Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2005/0042B(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0032/2006

Keskustelut :

PV 16/03/2006 - 6
PV 16/03/2006 - 15
CRE 16/03/2006 - 6
CRE 16/03/2006 - 15

Äänestykset :

PV 23/03/2006 - 11.6
CRE 23/03/2006 - 11.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0107

Puheenvuorot
Torstai 23. maaliskuuta 2006 - Bryssel EUVL-painos

12. Äänestysselitykset
PV
  

- Brokin mietintö (A6-0059/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Hannu Takkula (ALDE), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies, tämä Brokin mietintö on muodollisesti tekninen, mutta silti varsin merkityksellinen. Äänestin mietinnön hyväksymisen puolesta ja katson, että hyväksymällä tämän sopimuksen me Euroopan parlamentissa haluamme olla vahvistamassa suhteitamme itsenäiseen Israelin valtioon, joka on Lähi-idän ainoa demokraattinen valtio.

On tärkeää, että me Euroopan parlamentissa tuemme maita, joissa eurooppalaiset arvot, kuten demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteet, ovat voimassa. Tästä johtuen Israel tarvitsee jakamattoman tukemme.

Toivon tämänkin äänestyksen viestittävän, että me Euroopan parlamentissa kunnioitamme eurooppalaisia perusarvoja, emmekä voi sallia Palestiinan autonomian alueella valtaan nousseen terroristijärjestö Hamasin kanssa tehtävää yhteistyötä tai neuvotteluja. Ennen kuin neuvotteluista voidaan edes keskustella, tulee Hamasin yksiselitteisesti 1) tunnustaa Israelin oikeus olla juutalainen valtio, 2) lopettaa kaikki terroriteot, 3) luopua aseista, 4) kieltäytyä tukemasta muita väkivaltaisia ryhmiä ja 5) kunnioittaa olemassa olevia kansainvälisiä sopimuksia Israelin ja PA:n välillä (Oslon sopimus, tiekartta jne.).

Toivon Euroopan unionin pitävän kiinni perusarvoistaan. On tärkeää tukea itsenäistä ja demokraattista Israelia ja sen oikeutusta olemassaoloon.

 
  
  

- Thyssenin Mietintö (A6-0032/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Schwab (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, ihmiset alkavat lähteä, joten puhun lyhyesti. Koska en pystynyt käyttämään puheenvuoroa viime viikolla Strasbourgissa toimitetun äänestyksen yhteydessä, toistan, että on tärkeää erottaa toisistaan kuluttajansuojan ja terveyden alan ohjelmat, vaikka komissio ei tätä niin myönteisenä pitänytkään. Pohjimmiltaan näillä ohjelmilla on kuitenkin erilainen oikeusperusta, ja siksi kuluttajansuoja on rahoitettava eri tavalla.

Toiseksi hyödynnän tätä äänestysselitystä korostaakseni, ettei yleensä ole tehokasta pyrkiä perustamaan uusia EU:n virastoja ja siten hajottaa eri viranomaisten toimivaltaa laajemmalle, jolloin vähennetään avoimuutta. Tästä syystä olen tyytyväinen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan laatimaan Thyssenin mietintöön, jossa otetaan tämä näkökohta täysin huomioon. Mietinnön ja siihen tehdyn rahoitusta koskevan suullisen tarkistuksen hyväksyminen tänään oli järkevä ratkaisu.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta, sillä siinä erotetaan kuluttajansuojaohjelma omaksi kokonaisuudekseen vastakohtana komission pyrkimyksille muodostaa vain yksi ohjelma, johon kuuluisi myös terveyden ala.

Kannatamme tätä perusjakoa. Sen lisäksi mietinnössä esitetään merkittäviä parannuksia, jotka koskevat toiminta-aloja, rahoituksen kokonaismäärää ja kuluttajien etua ajavien eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen toimintamenojen lisäämistä.

Vaikka olisimme joillakin aloilla halunneet mennä pidemmälle, toivomme, että komissio ja neuvosto hyväksyvät parlamentin kannan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen (EN) Olen tyytyväinen yhteisön toimintaohjelmaan terveyttä ja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön ohjelman perustamiseksi. Toimintaohjelmassa esitellään asiasta vastaavalle sisämarkkina- ja kuluttajasuojavaliokunnalle osoitettu lausunto ohjelman kuluttajasuojaa koskevasta osasta.

Tämä toteutetaan yhdenmukaistamalla kuluttajansuojaa kaikkialla sisämarkkinoilla siten, että kansalaiset voivat liikkua vapaasti EU:ssa ja ostaa hyödykkeitä yhtä luottavaisesti kuin omassa maassaan.

Tällä toimintaohjelmalla lisätään kuluttajiin ja markkinoihin liittyvien näkökohtien ymmärtämystä ja suojellaan siten kansalaisia riskeiltä ja uhkilta, joita yksittäiset henkilöt eivät voi hallita. Kannatan tätä toimintaohjelmaa myös erityisesti sen vuoksi, että siinä tuodaan terveys- ja kuluttaja-asiat keskeiseen asemaan EU:n politiikan suunnittelussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen.(FR) Kiitän jäsen Thysseniä, joka on tehnyt erinomaista työtä. Erityisesti kiitän häntä siitä, että hän on ollut halukas ottamaan mukaan esittämiäni tarkistuksia, jotka koskevat kuluttajien ja käsiteollisuusyritysten välisiä suhteita.

Käsiteollisuusyrittäjillä on tärkeä päivittäinen tehtävä antaa tietoa ja valistusta kuluttajille, joihin he ovat suoraan yhteydessä.

Olen tyytyväinen myös siihen, että terveyden ja kuluttajansuojan alan ohjelmat on säilytetty erillisinä. Nämä toimet ovat ihmisille yhtä tärkeitä, ja niiden erottaminen voi vain vahvistaa kumpaakin.

Olen silti yhä erittäin huolissani yhteisön talousarviota 2007–2013 koskevista neuvoston ehdotuksista, jotka supistaisivat muutamassa vuodessa rajusti EU:n nykyistä kuluttajapolitiikkaa. Ei tule kysymykseenkään, että näitä määrärahoja leikattaisiin vuonna 2009 viiteen miljoonaan euroon vuodessa, toisin sanoen yhteen senttiin vuodessa jokaista eurooppalaista kuluttajaa kohti. Tällä määrällä ei mitenkään pystytä rahoittamaan varteenotettavaa kuluttajansuojapolitiikkaa, jolla on vieläpä olennainen merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Äänestän siitä huolimatta tämän mietinnön puolesta.

 
  
  

- Energian toimitusvarmuus Euroopan unionissa (RC-B6-0189/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, viittaan myös Parishin mietintöön todetessani, että Eurooppa tarvitsee tulevaisuutensa turvaamiseen kolmea asiaa: ensinnäkin terveellisen ympäristön, johon kuuluvat erityisesti ilma, vesi ja maaperä, toiseksi riittävästi terveellistä ravintoa ja kolmanneksi energiaa.

