Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 23. maaliskuuta 2006 - Bryssel

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies ROTH-BEHRENDT

(Istunto avattiin klo 9.00.)

2. Esityslista: ks. pöytäkirja

3. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

4. Valko-Venäjän poliittinen tilanne vaalien jälkeen (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausuma Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta vaalien jälkeen.

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, halusin osallistua tänään tähän tärkeään keskusteluun, koska erityisesti Euroopan parlamentin on välitettävä ulkomaailmalle selkeä viesti siitä, että EU on syvästi huolissaan Valko-Venäjän tilanteesta ja maan tapahtumista.

Neuvosto on luonnollisesti seurannut Valko-Venäjän tilannetta jo pitkään ennen viime sunnuntaina toimitettuja vaaleja. Se on jo jonkin aikaa tarkkaillut huolestuneena erityisesti ihmisoikeuksien polkemista sekä opposition ja kansalaisyhteiskunnan asemaa Valko-Venäjällä. Neuvosto ryhtyi juuri tämän vuoksi useisiin toimiin vaalien edellä. Se esimerkiksi vastusti hyvin selväsanaisesti Valko-Venäjän hallituksen ja presidentin ilmoitusta ryhtyä ankariin toimenpiteisiin kaikkia mielenosoittajia vastaan. Tässä yhteydessä käytettiin jopa sanaa "terroristit" ja puhuttiin kuolemanrangaistuksesta, ja neuvosto ilmaisikin mielipiteensä hyvin selkeästi.

Itse vaalien toimitus valitettavasti vahvisti kielteiset odotukset, joita meillä oli aikaisempien tapahtumien johdosta: opposition toimintaa häirittiin ja sananvapautta loukattiin. Vaalit eivät siis olleet vapaat, minkä vahvisti erityisesti ETYJ:n ja demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vaalitarkkailuvaltuuskunta, joka totesi, etteivät vaalit olleet oikeudenmukaiset ja vapaat eivätkä ne täyttäneet ETYJ:n normeja. Puheenjohtajavaltio otti välittömästi kantaa Valko-Venäjän tapahtumiin ja antoi julistuksen asiasta heti maanantaina 30. maaliskuuta yleisten asioiden neuvostossa. Neuvostossa keskusteltiin asiasta, ja se ilmaisi hyvin selkeästi mielipiteensä, joka noudatti ETYJ:n ja ODIHR:n myöhemmin samana iltapäivänä antamaa lausuntoa.

Tällä hetkellä on tärkeää tietysti se, mitä tapahtumista seuraa ja miten EU:n olisi reagoitava niihin. Neuvosto oli sitä mieltä, että ensiksikin oli tärkeintä reagoida nopeasti ja lähettää viesti. Olen jälleen kerran iloinen siitä, miten nopeasti myös parlamentti on ryhtynyt selvittämään tilannetta poliittisen viestin lähettämiseksi. Seuraavien päivien ja viikkojen aikana neuvosto harkitsee huolellisesti, mihin erityistoimiin voidaan ja pitäisi ryhtyä, jotta se voisi ilmaista tyytymättömyytensä tilanteeseen ja vaikuttaa maan tulevaan kehitykseen.

Tilanne on mielestäni hyvin vaikea, ja toimia on harkittava tarkkaan, sillä emme halua minkään toimemme vahingoittavan kansaa tai kansalaisyhteiskuntaa. Meidän on nyt päinvastoin pyrittävä vahvistamaan vapaata yhteiskuntaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa. Meidän on löydettävä keinoja tehdä yhteistyötä puoliaan pitävien kansalaisyhteiskunnan aktivistien kanssa ja kannustaa heitä. Lisäksi meidän on pohdittava tulevaa menettelytapaamme. Tämän vuoksi neuvosto päätti maanantaina neuvotella komission kanssa yksityiskohtaisesti siitä, millaisia nämä toimet voisivat olla.

On erittäin tärkeää, että EU:n nykyisillä ja tulevilla toimilla on myös EU:n kumppaneiden tuki. Yhteensä 40 valtiota tuki puheenjohtajavaltion eilen iltapäivällä antamaa julistusta, mikä on jo vahva viesti. Julistusta tukivat niin ehdokasvaltiot kuin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat valtiot – Albania, Bosnia ja Hertsegovina sekä Serbia ja Montenegro – ja lisäksi EFTA-maat Islanti, Liechtenstein ja Norja sekä Ukraina ja Moldova. On tärkeää saavuttaa laaja yksimielisyys, jotta voimme lähettää ulospäin selkeän viestin.

Meidän on tietenkin myös ryhdyttävä vuoropuheluun Venäjän kanssa – tässä piilee yksi ratkaisu tapahtumiin. Meidän on tehtävä selväksi, että myös Venäjän on tuettava Euroopan unionin yhteisiä arvoja ja että ne neljä aluetta, joista keskustelemme aina Venäjän kumppanuuden yhteydessä, edellyttävät myös Venäjän noudattavan demokratian sääntöjä. Meidän olisi luonnollisesti ilmaistava tämä myös yhteydenpidossa Venäjän kanssa.

Lopuksi haluan vakuuttaa teille, että neuvosto suhtautuu tilanteeseen hyvin vakavasti ja että olemme huolissamme Valko-Venäjästä, joka on Euroopan viimeinen valtio, jossa ei kunnioiteta ihmisoikeuksia ja jossa ei ole kokoontumis- ja sananvapautta. Meidän on aktiivisesti jatkettava toimiamme tilanteen parantamiseksi. Kuten Itävallan ulkoasiainministeri totesi vaalien jälkeen: "Talvi ei kestä ikuisesti Minskissä".

  Ole Krarup (GUE/NGL). – (DA) Arvoisa puhemies, suokaa anteeksi, että rikon perussääntöjä. Haluan vain vastustaa sitä, että käymme tätä keskustelua, joka on parhaimmassakin tapauksessa täydellistä ajanhukkaa. On selvästi työjärjestyksen sääntöjen vastaista päättää keskustella erittäin tärkeästä asiasta yhtäkkiä muutaman tunnin tai minuutin varoitusajalla. Tämä on tärkeä asia, mutta tässä keskustelussa kuulemme vain epätavallista demokraattista omahyväisyyttä, joka heijastuu Valko-Venäjän vaalien ja sortotoimien aiheuttamissa reaktioissa. Tällaisesta ei voida keskustella lyhyellä varoitusajalla. Se on työjärjestyksen sääntöjen rikkomista. Vaadin, että keskeytämme heti tämän keskustelun ja siirrymme eteenpäin oikean esityslistan mukaisesti.

  Puhemies. Hyvä jäsen Krarup, Esityslistan muutospyyntö tehtiin eilen, ja oletan, että siitä on keskusteltu poliittisissa ryhmissä. Ilmoitin tänä aamuna esityslistan muutoksesta sekä siitä, kuka muutosta pyysi ja mitkä poliittiset ryhmät olivat mukana sekä kuinka monta allekirjoitusta saatiin. Parlamentti ei esittänyt mitään vastalauseita. Parlamentin jäsen voi varmaan ottaa asian esille omassa ryhmässään.

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjän viimeaikaiset vaalit ja sunnuntain tapahtumat pääkaupungissa Minskissä ovat selkeästi vahvistaneet, että presidentti Lukašenko on päättänyt pysyä vallassa keinolla millä hyvänsä. Tämä ei ole yllätys, sillä onhan kyse sortohallinnosta, joka ei salli minkäänlaista poliittista kilpailua. Huono uutinen on se, että merkittävä osa kansasta tukee vielä jollain tavalla presidentin hallitusta. Rauhanomaiset mielenosoitukset osoittavat kuitenkin moniarvoisten voimien vahvistuneen maassa, mikä on myönteistä.

ETYJ:n ja ODIHR:n alustavassa raportissa todetaan, että 19. maaliskuuta toimitetut vaalit eivät selvästikään täyttäneet ETYJ:n demokraattisille vaaleille asettamia kriteerejä. Tämä johtuu siitä, ettei vaalien aikana piitattu perusoikeuksista, kuten kokoontumis-, yhdistymis- ja sananvapaudesta. Muita syitä ovat valtiovallan mielivaltainen toiminta sekä laajat pidätykset ja ongelmat, joita ilmeni alustavassa ääntenlaskussa ja taulukointimenettelyssä.

Näiden vakavien ongelmien perusteella komissio pitää Valko-Venäjän presidentinvaaleja erittäin puutteellisina. Tämä herättää vakavia epäilyksiä siitä, heijastaako vaalitulos todella valkovenäläisten tahtoa. Komissio paheksuu myös sitä, ettei ilmoitettuja ja rekisteröityjä ETYJ:n ja EU:n tarkkailijoita sekä Euroopan parlamentin jäseniä päästetty maahan. Paheksumme rikossyytteiden nostamista opposition jäseniä vastaan sekä oppositioaktivistien ja rauhanomaisten mielenosoittajien pidätyksiä. Kehotamme Valko-Venäjän viranomaisia vapauttamaan heidät välittömästi.

Komissio harkitsee nyt pakotteiden käyttöönottoa. On tärkeää, että kohdennamme pakotteet niitä henkilöitä vastaan, jotka ovat vastuussa vilpillisistä vaaleista. Meidän on vältettävä vahingoittamasta kansaa, mikä on myös tehtävä selväksi. Komissio paneutuu nyt tällaisten toimien valmistelemiseen.

Meidän on nyt katsottava tulevaisuuteen ja jatkettava panostustamme demokratisaation ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Olemme viimeistelemässä ehdotusta avustusstrategiaksi vuodesta 2007 eteenpäin. Neuvoston päätelmien mukaisesti jatkamme demokratisaation tukemista eri tavoilla. Jatkamme myös kansan tarpeiden tukemista tavoitteenamme Valko-Venäjän yhteiskunnan sosiaalinen ja taloudellinen kehitys. Tämä voidaan saavuttaa uusilla Euroopan naapuruuspolitiikan välineillä. Tämäntyyppinen tuki antaa meille mahdollisuuden luoda yhteyksiä keskijohdon virkamiehiin, jotta Valko-Venäjän eristäytymistä saataisiin vähennettyä. Lisäksi voimme tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja tukea suoraan kansaa, esimerkiksi terveydenhuollon ja ympäristöä alalla tai Tšernobylin onnettomuudesta kärsineellä alueella.

Valko-Venäjälle nykyään lähetettävät ja Euroopan yhteisön tukemat televisio- ja radio-ohjelmat edistävät merkittävästi demokratisaatiota ja Euroopan unionin näkyvyyttä Valko-Venäjällä. On tärkeää, että saamme Valko-Venäjän kansan ymmärtämään, kuinka merkittävä EU:n taloudellinen panostus on ja mitä hyötyä Euroopan naapuruuspolitiikasta on. Pyrimme avustuksemme kautta edistämään ihmistenvälisiä yhteyksiä sekä lisäämään joustavuutta varainhoitosääntöjen rajoissa.

  Bogdan Klich, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu on tärkeä. Päätös ottaa aihe esityslistalle antaa Euroopan parlamentista erittäin myönteisen kuvan. Komission jäsenen tänään pitämä puheenvuoro antaa myös hyvän kuvan Euroopan komissiosta. Näyttää siltä, että pitkästä aikaa parlamentti ja komissio puhuvat samaa kieltä keskenään. Tämä on erittäin hyvä merkki.

Valkovenäläiset odottavat, että ilmaisemme poliittista yhteisvastuullisuutta. Aleksandr Milinkevitš vetosi muun muassa tämän puolesta puhuessaan parlamentissa muutama kuukausi sitten. Hän tapasi komission jäsenen Ferrero-Waldnerin sekä YUTP:n korkean edustajan Solanan, ja Euroopan unionin poliittiset johtajat tunnustivat hänet demokraattiseksi kumppanikseen. Poliittinen yhteisvastuullisuus ei ole ainoastaan poliittisten julkilausumien antamista, vaan meidän on myös tarkistettava EU:n politiikkaa. Kauaskantoisen tarkistusprosessin on tähdättävä vallassa olevien viranomaisten eristämiseen ilman, että Valko-Venäjän yhteiskunta joutuu eristyksiin. On pyrittävä tukemaan Valko-Venäjän yhteiskuntaa tukematta kuitenkaan viranomaisia.

Euroopan parlamentti on jo pitkään vaatinut, että EU:n toimien on oltava järkeviä ja että täytäntöön on pantava vain sellaiset pakotteet, jotka kohdistuvat niihin hallinnon virkamiehiin, jotka ovat vastuussa ihmisoikeuksien ja demokraattisten vapauksien loukkaamisesta. Vaadimme, että on laajennettava merkittävästi luetteloa henkilöistä, joilta on kielletty pääsy Euroopan unioniin. Olemme Euroopan parlamentin Valko-Venäjän valtuuskuntana toimittaneet asiaankuuluvat asiakirjat komission jäsenelle Ferrero-Waldnerille ja korkealle edustajalle Solanalle. On myös erittäin tärkeää avata Euroopan unionin ovet niille valkovenäläisille, jotka eivät löydä paikkaansa kotimaassaan. Osa Valko-Venäjän nuorista on nyt erotettu yliopistoista, koska he ovat osallistuneet rauhanomaisiin mielenosoituksiin. On tärkeää sisällyttää heidät erityiseen Euroopan unionin jäsenvaltioiden apurahaohjelmaan. Olemme tämän velkaa valkovenäläisille kumppaneillemme.

  Jan Marinus Wiersma, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, viime sunnuntaita ajatellen on mielestäni melko selvää, että ainoa sopiva vastaus Valko-Venäjän vaaleihin on niiden ehdoton tuomitseminen.

Vaalit eivät olleet vapaat, eivätkä ne olleet oikeudenmukaiset. Tilanne on pikemminkin pahempi kuin neljä vuotta sitten pidettyjen presidentinvaalien aikana. Mielestäni on myös oikein ja asianmukaista, että Euroopan unioni ilmaisee tämän selvästi ja kertoo kuulijoillemme, ettei se hyväksy diktatuuria, joka pitää maata edelleen otteessaan tällaisten vaalien avulla.

Tämä tietysti herättää kysymyksen siitä, mitä meidän olisi tehtävä seuraavaksi. Olen samaa mieltä jäsen Klichin kanssa siitä, että meidän on pohdittava, miten voimme laajentaa niin sanottuja täsmäpakotteita.

Mielestämme ei ole järkevää panna täytäntöön pakotteita, jotka vahingoittavat maan kansaa. Tärkeintä on pyrkiä maan kansalaisten edun mukaisesti lisäämään tietämystä ja moniarvoisuutta Valko-Venäjällä.

Mielestäni neuvoston ja komission on tehtävä selväksi, miten maan johtoon on näiden vaalien jälkeen suhtauduttava. Meidän olisi käytettävä yhtä ankaria sanoja hallinnon kuvaamiseksi kuin Yhdysvallat, jolloin ei ainakaan jäisi epäselväksi, mitä siitä ajattelemme.

Meidän on mielestäni myös harkittava korkean edustajan toimenkuvan laajentamista. Miksi emme voisi nimittää EU:n erityisedustajaa Valko-Venäjälle?

Yksi ydinkysymyksistä on tietysti suhteet Venäjään, kuten jäsen Winkler hetki sitten totesi. On hyvä, että EU:n julistuksen on allekirjoittanut 40 maata – se on oikein hyvä itse asiassa – mutta yksi allekirjoitus puuttuu. Puuttuva allekirjoitus löytyy sen sähkeen alalaidasta, jonka presidentti Putin lähetti presidentti Lukašenkolle uskoakseni niinkin pian kuin sunnuntaina onnitellakseen tätä jälleen kerran uskomattomasta tuloksesta. Sähkeessä presidentti Putin ilmaisi toivovansa, että he yhdessä presidentti Lukašenkon kanssa voivat työskennellä molempien maiden demokraattisen kehityksen hyväksi.

Tämä on edessämme oleva tilanne. Toivon, että nämä asiat otetaan esille G8-maiden huippukokouksessa, mutta mahdollisesti ja pääasiassa myös Euroopan unionin ja Venäjän välisessä säännöllisessä vuoropuhelussa. Mielestäni on ratkaisevan tärkeää, että EU yhdistää voimansa naapurimaiden, kuten Ukrainan, kanssa sekä myös Yhdysvaltojen kanssa menettelytapojen kehittämiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi kyseisessä maassa.

Mielestäni myös näkyvämpi EU:n politiikka olisi hyvin kannattavaa tällä hetkellä. Nämä vaalit ovat saaneet kotimaidemme tiedotusvälineissä niin paljon huomiota, että meidän olisi hyödynnettävä tätä huomiota.

Lopuksi totean, että keskustelemme tästä kysymyksestä laajemmin kahden viikon päästä Strasbourgissa, jolloin voimme keskustella yksityiskohtaisemmin siitä, millaisiin toimiin Euroopan unioni voisi ryhtyä. Pyydän, että neuvosto esittää perusteellisen ohjelman ja tekee järkeviä ehdotuksia Valko-Venäjän opposition ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Mielestäni on erittäin tärkeää löytää uusia keinoja, joilla oppositiota voidaan tukea sen tarvitsemalla ja ansaitsemalla tavalla. Tämä on luultavasti ainoa tapa saada aikaan muutos maassa. Yhdyn jäsen Winklerin kantaan: "Talvi ei kestä ikuisesti Minskissä".

  Jeanine Hennis-Plasschaert, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, neuvosto ja komissio ovat ilmoittaneet aikovansa ryhtyä neuvotteluihin pakotteista ja toimenpiteistä, mikä on aivan oikein. Olen rehellisesti sanoen yllättynyt, ettei toimintasuunnitelmaa ole laadittu jo etukäteen. Valko-Venäjän nykyinen ahdinko ei tullut kuitenkaan kenellekään yllätyksenä.

Monenlaisia esimerkkejä mahdollisista pakotteista ja toimista on jo esitetty. Tuen vilpittömästi esimerkiksi viisumikiellon laajentamista koskemaan hallituksen edustajia, joustavaa politiikkaa edullisten viisumien myöntämiseksi Valko-Venäjän tavallisille kansalaisille, ulkomailla olevien varojen jäädyttämistä sekä EU:n rahoitusohjelmien parempaa yhteensovittamista Valko-Venäjän tilanteeseen.

Mielestäni Venäjän rooli tilanteen kehittymisessä on edelleen aliarvioitu, mihin jäsen Wiersma juuri lyhyesti viittasi. Vielä tärkeämpi on rooli, jonka EU voi ja joka sen pitää ottaa tässä asiassa. Muistuttaisin, että presidentti Putin onnitteli presidentti Lukašenkoa voitosta silmää räpäyttämättä. Näin hän yksinkertaisesti väheksyi ETYJ:n alustavia päätelmiä. Lisäksi juuri hän jatkaa Valko-Venäjän talouden rattaiden öljyämistä toimittamalla maahan edullisia raaka-aineita.

Eikö neuvoston ja komission ole jo aika ryhtyä rakentavaan vuoropuheluun presidentti Putinin kanssa? Neuvoston puheenjohtaja totesi hetki sitten pitävänsä varmana sitä, että monia kysymyksiä puidaan yhteydenpidoissa Venäjän kanssa. Tämä voi olla ylevä aikomus, mutta se ei aivan vielä riitä. Varmaa on, ettemme voi hyväksyä, että presidentti Putin jatkaa politiikkaansa kaikella vakavuudella ja onnittelee presidentti Lukašenkoa samalla, kun ihmisoikeuksia loukataan edelleen räikeästi.

Vai voiko täysin selkeän kannan omaksuminen aiheuttaa erilaisten painopisteiden välisen konfliktin esimerkiksi EU:n energian toimitusvarmuuden kannalta? Mielestäni on tärkeää, etteivät omat etumme ohita EU:n perusarvoja.

  Elisabeth Schroedter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, mielestäni kaikkein tärkeintä on, että viesti on selvä. Viesti, joka lähtee siis kaikista EU:n toimielimistä ja jonka mukaan nämä vaalit olivat farssi. Ei ole olemassa uskottavaa näyttöä siitä, että presidentti Lukašenko on voittanut vaalit. Hän on pysytellyt vallassa petoksen avulla. Tämä on totuus.

Ihmiset uskovat yhä vähemmän tähän petokseen. Muuten kymmenet tuhannet ihmiset eivät olisi presidentti Lukašenkon ja salaisen palvelun uhkailusta huolimatta kokoontuneet Lokakuun aukiolle vaalisunnuntain iltana. Lokakuun aukiolla olleet ihmiset ovat Valko-Venäjän suurin toivo, ja haluankin lähettää heille erityiset terveiset täältä parlamentista, ovathan he meidän tulevia kumppaneitamme.

Ensisijainen tavoitteemme on siten tunnustaa nämä ihmiset kumppaneiksemme, tukea heidän demokraattista toimintaansa ja varmistaa, että jos heidät pidätetään, viisumikielto laajennetaan koskemaan heidän pidättäjiään. Loppujen lopuksi nämä ihmiset vain käyttävät demokraattista oikeuttaan sananvapauteen ja ilmaisevat toiveensa asua demokraattisessa maassa.

Haluan nostaa vielä esille Venäjän. Tulevassa G8-maiden huippukokouksessa on välttämätöntä nostaa yhdeksi erityisaiheeksi se, miten Valko-Venäjän kanssa edetään. Valko-Venäjän ja presidentti Lukašenkon tukemista sokeasti jatkavat tahot eivät voi olla EU:n vakavasti otettavia kumppaneita. Valko-Venäjä on Venäjän ja EU:n välisten hyvien suhteiden välissä, minkä vuoksi asiasta on keskusteltava. Odotan puheenjohtajavaltion tiedottavan meitä näiden neuvottelujen etenemisestä. Tämä on ainoa keino edetä ja tukea Lokakuun aukiolla sinnitteleviä mielenosoittajia.

  Michał Tomasz Kamiński, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, on ällistyttävän myönteistä, että tänään parlamentin eri poliittisten ryhmien edustajat ovat kaikki samaa mieltä asiasta. Tämä on hyvä esimerkki eurooppalaisesta yhteisvastuullisuudesta ja osoittaa, että kaikki paikalla olijat, tai ainakin erittäin suuri osa heistä, arvostavat yhtä paljon ihmis- ja kansalaisoikeuksiin liittyviä perusnormeja, joita nyt räikeästi loukataan Valko-Venäjällä.

Haluan yhtyä niihin, jotka ovat tänään voimakkaasti korostaneet, etteivät presidentti Lukašenkon hallinto ja viimeaikaiset tapahtumat olisi mahdollisia, ellei diktaattori itse uskoisi hänellä olevan vaikutusvaltaisia suojelijoita ja ystäviä Kremlissä. Meidän on ymmärrettävä, ettei ratkaisu Valko-Venäjän tilanteen selvittämiseksi löydy vain Valko-Venäjältä. Osa ratkaisua on vakuuttaa Venäjän viranomaiset siitä, ettemme me EU:n kansalaisina missään nimessä hyväksy EU:n itärajan toisella puolen kehittynyttä tilannetta.

Hyvät parlamentin jäsenet, haluan ottaa esille kysymyksen, joka ei vielä tähän mennessä ole tullut esille, sillä olemme tietysti keskustelleet pari päivää sitten Valko-Venäjällä toimitettuihin vaaleihin liittyvistä rikoksista. Meidän olisi kuitenkin muistettava, ettei ongelma liity vain vaaliprosessiin, vaan Valko-Venäjällä ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet jatkuvia. Kehotan Euroopan unionia lisäämään toimia ihmisoikeuksien edistämiseksi Valko-Venäjällä. Vaalioikeuksien lisäksi tärkeää on myös tiedonsaantioikeuden ja tiedotusvälineiden vapauden edistäminen. Yksi syy presidentti Lukašenkon hallituksen vallassa pysymiseen on kuitenkin se, että hän yksinkertaisesti huijaa kansalaisiaan.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjä nousi itsenäisen valtion asemaan yllättäen vuonna 1991. Sillä on takanaan hirveä historia, ja se on kärsinyt erityisen pahasti Tšernobylin ydinlaskeumasta. Olin itse asiassa edellisen parlamentin viimeisellä vaalikaudella mukana esittämässä muutosehdotusta, jolla haluttiin lisätä rahoitusta niiden lasten auttamiseksi, jotka vielä tänäänkin kärsivät radioaktiivisen laskeuman seurauksista.

Valko-Venäjän taakkana on nykyään vainoharhainen ja maata eristävä diktaattori Aleksandr Lukašenko. Olen kuvannut valtiota "Euroopan Kuubaksi". Presidentti Lukašenkolla ei ole aikaa oikeudenmukaisiin ja vapaisiin vaaleihin. Hän vain pitää yllä sellaista julkisivua uskoen stalinistiseen sanontaan, jonka mukaan tapa, jolla äänestys toimitetaan, ei ole tärkeä, vaan se kuka valvoo ääntenlaskua. Omituisinta tässä on se, että presidentti Lukašenko olisi luultavasti voittanut vapaatkin vaalit saamalla noin 55–60 prosenttia äänistä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt hänen kaltaiselleen miehelle, vaan hän halusi diktaattorina paljon laajemman enemmistön. Hän nimittäin pelkää, että mikäli hänen suosionsa laskee, hän ei voi enää perääntyä takaisin 55–60 prosentin kannatukseen.

