koskevista muodollisuuksista?

(EN) Komissio pitää erityisen tärkeänä, että Montenegrossa pian järjestettävässä kansanäänestyksessä noudatetaan täysimääräisesti kansainvälisesti hyväksyttyjä demokraattia ehtoja Montenegron hallituksen ja opposition tekemän, kansanäänestyksen yksityiskohtia koskevan sopimuksen mukaisesti. Ilman sitä kansanäänestystulos ei ole legitiimi. Kuten komissio on jo 23. helmikuuta todennut parlamentin ulkoasiainvaliokunnalle, mikäli Montenegron kansanäänestys johtaa Montenegron irtaantumiseen Serbia ja Montenegron valtioliitosta, komissio saattaa pyytää uusia neuvotteluohjeita vakaus- ja assosiaatiosopimuksen laatimiseksi Montenegron kanssa. Tämä saattaa johtaa siihen, että Euroopan unionin jäsenvaltiot tunnustavat itsenäisen Montenegron ja luovat diplomaattisuhteet sen kanssa.

Mikäli Montenegro itsenäistyy, komissio aikoo jatkaa suhteita – riippuen neuvoston hyväksynnästä ja siitä, täyttyvätkö neuvottelujen käymisen ja päättämisen edellytykset – nykyisten kahta aluetta koskevien vakaus- ja assosiaatiosopimusneuvottelujen pohjalta ja varmistaa siten, ettei neuvotteluissa tähän saakka saavutettu tekninen edistys mene hukkaan.

Espanjalaisen pääoman yritys Ibermanagement Bulgaria Eood (IB) osti marraskuussa 2004 DGF Dragor Eood -yrityksen koneita ja laitteita täysin rasitteitta ja velvoitteitta Saksan kansalaiselta Wilfrid Birkiltä. Birk ilmoitti toukokuussa 2005 – nähtävästi päivämäärät ja allekirjoitukset väärentäen – että koneilla taattiin aikaisempaa 600 000 euron lainaa, jonka DGF Dragor oli ottanut offshore-yritys Lodicortilta. Tämän vuoksi IB:n laillisesti hankkimat koneet takavarikoitiin, ja IB esitti tapausta koskevan valituksen lahjonnasta ja korruptiosta. Pazardzhikin poliisin alueosaston tutkimuksissa on havaittu, että aikaisempaa lainaa koskevat asiakirjat ovat väärennöksiä. Samoin kuin monien tuomareiden päätöksissä Pazardzhikin alueoikeuden päätöksessä 605/31.10.2005 määrätään takavarikoinnin peruuttamisesta. Toimeenpanovaltaa käyttävä Pazardzhikin tuomari Veselin Ljungov on kuitenkin pannut takavarikon täytäntöön ilmoittamatta IB:lle. Koneiden hallinta on luovutettu Birkin henkilökohtaiselle ystävälle, ja niiden ja IB:n laitteistojen käyttö sallitaan yhtiökumppaneille Birkin hyödyksi. Kyseessä voi olla korruptio ja lahjonta.

Onko komission mielestä mahdollista keskustella sen ja Bulgarian hallituksen neuvotteluissa tästä tapauksesta tosiseikkojen selvittämiseksi ja oikeuden saamiseksi yhteisön oikeuden periaatteiden ja lainsäädännön mukaisesti?

(EN) Ensiksi on todettava, että komissio ei voi puuttua yksittäisiin oikeustapauksiin.

Komissio kuitenkin seuraa tarkasti Bulgarian oikeusjärjestelmän toimintaan liittyviä ongelmia. Ne otettiin myös selvästi esille marraskuussa 2005 annetussa kokonaisvaltaisessa seurantakertomuksessa.

Komissio on erityisesti korostanut, että korruption torjuntatoimia on tehostettava sekä tutkimuksia ja syytteiden nostamista yleistettävä, kun on kyse korkean tason korruptioon liittyvistä tapauksista.

Valvonnasta vastaava komissio on tehnyt Bulgarian oikeus- ja sisäasioista vertaisarvioinnin helmikuun 20. päivän viikolta. Vertaisarvioinnista saatavien tulosten perusteella komissio antaa arvionsa Bulgarian oikeusjärjestelmästä seuraavassa seurantakertomuksessa, joka on tarkoitus antaa toukokuussa 2006.

Bulgarialla ja Itävallalla on ollut vuodesta 2005 käynnissä kumppanuushanke, jonka tavoitteena on uudistaa siviililakia. Kumppanuushankkeessa toteutetaan myös tuomioiden täytäntöönpanoon liittyviä toimia.

Viiden tunnetun turkkilaisen toimittajan oikeudenkäynti alkoi 7. helmikuuta 2006 Istanbulissa. Toimittajia syytetään Turkin rikoslain 301 pykälän nojalla oikeusjärjestelmän työhön puuttumisesta, koska he ovat rohjenneet arvostella tuomioistuimen päätöstä, jolla kiellettiin armenialaisia käsittelevän kokouksen järjestäminen.

On selvää, että Turkin rikoslain 301 pykälä antaa mahdollisuudet loukata räikeästi kansalaisten ilmaisunvapautta. Heitä viedään oikeuden eteen Turkin kansan, Turkin demokratian, parlamentin, hallituksen, oikeusjärjestelmän tai armeijan julkisesta loukkaamisesta.

Amnesty International -järjestö mainitsee tiedonannossaan (1.12.2005) koko joukon tapauksia, joissa Turkin kansalaisia on asetettu syytteeseen siitä, että he ovat rikkoneet Turkin rikoslain 301 pykälän säännöksiä.

Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä, jotta näiden kansalaisten syytteeseenpano lakkaisi? Aikooko se ehdottaa muutoksia Turkin rikoslakiin tehdäkseen lopun siitä, että kansalaisia, jotka uskaltavat harjoittaa julkista kritiikkiä, pannaan mielivaltaisesti syytteeseen?

(EN) Komissio on tietoinen arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemasta viiden turkkilaisen toimittajan tapauksesta.

Sananvapaus on yksi Euroopan unionin perustana olevista perusvapauksista, ja se on myös yksi Kööpenhaminassa asetetuista poliittisista kriteereistä. Komissio seuraa tiiviisti sananvapauden toteutumista Turkissa.

Tärkeiden lakiuudistusten täytäntöönpano on ollut viime vuosien ajan epätasaista. Monet tuomiot, mukaan lukien kirjailija Orhan Pamukin ja toimittaja Hrant Dinkin tapauksissa annetut tuomiot, antavat viitteitä siitä, että oikeuslaitos toimii entistä enemmän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Lähiaikoina on kuitenkin tehty syytös- ja tuomiopäätöksiä etenkin aiheista, joita on perinteisesti pidetty arkaluonteisina.

Jos tällaisia päätöksiä vielä tehdään, komissio odottaa, että Turkin viranomaiset poistavat rikoslaista rajoittaviin tulkintoihin johtavat porsaanreiät. Yksinkertaisin tapa olisi muuttaa rikoslakia.

Komissio seuraa näiden asioiden kehittymistä jatkossakin tiiviisti ja ilmaisee huolensa sananvapaudesta aina tilaisuuden tullen. Näin tehdään myös EU:n troikan ja Turkin poliittisessa vuoropuhelussa sekä komission säännöllisissä seurantakertomuksissa Kööpenhaminan poliittisten kriteerien täyttymisestä Turkissa.

Kreikkalaisessa lehdistössä julkaistujen tietojen mukaan komission laajentumisasioiden pääosasto on antanut työllisyyden, maatalouden ja aluepolitiikan pääosastojen virkamiehille ohjeet käyttää (EU:n itsensä tunnustaman) nimityksen FYROM sijasta nimitystä "Makedonia" silloin, kun kreikkalaiset eivät ole läsnä. Tämän kohtuuttoman asiakirjan laatija kuulemma kirjoittaa, että "makedonialaisille on hyvin tärkeää, että heitä kutsutaan omalla nimellään eikä nimellä FYROM (eli EJTM), joka on heille solvaus" (!), ja kehottaa käyttämään "nimitystä Makedonia, ellei paikalla ole kreikkalaisia" (!).

Onko tällainen provosoiva asiakirja todella olemassa? Mistä syystä sellainen on edelleen liikkeellä, eikä komissio ole vetänyt sitä pois heti kun sen olemassaolo havaittiin?

(EN) Komission käytäntönä on kutsua maata entiseksi Jugoslavian tasavallaksi Makedoniaksi, sillä tämä nimi hyväksyttiin väliaikaiseksi nimeksi, kun maa otettiin sen itsenäistyttyä Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi.

Komissio käyttää nimeä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia johdonmukaisesti kaikissa virallisissa asiakirjoissaan ja neuvostolle toimitettavissa lainsäädäntöehdotuksissa.

Komissio tukee täysin kaikkia toimia, joiden tarkoituksena on löytää asiaan molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 817/93 ja 845/93 mukaisesti. Näin tuetaan alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita.

Euroopan parlamentti hyväksyi 28. syyskuuta 2005 päätöslauselman, jossa käsiteltiin liittymisneuvottelujen aloittamista Turkin kanssa. Euroopan parlamentin jäsenet toivat siinä esiin neuvotteluja vakavasti vaikeuttavat ongelmat. Näitä ovat Kyproksen lipun alla purjehtiviin aluksiin liittyvät rajoitukset ja Kyproksen tunnustamista koskeva ongelma, jota ei onnistuttu ratkaisemaan Turkin 29. heinäkuuta allekirjoittamalla pöytäkirjalla ja julistuksella. Lisäksi Turkki kieltäytyy edelleen tunnustamasta armenialaisten kansanmurhaa, mitä Euroopan unioni pitää ennakkoehtona unionin jäsenyydelle. Muita ongelmia aiheuttavat Turkin rikoslain ja muiden lakien yhdenmukaistaminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen kanssa, rahoitusapua koskevat kysymykset ja Kyproksen pohjoisosan kanssa käytävän kaupan helpottamista koskevat säännökset.

Mikä on komission arvio Turkin kanssa käytävistä neuvotteluista? Miten Turkki on edistynyt edellä mainitussa päätöslauselmassa esitettyjen ongelmien ratkaisemisessa? Onko komissio voinut havaita, että Euroopan unionin jäseneksi pyrkivä Turkki olisi saavuttanut edistymistä, edes vähäistä, perusvapauksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, erityisesti naisia koskevissa asioissa?

(EN) Turkin liittymisneuvottelujen ensimmäinen vaihe, eli arviointi, etenee normaalisti. Komissio on järjestänyt Turkin kanssa tapaamisia, joissa on tarkasteltu noin kymmentä neuvottelulukua, ja neuvostolle on lähetetty ensimmäiset raportit asiasta.

Komissio seuraa kaikkia aiheita, jotka on eritelty Turkin kanssa 3. lokakuuta 2005 pidetyn liittymiskonferenssin avajaisistunnossa hyväksytyissä neuvottelukehyksissä, ja myös Turkin edistymistä Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä.

Useimmat aiheet, jotka otettiin esille liittymisneuvottelujen aloittamisesta Turkin kanssa 28. syyskuuta 2005 annetussa parlamentin päätöslauselmassa, mainitaan neuvottelukehyksissä ja/tai liittymiskumppanuudesta 23. tammikuuta 2006 tehdyssä neuvoston päätöksessä.

Poliittisista kriteereistä komissio toteaa marraskuussa 2005 julkaistussa määräaikaiskertomuksessa, että "Turkissa on meneillään poliittinen siirtymäkausi, ja maa täyttää edelleen riittävän hyvin Kööpenhaminan poliittiset arviointiperusteet. Tahti on kuitenkin laantunut vuonna 2005, ja uudistuksia on pantu täytäntöön epätasaisesti.". Joillakin aloilla tarvitaan merkittäviä uudistuksia.

Komissio pyytää arvoisaa parlamentin jäsentä tutustumaan vastauksiin, jotka komissio on antanut parlamentin viimeaikaisiin kysymyksiin (H-0001/06, H-0004/06, H-0046/06 ja P-0208/06). Niissä käsitellään tarkemmin Kyproksen tunnustamista ja muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä (pääsy Kyproksen satamiin, Ankaran pöytäkirja jne.).

Määräaikaiskertomuksessa mainitaan naisten oikeuksien kehittyneen tietyiltä osin myönteisesti, mutta korostetaan, että monet huolenaiheet edellyttävät vielä merkittäviä toimia.

Sosiologi Pinar Selekille ja neljälle muulle syytetylle vaaditaan elinkautista vankeusrangaistusta heitä vastaan käytävässä oikeudenkäynnissä. Heitä syytetään osallisuudesta Istanbulissa vuonna 1998 tehtyyn pommi-iskuun. Useat riippumattomat tieteelliset lausunnot ovat vahvistaneet, että räjähdys johtui egyptiläisessä basaarissa tapahtuneesta lasipullon räjähdyksestä. Tästä huolimatta Pinar Selekiä pidettiin vangittuna kaksi vuotta. Hänet vapautettiin joulukuussa 2000.

Vastakkaisista lausunnoista huolimatta valtionsyyttäjä ryhtyi joulukuussa 2005, seitsemän vuoden jälkeen, vaatimaan Pinar Selekille ja muille syytetyille uudelleen elinkautista vankeusrangaistusta poliisin lausunnon perusteella. Oikeudenkäyntiä on määrä jatkaa 17. toukokuuta 2006.

Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä estääkseen syyttömien tuomitsemisen elinkautiseen vankeusrangaistukseen? Miten komissio aikoo varmistaa, että Turkin oikeuslaitos ja politiikka noudattavat oikeusvaltion periaatteita?

(EN) Komissio muistuttaa, että Kööpenhaminan poliittisten arviointiperusteiden mukaan tärkeintä on varmistaa oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen ja taata oikeuslaitoksen riippumattomuus ja tehokkuus.

Jäsenvaltiot hyväksyivät lokakuussa 2005 neuvottelukehykset, joissa vahvistetaan periaatteet Turkin liittymisneuvotteluille. Niiden mukaan neuvottelujen kulkuun vaikuttaa, kuinka Turkki edistyy, myös oikeusvaltion periaatteiden alalla, Kööpenhaminan arviointiperusteiden täyttämisessä.

