Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 22. maaliskuuta 2006 - Bryssel

11. Vuotuinen toimintastrategia (2007) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma vuotuisesta toimintastrategiasta (2007).

Annan puheenvuoron komission puheenjohtajalle ja pyydän häneltä anteeksi viivästystä.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, keskustelemme tänään tilannearviosta ja tulevaisuuden suunnittelusta sekä konsensuksen etsimisestä vuoden 2007 ensisijaisten toimien osalta. Kyse on yhteistyöstä, jotta voimme valmistautua asianmukaisesti tuleviin toimiin.

Komissio on valinnut keskeiseksi tavoitteekseen politiikan tehokkaan täytäntöönpanon, mutta tehokas täytäntöönpano edellyttää aitoa kumppanuutta yhteisön toimielinten kesken. Vuoden 2005 kertomus osoittaa, että pilakuva halvaantuneesta unionista oli kaukana todellisuudesta. Olemme itse asiassa edistyneet huomattavasti. Komissio on keskittynyt tavoitteisiinsa ja saavuttanut ensisijaisissa toimissaan lähes 90 prosentin täytäntöönpanoasteen. Kasvu- ja vakaussopimus, tarkistettu sosiaalinen toimintaohjelma ja kestävän kehityksen strategia on ohjattu uuteen suuntaan. Katson kuitenkin, että tällä viikolla toteamme ennen kaikkea, että työllisyyttä ja kasvua koskevan Lissabonin strategian tarkistus on ollut käännekohta siinä, että strategialle on lopultakin annettu sen kaipaamat välineet tavoitteiden toteuttamiseksi.

Hampton Courtin huippukokous auttoi saavuttamaan uuden konsensuksen unionin toiminnan keskeisistä tekijöistä globalisoituvassa maailmassa. Se avasi tien tämän päivän uusille toimenpiteille. Tarkoitan esimerkiksi Euroopan energiapolitiikkaa ja Euroopan globalisaatiorahastoa.

Unioni osoitti kykynsä vastata nopeasti kansalaisten tarpeisiin tsunamin ja Lontoon pommi-iskujen jälkeen. Se on myös osoittanut kykenevänsä toimimaan yhtenä elimenä. Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus, johon myös Euroopan parlamentti liittyi, on osoitus aidosti yhteisestä lähestymistavasta. Myönnettäköön, ettei työmme ole tehty loppuun. Rahoituskehyksestä katson kuitenkin, että olemme lähempänä sovinnon syntymistä kuin koskaan aiemmin. Jos löydämme ratkaisun hyvin pian, meillä on vielä riittävästi aikaa alkaa panna täytäntöön suurinta osaa ohjelmista ensi vuoden alussa, mikä on hyvin merkittävää maanosamme köyhempien valtioiden ja alueiden kannalta.

Eurooppaa koskevan keskustelun tulevaisuuden kannalta voimme edelleen hyödyntää tapahtumia ja käyttää hyväksemme tuota ajanjaksoa löytääksemme aidon yhteisymmärryksen valittavasta suunnasta. Katson, että olemme oikealla tiellä: Lissabonin strategian vuotuinen edistymiskertomus, energiapolitiikkaa koskeva vihreä kirja, biopolttoaineet, Euroopan teknologiainstituutti sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva toimintasuunnitelma ovat monia merkittäviä aloitteita, jotka jo on otettu esityslistalle.

Entäpä vuosi 2007?

Uskon, että vuosi 2007 on ratkaiseva komission virkakaudelleen asettamien strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Strategiset tavoitteemme viidelle vuodelle – hyvinvointi, solidaarisuus ja turvallisuus – sekä luonnollisesti myös niiden vaikutus EU:n ulkopuolella, ovat edelleen täysin oleellisia. Ne muodostavat johdonmukaisen poliittisen kehyksen, jonka on määrä ohjata Euroopan unionin toimintaa. Ne kuvaavat Euroopan unionin kohtaamia haasteita ja eurooppalaisten suurimpia huolia, jotka pyritään ratkaisemaan. Ne pysyvät komission toiminnan kulmakivinä. Uskon itse asiassa, että ne ovat järkevä perusta unionin tulevaisuuden suuntaa koskevalle pohdinnalle. Rooman sopimuksen täyttäessä 50 vuotta vuonna 2007 huomiota kiinnitetään aivan perustellusti Euroopan unionin tärkeimpiin arvoihin ja sen yleisiin tavoitteisiin.

(EN) Kestävän kasvun on edelleen oltava pääasiallinen tavoite uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi Euroopassa. Entistä myönteisemmällä makrotaloudellisella asenteella meidän on tartuttava jokaiseen mahdollisuuteen nopeuttaa uudistuksia ja toteuttaa ne käytännössä. Tiedän, että parlamentti on sitoutunut tehtäväänsä kasvua ja uusia työpaikkoja koskevassa aidossa kumppanuudessa.

Vuonna 2007 useiden jäsenvaltioiden olisi vauhditettava valmistelujaan euron käyttöönottamiseksi. Romania ja Bulgaria liittyvät unioniin vuonna 2007, jos ne täyttävät tarvittavat edellytykset, ja odotan niiden panosta Euroopan unionille.

Energia tulee edelleen saamaan huomiota. Kiinnitämme erityistä huomiota luonnonvarojen kestävän hallinnan ja suojelun edistämiseen. Teemme ehdotuksia Euroopan unionin meripolitiikasta. Tarkastelemme vihreää kirjaa työlainsäädännöstä. Vuosi 2007 on myös Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi. Turvallisuuden ja vapauden alalla suurimmat tavoitteet koskevat Schengenin alueen laajentamista, maahanmuuttoa ja rajavalvontaa sekä rikollisuuden torjumista. Terveysasiat ovat edelleen keskeisiä, ja pandemioita pyritään torjumaan entistä tehokkaammin. Rajojemme ulkopuolella huolehdimme Dohan kierroksen asianmukaisesta seurannasta, Länsi-Balkanin vakauttamisen edistymisestä – erityisesti Kosovossa – sekä kumppanuussopimusten loppuunsaattamisesta AKT-maiden kanssa.

Kuten havaitsette, olemme hyvin kiireisiä vuonna 2007. Vuonna 2007 vahvistetaan myös uudet linjat komission virkakauden toiselle puoliskolle. Valmistaudumme tulevaisuuteen tekemällä tiiviisti työtä unionin talousarviota koskevassa kattavassa tarkistuksessa, josta annetaan valkoinen kirja vuosina 2008–2009. Tarkistuksen on perustuttava syvälliseen pohdintaan ja siinä on otettava huomioon kaikki näkemykset. Tämä koskee luonnollisesti myös Euroopan parlamenttia, ja olen iloinen aikomuksestanne osallistua tiiviisti prosessiin.

Haluan sanoa myös pari sanaa mahdollisuuksistamme saavuttaa ensisijaiset tavoitteet. Meidän on muutettava ne käytännön toimiksi ja pantava ne täytäntöön asianmukaisimmin välinein. Tässä komissio on edistynyt. Ensinnäkin meillä on strategisen suunnittelun ja ohjelmoinnin kierros, jolla varmistetaan ensisijaisten tavoitteiden tehokas ja oikea-aikainen toteuttaminen ja jossa keskitytään näitä tehtäviä koskeviin resursseihin. Komissio esittää aikomuksensa, kuuntelee neuvoja, hyväksyy työohjelmansa ja raportoi säännöllisesti täytäntöönpanosta. Meidän on kuitenkin vahvistettava edelleen strategisen suunnittelun ja ohjelmoinnin poliittista merkitystä ja asiasisältöä koskevaa keskustelua.

Toiseksi olemme ottaneet käyttöön lukuisia välineitä edistääksemme parempaa sääntelyä ja parempaa hallintoa, millä uskon olevan todellista vaikutusta työmme kurinalaisuuteen ja tulosten laatuun. Olemme pyrkineet monin tavoin arvioimaan tärkeimpien ehdotustemme vaikutuksia. Tähän mennessä vaikutustenarviointeja on toteutettu jo yli sata, ja jatkamme niiden laadun parantamista ja huolehdimme siitä, että ne vaikuttavat todella päätöksentekoprosessiimme.

Komissio toteuttaa myös yksinkertaistamissuunnitelmansa, joka kattaa monia aloja ympäristöstä teollisuuteen – työlainsäädännön nykyaikaistamisen, kuluttajaoikeuksien edistämisen ja sisämarkkinoiden keskeiset alat. Älkäämme kuitenkaan unohtako, että hallinto ja parempi sääntely ovat kaikkien unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteisellä vastuulla. Kuten olen aiemmin sanonut, parempi sääntely on ratkaisevan tärkeää taloutemme potentiaalin vapauttamiseksi erityisesti pk-yrityksissä. Eurooppalaiset yrityksemme tarvitsevat tukea, eivät byrokratiaa. On pyrittävä kaikilla tasoilla osoittamaan, että unionin aloitteet ovat perusteltuja ja että ne todella tuovat lisäarvoa. Monilla aloilla ei tarvita niin paljoa sääntelyä sen enempää yhteisössä kuin jäsenvaltioissakaan.

Kuten Montesquieu totesi – parhaalla mahdollisella tavalla – ja sanon sen ranskaksi:

"Les lois inutiles affaiblissent les lois nécessaires."

Suoraan käännettynä se tarkoittaa "turhat lait heikentävät välttämättömiä lakeja". Tämä on hyvän eurooppalaisen perinteen varsinainen perusperiaate.

Mitä siis seuraavaksi? Vuotuista toimintastrategiaa koskeva päätös on perustana vuoropuhelussamme laadittaessa komission työohjelmaa vuodelle 2007. Jokainen komission jäsen on nyt valmis keskustelemaan valiokuntien kanssa oman alueensa poliittisista painopistealoista. On tärkeää uhrata aikaa päivän puheenaiheilta tulevaisuuteen valmistautumiseksi. Olin hyvin iloinen parlamentin viimevuotisesta aloitteesta kerätä langat yhteen mietinnössään. Sillä oli todellista vaikutusta tämän vuoden työohjelmaan.

Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, komissio esittää strategiansa kumppanuushengessä. Odotan näkemyksiänne siitä, mihin unionin olisi käytettävä energiaansa vuonna 2007.

(Suosionosoituksia)

  Françoise Grossetête, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, vuonna 2005 unionin kansalaisilla oli mahdollisuus kertoa meille, että he odottavat meiltä suuria asioita ja että he pohtivat tulevaisuuttaan ja unionin tulevaisuutta globalisaation yhteydessä.

Vuotuisessa toimintastrategiassa vuodeksi 2007 on annettava meille mahdollisuus antaa järkeviä vastauksia. Kuinka me jatkamme tästä ilman toimielinten välistä sopimusta tai rahoituskehystä? Olemme tilanteessa, jota kuvaisin läpikotaisin tekopyhäksi. Haluamme keskustella kansalaisten kannalta tärkeistä toimista, ja samaan aikaan perustelumme kaikuvat aina neuvoston kuuroille korville eikä neuvosto saa käytännössä kehitettyä talousarviota mitenkään. Parlamenttimme ei anna periksi rahoituskehyksestä. Tarpeet ovat valtavia: nuorten koulutus, tutkimus, liikenne, terveysohjelmat, ympäristö. Täydellinen luettelo olisi liian pitkä. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, puhutte meille mahdollisesta tulevasta sopimuksesta, mutta en kuullut teidän käyttävän sanaa "kunnianhimoinen" – kunnianhimoinen sopimus – ja tämän vuoksi suhtaudun epäilevästi.

Nyt käynnistyvässä vuoropuhelussa voitte luottaa siihen, että parlamentti paneutuu voimallisesti ensisijaisten poliittisten tavoitteiden muotoilemiseen vuodeksi 2007. Lisäksi olen tyytyväinen todetessani Euroopan komission lopultakin tunnustavan, että taloudellinen yhteenkuuluvuus, solidaarisuus ja ympäristönsuojelu voidaan sovittaa yhteen kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteidemme kanssa.

Ehdotatte neljää ensisijaista alaa: osaaminen, yritykset –erityisesti pk-yritykset – työllisyys ja ikääntyminen sekä lopuksi energia. Meidän on itse asiassa oltava paras tietoon perustuva yhteiskunta. Näemme, mitä Aasiassa tapahtuu, eikä meidän pidä jäädä avuttomiksi sen edessä. Euroopan unioni voi selvitä vain, jos se vastaa osaamisen haasteeseen – sellaisen osaamisen, joka muotoutuu tekniseksi ja teolliseksi kehittämiseksi. Pk-yrityksiä varten on luotava kilpailukykyinen sääntely-ympäristö ja meidän on autettava yrityksiämme saamaan paremmin jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla.

Aiotte myös hankkiutua eroon tarkoituksettomasta yhteisön lainsäädännöstä, siitä kuuluisasta turhasta lainsäädännöstä, jonka juuri meille mainitsitte ja joka heikentää tarpeellista lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies Barroso, olemme täysin samaa mieltä kanssanne, ja parlamentti aikoo osallistua tiiviisti lainsäädännön yksinkertaistamisesta tehtäviin päätöksiin. Yksinkertaisuus merkitsee kuitenkin myös itsensä ilmaisemista selkeästi. Haluatte tehdä vuodesta 2007 viestinnän kannalta merkittävän vuoden, ja kannatan kunnianhimoista tavoitettanne. Uusien sanojen luominen ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut hyvään viestintästrategiaan. Tärkeimmän tavoitteenne, työllisyyden, yhteydessä otatte käyttöön sanahirviön, "joustavan turvan". Mitä se tarkoittaa? Kansalaiset juoksevat karkuun tällaista kovin teknokraattista ilmaisua. On vaarana että saamme kuulla: "Brysselissä on taas keksitty uusi yhdentekevä termi".

Energia on perustavaa laatua oleva asia. Vuoden 2007 on oltava ratkaiseva vuosi energiapolitiikan suuntaviivojen kannalta. Meidän on oltava objektiivisia, hylättävä kaikki ideologiat, lakattava pitämästä ydinvoimaa tabuna ja muistettava, ettei energiariippuvuutemme saa koskaan ylittää 50:tä prosenttia. Kuten olemme hiljattain nähneet, energiasta on tulossa todellinen ase, jonka avulla harjoitetaan poliittista painostusta. Lisäksi, jos jokin EU:n ulkopuolinen valtio tulevaisuudessa päättää keskeyttää toimitukset ja syöstä Euroopan pimeyteen, kuinka me vastaamme? Meidän on siis parannettava energiansiirtokeinoja ja ajateltava ensisijaisesti jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta.

Turvallisuuden ja vapauksien alalla Schengenin alueen laajentaminen huolestuttaa kansalaisia. Heillä on edelleen vaikutelma, että rajamme vuotavat kuin seula ja että maahanmuuttoa koskeva keskustelu on vieläkin toiveajattelun tasolla. Tulevasta laajentumisesta Romaniaan ja Bulgariaan on päätettävä tämän vuoden aikana. Kun nyt puhun aiheesta, panimme mielenkiinnolla merkille välttämättömän ehtonne: että maiden on täysimääräisesti omaksuttava yhteisön säännöstö. Lisäksi, jos naapuruuspolitiikasta tulee kokonaan oma politiikkansa, pahoittelen sitä, ettei strategisten kumppanuuksien luomiseksi tehdä enempää.

Ajanjaksolla 2007–2013 käynnistyy myös uusia yhteisön ohjelmia. Niitä on suuri määrä, ja niiden käynnistämiseksi tarvitsemme rahoituskehyksen. Tunnemme aivan liian hyvin keskustelun Erasmuksesta. Lopuksi toteaisin, että kiinnitämme paljon huomiota EU:n talousarvion uudistusta koskevan valkoisen kirjanne valmisteluun. Pyydämme teitä ottamaan parlamentin mukaan tähän tehtävään.

Rooman sopimus täyttää 50 vuotta vuonna 2007. Eikö nyt olisi yhtäältä tilaisuus saada Euroopan perustuslakisopimus voimaan ja toisaalta tehdä vuodesta 2007 Euroopan vuosi kaikissa jäsenvaltioissa, jotta kaksinaamaisuus lopultakin loppuisi ja jotta voidaan kertoa totuus siitä, kuinka unionista on hyötyä kansalaisten jokapäiväisessä elämässä?

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies COCILOVO

  Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kun puhumme komission strategiaohjelmasta, meidän on myös kysyttävä, mistä tehtävistä komissio itse huolehtii strategiasuunnittelun toteuttamisessa. Tästä minä haluan puhua.

Arvoisa puheenjohtaja Barroso, olemme laajasti yhtä mieltä asiasisällöstä, jonka olette esittänyt ääneen ja kirjallisesti. Tarkistettu Lissabonin strategia? Totta kai! Euroopan unionin tehtävän määrittely globalisoituvassa maailmassa maahanmuuton kannalta? Hienoa! Merkittävä haaste! Euroopan energiatoimitusten parantaminen, yhä suurempi energiatehokkuus, yhä laajempi energian toimitusvarmuus? Parlamentti on täysin yksimielinen! Teknologian edistäminen, tulevaisuuden teknologioihin investoiminen Euroopan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja tukemiseksi tietoon perustuvana maanosana? Sovittu! Sisäisen turvallisuuden lujittaminen ja unionin tehtävän laajentaminen kansainvälisen turvallisuuden alalla? Sovittu! Upeaa! Hienoa! Kuulemme vielä monen puhujan toteavan tänään: "Juuri tätä me tarvitsemme! Puheenjohtaja Barroso on oikeassa, juuri näin on edettävä!"

Meille ei kuitenkaan ole annettu vastaavaa rahoituskehystä, joka on välttämätön resurssi tämän toteuttamiseksi. Me kinastelemme neuvoston kanssa – tässä jäsen Grossetête on oikeassa – miljardista sinne tai tänne. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, rohkeaa ehdotustanne, jonka esititte komission jäsenten kanssa rahoituskehykseksi, leikattiin Eurooppa-neuvostossa 200 miljardia euroa. Pyysitte 1 022 miljardia seitsemäksi vuodeksi, ja neuvosto päätti 840 miljardista eurosta.

Olen ihmetellyt, mitä tapahtui puheenjohtaja Barroson voimakkaalle strategiselle vaatimukselle, jonka mukaan tällaisesta epäsopivasta rahoituspolitiikasta on luovuttava. Kerroitte parlamentille taistelevanne strategisten tavoitteiden rahoitusosuuden puolesta. Sitten kerroitte parlamentille, että neuvoston päätös oli onnistunut. Ette voi tehdä muuta, ymmärrän sen, sillä ette saa enempää rahaa, ainakaan jos emme taistele sen puolesta hieman enemmän. Komission puheenjohtajana teidän on elettävä valtioiden ja hallitusten päämiesten tyhmyyden kanssa. Kritiikkini ei näin ollen ole niinkään kohdistettu teihin ja komissioonne kuin vastapuolen kumppaneihin.

Emme saavuta strategisia tavoitteita, jos määritämme tavoitteet ilman tarvittavia resursseja niille toimielimille, joiden on toimittava. Tämä on varmaa! Tämän vuoksi totean, että komission strategiset tavoitteet ovat oikeita, mutta teidän on puolustettava niitä jokaiselle yksittäiselle jäsenvaltiolle. Komission puheenjohtajana teidän on puhuttava asioista suoraan. Jokaisessa yksittäisessä tapauksessa teidän ja komission jäsenten on todettava, että emme voi ilmoittaa antavamme Europolille lisävoimia, että voimme torjua terrorismia ja rikoksia tehokkaammin unionin tasolla – sivumennen sanoen yhteinen rikollisuuden torjunta ja suurempi sisäinen turvallisuus ovat asioita, joita Euroopan kansalaiset eniten kannattavat – ja antaa sitten neuvoston leikata määrärahoista 7,8 miljardia vain kolme päivää ennen Europolin lisäohjelman hyväksymistä, joka näyttää niin hyvältä sanomalehdissä.