Valitettavasti presidentti Putinin Venäjä toimittaa Valko-Venäjälle kaasua hintaan 50 dollaria tuhannelta kuutiolta. Valko-Venäjän taloudella menee siis tarpeeksi hyvin, jotta presidentti Lukašenko voi ostaa eläkeläisten, armeijan, poliisin ja kaikkien valtionkoneistoon kuuluvien äänet. Onneksi nuoret ovat kyynisempiä, ja kunnioitan niiden kaikkien rohkeutta, jotka ovat osoittaneet mieltään kaduilla ja joutuneet kohtaamaan presidentti Lukašenkon käskyvallassa toimivan miliisin ja KGB:n julmuuden ja vihan.

Presidentti Lukašenkoa on kohdeltava länsimaissa hylkiönä, matkustuskieltoja on kiristettävä kaikkien hallituksen jäsenten kohdalla ja varat on jäädytettävä. Meidän on tuettava Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisjärjestöjä. Lisäksi tarvitsemme erityisen ja runsasrahoitteisen EU:n vierailuohjelman, jotta opiskelijat, toimittajat ja kansalaisyhteiskunnan jäsenet – vaikutusvaltaiset henkilöt ja mielipiteenmuodostajat – voivat vierailla Euroopan parlamentissa ja nähdä, miten demokratia todella toimii käytännössä.

(Suosionosoituksia)

  Joseph Muscat (PSE). – (MT) Arvoisa puhemies, Lokakuun aukion urheat ihmiset kirjoittavat maansa historiaa, sillä he repivät alas pelon ja välinpitämättömyyden muuria, joka on ympäröinyt Valko-Venäjää. Tämä on kova isku vasten niiden kasvoja, jotka eivät usko demokratiaan. Samalla nämä ihmiset vaarantavat kaiken: työpaikkansa, opintonsa, perheensä ja elämänsä. Uhkailusta huolimatta Lokakuun aukion rohkeat nuoret ovat onnistuneet viime sunnuntaista asti pitämään päivittäin hiljaisen mielenosoituksen, joka jatkuu ainakin ensi lauantaihin. Vaadimme ehdottomasti, ettei näitä ihmisiä kohtaan käytetä minkäänlaista väkivaltaa. Sitä emme hyväksy. Monet näistä nuorista on erotettu yliopistosta mielenosoituksiin osallistumisen vuoksi. Meidän on nyt käytännössä osoitettava yhteisvastuullisuuttamme, josta olemme puhuneet jo kauan. Jos tilanne ei parane, meidän on tarjottava näille nuorille opiskelupaikka jossain EU:n yliopistossa. Sanojen, joita olemme lausuneet jo kauan, on muututtava teoiksi. Merkki on annettu, ja totuus on kaikkien niiden nähtävillä, jotka haluavat sen nähdä. Kukaan ei voi enää uskotella itselleen mitään. Tästä eteenpäin kysymys on kuitenkin siitä, kuka kestää pitempään. Emme voi enää keksiä tekosyitä. Emme voi piiloutua byrokraattisten ja diplomaattisten esteiden taakse ja olla auttamatta näitä demokraattisia voimia. Aloite ohjelmien lähettämisestä Valko-Venäjälle oli askel oikeaan suuntaan, mutta en suoraan sanottuna tiedä, miten siinä on käynyt. Emme saa kuitenkaan kaihtaa velvollisuuttamme vain siksi, että olemme tehneet tämän aloitteen. Valko-Venäjän tapahtumat ovat meidän asiamme, koska ne tapahtuvat Euroopassa. Kiitos.

  Janusz Onyszkiewicz (ALDE). – (PL) Minäkin haluan puhua todellisen toiminnan tarpeesta. Edellä mainittiin jo Euroopan unioniin matkustuskiellossa olevien luettelon laajentaminen. Haluan lisätä, että tätä luetteloa on laajennettava merkittävästi eikä vain seitsemällä tai kahdeksalla nimellä. Luettelossa on oltava satoja nimiä, ja se pitää julkistaa myös Valko-Venäjällä. EU:n jäsenvaltioiden lisäksi myös jäsenyyttä tavoittelevien maiden on allekirjoitettava luettelo. Tarkoituksena on varmistaa, etteivät mielenosoittajia nyt vainoavat voi mennä lomalle Turkkiin, Romaniaan tai Bulgariaan. On myös mahdollista jäädyttää näiden ihmisten tilit niin, etteivät he ainakaan voi ostaa meiltä mitään. Pyydän anteeksi, jos puutun pikkuseikkoihin, mutta haluan olla hyvin täsmällinen. Kolmas asia, josta usein keskustellaan Euroopan parlamentissa ja joka on ollut tärkeä osa parlamentin päätöslauselmia, on muuttaa tapaa, jolla parlamentti toimii kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi Valko-Venäjällä ja muissa maissa ja jolla se tukee demokratian nimissä tapahtuvaa toimintaa.

On kiusallista, kuinka vähän varoja näihin toimiin on käytetty. En tarkoita tähän tarkoitukseen varattuja varoja, joita on paljon, vaan todella käytettyjä varoja. Varojen vähäinen käyttö johtuu useista pitkällisistä menettelyistä.

Tämän vuoksi haluankin edelleen vedota jonkinlaisen rahaston perustamiseksi. Rahasto olisi Westminster Foundationin tai Saksan ja Hollannin rahastojen kaltainen. Näin varojen siirtoprosessia voitaisiin parantaa merkittävästi.

Lopuksi haluan todeta, että mielestäni kannattaisi harkita ilmaista maahantuloviisumia viisumiin oikeutetuille nyt, kun presidentti Lukašenko on eristänyt Valko-Venäjän eikä salli opintomatkoja tai edes terveydenhoitomatkoja ulkomaille ja perii ulkomaille matkustavilta rajamaksuja. Mielestäni tämä olisi erinomainen lähestymistapa ja ele.

  Konrad Szymański (UEN). – (PL) Olemme tienneet jo vuosia, mitä tämä diktaattori tekee itärajamme takana. Meillä on kuitenkin ollut vaikeuksia löytää vastaus kysymykseen siitä, mitä meidän pitäisi tehdä asialle.

Poliittisen avuttomuuden aika jäi historiaan, kun parlamentti teki aloitteen tällä vaalikaudella. Olen varma siitä, että parlamentti on tehnyt tässä suhteessa historiallisen palveluksen. Tänään meidän on kuitenkin torjuttava EU:n ja vapaan maailman osoittamaa avuttomuutta toteuttaa käytännön toimia. Meidän on lyhyellä aikavälillä laajennettava merkittävästi luetteloa ihmisistä, jotka eivät ole tervetulleita Euroopan unionin maaperälle. Keskipitkällä aikavälillä on löydettävä tehokkaita keinoja kansalaisyhteiskunnan voimien ja etenkin tiedotusvälineiden tukemiseksi. Tiedonsaannin esteiden poistaminen on hyvin merkittävä asia, kun luodaan uskoa toisenlaiseen kehitykseen Valko-Venäjällä. Meidän on tehostettava toimiamme tällä alueella. Ensimmäiset askeleet on jo otettu, mutta niitä on pidettävä vain ensimmäisinä askeleina. Tärkeintä on, että pitkällä aikavälillä valkovenäläiset kokevat, että askeleet myös johtavat jonnekin.

Meidän on avattava valkovenäläisille tie länteen ja tarjottava heille todellisia eurooppalaisia mahdollisuuksia. Muuten valkovenäläiset eivät usko voivansa koskaan vapautua minkään diktaattorin otteesta. Ilman tätä mahdollisuutta presidentti Lukašenkon hallitus vaihtuu toiseen, joka haluaa vahvistaa Venäjän politiikkaa ja lisätä sen vaikutusvaltaa alueella. Tässä osassa Eurooppaa ei ole olemassa kolmatta mahdollisuutta. Puolalaisena tiedän sen liiankin hyvin.

  Árpád Duka-Zólyomi (PPE-DE). – (SK) Valko-Venäjän vaalien tulokset olivat odotettavissa. Tulos heijastaa väkivallan käyttöä, petosta ja joukkopidätyksiä. Toisin sanoen vapaiden ja demokraattisten vaalien perussääntöjen räikeää loukkaamista. Miten tilanne kehittyy nyt vaalien jälkeen? Näyttää siltä, että Valko-Venäjän demokratiapyrkimysten ensimmäinen kappale on kirjoitettu, mutta emme saa kuitenkaan jäädä toimettomiksi. Ihmiset ovat osoittaneet mieltään Minskin kaduilla jo viiden päivän ajan.

Mitä me Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionissa voimme tehdä tässä tilanteessa? Ensinnäkään meidän ei pidä hyväksyä vaalien tuloksia. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on kiellettävä ja jätettävä huomiotta Valko-Venäjän presidentti ja eristettävä hänet muusta maailmasta.

Toiseksi Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin on tästä lähtien selkeästi tuettava vain demokraattisia oppositiovoimia, kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa, kuten täällä on ehdotettu. Tuen ei pidä olla vain moraalista, vaan täsmällistä taloudellista tukea. Valko-Venäjän oppositiopuolueiden yhdistäminen EU:n puoluerakenteeseen voisi myös olla tehokas keino. Unkarilainen koalitiopuolue (SMK) Slovakiassa näytti hyvää esimerkkiä allekirjoittamalla viime vuonna sopimuksen Valko-Venäjän Kansanrintaman ja Yhdistyneen kansalaispuolueen kanssa sekä viemällä asiaa eteenpäin PPE-DE-ryhmässä. Tämän ansiosta nämä kaksi puoluetta saavat PPE-DE-ryhmän tarkkailijajäsenen asema Roomassa ensi viikolla pidettävässä kokouksessa.

Kolmanneksi Euroopan unionin ja erityisesti komission on laadittava uusi toimintasuunnitelma, joka on selkeämpi, tehokkaampi ja johdonmukaisempi. Emme saa antaa EU:n taloudellisen tuen ohjautua presidentti Lukašenkon hallinnon kautta, jolloin emme voi mitenkään valvoa sen käyttöä. Slovakian tasavalta kannattaa tiukempia ja ankarampia menettelytapoja.

Hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ei saa jättää presidentti Lukašenkoa yksin ja asioita ennalleen. Valko-Venäjän tärkeimpänä kauppakumppanina EU on itse asiassa edistänyt merkittävästi tämän hallinnon vallassa pysymistä.

  Rolandas Pavilionis (UEN). – (LT) Valko-Venäjän viimeaikaiset tapahtumat ovat tehneet selväksi kaksi asiaa. Ensinnäkin on välttämätöntä, että Valko-Venäjää koskevaa Euroopan unionin toimintasuunnitelmaa tarkistetaan perusteellisesti ja että se pannaan täytäntöön mahdollisimman pian. Euroopan unionin johtajat sekä jäsenvaltioiden parlamentit ja hallitukset eivät saa pitää kansalaisyhteiskunnan orastava heräämistä riittävänä kehityksenä. Sortaminen ei vähene vaan se lisääntyy, ja siksi ensimmäisenä tavoitteenamme on suojella hallintoa vastustavia voimia sekä niiden johtajia sortotoimilta. Kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden, ei vain Valko-Venäjän naapurimaiden, parlamenttien ja hallitusten on noudatettava konkreettista ja velvoittavaa toimintasuunnitelmaa. Toiseksi, kun olemme eristäneet hallituksen johdon, meidän on kaikin mahdollisin keinoin vahvistettava informaatiotukea Valko-Venäjän kansalaisille, kehitettävä olemassa olevia yhteyksiä ja luotava uusia kaikilla kansalaisyhteiskunnan tasoilla niin liike-elämässä, akateemisissa piireissä kuin taiteen ja kulttuurinkin kanssa tekemisissä olevien ihmisten ja toimittajien parissa. Mielestäni Liettua on jo näyttänyt menestyksekästä ja konkreettista esimerkkiä tarjoamalla turvapaikan Valko-Venäjän aiemmin ainoalle vapaalle yliopistolle, joka myöhemmin karkotettiin maasta. Euroopan unionin yhteisen toimintasuunnitelman ensisijaisena tavoitteena on epäilemättä tarjota Valko-Venäjän nuorille samanlaiset opiskelumahdollisuudet EU:n korkeakouluissa ja yliopistoissa.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, olin jäsenenä Euroopan parlamentin valtuuskunnassa, joka ei koskaan päässyt Valko-Venäjälle. Otin haasteen vastaan. Minut pysäytettiin rajalla, missä pääsin todistamaan koko naurettavaa välikohtausta. Juna joutui odottamaan kokonaisen tunnin Puolan ja Valko-Venäjän rajalla ja ihmisiä näyttivät olevan peloissaan rajaa ylittäessään. Katsellessani tullivirkailijoiden passintarkastusta mieleeni tuli kommunistinen aikakausi. Aivan kuin olisin katsellut kommunistisesta ajasta kertovaa elokuvaa huijareineen.

Bug-joella kulkeva raja on naurettava Berliinin muuri, ja on oikeutettua todeta, että viranomaiset olisi eristettävä. Kehotan kuitenkin, ettemme eristä Valko-Venäjän yhteiskuntaa, nuoria, opiskelijoita, toimittajia, akateemikkoja emmekä kansalaisjärjestöissä työskenteleviä, joita jo syrjitään Valko-Venäjällä. Muussa tapauksessa ei ole mahdollista rakentaa siltoja, joita tarvitsemme, jotta valkovenäläiset tuntisivat itsensä eurooppalaisiksi ja ymmärtäisivät, että he voivat ja heidän pitää osallistua demokratian ja vapauden kaltaisten arvojen puolustamiseen.

  Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin kiitollinen parlamentille sen neuvoston ja komission pyrkimyksille antamasta yksimielisestä, vahvasta ja vaikuttavasta tuesta.

Olemme kaikki samoilla linjoilla. Meidän on nyt löydettävä tehokkaita keinoja saattaa hallitus vastuuseen tilanteesta ja vaalien toimittamisesta ja tuettava niitä, jotka haluavat saada aikaan muutoksen. Olemme kaikki samaa mieltä tästä. Aiomme luonnollisesti noudattaa monia tänään esitettyjä suosituksia.

En voi nyt yksityiskohtaisesti kommentoida kaikkia esille tulleita seikkoja, mutta haluan ottaa esille mielestäni tässä yhteydessä kaikkein mielenkiintoisimmat. Jäsen Klich muistutti parlamenttia Aleksandr Milinkevitš vierailusta, ja haluan painottaa, että hän on ollut myös neuvoston vieraana. Lisäksi 14 ulkoasiainministeriä oli paikalla keskustelussa, joka pidettiin neuvoston kokouksen yhteydessä. Teimme myös siellä erittäin selväksi, kuinka syvästi ihailemme opposition rohkeutta ja kuinka vahva tukemme on.

Useat puhujat ottivat esille rajoittavat toimenpiteet tai pakotteet. Juuri tätä tarvitsemme tällä hetkellä. Viisumirajoituksia on jo pantu täytäntöön ja nyt rajoittavia toimenpiteitä on laajennettava. Jäsen Schroedter totesi, että viisumikielto on määrättävä kaikille vastuullisille, mikä onkin tarpeellista. Sitä on harkittu aiemminkin, mutta vasta nyt voimme ryhtyä täsmällisiin toimenpiteisiin, sillä vasta nyt tiedämme tarkalleen, kuka on vastuussa Valko-Venäjän tilanteesta ja keiden nimet on liitettävä viisumikieltoluetteloon, vaikkakin tilanne vaatii vielä tarkempaa selvitystä.

Monet puhujat totesivat, että meidän on samalla löydettävä keinoja niiden auttamiseksi, jotka haluavat matkustaa ulkomaille, vierailla kotimaissamme, laajentaa katsantokantojaan ja nähdä, miten demokratia toimii. Olen myös hyvin kiitollinen komission jäsenelle Kovácsille siitä, että hän on ottanut täsmällisen kannan komission suunnittelemiin toimenpiteisiin. On tärkeää, että komissio kehittää meidän täydellä tuellamme uskottavia ja johdonmukaisia ohjelmia.

Keskustelun aikana on otettu esille täsmäpakotteet. Niitä itse asiassa juuri tarvitsemmekin, vaikkakin rehellisesti sanoen juuri sellaisten toimenpiteiden löytäminen, jotka eivät vahingoita vääriä ihmisiä, on usein helpommin sanottu kuin tehty.

Keskustelussa on myös kiinnitetty huomiota EU:n tarkkailijoihin, joilta evättiin pääsy maahan. Tämä on erittäin valitettavaa. Haluan korostaa, että eilen laaditussa puheenjohtajavaltion julistuksessa Valko-Venäjän tilanteesta nimenomaan pahoiteltiin EU:n tarkkailijoiden ja Euroopan parlamentin jäsenten maahanpääsyn epäämistä. Se vain todistaa, kuinka syvästi Valko-Venäjällä pelätään vapaan parlamentin jäsenten päästämistä maahan.

On meidän velvollisuutemme tukea nuoria ja kansalaisyhteiskuntaa sekä niitä ihmisiä, jotka pakkasesta huolimatta pitävät puoliaan. Meidän on yhdessä komission kanssa löydettävä keinot tähän.

Jäsen Kamiński mainitsi vapaat tiedotusvälineet, joilla on merkittävä asema. Ne ovatkin hyvin tärkeitä. Me kaikki tiedämme kokemuksesta – ja itävaltalaisena olen hyvä arvioimaan tilannetta – miten tärkeää roolia itsenäinen radio ja televisio näyttelivät aikoinaan naapurimaissamme Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa. Meidän on kuitenkin varmistettava tänä päivänäkin, että halukkailla on mahdollisuus saada tietoa vapaasti ilman sensuuria ja valvontaa. Siihen meidän on pyrittävä.

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on varmasti yhteisten arvojen ja demokraattisten maiden yhteisö. Meidän on siis tehtävä hyvin selväksi, ettemme hyväksy presidentti Lukašenkon sortohallitusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien loukkaamista, rekisteröityneiden opposition ehdokkaiden vaalioikeuksien loukkaamista emmekä opposition jäsenten ja rauhanomaisten mielenosoittajien pidätyksiä.

Periaatejulistukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät todellakaan riitä. Meidän on siis otettava käyttöön ja pidettävä yllä pakotteita, jotka selkeästi ilmaisevat kantamme. Meidän on vältettävä laajoja taloudellisia pakotteita, jotka vahingoittavat kansaa. Pakotteet on suunnattava tarkasti niitä vastaan, jotka ovat vastuussa vilpillisistä vaaleista ja Valko-Venäjän sortohallituksen menestyksestä. Tällaisia pakotteita voisivat olla esimerkiksi viisumikiellon laajentaminen sekä jäsenvaltioissa olevien varojen jäädyttäminen.

Pakotteiden sekä Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten voimien tuen lisäämisen lisäksi meidän on edistettävä ja helpotettava ihmisten välisiä yhteyksiä esimerkiksi luopumalla viisumimaksuista väliaikaisesti.

Meidän on myös tuettava kansalaisjärjestöjä. Olemme tietoisia säännöistämme johtuvasta ongelmasta, sillä niiden mukaan tukea voidaan antaa vain virallisesti rekisteröidyille kansalaisjärjestöille. Komissio on kuitenkin löytänyt tähän ratkaisun. Olemme sopineet, että rahoitamme Valko-Venäjän ulkopuolella rekisteröityneitä kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät Valko-Venäjän ja sen kansalaisten hyödyksi.

Keskustelu oli melko rohkaiseva, ja se osoittaa, että Euroopan parlamentin jäsenet, puheenjohtajavaltio – toisin sanoen jäsenvaltiot – ja komissio ovat samoilla linjoilla. Olemalla samaa mieltä ja työskentelemällä tiiviissä yhteistyössä edistämme lopultakin demokraattisia muutoksia Valko-Venäjällä.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ilmaista Italian uuden sosialistipuolueen puolesta tukeni vastalauseille, joita on esitetty Valko-Venäjän vilpillisistä vaaleista, jossa presidentti Lukašenko valittiin uudelleen epäselvissä olosuhteissa.

Tuen täysin Minskin mielenosoittajia, tuhansia nuoria, jotka ovat osoittaneet rauhanomaisesti mieltään aukioilla jo useiden päivien ajan ja jotka monista vaikeuksista huolimatta jatkavat sinnikkäästi demokraatista taisteluaan luodakseen kotimaalleen erilaisen ja paremman tulevaisuuden. Uutta Valko-Venäjää koskevat toiveet ovat vielä kaukaisia valtakunnassa, jossa Euroopan viimeinen tyranni, Aleksandr Lukašenko, on huijannut vaaleissa, uhkaillut oppositiota aukioilla ja ottanut Stalinin tapaan vankilat käyttöön.

Me tuemme Valko-Venäjän toisinajattelijoita niin eristettyjä, palelevia, pahoinpideltyjä ja nöyryytettyjä kuin he ovatkaan heidän pyrkimyksissään saada takaisin vapaa ja oikeudenmukainen tulevaisuus myös tänne entisen Neuvostonliiton kolkkaan. Ajan rattaiden on alettava jälleen pyöriä Minskissä, kuten ne ovat tehneet muuallakin.

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) On kiitettävää, että neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti ovat samaa mieltä Valko-Venäjän kysymyksestä ja ilmaisevat yhteisen kantansa ensimmäistä kertaa näin voimakkaasti.

Valko-Venäjän tilanne on niin vakava, että neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat tuominneet Venäjän hyväksynnän ja tuen Aleksandr Lukašenkon epädemokraattiselle hallinnolle. Emme voi missään nimessä suhtautua ymmärtäväisesti Venäjän kantaan.

Meidän on oltava rehellisiä ja myönnettävä, että Euroopan unionin toimielimet odottivat liian pitkään ja reagoivat liian hitaasti Valko-Venäjän tapahtumiin. Toimet, joihin ryhdyttiin, eivät olleet tarpeeksi nopeita eivätkä tehokkaita, koska EU ei halunnut ensinnäkään ärsyttää presidentti Putinia ja koska toiminnan soveltamisala ja resurssit olivat rajalliset. Yksi syy olivat myös jäsen Onyszkiewiczin mainitsemat pitkälliset menettelyt ja käytettyjen varojen sopimaton kanavointiin. Komission tehtävänä on käyttää Valko-Venäjän avustamiseen osoitetut varat tarkoituksenmukaisesti, ja sen on hoidettava tämä tehtävä tehokkaammin.

Euroopan parlamentin jäseninä meidän on säännöllisesti pyydettävä komissiota kertomaan meille, miten se hoitaa työtään ja onko tuen siirtämis- ja käyttämismenettelyä tehostettu.

Meidän on myös vaadittava neuvostoa ja komissiota omaksumaan tulevaisuudessa voimakkaampi kanta ja tuomitsemaan Venäjän osoittama tuki Euroopan viimeiselle epädemokraattiselle tyrannille.

5. Väestörakenteen muutokseen vastaaminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Bushill-Matthewsin laatima työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietintö (A6-0041/2006) väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta (2005/2147(INI)).

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että komission jäsen on asettanut tämän asian ensisijaiseksi. Parlamentin kaikki poliittiset ryhmät tunnustavat tämän asian tärkeyden ja tukevat sitä. Valiokunta-aloitteiseen mietintöön tehtiin yli 200 tarkistusta valiokuntavaiheessa, minkä katsotaan toivottavasti ilmentävän erilaisia käsityksiä asioiden tärkeysjärjestyksestä eikä johtuvan yksinomaan esittelijän riittämättömyydestä työssään alun alkaen.

Haluan aloittaa kiittämällä kollegoja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa ja erityisesti varjoesittelijöitä heidän tärkeästä osuudestaan. Haluan kiittää ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sekä erityisesti naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa, jonka kanssa teimme tehostettua yhteistyötä sekä virallisesti että käytännössä, niiden arvokkaista lausunnoista ja niistä monista näkemyksistä, jotka valiokunnat ovat esittäneet tätä mietintöä varten.

Tästä kaikesta seurasi kuitenkin muun muassa se, että mietintö on liian pitkä. Yhteinen innostuksemme vaati ehkä veronsa. Toivon, että voimme tänään äänestyksen yhteydessä lyhentää mietintöä hieman kollegojen tuella.