Joulukuussa 2005 neuvosto hyväksyi tarkistetun liittymiskumppanuuden, jossa Turkille asetetaan useita lyhyen aikavälin ensisijaisia tavoitteita oikeusvaltion periaatteiden noudattamiselle sekä parhaiden kansainvälisten käytäntöjen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön noudattamiselle oikeuslaitoksessa.

Komissio seuraa tiiviisti Turkin edistymistä Kööpenhaminan poliittisten arviointiperusteiden täyttämisessä. Tämä toteutetaan etenkin säännöllisellä poliittisella seurannalla ja asianmukaisten elimien avulla liittymissopimuksen mukaisesti. Lisäksi komissio tekee säännöllisesti vierailuja, joiden aikana se tarkastelee EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa Turkin oikeuslaitoksen toimintaa. Vaikka tärkeitä lainsäädäntöuudistuksia on pantu täytäntöön epätasaisesti muutamana viime vuonna, monet tuomiot antavat viitteitä siitä, että oikeuslaitoksen toiminta on entistä enemmän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista.

EU:n Turkille myöntämästä liittymistä edeltävästä taloudellisesta tuesta on osoitettu huomattava osa hankkeille, joiden tarkoituksena on kannustaa turkkilaisia uudistamaan oikeuslaitosta ja opettamaan tuomareille, syyttäjille ja lainkäyttöviranomaisille eurooppalaisia ja kansainvälisiä parhaita käytäntöjä ja normeja sekä neuvomaan heitä noudattamaan Euroopan ihmisoikeussopimusta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Miten toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä, joka sisältää neuvoston, komission ja parlamentin lainsäädäntöehdotusten vaikutusten arviointia, toimii käytännössä?

(EN) Neuvoston, komission ja parlamentin edustajista koostuvalle korkean tason tekniselle ryhmälle annettiin tehtäväksi valvoa, kuinka vuonna 2003 annettu toimielinten välinen sopimus lainsäädännön laadun parantamisesta⁽¹⁾ pannaan täytäntöön. Korkean tason tekninen ryhmä kokoontuu säännöllisesti tarkastelemaan toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanon edistymistä. Edellisen kerran ryhmä kokoontui 16. joulukuuta 2005.

Vaikka toimielinten välisen sopimuksen noudattamisessa on selvästi edistytty, komissio katsoo, että sopimusta voitaisiin käyttää tehokkaammin toimielinten välisen yhteistyön lisäämiseksi ja sääntelyn parantamiseksi.

Komission mielestä edistymistä olisi voinut tapahtua enemmän seuraavilla aloilla:

"Lainsäädäntömenettelyn parempi yhteensovittaminen". Komissio antaa tukensa tekniselle välineelle, jonka parlamentti on kehittänyt toimielinten välistä suunnittelua varten. Neuvosto ei ole kuitenkaan vielä kertaakaan osallistunut tähän toimintaan, joten todellista sääntelyn parantamista ei ole vielä välineen ansiosta tapahtunut.

"Lainsäädännön laadun parantaminen". Merkittävänä edistysaskeleena voidaan pitää sitä, että vaikutustenarvioinnille on laadittu yhteinen lähestymistapa. Se käsittää muutamia sääntöjä vaikutustenarviointien käsittelystä koko lainsäädäntömenettelyssä. Tekstin laadinta oli kuitenkin vaikeaa ja aikaa vievää, ja komission mielestä tekstistä olisi voitu tehdä toimielinten sitoutumisen kannalta kunnianhimoisempi ja tasapainoisempi. Tekstien yhtenäisyydestä komissio katsoo, että kannattaisi käyttää enemmän aikaa ja voimavaroja järjestelyihin, joilla pyritään varmistamaan, että yhteispäätösmenettelyssä käsiteltäviin ehdotuksiin tehtävät tarkistukset ovat yhdenmukaisia olemassa olevan tekstin kanssa ja lainsäädännön laatua koskevien sääntöjen mukaisia.

"Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen ja soveltamisen parantaminen". Jotta täytäntöönpano helpottuisi ja mahdolliset tulkintaongelmat vähenisivät, neuvosto sitoutui toimielinten välisessä sopimuksessa kannustamaan jäsenvaltioita laatimaan taulukoita säädösten saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tältä osin edistystä ei ole kuitenkaan juuri tapahtunut. Kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista varten nimettävien koordinaattoreiden luettelo ei ole myöskään valmis.

"Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja sen määrän vähentäminen". Neuvosto ja parlamentti sitoutuivat kuuden kuukauden kuluessa toimielinten välisen sopimuksen voimaantulosta muuttamaan työmenetelmiään ottamalla käyttöön esimerkiksi ad hoc -rakenteita, joiden tehtävänä on nimenomaisesti lainsäädännön yksinkertaistaminen. On selvää, että sääntely-ympäristöön saadaan käytännön parannuksia vasta sitten, kun neuvosto ja parlamentti hyväksyvät yksinkertaistamista koskevat komission ehdotukset. Neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä on yhä huomattava määrä yksinkertaistamista koskevia komission ehdotuksia. Tarve muuttaa työmenetelmiä nopeasti korostui, kun komissio käynnisti säädösten yksinkertaistamista koskevan ohjelmansa uuden vaiheen, johon liittyy yli 200 kohdetta, joita on tarkoitus yksinkertaistaa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Toimielinten välistä sopimusta paremmasta lainsäädännöstä on pantu täytäntöön tähän mennessä harmittavan hitaasti, ja tämä tarkoittaa, että jokaisen kolmen toimielimen on lisättävä toimiaan ja että toimielinten sitoutuneisuuden asteet ja tavoitteet on saatava yhtenäisemmiksi.

Voiko komissio vakuuttaa, että kun kuluttajaviraston johtajan kaltainen jäsenvaltion viranomainen toteaa toisessa jäsenvaltiossa valmistetun tuotteen vialliseksi tai vaaralliseksi, EU voi varmistaa, että valmistaja vetää viallisen tuotteen pois markkinoilta?

(EN) Yleistä tuoteturvallisuutta koskevalla direktiivillä, joka tuli voimaan 15. tammikuuta 2004, tuottajat velvoitetaan saattamaan markkinoille ainoastaan turvallisia tuotteita.

Direktiivin ansiosta jäsenvaltiot voivat määrätä valmistajat vetämään vaarallisena pidetyn tuotteen pois markkinoilta ja hankkimaan sen takaisin kuluttajilta.

Jos tuote on valmistettu toisen jäsenvaltion alueella, jäsenvaltio voi edellyttää toimia muilta tarkoituksenmukaisilta toimijoilta kuten maahantuojilta ja jakelijoilta.

Jos kyseessä on tuote, joka aiheuttaa vakavan vaaran, jäsenvaltiot ovat velvoitettuja ilmoittamaan toteutetuista toimenpiteistä komissiolle nopean tietojenvaihtojärjestelmän, RAPEXin⁽¹⁾, kautta.

Tämän jälkeen komissio jakaa tiedon kaikkiin muihin jäsenvaltioihin, jotta ne voivat vuorostaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet taatakseen kuluttajien turvallisuuden alueellaan.

Jos jäsenvaltiot eivät toteuta tarkoituksenmukaisia toimia, komissio soveltaa ensin direktiivin asianmukaisia säännöksiä hallinnollisesta yhteistyöstä saadakseen jäsenvaltiot toimimaan.

Jos tämä ei riitä, komissio voi tehdä erityispäätöksen, jotta jäsenvaltiot saadaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet kuluttajien turvallisuuden takaamiseksi kaikkialla Euroopan unionissa.

On syytä muistaa, että yleisestä tuoteturvallisuudesta annetussa direktiivissä säädetään tuoteturvallisuudesta. Viallisiin tuotteisiin, jotka eivät vaaranna turvallisuutta, sovelletaan yleensä normaaleja takuusäännöksiä.

Aikaisemmin tämän vuoden aikana totesimme huolestuneina, että Venäjä rajoitti kaasutoimituksia Euroopan unionin alueelle.

Voiko komissio ilmoittaa, mihin toimiin se on ryhtynyt rajoittaakseen EU:n riippuvuutta Venäjän kaasuntoimituksista? Voiko komissio ilmoittaa myös, mitä uusia vaihtoehtoisia energianlähteitä koskevia ehdotuksia komissio tällä hetkellä on valmistelemassa?

(EN) Tällä hetkellä noin 25 prosenttia EU-25:ssa kulutetusta maakaasusta tuodaan Venäjältä ja loput saadaan EU:n sisäisestä tuotannosta ja tuodaan muista maista, pääasiassa Norjasta ja Algeriasta.

Jos nykyinen suuntaus jatkuu⁽¹⁾, maakaasun kulutuksen arvioidaan lisääntyvän tuntuvasti EU:ssa. Kotimaisen tuotannon odotetaan vähenevän, joten nettotuonti ja tuontiriippuvuus lisääntyvät. Nettotuonnin arvioidaan lisääntyvän nykyisestä noin 250 miljoonasta öljyekvivalenttitonnista (Mtoe) yli 500 Mtoe:en vuoteen 2030 mennessä. Tuontiriippuvuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 50 prosentista noin 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Jos suuntaus pysyy ennallaan, Venäjältä suuntautuvan tuonnin voidaan odottaa lisääntyvän. Muut mahdolliset maakaasun lähteet ja nesteytetyn maakaasun yhä nopeampi kehitys maakaasun rinnalla rajoittavat kuitenkin Venäjän suhteellista merkitystä Euroopan kaasuntuojana.

EU ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa monia erilaisia niin yhteisön sisäisiä kuin ulkoisiakin toimia, joilla vaikutetaan siihen, kuinka riippuvainen EU on Venäjän kaasuntoimituksista. EU:n ja Venäjän suhteita energia-alalla voidaan myös tiivistää erilaisin toimin. Komissio on esitellyt näitä toimia muun muassa äskettäin antamassaan vihreässä kirjassa Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi.

Voiko komissio ilmoittaa selkeästi, mitä konkreettisia tavoitteita se pyrkii saavuttamaan viestintää koskevan valkoisen kirjan strategian täytäntöönpanolla?

(EN) Eurooppalaista viestintäpolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan yleisenä tavoitteena on tarjota vaihtoehtoja Euroopan unionin ja sen kansalaisten lähentämiseen. Keväällä 2005 komissio päätti puheenjohtajansa ohjaamana ehdottaa uutta lähestymistapaa ja siirtymistä toimielinkeskeisestä viestinnästä kansalaiskeskeiseen viestintään, jonka perustana on aito kansalaisten ja poliittisten päättäjien välinen vuoropuhelu.

Ensimmäisen askeleen komissio otti julkaisemalla heinäkuussa 2005 oman toimintasuunnitelmansa, jossa luetellaan erilaisia toimenpiteitä, joita komissio nyt toteuttaa saadakseen oman kansalaisille suunnatun viestintänsä toimivaksi. Osallistuakseen Euroopan unionin tulevaisuutta koskevaan pohdintaan komissio otti lokakuussa 2005 käyttöön "K-suunnitelman" (kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu).

Kolmantena, vaan ei viimeisenä toimenpiteenään komissio julkaisi helmikuussa 2006 valkoisen kirjan eurooppalaisesta viestintäpolitiikasta. Sillä käynnistetään kuulemismenettely, johon osallistuvat kaikki asianomaiset sidosryhmät – EU:n toimielimet, jäsenvaltioiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, Euroopassa toimivat poliittiset puolueet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. Tarkoituksena on aktivoida nämä sidosryhmät ja etenkin jäsenvaltiot, jotta ne toimisivat yhdessä näyttääkseen kansalaisille, kuinka EU:n poliittiset päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen, ja jotta Euroopan unionin asioista keskusteltaisiin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Tämä on ensimmäinen komission käynnistämä kuusi kuukautta kestävä kuulemismenettely, jossa käsitellään viestintäpolitiikkaa. Kuulemismenettelyssä keskitytään viiteen toiminta-alueeseen, joilla sidosryhmät tekevät yhteistyötä seuraavien konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi:

Määritellään yhteiset periaatteet eurooppalaisessa viestinnän peruskirjassa tai käytännesäännöissä.

Pyritään saamaan kansalaisten ääni kuuluviin tehostamalla kansalaisvalistusta ja tiivistämällä kansalaisten yhteyksiä toisiinsa ja hallintoviranomaisiin.

Hyödynnetään tiedotusvälineiden ja uuden teknologian suomia mahdollisuuksia antaa Euroopalle ihmiskasvot ja auttaa kansalaisia ymmärtämään kansallisten ja paikallisten asioiden Eurooppa-ulottuvuus.

Annetaan poliittisille päättäjille parempi käsitys eurooppalaisten julkisesta mielipiteestä.

Lisätään kaikkien tärkeiden toimijoiden yhteistyötä jäsenvaltioissa ja Euroopan unionissa.

Kuulemismenettelyn lopulla komissio tekee yhteenvedon tuloksista ja laatii tulevaisuutta varten suunnitelmat kaikkien sidosryhmien käytännön hankkeille.

Komissio odottaa kiinnostuneena jäsenvaltioiden ja sidosryhmien mielipiteitä ja toivoo niiden osallistuvan aktiivisesti kuulemismenettelyyn.

Euroopan unioni on ollut merkittävä lahjoittaja kansainväliseen Irlanti-rahastoon.

Voiko komissio ilmoittaa täsmällisesti, kuinka paljon EU:n varoja rahastoon on annettu, ja aikooko komissio aikoo jatkaa kansainvälisen Irlanti-rahaston tukemista lähivuosina?

(EN) Vuoden 1989 jälkeen Euroopan unioni on tehnyt sitoumuksen 289 miljoonan euron toimittamisesta Irlannin kansainväliseen rahastoon ja maksanut rahastolle 259 miljoonaa euroa.

Eurooppa-neuvosto pani merkille 15.–16. joulukuuta 2005 pidetyssä kokouksessaan, että Irlannin kansainvälisellä rahastolla on ollut suuri merkitys rauhan ja sovinnon edistämisessä. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet EU:n jatkuvan tuen antamiseksi rahastolle sen aloittaessa toimintansa viimeisen, ratkaisevan tärkeän vaiheen, joka päättyy vuonna 2010.

Komissio valmistelee parhaillaan tarpeellisia toimia jatkaakseen Irlannin kansainvälisen rahaston tukemista.