Strategiset tavoitteenne ovat oikeat. Komission on kuitenkin taitettava peistä niiden valtioiden tai hallitusten päämiesten kanssa, niiden ministerien ja ministerineuvostojen kanssa, jotka eivät maanantaina enää halua maksaa sunnuntain puheistaan. Odotan komission toimivan näin. Voitte luottaa siihen, että tuemme strategisia tavoitteitanne – olette nimennyt oikeat strategiset tavoitteet – mutta odotamme teidän seisovan rinnallamme parlamentin taistelussa valtioiden ja hallitusten päämiehiä vastaan saadaksemme hieman lisää uskottavuutta unionin politiikkaan.

Jos hyväksymme yhdessä tämän vuodeksi 2007, siitä tulee jännittävä ja varmasti menestyksekäs vuosi yhteisön toimielimille.

(Suosionosoituksia)

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään komission ensisijaisista tavoitteista vuonna 2007, mutta huomenna valtioiden ja hallitusten päämiesten on löydettävä keinot, rohkeutta ja sisua ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Meillä on edessämme tulevaisuudensuunnitelma, jossa korostetaan osaamista, yrittämistä, työllisyyttä ja energiaa. Vuotuisessa toimintastrategiassa vuodelle 2007 onnistutaan saamaan lihaa Hampton Courtin ehdotusten luiden ympärille, mikä voisi auttaa tekemään unionista maailman dynaamisimman ja kilpailukykyisimmän talouden, jos jäsenvaltiot vain kykenisivät irtaantumaan kevään huippukokouksessa Lissabonissa tarjoilluista latteuksista. Olen nähnyt neuvoston päätelmäluonnoksen. Hienoja sanoja sellaisilta pelkureilta! Unioni ansaitsee parempaa. Se ansaitsee puheenjohtaja Barroson mainitsemaa jaettua vastuuta. Tämän vuoksi liberaalit ja demokraatit ovat tyytyväisiä Euroopan komission osoittamaan kunnianhimoon.

Asiakirjassa luvataan sitä, missä aiemmat vuotuiset toimintastrategiat selvästi epäonnistuivat: käytännön ehdotuksia unionin uudistamiseksi luomalla laillisen maahanmuuton kanavia ja yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä – ja niitä vastaava parempi rajahallinto – jotta Euroopan unioniin saadaan kaivattua työvoimaa ja turvallisuutta; eurooppalaista energiapolitiikka kehittämällä; energian ja kaasun sisämarkkinat loppuunsaattamalla; puhtaaseen hiiliteknologiaan investoimalla sekä tasapainottamalla joustavuutta ja sosiaaliturvaa markkinoiden kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä koskevien vaatimusten kanssa.

Yhtä asiaa komissio ei ole oppinut. Se laittaa luonnonvarojen käytön ja ympäristön suojelun solidaarisuuden otsakkeen alle. Ne olisi pantava hyvinvoinnin otsakkeen alle, sillä siihen asti, kunnes opimme, että ympäristö ja vihreä kasvu ovat pikemminkin hyvinvointia kuin solidaarisuutta, meillä ei ole näistä asioista oikeaa näkemystä. Kun näihin lisätään euroalueen laajentaminen sekä Bulgarian ja Romanian toivottaminen tervetulleiksi, vuodesta 2007 voi tulla mullistava vuosi Euroopan kannalta, varsinkin jos saamme perustuslakisopimusta koskevan prosessin takaisin raiteilleen.

Menestys riippuu kuitenkin tekijästä, joka on tähän asti puuttunut ja jota ei voida korvata useillakaan komission ehdotuksilla: jäsenvaltioiden olisi omaksuttava jäsenvaltioissa tarvittavat uudistukset. Kuka luottaa johtoon, joka puhuu muuta ja tekee toista ja joka hyväksyy politiikan mutta sitten perääntyy, keskeyttää tai heikentää täytäntöönpanoa? Viittaan sekä taloudellisten protektionistien hyökkäyksiin palveluja ja yritysostoja koskevia direktiivejä vastaan että yleisempään likinäköisyyteen, joka estää jäsenvaltioita hahmottamasta kokonaiskuvaa ja joka sai neuvoston hylkäämään ehdotukset heikosti suoriutuvien valtioiden nimeämisestä ja moittimisesta ja kieltäytymään unionin ensisijaisten alojen asianmukaisesta rahoituksesta. Se on yksi syy, miksi viime vuoden vuotuisen toimintastrategian kunnianhimoiset tavoitteet edistymisestä Dohan kierroksella, Lissabonin tavoitteissa ja perustuslakisopimuksessa tunnetusti epäonnistuivat.

Tämä on siis eurooppalaisten johtajien kohtaama haaste, kun he huomenna kokoontuvat neuvoston kevään huippukokoukseen. Heidän on rakennettava yhtenäinen koalitio Eurooppaa varten.

  Monica Frassoni, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, keskustelemme jälleen uudesta strategiasta, uudesta asiakirjasta ja uusista ensisijaisista tavoitteista. Aivan kuten aiemmissakin vastaavissa keskusteluissa me haluamme korostaa kahta tai kolmea seikkaa – ensinnäkin sopimukseen pääsyä rahoituskehyksestä.

Arvoisa puhemies, tiedätte hyvin, että sopimukseen pääseminen nyt tänään neuvoston kanssa merkitsisi kunnianhimoisten tavoitteidemme ja luonnollisesti myös kansalaisten tavoitteiden dramaattista leikkaamista. Pyydämme teitä näin ollen tekemään sopimuksen ja työstämään sopimusta, mutta meidän ehdoillamme, joiden pitäisi olla myös teidän ehtojanne. Hyväksyn täysin rahoituskehystä koskevan sopimuksen, mutta en neuvoston ehdoilla. Tämän kaltaiset keskustelut ovat jokseenkin asiasisällöttömiä, kunnes voimme luottaa sopimukseen ja selkeään liittoon komission kanssa tässä asiassa.

Toiseksi, mainitsitte myös muita aiheita, ja haluaisin erityisesti viitata niistä kahteen: toinen on maahanmuutto ja sisäinen turvallisuus. Sanoitte, että etusijalla ovat Schengen, tarkastukset ja rajat, mutta ette sanonut mitään yhdestä asiasta, vaikka se mainitaankin tekstissä: ongelmana ovat laillisen maahanmuuton menettelyt, jotka me katsomme ensisijaisiksi. Tämä seikka esiintyy tekstissänne, mutta se puuttuu sanoista ja teoista. Komissio ei pysty sanomaan sanaakaan – edes yhtä sanaa – niistä tuhansista ihmisistä, jotka ovat kuolleet Mauritanian ja Kanariansaarten välillä, eikä siitä, että kotimaallani Italialla on edelleen Libyan kanssa salainen sopimus, joka on salattu teiltä ja parlamentilta ja jonka takia valtavasti ihmisiä on kuollut autiomaassa. Keskustelu yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta on siis edelleen vain tyhjää puhetta. Ilahtuisimme, jos saisimme kuulla teiltä sanankin tästä asiasta, joka ei ole pelkkä yleinen huomio.

Kolmas seikka on energia. Meillä on ongelma. Tiedätte, että asiasta ollaan erimielisiä ja että etenkään ydinenergiaa ja uusiutuvia energialähteitä ei voida vertailla, sillä ne ovat kaksi eri asiaa. Tunnustamme sen, että maanosassamme on ydinenergiaa, mutta emme voi uskoa, että se olisi tulevaisuuden energiamuoto maanosassamme, osittain siksi – eikä tämä ole vähäpätöinen seikka – että meidän on edelleen tuotava uraania, kun taas aurinkoa tai tuulta ei tarvitse tuoda. Tämä on merkittävä seikka, ainakin käsitteellisellä tasolla, eikä ydinvoimaa voida tarkastella samoin edellytyksin. Meidän on ymmärrettävä täysin selvästi ja erityisesti, ettemme voi olla riippuvaisia ydinvoimasta. Ydinvoima täyttää nykyisin vain osan vaatimuksistamme, eikä se todellakaan ole tulevaisuuden vaihtoehto.

Lisäksi komission strategiassa on edelleen ammottava aukko energia-asioissa: siinä vaietaan liikenteestä. Öljyriippuvaisuudestamme 70 prosenttia liittyy liikenteeseen. Myönnän, ettemme ole olleet täällä parlamentissa juurikaan avuksi, mitä tulee innovatiiviseen liikennepolitiikkaan, mutta nähdäkseni komission olisi autettava meitä tässä asiassa.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan sanoa, että on olemassa vielä yksi ensisijainen ala, joka on sivuutettu, ja se on kaupunkimme. Kaupunkimme ovat mahdollisuus, ei pelkästään laboratorioina, vaan myös yhteisön käytössä, ja tällä hetkellä niitä käytetään liian vähän niin taloudellisen tuen kuin merkittävien strategioidenkin kannalta. Olisi kenties parempi aloittaa kaupungeista kuin suurista perusrakenteista, joita unioni ei kuitenkaan missään tapauksessa rahoita.

  Kyriacos Triantaphyllides, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, poliittisen ryhmäni tärkein kysymys ei koske pelkästään toimintatapoja, joista sovitaan nyt erityisesti vuodeksi 2007, vaan myös niitä epäilyksiä, joita syntyy mielessämme laajemmasta strategisesta suunnasta, joka annetaan koko unionirakennelmalle.

Emme voi hyväksyä sitä, että joudumme päivittäin todistamaan valtavia huolia ja protesteja, jotka Ranskan uusi ruohonjuuritason vastainen työlainsäädäntö on herättänyt. Kansalaiset ovat reagoineet viime aikoina usein erilaisiin direktiiveihin. Emme voi hyväksyä sitä, että unioni piilottaa päänsä pensaaseen noudattamalla politiikkaa, josta ei ole hyötyä työntekijöille vaan suuryrityksille.

Se noudattaa Lissabonin strategiaa, jota työntekijöiden hämäämiseksi väitetään nyt "uudistetuksi" strategiaksi. Onko sitä kenties uudistettu tai muutettu sisällöltään sen jälkeen, kun siitä ensin päätettiin, vai onko se onnistunut edistämään sosiaalipoliittisen ohjelman kehitystä, jonka on määrä turvata sosiaaliset perusnormit, laadukas työllisyys sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen? Ei kyllä ole.