Maaseutu pystyy tarjoamaan meille näitä kaikkia riittävästi ja ilman ulkopuolisia lähteitä, joista tulisimme vain pian riippuvaisiksi. Siksi oli katastrofaalista, kun Tony Blair muutama kuukausi sitten Euroopan parlamentissa nimitti halventavasti eurooppalaisia maanviljelijöitä takapajuisiksi. Jokainen maatalouteen ja maaseutuun investoimamme sentti on sijoitus Euroopan tulevaisuuteen. Nämä kolme keskeistä alaa ovat täynnä innovaatioita ja tulevaisuudennäkymiä.

Maaseutu ja maaseudun hajautetut rakenteet ovat yhä enenevässä määrin avain Euroopan tulevaisuuden turvaamiseen. Tähän käänteentekevään kehitykseen emme ole vielä kiinnittäneet läheskään riittävästi huomiota.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE).(FI) Arvoisa puhemies, esitän laskelman, joka perustelee, miksi äänestin ydinvoiman puolesta. Jos EU:n päästöjä vähennetään ensimmäisellä päästökauppakaudella noin 100 miljoonaa hiilidioksiditonnia, markkinahinta on päästölupina nykyhinnoilla 2,5 miljardia vuodessa. Varovaisena arviona voisi esittää, että Euroopan tukkusähkömarkkinoilla sähkön hinta nousee päästökaupan seurauksena keskimäärin 10 euroa per megawattitunti.

Kun EU:n sähkönkulutus on noin 3000 terawattituntia vuodessa, päästökaupan kustannukset tukkusähkömarkkinoilla ovat noin 30 miljardia euroa vuodessa. Yksi hyvin epämarkkinamainen vaihtoehto olisi verottaa sähköä. En ehdota sitä, mutta ehdotan ajatuskoetta. Jos päästökaupan korvaisi sähkövero ja erotettu tuotto osoitettaisiin todellisiin päästövähennysinvestointeihin, noin 30 miljardilla vuodessa voitaisiin investointiavustuksena rakentaa huikea määrä kapasiteettia, joka poistaisi fossiilisen polttoaineen tarvetta.

Ydinvoima on esimerkki päästöttömästä energiamuodosta, jota sähkömarkkinoilla ei tueta eikä toki tarvitsekaan, toisin kuten monia muita energiamuotoja. Mutta jos kuvitellaan, että kolmen miljardin investoinneilla saadaan noin 10 miljoonan hiilidioksiditonnin vähenemät ydinvoimalla, niin 30 miljardilla saataisiin itse asiassa tuo vuotuinen päästövähenemä ydinvoimaa rakentamalla sillä huomattavalla erotuksella, että tuotetun sähkön voisi vielä myydä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin yhteisen päätöslauselman puolesta, jonka neljä poliittista ryhmää esitti energiahuoltovarmuudesta Euroopan unionissa. Öljyvarojen huvettua energiakysymys on ratkaisevassa asemassa ainakin ympäristöystävällisen talouskehityksen ja yhteiskuntakehityksen takaamisen kannalta. On myönteistä, ettei ydinvoima ole enää kielletty puheenaihe, ja iloitsen siitä, että kestäviä energialähteitä on korostettu, samoin kuin kiireellistä tarvetta tutkimus- ja kehitysohjelmille vauhdittamaan tätä alaa. Olen pahoillani siitä, että ajatus öljyn hintaa säätelevästä yhteisön välineestä torjuttiin. Tässä päätöslauselmaesityksessä ei ole kyse öljyn hinnannousun vastustamisesta, sillä se on vääjäämätön tosiasia, vaan pikemminkin sen rajujen vaikutusten lieventämisestä siirtymällä vuosikorotuksiin. Lopuksi totean, että Eurooppa-neuvoston on hyvin tärkeää laatia selkeät toimintalinjat tälle alalle, joka, kuten on syytä korostaa, ei kuulu EU:n vastuulle. Näin vältytään antamasta turhaa toivoa kansalaisille, jotka ollessaan tyytymättömiä kääntyisivät jälleen Eurooppa-aatetta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Giles Chichester (PPE-DE), kirjallinen. (EN) PPE-DE-ryhmä on päättänyt äänestää tyhjää 10, 22, 27 ja 29 kohdasta. Emme tee sitä vastustaaksemme niiden sisältöä vaan siksi, että kyseiset kohdat on selkeästi määritelty Verts/ALE-ryhmän laatimiksi.

Kyseinen ryhmä käyttää jatkuvasti väärin yhteisestä päätöslauselmaesityksestä käytäviä neuvotteluja. Viime hetkeen saakka se onnistuu taitavasti saamaan mukaan useita kohtia omasta päätöslauselmastaan ja poistamaan kohtia, joista se ei pidä. Lopulta se kuitenkin kieltäytyy allekirjoittamasta yhteistä päätöslauselmaa jonkin tekosyyn varjolla, vaikkapa yhden sanan vuoksi, jota vihreät eivät voi hyväksyä.

Kompromississa molemmat osapuolet antavat ja saavat ja hyväksyvät lopulta jotakin sellaista, joka ei aivan vastaa niiden alkuperäistä toivetta.

PPE-DE-ryhmä katsoo, että jos Verts/ALE-ryhmä haluaa hoitaa tehtävänsä demokraattisesti ja oikeudenmukaisesti, sen on noudatettava pelin sääntöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kuten päätöslauselmassa todetaan, 25 jäsenvaltion EU:n riippuvuus tuontienergiasta on hyvin korkea: 48 prosenttia vuonna 2002, ja ilman lisätoimia se saattaa nousta 71 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Muutamat luvut havainnollistavat asiaa selkeästi:

- tuonti kattaa 76,6 prosenttia EU:n öljyn kysynnästä, 53 prosenttia kaasun kysynnästä, 35,4 prosenttia hiilen kysynnästä ja lähes 100 prosenttia uraanin ja uraanituotteiden kysynnästä

- 25 jäsenvaltion EU:ssa sähkön bruttotuotanto jakautuu seuraavasti: ydinvoima 31 prosenttia, kiinteät polttoaineet (etupäässä hiili) 25 prosenttia, kaasu 18 prosenttia, uusiutuvat energialähteet 14 prosenttia ja öljy 5 prosenttia

- 25 jäsenvaltion EU:ssa teollisuus käytti 28 prosenttia, liikenne 31 prosenttia ja kiinteistöt 41 prosenttia energian loppukulutuksesta.

Näin ollen on selvää, että vähentääksemme jäsenvaltioiden riippuvuutta ja lisätäksemme energiatehokkuutta meidän on tehostettava yhteistyötä, tutkimusta, julkisia toimia ja asianmukaisia investointeja. Vastustamme useita päätöslauselmassa esitettyjä ehdotuksia, kuten alan vapauttamisen, kilpailun ja energian sisämarkkinoiden asettamista etusijalle. Tällainen toiminta vain vahvistaa taloudellisia ryhmittymiä ja finanssiryhmittymiä eikä paranna taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien maiden ja niissä asuvien ihmisten asemaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Olemme osittain samaa mieltä tässä päätöslauselmassa esitetyistä näkemyksistä: tunnemme huolta maidemme energiariippuvuudesta ja sen mahdollisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista seurauksista. Mielestämme on myös tarpeen edistää paikallisia uusiutuvia ja ympäristöystävällisempiä energialähteitä, investoida energiatehokkuuteen ja tutkia uusia energiansäästökeinoja. Maapallon fossiilisten polttoainevarojen ehtymiseen kiinnitetään kuitenkin liian vähän huomiota.