Voiko komissio kertoa selkeästi ja pääpiirteittäin, millainen rooli eurooppalaisilla kansalaisjärjestöillä on vuosituhannen kehitystavoitteiden täytäntöönpanossa? Voiko komissio lisäksi täsmentää, millainen rooli eurooppalaisilla kansalaisjärjestöillä on EU:n kehitysapuvarojen käyttämisessä?

(EN) Suurin osa eurooppalaisille valtiosta riippumattomille järjestöille toimitetuista EU:n kehitysapuvaroista, joilla tuetaan vuosituhattavoitteiden saavuttamista, käytetään kehitysmaissa toteutettaviin kenttähankkeisiin. Eurooppalaiset valtiosta riippumattomat järjestöt ovat myös avainasemassa, kun Euroopassa pyritään lisäämään tehokasta valistustoimintaa ja kehitysyhteistyökasvatusta, jotka ovat välttämättömiä edellytyksiä sille, että vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen myönnetään tukea, sekä sille, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot sitoutuvat uudestaan nostamaan kehitysyhteistyön osuuden 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Eurooppalaiset valtiosta riippumattomat järjestöt ovat myös tärkeitä puolestapuhujia, sillä ne voivat esimerkiksi saada kansalaisyhteiskunnan mukaan määrittelemään yhteistyöstrategioita kumppanimaissa, ja näin lisätä kumppanimaiden omavastuuta kehitysprosesseista.

Eurooppalaiset valtiosta riippumattomat järjestöt saavat taloudellista tukea sekä niin sanottujen "omien aloitteiden" täytäntöönpanoa varten että osallistuakseen EY:n yhteistyöohjelmissa määriteltyjen aihekohtaisten ja maantieteellisten ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumisesta EY:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan annetun tiedonannon⁽¹⁾ mukaan tärkeimpänä tavoitteena on edistää ja tukea kumppanuusmaiden julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua, lisätä kansalaisyhteiskunnan valmiuksia osallistua tehokkaasti kehitysprosessiin, luoda edellytykset laajemmalle tasa-arvolle, antaa köyhille mahdollisuus hyötyä tasapuolisesta kasvusta saatavista taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista eduista sekä lujittaa demokratiaa.

Vuonna 2005 maitoa ostettiin Puolassa 8,4 miljoonaa tonnia, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004 ja läheni maamme tuotantokapasiteetin rajaa. Tällä hetkellä meijerit perivät maanviljelijöiltä ennakkona rangaistusmaksuja, joiden suuruus on 0,20 zlotya litralta eli noin 20 prosenttia 1 maitolitran arvosta. Tämä on herättänyt suurta levottomuutta viljelijöissä ja vastalauseita heidän taholtaan.

Kun otetaan huomioon, että Puolalle on varattu niin kutsuttu rakennemuutoskiintiö, jonka suuruus on 416 000 tonnia, voisiko komissio selventää, voidaanko tämä kiintiö jakaa viljelijöille jo vuonna 2006, jottei heitä olisi tarpeen kuormittaa rangaistusmaksuilla maidon tuotannosta?

(EN) Komissio on pannut tyytyväisenä merkille, kuinka nopeasti puolalaiset maidontuottajat ja maitoteollisuus ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen, joka syntyi laajentuneiden Euroopan markkinoiden tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista. Maidon hinta on huomattavasti korkeampi kuin ennen liittymistä, ja tämä on innostanut puolalaiset tuottajat lisäämään tuotantoaan merkittävästi.

Näin ollen kiintiövuonna 2005/2006 on oletettavissa, että monet tuottajat maksavat yhteisölle lisämaksua, joka peritään kaikilta yhteisön tuottajilta, jotka aiheuttavat jäsenvaltionsa kansallisen kiintiön ylittymisen.

Puolan viranomaiset ovat vastuussa yhteisön kiintiösäännösten täytäntöönpanosta Puolassa. Tässä tehtävässä heillä on oikeus varmistaa tarvittaessa ennakkomaksuin, että asianosaiset tuottajat todella maksavat lisämaksun.

Liittymisasiakirjan mukaan Puola voi hyödyntää 1. huhtikuuta 2006 alkaen ylimääräistä rakenneuudistuskiintiötä. Kiintiön myöntämisen edellytyksenä pidetään kuitenkin luotettavaa näyttöä siitä, että maitotuotteiden tuotannossa on siirrytty riittävässä määrin tilalla tapahtuvan kulutuksen tarpeisiin suuntautuneesta tuotannosta markkinoille suuntautuvaan tuotantoon. Puola on toimittanut komissiolle asiasta raportin.

Komissio tarkastelee parhaillaan raporttia, ja lopullinen päätös asiasta tehtäneen maaliskuussa 2006.

Yhdysvaltain hallitus on käyttänyt veto-oikeutta ja estänyt espanjalaista ilmailualan yritystä CASAa, joka kuuluu eurooppalaiseen EADS-konserniin, myymästä Venezuelan hallitukselle 12:ta lentokonetta, ellei näitä varusteta yhdysvaltalaisella tekniikalla.

Mitä mieltä komissio on siitä, että Yhdysvallat käytti veto-oikeutta eurooppalaisen konsernin tekemään sopimukseen?

(EN) Komissio on tietoinen siitä, että Yhdysvalloilla on tiukat vientisäännöt, jotka kieltävät vierailta mailta tarvikkeiden viennin tiettyihin maihin, rajoittavat vientiä tai edellyttävät ennakkolupaa, jos tarvikkeisiin kuuluu Yhdysvaltojen sotilas- tai kaksikäyttötuotteita koskevien säännösten soveltamisalaan kuuluvia rakenneosia. Komissio on maininnut nämä viennin rajoitukset ja niiden kielteiset vaikutukset kaupankäyntiin vuosittaisissa kertomuksissaan kaupan esteistä Yhdysvalloissa. Viimeisin kertomus julkaistiin 1. maaliskuuta 2006⁽¹⁾.

Komissio on ilmaissut Yhdysvaltojen viranomaisille säännöllisesti huolestuneisuutensa tällaisten rajoitusten soveltamisesta etenkin siviilikäyttöön tarkoitettuihin tarvikkeisiin, jotka sisältävät Yhdysvaltojen säännösten alaista teknologiaa tai rakenneosia, ja aikoo jatkossakin pyrkiä sopimukseen Yhdysvaltojen kanssa tällaisten rajoitusten lieventämisestä, sillä ne rajoittavat kaupankäyntiä. Sotilaallisten tuotteiden vienti jäsenvaltioista ei kuitenkaan sisälly Euroopan yhteisön yhteisen kauppapolitiikan alaan, ja tämän vuoksi komissiolla on rajalliset keinot vaikuttaa Yhdysvaltojen toimintaan. Olisi kuitenkin toivottavaa, että Yhdysvallat ja Euroopan maat kävisivät vuoropuhelua, jossa tarkastellaan alaa koskevien vientirajoitusten soveltamista.

Voiko komissio antaa tietoja EU-tilintarkastuksesta tehtävän valituksen menettelytavasta? Eräs vaalipiirini asukas oli äskettäin vähällä joutua vararikkoon EY:n vaatimusten vuoksi, vaikka hänen asiansa on Euroopan unionin oikeusasiamiehen käsiteltävänä. Mikä on pienyrityksen oikeussuoja sen yrittäessä valittaa tilintarkastuksesta, ja mikä on oikeusvarmuus pienyrityksen kannalta?

(EN) Tilintarkastuksilla komissio varmistaa, että yhteisön rahoittamia toimia toteutetaan ja edunsaajan tai sopimuspuolen ja komission allekirjoittamia tukisopimuksia noudatetaan asianmukaisesti. Jos komissio katsoo tarpeelliseksi, tilintarkastuksen tulosten perusteella lykätään maksuja, leikataan avustuksia ja tehdään takaisinperintäpäätöksiä.

Tulojen ja menojen hyväksyjien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet (varainhoitoasetuksen 119 ja 103 artiklan mukaisesti), jos sovittuja toimia ei ole toteutettu asianmukaisesti. Tuensaajalla on mahdollisuus esittää huomautuksensa ennen tuen vähentämistä tai palauttamista koskevan päätöksen tekemistä.

Tilintarkastuksen tulosta ei voi sinällään riitauttaa, mutta kaikenlaiset sopimuspuolen tai avustuksen saajan ja komission väliset riidat sopimuksen tai avustussopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, joita ei voida ratkaista sopimalla, voidaan saattaa toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi sopimuksessa tai avustussopimuksessa määritellyllä tavalla.

Avustuksen saajat tai sopimuspuolet voivat myös saattaa kantelun Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi, jolla on toimivalta tutkia yhteisön toimielinten ja elinten hallinnollisen toiminnan epäkohtia koskevia väitteitä. Tällaiset kantelut eivät keskeytä oikeudenkäyntiin tai hallinnolliseen menettelyyn liittyvän valitusajan kulumista.

Koska F-kaasuja koskevasta direktiivistä on päästy sopimukseen 31. tammikuuta 2006, aikooko komissio antaa Tanskalle lausunnon perusteluineen sen vuoksi, että Tanska on jättänyt täyttämättä velvollisuutensa kieltää F-kaasut?

(EN) Arvoisa parlamentin jäsen on varmasti tietoinen, että kyseinen rikkomisesta johtuva menettely on edelleen vireillä. Tältä osin komissio voi todeta tutkivansa parhaillaan F-kaasuista annettavaa asetusta koskevan sovittelumenettelyn tulosta.

Voisiko komissio, uusien eurooppalaisten virastojen perustamisesta käytävien keskustelujen taustaa vasten, vastata seuraaviin kysymyksiin:

Kun otetaan huomioon, että Euroopan unionin 24 erillisviraston vuosittaiset toimintakustannukset olivat 557 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja että niiden arvioidaan nousevaan 600 miljoonaan euroon vuonna 2006, millä tavoin näiden virastojen panosta Euroopan unionin toimintaan käytännössä arvioidaan ja miten nämä suuret summat oikeutetaan?

Paljonko henkilöstöä kukin näistä työllistää, ja ovatko kaikki henkilöstön jäsenet välttämättömiä tällä hetkellä? Montako uutta erillisvirastoa aiotaan perustaa lähitulevaisuudessa ja mitkä tulevat olemaan niiden perustamis- ja toimintakustannukset?

(FR) Tällä hetkellä 21 sääntelyviraston oikeusperustana on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ensimmäinen pilari, kolmen sääntelyviraston oikeusperustana toinen pilari ja kolmen sääntelyviraston oikeusperustana kolmas pilari. Jokaista sääntelyvirastoa perustettaessa Euroopan unionin lainsäätäjällä on velvollisuus antaa uuden viraston perustamisasetus, joka laaditaan komission ehdotuksen perusteella ja yhteispäätösmenettelyssä, mikäli asetuksen oikeusperusta sitä edellyttää. Lainsäätäjä tarkastelee parhaillaan kolmen uuden viraston perustamista. Näitä ovat Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan tasa-arvoinstituutti ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto.⁽¹⁾ Jälkimmäinen korvaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen.

Budjettivallan käyttäjä päättää neuvoston suostumuksella sääntelyvirastoille varattavien budjetti- ja henkilöresurssien lopullisesta määrästä. Komissio vahvistaa arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemat luvut EU:n talousarviotuista. Inhimillisten voimavarojen määrä sääntelyvirastoissa riippuu viraston vuosittaisesta talousarviosta, joka voi koostua kolmansilta osapuolilta saaduista tuloista ja mahdollisesti Euroopan unionin talousarviotuista⁽²⁾. Kunkin viraston talousarviot, myös kolmansilta osapuolilta saadut tulot, jotka ilmoitetaan budjettivallan käyttäjälle, esitetään yksityiskohtaisesti asianmukaista budjettikohtaa koskevassa talousarvion selvitysosassa, ja henkilöstötaulukko talousarvion niteessä 1. Sääntelyvirastojen henkilöstön kokonaismäärä nousi 2 710:een vuonna 2005. Tarkempia tietoja komissio pyytää arvoisaa parlamentin jäsentä tiedustelemaan suoraan virastoilta. Sikäli kuin virastot ovat autonomisia elimiä, ne saavat täysin itsenäisesti päättää henkilöstöhallinnosta lainmukaisten sääntöjen ja budjettivallan käyttäjän antaman henkilöstötaulukon sallimissa rajoissa.

Sääntelyvirastot tukevat merkittävästi täytäntöönpanotoimia. Virastojen tehtävänä on:

tehdä yksittäisiä päätöksiä, jotka sitovat oikeudellisesti kolmansia osapuolia;

avustaa komissiota – ja tarvittaessa yhteisön edun mukaisesti myös jäsenvaltioita – antamalla näille teknisiä tai tieteellisiä asiantuntijalausuntoja ja/tai tarkastusraportteja;

huolehtia yhteisön edun mukaisesti kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön verkottamisesta ja järjestämisestä tietojen ja hyvien toimintatapojen keräämiseksi, vaihtamiseksi ja vertaamiseksi.

Kaikkien Euroopan unionin sääntelyvirastojen tehtävänä on lisäksi kerätä, analysoida ja välittää objektiivisia, luotettavia ja helposti käyttöön saatavia tietoja toiminta-alaltaan.

Koska sääntelyvirastojen tehtävät ovat tärkeitä ja moninaisia, edellä mainitut talousarviota ja henkilöstöä koskevat kokonaismäärät vaikuttavat kohtuullisilta ja vastaavat perustamisasetuksissa asetettuja tavoitteita.

Miten komissio aikoo viimeaikaisten tapahtumien valossa lieventää mahdollisesti syntyneitä kulttuurien välisiä jännitteitä?

(EN) Komissio olettaa, että arvoisa parlamentin jäsen viittaa kysymyksessään profeetta Muhammedista julkaistuihin pilakuviin. Komissio totesi jo 15. helmikuuta 2006 Euroopan parlamentissa aiheesta käydyn keskustelun aikana, että pilapiirrosten julkaiseminen tanskalaisessa ja eräissä muissa eurooppalaisissa sanomalehdissä sekä kuvien aiheuttamat reaktiot paljastivat arkaluonteisia ja periaatteellisia kysymyksiä. Pilapiirrokset ovat loukanneet monia muslimeja kaikkialla maailmassa. Komissio kunnioittaa näitä tuntemuksia ja niiden ilmaisemista rauhanomaisin mielenilmauksin.