Kilpailukyvyn nimissä työntekijöiden oikeudet ovat joka päivä kapitalistisen Euroopan tulilinjalla. Työaikoja pidennetään, palkkoja leikataan, työehtosopimuksista luovutaan, työttömyys ja eriarvoinen palkkaus lisääntyvät ja hyvinvointijärjestelmää ollaan hävittämässä kokonaan. Ensimmäisinä tästä kärsivät nuoret, ne joita me kehotamme – tässä ironia piileekin – rakentamaan tulevaisuuden Eurooppaa.

Samaan aikaan edistetään politiikkaa, jonka väitetään lisäävän vettä maahanmuuton myllyyn. Kuinka näin voi olla, kun tavoitteena ovat jälleen Euroopan taloudellisten etujen turvaamisen edellytykset, kun maahanmuuttajia ja kansainvälistä suojelua tarvitsevia ihmisiä pidetään Euroopan alueella pidätettyinä, vaikka heidän ainoa rikoksensa on ollut etsiä inhimillisempää elämää?

Unionin voimavaroja ei pidä käyttää suljettujen rajojen vahvistamispolitiikan, karkotusten ja palautusten rahoittamiseen vaan korjaamaan maahanmuuton todellisia syitä ja edistämään ihmisoikeuksia kestävällä tavalla molempia osapuolia hyödyttävän naapuruuspolitiikan yhteydessä, joka on kaukana Maailman kauppajärjestön ja Maailmanpankin uudistusten filosofiasta ja aseellisen väliintulon filosofiasta.

  Guntars Krasts, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Euroopan unionin Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden ja todellisuuden välisen kuilun pienentämiseksi komission työohjelman vuodelle 2007 on oltava kunnianhimoinen. Komission toimien olisi katettava kaikki alat, ja samalla sen olisi valittava ensisijaisiksi tavoitteikseen aloitteet, jotka ovat tärkeitä sekä tietylle alalle että Euroopan unionin yleiselle kehitykselle.

Komission ohjelmassa avaruusohjelman käynnistäminen ja strategian säännöllinen arviointi olivat tärkeimpiä toimenpiteitä, jotka mainittiin Lissabonin strategian täytäntöönpanossa vuonna 2007. Vaikka en kiistä näiden toimenpiteiden merkitystä, uskon, että erityiset toimenpiteet pienten ja keskisuurten yritysten kehityksen sekä palvelualan kehityksen edistämiseksi toisivat laajemman tuen Lissabonin prosessille, mutta tällaisia toimenpiteitä ei luettelossa mainittu. Vaikka pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen onkin lueteltujen ensisijaisten tavoitteiden joukossa, sitä ei ole mainittu lainkaan pääasiallisten toimien luettelossa. Kuitenkin juuri tämän alan kehitys voi edistää osaltaan todella nopeimmin työllisyyden ja kasvun alan tavoitteiden saavuttamista. Vaikka palvelualan kehitys on ja pysyy yhtenä pääasiallisena välineenä Lissabonin strategian täytäntöönpanemiseksi komission strategiassa vuodelle 2007, erityistoimenpiteitä palvelualan kehittämiseksi ei mainita. Toivomme, ettei kyse ole harkitusta eleestä, vaan operatiivisia toimia koskevan strategian koordinoinnin epäonnistumisesta, kun palvelualan uudistus ei sisältynyt komission toimintastrategiaan vuonna 2006.

Palveludirektiivin hyväksyminen vuonna 2007 antaa tietä myös Euroopan komission uusille aloitteille aloilla, jotka on valittu palveluiden vapauttamista varten. Yhden luukun virastojen perustaminen olisi yksi erityinen askel tähän suuntaan.

Vuosi 2007 on ratkaiseva Euroopan unionin tulevaisuutta koskevan keskustelun kannalta. Unionin kansalaiset arvioivat Euroopan unionin elinkelpoisuutta ja tulevaisuudennäkymiä vuonna 2007 pääasiassa Euroopan unionin toimielinten, myös komission, toimien konkreettisten tulosten perusteella. Tämän nimenomaisen seikan tulisi kuitenkin näkyä jo ensisijaisten tavoitteiden ja toimien valitsemisessa siten, että vuodeksi 2007 suunnitellut toimenpiteet määritetään sekä jo aloitetun työn jatkona että konkreettisten tulosten saavuttamisen kannalta.

  Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, komissio on rikkonut selkeän lupauksensa esitellä täysimääräisen vuotuisen ohjelman, jossa esitettäisiin kaikki ehdotettu lainsäädäntö oikeusperustoineen. Tähän mennessä meille on esitelty yksityiskohtia vain pienestä valikoimasta komission tuottamia lakeja ja asetuksia. Emme ole saaneet tarkkaa tietoa oikeusperustoista, joten emme tiedä, ehdottaako komissio vapaaehtoista koordinointia tai sitovia sääntöjä. On vaikea keskustella strategisista suuntaviivoista pimeässä. Tahtooko komissio lisää valtaa, keskittämistä ja mutkikasta sääntelyä vai tahtooko se inspiroida jäsenvaltioita vetämään yhtä köyttä työpaikkojen luomiseksi ja valtioiden kannustamiseksi kilpailuun parhaasta mahdollisesta toimitavasta?

Itsenäisyys/demokratia-ryhmä haluaa jäsenvaltioille suuremman vapauden ja vähemmän Brysseliin keskittynyttä valtaa. Komission on oltava avoin kansalaisille. Kertokaa meille, kuka antaa hyviä neuvoja 3 000 salaisessa työryhmässänne. Sallikaa meidän nähdä, mitä neuvojen taustalla on. Kertokaa, kuinka käytätte veronmaksajien varoja. Antakaa EU:n tilintarkastajien, oikeusasiamiehen ja Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan tutkia täysin vapaasti kaikki menot. Pankaa sähköpostinne Internetiin, jotta voimme tutkia kaikki lobbaajien lähestymistavat. Osoittakaa jonkinlaista luottamusta kansalaisiin. Antakaa meille pyytämämme tiedot, paitsi jos on olemassa poikkeuksellinen järkevä peruste julkisen keskustelun poissulkemiselle.

Haluan myös kiittää komission puheenjohtajaa Montesquieun siteeraamisesta. Hänkin kannatti vallan kolmijakoa, tosin ei täysin komission lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan yhdistelmää vastaavaa. Minusta tuntuu, että kun komission valtaa suunniteltiin, inspiraationa oli pikemminkin Machiavelli kuin Montesquieu.

  Jan Tadeusz Masiel (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, eurooppalaiset muistavat valitettavasti vuoden 2005 vuotena, jona perustuslakisopimus hylättiin kahdessa EU:n perustajajäsenvaltiossa. Meidän poliitikkojen olisi otettava tämä varoituksena siitä, että kiinnitämme liian vähän huomiota kansalaisiin. Euroopan unioni ei ole vielä onnistunut yhdentymään viimeisimmän laajentumisen jälkeen, jolloin siihen liittyi kymmenen uutta jäsenvaltiota, ja kuitenkin se valmistautuu jo Turkin tulevaan jäsenyyteen.

Vuosi 2007 voi olla mahdollisuuksien vuosi, jolloin unionista saadaan yhä yhtenäisempi ja solidaarisempi, jos vanhat jäsenvaltiot saadaan avautumaan uusille jäsenvaltioille, varsinkin vapauttamalla työmarkkinat. Valitettavasti vain harvoilla jäsenvaltioilla on samanlaista rohkeutta kuin Espanjalla ja Portugalilla, jotka tietävät omasta hiljattaisesta kokemuksestaan, kuinka vaikeaa on olla toisen luokan kansalainen Euroopan unionissa. Ehdotan, että seuraavat Euroopan unionin laajentumiset toteutetaan täysimääräisinä tai ei lainkaan. Toivon näin sanoessani toimivani myös Alankomaiden ja Ranskan kansalaisten tahdon mukaan. Vielä ei ole liian myöhäistä syventää unionin yhtenäisyyttä varmistamalla, että sen talousarvio vastaa kunnianhimoisia tavoitteita.

Vuonna 2006 kansalaisten mielenkiinto kiinnittyi energiatoimitusten ongelmaan. Unioni tarvitsee nyt yhteistä energiapolitiikkaa kipeämmin kuin koskaan. Samalla tarjoutuisi oiva tilaisuus parantaa maanviljelijöiden tulevaisuudennäkymiä erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, sillä he voisivat osallistua biopolttoaineen tuotantoon.

Maailmanlaajuista globalisoitumisprosessia ei voida välttää. Unionin olisi nähtävä se uutena haasteena ja kehitysmahdollisuutena. Velvollisuutemme on auttaa kehitysmaita, mutta myös edistää Euroopan sosiaalista malliamme ja huolehtia niistä kansalaisista, jotka vähiten kykenevät huolehtimaan itse itsestään.

  József Szájer (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, kuten minua ennen puheenvuoron käyttäneet muut ryhmämme jäsenet jo totesivat, olemme tyytyväisiä vuoden 2007 politiikkaa koskeviin komission ajatuksiin. Olen tyytyväinen niihin sekä menettelyn kannalta että niiden asiasisällön kannalta.

Menettelyjen kannalta olen iloinen aloitteesta, joka käynnistyi jo viime vuonna Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisen sopimuksen tuloksena ja jolla varmistetaan, että Euroopan parlamentti valiokuntineen osallistuu yhä enemmän ja että sillä on mahdollisuus osallistua vuotuisen toimintastrategian ja lainsäädäntöohjelman laatimiseen. Toivon, että viime vuonna koetut ongelmat eivät toistu enää tänä vuonna.

Myös komission toimittaman asiakirjan sisältö on muuttunut huomattavasti aiemmista vuosista, ja se on oikeasuuntainen. Paradoksaalisesti voimme myös todeta, että asiakirjaan on vaikuttanut vain myönteisesti se, ettei asiakirjassa rahoituskehyksen puuttumisen vuoksi ole budjettieritelmiä, sillä se on tarjonnut mahdollisuuden keskittyä tarkemmin Euroopan unionin poliittisiin tavoitteisiin ja tehtäviin.