Toisaalta emme hyväksy sitä asemaa, jonka komissio on ottanut itselleen energia-alalla ja josta ei määrätä perustamissopimuksissa, jotka jopa Euroopan perustuslaissa vesitettiin niin, että ne vain vahvistavat nykytilannetta, kun taas parlamentti haluaa kehittää niitä.

Kaasu- ja sähkömarkkinoiden vapauttaminen vain nostaa energian kuluttajahintaa, aiheuttaa toimitushäiriöitä ja lisää yritysfuusioita. Jopa kotimaani, jossa lähes 90 prosenttia sähköstä tuotetaan ydinvoimalla tai kestävillä energialähteillä ja jossa on perinteisesti ollut ylituotantoa, kärsii nyt näistä samoista ongelmista EU:n takia!

Pelkkä markkinaperiaate ei sovellu kansallisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen tai maan elintärkeiden etujen turvaamiseen. Jäsenvaltioiden on jatkossakin päätettävä omasta energiapolitiikastaan itsenäisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska lontoolaisena Euroopan parlamentin jäsenenä luotan äskettäin julkaistuihin energia-alan tutkimustuloksiin, joiden mukaan jotkut mannereurooppalaiset yhtiöt ovat syyllistyneet hinnoista sopimiseen. Juuri tällainen hinnoista sopiminen ja pitkäaikaiset sopimukset ovat aiheuttaneet eron kaasun hinnassa Lontoon ja Manner-Euroopan välillä. Vaadin Euroopan komissiolta päättäväisiä vastatoimia. Olen myös huolissani vaalipiirini polttoainepulaan liittyvistä merkittävistä ongelmista, joita ei käsitellä tässä päätöslauselmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Komission vihreässä kirjassa Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi analysoidaan tarkasti viimeaikaiset energiatoimituksiin liittyneet ongelmat.

Se, mitä kutsumme "energiakysymykseksi", johtuu odotetusti talouskehityksestä sekä perinteisten energialähteiden rajallisesta tuotanto- ja jalostuskapasiteetista. Kaikkein vakavin ongelma on se, että yhtälön näitä osatekijöitä on hyvin vaikea muuttaa. Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan kaltaisten jättiläisten talouskasvu on ennustettavissa oleva ja onneksi myös kiistaton tosiseikka. Vaikka tuotanto- ja jalostuskapasiteetti kasvaisikin hieman – mikäli jalostamoiden kapasiteetista tehdään päätöksiä ajoissa – myös näiden energiavarojen rajallisuus on peruuttamatonta. Totean vielä, että suhtaudun hyvin epäillen siihen, että kulutuksen vähentämisellä todella olisi välittömiä vaikutuksia, ellei se ulottuisi koskemaan myös hyödykkeiden ja laitteiden tuotantoa, liikennettä ja kiinteistöjä.

Minusta vaikuttaa myös siltä, että tätä keskustelua voidaan käydä realistiselta pohjalta vain, jos ydinenergia otetaan siihen mukaan uusiutuvan energian rinnalle.

Lopuksi totean, että tuen vihreää kirjaa ja päätöslauselmaa, varsinkin kun siinä nostetaan keskustelunaiheeksi energian toimitusvarmuus.

 
  
  

- Perusteet Euroopan unionin rauhaanpakottamistoimille, erityisesti Kongon demokraattisessa tasavallassa (B6-0190/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, jokainen, joka on joskus lentänyt Afrikan yli päiväsaikaan tietää, miten tärkeä geostrateginen keskus Kongon demokraattinen tasavalta sille on. Tästä syystä meidän on yritettävä turvata maan demokratia ja vakaus.

Nyt käynnissä olevaa kriittistä keskustelua tästä kysymyksestä onkin pidettävä viimeisenä varoituksena siitä, että välttämättömät rakenteet on vihdoin perustettava myös Euroopan omien etujen turvaamiseksi strategisesti näin tärkeällä naapurimantereella. Vaikutamme oikeutetusti asioihin muissa maanosissa, otamme vastuuta rauhasta ja vapaudesta, mutta emme pysty tarjoamaan tarvittavia välineitä. Tarvitsemme vihdoin eurooppalaisen armeijan, ammattiarmeijan, täydentämään asevelvollisuusarmeijoitamme ja muita armeijoitamme. Kansallisten armeijoiden on edelleen vastattava maiden omasta puolustusvalmiudesta, mutta meiltä puuttuvat vielä suureksi osaksi toimintavälineet muita maanosia varten. Olemme vaarassa ottaa vastuullemme liikaa tehtäviä, ja niinpä sanon "kyllä" näille joukoille. Meidän on kuitenkin pidettävä tätä vakavana varoituksena siitä, että myös yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa varten on vihdoin viimein saatava käyttöön rauhanturvaamiseen tarvittavat välineet.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Nykyinen tilanne Kongon demokraattisessa tasavallassa on erittäin huolestuttava. Maassa jo pitkään vallinnut suuri epävakaus on aiheuttanut nälänhätää, julmuuksia siviiliväestöä kohtaan ja erittäin vakavan tilanteen koko Suurten järvien alueella. Tulossa olevat vaalit ovat kuitenkin rohkaiseva merkki.

Junilistan vastustaa painokkaasti sitä, että Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavaa operaatiota käytetään välineenä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisessa entisestään.

Kongon demokraattisen tasavallan tilanne on selvitettävä, mutta ei kuitenkaan turvautumalla EU:n yhteisiin joukkoihin. Jokaisen jäsenvaltion on itse päätettävä joukkojen käytöstä YK:n pyynnöstä.

Äänestimme siis päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Afrikka on mitä houkuttelevin hedelmä. Suurimmat kapitalistiset mahdit yrittävät hallita sitä ja käyttää hyväkseen sen suunnattomia resursseja. Tästä todistavat lisääntynyt läsnäolo mantereella sekä Yhdysvaltain, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan operaatioiden ja sotilastukikohtien määrä.

Tähän lähestymistapaan sisältyvät myös Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutetut sotilaalliset toimet, jotka valmistavat tietä tuleville sotilasoperaatioille. On muistettava, että tämä on toinen EU:n suojissa toteutettava operaatio maassa ranskalaisjoukkojen kanssa vuonna 2003 toteutetun Artemis-operaation jälkeen.