Mietinnön perusteiden olisi kuitenkin pysyttävä edelleen selvinä. Väestön ikääntymisestä aiheutuu haasteita. Kun yhä useammat elävät huomattavasti pidempään, työelämän ulkopuolella olevien ja muilta tukea tarvitsevien ikääntyvien määrä kasvaa ja sellaisten aktiivisten ikääntyvien määrä kasvaa, joiden on huolehdittava toimeentulostaan. Nämä eivät ole pelkästään vanhusten ongelmia vaan koko yhteiskunnan ongelmia. Syntyvyyden alenemisesta aiheutuu haasteita. Työikäisten määrä pienenee siinä määrin, etteivät he laskelmien mukaan pysty rahoittamaan eläkeläisten suurempaa määrää, ja monet perheet haluavat saada enemmän lapsia, mutta painiskelevat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen paineiden kanssa eivätkä saa rahojaan riittämään. Nämä eivät ole pelkästään nuorten ongelmia vaan koko yhteiskunnan ongelmia. Ne ovat hallitusten ja yritysten haasteita. Ei ole kaikille sopivia ratkaisuja, mutta kuten televisiosarjassa Salaiset kansiot todetaan: "Totuus on tuolla jossain!"

On esitetty useita erilaisia ideoita ja käytettävissä on erilaisia kokemuksia muualtakin kuin Euroopan unionista. Tässä mietinnössä esitetään muutamia ajatuksia ja osviittoja. Nyt tarvitaan avarakatseisuutta ja ennen kaikkea toimia näiden ideoiden toteuttamiseksi.

Toivon, että tämä mietintö vastaa komission jäsenen mielestä paitsi hänen omia ensisijaisia tavoitteitaan myös hänen käsitystään asian kiireellisyydestä ja että kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että todellinen työ on aloitettava nyt.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsen Bushill-Matthewsia, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa mietinnöstä, joka on todella innoittava. Olen iloinen parlamentin tuesta vihreälle kirjallemme. Parlamentin mietintö on hyvin ajoitettu siinä mielessä, että mietinnöllä voidaan edistää väestökehitystä koskevaan uuteen tiedonantoon liittyvää komission työtä, koska viimeistelemme tiedonannon lähiviikkojen aikana ja voimme siten hyödyntää mietintöä sen ajoituksen ansiosta erittäin käytännöllisellä tavalla. Mietintöön sisältyy muutamia erittäin tärkeitä näkökohtia, jotka kannattaa ottaa mukaan uuteen tiedonantoon. Siinä tehdään päätelmiä vihreään kirjaan saamastamme palautteesta ja vaikutustenarvioinneista, jotka rahoitettiin Euroopan parlamentin järjestämien kokeiluhankkeiden avulla. Tiedonannossa tarkastellaan mahdollisuuksia väestörakennetta koskevaan jatkuvaan yhteistyöhön yhteisössä.

Hyvät parlamentin jäsenet, viime aikoina Euroopan unionissa on saavutettu erinomaista menestystä. Haluan todeta tämän yksiselitteisesti, jotta muistamme asian. Yhteiskuntamme väestön ikääntyminen johtuu tämän menestyksen vaikutuksista väestöpyramidin kahteen kulmaan ja kahteen alueeseen. Keskimääräinen elinajanodote on kasvanut lääketieteen valtavien edistysaskelten ansiosta. Niiden avulla on esimerkiksi päästy laajalti sydän- ja verisuonitaudeista ja voitu näin pidentää merkittävästi keski-ikäisten keskimääräistä elinajanodotetta. Lääketieteen huomattavan edistymisen ansiosta lasten hoidon ja perinataalihoidon alalla lapsi- ja imeväiskuolleisuus on laskenut tasolle, joka on alhaisempi kuin koskaan ennen ja jota ei luultavasti osattu edes odottaa vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Tämä on eittämättä menestystä. Elämme niin sanoakseni kaksi kertaa niin kauan kuin esi-isämme. Olin iloinen havaitessani vakuutusyhtiöiden kanssa käytyjen keskustelujen aikana, että vakuutusyhtiöt käyttävät nykyään kuolevuustaulukoita, joissa korkein ikä on 80 vuoden sijaan 120 vuotta.

Tällä menestyksellä on tietysti seurauksensa, koska väestön ikääntyminen muuttaa koko yhteiskuntaamme kaikilla aloilla. On tärkeää ymmärtää, että tarvitaan kokonaisvaltaista, yhtenäistä ja monipuolista lähestymistapaa. Väestön ikääntyminen koskee muitakin asioita kuin esimerkiksi eläkejärjestelmiä, terveydenhoitoa, koulutusta ja kaupunkisuunnittelua. Itse asiassa on tuskin yhtään osa-aluetta, johon väestön ikääntyminen ei vaikuttaisi, kun otetaan huomioon kaikki ihmisten toiminta, myös armeija. Tämän vuoksi on pyrittävä varmistamaan, että aktiivisesta ikääntymisestä tulee totta. On kehitettävä lasten ja vanhusten hoitopalveluja. On kehitettävä uusia tuotteita ja palveluja, jotta voidaan vastata paremmin ikääntyvien tarpeisiin ja tietysti kaiken kaikkiaan ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin sen ikäprofiilin muuttuessa. On lopultakin investoitava enemmän inhimillisen pääoman kehittämiseen ja säilyttämiseen niin, että saavutetaan korkea työllisyys ja ikääntyvät voivat pysyä työelämässä pidempään. Vihreään kirjaan liittyvien neuvottelujen yhteydessä saamissamme vastauksissa ja etenkin jäsenvaltioiden antamissa vastauksissa painotettiin voimakkaasti tarvetta sovittaa entistä paremmin yhteen työ-, perhe- ja yksityiselämä.

Jo nyt maahanmuuttajat kääntävät väkiluvun laskun nousuun joissakin jäsenvaltioissa. Jotta maahanmuutto vaikuttaisi todella myönteisesti, sen on kuljettava käsi kädessä kotouttamisen edistämisen ja erojen vähentämisen kanssa. Hyvät parlamentin jäsenet, kaikesta tästä huolimatta on selvää, että maahanmuuttajat, joita pidämme yhteiskuntamme pysyvänä piirteenä tulevaisuudessa, eivät ole ratkaisu väestön ikääntymisestä aiheutuviin ongelmiin. He ovat osa ratkaisua, mutta heitä ei koskaan saisi pitää koko ratkaisuna.

Haluan mainita muutamia asioita, jotka olisi otettava mukaan tulevien vuosien työohjelmaamme. Haluaisimme keskittyä edelleen työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. On nimittäin selvää, että Euroopan unionin kansalaiset haluavat hankkia enemmän lapsia kuin he nyt hankkivat. Jotta heidän luonnolliset halunsa ja toiveensa voidaan tyydyttää, meidän on mielestäni tarkasteltava perusteellisesti koko yhteiskuntaamme, tottumuksiamme, toimintatapojamme ja käytäntöjämme. Haluaisimme perustaa väestöä ja väestökehitystä tarkastelevan eurooppalaisen foorumin, jonka avulla voisimme ymmärtää entistä paremmin, mitä erilaisia näkökohtia on otettava huomion, kun väestökehitystä koskevat asiat sisällytetään eri alojen politiikkaan, ja jota alan tunnustetut asiantuntijat ja vapaaehtoisjärjestöt tukisivat. Komissio esittelee vuonna 2007 kertomuksen toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet ikäsyrjintää koskevan direktiivin 2007/78/EY säännösten sisällyttämiseksi kansalliseen lainsäädäntöönsä. Komissio julkaisee kahden vuoden välein eli samoina vuosina, jolloin pidetään foorumin täysistunnot, Euroopan unionin väestöä ja väestökehitystä koskevan kertomuksen, jossa kuvataan Euroopan unionin väestörakenteen kehittymistä maailmanlaajuisen kehityksen yhteydessä.

Hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tuottama lisäarvo perustuu suurelta osin tiedonvaihdon järjestämiseen, hyväksi osoittautuneiden lähestymistapojen vertailuun sekä tuloksena saatujen tietojen esittämiseen ja levittämiseen. Teemme tätä työtä jo monilla aloilla ja erityisesti Lissabonin strategiaan liittyvillä aloilla. Hyvät parlamentin jäsenet, väestökehitys muuttaa yhteiskuntaamme. Se on muuttanut yhteiskuntaamme koko historiamme ajan ja muuttaa sitä vastaisuudessakin. Yhteiskuntamme väestörakenne vanhenee teknisesti, mutta voidaan myös sanoa varmasti, että yhteiskunnastamme tulee viisaampi. Viisaus on nimittäin yhteydessä kokemukseen, ja kaikissa yhteisöissä viisaus on tunnusomaista niille, joilla on ollut onni elää niin pitkään, että he ovat voineet käyttää hyväksi kokemustaan. Uskon, että löydämme keskusteluissamme tapoja vastata haasteisiin, joita yhteiskuntamme valtava menestys elämän pidentämisessä ja elämänlaadun parantamisessa aiheuttaa. Vastaamme haasteeseen sellaisella tavalla, että tulevat sukupolvet voivat seurata suunnittelemaamme tietä – tietä, jolla otetaan entistä paremmin huomioon elämänlaatu, inhimilliset tekijät ja sosiaaliset arvot, joita me kaikki vaalimme.

  Thomas Ulmer (PPE-DE), ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aloittaa esittämällä vilpittömät kiitokseni jäsen Bushill-Matthewsille erinomaisesta mietinnöstä. Komission jäsenelle Špidlalle sanoisin, että haluaisin mielelläni elää 120-vuotiaaksi. Minun olisi joka tapauksessa elettävä 116-vuotiaaksi päästäkseni omilleni eläkeohjelmassani.

Olen yllättynyt siitä, ettei väestörakenteen muutoksia koskevassa vihreässä kirjassa oteta paremmin huomioon terveyteen liittyviä näkökohtia. Ikääntyvän yhteiskunnan ongelmat eivät liity pelkästään taloudellisiin näkökohtiin. Uusia oireyhtymiä tulee esiin, kuten jo voidaan havaita. Näitä ovat dementia, olipa sitten kyse Alzheimerin taudista tai subkortikaalisesta dementiasta, sydän- ja verisuonitaudit sepelvaltimotaudista munuaisten vajaatoimintaan, aineenvaihduntataudit, ennen kaikkea diabetes, selkärangan nivelten ja suurten nivelten tulehdukset sekä osteoporoosi vain muutamia mainitakseni. Tämän vuoksi on sitäkin tärkeämpää huolehtia ennaltaehkäisystä, varmistaa kaikille hyvät elinolot ennen hoitoa, ja jos hoito on tarpeen, on varmistettava, että kaikki Euroopan unionin kansalaiset saavat mahdollisimman hyvää hoitoa. On säilytettävä sekä elämänlaatu että liikkuvuus.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi yhteiskuntaamme on suunnattava uudelleen. Ihmiset ovat nykyään eläkkeellä kolmanneksen elinajastaan. Tarvitaan järkevää työtä, yhteiskunnallisia tehtäviä, tyydytystä tuovia tehtäviä ikääntyville, esteetöntä asumista, uusia asumismuotoja sekä tarvittaessa erinomaisia hoito- ja terveydenhuoltopalveluja.

Arvostelisin kuitenkin sitä, että vihreässä kirjassa ainoastaan viitataan epäsuorasti ilman erityisiä pohdintoja oletukseen, jonka mukaan väkiluvun laskulla olisi vain kielteisiä vaikutuksia vakiintuneeseen yhteiskuntajärjestelmään. Tämän vuoksi toivon seuraavien kysymysten käsittelyä: Missä määrin väkiluvun laskun kielteisiä vaikutuksia voidaan pysäyttää innovaatiolla, korkeammalla työllisyysasteella ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisella? Voiko väkiluvun laskuun liittyä myös myönteisiä näkökohtia esimerkiksi ympäristöä, liikenteen ruuhkautumista ja maankäyttöä koskevissa asioissa? Voidaanko luoda jonkinlainen Euroopan unionin väkiluvun pitkän aikavälin toivottava suhdeluku?

  Edite Estrela (PSE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Haluan kiittää jäsen Bushill-Matthewsia erinomaisesta mietinnöstä ja yhteistyöstä, jota teimme laatiessamme omia mietintöjämme.

Euroopan unionin väestön luonnollinen kasvu oli 0,04 prosenttia vuonna 2003. Ennustetaan, että vuosien 2005 ja 2030 välisenä aikana menetetään noin 20 miljoonaa henkeä. EU:n väkiluvun odotetaan kasvavan hieman vuoteen 2025 asti maahanmuuton ansiosta, mutta kääntyvän sitten laskuun. Maahanmuutto on vain osa ratkaisua. Euroopan unionin kansalaisilla ei ole toivomaansa määrää lapsia. Tutkimusten mukaan he haluaisivat keskimäärin 2,3 lasta, mutta heillä on vain 1,5 lasta. Tämä luku on liian pieni väkiluvun pitämiseksi ennallaan.

Syynä alhaiseen syntyvyyteen ovat seuraavat seikat: myöhästynyt tai epävarma työnsaanti, asunnon hankkimiseen liittyvät vaikeudet, ensimmäisen lapsen hankkiminen myöhään, verokannustimien ja perhe-etuuksien puute, riittämätön vanhempainloma, lasten ja muiden huollettavien päivähoitopalvelujen puute, naisten ja miesten väliset palkkaerot sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät vaikeudet.

Väestökehityksen asiantuntijan Phillip Longmanin mukaan Euroopan unionissa useampia lapsia hankkivat konservatiiviset kristityt ja muslimit, ja tämä muuttaa yhteiskunnan kokoonpanoa vastaisuudessa. Mitä voidaan tehdä tilanteen korjaamiseksi? Phillip Longman tekee seuraavia ehdotuksia. Ruotsissa on onnistuttu nostamaan syntyvyyttä parantamalla sosiaalietuuksia sekä rakentamalla päiväkoteja ja seimiä. Italiassa olisi hyödyllistä yksinkertaistaa asuntolainan takaamista, koska nykyisin tämä on hyvin vaikeaa. Yksi asia on varmaa. Useimmissa jäsenvaltioissa on nähtävissä vahva yhteys työssäkäyvien naisten suuren määrän ja suuren syntyvyyden välillä sekä päinvastoin.

Puhetta johti
varapuhemies SARYUSZ-WOLSKI

  Struan Stevenson, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten komission jäsen Špidla totesi, väestörakenteen muutos on paitsi ajankohtainen kysymys myös Euroopan unionin suurimpia haasteita tällä hetkellä. Tämän vuoksi jäsen Bushill-Matthewsin mietintö on sekä hyvin ajoitettu että erittäin merkityksellinen.

Poliitikkojen ongelmana on nykyään se, että pohdimme asioita vain viiden vuoden jaksoissa. Sellaisten asioiden käsittelyä ei pidetä poliittisesti tarkoituksenmukaisena, jotka vaikuttavat huomattavasti elämäämme 10 tai 20 vuoden kuluttua. Itse asiassa olen viime kuukausien aikana ollut puheenjohtajana PPE-DE-ryhmän työryhmässä, joka käsittelee väestörakenteen muutoksen eri näkökohtia. Olemme tehneet tästä asiasta muutamia melko hyödyllisiä päätelmiä.

Ensinnäkin väestökehitykseen ja perheisiin liittyvissä kysymyksissä Euroopan unioni ei saisi alistua väkilukunsa laskuun. Lasten ja nuorten kokonaistilanteen parantamisella sekä naisten ja miesten työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen edistämisellä voisi yhdessä verokannustimien kanssa olla merkittävä vaikutus syntyvyyteen.

Toiseksi Euroopan unionin työmarkkinoilla tarvitaan selvästi enemmän valinnanvaraa ja joustavuutta. Tämän vuoksi olisi edistettävä naisten, nuorten ja ikääntyvien osallistumista työelämään luomalla uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi edistämällä työaikojen joustavuutta, osa-aikatyötä ja itsenäistä työskentelyä. Koulutusjärjestelmiä on uudistettava korkea-asteen koulutuksen tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi, jotta työelämään päästään nuorempana.

Kolmanneksi kolmansista maista olisi houkuteltava ammattitaitoisia työntekijöitä. Työryhmämme mukaan maahanmuuttoa ei olisi kuitenkaan pidettävä ainoana ratkaisuna Euroopan unionin väestörakenteen ja työmarkkinoiden tuleviin ongelmiin. Maahanmuuttajilla on oltava sellaisia taitoja ja kykyjä, joista Euroopan unionissa on pulaa, ja heidän on oltava valmiita integroitumaan yhteiskuntaamme ja hyväksymään yhteiset arvomme.

Jotta voidaan vastata väestörakenteen muutokseen ja ylläpitää koko ajan muuttuvaa yhteiskuntaa, on varmistettava Lissabonin strategian määrätietoinen täytäntöönpano. Vallitseva tilanne ei ole mahdollinen vaihtoehto. Jotta Euroopan unioni kehittyisi ja menestyisi, tarvitaan flexicurity-mallia – komission puheenjohtajan Barroson termiä käyttääkseni – sekä innovaatioita. Työmarkkinoiden joustavuuden ja työsuhdeturvan avulla voimme vastata globalisaation haasteisiin. Tämän saavuttamiseksi on uudistettava eläkejärjestelmiä sekä keskityttävä kasvun ja työpaikkojen luomiseen toteuttamalla innovatiivisia toimia syntyvyyden edistämiseksi ja käyttämällä avuksi maahanmuuttoa hyvin harkitusti.

Ainoastaan innovaatioiden avulla ja uudistumalla voimme varmistaa, että väestörakenteen muutokseen liittyvät haasteet voidaan tulevaisuudessa muuttaa kasvun mahdollisuuksiksi.

  Joel Hasse Ferreira, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Käsittelemämme asia on epäilemättä hyvin tärkeä. Suuri osa Euroopan unionista vanhenee. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta syntyvyys eri maissa on alhainen. Erilaisten sosiaalisen suojelun, solidaarisuuden ja sosiaaliturvan mekanismien kestävyys on uhattuna. Euroopan unionin ulkopuolisista maista tulevien maahanmuuttajien avulla on ilmeisesti voitu tasapainottaa työvoimaosuutta joissakin jäsenvaltioissa, mutta on otettava huomioon maahanmuuton sosiaaliset seuraukset sosiaalisen integraation ja perheiden tukemisen kannalta.

Väestörakenteen muutokseen vastaamista koskevasta keskustelusta on tullut taas erittäin ajankohtainen, kun Euroopan sosiaalinen malli pantiin hiljattain täytäntöön Skandinaviassa. On hyvin tärkeää yhdistää parempi tuottavuus ja kilpailukyky naisten suureen osuuteen työmarkkinoilla. Samaan aikaan syntyvyys on lisääntynyt, ja isyyslomaan ja äitiyden suurempaan tukemiseen suhtaudutaan nyt ymmärtäväisemmin.

Näin ollen Euroopan unionin näkökulmasta tarkasteltuna kaikki toimet olisi suunnattava työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen kaikissa jäsenvaltioissa neuvottelemalla joustavammista työajoista sekä luomalla tarkoituksenmukaisempi ja laajempi lastenhoitoa tukeva infrastruktuuri. Lisäksi on tehostettava eri sosiaaliturvajärjestelmien tuntemusta, ja kansalaisille on annettava mahdollisuus siirtyä vapaasti yhden jäsenvaltion järjestelmästä toisen jäsenvaltion järjestelmään, olipa kyseessä sitten julkinen, yksityinen tai muu järjestelmä, kuten keskinäinen vakuutusjärjestelmä. Tämä on hyvin tärkeää työntekijöille, jotka maksavat sosiaaliturvamaksuja tietyssä jäsenvaltiossa. Näin heidän elämänlaatunsa paranee, kun he palaavat alkuperämaahansa tai kun he muuttavat toiseen jäsenvaltioon töihin.

On myös kannustettava uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmiä. Lisäksi on edistettävä aktiivista ikääntymistä. Näitä kaikkia asioita käsitellään mietinnöissä, jotka jäsen Bushill-Matthews, jäsen Estrela ja valiokuntien kaikki jäsenet ovat laatineet omistautuen työlleen tällä alalla. Haluan lopettaa toteamalla, että väestörakenteen muutos on Euroopan unionille huomattava haaste, mutta siihen vastaamiseen on keinoja. On siis pyrittävä vastaamaan haasteeseen ja edistettävä sukupolvien välistä solidaarisuutta.

  Marian Harkin, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hyvin laajasta mietinnöstä, jossa käsitellään tätä koko 25:n jäsenvaltion EU:ssa hyvin tärkeää asiaa eli väestörakenteen muutokseen vastaamista ja sukupolvien välisen solidaarisuuden tärkeyttä. Itse asiassa mietinnössä esitetään paremman elämän varmistamista kaikille kaikissa ikävaiheissa ja sen tunnustamista, että päätöksillä ja lainsäädännöllä olisi edistettävä tämän päätavoitteen toteuttamista. Ajan puutteen vuoksi käsittelen lyhyesti vain kahta asiaa.

Olen iloinen siitä, että mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita parantamaan yleishyödyllisten palvelujen tarjontaa maaseutualueilla. Näin edistetään oikeudenmukaista tasapainoa maaseutu- ja kaupunkialueilla asumisen välillä erityisesti ikääntyvien osalta.

Lisäksi pyydän teitä tukemaan tarkistusta 20, jonka avulla pyritään tunnustamaan hoitokotien tarjoamat mahdollisuudet. Esimerkkinä käytän Mayon kreivikunnassa Länsi-Irlannissa toteutettua St Brendan's Village -hanketta ja Lillessä Ranskassa toteutettua SLE Habitat -hanketta.

Raportissa, jonka eurooppalainen sosiaalisten asuntotuottajien yhteistyöelin CECODHAS julkaisi Yhdistyneiden Kansakuntien ikäihmisten vuoden kunniaksi, yksi pääsuosituksista on, että valtioiden ja palvelujen tarjoajien olisi autettava ihmisiä asumaan edelleen omissa yhteisöissään, kun he vanhenevat. Raportin mukaan juuri mainitsemani kaksi hanketta ovat hyviä esimerkkejä hankkeista, jotka on luotu paikallisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeiden avulla autetaan ikääntyviä pysymään niissä yhteisöissä, joissa he ovat asuneet suurimman osan elämästään. He saavat tukea sukulaisilta, ystäviltä ja palveluista ja voivat elää tutussa ympäristössä. Tämä on varmasti sukupolvien välistä solidaarisuutta.

Me kaikki täällä parlamentissa vanhenemme, jos meillä on onni elää tarpeeksi kauan. Toisilla vanhuus on lähempänä kuin toisilla. Minä haluaisin kuitenkin mieluummin asua itsenäisesti omassa yhteisössäni sekä käyttää tarvitsemiani sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Mainitsemani kaksi hanketta ovat EU:n parhaiden käytäntöjen malleja tällä alalla, ja vastaavia hankkeita voitaisiin toteuttaa kaikissa EU:n 25 jäsenvaltiossa.

  Sepp Kusstatscher, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, ilmastonmuutoksen ohella väestörakenteen muutos on ehkä suurin nykyajan haasteista. Syntyvyyden laskuun on hyvin monia syitä, ja se heikentää yhteiskuntamme tulevaisuudennäkymiä.

Haluan käsitellä vain yhtä tämän erittäin monimutkaisen kysymyksen näkökohtaa eli äitien eläketurvaa. Äitien ja etenkin monilapsisten äitien tekemää työtä arvostetaan aivan liian vähän. Yksi tärkeimmistä ongelmista on, että useimmat sen ajan äidit, jolloin äidit eivät voineet tai halunneet käydä työssä lastensa kasvattamisen ja hoitamisen vuoksi, ovat selvästi epäedullisessa asemassa ensin työelämänsä aikana ja sitten ikääntyessään.

Hyvinvointiyhteiskunnassamme lasten kasvattaminen ja hoitaminen olisi tunnustettava ainakin yhtä arvokkaaksi kuin tuotanto- ja palvelualoilla toimiminen, joten äitien tekemä työ olisi otettava täysimääräisesti huomioon eläkeoikeuksissa. Yksinkertaisin ja kokonaisvaltaisin ratkaisu olisi kaikille ehdoitta maksettava kansalaispalkka.

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) EU:ssa tapahtuva väestörakenteen muutos on kokonaisuudessaan yhteiskunnan kannalta hyödyllinen asia, ei haitallinen. Elinajanodote on kasvanut parantuneiden elinolojen ja terveydenhoidon ansiosta. Tämä luo tietysti uusia haasteita, joihin on vastattava.

Näihin haasteisiin, joita komissio ei ole tarkastellut asianmukaisesti vihreässä kirjassa, kuuluvat lisääntymis- ja seksuaaliterveyden merkitys, sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa tutkimuksissa ja politiikoissa, ihmisten elinolojen parantaminen sekä laajempi taloudellinen ja sosiaalinen osallistaminen ja koheesio.

Näin ollen ryhmämme esittämissä tarkistuksissa korostetaan tarvetta luoda pysyviä työpaikkoja, lisätä turvallisuutta työpaikoilla ja lyhentää työaikaa sen varmistamiseksi, että niin nuoret kuin ikääntyneetkin työntekijät saavat tehdä työtä, josta maksetaan asianmukaista palkkaa. Näin työntekijöillä on enemmän aikaa omistautua perheelleen, tukea lapsiaan ja jatkaa elinikäistä oppimista.