Komissio on yhtä mieltä pääministeri Fogh Rasmussenin kanssa hänen esittämistään näkemyksistä, kun hän totesi selkeästi, että hänen hallituksensa kunnioittaa maailman pääuskontoihin kuuluvaa islamia eikä halua millään tavalla loukata muslimeja eikä tue muslimeja loukkaavia toimia.

Komissio ei ole huolissaan enemmistön rauhanomaisista reaktioista pilapiirroksiin vaan vähemmistön väkivaltaisista reaktioista, joita monet muslimitkaan eivät hyväksy.

Komissio tuomitsee mitä jyrkimmin Gazan toimistoomme sekä erityisesti Tanskan ja muiden jäsenvaltioiden lähetystöihin kohdistuvan väkivallan. Edustustojen tarkoituksena on tuottaa todellisia etuja isäntämaidensa kansoille. Komissio ilmaisi solidaarisuutensa asianomaisille jäsenvaltioille.

Myöskään kaupan boikotti ei ole asianmukainen keino käsitellä tätä kysymystä. Boikotti olisi vahingollinen kaikkien osapuolten taloudellisten etujen kannalta, ja sillä voitaisiin tuhota Euroopan unionin ja kyseisten maiden väliset tiivistyvät kauppasuhteet. Kauppa ja siihen liittyvä yhteyksien lisääntyminen ovat keino edistää keskinäistä ymmärtämystä. Tanskalaisten tuotteiden boikotti on tietenkin EU:n tuotteiden boikottia.

Komissio jatkaa yhteistyötä puheenjohtajavaltio Itävallan ja kaikkien osapuolten kanssa, jotta ongelma saadaan ratkaistua rauhanomaisesti ja tehokkaasti. Tässä yhteydessä komissio pyrkii hyödyntämään suhteissaan kolmansien maiden kanssa kaikkia nykyisiä välineitä ja toimintatapoja (Barcelonan prosessi, Aasia–Eurooppa-kokous (ASEM), Euro–Välimeri-kumppanuus jne.) kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseksi, jotta vahvistetaan keskinäistä suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta. On myös muistettava, että yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto antoi 27. helmikuuta 2006 päätelmät "Eurooppalaisissa ja muissa medioissa julkaistun aineiston aiheuttamista reaktioista muslimimaissa".

Sananvapaus kuuluu Euroopan unionin arvoihin ja perinteisiin, eikä siitä neuvotella. Hallitukset tai muut viranomaiset eivät määrää yksilöiden ilmaisemia mielipiteitä tai anna valtuuksia niihin. Käänteisesti tämä merkitsee sitä, että yksilöiden ilmaisemat mielipiteet sitovat vain ja ainoastaan kyseisiä yksilöitä. Ne eivät sido mitenkään maata, kansaa tai uskontoa. Sananvapaus muodostaa perustan paitsi sille, että voidaan julkaista mielipide, myös sille, että niitä voidaan arvostella. Sananvapaudella on rajansa, jotka määritellään ja pannaan täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädännön ja oikeusjärjestelmien avulla.

Myöskään uskonnonvapaudesta ei neuvotella. Samoin kuin Euroopan unionissa kunnioitetaan sananvapautta, on kunnioitettava uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus on yksilöiden ja yhteisöjen perusoikeus. Se käsittää kaikkien uskonnollisten vakaumusten ja niiden kaikenlaisen harjoittamisen koskemattomuuden kunnioittamisen. Muslimien on voitava harjoittaa uskoaan samoin kuin muiden uskontojen ja vakaumusten edustajat harjoittavat omaansa.

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat jo pitkään edistäneet eri yhteisöjen välistä vuoropuhelua sekä Euroopan unionissa että islamilaisten naapurimaiden kanssa ja muualla maailmassa sijaitsevien islamilaisten maiden kanssa. Keskinäistä ymmärtämystä voidaan syventää ja keskinäistä kunnioitusta vahvistaa nimenomaan sananvapauden suojeleman tarmokkaan mutta rauhanomaisen vuoropuhelun avulla. Komissio edistää nyt ja vastaisuudessakin kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua. Vuoropuhelun on perustuttava suvaitsevaisuuteen sekä sananvapauteen ja uskonnonvapauteen ja niihin liittyviin arvoihin eikä ennakkoluuloihin. Väkivalta on vuoropuhelun vihollinen.

Komissio käyttää jo kaikkia nykyisiä yhteistyön ja kulttuurien välisen vuoropuhelun välineitä (kulttuurien välistä vuoropuhelua Välimeren alueella edistävä Anna Lindh -säätiö, Aasia-Eurooppa säätiö (ASEF) jne.) edistääkseen eri kulttuurien tuntemusta ja ymmärtämistä sekä toteuttaakseen tähän tähtääviä toimia sekä EU:ssa että kumppanimaissa. Komissio on myös valmis tarkastelemaan mahdollisuuksia vahvistaa yhteistyötä, kun tavoitteena on edistää alueellisten järjestöjen vastavuoroista ymmärtämystä.

Komissio on jo tukenut monia kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämishankkeita ja pyrkii nyt tekemään kulttuurien välisestä vuoropuhelusta erittäin näkyvän ensisijaisen tavoitteen sekä laatimaan pitkän aikavälin toimia. Komissio aikoo edistää parhaiden toimintatapojen vaihtoa ja ottaa tämän ensisijaisen tavoitteen huomioon erityisesti uusissa yhteisön ohjelmissa, jotka koskevat elinikäistä oppimista, kulttuuria, nuoria ja kansalaisuutta.

Lisäksi komissio ehdotti, että vuosi 2008 nimetään Euroopan kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Sen valmisteluissa ja itse teemavuoden aikana on hyvä mahdollisuus lisätä kaikkien EU:ssa asuvien ihmisten tietoisuutta siitä, että kulttuurien välinen vuoropuhelu on mahdollista ja että tällainen vuoropuhelu on tärkeä väline, jotta entistä monikulttuurisempaa ympäristöä voidaan hallita.

Ehdokasmaat liittyvät tähän kehitykseen tiiviisti etenkin osallistumalla useisiin asiaankuuluviin yhteisön ohjelmiin. Komissio koordinoi myös täydentäviä toimia, joita toteutetaan asiaankuuluvassa yhteistyössä ja vuoropuhelussa Länsi-Balkanin maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa.

Lopuksi todettakoon, ettei komissio ole koskaan ehdottanut toimittajille menettelysääntöjä. Tiedotusvälineiden on itse asetettava sääntönsä ja laadittava tällaiset vapaaehtoiset menettelysäännöt, jos niitä pidetään tarpeellisina, asianmukaisina ja hyödyllisinä. Komissio on tarjoutunut edistämään tiedotusvälineiden edustajien vuoropuhelua sekä tiedotusvälineiden edustajien ja uskonjohtajien välistä vuoropuhelua, mikäli molemmat osapuolet katsovat, että siitä olisi hyötyä.

Eteläisten maiden velka on tänä päivänä tärkeä haaste kehitysyhteistyölle, joka kuuluu komission ja Euroopan unionin käsiteltävänä oleviin asioihin. Komissio on äskettäin ehdottanut Afrikkaa koskevaa pitkän tähtäimen kokonaisvaltaista strategiaa sekä uudistettua kumppanuutta, jolla autetaan tätä maanosaa saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet. Komissio katsoo kuitenkin, että kyseisten maiden velkojen peruuttaminen ei koske sitä suoranaisesti.

Aikooko komissio tässä yhteydessä ottaa kantaa Afrikan maiden velkaantumiseen, ja jos aikoo, mikä tämä kanta tulee olemaan? Eikö unionin olisi lisättävä huomattavasti ponnistelujaan näiden maiden velkojen peruuttamiseksi, jos niiden halutaan saavuttavan vuosituhannen kehitystavoitteet? G8-maiden heinäkuussa 2005 tekemä päätöshän ei koske kuin tiettyjä maita, ja siinä ei taata varojen lisääntymistä vastaanottajamaille.

(FR) Komissio on tyytyväinen G8-maiden viime kesänä tekemään päätökseen peruuttaa sellaisten maiden monenvälisiä velkoja, jotka osoittavat sitoutuneensa köyhyyden torjuntaan.

Komissio on vakuuttunut, että kehitysapua on lisättävä merkittävästi, jotta eteläisiä maita voidaan auttaa saavuttamaan vuosituhattavoitteet. Tämän vuoksi komissio onkin erittäin tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvosto sitoutui kesäkuussa 2005 lisäämään julkisen kehitysavun määrää noin 20 miljardia euroa, josta puolet sidotaan Afrikalle. Nyt on tietenkin jäsenvaltioiden vuoro toteuttaa tämä sitoumus käytännössä. Komission on varmistettava, että yhteisön tuen määrä ja tehokkuus lisääntyvät.

Velkahelpotukset eivät ole uusia asia, ja ne on jo otettu vahvasti huomioon käynnissä olevissa poliittisissa aloitteissa.

Cotonoun sopimuksen mukaan Euroopan kehitysrahaston (EKR) toiminta perustuu nyt periaatteessa lahjoituksiin eikä enää kasvata Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden velkataakkaa. Komissio on näin ollen "pieni" velkoja verrattuna monenvälisiin velkojiin.

Komissio on mukana voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevassa velkahelpoitusaloitteessa (HIPC) EKR:n varojen (noin 680 miljoonaa euroa) velkojana. Vuosina 2000–2005 maksettiin 344,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Maailmanpankin hallinnoimaan rahastoon maksettiin 900 miljoonaa euroa muiden monenvälisten järjestöjen, erityisesti Afrikan kehityspankin, velkahelpotusten rahoittamiseksi. Tosiasiassa vuosina 2000–2005 käytettiin 697 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Komissio meni myös aloitetta pidemmälle ja peruutti kaikki vähiten kehittyneiden maiden erityislainat, jotka ovat maksamatta.

Lisäksi komissio on peruuttanut tapauskohtaisesti monenvälisiä velkoja konfliktinjälkeisessä tilanteessa olevilta mailta, jotta maat voivat osallistua HIPC-aloitteeseen. Kongon demokraattiselle tasavallalle komissio on myöntänyt talousarviotukea 106 miljoonaa euroa EKR:n saatavien poistamiseksi ja 40 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria helpottaakseen Afrikan kehityspankin saatavien poistamista.

Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että monet jäsenvaltiot ovat sitoutuneet peruuttamaan kahdenväliset velat voimakkaasti velkaantuneilta köyhiltä mailta.

Nämä seikat osoittavat, kuinka tärkeässä asemassa velkahelpotukset ovat Afrikkaa koskevassa strategiassamme.

Larisan nomoksen kansalaiset ja eri elimet ovat reagoineet laajoin joukoin siihen, että tiiliä valmistava Viokeral-yhtiö polttaa vaarallista ja saastuttavaa raakaöljyn jalostusjätettä petrolikoksia. Toimivaltaiset viranomaiset pitivät vuoteen 2004 asti laittomana yrityksen petrolikoksin käyttöä, joka on alkanut tuntemattomana ajankohtana, mutta sittemmin se on laillistettu ja nyt on vaara, että petrolikoksin polttaminen yleistyy ainakin Thessalian tiilitehtaissa kilpailuun liittyvistä syistä.

Tämän jätteen vaarallisuus tiedetään: se sisältää erityisen runsaasti rikkiä, raskasmetalleja, karsinogeenisia polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä ja muita ihmisen terveydelle vaarallisia aineita. Samoin tiedetään, että kreikkalaiset viranomaiset ovat aikaisemmin kieltäytyneet myöntämästä tätä asiaa koskevaa lupaa. Voisiko komissio tätä taustaa vasten kertoa, mihin toimiin se aikoo ryhtyä lopettaakseen petrolikoksin käytön, joka on kansallisen ja yhteisön ympäristölainsäädännön vastaista ?

(EN) Petrolikoksin käyttö polttoaineena ei ole kiellettyä EU:ssa. Laitoksen on kuitenkin noudatettava asianmukaisia yhteisön säännöksiä.

Lainsäädäntö, jota sovelletaan, vaihtelee sen mukaan, katsotaanko petrolikoksin olevan jätteistä annetussa direktiivissä 75/442/ETY⁽¹⁾ esitetyn määritelmän mukaista jätettä. Tästä päättävät ensisijaisesti jäsenvaltioiden nimetyt toimivaltaiset viranomaiset, jotka ottavat päätöksessään huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot⁽²⁾.

Jätteiden poltosta säädetään jätteenpoltosta annetussa direktiivissä 2000/76/EY (WID)⁽³⁾. Tehtaat, joissa käsitellään vain tiettyjä jätteitä, on jätetty jätteenpolttodirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle, mutta petrolikoksia ei mainita soveltamisalan ulkopuolelle jätettävien jätteiden luettelossa.

Jos petrolikoksin ei katsota olevan jätettä, sovelletaan tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta annettua direktiiviä 2001/80/EY (LCPD)⁽⁴⁾ edellyttäen, että laitoksen nominaalilämpöteho on vähintään 50 MW.

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettua direktiiviä 96/61/EY (IPPCD)⁽⁵⁾ sovelletaan siitä huolimatta, katsotaanko petrolikoksin olevan jätettä. Edellytyksenä on kuitenkin, että asianmukainen kapasiteettikynnys (10 tonnia päivässä) ylittyy.

Nykyisten polttolaitosten on täytynyt noudattaa WID:n vaatimuksia 28. joulukuuta 2005 lähtien. Nykyisille polttolaitoksille on asetettu IPPCD:n säädösten noudattamiselle määräajaksi 30. lokakuuta 2007 ja LCPD:n säädösten noudattamiselle 1. tammikuuta 2008.

Euroopan investointipankin lainoja saavien vesiteknisten hankkeiden asiantuntija-arvioinneissa, jotka on laadittu erään puolalaisen ympäristöjärjestön ohjeiden mukaan, on paljastunut huomattavia säännönvastaisuuksia ja yhteisön lainsäädännön rikkomuksia.

Vuonna 2001 EIP myönsi Puolan hallitukselle lainan tulvissa tuhoutuneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseen ja tulvasuojan parantamiseen Małopolskan alueella. Jällenrakentamisen aikana joelle ja metsän eläimille aiheutui kuitenkin vakavaa haittaa, jota ei voi korjata. Vesitekniset työt toteutettiin käyttäen vanhaa tekniikkaa, joka peruuttamattomasti järkyttää joen ja metsän ekosysteemien tasapainoa. Töiden seurauksena havaittiin, että 16 lintulajin, jotka kuuluvat vuonna 1979 annetun lintudirektiivin soveltamisalaan ja ovat osa Natura 2000-verkostoa, kannat ovat pienentyneet. Hiekkaharjanteiden ja saarien siirtäminen joen virtauksen sääntelemiseksi on heikentänyt monien jokien elinympäristöjä.