Samalla meidän on kuitenkin muistettava, missä yhteydessä suunnitelma on tehty. Kuluneiden vuosien aikana olemme moneen otteeseen kokeneet, ettei unioni edisty vaan taantuu, eikä se ota tarvittavia askelia. Viime vuoden aikana onnistuimme ottamaan muutaman haparoivan ensiaskeleen oikeaan suuntaan, mutta meillä on valtavasti keskeneräisiä hankkeita. Tarkastelkaamme niitä yksitellen.

Yksi tällainen hanke on perustuslakisopimus, joka olisi saatettava mielestäni loppuun mahdollisimman pian. Jos haluamme välttää euroskeptisiä ryhmiä täynnä olevan Euroopan parlamentin, meidän on huolehdittava sitä, että perustuslakisopimus ohjataan oikealle raiteelle ennen Euroopan parlamentin vaaleja.

Meillä ei myöskään ole rahoituskehystä. Tämän vuoksi tavoitteet, jotka on muotoiltu aivan oikein seitsenvuotisessa talousarviossa, eivät toteudu eikä niillä tällä hetkellä ole vankkaa perustaa. Olemme tässäkin ottaneet askeleen oikeaan suuntaan, mutta me täällä parlamentissa emme ole tällä hetkellä tyytyväisiä talousarvioon.

Puhuessamme vuodesta 2007 puhumme myös laajentumisesta, sillä mitä todennäköisimmin Romaniasta ja Bulgariasta tulee siihen mennessä Euroopan unionin jäsenvaltioita. Vaikka koemme, että Euroopan unionissa viime laajentumisen yhteydessä ilmenneet jännitteet, jotka johtuvat solidaarisuuden heikkenemisestä, ovat yhä ratkaisematta, meidän kannattaa siirtyä vuoteen 2007 siten, että käsittelemme viime laajentumisen yhteydessä ilmenneitä jännitteitä.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Barroso, pyytäisin teitä pohtimaan – enemmän kuin tässä asiakirjassa –, kuinka voisitte kertoa kansalaisille paremmin siitä sisällöstä ja niistä tavoitteista, jotka niin virheettömästi määrittelette.

Arvoisa puheenjohtaja Barroso, kilpailukyky on todellakin yksi tärkeimmistä aiheistanne, se on yksi meidän tärkeimmistä aiheistamme. Tapaan kuitenkin paljon ihmisiä, joiden mielestä sillä ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan, että se koskee vain teollisuutta ja suuryrityksiä. Näin ei ole, sillä ilman yhä parempaa kilpailukykyä emme kykene säilyttämään sosiaaliturvajärjestelmää Euroopassa, ilman yhä parempaa kilpailukykyä me emme pysty säilyttämään Euroopan sosiaalista mallia.

Tämä pätee pitkälti myös koulutukseen. Koulutus ei ole vain eliitin etu. Koulutuksen on saavutettava suuret väestönosat, jos haluamme saavuttaa yhden unionin keskeisistä tavoitteista, nimittäin estää ihmisten tai ryhmien syrjäytymisen. Koulutus on erityisen merkittävää myös, kun ajattelemme sitä, että todellisuudessa olemme maahanmuuton kohdemaanosa. Uusien maahan muuttaneiden kansalaisten integroimisen kannalta on hyvin tärkeää, että kehitämme vastaavasti myös koulutusalaa.

Mitä tulee mainitsemaanne globalisaatiorahastoon, me pystymme itse asiassa rahoittamaan sitä vain, jos lisäämme myös kilpailukykyä, jotta emme joutuisi turvautumaan globalisaatiorahastoon liian usein.

Toinen esimerkki, jonka haluan mainita, koska korostatte sitä paljon asiakirjassanne, on energiapolitiikka. En halua ennakoida sitä, mitä minun jälkeeni puheenvuoron käyttävät jäsenet aikovat sanoa, mutta yksi tärkeä asia, jota käsittelitte, on energian toimitusvarmuus. Olen iloinen, että kävitte hiljattain Moskovassa ja – kuulemani mukaan – matkanne oli vieläpä tuloksekas, vaikka monilta osin päätösten teko kuuluu edelleen Venäjälle, varsinkin energiaperuskirjan osalta.

Lopuksi totean, että olen kuullut teidän sanoneen, että meidän olisi puhuttava myös ydinenergiasta. Olette oikeassa, ja olen hyvin iloinen siitä, että saamme pian kuulla energiasta vastaavaa komission jäsentä. Vaikka suhtaudun epäilevästi ydinenergiaan, meidän on silti puhuttava siitä ja myös siihen liittyvistä riskeistä. Jos keskustelemme ydinvoiman lisäämisestä Iranissa, lisäydinenergia tarkoittaa myös lisää vaaroja, jos emme yhdessä ja monenkeskisesti varmista, että siihen liittyvät riskit minimoidaan mahdollisimman vähäisiksi.

Mielestäni erityisesti tätä aihetta olisi käsiteltävä enemmän. Tarkoitan sekä teitä että vihreää kirjaa. Sama koskee erityisesti myös infrastruktuurien kehittämistä. Ilman infrastruktuuria – erityisesti putkia, mutta muidenkin alojen infrastruktuuria – emme koskaan kykene takaamaan maanosallemme energian toimitusvarmuutta emmekä Euroopalle vastaavaa uuden teknologian nostetta. Kannatan teitä täysin tässä asiassa. Toivon teille kuitenkin enemmän voimia ja rohkeutta näiden päätösten toteuttamiseen.

Mainitsitte Montesquieun ja joku toinen halusi Machiavellin. Toivon teille Montesquieun viisautta mutta myös Machiavellin voimia ja oveluutta ohjelmanne läpiviemiseen.

  Andrew Duff (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, se, että puheenjohtaja Barroso siteerasi Montesquieutä, sai minut etsimään vuotuisesta toimintastrategiasta vihjeitä siitä, mitä komissio ehdottaa tehtäväksi perustuslakisopimukselle. Siitä ei anneta vinkkejä. Toimintastrategiaa, joka ei käsittele unionin suurinta poliittista umpikujaa, on arvioitava jokseenkin kriittisesti. Ilman perustuslakisopimusta unionilla ei ole kykyä täyttää komission kunnianhimoisia tavoitteita. Julkinen mielipide pysyy skeptisenä Eurooppa-hanketta kohtaan, ja ilman julkisen mielipiteen tukea komissiolta puuttuu tarvittava arvovalta neuvostossa.

Komission perinteinen tehtävä olisi toimia välittäjänä sotivien osapuolten kesken sovintoon pääsemiseksi. Toivon, että puheenjohtaja Barroso puhuessaan parlamentaariselle foorumille 9. toukokuuta pystyy esittämään kattavan komission strategian, jotta kriisistä löytyy ulospääsy. Vaikka arvostammekin K-suunnitelmaa, paras tapa lisätä luottamusta toiminnan avulla on pelastaa perustuslakisopimus. Kenties nyt on B-suunnitelman aika.

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Barroson aikomukset ovat varmasti viattomia. Pelkään kuitenkin, ettette pysty panemaan niitä täytäntöön juuri siksi, ettei teillä ole rahaa. Siihen ei kyetä, eikä politiikkanne myöskään ole politiikkaa, joka antaisi Euroopan kukoistaa. Ei ole yhtä ainutta Euroopan kansalaista, jonka taloudellinen tilanne olisi tänä vuonna parempi kuin viime vuonna. Tehtaat lähtevät Euroopasta muihin maihin. Naiset ostavat ranskalaisiksi merkittyjä käsilaukkuja, jotka tehdään Marokossa. Nahkatakkinne on eurooppalaisen suunnittelema, mutta tehty Turkissa. Mitä tämä merkitsee? Se merkitsee lisääntyvää työttömyyttä. Se merkitsee lisää irtisanomisia. Se merkitsee, että meistä kaikista on tullut sellaisen teollisuuden panttivankeja, joka sanelee Ranskan esimerkin mukaista politiikkaa, jota ette kieltänyt. Se merkitsee näin ollen huonompaa elämää. Se merkitsee hintojen nousua. Mikään, mitä ajattelette, ei voi olla luovaa, ellemme pääse Maastrichtin indikaattoreista. Jos Maastrichtin sopimusta ei tarkisteta, Eurooppa slummiutuu.

  Hans-Peter Martin (NI). – (PT) Minä pidän Portugalista ja portugalilaisista.

(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, voinko antaa teille suoraan sydämestä hyvin yksiselitteisen neuvon? Toukokuusta 2007 alkaen, kun Portugali toimii todennäköisesti neuvoston puheenjohtajavaltiona, historia tarjoaa teille jälleen kerran avoimen oven Eurooppa-hankkeelle.

Kyllä, minä puhun nyt jäsen Duffin suunnitelmasta B ja paljosta muustakin. Teille tarjoutuu uusi mahdollisuus sovittaa tämä Eurooppa-asia yhteen järkevällä tavalla. Tarkoitan sitä todella merkittävää asiaa. Voitte onnistua siinä ja jäädä historiankirjoihin, tai voitte epäonnistua täydellisesti. Mutta tarkastelkaa nyt puheenvuoroja, joita todellakin käytetään perustuslakisopimuksesta keskustelemiseksi ja Euroopan unionin asemoimiseksi. Pyrkikää eroon vanhoista ajatusmalleista, joiden vuoksi ajauduimme näihin ongelmiin. Katsokaa yli suuren valtameren. Ajatelkaa hieman Vasco da Gaman tavalla – enkä nyt tarkoita pelkästään Kintiaa – ja sovittakaa se sitten yhteen siten, että voimme todellakin hyödyntää tätä historiallista mahdollisuutta, joka jälleen tarjoutuu, ennen kuin Eurooppa-hanke yksinkertaisesti menee nurin tai luhistuu.