Tärkeimpiä väestörakenteen muutokseen liittyviä painopisteitä ovat työpaikat asianmukaisine oikeuksineen, oikeudenmukaisempi tulonjako, vahva julkinen sosiaaliturva, joka perustuu sukupolvien väliseen solidaarisuuteen, ja korkeatasoiset julkiset palvelut etenkin terveydenhuollon, koulutuksen, asumisen ja sosiaaliturvan alalla. Ehdotamme toisin sanoen, että muutamme nykysuuntausta, jota leimaavat kilpailun ja liberalismin asettaminen etusijalle, entistä epävarmempi ja huonommin palkattu työ, työttömyys, julkisten palvelujen yksityistäminen ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen. Tästä syystä korostamme tarvetta suunnanmuutoksiin näillä aloilla.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, osallistuin vuonna 1981 Irlannissa kansanterveyden ja lääketieteen etiikan professorin Herbert Ratnerin pitämälle luennolle, jolla hän kuvaili läntisen manner-Euroopan väestörakennetta. Hän ennusti tarkasti nykyisen tapahtumienkulun eli syntyvyyden romahtamisen vuoteen 2000 mennessä ja väestönkasvun lopullisen pysähtymisen vuoteen 2020 mennessä, mikä on nyt väistämätöntä.

Professori Ratner kehotti luennollaan irlantilaisia kuulijoitaan valitsemaan elämän ja välttämään tällä tavoin eurooppalaisten naapuriemme väestötieteellisen itsemurhan, mikä on eräs valinnasta seuraava etu. Päätimme kaksi vuotta myöhemmin järjestetyssä kansanäänestyksessä suojella ihmiselämää hedelmöityshetkestä aina luonnolliseen kuolemaan asti. Syntyvyys on nyt laskussa Irlannissa, mutta saimme kuitenkin viivytettyä suuntausta 20 vuoden verran. Vaikkemme enää ihan olekaan tilanteessa, jossa jokaista kuollutta ihmistä kohden syntyy uusi ihminen, syntyvyytemme on EU:n korkein, työvoimamme on EU:n nuorinta ja taloutemme on EU:n vahvin. Kuten väestörakenteen muutoksia koskevassa komission vihreässä kirjassa todetaan, talouskasvu edellyttää väestönkasvua.

Tiedän monta hyvää syytä, joiden vuoksi EU:n pitäisi omaksua elämää, ihmisolentojen arvokkuutta ja Jumalaa kunnioittava kulttuuri. Meidän pitäisi harkita uudelleen suhtautumistamme elämän pyhyyteen, perheen asemaan sekä äitien ja muiden hoivaajien tukemiseen, jollei muuten niin ainakin talouskasvun ja Euroopan elinkelpoisen tulevaisuuden nimissä.

  Amalia Sartori (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan kiittää esittelijää erinomaisesta työstä. Omalta osaltani haluan korostaa kahta edessämme olevaa suurta haastetta: ensinnäkin ikääntyvää väestöä, jolle haluamme taata parhaan mahdollisen arvokkaan vanhuuden, ja toiseksi alhaista syntyvyyttä. Haluamme, että maanosaamme palautetaan oikea tasapaino naisten odotusten ja maidemme odotusten välille.

Voidaksemme vastata ensimmäiseen haasteeseen on noudatettava kahdenlaista politiikkaa. Ensin on poistettava esteet, jotka haittaavat työntekijöiden pysymistä työelämässä, ja näin ollen tuettava toimintamalleja, joiden avulla ikääntyvät voivat osallistua työmarkkinoiden toimintaan mahdollisimman pitkään. Toiseksi on annettava ikääntyville tilaisuus elää mahdollisimman pitkään omissa yhteisöissään. Kaikki sosiaalipolitiikka on kohdistettava tähän tavoitteeseen: ikääntyvien on saatava elää perheessään ja omissa kodeissaan siten, että laitoshoitoon turvaudutaan vasta viime kädessä.

Syntyvyyspolitiikasta olen sitä mieltä, että konkreettisesta näytöstä on hyötyä, kuten muutenkin elämässä. On syytä huomauttaa, että viime vuosien aikana juuri ne maat, jotka omaksuivat järkevän suhtautumistavan uuden veropolitiikan laatimiseen, saivat hyviä tuloksia. Mainittakoon mielenkiintoisena esimerkkinä Ranska. Tarvitsemme tästä syystä uutta veropolitiikkaa, laajamittaisia työllistymistilaisuuksia naisille, mahdollisuutta päästä työmarkkinoille ja epäilemättä uusia ja erilaisia palveluja.

  Karin Jöns (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, on selvää, että väestörakenteen muutos on tämän päivän suurimpia haasteita, ja se kohdistuu kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin.

Väestörakenteen muutosta on kuitenkin pidettävä myös tilaisuutena luoda uutta sukupolvien välistä solidaarisuutta eli taata nuorille hyvä koulutus, luoda työpaikkoja kaikille ja antaa ihmisille mahdollisuus ikääntyä arvokkaasti. Tässä yhteydessä on hyvin tärkeää huomioida väestörakenteen muutos kaikilla politiikan aloilla sekä kansallisesti että yhteisön tasolla. Tämä pätee myös komission toimintaan.

Lisäksi tämä on ala, jolla voimme oppia enemmän toinen toisiltamme ja lisätä kokemusten vaihtoa hallitusten ja myös työmarkkinaosapuolten välillä. Ne myötävaikuttavat olennaisella tavalla Euroopan sosiaaliselle mallille tyypilliseen piirteeseen eli sosiaaliseen solidaarisuuteen. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti siihen, että jäsenvaltioita kehotetaan luomaan uusia kumppanuuksia työmarkkinaosapuolten kanssa, sekä vetoomukseen siitä, että työmarkkinaosapuolia on kuultava viipymättä perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta.

  Gabriele Zimmer (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, väestörakenteen muutoksesta ei voida keskustella vakavasti, jos ihmisiä pidetään taloudellisina tekijöinä eikä yksilöinä. Mielestäni sekä komission vihreässä kirjassa että tässä jäsen Bushill-Matthewsin laatimassa mietinnössä tehdään juuri se virhe.

Katson myös, että keskustelussa pitäisi tarkastella väestörakenteen muutosta maailmanlaajuisena kysymyksenä. On selvää, etteivät vuosituhannen kehitystavoitteet sen enempää kuin maailman köyhyyden torjuminenkaan liity edes etäisesti väestörakenteen muutosta koskevaan keskusteluumme. Suurin ongelma ei nimittäin ole se, että Euroopan väestömäärä laskee, vaan ensinnäkin se, että kehitys on alueittain epäsuhtaista, toiseksi se, että rinnakkaiselo yhteiskunnassa on uhattuna, ja kolmanneksi se, ettemme yhdistä Euroopan väestörakenteen muutosta maailman väestömäärän räjähdysmäiseen kasvuun.

Tarkastelemme eurooppalaisen yhteiskunnan ikääntymistä lähes yksinomaan hupenevan työvoiman kannalta ja unohdamme siinä sivussa täysin tuottavuuden kasvun. Samalla hyödynnämme tuottavuutta keinona leikata sosiaali-, sairaanhoito-, terveydenhoito- ja eläke-etuja sekä pidentää laajamittaisesti työelämään osallistumista. Viittaan tässä vain komission laatimaan ja julkaisemaan tutkimukseen, jossa eläkeikää harkitaan nostettavaksi 71 vuoteen.

Vaadin painopisteiden muuttamista. Tarvitsemme lapsiin myönteisesti suhtautuvaa yhteiskuntaa, jossa on todella hyvä elää lasten kanssa. Meidän on käytävä erilaista keskustelua, koska lapsia ei voida pitää pelkkänä sijoituksena työvoiman ja eläkkeiden turvaamiseksi. Ei pidä myöskään enää pyrkiä vain yhteensovittamaan paremmin työ- ja perhe-elämä sekä työ- ja vapaa-aika. Meidän on keskityttävä tärkeämpään asiaan eli lapsiin, koska heillä on tässä yhteydessä merkitystä. Lasten on oltava todella keskeisessä asemassa, ja heitä on kohdeltava yksilöinä.

On selvää, että yhteiskunnan on myös vastattava ikääntymisen haasteisiin esimerkiksi laajentamalla sosiaalipalveluja ja tietenkin kaupunkisuunnittelussa: on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi vanhusten asumiseen sekä lasten ja ikääntyvien ehdoilla toimivaan liikenteeseen. Asia on paljon monitahoisempi kuin uskommekaan.

  Ria Oomen-Ruijten (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, ei tarvitse olla taloustieteilijä tai valtiotieteilijä huomatakseen, että pyrkimys rahastaa asioilla ja vihreyden katoaminen yhteiskunnastamme johtavat monenlaisiin seurauksiin.

Meidänlaisemme poliitikot tietävät – toisin kuin suurin osa yleisöstä – että globalisaatio ja väestörakenteen muutos aiheuttavat paljon ongelmia. Jäsen Bushill-Matthewsin mietinnössä yritetään herättää toivoa, ja siitä kiitän häntä lämpimästi. Meidän ei pitäisi kuitenkaan tyytyä vain tarkastelemaan sitä, mitä mieltä komissio on. Vaikka meidän onkin varmistettava, että syntyvyys nousee, meidän poliitikkojen ei ole tarkoitus varmistaa, että lapsia syntyy, vaan vanhempien.

Poliitikkojen on luotava lapsiin myötämielisesti suhtautuva yhteiskunta, jossa lapsia ei pidetä taakkana vaan lisäetuna. Se tarkoittaa myös sitä, että on varmistettava, että ihmiset pystyvät huolehtimaan lapsista asianmukaisesti. Se vaikuttaa joustavuuteen työmarkkinoilla, joustavuuteen kautta koko elämänkaaren sekä joustavuuteen työaikojen suhteen. Tässä me poliitikot astumme jälleen kuvaan.

Mikäli haluamme luoda hyvän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan, jossa sekä nuoret että vanhat voivat toimia ja jollaista tarvitsemme, meidän on myös varmistettava, että lainsäädännössä suhtaudutaan myötämielisesti lapsiin niin yhteisön kuin tietenkin kansallisellakin tasolla.

  Marianne Mikko (PSE). – (ET) Hyvät parlamentin jäsenet, esittelijä Bushill-Matthews on laatinut kauan kaivatun mietinnön. Jos jatkamme edelleen näpertelemistä arkipäivän politiikan parissa, väestötieteellinen ja yhteiskunnallinen katastrofi iskee Eurooppaan Aasian tsunamin tavoin.

Eurooppalaisen elämäntavan säilyminen on uhattuna. Nuorempi sukupolvi työskentelee pitkiä päiviä nälkäpalkalla, mikä aiheuttaa fyysistä ja henkistä uupumista. Yhteiskunta, jossa "voittaja vie kaiken", pakottaa heidät hyväksymään sen, mikä heille esitetään näennäisenä valinnanvapautena. Palkkaorjuus tai työttömyys, uraputki tai ovien sulkeutuminen nenän edestä – tällaisia vaihtoehtoja korkeasti koulutetut nuoremme joutuvat kohtaamaan.

Kun ihminen työskentelee laista huolimatta 12 tuntia päivässä ja enemmänkin, apua ei ole sen enempää joustavasta työajasta kuin pidemmistä aukioloajoista myynti- ja palvelualalla. Yksityiselämälle tai lasten hankkimiselle ei yksinkertaisesti ole aikaa.

Makrotaloudelliselta kannalta tämä johtuu tarpeesta rahoittaa edellisen sukupolven odotettavissa olevat eläkkeet ja lääkehoidot, joista on tulossa entistä kalliimpia. Mietinnön pitäisi olla pelkkä lähtöpiste. Korkean elintason säilyttäminen Euroopassa edellyttää poliitikoilta paljon lisätyötä sekä nopeita toimia.

Kiitos huomiostanne.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, esittelijä Bushill-Matthews, joka on tunnettu siitä, että hän kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, joka suhtautuu asioihin erittäin herkkätunteisesti ja joka on kärsivällisesti laatinut tämän mietinnön, on aivan oikein korostanut mahdollisia ratkaisuja väestörakenteen muuttumisen ongelmaan, alkaen keinoista, joilla pyritään päättäväisesti ratkaisemaan alhaisen talouskasvun ja korkeiden työttömyyslukujen ongelmat.

Mietinnössä suositellaan olosuhteista riippuvaa monitahoista lähestymistapaa, jonka – kuten aivan oikein korostetaan – on kunnioitettava valinnanvapautta ja autettava eurooppalaisia perheitä käyttämään perusoikeuttaan hankkia niin monta lasta kuin ne haluavat joutumatta kohtaamaan esteitä, jotka aiheutuvat työ- ja perhe-elämän yhdistämisen vaikeudesta. Jäsenvaltioiden tehtävänä on määritellä nämä esteet sekä esteet, joita on sekä työpaikan ulko- että sisäpuolella (kuten verotus, asuminen sekä koulutuksesta, terveydenhuollosta ja vakuutuksista aiheutuvat kustannukset) ottaen huomioon, että vain jäsenvaltiot muotoilevat sekä kehitys- että perhepolitiikkaa.

Historiallisesti maahanmuutto on tietenkin usein ratkaissut väestön uusiutumisen ongelman, ja tällä hetkellä se täyttää aukon, joka syntyi, kun päätimme olla hankkimatta lapsia tai hankkia vain yhden lapsen kypsemmällä iällä. Mikä on saanut meidät tekemään elämässämme tällaisia valintoja näinä rauhan ja vaurauden aikoina? Väestörakenteen muutoksen syiden etsiminen ei kuulu sen enempää Euroopan komissiolle kuin hallituksille. Se ei kuulu Euroopan unionin toimivaltuuksiin, vaan jokaisen sellaisen eurooppalaisen kansalaisen toimivaltuuksiin, joka haluaa ylittää inhimilliset kykynsä sekä suunniteltaessa elämän alkua että määrättäessä sen päättymisestä.

On selvää, että koulutus ja työllistyminen kestävän kehityksen mukaisessa ympäristössä ovat korkean elintason olennaisia ennakkoedellytyksiä. Jos väestötieteellisestä ongelmasta halutaan päästä eroon, jos uusien eurooppalaisten halutaan syntyvän ja ikääntyvän arvokkaasti, tulevien vanhempien on omasta halustaan edellytettävä luotettavuutta henkilökohtaisilta suhteiltaan. Heidän on myös tarkasteltava elämää sekä nykyhetken että tulevaisuuden kannalta.

  Aloyzas Sakalas (PSE). – (LT) Liettuassa valittuna Euroopan parlamentin jäsenenä pidän väestörakenteen muuttumisen ongelmaa erityisen merkittävänä. Tämä johtuu siitä, että liettualaisten määrä laskee jatkuvasti, ei niinkään maastamuuton vuoksi, vaan pikemminkin siksi, että syntyvyys on alentunut nopeasti. Se on jo johtanut koulujen sulkemiseen. Toimet, joihin Liettuan hallitus on ryhtynyt ongelman ratkaisemiseksi, ovat selvästi riittämättömiä, joten suhtaudun myönteisesti asiaa koskevien asiakirjojen laatimiseen yhteisön tasolla. Syntyvyyden aleneminen ei kuitenkaan ole ongelma vain Liettuassa, vaan myös koko Euroopassa. Jokaisessa eurooppalaisessa perheessä on tilastollisesti 1,5 lasta, kun taas Aasian maissa, kuten Euroopan unionin jäsenyyttä tavoittelevassa Turkissa, lapsia syntyy kuin sieniä sateella. On syytä pohtia, mihin tämä johtaa ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa. Voimme ratkaista tämän väestötieteellisen kriisin – ja meidän on ratkaistava se – toteuttamalla todellisia toimia ja ohjelmia. Niiden ansiosta pitäisi olla niin, että jokaisen perheen kannattaa hankkia ainakin kolme lasta. Juuri tähän esitetyssä asiakirjassa pyritään, ja kunhan se on hyväksytty, olisi löydettävä käytännön ratkaisuja.

  Roselyne Bachelot-Narquin (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän jäsen Bushill-Matthewsia hänen erinomaisesta mietinnöstään.

Väestötieteellisen kriisin vaikutuksiin vastattaessa turvaudutaan yleensä kolmeen keinoon: tarkasti muotoiltuun ja säänneltyyn maahanmuuttopolitiikkaan, työvoiman liikkumiseen sekä perhepolitiikkaan ja syntyvyyden kohottamista koskevaan politiikkaan.

Tällainen viimeksi mainittu lähestymistapa jätetään yleensä jäsenvaltioiden tehtäväksi. Euroopan unionin ei kuitenkaan pitäisi kieltää itseltään näitä keinoja, sillä niiden tehokkuus on hyvin tiedossa. Tästä on osoituksena Ranskan esimerkki: perheet saavat verohelpotuksia, vanhempainlomia, taloudellista tukea ja ennen kaikkea lastenhoitopalveluja – koululaisten iltapäivähoidosta aina hyvin pienten lasten ja vammaisten lasten hoitoon. Lisäksi on tärkeää muistaa, ettei naisia pystytä rekrytoimaan joukoittain työmarkkinoille, jollei heidän lapsilleen taata asianmukaista hoitoa.

EU:lta ei puutu keinoja, kunhan sillä riittää poliittista halua ja varoja. Tästä syystä on olennaisen tärkeää, että alueellista koheesiota koskevassa sääntelypolitiikassa korostetaan selvemmin tarvetta rahoittaa lastenhoitopalveluja. Aikana, jolloin väittely käy kiivaana Euroopan sosiaalisen mallin luonteesta, lasten ja perheiden on kaikessa monimuotoisuudessaan oltava mallin perustana.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää teitä keskustelusta, joka on osoittanut, että väestörakenteen muutos on tärkeimpiä Eurooppaa tällä hetkellä koskettavia asioita. Se on myös valaissut asiaa monella tavalla. Mielestämme olemme saaneet selvän vahvistuksen sille ajatukselle, että kyse on perustavasta muutoksesta, joka edellyttää kokonaisvaltaista tai valtavirtaistavaa lähestymistapaa, kuten on todettu. Samalla on kiinnitetty huomiota laajemman ongelman eri näkökulmiin. Mainittiin esimerkiksi, että vihreässä kirjassa ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kahteen ongelmajoukkoon, eli terveydenhoitoalan ongelmiin ja kansainvälisen tason ongelmiin. Saatoitte huomata selonteostani, että kansainvälistä tasoa tarkastellaan määräaikaiskertomuksissa, koska tältä kannalta katsottuna ongelmaan on jo olemassa tietty alustava vastaus. Terveydenhuolto on eräs tärkeimmistä aloista, ja olen sitä mieltä, että keskustelu on innostanut meidät suuntaamaan tähän alaan liittyviä pohdintojamme pidemmälle tulevaisuuteen.

Ongelma ei herätä vain teknisiä ja järjestelyyn liittyviä kysymyksiä vaan myös monenlaisia eettisiä kysymyksiä, koska väestön ikääntyminen johtaa entistä useammin tilanteisiin, joissa ihmiset joutuvat elämään äärimmäisissä oloissa sekä kohtalon oikusta että oman terveydentilansa vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaa on hyvin vaikea ratkaista asianmukaisella eettisellä tavalla, ja se edellyttää perinpohjaista pohdintaa.

Mielestäni oli myös selvää, että asia, johon kiinnitimme syystäkin huomiota, oli lapsiin ja hyvin alhaiseen syntyvyyteen liittyvä kysymys sekä se, miten voimme muuttaa asiaintilaa tai edes vaikuttaa siihen. Keskustelusta kävi myös hyvin ilmi, että kysymys on yleiseurooppalainen. Huolimatta siitä, että esimerkiksi Irlannissa syntyy tällä hetkellä eniten eläviä lapsia kutakin synnytysikäistä naista kohden, sielläkin on havaittu syntyvyysluvun laskeneen viimeisten 20 vuoden aikana, kenties jyrkemmin kuin missään muussa maassa, eikä nykyinen taso riitä ylläpitämään väestötieteellistä vakautta. Joissakin valtioissa tilanne on tietysti vielä paljon huonompi, ja siitä voi tulla erittäin vaikea seuraavien sukupolvien aikana.

On tietysti myös otettava tarkkaan huomioon, ettei kaikissa yhteiskunnissa suhtauduta myötämielisesti ihmisiin. Vanhan roomalaisen sananlaskun mukaan "Inter arma silent Musae", eli kun yhteiskunta joutuu kriisitilaan, luovuus kärsii. Lasten hankkimiseen liittyy mielestäni syvää tarvetta ja syvää kaipuuta. Lasten kasvattaminen ja heidän hoitamisensa on myös tavallaan toimintaa, joka edellyttää hyvin suurta luovuutta, ja on selvää, että jos Euroopan kansalaiset päättävät hankkia lapsia, heitä on suojeltava paremmin valtavan muutoksen kourissa olevassa maailmassa.

Keskustelussa käsiteltiin sukupuolten tasa-arvoa koskevia kysymyksiä, mikä on mielestäni perusteltua. Saanen mainita tiedonjyväsen, jonka löysin eräästä Espanjassa tehdystä tutkimuksesta: espanjalaiset miehet käyttävät 52 miljoonaa tuntia vuodessa hoitaakseen huollettavia henkilöitä, toisin sanoen lapsia tai ikääntyneitä perheenjäseniä. Naiset käyttävät 200 miljoonaa tuntia vuodessa samaan tarkoitukseen. Niinpä tämä yhteinen taakka jakautuu hyvin epätasaisesti siten, että se kohdistuu naisiin nelinkertaisena. Mielestäni meidän on tarkasteltava näitäkin kysymyksiä. Hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää teitä keskustelusta ja hyvin ytimekkäästä mietinnöstä, joka osoittaa, että lähestymme merkittävän yhtenevästi Eurooppaan liittyviä sosiaalisia ja poliittisia kysymyksiä. Tämä herättää mielestäni toiveita siitä, että omaksumme yhtenäisen kannan, joka pysyy ennallaan vaalien jälkeisistä usein hankalista muutoksista, sillä viisi vuotta on monissa tapauksissa hyvin lyhyt aika.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Zita Gurmai (PSE). – (EN) Väestörakenteen muutos ja sukupolvien välinen solidaarisuus muodostavat monimutkaisen aiheen, joka vaikuttaa laajamittaisesti eurooppalaisiin yhteiskuntiimme. Kyse on kattavista haasteista, ja jäsenvaltiot ovat vastuussa niihin vastaamisesta kestävällä ja tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla.

Ratkaisun pitäisi muodostua kattavasta, kokonaisvaltaisesta, johdonmukaisesta ja tasapuolisesta strategiasta, jolla kannustetaan rinnakkain eläviä sukupolvia – joita alkaa olla entistä enemmän – suhtautumaan toisiinsa ymmärtävästi ja pysyvän solidaarisesti.

Väestötieteellisiin haasteisiin, kuten ikääntymiseen, sukupuoleen, työmarkkinoihin, eläkkeisiin ja muuttoliikkeeseen, liittyvien poliittisten ratkaisujen pitäisi luoda uusi ja johdonmukainen näkemys eurooppalaisesta yhteiskunnasta.

Vaikka jäsenvaltioissa vallitsevat olot vaihtelevatkin merkittävästi, haasteet ja tavoitteet ovat samanlaisia: tarkoituksena on vastata eurooppalaisen yhteiskunnan ikääntymisen aiheuttamaan kasvavaan haasteeseen ottaen huomioon Lissabonin strategiassa asetetut tavoitteet. Niiden mukaan EU:sta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ylläpitämään kestävää talouskasvua sekä luomaan uusia ja parempia työpaikkoja.

Väestörakenteen muuttumiseen on vastattava kestävällä ratkaisulla, joka ulottuu Lissabonin strategian määräaikoja pidemmälle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan monitahoisia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia strategioita.

  Nils Lundgren (IND/DEM). – (SV) Jäsenvaltiot joutuvat vastaamaan väestörakenteen merkittävään muuttumiseen. Ongelmat ja perusolot vaihtelevat kuitenkin jäsenvaltiosta toiseen. Sekä tästä että demokraattisista syistä yksittäisten kansakuntien on ratkaistava ongelmat. Euroopan parlamentin ei ole mitään järkeä antaa yksityiskohtaisia poliittisia suosituksia, joiden odotetaan sopivan kaikille jäsenvaltioille.

Mietinnössä on pitkä luettelo kehotuksia. Ne koskevat toimia, joita jäsenvaltioiden pitäisi toteuttaa sellaisilla tärkeillä aloilla kuin sosiaalivakuutukset, verotus, työajat ja maahanmuutto. Kansallisten demokraattisten prosessien avulla on määriteltävä, mille tielle yksittäiset jäsenvaltiot lähtevät politiikan tärkeillä erityisaloilla, eikä sitä pidä sanella ylhäältä käsin.