Millä perusteella EIP myöntää lainoja EU:ssa? Miksi EIP:n hyväksymien hankkeiden toteuttamisessa ei ole noudatettu EU:n ympäristönsuojelupolitiikkaa? Mitä valvontatoimenpiteitä komissio aikoo toteuttaa edellä kuvatussa tapauksessa?

(EN) Euroopan investointipankin (EIP) rahoittamien EU:n hankkeiden on oltava EU:n ympäristölainsäädännön mukaisia. Tätä varten EIP tekee rahoittamista hankkeistaan ympäristöarvion ja valvoo hankkeita niiden toteutuksen aikana.

EIP kuulee komissiota EIP:n perussäännön 21 artiklan mukaisesti ennen kuin EIP:n hallintoneuvosto hyväksyy hankkeen, jotta se voi antaa lausunnon hankkeiden yhteensoveltuvuudesta yhteisön lainsäädännön ja politiikkojen, myös ympäristöpolitiikan, kanssa.

Tämän nimenomaisen puolalaisen hankkeen osalta EIP vahvisti sen olevan ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin⁽¹⁾ mukainen, sellaisena kuin se on tarkistettuna. Rahoituksenkin edellytyksenä oli, että Puolan viranomaiset noudattavat lintu- ja luontotyyppidirektiiveissä säädettyjä vaatimuksia ja kunnioittavat suojeltavaksi nimettyjä kohteita, jotka muodostavat Natura 2000 -verkoston.

Mikäli arvoisalla parlamentin jäsenellä on yksityiskohtaisempia tietoja yhteisön lainsäädännön mahdollisesta rikkomisesta, nämä tiedot olisi lähetettävä komissiolle lisätarkastelua varten.

Iranin poliittinen kehitys on hyvin huolestuttava. Taantumukselliset ja antidemokraattiset mullahit ovat vahvistaneet valta-asemaansa Mahmud Ahmadinejahin presidentiksi valitsemisen seurauksena. On erityisen tärkeää, että kansainvälinen yhteisö, EU mukaan luettuna, tukee Iranissa vaikuttavia demokraattisia voimia. Iranin vallanpitäjien painostamista on lisättävä, koska vallanpitäjät rikkovat ihmisoikeuksia, antavat taloudellista tukea terrorijärjestöille ja kehittävät ydinasetta. Yhdysvaltojen ulkoministeri ilmoitti viime viikolla, että Yhdysvallat myöntää entisen lisäksi 75 miljoonaa USD Iranin demokratiakehityksen tukemiseen. Suuri osa varoista aiotaan käyttää Iraniin kansalaisille suunnattaviin radio- ja televisiolähetyksiin. Yhdysvallat pyrkii vaikuttamaan Iranin kansalaisiin myös internetin välityksellä. Yhdysvallat aikoo lisätä voimakkaasti tukeaan myös Radio Fardalle, joka kritisoi Iranin hallitusta Iraniin suunnatuissa lähetyksissään.

Mihin toimiin komissio katsoo EU:n voivan ryhtyä riippumattomien radio- ja televisioasemien ja Iranin muiden demokraattisten voimien tukemiseksi?

(EN) EU on jo kauan tukenut Iranin ihmisoikeus- ja demokratiakehitystä.

EU:n ja Iranin välillä vuonna 2002 käynnistetty ihmisoikeusvuoropuhelu on EU:lle yksi käytännön keino edistää tilanteen paranemista. Vuoropuhelu tarjoaa vakiintuneen foorumin virallisille keskusteluille yksittäisistä tapauksista sekä erilaisista ihmisoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä. Tähän mennessä suurin osa keskustelukumppaneistamme on selvästi ymmärtänyt, että osallistumisesta on enemmän hyötyä kuin eristäytymisestä.

Vuoropuhelu on myös ainoita keinoja pitää yhteyttä ja tukea iranilaisia ihmisoikeuksien puolustajia ja uudismielisiä, jotka muutoin eristäytyisivät enemmän kuin koskaan. EU antoi EU:n ja Iranin välisestä ihmisoikeusvuoropuhelusta julkilausuman⁽¹⁾ joulukuussa 2005. EU on siitä lähtien toteuttanut toimia, jotta lähitulevaisuudessa voitaisiin järjestää vuoropuheluistunto.

EU:n ja Iranin välinen vuoropuhelu ei ole vaihtoehto muille toimille, vaan se täydentää niitä. Esimerkiksi Teheranissa sijaitsevat diplomaattiset edustustot välittävät säännöllisesti EU:n vetoomuksia Iranin viranomaisille yksittäisistä tapauksista, kuten 6. maaliskuuta takuita vastaan vapautetun Abdolfattah Soltanin tapauksesta ja yhä vangittuna olevan Akbar Ganjin tapauksesta.

EU on pitänyt asiaa tarmokkaasti julkisuudessa, koska ihmisoikeustilanne on huonontunut muutaman viime vuoden aikana ja oikeastaan jo ennen presidentti Ahmadinejadin valintaa. Tämän vuoksi kaikki EU:n jäsenvaltiot päättivät antaa yhteisen tukensa Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) yleiskokouksen hyväksymälle päätöslauselmalle Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta joulukuussa 2004 ja jälleen joulukuussa 2005.

EU on myöntänyt vuodesta 2002 demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta (EIDHR) 3,4 miljoonaa euroa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamisen edistämistoimiin Iranissa. Näihin toimiin kuuluu kolme vuonna 2004 laadittua ja vuosina 2004–2005 käynnistettyä hanketta, joiden yhteissumma on 2,9 miljoonaa euroa (vertauksena mainittakoon, että EU:n kumppanimaiden tälle alalle myöntämän kahdenvälisen avun yhteissumma on 2 miljoonaa euroa). Näistä hankkeista kaksi – vankiloiden ja oikeusjärjestelmän uudistushanke sekä lasten suojelun ja naisten vaikutusvallan lisäämisen hanke – on YK:n virastojen toteuttamia, ja niiden odotetaan olevan hyödyllinen lisä EIDHR:sta rahoitetuille ihmisoikeustapaamisille, joita on järjestetty vuodesta 2002 EU:n ja Iranin ihmisoikeusvuoropuhelun yhteydessä. Euroopan unioni tukee kansalaisyhteiskunnan kehittämistä entistä enemmän vuonna 2006, jolloin käynnistetään Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) kanssa uusi 1,1 miljoonan euron yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on parantaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeussuojakeinoja.

Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen kanssa samaa mieltä siitä, että sanavapautta Iranissa on tuettava erillisenä aiheena. EIDHR:sta rahoitetaan avoimen ehdotuspyynnön (painopistealue 3 – Demokratiakehityksen vauhdittaminen) kautta valtiosta riippumattomien järjestöjen hankkeita, joissa käsitellään järjestäytymisvapautta ja sananvapautta Iranissa. EIDHR ei ole kuitenkaan oikea väline rahoittamaan eurooppalaisten tiedotusvälineiden laajoja hankkeita yhteyden saamiseksi Iranin kansalaisiin.

Lisäksi on mainittava, että EU toteuttaa tähän liittyviä pitkän aikavälin toimia avoimesti ja läpinäkyvästi sekä ilman erillisiä poliittisia tavoitteita. Tosiasiassa komissio on periaatteessa ja käytännössä sitä mieltä, että mikäli Iranin hallitusjärjestelmää yritetään "heikentää" tai "muuttaa" kansalaisyhteiskunnan avulla, tästä olisi vain harmia ihmisille, joita haluamme auttaa.

Välimeren alueelle on tyypillistä voimakas seisminen aktiivisuus, joka vaarantaa joka kerta muinaiset ja Bysantin aikaiset muistomerkit kuten Parthenonin Kreikassa ja Pyhän Sofian kirkon Turkissa. Sama ongelma on myös muilla mailla, jotka sijaitsevat Välimeren altaan alueella kuten Italialla, Espanjalla, Kyproksella ja Maltalla, mailla, joissa on runsaasti muistomerkkejä ja historiallista asutusta. Luonnonilmiöiden aiheuttamia vaaroja ja katastrofeja, erityisesti maanjäristysvaaroja, koskevia yhteisön tutkimusohjelmia on tunnetusti perustettu ja pantu täytäntöön jo vuosikymmenien ajan ja kauemminkin.

Aikooko komissio Euro–Välimeri-yhteistyöohjelman puitteissa tutkia mahdollisuutta perustaa ja saattaa toimintaan elimen, joka toimisi EU:n sisällä kaikkien näiden muistomerkkien suojelemiseksi maanjäristysten tuhoisilta vaikutuksilta?

(EN) Komissio kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion siihen, että tähän asiaan sovelletaan toissijaisuusperiaatetta. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, että arvoisan parlamentin esille tuomia huolenaiheita varten on jo olemassa useita komission toimivaltaan kuuluvia välineitä.

Itse asiassa tarvetta lisätä yhteistyötä luonnonkatastrofien torjunnassa korostettiin marraskuussa 2005 pidetyssä Barcelonan huippukokouksessa. Vuosina 2005–2007 toteutettavassa Euromed Silta-aloitteessa, jonka tavoitteena on luoda luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien lieventämiseen ja hallinnointiin liittyvä järjestelmä, kehitetään alueellista pelastuspalvelujärjestelmää, vaikka ohjelman nimenomaisena tarkoituksena ei olekaan muistomerkkien suojelu maanjäristysten seurauksilta. Järjestelmällä pyritään varmistamaan, että luonnonkatastrofeja ja ihmisten aiheuttamia onnettomuuksia ehkäistään, niihin valmistaudutaan ja reagoidaan tehokkain toimin, muun muassa torjuntatoimilla, lieventämällä vaaroja ja laatimalla suunnitelmia katastrofien varalta. Maanjäristyksiin, tsunameihin ja metsäpaloihin liittyviä vaaroja käsitellään tämän alueellisen ohjelman aihepiirikohtaisessa osa-alueessa. Euromed-kumppaneiden kanssa valmistellaan parhaillaan pitkän aikavälin ohjelmaa vuosiksi 2008–2013.

Tässä yhteydessä on tärkeä mainita myös yhteisön pelastuspalvelumekanismiin liittyvät toimet. Mekanismi perustettiin vuonna 2001 annetulla neuvoston päätöksellä luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia varten. Sen tavoitteena on tarjota asianmukainen suoja ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle, mukaan lukien kulttuuriperintö.

Välimeren alue on monien kulttuurien kehto, ja alueen kulttuuriperinne on osa yhteistä perintöämme. Olemme kaikki vastuussa sen säilyttämisestä ja kehittämisestä. Tämä ainutlaatuinen kulttuurinen omaisuus on uhattuna, ja koska se on kaikkien vastuulla, Euro–Välimeri-kumppanuusyhteistyössä on laadittu toinen alueellinen aloite, Euromed Heritage, jonka tarkoituksena on auttaa kaikkia Euromed-kumppaneita muuttamaan kulttuuriperintönsä yhteiskunnalliseksi ja taloudelliseksi voimavaraksi sekä käsittämään yhteiset etunsa. Euromed Heritage -aloitteen yhtenä tavoitteena on säilyttää Välimeren alueen perinteisen arkkitehtuurin historiallinen ja kulttuurinen luonne laatimalla ja käyttämällä monialaisia työmenetelmiä rakennusten ja muistomerkkien kunnostamisessa ja niiden kestävässä kunnossapidossa.

Näin ollen komissio ei aio tässä vaiheessa perustaa Euromed-virastoa suojelemaan muistomerkkejä maanjäristysten seurauksilta.

Kaikille EU:n kansalaisille on taattava oikeus liikkua ja asua vapaasti EU:n alueella, äänioikeus ja vaalikelpoisuus EP:n vaaleissa ja asuinvaltionsa kunnallisvaaleissa, saada diplomaattista suojelua minkä tahansa jäsenvaltion lähetystöstä ja konsulaatista kolmannessa maassa, jossa kansalaisen omalla valtiolla ei ole edustustoa, sekä saattaa asiansa yhteisön oikeusasiamiehen käsiteltäväksi ja tehdä vetoomus EP:lle. Unionin kansalaisuus takaa samat oikeudet kaikille kansalaisille riippumatta alkuperämaasta ja siitä, sijaitseeko hänen asuinpaikkansa varsinaisesti Unionissa tai kolmannessa valtiossa.

Onko komissiolla käytettävissään jonkinlaista analyysiä siitä, millä ehdoilla unionin alueen rajojen ulkopuolella asuvat EU-kansalaiset voivat käyttää unionin kansalaisina oikeuksiaan? Jos ei ole, aikooko komissio tehdä jonkinlaisen analyysin asiasta? Aikooko Euroopan komissio toisaalta ryhtyä jonkinlaisiin toimenpiteisiin, jotta unionin rajojen ulkopuolella asuville kansalaisille toisaalta tiedotettaisiin heidän oikeuksistaan yhteisön kansalaisina ja toisaalta varmistettaisiin heidän täysimääräinen oikeutensa nauttia niistä?

(FR) Unionin kansalaisuudesta 26. lokakuuta 2004 antamassaan neljännessä kertomuksessa⁽¹⁾ komissio korostaa Euroopan unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia koskevan tiedotuksen ja viestinnän tärkeyttä. Tämän vuoksi komissio tekee paljon työtä, jotta EU:n kansalaiset saisivat paremman käsityksen ja luotettavaa tietoa aiheesta⁽²⁾. Kansalaisuuteen liittyviä tietoja julkaistaan muun muassa komission verkkosivustolla, ja tiedot ovat sellaisenaan kaikkien, myös Euroopan unionin ulkopuolella asuvien kansalaisten, saatavilla.

Vaikka EU:n ulkopuolella asuvat kansalaiset voivat käyttää joitakin Euroopan unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia, useimmat näistä oikeuksista on tarkoitettu yksinomaan tai ensisijaisesti Euroopan unionin kansalaisille, jotka asuvat muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan.