Olen utelias kuulemaan, mitä pystytte sanomaan meille toukokuun 2007 jälkeen. Nyt teidän pitäisi sanoa, että teillä on meille tuolloin jotain sanottavaa, sillä muuten kyse on vain samasta vanhasta tempusta, joka johtaa varmasti epäonnistumiseen.

  Malcolm Harbour (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kun puhuin komission toimintastrategiasta viime vuoden lopulla, kommentoin sitä, ettei meillä ollut mitään käsitystä strategian ensisijaisista tavoitteista. Tässä uudessa upeassa asiakirjassa on 62 ensisijaista tavoitetta. Havaitsen, että olemme myös siirtyneet "ajasta kiristää tahtia" peräti tunnuslauseeseen "luottamusta toimilla ". En tiedä, onko komission jäsen Wallström vielä paikalla, enkä tiedä, onko hän vastuussa näin kauniiden lauseiden keksimisestä, mutta me tarvitsemme paljon jäsennellymmän ja käytännöllisemmän komission strategisen lähestymistavan kuin tällaista sanakikkailua.

Arvoisa puheenjohtaja Barroso, huomaan myös, että te aiotte toimia nopeasti. Rehellisesti sanottuna tämä tarkoittaa, että asiat etenevät tällä hetkellä kävelyvauhdilla. Haluamme komissiolta jonkinlaisia ponnistuksia, ei pelkkää tuulen mukana ajelehtimista. Strategianne ongelmana ei ole se, että meiltä puuttuisi uusia ajatuksia tai uusia aloitteita, vaan meillä on itse asiassa ongelmia niiden politiikkojen toteuttamisessa, joiden on määrä luoda lempiaiheitanne eli uusia työpaikkoja ja kasvua. Missä tässä on se, että todella osoitatte aitoja resursseja ja painopistealoja sisämarkkinoiden ongelmien ratkaisemiseksi? Tässä on pieni kappale, jossa todetaan, että aiotte virtaviivaistaa lähestymistapaa sääntelyyn. Onhan se hienoa, mutta mihin se sisältyy ensisijaisissa toimissanne?

Puhuitte kauniisti pienyritysten tukemisesta, ja kiitän teitä siitä. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, yhdessäkään ensisijaisessa toimessa ei mainita pienyrityksiä. On siis erittäin tervetullutta, että asiasta keskustellaan, mutta tarvitsemme parempilaatuista aineistoa, jossa keskitytään paljon enemmän todelliseen strategiaan ja resurssien käyttöön kuin näihin sanakikkailuihin, joita komission jäsen Wallström teille ilmeisesti antaa. Haluamme jotain, josta havaitsee, että katsotte ensisijaiseksi Euroopan unionin todellisen perustan ja sisämarkkinoiden toiminnan parantamisen, emme sitä, että tuotte julki kokonaisen kirjon hinnoittelemattomia ensisijaisia tavoitteita, jotka näyttävät hyvältä paperilla, mutta joiden käytännön toimivuudesta ei ole aavistusta.

  Libor Rouček (PSE). – (CS) Hyvät kollegat, haluan tänään keskittyä joihinkin unionin ensisijaisiin tavoitteisiin vuonna 2007 unionin laajentumisen näkökulmasta. Nyt voidaan jo sanoa, että vuoden 2004 laajentuminen on ollut suuri menestys unionille niin poliittiselta kannalta kuin turvallisuuden, talouden ja sosiaalialan kannalta, ja olen varma, että vuonna 2007 menestys jatkuu. Vuonna 2007 ensimmäisten uusien jäsenvaltioiden on määrä liittyä euroalueeseen. Tämän osalta haluaisin haastaa komission avustamaan kaukonäköisesti näitä valtioita euron käyttöönottoon valmistautumisessa ja seuraamaan tiukasti vaatimusten, niin kutsuttujen Maastrichtin kriteerien, noudattamista. Olen vakuuttunut, että vaatimusten täyttäminen, olipa kyse sitten Maastrichtin sopimuksesta tai vakaus- ja kasvusopimuksesta, on ratkaisevaa eurooppalaisen yhteisvaluutan poliittisen, taloudellisen ja yhteisöllisen uskottavuuden säilyttämiseksi.

Vuonna 2007 Keski- ja Itä-Euroopan uusista jäsenvaltioista tulee myös osa laajentunutta Schengen-aluetta. Jäsenvaltioiden välisistä sisärajoista luopuminen ja aidosti vapaan liikkuvuuden mahdollistaminen unionissa ei missään tapauksessa saa tarkoittaa vapaata liikkuvuutta kaikenlaiselle rikollisuudelle, laittomalle maahanmuutolle ja muulle vastaavalle. Rikollisuuden ja väkivallan torjumisen on yhdessä toisen sukupolven Schengen-järjestelmän käynnistämisen kanssa oltava mielestäni osa EU:n selkeitä ja käytännöllisiä ensisijaisia tavoitteita vuonna 2007.

Lopuksi toteaisin, että vuoden 2007 on myös oltava seuraavan laajentumisen vuosi, jolloin Romania ja Bulgaria liittyvät unioniin. Tämän osalta haluan kehottaa komissiota auttamaan näitä kahta valtiota liittymiseen valmistautumisessa ja huolehtimaan siitä, että ne täyttävät joka suhteessa liittymisvaatimukset. Romanian ja Bulgarian on oltava yhtä asianmukaisesti valmistautuneita jäsenyyteen kuin 10 uutta jäsenvaltiota olivat vuonna 2004. Tämä on mielestäni hyvin tärkeää tulevien laajentumisten uskottavuuden kannalta, jos Euroopan kansalaisten oletetaan hyväksyvän prosessin.

  Puhemies. Ilmoitan jäsenille, että komission puheenjohtaja Barroso joutuu poistumaan, joten hän on pyytänyt lupaa käyttää puheenvuoronsa voidakseen antaa joitakin vastauksia ja esittää selvennyksiä. Annan hänelle nyt puheenvuoron, ja jatkamme keskustelua välittömästi hänen puheensa jälkeen.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. (PT) Minun on valitettavasti poistuttava pian, sillä minulla on virallinen tapaaminen Belgian viranomaisten kanssa. En olettanut istunnon kestävän näin myöhään siitä syystä, että menettelyä koskeva keskustelu venyi ennen tämän esityslistan kohdan käsittelyä. Tapahtuipa mitä tahansa, komissio on edustettuna keskustelun loppuun saakka. Voin vielä vastata joihinkin kysymyksiin.

Ensin haluan esittää kiitokseni kommenteista, jotka olivat suurelta osin myönteisiä ohjelmamme kannalta. Taustalla on tietenkin kysymys rahoituskehyksestä, josta puhun hetken kuluttua. Yleisesti ottaen voin kuitenkin sanoa, että komission tavoitteisiin vuodeksi 2007 on suhtauduttu myönteisesti.

Erityisesti jäsen Watson kysyi, miksi panemme energiansäästöä ja ympäristönsuojelua koskevat tavoitteet solidaarisuuden emmekä hyvinvoinnin otsakkeen alle. Ne voisivat ja niiden kuuluisi tietenkin olla hyvinvoinnin otsakkeen alla, mutta panimme ne solidaarisuuden otsakkeen alle korostaaksemme niiden valtavaa merkitystä, koska terminä "solidaarisuus" viittaa myös solidaarisuuteen tulevia sukupolvia kohtaan. Taistelu puhtaan ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta vaikuttaa suoraan koko tulevaisuuteemme. Tämä sai meidät laittamaan ympäristöasiat esityksessämme solidaarisuuden otsakkeen alle.

Jäsen Frassoni totesi maahanmuuton osalta, ettemme ole koskaan esittäneet mielipidettämme laittomasta maahanmuutosta ja tragediasta, jonka vuoksi monet afrikkalaiset kuolevat Välimerellä. Valitan, mutta tämä ei ole totta. Asiasta on annettu monta selkeää komission kantaa, jotka on esittänyt komission jäsen Frattini. Totuus on, että pyrimme saamaan aikaan yhteisen lähestymistavan jäsenvaltioiden kesken tässä asiassa, aina kun se on mahdollista.

Jäsen Frassoni kysyi myös, miksi energiapolitiikan yhteydessä ei mainita mitään liikenteestä. Olen pahoillani, mutta vihreän kirjan mukaan olemme ehdottaneet seuraavia mahdollisia toimia jäsenvaltioille, lainaan englanninkielisen tekstin sivulta 11:

"merkittävät pyrkimykset liikenteen alalla ja erityisesti Euroopan suurimpien kaupunkien julkisen liikenteen nopea parantaminen"

(PT) Tämä on tietenkin vain vihreä kirja, joka on laadittu kuulemistarkoituksessa, mutta siinä se mainitaan. Energiatehokkuuden kannalta katsomme, että liikenneala on ratkaisevassa asemassa. Tästä ei pidä olla epäilystäkään.

Toinen arvoisa parlamentin jäsen mainitsi unionin työmarkkinoiden avaamisen. Tiedätte, että komissio kannatta tätä. Kertomuksemme lopussa monet jäsenvaltiot – eivät pelkästään täällä mainitut Espanja ja Portugali, vaan myös Suomi ja Alankomaiden hallitus – ilmoittivat aikomuksestaan edistää työmarkkinoiden vapautumista unionissa mahdollisimman pian. Näin tekevät myös Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Ruotsi. Käsittääkseni muut harkitsevat työntekijöiden vapaan liikkuvuuden helpottamista EU:ssa.

Jäsen Swoboda kysyi, kuinka tämän voisi selittää paremmin kansalaisille tai toisin sanoen, mitä voimme tehdä selittääksemme unionin tuoman lisäarvon, mikä onkin merkittävä kysymys. Tämä on joissakin asioissa helpompaa kuin toisissa. Itse asiassa ilmoitimme tänään hyvin merkittävästä toimenpiteestä, lentoliikenteen turvallisuuden "mustasta listasta", joka on ensimmäinen kappale tämän komission parlamentin ja neuvoston tuella hyväksymää lainsäädäntöä. Tämä on asia, jossa yhteisön toimien edut ovat täysin selvät kansalaisille. Tällaisissa asioissa meidän on mentävä vielä pidemmälle ja selitettävä ja perusteltava näkemystämme. Tämä on toki komission tehtävä, mutta jos sallitte, haluan lisätä vielä, että olemme kaikki vastuussa tästä: asia on myös parlamentin, arvoisien parlamentin jäsenten, kansallisten parlamenttien ja kaikkien niiden vastuulla, joille Euroopan etu on sydämen asia ja jotka ymmärtävät tarpeen selittää unionin tuoman lisäarvon.