EU:n suurvallat Ranska ja Saksa ovat Portugalin hallituksen tuella laiminlyöneet toimet, joiden tavoitteena on lopettaa luonnonvarojen laiton hyväksikäyttö, johon EU:n jäsenvaltioissa toimivat yritykset ovat osallistuneet. Kyseiset maat eivät myöskään ole lopettaneet ulkovaltojen sekaantumista maan asioihin eivätkä reagoineet Yhdistyneiden kansakuntien esittämiin pyyntöihin humanitaarisen avun toimittamisesta. Ne eivät ole edistäneet eivätkä rahoittaneet aseistariisuntaa eivätkä sosioekonomisia kehittämishankkeita, joilla varmistetaan, että paikallinen väestö käyttää maan luonnonvaroja ja hyötyy niistä. Sen sijaan nämä maat ovat lähettäneet lisäjoukkoja maahan, johon on jo sijoitettuna yli 15 000 hengen vahvuiset Yhdistyneiden kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa olevat tarkkailijajoukot (MONUC). Siksi äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) EU:n päätös sen omiin asevoimiin kuuluvien sotilasjoukkojen lähettämisestä Kongon demokraattiseen tasavaltaan liittyy imperialististen voimien kilpailuun Kongon ja yleensäkin Afrikan markkinoiden ja vaurauden lähteiden hallinnasta. Afrikka on maksanut miljoonia ihmishenkiä näistä toimista.

Käyttäen verukkeena rauhan ja vaaliprosessin turvaamista EU salaa todelliset tavoitteet ja luo valmiit puitteet tulevia operaatioita varten.

Lisäksi tässä EU:n omien joukkojen operaatiossa sovelletaan ensimmäistä kertaa YK:n taantumuksellista uudistusta, jonka tavoitteena on sulauttaa alueelliset organisaatiot (Nato, EU:n joukot) YK:n rakenteisiin imperialististen toimien laillistamiseksi.

Ei ole sattumaa, että päätöslauselman mukaan Kongon demokraattinen tasavalta on jälleenrakennettava Irakia koskevien normien mukaisesti, siten kuin niistä on määrätty YK:n 60-vuotisjuhlan kunniaksi pidetyssä erityisistunnossa annetussa julistuksessa.

EU:n joukkojen toinen sotilasoperaatio Bosnian jälkeen on myös luonteeltaan vihamielinen ja interventionistinen.

Kongo ja muut Afrikan kansakunnat eivät tarvitse "kansainvälisiä suojelijoita", jotka ovat joka tapauksessa vastuussa sodista ja näiden kansakuntien toivottomasta tilanteesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit vastustavat EU:n osallistumista sotilaallisiin toimiin, jotka ovat osa EU:n poliittista yhdentymistä, eivät lisää sotilaallisia valmiuksia ja heikentävät vakiintuneita sotilasliittoumia. Kongossa parhaillaan kehittyvää murhenäytelmää ei ratkaista ehdotetuilla kansainvälisillä operaatioilla. EU:ta ei ole suunniteltu eikä se ole varustautunut käsittelemään tällaisia kysymyksiä sotilaallisesta näkökulmasta, eikä sen pitäisikään olla. EU ei ole pystynyt täyttämään edes vähäisiä turvallisuussitoumuksiaan Sudanille, jossa se itsepintaisesti halusi mukaan toimintaan, vaikka Nato oli jo sitoutunut siihen. EU on toteuttanut kaksi siviilioperaatiota Kongossa, eikä ole selvää, mikä EU:n sotilaallisen operaation mandaatti tällä kertaa olisi. Kongon hallitus ei ole pyytänyt sitä. On selvää, että tällainen toiminta on vain näennäistä, ja sen tarkoituksena on pikemminkin tehdä EU:ta tunnetuksi kuin ratkaista Kongon ongelmia. EU:n on vastattava YK:n vaatimuksiin käyttämällä poliittisia ja humanitaarisia sekä vaalitarkkailuun ja kehitysapuun suunniteltuja välineitä. Tilanteesta riippuen nämä kysymykset kuuluvat kansakuntien, Naton tai YK:n vastuulle. Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit tukevat YK:ta sen monissa vaikeissa tehtävissä, mutta eivät EU:n sotilaallisia uhkayrityksiä. Siksi äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

 
  
  

- Leinenin mietintö (A6-0042/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, selitän mielihyvin, miksi äänestin Euroopan tason poliittisten puolueiden sääntelyä ja rahoitusta koskevan jäsen Leinenin mietinnön puolesta. Huutaessani Italiassa: "Eläkeläiset, ottakaa kantaa!", kaikki eläkeläiset antavat minulle tukensa, ja niin tekevät myös nuoret yhdessä eläkeläisten kanssa, koska he uskovat johtamaani eläkeläisten puolueeseen.

Olen varma, että jos huutaisin: "Eläkeläiset, ottakaa kantaa!" Euroopan unionin 25 kielellä, myös eläkeläiset 24 muusta EU:n jäsenvaltiosta tukisivat minua, koska eurooppalainen poliittinen puolue vetoaa suoraan kansalaisiin. Olen ehdottoman varma siitä, että perustamalla Euroopan tason poliittisia puolueita kehitämme Eurooppaa, aivan kuten eläkeläisten puolue kehittää eurooppalaista eläkeläisten puoluetta. Eläkeläiset, ottakaa kantaa!

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI).(NL) Arvoisa puhemies, Leinenin mietintöä leimaa käsitys, jonka mukaan täysivaltaiset eurooppalaiset poliittiset puolueet ovat välttämättömiä, koska ne edistävät demokratian toteutumista unionissa.

Mielestäni ei ole liioiteltua sanoa, että asia on juuri päinvastoin. On syytä panna merkille, että päätöksentekoprosessin esteetön laajentuminen yhä suurempiin kokonaisuuksiin EU:ssa, jonka pitäisi muodostua hyvin erilaisista ja aivan ehdottomasti riippumattomista jäsenvaltioista, on varmin tapa vähentää demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta, sillä se tuo mukanaan byrokratiaa, jota on käytännössä mahdoton valvoa. Todettakoon, että tästä on nykypäivänä monia esimerkkejä. Ajatellaanpa vain sitä totalitaarista tapaa, jolla Euroopan parlamentti käsittelee Euroopan perustuslain hylkäämistä Ranskan ja Alankomaiden demokraattisissa kansanäänestyksissä.

Tarkoituksena on siis, että eurooppalaisten poliittisten puolueiden kautta kanavoitaisiin vielä suuremmat määrät veronmaksajien rahaa, jota jaettaisiin entistä enemmän poliittisille puolueille, mutta vain ja ainoastaan poliittisesti korrekteille puolueille. Sen vuoksi meidän on syytä olla varuillamme, kun EU:ssa puhutaan demokratiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett (PSE).(EN) Arvoisa puhemies, vaikka olen eri mieltä edellisen puhujan kanssa ja totean, että tarvitsemme myös Euroopan tason poliittisia puolueita tarjotaksemme kansalaisille vaihtoehtoja, ilmoitan olevani eri mieltä yhdestä ehdotuksesta, joka on jätetty harkittavaksi Leinenin mietinnön yhteydessä. Tarkoitan ehdotusta Euroopan tason vaalilistojen käyttämisestä Euroopan parlamentin vaaleissa. Ensinnäkin tällainen ehdotus edellyttäisi perustamissopimusten tarkistamista hetkellä, jolloin vielä harkitsemme, miten menetellä perustamissopimuksen muuttamisen suhteen.