Perustamissopimuksen 18 artiklan mukaan jokaisella kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella. Johdetussa lainsäädännössä säädetyt vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevat yhteisön välineet perustuvat säännöksiin kansalaisten oikeudesta liikkua ja asua muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan. Komissio antaa säännöllisesti kertomuksia voimassa olevien välineiden täytäntöönpanosta. Vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevan yhteisön lainsäädännön kodifioimiseksi ja vahvistamiseksi Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annettiin 29. huhtikuuta 2004 uusi direktiivi 2004/38/EY⁽³⁾. Näin yhdistettiin yhdeksi välineeksi monimutkaiset lainsäädännöt ja lukuisat voimassa olleet oikeuskäytännöt sekä selvennettiin tätä perusoikeutta ja tehtiin siitä selkeämpi Euroopan unionin kansalaisille. Oleskeluun liittyvää oikeutta on entistä helpompi käyttää, sillä direktiivillä on yksinkertaistettu oleskeluoikeuteen liittyviä ehtoja ja muodollisuuksia. Lisäksi direktiivissä säädetään pysyvästä oleskeluoikeudesta, kun oleskelu vastaanottavassa jäsenvaltiossa on jatkunut viisi vuotta. Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan direktiivin edellyttämät kansalliset säädökset viimeistään 30. huhtikuuta 2006.

Perustamissopimuksen 19 artiklassa määrätyt poliittiset kansalaisoikeudet eivät koske kolmansissa maissa asuvia kansalaisia vaan EU:n jäsenvaltiossa asuvia kansalaisia, joihin sovelletaan samoja ehtoja kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisiin. Niiden Euroopan unionin kansalaisten kunnallisesta äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, säädetään direktiivissä 94/80/EY. Myös direktiivissä 93/109/EY säädetään niille Euroopan unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, kuuluvasta äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta. Komissio on julkaissut useita kertomuksia näiden direktiivien täytäntöönpanosta⁽⁴⁾.

EU:n kansalaisilla sekä kaikilla sellaisilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 21 artiklan nojalla oikeus kääntyä oikeusasiamiehen puoleen ja tehdä vetoomus Euroopan parlamentille. Nämä välineet on tarkoitettu kansalaisten käytettäviksi, jos yhteisön toimielinten ja laitosten toiminnassa ilmenee epäkohtia ja jos yhteisön toiminnassa rikotaan kansalaisten oikeuksia.

Tarkka lukumäärä parlamentille ja oikeusasiamiehelle viiteajanjakson (toukokuu 2001–huhtikuu 2004) aikana jätetyistä vetoomuksista esitetään edellä mainitussa unionin kansalaisuutta koskevassa neljännessä kertomuksessa. Lisäksi oikeusasiamies valmistelee toimintaansa koskevaa vuosikertomusta, johon sisältyy muun muassa tilastotiedot jätettyjen kantelujen maantieteellisestä jakaumasta.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 20 artiklassa määrättävä oikeus saada suojelua diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta on ainoa kansalaisuuteen liittyvä oikeus, joka on laadittu varta vasten Euroopan unionin ulkopuolella oleskeleville EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 20 artiklan nojalla suojelua voi antaa mikä tahansa jäsenvaltio, jolla on edustus (lähetystö, konsulaatti) EU:n ulkopuolella sijaitsevassa maassa.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 20 artiklan mukaan jokaisen jäsenvaltion on tarjottava suojelua muiden jäsenvaltioiden kansalaisille samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omille kansalaisille.

Diplomaatti- ja konsuliedustustojen Euroopan unionin kansalaisille antamasta suojelusta muussa kuin jäsenvaltiossa tehty päätös 95/553/EY on pantu täytäntöön kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädännössä, mikä tarkoittaa, että tämä oikeus kuuluu jokaiselle EU:n kansalaiselle. Vaikeuksissa olevat kansalaiset voivat pyytää suojelua kolmannen maan alueella, jossa jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustustoa tai konsulaattia, miltä tahansa jäsenvaltioilta, joilla on edustus kyseisessä kolmannessa maassa. Kuten edellä mainitun päätöksen johdanto-osassa todetaan, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 20 artiklassa säädetyllä diplomaatti- ja konsuliedustustojen tarjoamalla suojelulla lujitetaan yleistä käsitystä EU:n kansalaisuudesta, EU:n ominaislaadun havaittavuutta ja eurooppalaista yhteisvastuullisuutta.

Vaikeuksissa olemisen käsitteestä ja sen määritelmästä ei ole annettu ehdotonta määritelmää, vaan päinvastoin päätöksessä 95/553/EC mainitaan joitakin esimerkkitilanteita, joissa kansalaisen voidaan katsoa tarvitsevan apua (pidätys, vangitseminen, puolison kuolema jne.). Edustustot ja/tai konsulaatit ovat tarjonneet edellä mainitussa päätöksessä säädettyjen tapausten lisäksi suojelua yksittäisissä tapauksissa, joissa on esimerkiksi ollut kyse passinsa kadottaneista, väkivallan uhreiksi joutuneista EU:n kansalaisista, tai jopa avustaneet vaikeuksissa olevia EU:n kansalaisia ja palauttaneet heidät kotimaahansa.

Suojelulla on aivan erityinen merkitys esimerkiksi luonnonkatastrofien ja suurkatastrofien aiheuttamissa kriisitilanteissa.

Komissio osallistuu näiden asioiden pohtimiseen neuvoston kanssa Itävallan puheenjohtajakaudella ja Haagin ohjelmassa esitettyjen toiveiden mukaisesti.

Komissio valmistelee parhaillaan EU:n kansalaisuutta – myös oikeutta diplomaatti- ja konsuliedustustojen tarjoamaan suojeluun – koskevia kertomuksia, joista määrätään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 22 artiklassa, ja lisäksi se laatii aiheesta tiedonannon.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 22 artiklan mukaan näiden kertomusten perusteella voidaan tehdä ehdotuksia EU:n kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien, myös diplomaatti- ja konsuliedustustojen suojelun, laajentamiseksi. Komissio käsittelee seuraavassa kertomuksessaan ajanjaksoa, joka ulottuu vuoteen 2007, jolloin tarkastellaan kokemuksia viisi vuotta voimassa olleesta päätöksestä 95/553/EY.

Arvoisa parlamentin jäsen tiedusteli kansalaisille tiedottamisesta. Tältä osin EU:n toimielimet ovat laatineet eurooppalaisten konsuliviranomaisten antamasta suojelusta esitteen "European consular protection", joka on suunnattu suurelle yleisölle ja joka julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Esitteestä ollaan juuri tiedottamassa, ja se on tulossa jakoon. Esitteessä selvitetään, että jäsenvaltiot eivät ole tietyissä tilanteissa velvoitettuja tarjoamaan EU:n kansalaisille diplomaatti- ja konsuliedustustojen suojeluun verrattavaa apua. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi asianajajien palkkioiden selvittely, oikeusavun antaminen oikeussuojan yhteydessä ja kuljetuskustannusten selvittely.

Näin ollen komissio katsoo, ettei unionin ulkopuolella asuvien EU:n kansalaisten oikeuksien toteutumisesta kannata tehdä erityistä tutkimusta, ja painottaa EU:n kansalaisuudesta ja siihen liittyvistä erityisistä oikeuksista säännöllisesti annettavien kertomusten merkitystä.

On odotettavissa, että komission hyväksyy lähiaikoina kahdeksan kiistanalaista torjunta-ainetta. Tämä koskee erityisesti neljää hormonitoimintaa häiritsevää sienitautien torjunta-ainetta, jotka vahingoittavat koe-eläimiä. Ne aiheuttavat parantumattomia vammoja esimerkiksi nuorille rotille.

Viime vuonna komissio ilmoitti sienitautien torjunta-aineiden valmistajille, että mainitut aineet kielletään. Tämän jälkeen valmistajat painostivat komissiota muuttamaan kantansa. Painostus on tuottanut tulosta, sillä komissio on nyttemmin ilmoittanut, että sienitautien torjunta-aineiden rajoitettu käyttäminen sallitaan, minkä seurauksena ne voidaan saattaa markkinoille.

Muun muassa pohjoismaiset jäsenvaltiot ovat raivoissaan odottamattomasta tuloksesta. Esimerkiksi Ruotsin ympäristöministeri on todennut, että tilanne on erittäin huolestuttava ja merkitsee sitä, että EU:n komissio alentaa torjunta-aineiden hyväksymisen kynnystä Euroopan unionissa.

Voiko komissio antaa perusteellisen selvityksen siitä, mitä yhteyksiä sillä on ollut eri yritysten kanssa sen jälkeen, kun se lähetti valmistajille ensimmäisen kirjeen, jossa ilmoitettiin mainittujen torjunta-aineiden kieltämisestä? Yhtyykö komissio Ruotsin ympäristöministerin kantaan, jonka mukaan EU on edellä mainitun seurauksena alentanut torjunta-aineiden hyväksymisen kynnystä?

(EN) Kahdeksalla mainitulla torjunta-aineella on arvioitu olevan hyvin huolestuttavia ominaisuuksia. Komission on kuitenkin otettava huomioon käyttöedellytykset. Tämä tarkoittaa kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan säännösten mukaisesti sitä, että luonteeltaan vaarallisena pidettävää ainetta voidaan käyttää rajoitetusti, jos vaarat ovat hallittavissa asianmukaisin vaikutuksia lieventävin toimenpitein.

Näin ollen komissio on asettanut käytölle useita rajoituksia.

Aineita saa käyttää ainoastaan kasveihin, jotka on arvioitu ja joiden käyttö on sallittu EU:ssa.

Tehoaine lisätään direktiivin positiivilistaan yleensä 10 vuodeksi. Tässä tapauksessa aika on rajoitettu seitsemään vuoteen, jotta aineiden mahdollisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön voidaan tarkastella varhain, kun aineiden käytöstä on enemmän kokemusta. Luvanhaltijoiden on toimitettava vuosittain raportti kaikista aineen vaikutuksista käyttäjän terveyteen.

Käyttöedellytyksistä todettakoon, että kaikkialla Euroopan unionissa on toteutettava samat yksityiskohtaiset vaarojen lievennystoimenpiteet.

Mahdollisia hormonaalisia haittavaikutuksia tarkastellaan heti kun tarvittavia tutkimuksia koskevat OECD:n⁽¹⁾ säännöt hyväksytään. Yrityksille asetetaan määräajat, joiden kuluessa tutkimukset on toimitettava.

Avoimuuden varmistamiseksi komissio kirjoitti kaikille huolestuneille ilmoittajille, että se harkitsee mahdollisesti ilmoittajien aineen jättämistä pois listalta. Komissio ei kirjoittanut, että käyttökiellosta oli jo päätetty. Se pyysi ilmoittajia kommentoimaan asiaa ja vahvisti, ettei aio tarkastella lisätutkimuksia tai hyväksyä muutoksia, jotka koskisivat jo arvioituja käyttötarkoituksia.

Komissio on tavannut ilmoittajia selventääkseen toimintatapaansa ja keskustellakseen ilmoittajien kommenteista.

On totta, että ilmoittajat ovat vastustaneet ehdotettuja rajoituksia ja erityisesti sitä, että niiden kasvien lisäämisestä, joihin aineita voitaisiin käyttää, olisi tehtävä arvio EU:n tasolla. Tästä huolimatta komissio on säilyttänyt nämä rajoitukset.

Komissio toimitti ehdotuksensa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle 3. maaliskuuta 2006. Komitean lausunto ehdotuksista ei ollut myönteinen. Ehdotukset toimitetaan neuvostolle komiteamenettelyn mukaisesti.

Komission jäsenet ovat varmasti tietoisia viime vuonna Alankomaissa käsitellystä oikeusjutusta, jossa useat tupakanvalmistajat vastustivat tupakkatuotedirektiivin vaatimusta, jonka mukaan kaikki tupakkatuotteissa käytettävät lisäaineet on ilmoitettava (katso direktiiviä 2001/37/EY koskevaa komission arviointikertomusta, joka on päivätty 27. heinäkuuta 2005, sivut 6–7). Seitsemän tupakanvalmistajaa katsoi tämän vahingoittavan liikesalaisuuksiaan.

Mitä komissio aikoo tehdä liittyen väitteeseen, jonka mukaan liikesalaisuuksia käytetään muuallakin kuin Alankomaissa jarrutustaktiikkaan ja niiden avulla luodaan tarpeettomia esteitä tietojen ilmoittamista koskevan säännöksen tehokkaalle toteutumiselle (tupakkatuotedirektiivin 2001/37/EY 6 artikla)?

Koska muut teollisuudenalat, kuten kosmetiikka- ja lääketeollisuus, joutuvat noudattamaan tiukkoja sääntöjä tuotteisiinsa käyttämiensä aineiden suhteen, onko komissio samaa mieltä siitä, että tupakkateollisuudelta pitäisi vaatia samaa ja se pitäisi pakottaa ilmoittamaan aineet, joita on sen tuotteissa sekä poltettaessa syntyvässä savussa?

Onko komissio myös samaa mieltä siitä, että täydellisten tietojen ilmoittamisen pitäisi olla ennakkoehtona tupakkatuotteiden markkinoille saattamiselle EU:ssa?

(EN) Komissio haluaa tehdä selväksi, että liikesalaisuudet eivät voi olla perusteena sille, ettei tupakkatuotteiden valmistusaineita ilmoiteta jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tupakkatuotteita koskevan direktiivin 6 artiklan mukaisesti. Tämä seikka vahvistettiin Alankomaissa käsitellyssä oikeusjutussa.

Liikesalaisuudet tulevat kyseeseen vasta seuraavassa vaiheessa, kun valmistusaineista ilmoitetaan julkisuuteen. Tältä osin tupakkatuotteita koskevassa direktiivissä jo edellytetäänkin, että jäsenvaltiot ottavat liikesalaisuudet asianmukaisesti huomioon.

Komissio on perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia valmistusaineiden ilmoittamista varten yhtenäinen malli, eli yksi malli sitä varten, että valmistusaineet ilmoitetaan viranomaisille, ja toinen malli kuluttajille tiedottamista varten.

Komissio tukee jäsenvaltioiden toimia, jotta valmistusaineet ilmoitettaisiin kokonaisuudessaan sääntelyelimelle.