Poliittinen ja sosiaalinen edistys edellyttää, että maat kokeilevat eri ratkaisuja, joita voidaan vertailla. Siten maat oppivat toinen toisiltaan. Eurooppalainen kulttuuri on kehittynyt ja käytännössä valloittanut maailman juuri tällaisten prosessien avulla. Eurooppalaiset ratkaisut ja ajattelutavat ovat menestyneet juuri siksi, että ne ovat syntyneet eri maiden välisestä institutionaalisesta kilpailusta sen sijaan, että niistä olisi päätetty keskitetysti.

Keskustelumme aiheena oleva mietintö on lisäesimerkki tavasta, jolla Euroopan parlamentti yrittää hitaasti mutta varmasti saada entistä enemmän vaikutusvaltaa kansallisissa poliittisissa asioissa. Se on valitettavaa, ja suhtaudun kriittisesti siihen, että Euroopan parlamentti ei mitenkään arvostele tätä epädemokraattista suuntausta.

  David Martin (PSE). – (EN) On selvää, että jos Eurooppa aikoo reagoida väestörakenteen muutokseen, työelämän ja muun elämän tasapainottamista koskevaa kysymystä on tarkasteltava nykyistä tehokkaammin. Mikäli haluamme houkutella työmarkkinoille pikkulasten vanhempia, ikääntyneitä ihmisiä tai muita ryhmiä, jotka eivät halua työskennellä normien mukaisesti "yhdeksästä viiteen", se edellyttää joustavampia työaikoja, parempia ja helpommin saatavilla olevia lastenhoitopalveluja, perheisiin myönteisemmin suhtautuvaa veropolitiikkaa sekä tasa-arvoisempaa ilmapiiriä työpaikoilla. On kuitenkin selvää, että vaikka houkuttelemme enemmän Euroopan nykyisiä kansalaisia markkinoille, ammattitaitoisesta työväestöstä on edelleen pula. Tästä syystä tarvitsemme myös tasapainoista maahanmuuttopolitiikkaa.

6. Non food -viljelyn edistäminen (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Neil Parishin laatima maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A6-0040/2006) viljelykasvien suosimisesta non food -tarkoituksiin (2004/2259(INI)).

  Neil Parish (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, olen ilahtunut mahdollisuudesta esittää mietintöni biopolttoaineista. Se on maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan valiokunta-aloitteinen mietintö. On hienoa, että komission jäsen on paikalla, ja haluan kiittää häntä ja hänen yksikkönsä henkilöstöä avusta, jota olen heiltä saanut mietinnön laadinnan yhteydessä.

Hienoin asia biopolttoaineiden, biomassan ja biokaasun kehittämisessä on se, että niillä on edessään lupaava tulevaisuus. Meneillään olevasta muutoksesta on osoituksena se, kun Yhdysvaltojen presidentti toteaa Yhdysvaltojen tilasta pitämässään puheessa, ettei maan talous voi enää jatkossa perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Meillä EU:ssa on valtavat mahdollisuudet. Maanviljelijät ovat kautta aikojen tarjonneet kuljetukseen hevoset, joten mikseivät he nyt voisi tarjota siihen polttoaineenkin.

Maatalouden tuet ovat muuttuneet YMP:n uudistuksen yhteydessä niin, että tuet on irrotettu tuotannosta ja sisällytetty tilatukeen. Tuotteillemme on myös löydettävä uusia markkinoita, ja tässä mukaan tulevat viljat ja rapsi, joista saadaan biodieseliä, ja vehnä, josta saadaan bioetanolia. Voimme olla varmoja myös siitä, että pystymme tuottamaan enemmän biomassaa. Useissa EU:n jäsenvaltioissa metsiä käytetään tehokkaasti. Ne maat, joissa metsiä ei ole, voivat kasvattaa pajuja ja Miscanthus-heinää energiatuotannon varmistamiseksi.

Voidaan toteuttaa sekä suuria hankkeita voimaloita varten että pieniä hankkeita paikallisia lämpökeskuksia, kouluja ja sairaaloita varten. Valinnanvaraa on paljon. Kun ajatellaan polttoaineiden lisäksi koko energiantuotantoa, biopolttoaineet ja bioenergia eivät ehkä tarjoa täydellistä vastausta, mutta ne ovat yksi vastauksista. Mielestäni meidän on tutkittava vaihtoehtoja, kun otetaan huomioon esimerkiksi se, että Venäjä voi minä hetkenä hyvänsä keskeyttää kaasutoimitukset EU:hun. Tässä yhteydessä on aina korostettava, että tällaiset polttoaineet ja biomassa ovat erittäin ympäristöystävällisiä. Onkin hienoa, että tästä hyötyvät sekä viljelijät että ympäristö.

Käytettävissä ovat nykysukupolven polttoaineet ja biomassa, mutta seuraavan sukupolven polttoaineet ovat jo tulossa, ja pian käytetään jo biomuovia. Mielestäni tulevaisuuden mahdollisuudet ovat valtavat. Paperia tehdään uudella tavalla oljesta käyttämällä aiempaa paljon ympäristöystävällisempiä kemikaaleja. Tonnista olkea saadaan puoli tonnia paperimassaa ja neljäsosa tonnia bioetanolia. Voidaan siis huomata, että kaikki hankkeet etenevät.

Yhteisen maatalouspolitiikan nojalla pidetään kesantomaata, jolla ei kasvateta mitään. Kesantomaa on erittäin tehokas tapa lisätä ympäristön uudistumista, mutta mielestäni meidän olisi suhtauduttava erittäin myönteisesti joidenkin kesantomaiden käyttämiseen polttoaineen viljelyssä.

Saksan Volkswagen on suhtautunut erittäin myönteisesti perinteisen polttoaineen ja biopolttoaineen sekoittamiseen ja biopolttoaineita käyttävien moottorien rakentamiseen. Autoteollisuutta on kuitenkin painostettava, jotta se suhtautuisi asiaan myönteisemmin. Mielestäni polttoaineita on sekoitettava huomattavasti suuremmassa suhteessa, jotta saadaan moottorien kannalta laadukasta polttoainetta.

Viljelysmaata kannattaa hyödyntää biopolttoaineiden ja biomassan tuotantoon myös siksi, että näin viljelysmaa pysyy käytössä, ja sillä voidaan tarvittaessa jälleen ryhtyä viljelemään elintarviketuotantoon tarvittavia kasveja. Tämä on huomattava etu.

Haluan lopuksi kiittää maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäseniä ja kaikkia parlamentin jäseniä tuesta. Vierailin useissa maissa tutustumassa tilanteeseen. Edessämme ovat jännittävät ajat. Arvoisa komission jäsen, mielestäni parlamentin ja komission on nyt jäsenvaltioiden tuella ryhdyttävä toimiin verokannustinten luomiseksi ja sen varmistamiseksi, että EU saa parhaan mahdollisen biopolttoaineita ja biomassaa koskevan politiikan.

(Suosionosoituksia)

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kuuden viime kuukauden aikana energiasta on tullut päivänpolttava kysymys. Tämän vahvistivat valtioiden päämiehet Hampton Courtissa, ja tarjoutuneeseen mahdollisuuteen on nyt tartuttava, kuten komissio tekeekin.

On ollut rohkaisevaa havaita, että Euroopan parlamentti suhtautuu asiaan yhtä myönteisesti ja toimii juuri samalla tavalla. Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavana komission jäsenenä olen erittäin kiinnostunut non food -viljelykasvien käyttämisestä. Pidän tätä erittäin kiinnostavana maatalousalamme uutena menekkialueena ja mielenkiintoisena tulonlähteenä niin viljelijöiden kuin koko maaseudun taloudenkin kannalta. Suhtaudun siksi lämpimästi tänään käsiteltävään mietintöön. Ajoitus on erinomainen, ja mietintö antaa arvokkaan panoksen keskusteluun viljelykasvien non food -käytöstä. Haluan erityisesti kiittää esittelijä Parishia sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäseniä kaikesta heidän tekemästään työstä.

Komissio on vastikään julkaissut kaksi tiedonantoa, joilla on tarkoitus tukea biomassan käyttöä: biomassatoimintasuunnitelman ja EU:n biopolttoainestrategian. Komission tutkimuksen puiteohjelmista on jo vuosien ajan tuettu uusiutuvia luonnonvaroja koskevaa uraauurtavaa tutkimusta muun muassa biomuovien, maatalouskemikaalien ja lääketeollisuuden alalla. Tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa korostetaan erityisesti kestävien non food -käyttötarkoitusten kehittämistä. Maatalouden raaka-aineiden non food -käyttötarkoitusten kehittäminen tarjoaa viljelijöille uusia mahdollisuuksia, ja se on täysin Lissabonin strategian mukaista. Lähestymistapa on innovatiivinen ja tuo mukanaan huomattavasti eurooppalaista lisäarvoa.

Eurostat ja yhteinen tutkimuskeskus ovat arvioineet biomassan käyttämistä energiantuotantoon ja todenneet, että biomassan vuoden 2010 tuotantotavoitteet on mahdollista saavuttaa. YMP:n uudistus tarjoaa viljelijöille kannustimia kasvavaan kysyntään vastaamiseksi. Komissio tarjoaa energiakasvien viljelyyn 45 euron erityistuen hehtaarilta, minkä lisäksi viljelijät voivat käyttää kesantomaata non food -viljelykasvien viljelyyn. Viime vuonna energiantuotantoon tarkoitettua biomassaa viljeltiin noin 900 000 hehtaarilla kesantomaata. Sokeriuudistuksen myötä sokerijuurikas on otettu mukaan kaikkiin bioenergian tukijärjestelmiin.

Jalostuspuolella on kuitenkin edettävä vielä huomattavasti ja tehtävä investointeja. Komissio voi uudella maaseudun kehittämisen ohjelmakaudella tukea investointeja ja muita toimia, joilla edistetään biomassan viljelyä energiantuotantoon ja muihin non food -tarkoituksiin. Merkittävä tehtävä voi olla myös koheesiopolitiikalla.

Olen samaa mieltä siitä, että meidän on tarkkaan seurattava, aiheutuuko non food -alan kehittämisestä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tätä on valvottava tarkkaan.

Biomassan ja erityisesti biopolttoaineiden käyttö on yleistymässä kaikkialla maailmassa. Tästä on selviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä etuja, mutta samalla on varmistettava asianmukainen tasapaino elintarvikkeiden ja non food -viljelykasvien tuotannon välillä. Emme halua kehittää non food -alaa niin, että se vaikuttaa kielteisesti elintarvikealaan tai elintarvikkeiden kuluttajahintoihin EU:ssa tai kehitysmaissa. Tätäkin on seurattava tarkkaan.

Odotan kiinnostuneena Euroopan parlamentissa käytävää keskustelua keinoista tehostaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

  Agnes Schierhuber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi osoittaa vilpittömät kiitokseni esittelijälle tästä valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, joka on osoitus esittelijän suuresta sitoutumisesta. Kiitän häntä myös siitä, että hän vaivautui vierailemaan eri jäsenvaltioissa ja ottamaan itse selvää, millaisia mahdollisuuksia uusiutuvien raaka-aineiden ala tällä hetkellä tarjoaa.

Kuten komission jäsen totesi, energiasta on tullut kuuden viime kuukauden aikana päivänpolttavin aihe. EU:ssa on välttämätöntä ottaa käyttöön eri energialähteiden ympäristöystävällinen ja taloudellinen yhdistelmä. Uusiutuvat raaka-aineet ja uusiutuva energia voisivat muodostaa yhdistelmän perustan. Uusiutuvan energian ala täyttää tuulen, veden, aurinkokennojen ja biokaasun ohella rakennus- ja eristysmateriaalialan sekä lääketeollisuuden raaka-ainealan perustarpeet.

Elintarvikkeiden ja viljelykasvien tuottaminen energiantuotantoa varten oli yleinen käytäntö vuosisatojen ajan. Kun fossiiliset polttoaineet otettiin laajamittaisesti käyttöön, ne korvasivat vetojuhtien tarjoaman energian, joka saatiin kasveista. Uusiutuvien raaka-aineiden tuotanto energiantuotantotarkoitukseen on erittäin tärkeää EU:n maa- ja metsätalouden sekä maaseutualueiden kannalta. Se tarjoaa uusia tulonlähteitä ja vaikuttaa erittäin myönteisesti työllisyysasteen ylläpitämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen maaseutualueilla.

EU:n olisi viisainta pitää uusiutuvia energialähteitä energiankäytön olennaisena tekijänä, jotta voidaan vähentää EU:n riippuvuutta kansainvälisistä energiantuottajista ja etenkin poliittisesti epävakaista alueista. Osoitan esittelijälle vilpittömät suurkiitokseni.

  Stéphane Le Foll, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan edellisten puhujien tavoin ensiksi kiittää jäsen Parishia hänen työstään ja todeta, että olen täysin samaa mieltä mietinnössä esitetyistä tavoitteista.

Ensiksi on otettava yleisesti huomioon ympäristökysymys eli bioenergia, biomassa ja biologisesti hajoavat materiaalit. Toiseksi on monipuolistettava energialähteitämme, kun tiedetään, että fossiiliset polttoaineet ehtyvät ennusteiden mukaan 40–50 vuoden kuluessa ja että kasvihuoneilmiötä on torjuttava kaikin käytössä olevien keinoin. Kolmanneksi EU:n maataloudelle on ennen kaikkea löydettävä uusia markkinoita.

Arvoisa komission jäsen, tämä voi kuitenkin tapahtua vain kahden ehdon täyttyessä. Ensinnäkään biopolttoaineet eivät muodosta koko maatalouspolitiikkaa, vaan maatalouspolitiikassa on säilytettävä kaksi pilaria eli tuotantoon liittyvä pilari sekä alueelliseen ja sosiaaliseen koheesioon liittyvä pilari. Toiseksi bioenergiapolitiikka voi olla järkeenkäypää ainoastaan, jos se perustuu kaikilta osin poliittiseen prosessiin ja tahtoon tehdä maatalousmallista kestävän kehityksen malli. Tässä yhteydessä meidän on mielestäni pohdittava myös uusia malleja, joiden ansiosta maataloustuotantoa voidaan monipuolistaa samalla, kun taataan toimiva ekologinen tasapaino koko EU:n alueella.

  Willem Schuth, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa esittelijä, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää vilpittömästi esittelijä Parishia tästä tasapainoisesta mietinnöstä, joka saa koko ryhmäni tuen. Non food -viljelykasvien kehittäminen tarjoaa EU:n viljelijöille tilaisuuden kehittää uusia markkinoita, minkä vuoksi alalle osoitettu tuki ja sitä koskeva tutkimus ovat olennaisen tärkeitä. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö ja uusiutuvan energian tuotanto tarjoavat molemmat valtavia mahdollisuuksia EU:n maaseutualueille. Olen kotoisin Niedersachsenin osavaltiosta, jossa etenkin bioenergia tarjoaa alueen maanviljelijöille ja metsänhoitajille erittäin merkittävän vaihtoehtoisen tulonlähteen. Olemme EU:n eturintamassa joillakin aloilla, etenkin biokaasun alalla, jota varten meillä on jo noin 430 voimalaa.

Tässä vaiheessa haluan todeta, että suhtaudun erittäin myönteisesti myös komission uusimpiin aloitteisiin tällä alalla eli biomassatoimintasuunnitelmaan ja biopolttoaineita koskevaan komission tiedonantoon. Parlamentti ryhtyy jälleen EU:n biopolttoainestrategiaa koskeviin toimiin valiokunta-aloitteisen mietinnön muodossa. Myös maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on laatinut lausunnon aiheesta. Lausunnon valmistelijana voin ilokseni täydentää kollegani Parishin laadukasta työtä.

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on erikoista, että energian toimituskriisistä puhuessamme kaikille tulee mieleen presidentti Putin, joka sulkee kaasuhanat EU:hun. Kukaan ei mainitse sitä, että Eurooppa on alueena yksi suurimpia elintarvikkeiden tuojia ja että jos haluamme pitää kiinni nykyisestä elintasostamme, pystymme tulemaan toimeen vain juuri ja juuri.

Vaihtoehtoisista tulonlähteistä keskustellessamme on puolestaan mielenkiintoista kuulla, ettei kulutukseen tarkoitetun sokerin eli ruoka-aineen viljelemisestä saada lainkaan tuloja tai että siitä saadaan vain hyvin vähän tuloja. Miksi tuloja sitten saadaan sokerin viljelystä bioetanolin tuottamista varten? Tämä on hieman epäjohdonmukaista. Haluan käsitellä seuraavaksi ekologiaa: mikä on tilanne uusiutuvien raaka-aineiden viljelyssä käytettävän geenitekniikan osalta? Aiheuttaako kontaminaatio eli rinnakkaiselo ongelmia? Kyllä vain. Uusiutuvien raaka-aineiden viljely käsittää myös menetelmiä, jotka eivät ole ekologisesti järkeviä eivätkä välttämättä ympäristöystävällisiä.

Kasvihuonekaasuista on todettava, että myös niiden syntymistä on rajoitettava elintarvikkeiden tuotannolla, joten voisimme suhtautua asiaan hieman maltillisemmin ja vähemmän innostuneesti kuin esittelijä. Voisimme myös keskittyä hieman enemmän jätteistä saataviin uusiutuviin raaka-aineisiin. Lisäksi on mielenkiintoista kuulla, että ruoho saadaan käytettyä tehokkaammin, kun siitä tuotetaan biokaasua kuin jos sen avulla tuotettaisiin maitoa.

Jos haluamme edistää hyötykäyttöä, on tästä syystä hyödynnettävä olkia, puuta tai risuja, mutta sellaisen viljelysmaan sitominen uusiutuvien raaka-aineiden tuotantoon, jota tarvitsemme elintarvikkeiden tuotantoon, on erittäin ongelmallista. Tässäkään ei pitäisi toimia liian innokkaasti vaan keskittyneemmin.

  Bairbre de Brún, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (Puhuja puhui iirin kielellä.)

Pidän myönteisenä mietinnössä esitettyä kehotusta vapauttaa biopolttoaineet verosta niiden tuotannon edistämiseksi. Tällaisen politiikan ansiosta lähestyisimme biopolttoaineiden kulutusta koskevaa EU:n tavoitetta, joka on 5,75 prosenttia kaikesta polttoaineen kulutuksesta.

Uusiutuvien energialähteiden aktiivisen kehittämisen avulla voidaan osaltaan ratkaista fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä kriisi. Ympäristön tila voi kohentua sen ansiosta, vaikka olenkin samaa mieltä esittelijän ja tänään paikalla olevan komission jäsenen kanssa siitä, että ympäristövaikutuksia on seurattava. Uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä saadaan taloudellista etua uuden tekniikan kehittämisen, työpaikkojen luomisen ja maatalousalan uusien mahdollisuuksien muodossa etenkin suljettavaksi määrättyjen sokeritehtaiden tapauksessa.

(Puhuja puhui iirin kielellä.)

  Jeffrey Titford, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tuen biopolttoaineiden kehittämistä, sillä se on yksi useista jäsenvaltioiden hallitusten välttämättömistä toimista vaanivan energiakriisin ratkaisemiseksi. Tällaisia toimia tarvitaan sitäkin enemmän, kun otetaan huomioon, ettei EU ole millään lailla onnistunut suojelemaan kotimaatani EU:n energiayhtiöiden hinnoittelulta.

En kuitenkaan usko Euroopan laajuisiin toimiin näissä asioissa etenkään pakollisten tavoitteiden asettamisen muodossa. EU pyrkii pakkomielteenomaisesti kaikille sopivaan päätöksentekoon, minkä vuoksi suositaan kansallisten hallitusten toteuttamia hätäratkaisuja. Tähän suuntaan ollaan menossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuuliturbiinitekniikan kanssa. Maaseudustamme ollaan tekemässä hirviömäistä Meccano-rakennelmaa, jotta voitaisiin saavuttaa Euroopan komission keksimät uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet.

Toinen ongelma on EU:n taipumus laatia sääntelyjärjestelmiä, vaikkei jäsenvaltioiden hallituksilla ole vielä minkäänlaisia valmiuksia luoda niiden toteuttamiseen tarvittavia infrastruktuureja. Kotimaani on jälleen joutunut häviäjän osaan, kun muun muassa yhä kasvava jääkaappien vuori odottaa hävittämistä.

Biodieselin kehittämistä edistävien eturyhmien olisi tehtävä lobbaustyötään jäsenvaltioiden hallituksissa eikä Brysselissä. Kotimaani hallitus pystyy esittämään sopivia ehdotuksia biopolttoaineiden kestävästä kehittämisestä Yhdistyneessä kuningaskunnassa huomattavasti paremmin kuin EU, joka todennäköisesti ottaa käyttöön järjestelmän, joka ei sovi meille ollenkaan. Kunkin valtion tarpeet ovat omanlaiset, ja EU:n olisi vihdoin ymmärrettävä tämä.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, jäsen Parishin erinomainen mietintö koskee viljelykasvien suosimista non food -tarkoituksiin, ja siitä käy hyvin ilmi ongelma eli se, että korvaavia energialähteitä on löydettävä öljyn hinnan noustessa sekä kaasu- ja öljyvarantojen huvetessa nousevien talouksien kasvavan energiatarpeen vuoksi.

Olemme jo kauan tukeneet biopolttoaineiden kehittämistä, ja ne vastaavatkin osittain maatalouden tarpeisiin. Meille kerrotaan, että ympäristön tila kohenee kasvihuonekaasujen vähentyessä, uusiutuvien energialähteiden käyttö edistää energiariippumattomuutta, maaseudulle luodaan työpaikkoja, alueiden väliset erot tasoittuvat maaseudun autioitumisen sijaan ja kesantomaita hyödynnetään non food -tarkoituksiin.

Jäljelle jää kuitenkin joitakin kysymysmerkkejä. Kuinka pystytään saavuttamaan vuodelle 2010 asetettu kunnianhimoinen tavoite biopolttoaineiden 5,75 prosentin markkinaosuudesta, kun Ranskassa niiden osuus markkinoista on vasta prosentti? Lisäksi, jos öljybarrelin hinta nousee edelleen, biopolttoaineista tulee kilpailukykyisiä ja verovapautta koskeva ongelma häviää, mutta jos näin ei tapahdu, hyväksyvätkö jäsenvaltiot verotulojen vähentymisen useilla sadoilla miljoonilla euroilla? WTO:ssa päätettiin vientitukien lakkauttamisesta vuonna 2013 ja kotimaisen tuen leikkaamisesta, mikä edistää viljakasvien käyttöä non food -tarkoituksiin, vaikka se ei olekaan niiden viljelyn ensisijainen tarkoitus.

  Markus Pieper (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, biomassa kuuluu ilman muuta EU:n energiantuotannon tulevaisuuteen. Biomassan tuotantoa tukiessamme meidän ei kuitenkaan pidä toistaa aiempia virheitämme. Tarkoitan ennen kaikkea sitä, että markkinoille on annettava enemmän mahdollisuuksia.

Tästä syystä pyydän, ettei EU:hun luoda vielä biomassan sisämarkkinoita eikä käyttöön oteta välittömästi pitkän aikavälin tukia. Emme saa jälleen ryhtyä myöntämään maataloustukia, sillä muutaman vuoden päästä huomaisimme kuitenkin, että hyvää tarkoittava politiikkamme on ristiriidassa WTO:n edellytysten kanssa. Sen sijaan on ymmärrettävä, että nousevat öljynhinnat tekevät biomassan viljelystä kiinnostavaa ilman valtiontukeakin.

Poliittinen tuki on otettava käyttöön ainoastaan siinä tapauksessa, ettei saavuteta riittävää markkinoiden yhdentymisastetta, ja silloinkin tukiohjelmien täytyy olla väliaikaisia, tuen on pienennyttävä asteittain ja edistyminen on sallittava. Mieleeni tulee geenitekniikka: sen avulla voitaisiin saada aikaan olennaisia taloudellisia etuja maailmanlaajuisessa kilpailussa etenkin energiakasvien osalta.

Uusiutuville raaka-aineille onkin erinomaiset vapaisiin markkinoihin liittyvät näkymät EU:ssa. Politiikkojen on tuettava kehitystä, jotta tästä haavoittuvasta kasvista saadaan vahva energialähde.

  María Isabel Salinas García (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan ensiksi yhtyä esittelijä Parishille osoitettuihin kiitoksiin hänen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta tekemästään työstä.

Euroopan parlamentin tänään esittämässä päätöslauselmassa kannatetaan komission aloitteita viljelykasvien non food -käytön edistämiseksi. Aloitteet ovat erittäin tärkeitä, ja parlamentti kehottaakin komissiota panemaan ne täytäntöön mahdollisimman pian.

Biomassatoimintasuunnitelman kaltaisia aloitteita ja biopolttoaineita koskevaa uutta lainsäädäntöä odotetaan kuumeisesti näivettyneillä ja erityisissä ongelmissa olevilla maaseutualueilla. Esimerkiksi kotimaassani Espanjassa non food -viljelykasvien katsotaan tarjoavan todellisen sosioekonomisen ratkaisun sellaisilla alueilla, jotka ovat jo kärsineet alkuperäisen viljelyn vähentymisestä tai loppumisesta, kuten kävi puuvillan ja sokerin yhteisten markkinajärjestelyjen äskettäisen uudistamisen yhteydessä.