Mielestäni tällaiset listat eivät myöskään ole tarpeellisia. Vaarana on, että niiden kautta valitut parlamentin jäsenet etääntyvät vielä kauemmas kansalaisista kuin ne jäsenet, jotka valitaan alueilta, kuten suurin osa meistä. Järkevä tapa kokeilla Euroopan parlamentin vaalien ja kansalaisten valinnanvapauden yhdistämistä olisi hyväksyä esittelijämme juuri hetki sitten esittämä ajatus, että jokainen Euroopan tason poliittinen puolue nimeäisi komission puheenjohtajaehdokkaan. Tämä yhdistäisi toisiinsa parlamentin vaalit ja sen perusteella toteutuvan toimeenpanevan elimen kokoonpanon, mihin ihmiset ovat tottuneet äänestäessään Euroopan valtioiden kansallisissa vaaleissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) On tärkeää, että meillä on Euroopan tason poliittisia puolueita. Niiden merkittävänä tehtävänä on levittää poliittista tietoa ja EU:n päätöksenteon tuntemusta sekä edistää demokraattisia arvoja ja rakentaa eurooppalaista tietoisuutta. Mielestämme EU:n ei kuitenkaan pitäisi päättää siitä, miten jäsenyyteen, listoihin ja nimityksiin liittyvät asiat ratkaistaan. Kunkin puolueen on itse laadittava säännöt siitä, miten ne haluavat käsitellä tämänkaltaisia kysymyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestäessämme mietintöä vastaan noudatamme johdonmukaisesti eurooppalaisia poliittisia puolueita koskevaa kantaamme. Kansalaisten ja EU:n toimielinten välisen valtavan kuilun takia uusien Euroopan tason puolueiden perustaminen tai nykyisten puolueiden rahoituksen lisääminen ei ole hyvä ratkaisu. Kunkin kansallisen puolueen on voitava edelleen järjestäytyä itsenäisesti, etenkin kun on kyse sen suhteista unioniin ja Euroopan parlamenttiin.

Jotta edistettäisiin kansalaisten suurempaa osallistumista yhteisön tason politiikkaan, on sanouduttava kokonaan irti uusliberalistisista toimista, lakkautettava vakaus- ja kasvusopimus, kumottava niin kutsuttu Bolkesteinin direktiivi ja korvattava Lissabonin strategia solidaarisuuteen, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen perustuvalla strategialla. Tarvitaan enemmän laadukkaita ja oikeudenmukaisia työpaikkoja, parempia julkisia palveluja, lisää työpaikkoja luovia investointeja sekä suurempaa sosiaalista osallisuutta ja hyvinvoinnin tasaisempaa jakamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Eurooppalaiset poliittiset puolueet ovat yksinkertaisesti äärimmäisen tuottoisia järjestöjä. Tämän mietinnön peruslähtökohtana on vaatia niille lisää rahaa ja suurempaa vapautta käyttää sitä haluamallaan tavalla sekä vahvempaa asemaa ja verovapausjärjestelmää. Mihin tarkoitukseen? Toistaiseksi vain jotta ne voisivat jatkaa toimintaansa ja kokoontua.

Tarkoituksenahan on antaa näille puolueille yksinoikeus eurooppalaisuuden ilosanoman levittämiseen. Niiden perustaminen edellyttää myös järjetöntä todistusta, jonka Euroopan parlamentti myöntää niille oikeanlaisesta "eurooppalaisesta" ajattelutavasta niiden ohjelmien perusteella, joita näiden puolueiden on esitettävä parlamentin viranomaisille. Tiedämme myös, että haluatte varata ainakin joitakin paikkoja Euroopan parlamentista sellaisille jäsenille, jotka on valittu Euroopan tason vaalilistoilta, joita voivat esittää vain eurooppalaiset puolueet. Teidän kannaltanne ylivoimaisesti paras tulos olisi, jos näiden puolueiden annettaisiin sellaisenaan osallistua kansallisiin ja paikallisiin vaaleihin, jolloin sallittaisiin myös niiden julkea poliittinen sekaantuminen jäsenvaltioiden kaikentasoisiin päätöksentekorakenteisiin.

Demokratiassa kansakuntien annetaan itse määrätä asioistaan tai valita edustajia puolustamaan etujaan päätöksentekoelimissä, kansanedustuslaitoksissa tai hallituksissa. Vain itseään edustavien ja EU:n hallintokoneiston ideologiasta riippuvaisten rakenteiden perustaminen on kaikkea muuta kuin demokratiaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Vastustamme tukijärjestelmää, jota parhaillaan kehitetään eurooppalaisille poliittisille puolueille. Jäsenvaltioissa toimivien puolueiden on perustettava puolueet alhaalta ylöspäin. Jos jäsenvaltioiden puolueet eivät katso tarpeelliseksi korottaa eurooppalaisten puolueidensa määrärahoja, voidaan kysyä, onko eurooppalaisille poliittisille puolueille todellista tarvetta. Vastustamme sellaisten EU:n tason puolueiden perustamista, jotka saavat runsaasti tukea EU:n veronmaksajien rahoista.

Näin ollen äänestämme tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. – (NL) Tänään lähes 85 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä on suostunut korottamaan omien poliittisten puolueidensa hyväksi maksettavia tukia ja höllentämään näiden varojen käyttöjä koskevia sääntöjä. Lisäksi viime vuonna eurooppalaisten puolueiden tukemiseen käytettyjä 8,4 miljoonan euron määrärahoja korotetaan, ja puolueet voivat panna nämä rahat säästöön elleivät käytä niitä vuoden kuluessa.

Monesti poliitikot kehittävät aivan oman logiikkansa äänestäjistään riippumatta. Tämä pätee kariutuneeseen ehdotukseen sopimukseksi Euroopan perustuslaista ja sitäkin enemmän tämänkaltaisiin tukiin. Ensin parlamentin hyväksymiä varoja käytettiin laittomaan EU:n tason yhteistyöhön poliittisten puolueiden kesken. Äänestin tämän väärinkäytön laillistamista vastaan 18. kesäkuuta 2003, ja tänään äänestän sen laajentamista vastaan. Kansalliset puolueet saavat itse päättää yhdistymisestään eurooppalaisiin puolueisiin, mutta en käsitä, mikseivät ne voisi rahoittaa joitakin asioita itse. Niiden nykyiset vaatimukset tukien lisäämisestä ja noihin tukiin sovellettavista joustavammista säännöistä antavat sen vaikutelman, että poliitikot kantavat enemmän huolta omien puolueryhmiensä kuin äänestäjiensä eduista.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Kommounistiko Komma Elladas -puolue vastustaa EU:n päätöstä perustaa eurooppalaisia poliittisia puolueita, joita se haluaa valvoa ja käyttää puolustaakseen ja edistääkseen yksipuolista eurooppalaistamista.

Mietinnössä tuetaan näiden puolueiden aseman parantamista ja joustavoitetaan niiden rahoitusjärjestelmää, jotta kyseisiä puolueita voidaan hyödyntää Euroopan perustuslakia ja sen toimintalinjoja valmistelevassa aivopesukoneistossa, jonka tavoitteena on Euroopan ruohonjuuritason vastarinnan murskaaminen.