Lopuksi komissio ilmoittaa arvoisalle jäsenelle, että tupakkatuotteita koskevassa direktiivissä valmistusaineista ilmoittamista ei liitetä tupakkatuotteiden markkinoille saattamiseen.

Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa 2000 päätöslauselman (2000/2025(INI) naisten osallistumisesta konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen.⁽¹⁾ Mietinnössä kehotettiin komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään naisten osallistumista konflikteja ehkäiseviin ja rauhanturvaamistehtäviin sekä tukemaan aseellisissa konflikteissa väkivallan uhreiksi joutuneita naisia. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on äskettäin aloittanut vuonna 2000 hyväksytyn päätöslauselman seurannan. Mitä toimia on toteutettu sen jälkeen, kun päätöslauselma hyväksyttiin marraskuussa 2000, ja mitä toimia komissio mahdollisesti aikoo toteuttaa tällä alalla?

(EN) Naiset ovat tärkeitä rauhanrakennusoperaatioissa ja konfliktien muodostumisen ehkäisemisessä. He tekevät kuitenkin monesti työtä ruohonjuuritasolla tai työtä, jota ei huomata, kun taas konfliktin osapuolia tai sovittelijoita edustavat viralliset valtuuskunnat koostuvat yleensä miehistä.

Komissio on näissä asioissa sitoutunut täysin panemaan täytäntöön naisista, rauhasta ja turvallisuudesta lokakuussa 2000 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325. Tämä sitoumus vahvistetaan komission uudessa tiedonannossa naisten ja miesten tasa-arvoa koskevasta toimintasuunnitelmasta.

Tärkeitä aiheeseen liittyviä suosituksia esitetään myös Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanoa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunnittelu- ja täytäntöönpanotoimien yhteydessä koskevista käytännön näkökohdista syyskuussa 2005 annetussa neuvoston toiminta-asiakirjassa.

Komissio tukee eurooppalaisesta ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteesta kriisinhallintaan liittyvää koulutusta. Koulutus on tarkoitettu käytännön työssä toimiville jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja siihen kuuluu olennaisena osana naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen kriisinhallinnassa ja konfliktien ratkaisussa.

On myös tärkeää tukea alalla toimivia valtiosta riippumattomia järjestöjä, myös naisjärjestöjä. Esimerkkinä mainittakoon hanke, jossa naisia koulutetaan ratkaisemaan Ruandan konflikteja rauhanomaisesti (350 000 euroa). Naisten aktiivista osallistumista rauhanprosesseihin ja pitkän aikavälin rauhanrakennustoimiin on tuettu myös muualla maailmassa, myös Georgiassa ja Kolumbiassa.

Eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen välityksellä saamme varmaankin pian monilta kansalaisjärjestöiltä rahoituspyyntöjä hanke-ehdotuksille, joiden aiheena on aseellisiin selkkauksiin joutuneiden riskiryhmien oikeuksien puolustaminen. Niissä kiinnitetään erityistä huomiota sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan.

Kreikan hallitus otti 21. helmikuuta 2006 häpeällisellä päätöksellä käyttöön lakkoilevia merimiehiä vastaan suunnatun poliittisen mobilisoinnin, vaikka merimiehet taistelevat laillisten oikeuksiensa puolesta. Tämä mobilisointi on selkeästi perustuslain – erityisesti sen työvelvoitteen kieltävän 22 artiklan 2 kohdan – vastainen samoin kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista tehdyn kansainvälisen sopimuksen sekä kansainvälisten työyleissopimusten N:o 29 ja N:o 105 vastainen. Kreikka on ratifioinut nämä yleissopimukset, joten ne ovat Kreikkaa sitovia.

Tämä tuomittava toimenpide, jota Uusi demokratia -puolueen ja Pasok-puolueen hallitukset ovat aiemmin käyttäneet merimiehiä ja muita työntekijäryhmiä vastaan, asettaa suoraan kyseenalaisiksi poliittiset perusoikeudet ja -vapaudet, jopa lakko-oikeuden, jonka eteen työväenluokka on joutunut taistelemaan verisesti. Tämän vuoksi merimiehiin kohdistettu poliittinen mobilisointi on lopetettava ja tämä taantumuksellinen ennaltaehkäisevä toimenpide kumottava välittömästi.

Tuomitseeko komissio hallituksen sietämättömät pyrkimykset rajoittaa Kreikan koko työtätekevän kansan yhteiskunnallisia perusoikeuksia ja -vapauksia ja kyseenalaistaa ne?

(EN) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklassa määrätään, että työntekijöillä tai näiden järjestöillä on yhteisön oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi yhteistoimiin, lakko mukaan lukien⁽¹⁾.

Lakko-oikeudesta määrätään myös useissa kansainvälisissä yleissopimuksissa ja EU:n jäsenvaltioiden perustuslaeissa.

On kuitenkin todettava, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklan 5 kohdan mukaan Euroopan yhteisön perustamissopimukseen sisältyvien sosiaalipolitiikkaa koskevien määräysten nojalla ei voida säätää direktiivejä lakko-oikeutta koskevista vähimmäismääräyksistä.

Kreikan merimiesten viime päivien ajan jatkunut lakko on johtanut erityisen huonoon tilanteeseen ja ongelmiin maan taloudellisen, alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden suhteen (saarialueille ei ole toimitettu elintarvikkeita ja polttoaineita, sairaskuljetuksia ei ole voitu tehdä jne.). Lakko-oikeus on eittämättä työntekijöiden vahvistettu ja kiistaton oikeus, joka on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan (28 artikla). Toisaalta sekä perusoikeuskirjassa että ehdotetussa sopimuksessa Euroopan perustuslaista määrätään selkeästi (36 artiklassa ja II-96 artiklassa), että edistääkseen unionin sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja sen kilpailukykyä unioni tunnustaa mahdollisuuden käyttää kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisia yleistä taloudellista etua koskevia palveluja sekä kunnioittaa tätä oikeutta.

Katsooko komissio, että tällaisilla äärimmäisillä lakkoliikkeillä rikotaan eurooppalaisten kansalaisten oikeutta käyttää peruspalveluja ja vaikeutetaan yhteisten sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa? Onko komissiolla käytettävissään vertailevia tutkimuksia ja tietoja tällaisten tilanteiden hoidosta eri jäsenvaltioissa? Katsooko komissio, että olisi varmistettava palvelujen pakollinen vähimmäistarjonta, kuten joissakin jäsenvaltioissa jo tehdään? Olisiko tätä kysymystä käsiteltävä osana eurooppalaista sosiaalista vuoropuhelua?

(EN) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklassa määrätään, että työntekijöillä tai näiden järjestöillä on yhteisön oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi yhteistoimiin, lakko mukaan lukien⁽¹⁾.

Lakko-oikeudesta määrätään myös useissa kansainvälisissä yleissopimuksissa ja EU:n jäsenvaltioiden perustuslaeissa.

EU:n osalta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklan 5 kohdassa määrätään, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklan (sosiaalipolitiikkaa koskeva luku) määräykset eivät koske lakko-oikeutta. Näin ollen Euroopan unionilla ei ole erityisesti tätä oikeutta koskevaa lainsäädäntöä. Komissio panee merkille, että arvoisa parlamentin jäsen mainitsee kysymyksessään Kreikan taloudelliselle, alueelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle lakosta aiheutuneet ongelmat (saarialueille ei ole voitu toimittaa elintarvikkeita ja polttoaineita, sairaskuljetuksia ei ole voitu tehdä jne.). Arvoisan parlamentin jäsenen esittämien tietojen perusteella ongelma vaikuttaa maan sisäiseltä eikä rajat ylittävältä tilanteelta. Kreikan toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien tuomioistuinten, tehtävänä on arvioida lakon laillisuutta kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon maan kansainväliset velvoitteet.

EU:n liikenneministerit ja Välimeren alueen naapurimaat sopivat Marrakeshissa äskettäin pidetyssä kokouksessa vahvistavansa yhteistyötä liikenteen, myös meri- ja ilmaliikenteen, alalla.

Voiko komissio selittää, mitä hyötyä lähinnä Välimerta sijaitsevat alueet saavat?

Voiko komissio kertoa, onko yhteistyön vahvistamisen yhteydessä suunniteltu mitään erityistoimia alueella sijaitsevia eurooppalaisia saarialueita, kuten Baleaareja, varten?

Katsooko komissio, että yhteistyön lisääminen meri- ja ilmaliikenteen alalla vaikuttaa myönteisesti matkailuteollisuuteen?

(EN) Euroopan unionin liikenneministerit ja Välimeren alueen kumppanimaat vahvistivat 15. joulukuuta 2005 Marrakeshissa pidetyssä kokouksessaan sitoutuneensa saavuttamaan Barcelonan prosessissa liikenteen alan tärkeimmäksi asetetun tavoitteen, eli sen, että Välimeren alueelle laaditaan yhtenäinen, tehokas, turvallinen ja toimiva liikennejärjestelmä. Ministerit olivat myös tyytyväisiä, että Euroopan naapuruuspolitiikan ansiosta EU:n ja Välimeren alueen kumppanimaiden yhteistyö tiivistyy, kun naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmat myös liikenteen alalla pannaan täytäntöön. Alueen liikennejärjestelmää kehittämällä edistetään alueen sisäistä kauppaa ja rajatylittävää yhteistyötä. Tämä vaikuttaa myönteisesti talouskasvuun ja työpaikkojen syntyyn EU:ssa, erityisesti lähinnä Välimerta sijaitsevissa maissa.

EU:n alueella sijaitseville Välimeren alueille avautuu uusia markkinoita, kun EU myöntää Välimeren alueen kumppanimaille taloudellista tukea teknisen avun muodossa ja kun ymmärretään, kuinka vähäistä infrastruktuurien yhteenliittäminen on ollut (sekä pohjoinen–etelä- että etelä–etelä-suunnassa).

Välimeren alueella merenkulku ja lentoliikenne ovat tärkeimmät liikennemuodot. Jotta liikennejärjestelmästä saadaan turvallinen ja varma, on tärkeää, että merenkulun ja lentoliikenteen turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät kansainväliset normit pannaan täytäntöön ja että aluetta lähennetään asianmukaiseen EU-lainsäädäntöön. Näin ollen koko Välimeren alueen matkailualan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että nämä toimenpiteet toteutetaan, ja tällä tavoin Baleaarien kaltaiset saaret hyötyvät alueensa liikennejärjestelmän paranemisesta. Myös matkailuala hyötyy avoimista ilmailusopimuksista, jotka komissio voi tehdä Välimeren alueen kumppaneiden kanssa erikseen. Tällaisen sopimuksen tekemisestä Marokon kanssa neuvoteltiin Euro–Välimeri-alueen ministerikokouksessa Marrakeshissa.

Thessalonikin fosfaattilannoitetehtaan työntekijät ovat oikeutetusti ärtyneitä ja järjestäneet jatkuvasti joukkomielenosoituksia tuotantoyksikön sulkemisen johdosta ja saman pankin omistaman Kavalan vastaavan tuotantoyksikön tulevan sulkemisen johdosta, minkä seurauksena menetetään satoja työpaikkoja. Työntekijöiden tukena heidän taistelussaan näiden yksiköiden sulkemista vastaan ovat Thessalonikin muut työntekijät, joiden työpaikkoja vähennetään jatkuvasti joukkoirtisanomisten myötä, samoin kuin maanviljelijät, joihin kohdistuvat yhteisen maatalouspolitiikan vaikutukset, jotka puolestaan johtavat maanviljelijäväestön kutistumiseen.

Mikä on komission kanta joukkoirtisanomisten aaltoon, jonka Lissabonin strategian rakennemuutokset tuovat tullessaan, ja työttömyyden kasvuun, jota myös uudistettu yhteinen maatalouspolitiikka kiihdyttää?

(FR) Komissio tietää, kuinka vahingollista tehtaan sulkeminen voi olla asianosaisille työntekijöille, heidän perheilleen ja kyseiselle alueelle. Komissio ei voi kuitenkaan antaa lausuntoa yritysten sisäisestä päätöksenteosta tai puuttua siihen, ellei yhteisön lainsäädäntöä ole rikottu.

Tältä osin komissio huomauttaa, että yhteisön lainsäädännössä on pyritty erilaisin direktiivein varmistamaan, että rakenneuudistukset ovat perusteltuja ja että ne toteutetaan asianmukaisesti, eli että työntekijöitä kuullaan ja heille tiedotetaan asiasta, etenkin jos yrityksen toiminta päättyy.

Komissio antoi 31. maaliskuuta 2005 tiedonannon "Rakenneuudistukset ja työllisyys"⁽¹⁾, jossa asetetaan EU:lle yleinen ja johdonmukainen linja rakenneuudistuksia varten.

Yhteisön erilaisin toimin pyritään ennakoimaan ja seuraamaan talouden muutoksia, tukemaan työllisyyttä ja kannustamaan alueellista kehitystä. Arvoisan parlamentin jäsenen esille tuomassa tilanteessa maatalouspolitiikan kahden pilarin lisäksi komission teollisuuspolitiikalla, työllisyysstrategialla ja rakennerahastoilla on erityisen suuri merkitys. Esimerkiksi sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn perusteellisen uudistuksen yhteydessä olisi voitu käyttää erilaisia yhteisön välineitä ja koordinoituja lähestymistapoja. Olisi etenkin voitu perustaa yhteysryhmä työmarkkinaosapuolten ja komission eri yksilöiden välille.

Lisäksi Eurooppa-neuvoston kokouksessa 15.–16. joulukuuta 2005 esitetyn kehotuksen mukaisesti komissio antoi 1. maaliskuuta 2006 ehdotuksen Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta. Rahaston tarkoituksena on tarjota tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi tietyillä alueilla ja aloilla työttömäksi jääneille työntekijöille.

Millaista edistystä on saavutettu korruption vastustamisessa EU:n uusissa jäsenvaltioissa sen jälkeen, kun ne liittyvät unioniin toukokuussa 2004?

(EN) Euroopan unionin jäsenyyteen valmistautuvien maiden on täytettävä tietyt edellytykset, jotka asetettiin Eurooppa-neuvoston Kööpenhaminan kokouksessa vuonna 1993. Yhtenä edellytyksenä on, että yhteisön säännöstö ja näin ollen EU:n nykyiset korruptioon liittyvät välineet sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön. Liittyäkseen EU:hun jäsenvaltioiden oli täytettävä aiheeseen liittyvät edellytykset. Kun Euroopan unioni laajeni 1. toukokuuta 2004, uusiin jäsenvaltioihin alettiin soveltaa samoja valvonta- ja arviointimenettelyjä kuin muihinkin jäsenvaltioihin.

Koska maat ovat EU:n jäseniä, ei ole käytössä erityistä välinettä, jolla seurattaisiin jonkun nimenomaisen jäsenvaltion edistymistä korruption vastustamisessa. Uusia jäsenvaltioita kohdellaan samoin kuin muitakin jäsenvaltioita.

Poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä korruption ennaltaehkäisemisessä ja torjunnassa koskevista oikeudellisista välineistä määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa. Näitä välineitä voivat olla määräykset, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja neuvostolle toimista välineiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Parhaillaan ollaan laatimassa vertailukelpoisia rikostilastoja, jotta tulevina vuosina saataisiin kehitettyä menetelmä rikoksia, korruptio mukaan luettuna, ja rikosoikeutta koskevien vertailukelpoisten tilastotietojen kirjaamista ja jakamista varten. Lisäksi vuoden 2005 loppupuolella toteutettuun Eurobarometri-tutkimukseen sisältyi ensimmäistä kertaa korruptioon liittyviä kysymyksiä. Kaikki 25 jäsenvaltiota osallistuivat tutkimukseen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Eurobarometri-tutkimuksella tarkistetaan Euroopan unionin kansalaisten käsityksiä ja kokemuksia korruptiosta. Tutkimuksen tulokset julkaistaneen lähiviikkoina. Näiden molempien aloitteiden ansiosta sekä komissio että jäsenvaltiot saavat aikanaan paremman käsityksen kaikkien jäsenvaltioiden korruptiotilanteesta.

Radikaali palestiinalainen Hamas-liike voitti Palestiinassa 25. tammikuuta 2006 järjestetyt vaalit. Euroopan unioni on nyt erittäin vaikeassa tilanteessa, koska Hamas on EU:n laatimassa terroristijärjestöjen luettelossa. Samaan aikaan on kuitenkin mahdotonta olla huomioimatta sitä, että Hamas sai kannatusta demokraattisissa vaaleissa, joiden järjestämisessä EU oli mukana ja joita EU itse valvoi. Euro–Välimeri-alueen parlamentaariseen edustajakokoukseen osallistuvan valtuuskunnan jäsenenä haluaisin tietää seuraavaa: Mikä on komission kanta Palestiinan parlamenttivaalien aiheuttamaan uuteen tilanteeseen Lähi-idässä ja mikä on sen kanta Hamas-liikkeeseen? Mihin lisätoimiin EU voi ryhtyä edistääkseen Palestiinan ja Israelin välistä rauhanpolitiikkaa? Mihin erityistoimiin EU aikoo ryhtyä auttaakseen kahden suvereenin valtion – Palestiinan ja Israelin– syntymistä?

(EN) Komissio on tunnustanut Palestiinan kansan oikeuden ilmaista demokraattista tahtoaan sekä tukenut demokraattisten ja avointen vaalien järjestämistä kansainvälisten normien mukaisesti.

Hamasin vaalivoiton jälkeen kvartettiryhmä laati yhdessä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kanssa 30. tammikuuta 2006 periaatteet poliittiselle kanssakäymiselle palestiinalaishallinnon kanssa, eli että uuden hallituksen on pyrittävä rauhaan rauhanomaisin keinoin, tehtävä yhteistyötä Israelin kanssa ja hyväksyttävä aikaisemmat sopimukset ja velvoitteet, etenemissuunnitelma mukaan lukien. Komissio hyväksyy täysin nämä periaatteet.

Meidän on siis seurattava, kuinka Hamasin vaalivoitto vaikuttaa – tai oikeastaan vaikuttaako se – siihen, että Palestiinan hallitus muodostuu sellaiseksi, että kanssakäymistä palestiinalaishallinnon kanssa voidaan jatkaa näiden periaatteiden mukaisesti.

Sillä välin Palestiinan väliaikaishallinnolla on edessään vakava finanssikriisi. Komissio on myöntänyt yli 120 miljoonaa euroa, jotta virkamieshallitus saisi palestiinalaishallinnon talouden vakautettua ja voisi vastata kansan tarpeisiin. Komissio on saanut tähän tuen neuvostolta ja kvartettiryhmältä.

Kun mietitään aikaa virkamieshallituksen jälkeen, komissio on valmis jatkamaan humanitaarisen avun ja hätäavun myöntämistä palestiinalaisten ahdingon helpottamiseksi. Muilta osin komission ohjelmaa on tarkasteltava uudestaan sen mukaan, kuinka poliittinen tilanne muuttuu. Ohjelman sisältö riippuu myös Palestiinan uuden hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta sekä hallituksen sitoutuneisuudesta rauhan tavoitteluun rauhanomaisin keinoin.

Komissio jatkaa kansalaisyhteiskuntaa koskevia aloitteitaan sekä EU:n, Israelin ja Palestiinan välistä vuoropuhelua pyrkiessään jatkuvasti lisäämään vastavuoroista ymmärtämystä ja edistämään konfliktin rauhanomaista ratkaisemista.

Esitin komissiolle heinä- ja syyskuussa kysymyksiä slovenialaisten rahapelien järjestäjien hankaluuksista näiden mainostaessa toimintaansa Itävallassa. Eräs slovenialainen yhtiö esitti äskettäin komission jäsenelle McCreevylle virallisen valituksen tästä perusteettomasta matkailualan palvelujen tarjoamisen vapautta koskevasta rajoituksesta. Samalla pyydettiin käynnistämään virallinen menettely Itävaltaa vastaan sopimusmääräysten rikkomisen vuoksi.

Haluaisin muistuttaa komissiota siitä, että esimerkiksi rahapelejä järjestävä slovenialainen Hit Nova Gorica -yhtiö ei saa mainostaa toimintaansa Itävallassa, vaikka vastaaviin itävaltalaisiin toimijoihin ei sovelleta tällaisia rajoituksia. Itävalta rikkoo siis kaupankäynnin vapauden periaatetta, ja etenkin EY:n perustamissopimuksen 49 artiklaa, jossa määrätään palvelujen tarjoamisen vapaudesta.

Mitä komissio on todennut tästä käytännön esimerkistä kyseisen slovenialaisyhtiön toimittamien asiakirjojen ja yksityiskohtaisten tietojen perusteella? Onko komissio tarkastellut asiasta annettua (ja vuonna 2003 tarkistettua) Itävallan lainsäädäntöä määrittääkseen, onko se yhteisön lainsäädännön mukaista? Mitä komissio on päättänyt sopimusmääräysten rikkomista koskevan menettelyn käynnistämisestä Itävaltaa vastaan?

(EN) Komissio vahvistaa vastaanottaneensa mainitun valituksen 20. helmikuuta 2006. Komissio tutkii valituksen ja erityisesti, onko Itävallan laki Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 49 artiklan mukainen. Kuten kaikkien valitusten yhteydessä, komissio arvioi tarkasti lainsäädännön rajoittavien tekijöiden lisäksi myös sitä, (1) ovatko kyseiset rajoitukset perusteltuja yleisen edun mukaisten pakottavien syiden perusteella ja (2) ovatko rajoitukset suhteettomia eli ovatko ne kohtuuttomia ja voitaisiinko ne korvata vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä. Tämän tarkastelun perusteella komissio päättää, onko syytä käynnistää rikkomisesta johtuva menettely.

Komissio vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että valituksen tekijälle ilmoitetaan asian etenemisestä.

EU:n talous- ja raha-asioista vastaava komission jäsen Joaquín Almunia tapasi 23. helmikuuta 2006 Bukarestissa pääministeri Calin Popescu-Tariceanun ja valtiovarainministeri Sebastian Vladescun keskustellakseen Romanian makrotaloudellisesta kehityksestä vuonna 2005 ja finanssipolitiikan painopistealueista vuonna 2006. Tässä yhteydessä komission jäsen varoitti, että verojen alentamisella voisi olla keskipitkällä aikavälillä kielteisiä vaikutuksia, kun kerätään tarvittavia varoja infrastruktuurin uudistamista ja koulutusjärjestelmää varten tai EU:n hankkeiden yhteisrahoitukseen. Hän asetti myös ensisijaisiksi tavoitteiksi inflaation hillitsemisen ja kauppataseen tasapainottamisen.

Miten komissio ajattelee Romanian voivan vastata näihin haasteisiin, jotta se voisi saavuttaa tarvittavan lähentymisen talouden alalla ja varmistaa, että sen tuleva liittyminen EU:hun onnistuu kaikkien romanialaisten ja koko EU:n kannalta?

(EN) Komission arvion mukaan Romania täyttää edelleen Kööpenhaminassa liittymiselle asetetut toimivan markkinatalousmaan taloudelliset kriteerit.

Romanian makrotaloudellinen vakaus on säilynyt yleisesti ottaen ennallaan, mutta vuonna 2005 politiikka muuttui rohkeammaksi ja aiheutti huolta vakautta koskevien äskettäisten saavutusten pysyvyydestä. Romanian olisi palautettava varovainen finanssipolitiikka erityisesti toteuttamalla lisätoimia tulopohjan parantamiseksi pysyvästi ja noudattamalla varovaista julkisen sektorin palkkapolitiikkaa. Näin edistettäisiin makrotaloudellisen vakauden säilymistä pitämällä ulkoinen epätasapaino kurissa ja tukemalla inflaation hidastumista entisestään. Komissio on tyytyväinen, että nämä tavoitteet on otettu aikaisempaa paremmin huomioon vuoden 2006 talousarviossa. Lisäksi komissio panee merkille, että rahapolitiikkaa on viime aikoina tiukennettu, mikä saattaa myös edistää inflaation hidastumista.

Nykyiset toimet verokannan laajentamiseksi ja tulojen kantamisen parantamiseksi ovat tervetulleita. Tämä auttaisi Romaniaa saavuttamaan tavoitteen kasvattaa tulojen suhdetta bruttokansantuotteeseen (BKT), sillä se on edelleen pieni alueen muihin maihin verrattuna.

Romanian julkisiin menoihin kohdistuu lisääntymispaineita, ja menot saattavat kasvaa entisestään tulevina vuosina. Tämä ei johdu ainoastaan EU-hankkeiden yhteisrahoituksesta vaan myös infrastruktuuriin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja hallintoon tarvittavista julkisista varoista. Komissio ehdottaa, että julkiset menot asetetaan selkeään tärkeysjärjestykseen. Tämän tarkoituksena on tehdä julkisesta taloudesta entistä tehokkaampaa suuntaamalla kulut liittymistä koskeviin aloihin ja aloihin, jotka vahvistavat talouden kasvumahdollisuuksia. Tällaisessa strategiassa olisi korostettava myös julkisen talouden vakautta kiinnittämällä huomiota työmarkkinoiden ongelmiin ja uudistamalla kokonaisvaltaisesti eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä.

Voiko komissio ilmoittaa parlamentin jäsenille, miten kansainvälisiä huijareita yritetään estää pettämästä yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisia EU:ssa sijaitsevilla sähköposti- tai postiosoitteilla, joiden ansiosta kauppiaat vaikuttavat kehitysmaiden asukkaiden silmissä uskottavilta?

Koska olen EP:n suhteista Etelä-Aasian maihin ja Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön liittoon (SAARC) vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja, ihmiset tältä alueelta ja viimeksi Malediiveilta ovat ottaneet minuun yhteyttä sen jälkeen, kun heidät on huijattu siirtämään säästönsä oletettujen EU:ssa toimivien yritysten tileille, jotta he voisivat, kuten heille on kerrottu, vastaanottaa arpajaisvoittoja. Kehitysmaiden asukkaat ovat erityisen haavoittuvia tällaisten epärehellisten menettelyjen suhteen, ja he joutuvat helposti sellaisten huijareiden uhreiksi, joita me länsimaissa osaamme varoa paremmin ja jotka olemme yrittäneet kitkeä täältä.

Onko komissio tietoinen asiasta, ja millaisia toimia toteutetaan sen takaamiseksi, että EU:n maine ei vahingoitu tällaisen rikollisen toiminnan vuoksi?

(EN) Huijaaminen on maailmanlaajuinen petosten ilmentymä, eikä se koske ainoastaan kehitysmaiden kansalaisia. Näiden petosten kohteena eivät ole tietyt maat. Monissa tapauksissa (esim. nigerialaisten huijauskirjeiden tapauksessa) petokset ovat tosiasiassa lähtöisin kolmansista maista. Tällaisia petoksia on erityisen vaikea torjua, sillä rikolliset voivat halvalla ja nopeasti lähettää sähköposteja hyvinkin laajalti. Yleensä näitä petoksia torjutaan parhaiten lisäämällä kuluttajien tietoja asiasta.

Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden viranomaisilla on ensisijainen vastuu tällaisten petosten torjunnassa, mutta on kuitenkin yleisesti myönnetty, että komission osallistumisesta petosten torjuntaan on ollut tietyillä aloilla hyötyä. Komission yleisenä tavoitteena on parantaa tietojen vaihtoa. Se lisää tietoisuutta asiasta ja lujittaa rajatylittävää yhteistyötä. Tiettyjä (muihin kuin rahaan liittyviä) tapauksia varten komissio perusti petostentorjunnan erikoisasiantuntijoille yhteyspisteen, jossa he voivat tavata ja luoda yhteisvaikutusta sekä vaihtaa tietoja parhaista toimintatavoista ja koulutusmateriaaleista.

Tämän ansiosta etenkin rajatylittävä yhteistyö on lisääntynyt petosten torjunnassa. Komissio ja EU:n jäsenvaltiot tukevat lainvalvontaviranomaisten kansainvälistä yhteistyötä roskapostien, petosten ja tietoverkkorikollisuuden torjunnan alalla. Tunisiassa marraskuussa 2005 järjestetyssä tietoyhteiskuntahuippukokouksessa (WSIS) EU antoi tukensa toimintasuunnitelmalle, jossa korostetaan muun muassa lakien täytäntöönpanon valvontaa myös sellaisissa tapauksissa, kun kyse on samankaltaisesta tapauksesta kuin tässäkin, eli petos tehdään yhden tuomioistuimen alueella, mutta sen vaikutukset tuntuvat toisen tuomioistuimen alueella.