Hyvä jäsen Swoboda, kantamme ydinvoimaan on hyvin selvä: kunnioitamme toissijaisuusperiaatetta. Tämä on vaikea kysymys Euroopassa: toiset jäsenvaltiot ovat vastaan ja toiset puolesta. Mielestäni tästä on edettävä niin, ettei keskustelua pyritä välttämään. Jäsen Swoboda mainitsi tapaamiseni presidentti Putinin kanssa. Haluan kertoa teille, että vaikka Venäjällä on valtavat öljy- ja kaasuvarat, presidentti Putin ilmoitti, että yksi Venäjän ensisijaisista tavoitteista tulevaisuudessa on kehittää ydinenergiaa. Tämä on siis asia, jota emme voi vältellä. Se on esityslistalla ja siitä on keskusteltava avoimesti. Komissio ei ota kantaa ydinenergiakeskustelussa. Me kannatamme periaatetta, jonka mukaan jokainen jäsenvaltio etsii pitkäaikaisia ja kestäviä energiamuotoja omaan energiayhdistelmäänsä, toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Jäsen Duff ja muut ottivat esille perustuslakisopimuksen. Emme keskustele siitä täällä tänään, mutta haluan vakuuttaa teille, että komissio on edelleen kiintynyt perustuslakisopimuksen luonnoksessa vaalittuihin periaatteisiin ja arvoihin, ja käsittelemme asiaa edelleen. Aiomme tuoda joitakin ajatuksia Eurooppa-keskustelun tulevaisuudesta kesäkuun Eurooppa-neuvostoon. Toivottavasti nämä ajatukset ovat merkittävä panos. Vaikka perustuslakisopimus on jo nimensäkin perusteella hallitusten välinen sopimus, komissio on sitoutunut kantamaan vastuunsa ja aikoo siis antaa oman panoksensa harkinta-ajalle.

En tiedä, voiko panoksemme kilpailla Vasco da Gaman löytöretkien kanssa kunnianhimon kannalta, kuten jäsen Martin esitti, mutta se on joka tapauksessa meidän panoksemme. Olin joka tapauksessa iloinen kuullessani tänään keskustelussa mainittavan Montesquieun, Machiavellin ja Vasco da Gaman, sillä se osoittaa, että parlamentin keskustelun taso nousee yhä.

(EN) Esitän nyt joitakin huomautuksia englanniksi – puhun aina englanniksi rahasta! Totuin siihen Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudella. Nyt siis joitakin huomioita rahoituskehyksestä englanniksi.

Käsittääkseni toimielinten kesken edistyttiin eilen todella. Komission esittämien kompromissitekstien perusteella eilen iltapäivällä käytiin kolmas kolmikantakeskustelu puheenjohtajavaltio Itävallan sekä parlamentin ja komission neuvotteluryhmien kesken. Olemme ymmärtäneet, että tapaamisen lopputulos oli hyvin myönteinen. Varsinaisesta toimielinten välisestä sopimuksesta ollaan lähes täysin yksimielisiä, myös järkevää varainhoitoa koskevan uuden osan kolme lisäämisestä.

Viimeisiä teknisiä tarkistuksia vailla olevista merkittävistä teksteistä, kuten varainhoitoasetuksesta, jäsenvaltioiden ilmoituksista ja tarkistuslausekkeesta on sovittu. Kun sanon sovittu, tarkoitan, että valtuuskunnat ovat sopineet keskenään. Ne ovat sopimuksia ad referendum. Parlamentti on eri päätöslauselmissaan katsonut kaikki nämä tekijät keskeisiksi. Olen iloinen nähdessäni, että kolme toimielintä ovat kyenneet pääsemään yksimielisyyteen niistä ja olen ylpeä komission panoksesta sovintoon pääsyssä.

Parlamentti ja neuvosto ovat vaihtaneet näkemyksiään ja arvioitaan joulukuun Eurooppa-neuvoston hyväksymien enimmäismäärien perusteella. Olkaamme rehellisiä. Parlamentin ehdottamien lukujen ja neuvoston ehdottamien lukujen välillä on edelleen suuri ero. Haluan tehdä tämän selväksi. Komissio kannattaa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Suoraan sanottuna kysymys kuuluu: kuinka pitkälle neuvosto on valmis menemään? Pyydän, että kompromissiratkaisu löydettäisiin mahdollisimman pian. Jos kompromissia ei löydy, sillä on kielteinen vaikutus meihin kaikkiin Euroopan unionissa, erityisesti uusiin jäsenvaltioihin ja niihin jäsenvaltioihin ja alueisiin, jotka todella tarvitsevat solidaarisuuttamme kehittyäkseen.

Ratkaisu voisi olla sopivan yhdistelmän etsiminen seuraavista kolmesta tekijästä: joustavuus, keinot eri joustomekanismien varojen käyttöön ottamiseksi ja lopuksi enimmäismäärät.

Tunnelin päässä näkyy valoa! Lopullinen kolmikantakokous on määrä pitää 4. tai 5. huhtikuuta 2006 Strasbourgissa. Olen vakuuttunut siitä, että kokouksessa voidaan päästä sovintoon. Sillä aikaa komissio toimii aktiivisesti tehtävässään ja etsii kunnianhimoisinta kantaa, mutta loppujen lopuksi tarvitsemme kunnianhimoa ja sovinnon. Hyväksyn näin ollen kunnianhimoiset tavoitteet, mutta myös realismin ja vastuullisuuden, sillä kaikki toimielimet on saatava mukaan.

Tiedän puheenjohtajavaltio Itävallan hakevan aktiivisesti sovintoa kaikkien jäsenvaltioiden kanssa. Voin kertoa teille, että erilaisissa tilaisuuksissa, joissa olen tavannut hallitusten päämiehiä – ja niitä on ollut useita tällä viikolla – olen kehottanut heitä julkisesti ja yksityisesti hyväksymään kokonaismenojen lisäyksen. Olen maininnut erityisesti koulutuksen ja kulttuurin tarpeet, eli Erasmuksen ja kansalaisohjelmat. Ainakin tässä meidän on todella ponnisteltava, ja jonkinlainen edistys on mahdollista. Tehdään kovasti töitä hyvän sopimuksen eteen ja sen jälkeen – jos meillä on hyvät aikomukset – hyvän strategian ja hyvien toimintatapojen eteen. Toivokaamme myös hyviä välineitä rahoituskehyksestä.

(Suosionosoituksia)

  Bronisław Geremek (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, on hyvin tärkeää, että parlamentilla on mahdollisuus keskustella strategiasta. Vuosi 2007 tulee olemaan ratkaiseva Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta. Jotta parlamentissa voidaan käydä strategista keskustelua, sille on esitettävä vaihtoehtoja. Komission puheenjohtaja ei ole selittänyt komission vaihtoehtoja, vaikka politiikka onkin valintojen taidetta.

Ensimmäisenä on kysymys perustuslakisopimuksesta. Uskooko Euroopan komissio, että perustuslakisopimus hyväksytään vuonna 2007, ja onko sillä tähän mahdollisuudet ja tarvittavat menetelmät?

Toisella sijalla on tärkeä asia, työllisyys. Onko vastaus työttömyyteen talouskasvu ja luottamus talouden vapauteen ja työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen? Jos ei ole, miksei palata Colbertiin ja taloudelliseen protektionismiin, jota joskus kutsuttiin taloudelliseksi isänmaallisuudeksi?

Kolmannella sijalla oleva Lissabonin strategia on Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta keskeinen ongelma. Asia on latistunut pelkäksi sanahelinäksi, sillä toisaalta väitämme, että Euroopan unionin tulevaisuus on riippuvainen Lissabonin strategiasta, ja toisaalta kun teemme päätöksiä talousarviosta ja määrärahojen leikkauksista, ensimmäisenä leikataan aina tieteellisestä tutkimuksesta ja koulutusjärjestelmästä. Euroopan unioni pystyy tekemään Euroopasta innovaatioalueen ja globaalin kumppanin, mutta siihen se tarvitsee strategian.

Mielestäni tämän päivän keskustelu osoittaa parlamentin merkityksen. Olisi hyvä, että muut toimielimet ottaisivat parlamentin vakavasti.

  Jeffrey Titford (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, olen lukenut kaikki tämän asiakirjan 15 pitkäveteistä sivua ja katson, että siinä pikemminkin raportoidaan menneestä kuin suunnitellaan tulevaa. Mieleen tulee koulupojan todistuksessa usein nähty lause: "pystyy parempaan". Jos todellakin haluatte muuttaa ihmisten käsitystä Euroopan unionista, on pystyttävä parempaan.

Meille esitetään "strategisten tavoitteiden", "toimintastrategian", "uusien suuntaviivojen", "tehokkaan viestinnän" ja "aidon vuoropuhelun" kaltaisia termejä. Meille luvataan, että entistä enemmän rahaa käytetään aluerahastoihin, koheesiorahastoihin, sosiaalirahastoihin, globaaleihin rahastoihin, kalastusrahastoihin jne. – vain kansalaisten luottamuksen ja sitoumuksen saavuttamiseksi. Mutta missä ovat sanat "vapaus", "valinta" ja "yksilö"? Tulee mieleen George Orwellin 1984 – paitsi että luulen hänen erehtyneen vuodesta, se on juuri tulossa. Sitten vaan valvotaan, valvotaan ja valvotaan yksilöä.

Ottaen huomioon EU-kansanäänestykset tai jopa vaalit, ihmisten aidot tunteet osoittavat, että suurin osa haluaa kieltäytyä tästä byrokraattisesta painajaisesta.

  John Bowis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, että Belgian viranomaiset ovat kutsuneet puheenjohtaja Barroson luokseen. Jos hän pysäköi vastaisuudessa autonsa huolellisemmin, hän voi varmasti jäädä kuuntelemaan keskustelumme loppuun asti, mutta epäilemättä viesti menee hänelle perille.

Olen tyytyväinen asiakirjan otsikkoon: "Luottamusta toimilla". Toisinaan luottamusta lisätään toimilla, toisinaan olemalla toimimatta. Toisinaan se tapahtuu peruuttamalla toimet, tarkistuslausekkeilla, tarkistuksilla ja tarkistamalla aina ehdotusten pienellä präntätty teksti. Emme todellakaan lisää äänestäjiemme luottamusta sellaisilla typerillä tarinoilla kuin tällä viikolla Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa on puhuttu kirkkojen uruista ja Euroopan unionin aikomuksella kieltää kirkkourkujen korjaaminen ja rakentaminen sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivin nojalla niiden sisältämän lyijyn vuoksi. Se on hullua, ja toivon, että jos tästä on pienintäkään vaaraa, Vatikaanista soitetaan nopeasti ja sanotaan, ettei Pyhän Pietarin kirkko hyväksy tällaista hulluutta. Tämä on kuitenkin juuri sitä pienellä präntättyä.

Uskon, että meidän olisi luotava uudet yhteydet vaalipiireihimme, meidän olisi määritettävä uudelleen eurooppalaisen hankkeemme tarkoitus ja kerrottava siitä kansalaisille. Näin tehdään esimerkiksi seuraavalla energiaa koskevalla keskustelulla ja osoittamalla, että teemme solidaarista yhteistyötä kohdataksemme yhdessä mahdolliset uhat.

Täällä siteerattiin Montesquieutä. Kuten Dumas kirjoitti: "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta". Tarvitsemme eurooppalaista energiaverkkoa, joka kestää pyrkimykset erottaa siitä jokin jäsenvaltioista. Kyse on myös työstä terveyden eteen sen varmistamiseksi, että saamme yhteistyötä tehden valmistauduttua influenssapandemian varalta. Meidän on tartuttava Itävallan ehdotukseen diabeteskehyksestä, meidän on tehtävä kovasti työtä mielenterveyttä koskevan komission oman aloitteen parissa. Komission jäsen Wallström on varmasti samaa mieltä kanssani siitä, että meidän on tehtävä paljon työtä vakuuttaaksemme kansalaiset siitä, että saamme järjestettyä asiat kemikaalien ja ympäristömerkkien ja kaikkien niiden asioiden osalta, joita kansalaiset pitävät järkevinä. He kokisivat sen Euroopan unionin tuomana lisäarvona, eikä meillä sitten olisi samoja ongelmia, kuin tietyillä jäsenvaltioilla oli hiljattain kansanäänestyksissä.

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE). – (LT) Kotimaani uudistuskokemusten perusteella on vain yksi seikka, jonka voin todeta varmuudella: taloudellisia ja poliittisia ohjelma on mahdoton panna täytäntöön ilman varsinaisten toimielinten uudistamista. Minun on vaikea ymmärtää, miksi Euroopan komissio, joka julistaa sääntelyn yksinkertaistamisen tavoitteekseen, ei muuta omia rakenteitaan eikä organisoi uudelleen yksiköidensä toimintaa, sillä loppujen lopuksi nehän näitä monimutkaisia asiakirjoja tuottavat. Nämä seikat ovat yksinkertaisesti käsittämättömiä ja epäjohdonmukaisia. Annan yksinkertaisen esimerkin. Liettualaisia opettajia kävi hiljattain vierailulla. He kiersivät eri pääosastoja toivoen saavansa tietoa pääosaston toiminnasta. He saivat kaikkialta samat tiedot. Budjettivaliokuntaamme tullut komission jäsen jopa sanoi, ettei kaikkia rahoja käytetä suhdetoimintaan ja julkisuuskampanjoihin. Kaikki työ kuitenkin tehdään moneen kertaan. Liettualaiset opettajat olivat hämmentyneitä. Meidän on kerta kaikkiaan tehtävä jotain Euroopan komission toiminnan uudistamiseksi. Euroopan parlamentti sentään osoittaa aloitteellisuutta ja aikoo uudistaa toimintaansa, jotta voimme saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteet. Pahoittelen aina sitä, että emme ota opiksemme uusien jäsenvaltioiden kokemuksista. Meillä uusissa jäsenvaltioissa todella ymmärretään, että ensin on uudistettava toimielimiä. Luotan siihen, että Euroopan komissio esittää mahdollisimman pian hallintorakenteensa uudistusohjelman.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONYSZKIEWICZ

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan puhua kolmesta asiasta.

Ensimmäinen asia on se, että minä itse asiassa leikin "hyvää poliisia" Malcolm Harbourin kaltaista "pahaa poliisia" vastaan. Minusta strategia on varsin hyvä. Komissio tuo sen julki hyvin sopivaan aikaan, kun ilmassa on nationalismia ja protektionismia. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, itse asiassa, toisin kuin muissa aiemmin esittelemissänne strategioissa – niitä voisi kutsua nimella "etap": ei toimintaa, ainoastaan puhetta – tähän liittyy paljon toimintaa.

Olen kuitenkin samaa mieltä jäsen Harbourin kanssa siitä, että voisitte kenties keksiä sille toisen nimen. Asiakirjan nimi on – ei välttämättä kovin nasevasti – "Luottamusta toimilla". Voisitte kenties kysyä neuvoa joltain mainostoimistolta ennen seuraavan brändin keksimistä. Se on vaikea asia, mutta näin se ei toimi.

Toinen asia on se, että olen samaa mieltä viestintään keskittymisestä. Arvoisa komission jäsen Wallström, teillä on luonnollisesti tässä merkittävä asema. Meillä ei ole demokratiavajetta, meillä ei ole tietovajetta – tietoa on melkein liiankin paljon – mutta meillä on viestintävaje. Eurooppalaisesta viestinnästä esittämänne asiakirja on varsin hyvä. Meillä on suuria ongelmia: John Bowis puhui hetki sitten kirkkouruista, ja me tietysti tiedämme, että se on roskaa. Kun The Independentin kaltainen kunnioitettava sanomalehti kuitenkin otsikoi asian "EU pakottaa kierrättämään hieromasauvat", olemme vaikeuksissa. Kyse oli sähkölaitteita koskevasta direktiivistä: jos laitteen vie takaisin kauppaan, se on kierrätettävä. Tällaisesta viestinnästä meidän on kuitenkin päästävä eroon.

Lopuksi haluan tuoda esiin, että EU:ta käytetään usein syntipukkina. Kaikki paha tulee EU:sta ja kaikki hyvä jäsenvaltioista. Arvoisa komission jäsen Wallström, kehotan teitä tämän vuoksi keskittymään enemmän perustuslakisopimusta koskevaan viestintään. Se on hyvä perustuslakisopimus, ja me tarvitsemme sitä. Pitäkää se hengissä kevääseen 2007 asti, ja katsotaan sitten, mitä sen jälkeen tapahtuu.

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, tuomme tämän asiakirjan ja vuotuisen toimintastrategian Euroopan parlamenttiin kuullaksemme teidän kantanne ja ajatuksenne siitä, kuinka sitä voisi parantaa. Tämän vuoksi kuuntelemme teitä tarkkaan. Olemme jo kuulleet monia seikkoja, joilla asiakirjaa voisi parantaa. Sama koskee keskusteluani valiokuntien puheenjohtajakokouksen kanssa. Saamme tästä paljon hyötyä, sillä voimme käydä aitoa poliittista keskustelua siitä, mitkä ovat ensisijaiset tavoitteemme, millaisen tasapainon haluamme saavuttaa ja mitä haluamme viestittää.

Palaamme siihen tosiseikkaan, että haluamme saada aikaan tuloksia sekä voittaa luottamuksen. Nämä ovat perustavaa laatua olevat keskeiset edellytykset sille, että voimme rakentaa vahvempaa Euroopan unionia. Valitsimmepa minkä otsikon tahansa, siihen liittyy lingvistisiä tai muita ongelmia. En ole varma siitä, pystymmekö keksimään jotain, jonka kaikki hyväksyvät. Tavoitteemme on kuitenkin se, että saavuttamalla hyviä tuloksia ja sitoutumalla voimme rakentaa luottamusta. Jos aloitamme demokraattisen keskustelun ja keskustelemme kansalaisten kanssa, on myös helpompi selittää, miksi hyvien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan perustuslaillista uudistusta. Näin meidän on toimittava: meidän on saatava yhteys kansalaisiin demokraattisella tavalla.

Olen hyvin iloinen voidessani kertoa Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille, että sähkö- ja elektroniikkaromua koskeva direktiivi ei kata kirkkourkujen pillejä. Voitte täyttää kirkkonne niin monilla lyijypilleillä kuin haluatte. Komissio ei puutu tähän. Varmistakaa vain, että nyt ja vastaisuudessakin kansalaiset Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuulevat totuuden, sillä heille annetaan harvoin oikeaa tietoa. Voitte olla aivan rauhassa, sillä direktiivi ei koske kirkkourkujen pillejä.

Toivon myös, että neuvoston kokoukset saataisiin avoimiksi. Puheenjohtajavaltio Suomi valmistautuu toteuttamaan tämän, ja tämä auttaa lopultakin lopettamaan syyttelyn. Jos kansalaiset voivat seurata, mitä heidän ministerinsä tekevät neuvostossa – mille kannalle he asettuvat ja millaisia lausuntoja antavat, jos ovat ollenkaan paikalla – syyttely loppuu. Kumppaneina toimimalla meidän on selitettävä, mitä Euroopan unioni tekee ja mikä se on. Voimme kenties edistyä tässä. Toivon, että edistymme tässä Itävallan puheenjohtajakaudella, sillä tämä on teidänkin huolenaiheenne. Kun otamme Suomen puheenjohtajakaudella lopullisen askeleen eteenpäin, meidän olisi edistyttävä.

Kiitos kaikista vuotuista toimintastrategiaa koskevista viisaista huomioistanne. Panen varmasti huomatuksenne merkille ja välitän ne muille komission jäsenille.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.