Niin kutsutun "eurooppalaisen viestintäpolitiikan" – toiselta nimeltään pääoman ideologinen hyökkäys – yhteydessä ja "keskusteluvaihetta" hyödyntäen mietinnössä valjastetaan aloitteita, alueviranomaisia, kansalaisjärjestöjä, tiedotusvälineitä, toimittajia ja poliittisia puolueita ajamaan yksipuolista eurooppalaistamista, jonka tarkoituksena on levittää propagandaa ja herättää henkiin Euroopan perustuslaki sekä kohentaa EU:n huonoa mainetta eurooppalaisten työntekijöiden silmissä.

Erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin vahvistamalla "eurooppalaisia puolueita", jotta ne voivat perustaa eurooppalaisia nuorisojärjestöjä.

Samalla mietinnössä varmistetaan näiden puolueiden ehdoton valvonta ja epäitsenäisyys jopa määrittelemällä niiden sisäiset menettelysäännöt.

Äänestämme tätä mietintöä vastaan, emmekä suostu millään tavoin tukemaan pääoman imperialistista liittoumaa, EU:ta, ja kehotamme vastarintaan, niskoitteluun ja tottelemattomuuteen.

 
  
  

- Bushill-Matthewsin mietintö (A6-0041/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ennen kuin nousin eilen lennolleni tullakseni tänään Brysseliin, huusin tapani mukaan: "Eläkeläiset, ottakaa kantaa!". Kääntyessäni ympäri näin vanhusten ja nuorten seuraavan minua, koska eläkeläisten puolueessa kaikki tekevät yhteistyötä, niin nuoret kuin vanhatkin.

Kiitän jäsen Bushill-Matthewsia, joka on totuttuun ahkeraan tapaansa laatinut oikeutetun mietinnön sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. Arvoisa puhemies, kaikki – niin nuoret kuin eläkeläisetkin – ovat esittäneet minulle seuraavan kysymyksen, jonka kysyn myös itseltäni: pitäisikö vanhusten huolehtia nuorista vai päinvastoin nuorten vanhuksista? Epäilemättä vanhusten, jotka ovat antaneet koko elämänsä yhteiskunnalle ja kaikille sen jäsenille, oletetaan vielä eläkeläisinäkin luovuttavan eläkkeensä nuorille. Uskoakseni EU:n 25 jäsenvaltion hallitukset haluaisivat näin käyvän, mutta olemmeko todella varmoja, että se olisi paras ratkaisu? Eikö olisi parempi, että nuoret vihdoinkin soisivat vanhuksille näiden ansaitseman arvostuksen? Eläköön eläkeläiset!

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI).(NL) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää Bushill-Matthewsin mietinnöstä, koska olen eri mieltä joistakin sen suosituksista.

Mieleen tulee esimerkiksi johdanto-osan 70 kappale, vaikka minun onkin ohimennen tunnustettava, että jopa tähän johdanto-osan kappaleeseen sisältyy virke, joka kätkee huomattavan monia merkityksiä Euroopan parlamentin kannalta.

Myönnettäköön, että tämä mietintö on itse asiassa melko tasapuolinen, ja ellei muuta, niin ainakin Euroopan väestörakenteen ongelmat nostetaan sen ansiosta jälleen kerran puheenaiheeksi. Mietinnön päätelmissä jätetään kuitenkin sanomatta se, että vielä nykyäänkin hyvin monet vanhemmat jäävät vapaaehtoisesti kotiin ja tekevät valinnan perheen hyväksi ja että todennäköisesti monet muutkin valitsisivat tämän vaihtoehdon, jos hallitus antaisi siihen taloudelliset mahdollisuudet.

Tästä syystä ryhmäni on jo kauan puoltanut täysimittaista vanhempainpalkkaa, joka sisältäisi sosiaaliturvan ja kartuttaisi alaikäisiä lapsia kotiin hoitamaan jäävän vanhemman eläketurvaa. Olen vakuuttunut siitä, että tällä toimenpiteellä voitaisiin myös pitkälti vastata väestörakenteen muutoksen asettamaan valtavaan haasteeseen, joka meidän on tulevaisuudessa ratkaistava.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Arvoisa puhemies, tiedotusvälineet tarkastelevat nykyisin kaikkia asioita yksineläjien näkökulmasta. Useampilapsisia perheitä pidetään käytännössä yhteiskunnanvastaisina. Mitä enemmän lapsettomia ihmisiä nykyisin on, sitä useammat nuoret haluavat puolestaan pysyä lapsettomina. Mielestäni tulevien vanhempien on kasvettava lasten kanssa voidakseen arvostaa näitä. Siksi meidän on aktiivisemmin oikaistava nykyistä perhekäsitystä.

Jos haluamme välttää tulevaisuudenkuvan, jossa kaupungeissa ainoastaan maahanmuuttajilla on perinteiset perheet, meidän on mielestäni kohdistettava perhe-elämää edistävät toimet myös alkuperäisiin eurooppalaisiin.

Toinen tärkeä lähtökohta on tietenkin perhe-elämän ja uran yhteensovittaminen. Ei ole sattumaa, että niissä maissa, jotka ovat onnistuneet tässä, on korkeampi syntyvyys.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestimme väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laaditun mietinnön puolesta. Vastustimme kuitenkin äänestyksessä sanamuotoa, jonka mukaan verojen korottaminen sosiaaliturvan rahoittamiseksi ei pitkällä aikavälillä ole kovinkaan kestävä ratkaisu. Lisäksi tulkitsemme, että eläkeiän nostaminen tarkoittaa pikemminkin todellisen kuin lakisääteisen eläkeiän nostamista. Emme voineet tukea tätä kohtaa sen liian epäselvän sanamuodon takia. Emme myöskään kannata Euroopan parlamentin jäsenvaltioille ja yksityisyrityksille esittämää vaatimusta korkeamman iän ja parempien palkkojen välisen yhteyden purkamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner ja Gunnar Hökmark (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Ruotsin konservatiivit päättivät tänään äänestää tyhjää väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta toimitetussa äänestyksessä.

Emme tue mietintöä, vaikka siinä esitetäänkin monia tarkoituksenmukaisia ehdotuksia. Syynä on se, että siinä käsitellään jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamista ja sukupolvien välistä solidaarisuutta koskevan Bushill-Matthewsin mietinnön puolesta.

Siinä esitetyt tiedot ovat kiistämättömiä: Eurooppa ikääntyy. Kotimaassani yhtälö on yksinkertainen: järjestelmämme perusta on lakisääteisillä eläkemaksuilla kerättävien varojen uudelleenjako, jolloin jokainen työntekijäsukupolvi maksaa sitä edeltävän sukupolven eläkkeet. Se merkitsee käytännössä sitä, että yhä harvempien työntekijöiden on rahoitettava yhä useampien ja yhä pitkäikäisempien eläkeläisten eläkkeet ja terveydenhuolto.

