Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 22. maaliskuuta 2006 - Bryssel

Perusteet Euroopan unionin rauhaanpakottamistoimille, erityisesti Kongon demokraattisessa tasavallassa (keskustelu)

  Angelika Beer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, viime viikkoina käydyn keskustelun aikana on paljastunut tämän asian suurin ongelma: poliittisen johdon puute. Olisi väärin vain kohauttaa olkaansa ja kaunistella asiaa.

Kaksitoista viikkoa on kulunut siitä, kun YK:n apulaispääsihteeri Guéhenno lähetti 27. joulukuuta päivätyn kirjeensä, joka koski sotilaallisia toimia Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kirje sattui tulemaan juuri vuodenvaihteessa loma-aikaan, ja se yllätti myös turvallisuusneuvoston. Kysymyksiä on edelleen enemmän kuin vastauksia. Sanojen ja tekojen välillä on edelleen ammottava kuilu. Emme ole vielä vakuuttuneita. Emme tue yhteistä päätöslauselmaa, ja selitän nyt, miksi.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä kannattaa tietenkin Kongon demokratisoinnin tukemista. Miten on kuitenkin käynyt niin, että EU:n toiminta on typistynyt pelkkään sotilasjoukkojen lähettämiseen Kinshasaan ja sotilaiden määrän laskemiseen? Miten on käynyt niin, että keskustelemme täällä sotilaiden lähettämisestä emmekä EU:n lukuisista vaalitarkkailijoista? Miten on käynyt niin, ettei yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan eikä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sisältyviä lukuisia toimia tarkastella? Miten on käynyt niin, että joka päivä löydetään uusia perusteluja, kuten että on Euroopan unionin edun mukaista kieltäytyä ottamasta vastaan pakolaisia? Kysyn teiltä, mitä tällä kaikella on tekemistä sen kanssa, että autetaan demokraattisia vaaleja onnistumaan Kongossa?

Viime viikkojen jaaritteluista on herännyt kysymys, onko suunnitellussa joukkojen lähettämisessä Kinshasaan kyse todella demokratisoinnista vai pikemminkin siitä, että EU yrittää pelastaa kasvonsa. Puhun kasvojen pelastamisesta, koska selvityksestä käynnistynyt kehityskulku on lähtenyt omille raiteilleen. Selvityksestä ja tuloksettomasta tiedonhankintamatkasta Kongoon sekä New Yorkin huippukokouksesta on kulunut kuukausia, eikä poliittisesta suunnitelmasta tai selkeästä tehtävänkuvasta ole vielä merkkiäkään.

Hyvät kuulijat, presidentti Chiracin kädenojennuksella ei ratkaista ongelmia, joita ei ole vieläkään käsitelty – esimerkiksi sitä, miten Kinshasaan lähetettävillä 1 500 sotilaalla voidaan taata vapaat vaalit kaikkialla Kongossa. Miten saamme kumottua väitteet, joiden mukaan asetumme Kabilan puolelle? Miten EU voi saada aseman koko Kongossa tällaisella operaatiolla? Ja jos kyse on evakuoinnista, josta on tullut tärkeä teema, kenet itse asiassa evakuoitaisiin? Tarvitaanko YK:n valtuuttamia joukkoja, jotta demokratian aatetta saadaan vietyä Kongossa eteenpäin?

Hyvät kuulijat, mainitsen lopuksi erittäin tärkeän seikan. Puhumme täällä niin intohimoisesti Euroopan velvollisuudesta Afrikkaa kohtaan, mutta miten tämän päivän keskustelu sopii siihen, ettemme ole ryhtyneet toimeen, vaikka kansanmurha jatkuu Darfurissa?