Jotta nämä viljelykasvit kuitenkin tarjoaisivat todellisen vaihtoehdon, viljelyn kannattavuus on taattava hintapolitiikalla ja verokannustimin.

Komission jäsen tietää hyvin, ettei kyse ole ainoastaan ratkaisujen tarjoamisesta vaikeuksissa oleville maanviljelijöillemme. Tällä uudella aloitteella kohennetaan ympäristömme tilaa, kun käyttöön otetaan puhtaat polttoaineet. Liiketoiminta säilyy ennallaan mutta samalla torjutaan maaseudun autioitumista. Toisin sanoen tästä on hyötyä kaikille.

Haluankin tässä yhteydessä kysyä komissiolta, aikooko se kuunnella parlamenttia ja, kuten päätöslauselmassamme ehdotetaan, laatia jäsenvaltioille suosituksen, joka koskee verokannustimia sekä tulli- ja verovähennyksiä.

Kuten kaikki hyvin tiedämme, tällaisen toimenpiteen ei pidä olla lainsäädännöllinen, jos sillä on tarkoitus tukea uusiutuvan energian käyttöä ja edistää niiden raaka-aineiden tuotantoa, jotka tekevät sen mahdolliseksi.

Mielestäni tätä mahdollisuutta ei pidä hukata. Keskeisen tärkeää energiakeskustelua ryhdytään käymään juuri nyt, kun keskustelemme asiasta myös täällä parlamentissa.

  James Hugh Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, vihreän energian kehittämisvauhti yhdessä perinteiseen maatalouteen kohdistuvien paineiden kanssa tarjoavat vaihtoehdoksi maataloustuotantoa non food -tarkoitukseen tiloille, joilla harkitaan välttämätöntä monipuolistamista.

EU:ssa saadut kokemukset biomassan, niin uusiutuvien raaka-aineiden kuin orgaanisen maatalousjätteenkin, käytöstä energian tuotannossa olisi koottava yhteen, jotta parhaimmiksi havaitut aloitteet voitaisiin toteuttaa kaikkialla EU:ssa.

Kotimaani hallitus ilmoitti vastikään aikovansa kehittää Pohjois-Irlannista vaihtoehtoisen energian osaamiskeskuksen. EU:n olisi annettava rahoitustukea tälle aloitteelle. Verotuet, energiakasvien viljelyyn käytettävästä maasta maksettavat lisätuet sekä rakennerahastojen kohdennettu hyödyntäminen, kaikki nämä vaikuttavat asiaan.

Myös kaavoituspolitiikalla on tuettava edistystä eikä estettävä sitä. Vaalipiirissäni mädätyslaitos joutui hiljattain lopettamaan toimintansa jäykkien ja tarpeettomien kaavoitusrajoitusten vuoksi. Eri osastojen on selvästikin tehtävä yhteistyötä.

  Duarte Freitas (PPE-DE). – (PT) Minäkin haluan kiittää esittelijä Parishia hänen mietinnöstään, jota pidän myönteisenä. Tässä erittäin tärkeässä aloitteessa tähdennetään ongelmaa, joka meidän on pyrittävä ratkaisemaan yhdessä.

Olen ensinnäkin sitä mieltä, että viljelytuotanto non food -tarkoituksiin voi antaa merkittävän panoksen EU:n energia-alalla, jota tarkastellaan jatkuvasti. On yhä tärkeämpää varmistaa EU:n energian toimitusvarmuus ja lisätä riippumattomuuttamme ulkomaailmasta. Mielestäni biopolttoaineiden käytöllä voitaisiin tässä mielessä saada aikaan myönteistä kehitystä. Olen myös sitä mieltä, että viljelytuotanto non food -tarkoituksiin on erittäin hyödyllistä maatalouden kannalta etenkin energiakasvien osalta, koska se valaa uutta toivoa EU:n viljelyn tulevaisuuteen ja usein väärinymmärrettyyn YMP:hen.

Nyt on kiireellisesti löydettävä vaihtoehtoja maatalouden tulevaisuuden varmistamiseksi. EU:n elintarviketuotannon tulevaisuudennäkymät ovat synkät, sillä se joutuu vastaamaan sellaisista maista peräisin olevaan kilpailuun, joissa kiinnitetään vähemmän huomiota sosiaalisiin ja ympäristöllisiin asioihin ja joissa elintarvikkeita voidaan tuottaa erittäin halvalla.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Parishia uusien jäsenvaltioiden, myös Unkarin, puolesta. Hän on pannut merkille, etteivät uudet jäsenvaltiot voi saada EU:n rahoitustukea energiakasvien viljelyyn. Siksi mietinnössä esitetäänkin erittäin tärkeä pyyntö Euroopan komissiolle, jotta se poistaisi energiakasvien viljelyn kehittämisen tiellä olevat esteet uusissa jäsenvaltioissa ja helpottaisi EU:n tuen saamista.

Toinen erittäin myönteinen seikka on, että mietinnön mukaan tuen antaminen on erotettava SAPS-järjestelmästä ja suoriin tukiin liittyvästä asteittaisesta käyttöönotosta. Euroopan parlamentin mietinnössä edistetään uusien jäsenvaltioiden intressejä selkeästi. Siksi pyydänkin komission jäsentä Fischer Boelia ja komissiota ottamaan huomioon nämä ehdotukset, sillä energiakasvien viljelyä on erittäin tärkeää tukea myös uusissa jäsenvaltioissa työpaikkojen säilymisen varmistamiseksi.

  Jan Tadeusz Masiel (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, ajatus viljelykasvien viljelyn edistämisestä non food -tarkoituksiin on erittäin hyvä ja ajankohtainen. Ajankohtainen se on siksi, että puolalaiset maanviljelijät ovat EU:hun liittymisen jälkeen joutuneet kokemaan henkilökohtaisesti, mitä maidontuotannon rajoittaminen tai sokerintuotannon lakkauttaminen tarkoittaa, ja siksi, etteivät tukitasot ole samat kaikkialla EU:ssa.

Biomassan ja etenkin biopolttoaineiden tuotanto parantaa ympäristön tilaa ja lisää työpaikkoja maaseudulla, minkä lisäksi se edistää ihmisarvoista elämää lisäämällä kokonaisten perheiden tuloja. Sen sijaan, että maataloustuottajat joutuisivat huolehtimaan syöttöporsaiden lihan hinnan laskusta, he voivat nyt iloita polttoaineiden hintojen noususta. Tähän mennessä maanviljelijät ovat suojelleet meitä nälältä. Nyt he voivat pelastaa meidät energiakriisiltä ja puhaltaa eloa yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi esittää vilpittömät kiitokseni esittelijä Parishille, joka on tehnyt erittäin hyvää työtä tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön laatimisessa.

Nykytilanteessa päivänpolttaviksi aiheiksi ovat nousseet kaikkien energialähteiden yhdistelmät ja uusiutuvan energian osuus kaikesta energiankysynnästä. Meidän on tartuttava tähän mahdollisuuteen, jotta non food -viljelykasvien tuotanto yleistyisi. Maanviljelijät voivat maatalouden uudistusten ansiosta viljellä energiakasveja kesantomailla, kuitenkin elintarvikkeiden tuotannon ohella, sillä se on edelleen ensisijaista.

Tämän ensimmäisen askelen jälkeen on kuitenkin otettava uusia askelia, mikä tarkoittaa tutkimuksen ja kehittämisen lisäämistä myös nykytalouden biotekniikan alalla. Markkinoiden integraation tukeminen ja kilpailukykyyn keskittyminen on tärkeää: non food -viljelykasveista saatavan bioenergian edistämiselle on luotava pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattava perusta. Non food -tuotanto on ekologisesti järkevää, ja maaseudulle tarvitaan enemmän työpaikkoja.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä vielä kerran siitä arvokkaasta panoksesta, jonka Euroopan parlamentti on antanut tällä erittäin tärkeällä alalla. Olen vaikuttunut tästä parlamentissa tänään havaitsemastani valtavasta tuesta.

Meillä on paljon tehtävää. Vuodesta 2006 tulee erityisen haastava, sillä käsiteltäviä asioita on paljon. Ensinnäkin biopolttoaineita koskevaa direktiiviä muutetaan asettamalla uudet biopolttoainetta koskevat tavoitteet. Toiseksi biopolttoaineiden osuutta sekoitetuissa polttoaineissa on mahdollista lisätä, ja polttoaineen laatua koskevan direktiivin muuttamista käsitellään jo. Kolmanneksi tänä vuonna muutetaan myös energiakasveja koskevaa järjestelmää. Biomassatoimintasuunnitelmassa ja biopolttoaineita koskevassa strategiassa on määritelty kaikki eri toimet, ja niiden toteuttaminen on käynnistettävä tänä vuonna. Tekemistä on paljon, ja komissio on erittäin sitoutunut tehtäväänsä. Tätä tarkoitusta varten pääosastooni perustettiin uusi yksikkö, joka vastaa erityisesti biomassasta ja biopolttoaineista.

Komissio pyrkii edelleen myös löytämään uusia tapoja edistää etenkin mietinnössä korostettujen non food -käyttötarkoitusten merkittävää talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvää potentiaalia.

Uskon vahvasti, että koko EU:n talous hyötyy uusiutuvien bioresurssien panoksesta EU:n kestävän tulevaisuuden varmistamisessa.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.00

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Gábor Harangozó (PSE). – (EN) Viljelytuotannon edistäminen non food -tarkoituksiin on ainutlaatuinen mahdollisuus, josta voi olla huomattavia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä etuja EU:n viljelijöille ja maaseututalouksille. Mietinnössä korostetaankin selvästi mahdollisuuksia, joita tarjoavat non food -viljelykasvien alan kehittäminen ja siihen investoiminen. Non food -alan kehittäminen vaikuttaa hyvin todennäköisesti myönteisesti niihin viljelijöihin, joihin sokerin markkinajärjestelyn uudistuksen vaikutukset kohdistuvat. Meidän olisikin tuettava alan kehitystä, koska näin EU:n viljelijöiden vaihtoehtoisten tuotteiden alalla saadaan aikaan kilpailua. Lisäksi on selvää, että viljelytuotannon edistäminen non food -tarkoituksiin on yhdenmukaista Lissabonin ja Göteborgin strategioissa asetettujen, uusiutuvien energianlähteiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevien tavoitteiden kanssa. EU:n energiantarve voidaan täyttää viljelemällä viljelykasveja energiantuotantotarkoitukseen.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

7. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

8. Euroopan unionin vähävaraisimmille suunnatusta elintarvikeapuohjelmasta vastaavien hyväntekeväisyysjärjestöjen varustaminen (kirjallinen kannanotto): ks. pöytäkirja

9. Poliittisten ryhmien kokoonpano: ks. pöytäkirja

10. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja

11. Äänestykset

  Puhemies – Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tuloksia koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)

11.1. Henkilöautojen ja niiden perävaunujen pyörät (äänestys)

11.2. Moottoriajoneuvojen automaattisesti kääntyvien ajovalojärjestelmien (AFS) hyväksyminen (äänestys)

11.3. Israelin kanssa tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja uusien jäsenvaltioiden liittymisen huomioon ottamiseksi (äänestys)

11.4. EY:n ja Tanskan välinen sopimus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (äänestys)

11.5. EY:n ja Tanskan välinen sopimus oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (äänestys)

- Ennen äänestystä

  Hélène Goudin (IND/DEM). – (SV) Arvoisa puhemies, olisin kiitollinen, jos voisitte puhua hiukan hitaammin, sillä emme kuule tulkkausta aivan samanaikaisesti.

  Puhemies. – Pitää paikkansa, että luen mietintöjen otsikot nopeammin, kun ne ovat pitkiä ja monimutkaisia. Toivon, että tulkit, joilla on edessään sama teksti, pysyvät perässä.

11.6. Yhteisön toimintaohjelma kuluttajansuojan alalla (2007–2013) (äänestys)

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, teillä saattaa ehkä olla tapaaminen jossakin muualla myöhemmin, mutta me olemme täällä tehdäksemme töitä ja äänestääksemme. Etenette niin hurjaa vauhtia, että emme ehdi ajoissa nostaa kättämme äänestystä varten. Olisitteko hyvä ja hidastaisitte tahtia?

(Vaihtelevia reaktioita)

  Puhemies. – Älkää suotta huolehtiko minun aikataulustani. En lähde parlamentista ennen huomisaamua, joten minulla on runsaasti aikaa. Samaa ei välttämättä voi sanoa kaikista parlamentin jäsenistä.

(Suosionosoituksia)

- Ennen tarkistuksesta 59 toimitettua äänestystä

  Ingeborg Gräßle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan selventää erästä kohtaa tekemällä siihen lisäyksen. Kohdan

(EN) "[sisäiset menot] ja hallintomenot"

(DE) eteen lisätään seuraava lause:

(EN) "ohjelman hallinnoimiseksi perustetun tai tällaisista tehtävistä vastaamaan osoitetun toimeenpanoviraston".

  Puhemies – Vastustaako joku tätä suullista tarkistusta?

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

11.7. Oikeusalan ammatit ja oikeusjärjestelmän toimintaa koskeva yleinen etu (äänestys)

11.8. Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen (äänestys)

11.9. Energian toimitusvarmuus Euroopan unionissa (äänestys)

- Ennen johdanto-osan C kappaleesta toimitettua äänestystä

  Robert Goebbels (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, esitän suullista tarkistusta johdanto-osan C kappaleen muuttamiseksi. Kyse on termien vaihtamisesta, ja luen ne englanniksi, koska se on ainoa toisinto, joka minulla on:

(EN) …"environmental protection" (ympäristönsuojelu) korvataan ilmauksella "environmental sustainability" (kestävä ympäristöpolitiikka)…

(FR) Nähdäkseni nämä ovat vakiintuneet termit. Sen jälkeen teksti kuuluu seuraavasti:

(EN) …"whereas there are three main objectives for EU energy policy: security of supply, competitiveness and environmental sustainability" (ottaa huomioon, että EU:n energiapolitiikalla on kolme päätavoitetta: huoltovarmuus, kilpailukyky ja kestävä ympäristöpolitiikka).

  Puhemies. – Vastustaako joku tätä suullista tarkistusta?

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

11.10. Perusteet Euroopan unionin rauhaanpakottamistoimille, erityisesti Kongon demokraattisessa tasavallassa (äänestys)

- Ennen äänestystä

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyksen 151 artiklan mukaisen työjärjestyspuheenvuoron; artikla koskee tapauksia, joissa tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi. Pyydän teitä päättämään, ettei mitään näistä tarkistuksista oteta käsiteltäväksi, sillä tarkistaessamme viimeksi tänä aamuna klo 10.45, äänestyslistaa ei ollut saatavilla sähköisessä muodossa. Meillä ei siis ole äänestyslistaa, ja joudumme äänestämään näkemättä, mistä äänestetään. Pyydänkin teitä siirtymään seuraavaan käsiteltävään kohtaan ja lykkäämään tämän kohdan käsittelyä siihen saakka, kunnes meillä on asianmukainen äänestyslista.

  Puhemies. – Hyvät parlamentin jäsenet, sihteeristön edustajien mukaan äänestyslistat ovat olleet saatavilla eilisillasta lähtien. Ne eivät kuitenkaan välttämättä olleet parlamentin Internet-sivustolla siinä kohdassa, mistä te niitä etsitte, sillä ne oli siirretty sivuston uudelleenjärjestelyn vuoksi. Sihteeristöltä saamieni tietojen perusteella en kuitenkaan ymmärrä, miksi minun pitäisi noudattaa kehotustanne, sillä äänestyslistat olivat kuin olivatkin saatavilla Internetissä eilisiltana.

11.11. Cotonoun sopimuksen tarkistaminen ja 10. EKR:n rahoituksen vahvistaminen (äänestys)

11.12. Talouskumppanuussopimusten vaikutus kehitysyhteistyön alalla (äänestys)

- Ennen johdanto-osan J kappaleesta toimitettua äänestystä

  Miguel Ángel Martínez Martínez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, tällä pienellä tarkistuksella halutaan täsmentää tekstiä: sanat "kautta aikojen" vaihdetaan sanaan "usein".

  Luisa Morgantini (GUE/NGL), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, säilyttäisin paljon mieluummin alkuperäisen tekstin, koska sana "usein" muuttaa merkitystä selvästi. Kiitän jäsen Martínez Martínezia tarkistuksesta ja hyväksyn sen.

  Puhemies. – Vastustaako joku tätä suullista tarkistusta?

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

11.13. Euroopan tason poliittiset puolueet (äänestys)

- Ennen äänestystä

  Jo Leinen (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan parlamentti on vauhdittanut merkittävästi Euroopan tason poliittisten puolueiden kehitystä. Puolueryhmiä on nyt kymmenen, mikä ilmentää poliittisen kulttuurimme moninaisuutta. Tällä mietinnöllä aloitetaan uusi vaihe, joka selkeyttää näiden puolueiden toimintaa.

Eurooppalaiset puolueet ovat välttämätön osa eurooppalaista demokratiaa, ja toivomme ennen kaikkea, että puolueet nimeävät huippuehdokkaita komission puheenjohtajan virkaan ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja, jotta kansalaisilla on valinnanvaraa yksilöiden ja ohjelmien välillä ja he voivat olla mukana päättämässä, millaisen Euroopan haluavat.

(Suosionosoituksia)

Kiitän puolueen puheenjohtajaa ja pääsihteeriä heidän merkittävistä ehdotuksistaan. Tämä on yksi niistä harvoista budjettikohdista, joista parlamentti vastaa itse, ja niinpä kiitän myös puhemiehistöä ja Euroopan parlamentin hallinnollisia yksiköitä siitä, että ne ovat hallinnoineet todella erinomaisesti tätä eurooppalaisten puolueiden kannalta tärkeää budjettikohtaa. Kehotan parlamenttia hyväksymään mietinnön.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

- Koko päätöslauselmaesityksestä toimitetun äänestyksen jälkeen

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kertoisitteko, onko kukaan jäsenistä ilmoittanut taloudellisista eduistaan ennen edellisestä mietinnöstä toimitettua äänestystä?

  Puhemies. – Tietääkseni yksikään jäsen ei ole tehnyt ilmoitusta.

Muistutan teitä tästä säännöstä: parlamentilla on erityinen rekisteri, johon voi ilmoittaa kerralla kaikki taloudelliset etunsa, jolloin mahdollisia taloudellisia etuja ei tarvitse ilmoittaa erikseen jokaisessa keskustelussa. Näin ollen kehotan teitä täydentämään rekisteriä asianmukaisesti erimielisyyksien välttämiseksi.

11.14. Väestörakenteen muutokseen vastaaminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus (äänestys)

- Ennen 28 kohdan vi alakodasta toimitettua äänestystä

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tällä suullisella tarkistuksella korvataan sanat "parantamalla kouluaikojen yhteensopivuutta työaikojen kanssa" sanoilla "parantamalla työaikojen yhteensopivuutta kouluaikojen kanssa".

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, mietinnön esittelijänä totean, että alun perin tällä ei mielestäni ollut tekstin kannalta mitään merkitystä. Tarkemmin ajatellen se kuitenkin parantaa tekstiä, joten henkilökohtaisesti kannatan tarkistusta.

  Puhemies. – Vastustaako joku tätä suullista tarkistusta?

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

11.15. Non food -viljelyn edistäminen (äänestys)

  Puhemies. – Äänestykset ovat päättyneet.

12. Äänestysselitykset

- Brokin mietintö (A6-0059/2006)

  Hannu Takkula (ALDE), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies, tämä Brokin mietintö on muodollisesti tekninen, mutta silti varsin merkityksellinen. Äänestin mietinnön hyväksymisen puolesta ja katson, että hyväksymällä tämän sopimuksen me Euroopan parlamentissa haluamme olla vahvistamassa suhteitamme itsenäiseen Israelin valtioon, joka on Lähi-idän ainoa demokraattinen valtio.

On tärkeää, että me Euroopan parlamentissa tuemme maita, joissa eurooppalaiset arvot, kuten demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteet, ovat voimassa. Tästä johtuen Israel tarvitsee jakamattoman tukemme.

Toivon tämänkin äänestyksen viestittävän, että me Euroopan parlamentissa kunnioitamme eurooppalaisia perusarvoja, emmekä voi sallia Palestiinan autonomian alueella valtaan nousseen terroristijärjestö Hamasin kanssa tehtävää yhteistyötä tai neuvotteluja. Ennen kuin neuvotteluista voidaan edes keskustella, tulee Hamasin yksiselitteisesti 1) tunnustaa Israelin oikeus olla juutalainen valtio, 2) lopettaa kaikki terroriteot, 3) luopua aseista, 4) kieltäytyä tukemasta muita väkivaltaisia ryhmiä ja 5) kunnioittaa olemassa olevia kansainvälisiä sopimuksia Israelin ja PA:n välillä (Oslon sopimus, tiekartta jne.).

Toivon Euroopan unionin pitävän kiinni perusarvoistaan. On tärkeää tukea itsenäistä ja demokraattista Israelia ja sen oikeutusta olemassaoloon.

- Thyssenin Mietintö (A6-0032/2006)

  Andreas Schwab (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, ihmiset alkavat lähteä, joten puhun lyhyesti. Koska en pystynyt käyttämään puheenvuoroa viime viikolla Strasbourgissa toimitetun äänestyksen yhteydessä, toistan, että on tärkeää erottaa toisistaan kuluttajansuojan ja terveyden alan ohjelmat, vaikka komissio ei tätä niin myönteisenä pitänytkään. Pohjimmiltaan näillä ohjelmilla on kuitenkin erilainen oikeusperusta, ja siksi kuluttajansuoja on rahoitettava eri tavalla.

Toiseksi hyödynnän tätä äänestysselitystä korostaakseni, ettei yleensä ole tehokasta pyrkiä perustamaan uusia EU:n virastoja ja siten hajottaa eri viranomaisten toimivaltaa laajemmalle, jolloin vähennetään avoimuutta. Tästä syystä olen tyytyväinen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan laatimaan Thyssenin mietintöön, jossa otetaan tämä näkökohta täysin huomioon. Mietinnön ja siihen tehdyn rahoitusta koskevan suullisen tarkistuksen hyväksyminen tänään oli järkevä ratkaisu.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta, sillä siinä erotetaan kuluttajansuojaohjelma omaksi kokonaisuudekseen vastakohtana komission pyrkimyksille muodostaa vain yksi ohjelma, johon kuuluisi myös terveyden ala.

Kannatamme tätä perusjakoa. Sen lisäksi mietinnössä esitetään merkittäviä parannuksia, jotka koskevat toiminta-aloja, rahoituksen kokonaismäärää ja kuluttajien etua ajavien eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen toimintamenojen lisäämistä.

Vaikka olisimme joillakin aloilla halunneet mennä pidemmälle, toivomme, että komissio ja neuvosto hyväksyvät parlamentin kannan.

  David Martin (PSE), kirjallinen (EN) Olen tyytyväinen yhteisön toimintaohjelmaan terveyttä ja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön ohjelman perustamiseksi. Toimintaohjelmassa esitellään asiasta vastaavalle sisämarkkina- ja kuluttajasuojavaliokunnalle osoitettu lausunto ohjelman kuluttajasuojaa koskevasta osasta.

Tämä toteutetaan yhdenmukaistamalla kuluttajansuojaa kaikkialla sisämarkkinoilla siten, että kansalaiset voivat liikkua vapaasti EU:ssa ja ostaa hyödykkeitä yhtä luottavaisesti kuin omassa maassaan.

Tällä toimintaohjelmalla lisätään kuluttajiin ja markkinoihin liittyvien näkökohtien ymmärtämystä ja suojellaan siten kansalaisia riskeiltä ja uhkilta, joita yksittäiset henkilöt eivät voi hallita. Kannatan tätä toimintaohjelmaa myös erityisesti sen vuoksi, että siinä tuodaan terveys- ja kuluttaja-asiat keskeiseen asemaan EU:n politiikan suunnittelussa.

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen. – (FR) Kiitän jäsen Thysseniä, joka on tehnyt erinomaista työtä. Erityisesti kiitän häntä siitä, että hän on ollut halukas ottamaan mukaan esittämiäni tarkistuksia, jotka koskevat kuluttajien ja käsiteollisuusyritysten välisiä suhteita.

Käsiteollisuusyrittäjillä on tärkeä päivittäinen tehtävä antaa tietoa ja valistusta kuluttajille, joihin he ovat suoraan yhteydessä.

Olen tyytyväinen myös siihen, että terveyden ja kuluttajansuojan alan ohjelmat on säilytetty erillisinä. Nämä toimet ovat ihmisille yhtä tärkeitä, ja niiden erottaminen voi vain vahvistaa kumpaakin.

Olen silti yhä erittäin huolissani yhteisön talousarviota 2007–2013 koskevista neuvoston ehdotuksista, jotka supistaisivat muutamassa vuodessa rajusti EU:n nykyistä kuluttajapolitiikkaa. Ei tule kysymykseenkään, että näitä määrärahoja leikattaisiin vuonna 2009 viiteen miljoonaan euroon vuodessa, toisin sanoen yhteen senttiin vuodessa jokaista eurooppalaista kuluttajaa kohti. Tällä määrällä ei mitenkään pystytä rahoittamaan varteenotettavaa kuluttajansuojapolitiikkaa, jolla on vieläpä olennainen merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Äänestän siitä huolimatta tämän mietinnön puolesta.

- Energian toimitusvarmuus Euroopan unionissa (RC-B6-0189/2006)

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, viittaan myös Parishin mietintöön todetessani, että Eurooppa tarvitsee tulevaisuutensa turvaamiseen kolmea asiaa: ensinnäkin terveellisen ympäristön, johon kuuluvat erityisesti ilma, vesi ja maaperä, toiseksi riittävästi terveellistä ravintoa ja kolmanneksi energiaa.

Maaseutu pystyy tarjoamaan meille näitä kaikkia riittävästi ja ilman ulkopuolisia lähteitä, joista tulisimme vain pian riippuvaisiksi. Siksi oli katastrofaalista, kun Tony Blair muutama kuukausi sitten Euroopan parlamentissa nimitti halventavasti eurooppalaisia maanviljelijöitä takapajuisiksi. Jokainen maatalouteen ja maaseutuun investoimamme sentti on sijoitus Euroopan tulevaisuuteen. Nämä kolme keskeistä alaa ovat täynnä innovaatioita ja tulevaisuudennäkymiä.

Maaseutu ja maaseudun hajautetut rakenteet ovat yhä enenevässä määrin avain Euroopan tulevaisuuden turvaamiseen. Tähän käänteentekevään kehitykseen emme ole vielä kiinnittäneet läheskään riittävästi huomiota.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, esitän laskelman, joka perustelee, miksi äänestin ydinvoiman puolesta. Jos EU:n päästöjä vähennetään ensimmäisellä päästökauppakaudella noin 100 miljoonaa hiilidioksiditonnia, markkinahinta on päästölupina nykyhinnoilla 2,5 miljardia vuodessa. Varovaisena arviona voisi esittää, että Euroopan tukkusähkömarkkinoilla sähkön hinta nousee päästökaupan seurauksena keskimäärin 10 euroa per megawattitunti.

Kun EU:n sähkönkulutus on noin 3000 terawattituntia vuodessa, päästökaupan kustannukset tukkusähkömarkkinoilla ovat noin 30 miljardia euroa vuodessa. Yksi hyvin epämarkkinamainen vaihtoehto olisi verottaa sähköä. En ehdota sitä, mutta ehdotan ajatuskoetta. Jos päästökaupan korvaisi sähkövero ja erotettu tuotto osoitettaisiin todellisiin päästövähennysinvestointeihin, noin 30 miljardilla vuodessa voitaisiin investointiavustuksena rakentaa huikea määrä kapasiteettia, joka poistaisi fossiilisen polttoaineen tarvetta.

Ydinvoima on esimerkki päästöttömästä energiamuodosta, jota sähkömarkkinoilla ei tueta eikä toki tarvitsekaan, toisin kuten monia muita energiamuotoja. Mutta jos kuvitellaan, että kolmen miljardin investoinneilla saadaan noin 10 miljoonan hiilidioksiditonnin vähenemät ydinvoimalla, niin 30 miljardilla saataisiin itse asiassa tuo vuotuinen päästövähenemä ydinvoimaa rakentamalla sillä huomattavalla erotuksella, että tuotetun sähkön voisi vielä myydä.

(Suosionosoituksia)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin yhteisen päätöslauselman puolesta, jonka neljä poliittista ryhmää esitti energiahuoltovarmuudesta Euroopan unionissa. Öljyvarojen huvettua energiakysymys on ratkaisevassa asemassa ainakin ympäristöystävällisen talouskehityksen ja yhteiskuntakehityksen takaamisen kannalta. On myönteistä, ettei ydinvoima ole enää kielletty puheenaihe, ja iloitsen siitä, että kestäviä energialähteitä on korostettu, samoin kuin kiireellistä tarvetta tutkimus- ja kehitysohjelmille vauhdittamaan tätä alaa. Olen pahoillani siitä, että ajatus öljyn hintaa säätelevästä yhteisön välineestä torjuttiin. Tässä päätöslauselmaesityksessä ei ole kyse öljyn hinnannousun vastustamisesta, sillä se on vääjäämätön tosiasia, vaan pikemminkin sen rajujen vaikutusten lieventämisestä siirtymällä vuosikorotuksiin. Lopuksi totean, että Eurooppa-neuvoston on hyvin tärkeää laatia selkeät toimintalinjat tälle alalle, joka, kuten on syytä korostaa, ei kuulu EU:n vastuulle. Näin vältytään antamasta turhaa toivoa kansalaisille, jotka ollessaan tyytymättömiä kääntyisivät jälleen Eurooppa-aatetta vastaan.

  Giles Chichester (PPE-DE), kirjallinen. (EN) PPE-DE-ryhmä on päättänyt äänestää tyhjää 10, 22, 27 ja 29 kohdasta. Emme tee sitä vastustaaksemme niiden sisältöä vaan siksi, että kyseiset kohdat on selkeästi määritelty Verts/ALE-ryhmän laatimiksi.

Kyseinen ryhmä käyttää jatkuvasti väärin yhteisestä päätöslauselmaesityksestä käytäviä neuvotteluja. Viime hetkeen saakka se onnistuu taitavasti saamaan mukaan useita kohtia omasta päätöslauselmastaan ja poistamaan kohtia, joista se ei pidä. Lopulta se kuitenkin kieltäytyy allekirjoittamasta yhteistä päätöslauselmaa jonkin tekosyyn varjolla, vaikkapa yhden sanan vuoksi, jota vihreät eivät voi hyväksyä.

Kompromississa molemmat osapuolet antavat ja saavat ja hyväksyvät lopulta jotakin sellaista, joka ei aivan vastaa niiden alkuperäistä toivetta.

PPE-DE-ryhmä katsoo, että jos Verts/ALE-ryhmä haluaa hoitaa tehtävänsä demokraattisesti ja oikeudenmukaisesti, sen on noudatettava pelin sääntöjä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kuten päätöslauselmassa todetaan, 25 jäsenvaltion EU:n riippuvuus tuontienergiasta on hyvin korkea: 48 prosenttia vuonna 2002, ja ilman lisätoimia se saattaa nousta 71 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Muutamat luvut havainnollistavat asiaa selkeästi:

- tuonti kattaa 76,6 prosenttia EU:n öljyn kysynnästä, 53 prosenttia kaasun kysynnästä, 35,4 prosenttia hiilen kysynnästä ja lähes 100 prosenttia uraanin ja uraanituotteiden kysynnästä

- 25 jäsenvaltion EU:ssa sähkön bruttotuotanto jakautuu seuraavasti: ydinvoima 31 prosenttia, kiinteät polttoaineet (etupäässä hiili) 25 prosenttia, kaasu 18 prosenttia, uusiutuvat energialähteet 14 prosenttia ja öljy 5 prosenttia

- 25 jäsenvaltion EU:ssa teollisuus käytti 28 prosenttia, liikenne 31 prosenttia ja kiinteistöt 41 prosenttia energian loppukulutuksesta.

Näin ollen on selvää, että vähentääksemme jäsenvaltioiden riippuvuutta ja lisätäksemme energiatehokkuutta meidän on tehostettava yhteistyötä, tutkimusta, julkisia toimia ja asianmukaisia investointeja. Vastustamme useita päätöslauselmassa esitettyjä ehdotuksia, kuten alan vapauttamisen, kilpailun ja energian sisämarkkinoiden asettamista etusijalle. Tällainen toiminta vain vahvistaa taloudellisia ryhmittymiä ja finanssiryhmittymiä eikä paranna taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien maiden ja niissä asuvien ihmisten asemaa.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Olemme osittain samaa mieltä tässä päätöslauselmassa esitetyistä näkemyksistä: tunnemme huolta maidemme energiariippuvuudesta ja sen mahdollisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista seurauksista. Mielestämme on myös tarpeen edistää paikallisia uusiutuvia ja ympäristöystävällisempiä energialähteitä, investoida energiatehokkuuteen ja tutkia uusia energiansäästökeinoja. Maapallon fossiilisten polttoainevarojen ehtymiseen kiinnitetään kuitenkin liian vähän huomiota.

Toisaalta emme hyväksy sitä asemaa, jonka komissio on ottanut itselleen energia-alalla ja josta ei määrätä perustamissopimuksissa, jotka jopa Euroopan perustuslaissa vesitettiin niin, että ne vain vahvistavat nykytilannetta, kun taas parlamentti haluaa kehittää niitä.

Kaasu- ja sähkömarkkinoiden vapauttaminen vain nostaa energian kuluttajahintaa, aiheuttaa toimitushäiriöitä ja lisää yritysfuusioita. Jopa kotimaani, jossa lähes 90 prosenttia sähköstä tuotetaan ydinvoimalla tai kestävillä energialähteillä ja jossa on perinteisesti ollut ylituotantoa, kärsii nyt näistä samoista ongelmista EU:n takia!

Pelkkä markkinaperiaate ei sovellu kansallisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen tai maan elintärkeiden etujen turvaamiseen. Jäsenvaltioiden on jatkossakin päätettävä omasta energiapolitiikastaan itsenäisesti.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska lontoolaisena Euroopan parlamentin jäsenenä luotan äskettäin julkaistuihin energia-alan tutkimustuloksiin, joiden mukaan jotkut mannereurooppalaiset yhtiöt ovat syyllistyneet hinnoista sopimiseen. Juuri tällainen hinnoista sopiminen ja pitkäaikaiset sopimukset ovat aiheuttaneet eron kaasun hinnassa Lontoon ja Manner-Euroopan välillä. Vaadin Euroopan komissiolta päättäväisiä vastatoimia. Olen myös huolissani vaalipiirini polttoainepulaan liittyvistä merkittävistä ongelmista, joita ei käsitellä tässä päätöslauselmassa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Komission vihreässä kirjassa Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi analysoidaan tarkasti viimeaikaiset energiatoimituksiin liittyneet ongelmat.

Se, mitä kutsumme "energiakysymykseksi", johtuu odotetusti talouskehityksestä sekä perinteisten energialähteiden rajallisesta tuotanto- ja jalostuskapasiteetista. Kaikkein vakavin ongelma on se, että yhtälön näitä osatekijöitä on hyvin vaikea muuttaa. Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan kaltaisten jättiläisten talouskasvu on ennustettavissa oleva ja onneksi myös kiistaton tosiseikka. Vaikka tuotanto- ja jalostuskapasiteetti kasvaisikin hieman – mikäli jalostamoiden kapasiteetista tehdään päätöksiä ajoissa – myös näiden energiavarojen rajallisuus on peruuttamatonta. Totean vielä, että suhtaudun hyvin epäillen siihen, että kulutuksen vähentämisellä todella olisi välittömiä vaikutuksia, ellei se ulottuisi koskemaan myös hyödykkeiden ja laitteiden tuotantoa, liikennettä ja kiinteistöjä.

Minusta vaikuttaa myös siltä, että tätä keskustelua voidaan käydä realistiselta pohjalta vain, jos ydinenergia otetaan siihen mukaan uusiutuvan energian rinnalle.

Lopuksi totean, että tuen vihreää kirjaa ja päätöslauselmaa, varsinkin kun siinä nostetaan keskustelunaiheeksi energian toimitusvarmuus.

- Perusteet Euroopan unionin rauhaanpakottamistoimille, erityisesti Kongon demokraattisessa tasavallassa (B6-0190/2006)

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, jokainen, joka on joskus lentänyt Afrikan yli päiväsaikaan tietää, miten tärkeä geostrateginen keskus Kongon demokraattinen tasavalta sille on. Tästä syystä meidän on yritettävä turvata maan demokratia ja vakaus.

Nyt käynnissä olevaa kriittistä keskustelua tästä kysymyksestä onkin pidettävä viimeisenä varoituksena siitä, että välttämättömät rakenteet on vihdoin perustettava myös Euroopan omien etujen turvaamiseksi strategisesti näin tärkeällä naapurimantereella. Vaikutamme oikeutetusti asioihin muissa maanosissa, otamme vastuuta rauhasta ja vapaudesta, mutta emme pysty tarjoamaan tarvittavia välineitä. Tarvitsemme vihdoin eurooppalaisen armeijan, ammattiarmeijan, täydentämään asevelvollisuusarmeijoitamme ja muita armeijoitamme. Kansallisten armeijoiden on edelleen vastattava maiden omasta puolustusvalmiudesta, mutta meiltä puuttuvat vielä suureksi osaksi toimintavälineet muita maanosia varten. Olemme vaarassa ottaa vastuullemme liikaa tehtäviä, ja niinpä sanon "kyllä" näille joukoille. Meidän on kuitenkin pidettävä tätä vakavana varoituksena siitä, että myös yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa varten on vihdoin viimein saatava käyttöön rauhanturvaamiseen tarvittavat välineet.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Nykyinen tilanne Kongon demokraattisessa tasavallassa on erittäin huolestuttava. Maassa jo pitkään vallinnut suuri epävakaus on aiheuttanut nälänhätää, julmuuksia siviiliväestöä kohtaan ja erittäin vakavan tilanteen koko Suurten järvien alueella. Tulossa olevat vaalit ovat kuitenkin rohkaiseva merkki.

Junilistan vastustaa painokkaasti sitä, että Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavaa operaatiota käytetään välineenä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisessa entisestään.

Kongon demokraattisen tasavallan tilanne on selvitettävä, mutta ei kuitenkaan turvautumalla EU:n yhteisiin joukkoihin. Jokaisen jäsenvaltion on itse päätettävä joukkojen käytöstä YK:n pyynnöstä.

Äänestimme siis päätöslauselmaa vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Afrikka on mitä houkuttelevin hedelmä. Suurimmat kapitalistiset mahdit yrittävät hallita sitä ja käyttää hyväkseen sen suunnattomia resursseja. Tästä todistavat lisääntynyt läsnäolo mantereella sekä Yhdysvaltain, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan operaatioiden ja sotilastukikohtien määrä.

Tähän lähestymistapaan sisältyvät myös Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutetut sotilaalliset toimet, jotka valmistavat tietä tuleville sotilasoperaatioille. On muistettava, että tämä on toinen EU:n suojissa toteutettava operaatio maassa ranskalaisjoukkojen kanssa vuonna 2003 toteutetun Artemis-operaation jälkeen.

EU:n suurvallat Ranska ja Saksa ovat Portugalin hallituksen tuella laiminlyöneet toimet, joiden tavoitteena on lopettaa luonnonvarojen laiton hyväksikäyttö, johon EU:n jäsenvaltioissa toimivat yritykset ovat osallistuneet. Kyseiset maat eivät myöskään ole lopettaneet ulkovaltojen sekaantumista maan asioihin eivätkä reagoineet Yhdistyneiden kansakuntien esittämiin pyyntöihin humanitaarisen avun toimittamisesta. Ne eivät ole edistäneet eivätkä rahoittaneet aseistariisuntaa eivätkä sosioekonomisia kehittämishankkeita, joilla varmistetaan, että paikallinen väestö käyttää maan luonnonvaroja ja hyötyy niistä. Sen sijaan nämä maat ovat lähettäneet lisäjoukkoja maahan, johon on jo sijoitettuna yli 15 000 hengen vahvuiset Yhdistyneiden kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa olevat tarkkailijajoukot (MONUC). Siksi äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) EU:n päätös sen omiin asevoimiin kuuluvien sotilasjoukkojen lähettämisestä Kongon demokraattiseen tasavaltaan liittyy imperialististen voimien kilpailuun Kongon ja yleensäkin Afrikan markkinoiden ja vaurauden lähteiden hallinnasta. Afrikka on maksanut miljoonia ihmishenkiä näistä toimista.

Käyttäen verukkeena rauhan ja vaaliprosessin turvaamista EU salaa todelliset tavoitteet ja luo valmiit puitteet tulevia operaatioita varten.

Lisäksi tässä EU:n omien joukkojen operaatiossa sovelletaan ensimmäistä kertaa YK:n taantumuksellista uudistusta, jonka tavoitteena on sulauttaa alueelliset organisaatiot (Nato, EU:n joukot) YK:n rakenteisiin imperialististen toimien laillistamiseksi.

Ei ole sattumaa, että päätöslauselman mukaan Kongon demokraattinen tasavalta on jälleenrakennettava Irakia koskevien normien mukaisesti, siten kuin niistä on määrätty YK:n 60-vuotisjuhlan kunniaksi pidetyssä erityisistunnossa annetussa julistuksessa.

EU:n joukkojen toinen sotilasoperaatio Bosnian jälkeen on myös luonteeltaan vihamielinen ja interventionistinen.

Kongo ja muut Afrikan kansakunnat eivät tarvitse "kansainvälisiä suojelijoita", jotka ovat joka tapauksessa vastuussa sodista ja näiden kansakuntien toivottomasta tilanteesta.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit vastustavat EU:n osallistumista sotilaallisiin toimiin, jotka ovat osa EU:n poliittista yhdentymistä, eivät lisää sotilaallisia valmiuksia ja heikentävät vakiintuneita sotilasliittoumia. Kongossa parhaillaan kehittyvää murhenäytelmää ei ratkaista ehdotetuilla kansainvälisillä operaatioilla. EU:ta ei ole suunniteltu eikä se ole varustautunut käsittelemään tällaisia kysymyksiä sotilaallisesta näkökulmasta, eikä sen pitäisikään olla. EU ei ole pystynyt täyttämään edes vähäisiä turvallisuussitoumuksiaan Sudanille, jossa se itsepintaisesti halusi mukaan toimintaan, vaikka Nato oli jo sitoutunut siihen. EU on toteuttanut kaksi siviilioperaatiota Kongossa, eikä ole selvää, mikä EU:n sotilaallisen operaation mandaatti tällä kertaa olisi. Kongon hallitus ei ole pyytänyt sitä. On selvää, että tällainen toiminta on vain näennäistä, ja sen tarkoituksena on pikemminkin tehdä EU:ta tunnetuksi kuin ratkaista Kongon ongelmia. EU:n on vastattava YK:n vaatimuksiin käyttämällä poliittisia ja humanitaarisia sekä vaalitarkkailuun ja kehitysapuun suunniteltuja välineitä. Tilanteesta riippuen nämä kysymykset kuuluvat kansakuntien, Naton tai YK:n vastuulle. Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit tukevat YK:ta sen monissa vaikeissa tehtävissä, mutta eivät EU:n sotilaallisia uhkayrityksiä. Siksi äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

- Leinenin mietintö (A6-0042/2006)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, selitän mielihyvin, miksi äänestin Euroopan tason poliittisten puolueiden sääntelyä ja rahoitusta koskevan jäsen Leinenin mietinnön puolesta. Huutaessani Italiassa: "Eläkeläiset, ottakaa kantaa!", kaikki eläkeläiset antavat minulle tukensa, ja niin tekevät myös nuoret yhdessä eläkeläisten kanssa, koska he uskovat johtamaani eläkeläisten puolueeseen.

Olen varma, että jos huutaisin: "Eläkeläiset, ottakaa kantaa!" Euroopan unionin 25 kielellä, myös eläkeläiset 24 muusta EU:n jäsenvaltiosta tukisivat minua, koska eurooppalainen poliittinen puolue vetoaa suoraan kansalaisiin. Olen ehdottoman varma siitä, että perustamalla Euroopan tason poliittisia puolueita kehitämme Eurooppaa, aivan kuten eläkeläisten puolue kehittää eurooppalaista eläkeläisten puoluetta. Eläkeläiset, ottakaa kantaa!

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Leinenin mietintöä leimaa käsitys, jonka mukaan täysivaltaiset eurooppalaiset poliittiset puolueet ovat välttämättömiä, koska ne edistävät demokratian toteutumista unionissa.

Mielestäni ei ole liioiteltua sanoa, että asia on juuri päinvastoin. On syytä panna merkille, että päätöksentekoprosessin esteetön laajentuminen yhä suurempiin kokonaisuuksiin EU:ssa, jonka pitäisi muodostua hyvin erilaisista ja aivan ehdottomasti riippumattomista jäsenvaltioista, on varmin tapa vähentää demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta, sillä se tuo mukanaan byrokratiaa, jota on käytännössä mahdoton valvoa. Todettakoon, että tästä on nykypäivänä monia esimerkkejä. Ajatellaanpa vain sitä totalitaarista tapaa, jolla Euroopan parlamentti käsittelee Euroopan perustuslain hylkäämistä Ranskan ja Alankomaiden demokraattisissa kansanäänestyksissä.

Tarkoituksena on siis, että eurooppalaisten poliittisten puolueiden kautta kanavoitaisiin vielä suuremmat määrät veronmaksajien rahaa, jota jaettaisiin entistä enemmän poliittisille puolueille, mutta vain ja ainoastaan poliittisesti korrekteille puolueille. Sen vuoksi meidän on syytä olla varuillamme, kun EU:ssa puhutaan demokratiasta.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka olen eri mieltä edellisen puhujan kanssa ja totean, että tarvitsemme myös Euroopan tason poliittisia puolueita tarjotaksemme kansalaisille vaihtoehtoja, ilmoitan olevani eri mieltä yhdestä ehdotuksesta, joka on jätetty harkittavaksi Leinenin mietinnön yhteydessä. Tarkoitan ehdotusta Euroopan tason vaalilistojen käyttämisestä Euroopan parlamentin vaaleissa. Ensinnäkin tällainen ehdotus edellyttäisi perustamissopimusten tarkistamista hetkellä, jolloin vielä harkitsemme, miten menetellä perustamissopimuksen muuttamisen suhteen.

Mielestäni tällaiset listat eivät myöskään ole tarpeellisia. Vaarana on, että niiden kautta valitut parlamentin jäsenet etääntyvät vielä kauemmas kansalaisista kuin ne jäsenet, jotka valitaan alueilta, kuten suurin osa meistä. Järkevä tapa kokeilla Euroopan parlamentin vaalien ja kansalaisten valinnanvapauden yhdistämistä olisi hyväksyä esittelijämme juuri hetki sitten esittämä ajatus, että jokainen Euroopan tason poliittinen puolue nimeäisi komission puheenjohtajaehdokkaan. Tämä yhdistäisi toisiinsa parlamentin vaalit ja sen perusteella toteutuvan toimeenpanevan elimen kokoonpanon, mihin ihmiset ovat tottuneet äänestäessään Euroopan valtioiden kansallisissa vaaleissa.

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) On tärkeää, että meillä on Euroopan tason poliittisia puolueita. Niiden merkittävänä tehtävänä on levittää poliittista tietoa ja EU:n päätöksenteon tuntemusta sekä edistää demokraattisia arvoja ja rakentaa eurooppalaista tietoisuutta. Mielestämme EU:n ei kuitenkaan pitäisi päättää siitä, miten jäsenyyteen, listoihin ja nimityksiin liittyvät asiat ratkaistaan. Kunkin puolueen on itse laadittava säännöt siitä, miten ne haluavat käsitellä tämänkaltaisia kysymyksiä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestäessämme mietintöä vastaan noudatamme johdonmukaisesti eurooppalaisia poliittisia puolueita koskevaa kantaamme. Kansalaisten ja EU:n toimielinten välisen valtavan kuilun takia uusien Euroopan tason puolueiden perustaminen tai nykyisten puolueiden rahoituksen lisääminen ei ole hyvä ratkaisu. Kunkin kansallisen puolueen on voitava edelleen järjestäytyä itsenäisesti, etenkin kun on kyse sen suhteista unioniin ja Euroopan parlamenttiin.

Jotta edistettäisiin kansalaisten suurempaa osallistumista yhteisön tason politiikkaan, on sanouduttava kokonaan irti uusliberalistisista toimista, lakkautettava vakaus- ja kasvusopimus, kumottava niin kutsuttu Bolkesteinin direktiivi ja korvattava Lissabonin strategia solidaarisuuteen, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen perustuvalla strategialla. Tarvitaan enemmän laadukkaita ja oikeudenmukaisia työpaikkoja, parempia julkisia palveluja, lisää työpaikkoja luovia investointeja sekä suurempaa sosiaalista osallisuutta ja hyvinvoinnin tasaisempaa jakamista.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Eurooppalaiset poliittiset puolueet ovat yksinkertaisesti äärimmäisen tuottoisia järjestöjä. Tämän mietinnön peruslähtökohtana on vaatia niille lisää rahaa ja suurempaa vapautta käyttää sitä haluamallaan tavalla sekä vahvempaa asemaa ja verovapausjärjestelmää. Mihin tarkoitukseen? Toistaiseksi vain jotta ne voisivat jatkaa toimintaansa ja kokoontua.

Tarkoituksenahan on antaa näille puolueille yksinoikeus eurooppalaisuuden ilosanoman levittämiseen. Niiden perustaminen edellyttää myös järjetöntä todistusta, jonka Euroopan parlamentti myöntää niille oikeanlaisesta "eurooppalaisesta" ajattelutavasta niiden ohjelmien perusteella, joita näiden puolueiden on esitettävä parlamentin viranomaisille. Tiedämme myös, että haluatte varata ainakin joitakin paikkoja Euroopan parlamentista sellaisille jäsenille, jotka on valittu Euroopan tason vaalilistoilta, joita voivat esittää vain eurooppalaiset puolueet. Teidän kannaltanne ylivoimaisesti paras tulos olisi, jos näiden puolueiden annettaisiin sellaisenaan osallistua kansallisiin ja paikallisiin vaaleihin, jolloin sallittaisiin myös niiden julkea poliittinen sekaantuminen jäsenvaltioiden kaikentasoisiin päätöksentekorakenteisiin.

Demokratiassa kansakuntien annetaan itse määrätä asioistaan tai valita edustajia puolustamaan etujaan päätöksentekoelimissä, kansanedustuslaitoksissa tai hallituksissa. Vain itseään edustavien ja EU:n hallintokoneiston ideologiasta riippuvaisten rakenteiden perustaminen on kaikkea muuta kuin demokratiaa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Vastustamme tukijärjestelmää, jota parhaillaan kehitetään eurooppalaisille poliittisille puolueille. Jäsenvaltioissa toimivien puolueiden on perustettava puolueet alhaalta ylöspäin. Jos jäsenvaltioiden puolueet eivät katso tarpeelliseksi korottaa eurooppalaisten puolueidensa määrärahoja, voidaan kysyä, onko eurooppalaisille poliittisille puolueille todellista tarvetta. Vastustamme sellaisten EU:n tason puolueiden perustamista, jotka saavat runsaasti tukea EU:n veronmaksajien rahoista.

Näin ollen äänestämme tätä mietintöä vastaan.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. – (NL) Tänään lähes 85 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä on suostunut korottamaan omien poliittisten puolueidensa hyväksi maksettavia tukia ja höllentämään näiden varojen käyttöjä koskevia sääntöjä. Lisäksi viime vuonna eurooppalaisten puolueiden tukemiseen käytettyjä 8,4 miljoonan euron määrärahoja korotetaan, ja puolueet voivat panna nämä rahat säästöön elleivät käytä niitä vuoden kuluessa.

Monesti poliitikot kehittävät aivan oman logiikkansa äänestäjistään riippumatta. Tämä pätee kariutuneeseen ehdotukseen sopimukseksi Euroopan perustuslaista ja sitäkin enemmän tämänkaltaisiin tukiin. Ensin parlamentin hyväksymiä varoja käytettiin laittomaan EU:n tason yhteistyöhön poliittisten puolueiden kesken. Äänestin tämän väärinkäytön laillistamista vastaan 18. kesäkuuta 2003, ja tänään äänestän sen laajentamista vastaan. Kansalliset puolueet saavat itse päättää yhdistymisestään eurooppalaisiin puolueisiin, mutta en käsitä, mikseivät ne voisi rahoittaa joitakin asioita itse. Niiden nykyiset vaatimukset tukien lisäämisestä ja noihin tukiin sovellettavista joustavammista säännöistä antavat sen vaikutelman, että poliitikot kantavat enemmän huolta omien puolueryhmiensä kuin äänestäjiensä eduista.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kommounistiko Komma Elladas -puolue vastustaa EU:n päätöstä perustaa eurooppalaisia poliittisia puolueita, joita se haluaa valvoa ja käyttää puolustaakseen ja edistääkseen yksipuolista eurooppalaistamista.

Mietinnössä tuetaan näiden puolueiden aseman parantamista ja joustavoitetaan niiden rahoitusjärjestelmää, jotta kyseisiä puolueita voidaan hyödyntää Euroopan perustuslakia ja sen toimintalinjoja valmistelevassa aivopesukoneistossa, jonka tavoitteena on Euroopan ruohonjuuritason vastarinnan murskaaminen.

Niin kutsutun "eurooppalaisen viestintäpolitiikan" – toiselta nimeltään pääoman ideologinen hyökkäys – yhteydessä ja "keskusteluvaihetta" hyödyntäen mietinnössä valjastetaan aloitteita, alueviranomaisia, kansalaisjärjestöjä, tiedotusvälineitä, toimittajia ja poliittisia puolueita ajamaan yksipuolista eurooppalaistamista, jonka tarkoituksena on levittää propagandaa ja herättää henkiin Euroopan perustuslaki sekä kohentaa EU:n huonoa mainetta eurooppalaisten työntekijöiden silmissä.

Erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin vahvistamalla "eurooppalaisia puolueita", jotta ne voivat perustaa eurooppalaisia nuorisojärjestöjä.

Samalla mietinnössä varmistetaan näiden puolueiden ehdoton valvonta ja epäitsenäisyys jopa määrittelemällä niiden sisäiset menettelysäännöt.

Äänestämme tätä mietintöä vastaan, emmekä suostu millään tavoin tukemaan pääoman imperialistista liittoumaa, EU:ta, ja kehotamme vastarintaan, niskoitteluun ja tottelemattomuuteen.

- Bushill-Matthewsin mietintö (A6-0041/2006)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ennen kuin nousin eilen lennolleni tullakseni tänään Brysseliin, huusin tapani mukaan: "Eläkeläiset, ottakaa kantaa!". Kääntyessäni ympäri näin vanhusten ja nuorten seuraavan minua, koska eläkeläisten puolueessa kaikki tekevät yhteistyötä, niin nuoret kuin vanhatkin.

Kiitän jäsen Bushill-Matthewsia, joka on totuttuun ahkeraan tapaansa laatinut oikeutetun mietinnön sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. Arvoisa puhemies, kaikki – niin nuoret kuin eläkeläisetkin – ovat esittäneet minulle seuraavan kysymyksen, jonka kysyn myös itseltäni: pitäisikö vanhusten huolehtia nuorista vai päinvastoin nuorten vanhuksista? Epäilemättä vanhusten, jotka ovat antaneet koko elämänsä yhteiskunnalle ja kaikille sen jäsenille, oletetaan vielä eläkeläisinäkin luovuttavan eläkkeensä nuorille. Uskoakseni EU:n 25 jäsenvaltion hallitukset haluaisivat näin käyvän, mutta olemmeko todella varmoja, että se olisi paras ratkaisu? Eikö olisi parempi, että nuoret vihdoinkin soisivat vanhuksille näiden ansaitseman arvostuksen? Eläköön eläkeläiset!

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää Bushill-Matthewsin mietinnöstä, koska olen eri mieltä joistakin sen suosituksista.

Mieleen tulee esimerkiksi johdanto-osan 70 kappale, vaikka minun onkin ohimennen tunnustettava, että jopa tähän johdanto-osan kappaleeseen sisältyy virke, joka kätkee huomattavan monia merkityksiä Euroopan parlamentin kannalta.

Myönnettäköön, että tämä mietintö on itse asiassa melko tasapuolinen, ja ellei muuta, niin ainakin Euroopan väestörakenteen ongelmat nostetaan sen ansiosta jälleen kerran puheenaiheeksi. Mietinnön päätelmissä jätetään kuitenkin sanomatta se, että vielä nykyäänkin hyvin monet vanhemmat jäävät vapaaehtoisesti kotiin ja tekevät valinnan perheen hyväksi ja että todennäköisesti monet muutkin valitsisivat tämän vaihtoehdon, jos hallitus antaisi siihen taloudelliset mahdollisuudet.

Tästä syystä ryhmäni on jo kauan puoltanut täysimittaista vanhempainpalkkaa, joka sisältäisi sosiaaliturvan ja kartuttaisi alaikäisiä lapsia kotiin hoitamaan jäävän vanhemman eläketurvaa. Olen vakuuttunut siitä, että tällä toimenpiteellä voitaisiin myös pitkälti vastata väestörakenteen muutoksen asettamaan valtavaan haasteeseen, joka meidän on tulevaisuudessa ratkaistava.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tiedotusvälineet tarkastelevat nykyisin kaikkia asioita yksineläjien näkökulmasta. Useampilapsisia perheitä pidetään käytännössä yhteiskunnanvastaisina. Mitä enemmän lapsettomia ihmisiä nykyisin on, sitä useammat nuoret haluavat puolestaan pysyä lapsettomina. Mielestäni tulevien vanhempien on kasvettava lasten kanssa voidakseen arvostaa näitä. Siksi meidän on aktiivisemmin oikaistava nykyistä perhekäsitystä.

Jos haluamme välttää tulevaisuudenkuvan, jossa kaupungeissa ainoastaan maahanmuuttajilla on perinteiset perheet, meidän on mielestäni kohdistettava perhe-elämää edistävät toimet myös alkuperäisiin eurooppalaisiin.

Toinen tärkeä lähtökohta on tietenkin perhe-elämän ja uran yhteensovittaminen. Ei ole sattumaa, että niissä maissa, jotka ovat onnistuneet tässä, on korkeampi syntyvyys.

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestimme väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laaditun mietinnön puolesta. Vastustimme kuitenkin äänestyksessä sanamuotoa, jonka mukaan verojen korottaminen sosiaaliturvan rahoittamiseksi ei pitkällä aikavälillä ole kovinkaan kestävä ratkaisu. Lisäksi tulkitsemme, että eläkeiän nostaminen tarkoittaa pikemminkin todellisen kuin lakisääteisen eläkeiän nostamista. Emme voineet tukea tätä kohtaa sen liian epäselvän sanamuodon takia. Emme myöskään kannata Euroopan parlamentin jäsenvaltioille ja yksityisyrityksille esittämää vaatimusta korkeamman iän ja parempien palkkojen välisen yhteyden purkamisesta.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner ja Gunnar Hökmark (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Ruotsin konservatiivit päättivät tänään äänestää tyhjää väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta toimitetussa äänestyksessä.

Emme tue mietintöä, vaikka siinä esitetäänkin monia tarkoituksenmukaisia ehdotuksia. Syynä on se, että siinä käsitellään jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä.

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamista ja sukupolvien välistä solidaarisuutta koskevan Bushill-Matthewsin mietinnön puolesta.

Siinä esitetyt tiedot ovat kiistämättömiä: Eurooppa ikääntyy. Kotimaassani yhtälö on yksinkertainen: järjestelmämme perusta on lakisääteisillä eläkemaksuilla kerättävien varojen uudelleenjako, jolloin jokainen työntekijäsukupolvi maksaa sitä edeltävän sukupolven eläkkeet. Se merkitsee käytännössä sitä, että yhä harvempien työntekijöiden on rahoitettava yhä useampien ja yhä pitkäikäisempien eläkeläisten eläkkeet ja terveydenhuolto.

Jos mitään ei tehdä, on tulevien sukupolvien vastattava yhä suuremmista kustannuksista oman elintasonsa kustannuksella tai, jos ne kieltäytyvät siitä, tulevien eläkeläisten sopeuduttava asteittain vähimmäistoimeentuloon ja terveyspalveluiden säännöstelyyn.

Lähtökohtaisesti kumpikin näistä vaihtoehdoista on kohtuuton. Kumpaakaan niistä ei voida hyväksyä missään tapauksessa. Meidän on kiireesti löydettävä muita keinoja. Kaikilla Euroopan unionin mailla on edessään tämä haaste. Demokratialla on velvollisuus varautua vastaamaan väistämättömiin haasteisiin. Olemme sen velkaa Euroopan tuleville sukupolville.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, joka on vastaus väestörakenteen muutoksesta johtuvaan kehitykseen.

Komission mukaan EU:lla on kolme ensisijaista keinoa varautua väestörakenteen muutoksiin: paluu normaaliin väestörakenteen kehitykseen, sukupolvien välisen tasapainon varmistaminen ja "elämänvaiheesta toiseen siirtymisen helpottaminen".

Yhteiskuntamme on nyt entistä välttämättömämpää tarttua väestökehityksen haasteisiin ja valjastaa iäkkäämpien kansalaisten tietämys parhaalla mahdollisella tavalla.

  Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen. – (FR) Valtava väestörakenneongelma on kehittymässä Kiinasta Venäjälle ja Eurooppaan, Afrikasta puhumattakaan. Maapallon väestö ikääntyy. Mikä pahinta, joissakin Euroopan maissa väkiluku laskee parhaillaan tai tulevaisuudessa, kuten Saksassa tai Venäjällä.

Vaikutukset väestörakenteeseen ovat tunnetut: terveydenhuolto- ja eläkemenot kasvavat, tarvitaan miljoonia henkilökohtaisten hoivapalveluiden alan työpaikkoja ja henkilöstön puute aiheuttaa maahanmuuttoaallon, jonka psykologiset vaikutukset ajavat yhteiskunnat kohti varovaista ja välinpitämätöntä asennoitumista ja malthusilaista "pessimististä" toimintamallia, jota tiukka talousarviosopimus on ilmentänyt Maastrichtista lähtien.

Kenen verorahoista siis maksetaan tämä kaikki? Urheilijasankareiden vai elämänsä loppusuoralla olevien oman elämänsä sankareiden?

On selvää, että perhepolitiikan tavoitteena on tuottaa maksajia ja maksusuorituksia. Seuraavaan 20 vuoteen asiaan ei ole odotettavissa parannusta: voimme vain odotella syntyvyyden kasvua ja sen myötä uusia työntekijöitä. Belgian, Alankomaiden tai Sveitsin eutanasialait, joita harhaanjohtavasti kutsutaan oikeudeksi valita oma kuolemansa, ovatkin osoitus siitä lohduttomasta kehityksestä, jonka varsinkin Euroopassa toteutetut toimet ovat käynnistäneet.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Euroopalla on edessään ennennäkemätön väestökehityksen ongelma.

Vuonna 2030 EU:ssa on nuoria 18 miljoonaa vähemmän kuin nykyisin, ja vuonna 2050 asukkaita on 60 miljoonaa vähemmän. Vuosina 2005–2030 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 52,3 prosenttia (40 miljoonaa), kun taas 15–64-vuotiaiden määrä vähenee 6,8 prosenttia (21 miljoonaa). Työelämän ulkopuolella olevien (nuoret, vanhukset ja muut huollettavat henkilöt) osuus suhteessa työikäisiin kasvaa 49 prosentista 66 prosenttiin vuosina 2005–2030.

Tähän kehitykseen on syynä kaksi tekijää: ensinnäkin ihmiset elävät pidempään ja toiseksi syntyvyys on laskenut. Vuoden 1960 jälkeen 60-vuotiaiden naisten keskimääräinen elinajanodote on noussut viidellä vuodella ja samanikäisten miesten lähes neljällä vuodella, joten yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 180 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kun taas syntyvyys on laskussa. Vuonna 2003 kutakin naista kohti oli 1,48 lasta, kun väkiluvun säilyttäminen edellyttäisi vähintään 2,1:tä lasta naista kohti.

Tietoisena näiden tekijöiden vaikutuksesta hyvinvointiin, elintasoon ja sukupolvien välisiin suhteisiin äänestin tämän mietinnön puolesta.

- Parishin mietintö (A6-0040/2006)

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, kannatan suuresti bioenergian kehittämistä maksimiinsa, mutta kun puhutaan non food -viljelyn edistämisestä energiaomavaraisuuteen vedoten, on pakko todeta, että biopolttonesteet eivät suinkaan ole kustannustehokkaita. EU ei myöskään pysty tuottamaan tarpeeksi biopolttoaineita, jotta määrä vastaisi edes biopolttoainedirektiivissä asetettuja tavoitteita.

Mielestäni olisi tärkeä puhua asioista oikeilla nimillä, jotta ei käy niin, että huomaamattamme maatalouden pääosasto johtaa EU:n energiapolitiikkaa. Kyse on siis maatalouden tukemisesta, ei hiilidioksiditehokkuudesta tai energiaomavaraisuudesta, niin kauan kuin biopolttonesteiden kustannukset ylittävät selvästi niiden perinteisten polttoaineiden kustannukset, joita niiden odotetaan korvaavan. Tai kun niiden valmistukseen kuluu fossiilista energiaa enemmän kuin niistä saadaan. Näin on laita etenkin pohjoismaisen peltopohjaisen energian kohdalla.

Tämän seurauksena biopolttoaineiden käytön lisääminen nostaa sekä EU:n energiakustannuksia että ruoan hintaa. Se ei voi olla vaikuttamatta EU:n kilpailukykyyn. Biopolttonesteiden kohdalla peräänkuulutan rehellistä elinkaarianalyysia, jonka tekisi riippumaton ja puolueeton taho.

(Suosionosoituksia)

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, kannatan Parishin mietintöä.

Hyvät kollegat, on muistettava, että sokeria raaka-aineena käyttävä Brasilia on maailman johtava etanolintuottaja. Alan omistussuhteet ovat erikoiset, eivätkä omistajat suinkaan aina ole brasilialaisia.

Olen hyvin pettynyt ja surullinen päätöksestä sulkea Irlannin viimeinen sokeritehdas. Satoja jää työttömäksi. Tämä on kova isku kaikille niille, jotka ovat sukupolvien ajan uskollisesti työskennelleet kyseisen teollisuudenalan palveluksessa. Komission päätös sokerintuotannon uudistamisesta ja viljelijöille maksettavien tukien leikkaamisesta ei koskaan suosinut Irlannin sokerintuotantoa. Nyt on varmistettava, että vuosia uskollisesti sokerintuotannossa työskennelleet saavat oikeudenmukaisen korvauksen.

Muun muassa bioetanolin valmistukseen käytettävien vaihtoehtoisten viljelykasvien tuotannonalaan on nyt kiinnitettävä toden teolla huomiota, ja sekä EU:n että jäsenvaltioiden on tuettava erityisesti sokerijuurikkaan tuotantoa.

Biopolttoaineet tarjoavat loistavia uusia mahdollisuuksia, ja niissä voidaan hyödyntää varsinkin irlantilaisten kasvinviljelijöiden asiantuntemusta. Biopolttoaineilla edistetään Euroopan energiaomavaraisuutta varsinkin nyt kun öljyn hinta on nousussa ja Venäjän kaasutoimitukset ovat aiheuttaneet viime aikoina kiistoja.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner ja Gunnar Hökmark (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Äänestimme viljelykasvien suosimisesta non food -tarkoituksiin laaditun mietinnön puolesta, koska mielestämme maanviljelijöiden kannattaa viljellä muitakin kuin perinteisiä viljelykasveja silloin, kun jälkimmäisten viljely ei enää kannata. Vaihtoehtoisten energiamuotojen teknologinen kehittäminen on tärkeää, ja olemme myös tietoisia maatalouspolitiikan rakenneuudistusten tarjoamista mahdollisuuksista.

Mielestämme siirtyminen energialähteenä käytettäviin viljelykasveihin ei kuitenkaan saa hidastaa vähittäistä luopumista yhteisestä maatalouspolitiikasta. On tärkeää, että näitä uusia tuotteita kehitetään ja että ne menestyvät vapailla markkinoilla ilman tukia. Mikäli tilapäistä tukea annetaan, sitä ei pitäisi kohdentaa tuotantotukiin vaan infrastruktuuritoimenpiteisiin, joilla toiminta käynnistetään ja saadaan täyteen vauhtiin.

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatin tämän mietinnön hyväksymistä, ja samassa yhteydessä haluan mainita viimeaikaisen kehityksen Belgian bioenergia-alalla. Maanviljelyssä käytettäviin biopolttoaineisiin liittyvien pienimuotoisten hankkeiden lisäksi maahani on vihdoin kehittymässä suurimittaisia teollisuushankkeita, ja olen siitä iloinen. Käynnissä on parhaillaan kuusi suurta tuotantohanketta, joista kaksi merkittävintä sijaitsee Gentissä (biodieselala) ja Wanzessa (bioetanoliala).

Lisäksi Belgian käyttöön ottamassa ja Euroopan komission hyväksymässä biopolttoaineiden verovapautusjärjestelmässä määrätään biodieselin sekoitussuhteeksi tavanomaisen dieselpolttoaineen kanssa 3,37 prosenttia vuonna 2006 ja 4,29 prosenttia vuonna 2007. Bioetanolin sekoitussuhteeksi on määrätty 7 prosenttia. Tällä vauhdilla voimme jopa saavuttaa direktiivin 2003/30/EY tavoitesuosituksen, jonka mukaan 5,75 prosenttia kaikesta polttoaineesta pitäisi olla ympäristöystävällistä vuoteen 2010 mennessä.

Tätä silmällä pitäen Parishin mietinnössä vaaditaan näitä tavoitteita pakollisiksi. Maataloustuotteiden käyttäminen energiantuotantoon on sekä varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto maanviljelijöille että ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, ja sille kannattaakin asettaa tarkoin määritellyt tavoitteet, varsinkin jos ne ovat kohtuullisia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme samaa mieltä esittelijän toteamuksesta, jonka mukaan "uusiutuvien raaka-aineiden tuotanto ja eloperäisen jätteen käyttö voivat edistää ympäristön kehittämistä, energian kestävää tuotantoa, työllisyyttä ja alueellista tasapainoa sekä myötävaikuttaa monimuotoisen maatalouden monipuolistumiseen ja omavaraisuuden lisääntymiseen".

Tästä huolimatta olisi mielestämme kiinnitettävä huomiota vaihtoehtoisten energiamuotojen nykykapasiteettiin sekä energian, ympäristön ja maanviljelyn nykyiseen suhteeseen kestävän kehityksen kannalta. Tämä on viime kädessä eduksi kansalaisille ja heidän elämänlaadulleen sekä kyseessä oleville talouden aloille.

Katsomme kuitenkin, että elintarvikekäyttöön tarkoitettujen viljelykasvien ja energialähteenä käytettyjen viljelykasvien tuotannossa on löydettävä tarkoituksenmukainen tasapaino, jotta elintarvikeomavaraisuus ja -turvallisuus eivät vaarannu.

Viljelykasvien tuottamista non food -tarkoituksiin ei turvata YMP:ssa, sillä niille myönnetään tukea alle 80 euroa hehtaaria kohti vuodessa, ja esittelijä vaatii toimia julkisen tuen lopettamiseksi. Tämä toimenpide tekisi kyseisen tuotannon riippuvaiseksi energia-alasta ja Maailman kauppajärjestön (WTO) säännöistä. Siksi äänestin tyhjää.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen (EN) Suhtaudun periaatteessa myönteisesti kollegani Neil Parishin mietintöön viljelykasvien suosimisesta non food -tarkoituksiin. Vaikka näillä tekniikoilla ei ratkaista energiaongelmaamme, niillä voi olla pieni mutta tärkeä osuus. Näin muutama vuosi sitten Itävallassa, että nopeakasvuisia pajuja ja poppeleita voidaan käyttää pienimuotoiseen lämmön- ja sähköntuotantoon syrjäisillä, eristyksissä olevilla alueilla. Rapsia ja vehnää voidaan käyttää biopolttoaineiden tuotannossa joko dieselpolttoaineen tai bensiinin kanssa ja siten torjua hiilidioksidipäästöjä. Varoitan kuitenkin, että uusilla järjestelyillä on pystyttävä ratkaisemaan olemassa olevia ongelmia: ne eivät saa aiheuttaa uusia. Kannatan niitä silloin, kun ne ovat talouden, ympäristön ja energiantuotannon kannalta mielekkäitä, mutta en silloin, kun niillä vain ylläpidetään maatalousmenoja maalaisjärjen vastaisesti.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietintö on vain Euroopan parlamentin oma kanta kyseessä olevasta asiasta, eikä siihen sisälly lainsäädäntömenettelyä. Mietinnön tavoitteena on laajentaa entisestään yhteistä maatalouspolitiikkaa energialähteenä käytettävien viljelykasvien alalla. Energialähteenä käytettävistä viljelykasveista on vielä paljon keskusteltavaa.

Päätimme äänestää mietintöä vastaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Nopeasti hupenevat fossiiliset polttoainevarastot tekevät viljelykasvien suosimista non food -tarkoituksiin koskevasta mietinnöstä äärimmäisen ajankohtaisen. Biomassaa viljelemällä voidaan esimerkiksi tehokkaasti lieventää pääasiassa hiilidioksidista johtuvaa kasvihuoneilmiötä, kun hiilidioksidipäästöt vähenevät.

Kannatan uusiutuvan energian edistämistä viljelykasveja tuottamalla. Monet nykyteknologiat, kuten energian tuottaminen biomassasta, ovat taloudellisesti kannattavia ja kilpailukykyisiä ja avaavat puolestaan uusia markkinoita Euroopan unionin maanviljelijöille ja piristävät siten talouden, yhteiskunnan ja ympäristöalan kasvua.

13. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

14. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

15. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

16. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

17. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. – Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 12.35.)