Jos mitään ei tehdä, on tulevien sukupolvien vastattava yhä suuremmista kustannuksista oman elintasonsa kustannuksella tai, jos ne kieltäytyvät siitä, tulevien eläkeläisten sopeuduttava asteittain vähimmäistoimeentuloon ja terveyspalveluiden säännöstelyyn.

Lähtökohtaisesti kumpikin näistä vaihtoehdoista on kohtuuton. Kumpaakaan niistä ei voida hyväksyä missään tapauksessa. Meidän on kiireesti löydettävä muita keinoja. Kaikilla Euroopan unionin mailla on edessään tämä haaste. Demokratialla on velvollisuus varautua vastaamaan väistämättömiin haasteisiin. Olemme sen velkaa Euroopan tuleville sukupolville.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, joka on vastaus väestörakenteen muutoksesta johtuvaan kehitykseen.

Komission mukaan EU:lla on kolme ensisijaista keinoa varautua väestörakenteen muutoksiin: paluu normaaliin väestörakenteen kehitykseen, sukupolvien välisen tasapainon varmistaminen ja "elämänvaiheesta toiseen siirtymisen helpottaminen".

Yhteiskuntamme on nyt entistä välttämättömämpää tarttua väestökehityksen haasteisiin ja valjastaa iäkkäämpien kansalaisten tietämys parhaalla mahdollisella tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen. (FR) Valtava väestörakenneongelma on kehittymässä Kiinasta Venäjälle ja Eurooppaan, Afrikasta puhumattakaan. Maapallon väestö ikääntyy. Mikä pahinta, joissakin Euroopan maissa väkiluku laskee parhaillaan tai tulevaisuudessa, kuten Saksassa tai Venäjällä.

Vaikutukset väestörakenteeseen ovat tunnetut: terveydenhuolto- ja eläkemenot kasvavat, tarvitaan miljoonia henkilökohtaisten hoivapalveluiden alan työpaikkoja ja henkilöstön puute aiheuttaa maahanmuuttoaallon, jonka psykologiset vaikutukset ajavat yhteiskunnat kohti varovaista ja välinpitämätöntä asennoitumista ja malthusilaista "pessimististä" toimintamallia, jota tiukka talousarviosopimus on ilmentänyt Maastrichtista lähtien.

Kenen verorahoista siis maksetaan tämä kaikki? Urheilijasankareiden vai elämänsä loppusuoralla olevien oman elämänsä sankareiden?

On selvää, että perhepolitiikan tavoitteena on tuottaa maksajia ja maksusuorituksia. Seuraavaan 20 vuoteen asiaan ei ole odotettavissa parannusta: voimme vain odotella syntyvyyden kasvua ja sen myötä uusia työntekijöitä. Belgian, Alankomaiden tai Sveitsin eutanasialait, joita harhaanjohtavasti kutsutaan oikeudeksi valita oma kuolemansa, ovatkin osoitus siitä lohduttomasta kehityksestä, jonka varsinkin Euroopassa toteutetut toimet ovat käynnistäneet.

 
  
MPphoto
 
 

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Euroopalla on edessään ennennäkemätön väestökehityksen ongelma.

Vuonna 2030 EU:ssa on nuoria 18 miljoonaa vähemmän kuin nykyisin, ja vuonna 2050 asukkaita on 60 miljoonaa vähemmän. Vuosina 2005–2030 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 52,3 prosenttia (40 miljoonaa), kun taas 15–64-vuotiaiden määrä vähenee 6,8 prosenttia (21 miljoonaa). Työelämän ulkopuolella olevien (nuoret, vanhukset ja muut huollettavat henkilöt) osuus suhteessa työikäisiin kasvaa 49 prosentista 66 prosenttiin vuosina 2005–2030.

Tähän kehitykseen on syynä kaksi tekijää: ensinnäkin ihmiset elävät pidempään ja toiseksi syntyvyys on laskenut. Vuoden 1960 jälkeen 60-vuotiaiden naisten keskimääräinen elinajanodote on noussut viidellä vuodella ja samanikäisten miesten lähes neljällä vuodella, joten yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 180 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kun taas syntyvyys on laskussa. Vuonna 2003 kutakin naista kohti oli 1,48 lasta, kun väkiluvun säilyttäminen edellyttäisi vähintään 2,1:tä lasta naista kohti.

Tietoisena näiden tekijöiden vaikutuksesta hyvinvointiin, elintasoon ja sukupolvien välisiin suhteisiin äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
  

- Parishin mietintö (A6-0040/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE).(FI) Arvoisa puhemies, kannatan suuresti bioenergian kehittämistä maksimiinsa, mutta kun puhutaan non food -viljelyn edistämisestä energiaomavaraisuuteen vedoten, on pakko todeta, että biopolttonesteet eivät suinkaan ole kustannustehokkaita. EU ei myöskään pysty tuottamaan tarpeeksi biopolttoaineita, jotta määrä vastaisi edes biopolttoainedirektiivissä asetettuja tavoitteita.

Mielestäni olisi tärkeä puhua asioista oikeilla nimillä, jotta ei käy niin, että huomaamattamme maatalouden pääosasto johtaa EU:n energiapolitiikkaa. Kyse on siis maatalouden tukemisesta, ei hiilidioksiditehokkuudesta tai energiaomavaraisuudesta, niin kauan kuin biopolttonesteiden kustannukset ylittävät selvästi niiden perinteisten polttoaineiden kustannukset, joita niiden odotetaan korvaavan. Tai kun niiden valmistukseen kuluu fossiilista energiaa enemmän kuin niistä saadaan. Näin on laita etenkin pohjoismaisen peltopohjaisen energian kohdalla.

Tämän seurauksena biopolttoaineiden käytön lisääminen nostaa sekä EU:n energiakustannuksia että ruoan hintaa. Se ei voi olla vaikuttamatta EU:n kilpailukykyyn. Biopolttonesteiden kohdalla peräänkuulutan rehellistä elinkaarianalyysia, jonka tekisi riippumaton ja puolueeton taho.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, kannatan Parishin mietintöä.

Hyvät kollegat, on muistettava, että sokeria raaka-aineena käyttävä Brasilia on maailman johtava etanolintuottaja. Alan omistussuhteet ovat erikoiset, eivätkä omistajat suinkaan aina ole brasilialaisia.

Olen hyvin pettynyt ja surullinen päätöksestä sulkea Irlannin viimeinen sokeritehdas. Satoja jää työttömäksi. Tämä on kova isku kaikille niille, jotka ovat sukupolvien ajan uskollisesti työskennelleet kyseisen teollisuudenalan palveluksessa. Komission päätös sokerintuotannon uudistamisesta ja viljelijöille maksettavien tukien leikkaamisesta ei koskaan suosinut Irlannin sokerintuotantoa. Nyt on varmistettava, että vuosia uskollisesti sokerintuotannossa työskennelleet saavat oikeudenmukaisen korvauksen.

Muun muassa bioetanolin valmistukseen käytettävien vaihtoehtoisten viljelykasvien tuotannonalaan on nyt kiinnitettävä toden teolla huomiota, ja sekä EU:n että jäsenvaltioiden on tuettava erityisesti sokerijuurikkaan tuotantoa.

Biopolttoaineet tarjoavat loistavia uusia mahdollisuuksia, ja niissä voidaan hyödyntää varsinkin irlantilaisten kasvinviljelijöiden asiantuntemusta. Biopolttoaineilla edistetään Euroopan energiaomavaraisuutta varsinkin nyt kun öljyn hinta on nousussa ja Venäjän kaasutoimitukset ovat aiheuttaneet viime aikoina kiistoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner ja Gunnar Hökmark (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Äänestimme viljelykasvien suosimisesta non food -tarkoituksiin laaditun mietinnön puolesta, koska mielestämme maanviljelijöiden kannattaa viljellä muitakin kuin perinteisiä viljelykasveja silloin, kun jälkimmäisten viljely ei enää kannata. Vaihtoehtoisten energiamuotojen teknologinen kehittäminen on tärkeää, ja olemme myös tietoisia maatalouspolitiikan rakenneuudistusten tarjoamista mahdollisuuksista.

Mielestämme siirtyminen energialähteenä käytettäviin viljelykasveihin ei kuitenkaan saa hidastaa vähittäistä luopumista yhteisestä maatalouspolitiikasta. On tärkeää, että näitä uusia tuotteita kehitetään ja että ne menestyvät vapailla markkinoilla ilman tukia. Mikäli tilapäistä tukea annetaan, sitä ei pitäisi kohdentaa tuotantotukiin vaan infrastruktuuritoimenpiteisiin, joilla toiminta käynnistetään ja saadaan täyteen vauhtiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatin tämän mietinnön hyväksymistä, ja samassa yhteydessä haluan mainita viimeaikaisen kehityksen Belgian bioenergia-alalla. Maanviljelyssä käytettäviin biopolttoaineisiin liittyvien pienimuotoisten hankkeiden lisäksi maahani on vihdoin kehittymässä suurimittaisia teollisuushankkeita, ja olen siitä iloinen. Käynnissä on parhaillaan kuusi suurta tuotantohanketta, joista kaksi merkittävintä sijaitsee Gentissä (biodieselala) ja Wanzessa (bioetanoliala).

Lisäksi Belgian käyttöön ottamassa ja Euroopan komission hyväksymässä biopolttoaineiden verovapautusjärjestelmässä määrätään biodieselin sekoitussuhteeksi tavanomaisen dieselpolttoaineen kanssa 3,37 prosenttia vuonna 2006 ja 4,29 prosenttia vuonna 2007. Bioetanolin sekoitussuhteeksi on määrätty 7 prosenttia. Tällä vauhdilla voimme jopa saavuttaa direktiivin 2003/30/EY tavoitesuosituksen, jonka mukaan 5,75 prosenttia kaikesta polttoaineesta pitäisi olla ympäristöystävällistä vuoteen 2010 mennessä.

Tätä silmällä pitäen Parishin mietinnössä vaaditaan näitä tavoitteita pakollisiksi. Maataloustuotteiden käyttäminen energiantuotantoon on sekä varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto maanviljelijöille että ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, ja sille kannattaakin asettaa tarkoin määritellyt tavoitteet, varsinkin jos ne ovat kohtuullisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme samaa mieltä esittelijän toteamuksesta, jonka mukaan "uusiutuvien raaka-aineiden tuotanto ja eloperäisen jätteen käyttö voivat edistää ympäristön kehittämistä, energian kestävää tuotantoa, työllisyyttä ja alueellista tasapainoa sekä myötävaikuttaa monimuotoisen maatalouden monipuolistumiseen ja omavaraisuuden lisääntymiseen".

Tästä huolimatta olisi mielestämme kiinnitettävä huomiota vaihtoehtoisten energiamuotojen nykykapasiteettiin sekä energian, ympäristön ja maanviljelyn nykyiseen suhteeseen kestävän kehityksen kannalta. Tämä on viime kädessä eduksi kansalaisille ja heidän elämänlaadulleen sekä kyseessä oleville talouden aloille.

Katsomme kuitenkin, että elintarvikekäyttöön tarkoitettujen viljelykasvien ja energialähteenä käytettyjen viljelykasvien tuotannossa on löydettävä tarkoituksenmukainen tasapaino, jotta elintarvikeomavaraisuus ja -turvallisuus eivät vaarannu.

Viljelykasvien tuottamista non food -tarkoituksiin ei turvata YMP:ssa, sillä niille myönnetään tukea alle 80 euroa hehtaaria kohti vuodessa, ja esittelijä vaatii toimia julkisen tuen lopettamiseksi. Tämä toimenpide tekisi kyseisen tuotannon riippuvaiseksi energia-alasta ja Maailman kauppajärjestön (WTO) säännöistä. Siksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen (EN) Suhtaudun periaatteessa myönteisesti kollegani Neil Parishin mietintöön viljelykasvien suosimisesta non food -tarkoituksiin. Vaikka näillä tekniikoilla ei ratkaista energiaongelmaamme, niillä voi olla pieni mutta tärkeä osuus. Näin muutama vuosi sitten Itävallassa, että nopeakasvuisia pajuja ja poppeleita voidaan käyttää pienimuotoiseen lämmön- ja sähköntuotantoon syrjäisillä, eristyksissä olevilla alueilla. Rapsia ja vehnää voidaan käyttää biopolttoaineiden tuotannossa joko dieselpolttoaineen tai bensiinin kanssa ja siten torjua hiilidioksidipäästöjä. Varoitan kuitenkin, että uusilla järjestelyillä on pystyttävä ratkaisemaan olemassa olevia ongelmia: ne eivät saa aiheuttaa uusia. Kannatan niitä silloin, kun ne ovat talouden, ympäristön ja energiantuotannon kannalta mielekkäitä, mutta en silloin, kun niillä vain ylläpidetään maatalousmenoja maalaisjärjen vastaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietintö on vain Euroopan parlamentin oma kanta kyseessä olevasta asiasta, eikä siihen sisälly lainsäädäntömenettelyä. Mietinnön tavoitteena on laajentaa entisestään yhteistä maatalouspolitiikkaa energialähteenä käytettävien viljelykasvien alalla. Energialähteenä käytettävistä viljelykasveista on vielä paljon keskusteltavaa.

Päätimme äänestää mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Nopeasti hupenevat fossiiliset polttoainevarastot tekevät viljelykasvien suosimista non food -tarkoituksiin koskevasta mietinnöstä äärimmäisen ajankohtaisen. Biomassaa viljelemällä voidaan esimerkiksi tehokkaasti lieventää pääasiassa hiilidioksidista johtuvaa kasvihuoneilmiötä, kun hiilidioksidipäästöt vähenevät.

Kannatan uusiutuvan energian edistämistä viljelykasveja tuottamalla. Monet nykyteknologiat, kuten energian tuottaminen biomassasta, ovat taloudellisesti kannattavia ja kilpailukykyisiä ja avaavat puolestaan uusia markkinoita Euroopan unionin maanviljelijöille ja piristävät siten talouden, yhteiskunnan ja ympäristöalan kasvua.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö