Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 3. huhtikuuta 2006 - Strasbourg

8. Minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista.

Puhujaluettelo on pitkä, ja minun on jälleen kerran varoitettava teitä siitä, että elleivät kaikki puhujat noudata tiukasti minuutin puheaikaa, kaikki puheenvuoroa pyytäneet eivät ehdi käyttää sitä, erityisesti jos istunnon kuluessa esitetään uusia puheenvuoropyyntöjä, kuten aina tapahtuu.

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on tutkinut useiden vuosien ajan Lloyd's-tapausta, joka liittyy ensimmäiseen vahinkovakuutusdirektiiviin ja tapaan, jolla tätä direktiiviä on, tai pikemminkin ei ole asianmukaisesti, sovellettu erityisesti viimeisten 20 vuoden aikana, ennen kuin lakia muutettiin sen jälkeen, kun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely oli aloitettu Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan vuonna 2001.

Arvoisa puhemies, viimeisimmän Lloyd's-tapausta koskevan kirjeenvaihtomme tarkoituksena oli saattaa asia päätökseen ja vakuuttaa vetoomuksen esittäjät Euroopan parlamentin tuesta. Saanko kysyä, onko teillä mitään lisättävää, minkä ansiosta voisimme saattaa tämän asian päätökseen?

  Puhemies. Jäsen Libicki, kuten tiedätte, kirjoitin teille Lloyd'sia koskevien vetoomusten esittäjistä 17. tammikuuta 2006. Kuten muistutin teille tässä kirjeessä, parlamentin viimeisimmässä aihetta käsittelevässä päätöslauselmassa, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2005, vahvistetaan käsitys siitä, että on huomattavia ja perusteltuja syitä uskoa, ettei ensimmäistä vahinkovakuutusdirektiiviä eikä sen myöhempiä muutettuja versioita saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä eikä sovellettu asiaankuuluvalla tavalla Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, halusin kiinnittää Euroopan parlamentin huomion Ranskan hallituksen vakavaan hankkeeseen, jolla otetaan käyttöön "ensimmäinen työsopimus".

Tämä hanke on kiistatta vakava uhka Ranskan sosiaaliselle mallille. Olen kuitenkin ymmärtänyt – ja jotkut kollegoistani käyttävät myöhemmin puheenvuoron tästä aiheesta – että tämäntyyppisiä uhkatekijöitä on monissa maissa, joissa vähän turvaa tarjoava tilapäistyö on ainoa kansalaisille ja erityisesti nuorille tarjottava ratkaisu näiden siirtyessä työelämään. Lissabonin strategialla Euroopan unioni pyrkii nousemaan maailman kilpailukykyisimmäksi alueeksi ja kehittämään samalla alkuperäisen sosiaalisen mallin. Tässä strategiassa tehdyt sitoumukset huomioon ottaen minusta olisi erittäin sopivaa, että EU:n toimielimet kehottaisivat Ranskaa olemaan kyseenalaistamatta periaatetta, jota Kansainvälinen työjärjestö erityisesti vaalii ja jonka mukaan irtisanomisia ei pitäisi tehdä ilman perusteltua syytä.

Olipa asia miten tahansa, voimme nähdä, että eurooppalaiset nuoret ovat erittäin huolissaan tulevaisuudestaan, ja minusta olisikin tärkeää, että vahvistamme halumme torjua epätyypillistä työtä ja epävarmuutta työpaikkojen säilymisestä.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, saanen kiinnittää jäsenten huomion epäoikeudenmukaisiin verotusperiaatteisiin, joita Puolassa sovelletaan ulkomailla työskenteleviin Puolan kansalaisiin. Tämä ongelma koskee ennen kaikkea useita satojatuhansia ihmisiä, jotka työskentelevät Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Puolan vuonna 1976 allekirjoittamaa kaksoisverotuksen estävää sopimusta.

Puolassa käytössä oleva tapa, jolla lasketaan Puolan kansalaisten Yhdistyneessä kuningaskunnassa saamista tuloista maksettavaksi lankeava vero, on epäedullinen ja saattaa itse asiassa johtaa kaksoisverotukseen. Sekä Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen että ennen kaikkea Puolan hallituksen on varmistettava, että maiden välinen sopimus neuvotellaan uudelleen mahdollisimman nopeasti EU:n kansalaisten etujen nimissä. Puolalaiset, jotka päättävät lähteä kotimaastaan työskennelläkseen muissa jäsenvaltioissa, edistävät omalta osaltaan koko Euroopan unionin vaurautta. He tekevät usein kaikkein kovimman työn, saavat huonoa palkkaa ja elävät vaikeissa oloissa. Monissa tapauksissa epärehelliset välikädet käyttävät heitä häikäilemättä hyväkseen.

Puolan valtiovarainministerin ei pitäisi kantaa lainkaan veroa tuloista, jotka Puolan kansalaiset ovat saaneet ulkomailla ja lähettäneet kotimaahansa. Euroopan parlamentin pitäisi samanaikaisesti puolustaa näitä ihmisiä sekä vaalia oikeudenmukaisuutta ja suojella Euroopan unionin kansalaisten oikeutta arvokkaaseen elämään.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ottaa esille Zimbabwen kysymyksen. Kuten me kaikki tiedämme, Zimbabwessa ei valitettavasti ole tapahtunut muutosta parempaan. Maan poliittinen tilanne päinvastoin heikkenee edelleen, ja puolet maaseutuväestöstä selviytyy yksinomaan kansainvälisen ruoka-avun turvin.

Parlamentti on ottanut johdonmukaisesti sen kannan, ettei EU:n apua pitäisi antaa muuten kuin kansalaisjärjestöjen kautta. Avun ei siis pitäisi kulkea missään vaiheessa hallitusten kautta. Huolestuin näin ollen hieman kuullessani, että komissio aikoo ilmeisesti myöntää Zimbabwelle miljoona euroa niin sanotun parlamentaarisen uudistuksen tukemiseen ja että Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman on määrä hallinnoida tätä apua. YK:n kehitysohjelma on omien sanojensa mukaan "Zimbabwen hallituksen puolueeton ja luotettu kumppani". Toivon, että komissio voi antaa meille selityksen ennen minkäänlaisen avun myöntämistä ja että se voi myös antaa meille takeet tästä asiasta.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että on turvattava poikkeuksetta kaikkien Euroopan unionin kansalaisten ihmisoikeuksien tukeminen ja kunnioittaminen. Tämä koskee erityisesti EU:n kansalaisten suurta enemmistöä, jonka katsotaan "historiallisista" syistä nauttivan näistä oikeuksista ja joka ei tästä syystä vaadi oikeuksiaan painostusta harjoittavien ja protestoivien järjestäytyneiden ryhmien välityksellä.

Euroopan unionin kansalaisten oikeuksien jakaminen asioissa, joissa kukaan ei tietenkään ajattelekaan kiistävänsä oikeutta syrjimättömyyteen, johtaa usein väärinkäsityksiin ja epäilyksiin siitä, päteekö tämä itsestäänselvyys hiljaiseen enemmistöön kaikkien oikeuksien osalta: tarkoitan erityisesti oikeutta elämään ja ihmisarvoon sekä ilmaisun- ja valinnanvapauden kunnioittamista. Lisäksi kansalaisten enemmistö kunnioittaa ja tukee luovuttamattomia perusihmisoikeuksia, minkä vuoksi harvojen oikeuksien tukeminen ei saa synnyttää vaikutelmaa enemmistön oikeuksien hylkäämisestä.

  Maria Matsouka (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, Ranskan levottomuudet eivät voi olla vaikuttamatta sukupolveeni, jolle kuuluisa Ensimmäinen työsopimus tai, ilmaistakseni asian toisin, "kertakäyttötyöntekijä"-malli on suunnattu.

Eurooppalaiset nuoret saattavat työttömyyden paineen alaisina päättää osallistua tähän kokeiluun. Lisäksi sukupolvien yhteentörmäyksen vaara on väistämätön. Vanhemmat työntekijät näkevät nuoret kilpailijoinaan. Vanhemmat työntekijät sysätään syrjään käyttämällä nuoria "kertakäyttötyöntekijöitä", halpaa ja kurinalaista työvoimaa. Näissä pakkoratkaisuissa, joita taloudellisen liberalismin puolestapuhujat ehdottavat, aliarvioidaan selvästi historiallista tekijää: kansalaista, työntekijää, ihmistä. Tämä koituu liberalismin edistäjille vielä kohtalokkaaksi virheeksi.

Perustuslakisopimus äänestettiin äskettäin nurin. Nyt vaatimukset "työtätekeviä pelinappuloita" koskevan lain peruuttamisesta aiheuttavat yhteiskunnallisia ristiriitoja. Yhteiskunnallinen liike vahvistuu ja esittää vastalauseita ja vaatimuksia. Työttömyyttä voidaan ja sitä on torjuttava, mutta se ei saa tapahtua sääntöjen, yhteiskunnan tarpeiden eikä ainakaan sen sukupolven kustannuksella, joka ei ole syypää maailmaan, jonka se on saanut perinnöksi.

(Suosionosoituksia)

  Andrzej Tomasz Zapałowski (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, jotkin länsieurooppalaiset painetut tiedotusvälineet ovat viime aikoina alkaneet kuvailla Puolan hallitusta ja sen kannatuspohjaa nationalistiseksi. Tämäntyyppinen sisältö on pöyristyttävää ja loukkaa miljoonia puolalaisia. Nykyisen hallituksen ja sen tukijoiden juuret ovat tiukasti toisen maailmansodan kaltaisten tapahtumien kunniakkaassa historiassa, jolloin kymmenettuhannet puolalaiset vaaransivat henkensä piilottaessaan juutalaisia ja muiden kansallisuuksien edustajia ja jolloin tuhannet heistä maksoivat siitä hengellään.

Tämä niin sanottu poliittinen korrektius, joka tuhoaa sananvapauden Euroopan unionissa, määrittelee kaikki isänmaallisuudesta, kansallisista perinteistä ja kristinuskon merkityksestä Euroopalle puhuvat kansalliskiihkon, nationalismin ja ehkäpä ennen pitkää fasismin kannattajiksi. Poliittisen korrektiuden puolestapuhujat pitävät normaalina kaikkia toimintatapoja, jotka ovat ristiriidassa kristillisen Euroopan luonteen ja perinteisten arvojen kanssa, sekä katolilaisten ja muiden uskontojen edustajien tunteiden loukkaamisen suvaitsemista.

Länsieurooppalaisen lehdistön levittämistä väitteistä huolimatta Puola pysyy uskollisena perinteilleen ja demokraattisille arvoilleen.

  Jörg Leichtfried (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja tarkastella tapaa, jolla komission jäsen käsittelee Euroopan parlamentin jäsenten esittämiä kysymyksiä. Esitin komissiolle äskettäin hyvin yksityiskohtaisen kysymyksen, johon sisältyi kolme konkreettista kysymystä. Sain vastaukseksi lyhyen otteen lakitekstistä.

Komission kaltaisen organisaation voidaan mielestäni odottaa perehtyvän asioihin, joita parlamentin jäsenet ottavat esille kysymyksissään, ja antavan vastauksia, jotka liittyvät kysymysten sisältöön, eikä vain välittävän edelleen sentyyppistä lakitekstiä, jonka minä lakimiehenä olisin voinut etsiä käsiini itsekin. Tästä koko menettelyssä ei todellakaan ole kyse.

Arvoisa puhemies, haluaisin antaa tämän kysymyksen ja siihen saamani vastauksen käyttöönne. Pidätte ehkä saamaani vastausta yhtä tyrmistyttävänä kuin minä ja voitte mahdollisesti tehdä jotain tämän asiaintilan korjaamiseksi.

  Puhemies. Jäsen Leichtfried, välitän valituksenne erittäin mielelläni komissiolle varmistaakseni, etteivät vastaukset koostu jatkossa pelkästään valokopioiduista otteista kaikkien tuntemista teksteistä.

  Jelko Kacin (ALDE). – (SL) Ihmisoikeuskysymys on olennainen osa Euroopan unionin perusrakennetta. Yhdysvaltojen ulkoministeriön viimeisimmässä, 8. maaliskuuta 2006 julkistamassa ihmisoikeusraportissa mainitaan myös Itävallan perustuslakituomioistuimen päätöksen noudattamatta jättäminen. Kyseinen tuomioistuin on vaatinut vuosia, että itävaltalaisen Kärntenin maakunnan eteläosassa, jossa asuu sloveenivähemmistö, nimikylttien on oltava kaksikielisiä, siis sekä saksan- että sloveeninkielisiä.

Samana päivänä Kärntenin kuvernööri Jörg Haider kuitenkin ryhtyi oikeustoimiin aluejohtaja August Muria vastaan "virka-aseman väärinkäytön" johdosta Murin annettua viimeinkin asetuksen kaksikielisten kylttien pystyttämisestä Bleiburgissa/Pliberkissä. Kaksi kaksikielistä kylttiä on myös asetettu näytteille parlamenttirakennukseemme Brysselissä.

Kuten hyvin tiedätte, Venäjä on tehnyt virallisen ehdotuksen Itävallan sloveenivähemmistön oikeuksien loukkausten ottamisesta EU:n ja Venäjän huippukokouksen esityslistalle. Olisin kiinnostunut tietämään, miten komissio aikoo toimia ratkaistakseen tämän räikeän esimerkin sloveenivähemmistön oikeuksien loukkaamisesta, juuri kun Itävalta toimii Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona.

  Feleknas Uca (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme järkyttyneitä kuvista ja uutisista, joita olemme nähneet ja kuulleet viime viikon maanantaista lähtien monista kurdien asuttamista kaupungeista mutta ennen kaikkea Diyarbakirista. Yhdennäköisyys Gazassa tai Jordanian länsirannalla otettujen kuvien kanssa on hämmästyttävä. Turkin turvallisuusjoukot ovat surmanneet toistaiseksi 11 ihmistä, joista nuorin oli 3-vuotias lapsi.

Sadat ihmiset ovat loukkaantuneet, osa heistä vakavasti, ja satoja on vangittu. Tilanteen kärjistyminen on estettävä. Pääministeri Erdoganin lausunnot, joissa esimerkiksi todetaan Turkin turvallisuusjoukkojen ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin toimiin kaikkia niitä vastaan, jotka toimivat terrorismin välineinä, vaikka he olisivatkin naisia tai lapsia, eivät edistä millään tavalla kurdiongelman rauhanomaista ratkaisemista.

Pyydän komissiota ja teitä, arvoisa puhemies Borrell, ottamaan yhteyttä Diyarbakirin pormestariin Beydemiriin. Vaadin lisäksi perustamaan ad hoc -valtuuskunnan, joka lähetetään tutkimaan yksityiskohtaisesti, mitä asianomaisilla alueilla on tapahtunut.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää jäsenten huomion useisiin yleiseurooppalaisiin huijauksiin, joiden kohteena ovat pienyritykset. Tunnetuin näistä on "European City Guide" Espanjassa, mutta niitä on muitakin: "Construct Data" Itävallassa, "Novachannel" ja "Intercable Verlag" Sveitsissä sekä "Deutsche Addressdienst" ja "TVV Verlag" Saksassa. Ne kaikki postittavat tarkoituksella harhaanjohtavia asiakirjoja pienyrityksille kaikkialla Euroopan unionissa. Asiakirjat on naamioitu ilmaisiksi päivityslomakkeiksi, mutta pienellä painettuun tekstiin sisältyy maininta, jonka mukaan lomakkeen allekirjoittamisesta seuraa valtavia kuluja.

Sveitsiläinen sanomalehti paljasti äskettäin, että useimpien näiden organisaatioiden takana on vain yksi mies – Meinolf Lüdenbach. Hänen hallinnassaan ovat myös perintäyritykset, jotka ahdistelevat uhreja sen jälkeen, kun heidät on huiputettu allekirjoittamaan asiakirja. Hänen verkostonsa on salaliitto eurooppalaisten pienyritysten huijaamiseksi.

Nämä huijaukset siirtyvät maasta toiseen, ja niiden yhteydessä käytetään hyväksi erilaisia oikeusjärjestelmiämme ja pakoillaan oikeutta. Olen näin ollen iloinen, että komission jäsen Kyprianou on suostunut tutkimaan asiaa. Kehotankin kaikkia kollegoja, joilla on esimerkkejä tällaisista toimista vaalipiireissään – ja tiedän, että teitä on monia – antamaan komission jäsenelle kirjallisesti tietoja näistä huijauksista, jotta hän voi laatia asiakirjansa.

  Manolis Mavrommatis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, useat jäsenet ovat toisinaan viitanneet aikaan, joka toimivaltaisilta toimielimiltä menee vastaamiseen parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin.

Tuorein tapaus koskee kirjallista kysymystäni, jonka esitin 27. syyskuuta 2005 ja joka käsitteli ministerikomitean tapaamista 11. lokakuuta 2005. Toimivaltainen toimielin vastasi kysymykseeni viisi kuukautta myöhemmin, tarkasti sanottuna 9. maaliskuuta 2006, ilmoittaen vain kolmella rivillä, ettei neuvosto ollut keskustellut asiasta, johon olin pyytänyt sitä ottamaan kantaa, ja ettei sillä ole aikomusta tehdä niin.

Arvoisa puhemies ja arvoisat parlamentin jäsenet, mikä on näin ollen Euroopan parlamentin jäsenten rooli ja Euroopan parlamentin tehtävä? Mikä merkitys on kunnioituksella ja velvollisuuksilla Euroopan unionin kansalaisia kohtaan, jotka ovat uskoneet meille tämän aseman? Miten puolustelen kansalaisille vastausta, jota he odottivat ja jota emme koskaan saaneet?

  Puhemies. Jäsen Mavrommatis, valituksenne on äärimmäisen perusteltu. Ainoa syy siihen, että he vastasivat teille näin pitkän ajan jälkeen vain kertoakseen, ettei neuvosto ole käsitellyt asiaa, olisi nähdäkseni se, että he odottivat asian käsittelyä neuvostossa. Siinäkään tapauksessa vastaamiseen käytetty aika ei vaikuta perustellulta. Informoin neuvostoa ja komissiota tarpeesta varmistaa, että parlamentin jäsenten kysymyksiin vastataan hyvissä ajoin ja asianmukaisesti, kuten teidän tapauksessanne olisi pitänyt tapahtua. Vastaukset on toisin sanoen saatava kohtuullisen ajan kuluessa, ja niiden on myös oltava asianmukaisia vastauksia, joissa on todellista sisältöä. Olen varma, että neuvoston ja komission asianomaiset virkamiehet panevat tämän pyynnön tarkasti merkille.

  Margrietus van den Berg (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, kuten sanoitte hetki sitten, sotarikoksista syytetty Charles Taylor on tuotu YK:n sotatuomioistuimen eteen Sierra Leonessa. EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtajana Liberiassa olen kehottanut äskettäin valittua presidenttiä, Ellen Johnson-Sirleafiä, vaatimaan Taylorin luovuttamista. Hän suostui tähän, edellyttäen että Nigerian presidentti ja Afrikan unioni tukevat vaatimusta. Charles Taylorin pidätys ja tuominen oikeuden eteen on voitto uudelle Liberialle sekä Afrikan unionille ja tietysti myös EU:lle, jotka molemmat ovat läpäisseet tämän kokeen erinomaisin arvosanoin. Tämä kuvastaa luottamusta alueella tekemäämme työhön. Taylorin pidätyksen jälkeen varjo on hälvennyt Länsi-Afrikan yltä ja alueelle on annettu mahdollisuus rauhaan ja demokratian kehittämiseen. EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtajana Liberiassa tuen lämpimästi puhemiehistön ajatusta kutsua maan uusi presidentti puhumaan Euroopan parlamentin täysistunnolle ja toivon, että EU tukee sillä välin edelleen voimakkaasti vuosituhattavoitteita ja Liberian demokratisoitumista, sillä sen maan kansalaiset nyt ansaitsevat.

  Puhemies. Jäsen van den Berg, kuten aiemmin totesin, Liberian presidentti kutsutaan Euroopan parlamenttiin. Toivokaamme, että hän voi tulla tänne pian.

  Mirosław Mariusz Piotrowski (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, kirjoitin teille 16. ja 23. maaliskuuta 2006 IND/DEM-ryhmän työvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa Itsenäisyys/demokratia-ryhmän niin sanotuista uudelleenjärjestelyistä, joista ryhmän johto ilmoitti parlamentin virkamiehille edellisen täysistunnon aikana. Puolan valtuuskunta pitää laittomana menettelyä, joka johtaa kahden kansallisen valtuuskunnan, nimittäin Italian ja Puolan valtuuskuntien, sulkemiseen IND/DEM-ryhmän ulkopuolelle. Saanko tiedustella, milloin voimme odottaa vastausta edellä mainittuihin kirjeisiin?

  Puhemies. Jäsen Piotrowski, juuri ennen istunnon alkua tapasin jäsen Bonden ja jäsen Faragen. Keskustelimme tästä kysymyksestä, ja odotan heidän kertovan minulle näkemyksensä tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä kirjallisesti. Toivon, että voin kertoa teille jotain tästä asiasta huomisen istunnon alussa.

  Marc Tarabella (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, täsmälleen 1500 päivää sitten FARC sieppasi Ingrid Betancourtin ja hänen kollegansa Clara Rojasin Kolumbiassa. Maassa on erittäin suuri, 3 000 panttivangin ryhmä, tuhansista kadonneista puhumattakaan.

Puhun tänään Ingrid Betancourtin tukikomiteoiden kansainvälisen yhdysjärjestön puolesta. Tämä järjestö tekee yhteistyötä Betancourtin perheen kanssa, ja sillä on kolme pyyntöä. Ensinnäkin pyydämme tukemaan aktiivisesti Ranskan, Sveitsin ja Espanjan välitystoimia. Toiseksi pyydämme painostamaan voimakkaasti FARCia niiden järjestöjen kautta, jotka tukevat sitä ulkomailla ja erityisesti maissa, jotka eivät ole sisällyttäneet sitä terroristijärjestöjä koskevaan luetteloonsa, jotta FARC reagoisi myönteisesti tämän kolmen maan ryhmän esittämään ehdotukseen ja osoittaisi näin aidon halunsa saada aikaan humanitaarinen sopimus. Kolmanneksi ja viimeisenä pyydämme painostamaan voimakkaasti Kolumbian hallitusta noudattamaan Geneven yleissopimusta, jonka Kolumbia on ratifioinut. Kyseisessä yleissopimuksessa todellakin määrätään, että sisäisessä konfliktissa hallituksella on velvollisuus – aiemmin tekemänsä sitoumuksen mukaisesti – tehdä humanitaarisia sopimuksia mahdollisimman monen ihmishengen säästämiseksi.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, viime yönä tuli kuluneeksi vuosi suuren miehen ja suuren eurooppalaisen, Paavi Johannes Paavali II:n kuolemasta.

Olen kiitollinen tilaisuudesta osoittaa kunnioitusta miehelle, joka oli ja on tulevaisuudessakin uskontojen välisen vuoropuhelun symboli: kristinuskon ja juutalaisuuden sekä kristinuskon ja islamin. Johannes Paavali II symbolisoi myös suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta kaikkia ihmisiä kohtaan rodusta, kansallisuudesta, sukupuolesta, sosiaaliluokasta ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Keski- ja Itä-Euroopasta kotoisin olevana paavi korosti toistuvasti Euroopan yhtenäisyyttä, myös Berliinin muurin ja rautaesiripun aikana. Puhuessaan espanjalaisessa Santiago de Compostelan kaupungissa noin 20 vuotta sitten hän sanoi Euroopan edustavan yhtenäisyyttä erilaisuudesta huolimatta. Toivon, että nämä sanat ovat merkityksellisiä yhä tänäkin päivänä.

  Puhemies. Jäsen Czarnecki, on todellakin kulunut vuosi Hänen Pyhyytensä Paavi Johannes Paavali II:n kuolemasta. Olin tuolloin virallisella vierailulla Liettuassa ja todistin sitä suurta tunnekuohua, jonka itäeurooppalaisten maiden kansalaisissa aiheutti sellaisen henkilön kuolema, jolla oli erittäin suuri vaikutus myöhemmin Euroopan unionin laajentumiseen johtaneeseen prosessiin.

  Ioannis Gklavakis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, äskettäiset rankkasateet Bulgariassa ja Pohjois-Kreikassa aiheuttivat Evros-joen tulvimisen yli äyräiden. Tulviva joki peitti alleen useita tuhansia hehtaareja maatalousmaata vahingoittaen sekä kasvinviljelyä alueilla, jotka oli jo kylvetty, että eläintaloutta, kun yli 3 000 lammasta, vuohta, sikaa ja lehmää hukkui. Tulva peitti alleen useita kyliä, ja monet talot jäivät kokonaan veden alle.

Onko Euroopan unioni yksittäisten jäsenvaltioiden asianomaisten toimien ohella valmis osoittamaan tukeaan tänä vaikeana aikana lähettääkseen tulvasta kärsivien jäsenvaltioiden viljelijöille viestin, että Euroopan unioni on heidän tukenaan, koska solidaarisuus on, kuten tiedämme, Euroopan unionin pääperiaate?

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista tyytymättömyyteni 27. maaliskuuta pidetyn parlamentaarisen Euro–Välimeri-edustajakokouksen loppujulistukseen. Vaikka ymmärränkin tietysti Välimeren pohjois- ja eteläpuolisten alueiden välisen vuoropuhelun merkityksen, en ole vakuuttunut siitä, että tämäntyyppinen vuoropuhelu palvelee mitään tarkoitusta, jos se johtaa yksipuoliseen – tässä tapauksessa Euroopan unionin – syyllisyydentunnustukseen. En usko, että tätä loppujulistusta voidaan kuvata millään toisella sanalla, kun luen sitä. Ensinnäkin siinä tuomitaan tanskalaiset pilapiirrokset, minkä yhteyteen on lisätty pakollinen lyhyt maininta näiden pilapiirrosten synnyttämistä väkivaltaisuuksista. Vaikka tanskalaisia pilapiirroksia käsitellään hyvin yksityiskohtaisesti, kaikkea muuta tarkastellaan tarkoituksella hyvin epämääräisesti ja yleisellä tasolla. Loppujulistuksessa puhutaan demokratian edistämisestä, mutta siinä ei viitata syrjintään, jota kristittyihin tai muihin vähemmistöryhmiin kohdistetaan järjestelmällisesti islamilaisessa maailmassa. Meidän ei todellakaan tarvitse mennä Afganistaniin saakka löytääksemme esimerkkejä tästä syrjinnästä. Esimerkiksi Turkissa toiseen uskontoon kääntymisestä on ilmoitettava hallitukselle. Samaisessa maassa murhattiin äskettäin italialainen katolinen pappi sen vuoksi, mitä hän edusti. Turkissa on käytännössä mahdotonta entistää kristinuskoon liittyviä rakennuksia. Pahoittelen, ettei tätä seikkaa ole otettu esille keskusteluissa.

  Puhemies. Sitä ei itse asiassa mainita päätelmissä, mutta kuten tiedätte, parlamentaarisen Euro–Välimeri-edustajakokouksen työ ei ole päättynyt. Edustajakokous jatkaa keskustelua, ja toivon, että parlamentin edustajat tässä kokouksessa noudattavat ehdotustanne ja ottavat asian esille. Tämä asia voidaan mainita edustajakokouksen päätelmissä vain, jos parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenet ottavat sen esille edustajakokouksessa.

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, yksi äänestäjistäni, Aleksander Litvinenko, toimi aiemmin everstiluutnanttina Venäjän Federaation FSB:ssä, joka perustettiin KGB:n seuraajaksi. Litvinenkon paljastukset FSB:n laittomista toimista pakottivat hänet hakemaan poliittista turvapaikkaa ulkomailta. Ennen turvapaikkaa koskevan päätöksen tekemistä hän konsultoi ystäväänsä, kenraali Anatoli Trofimovia, joka on FSB:n entinen varajohtaja. Kenraali Trofimov sanoi tiettävästi Litvinenkolle seuraavaa: "Älä mene Italiaan, siellä monet poliitikoista ovat KGB:n agentteja. Romano Prodi on miehemme siellä". Helmikuussa 2006 Litvinenko kertoi tämän tiedon Mario Scaramellalle, joka edustaa Guzzantin komissiota. Tämä komissio tutkii KGB:n soluttautumista Italian politiikkaan.

Tämä syytös Euroopan komission entistä puheenjohtajaa vastaan on äärimmäisen vakava. Sitä olisi tutkittava perinpohjaisesti. Euroopan parlamentin pitäisi järjestää asiasta oma tutkimuksensa.

  Puhemies. Kaikkiin ehdotuksiin on suhtauduttava kunnioittavasti. Ehdotatteko, että Euroopan parlamentin pitäisi tutkia, ovatko italialaiset poliitikot KGB:n agentteja? Sekö on ehdotuksenne?

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Ehdotan, että parlamentin olisi sopivaa suorittaa tällainen tutkinta ottaen huomioon, että Prodi toimi aiemmin Euroopan komission puheenjohtajana. Vaikuttaa siltä, että tällainen tutkinta voisi lisätä Euroopan parlamentin alati ylistettyä demokraattista uskottavuutta.

  Puhemies. Pelkäänpä, ettei meillä ole aikaa suorittaa tätä tutkintaa ennen seuraavia Italian vaaleja, mutta voimme tietysti aina tehdä niin vaalien jälkeen, jos parlamentti pitää sitä tarkoituksenmukaisena.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat viime aikoina kärsineet vakavista tulvista. Tuhannet ihmiset Tšekin tasavallassa, Saksassa, Unkarissa ja Itävallassa taistelevat sankarillisesti tulvia vastaan, jotka uhkaavat heidän kotejaan, omaisuuttaan ja maatilojaan. Euroopan unionissa oli yli 100 suurta tulvaa vuosina 1998–2004. Viime- ja tämänvuotiset tulvat ovat vahvistaneet yhteisen Euroopan unionin tasolla toteutettavan toiminnan välttämättömyyden. Tammikuussa 2006 Euroopan komissio ehdotti direktiiviä tulvien hallinnasta Euroopan unionissa. Direktiivin tavoitteena on lieventää tulvien riskejä ja vaikutuksia sekä tehostaa yhteistoimintaa. Euroopan unionin on ensiarvoisen tärkeää hyväksyä direktiivi mahdollisimman nopeasti ja toimia yhdessä tulvilta suojautumiseksi. Pyydän puhemies Borrellia ja kehotan neuvostoa ryhtymään mahdollisimman pian toimiin yhtenäisen eurooppalaisen tulvantorjuntajärjestelmän kehittämiseksi.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, viime viikolla turkkilaisessa Diyarbakirin kaupungissa neljä ihmistä sai surmansa ja arviolta 500 loukkaantui hautajaisten jälkeisissä välikohtauksissa. Kaikki uhrit olivat kurdeja, ja välikohtausten toisena osapuolena olivat Turkin poliisin erikoisjoukot.

Kaksi viikkoa sitten Turkin armeija käynnisti operaation, jonka tarkoituksena oli tukahduttaa kurdityöntekijöiden liike ja jonka aikana sai jälleen surmansa 14 ihmistä. Turkki ilmeisesti osoittaa näillä toimilla aikovansa ratkaista kurdiongelman demokraattisen prosessin sijasta väkivallalla ja luonnonvalinnalla. Näin ollen me avustamme ja olemme osallisina kansan tuhoamisessa, samaan aikaan kun tuomme Turkkia kohti eurooppalaista perheettä.

Tällainen politiikka on paradoksaalista, ja meidän pitäisi muistuttaa Turkkia ehdokasvaltiona siitä, mitä eurooppalainen demokraattinen perinne tarkoittaa.

  Glyn Ford (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ottaa esille tapauksen, joka koskee vaalipiirissäni toimivaa yritystä. Hygrade, joka on tanskalaisen Tulip-yhtiön tytäryhtiö, aikoo sulkea kaksi tehdasta, toisen Chardissa ja toisen Chippenhamissa, mikä tarkoittaisi 300 ja 500 työpaikan menetystä kyseisillä paikkakunnilla. Tehtaiden sulkeminen on tuhoisaa näille kahdelle maaseutukaupungille. Ne käyvät parhaillaan neuvotteluja ehdotetuista sulkemisista, mutta neuvottelut ovat suoraan sanottuna pelkkä farssi. Chippenhamin tehtaan läheisyydessä sijaitsevan uuden talon asukkaiden kiinnityksiin sisältyy jo vakuutus siitä, että tehdas suljetaan. Chardissa yhtiö suunnittelee jo siirtävänsä tuotantovälineet muualle. Toivon, että otatte tämän asian esille komission kanssa käymissänne keskusteluissa.

Kyseessä on yritys, jota ei uhkaa konkurssi vaan joka tekee valtavia voittoja. Neuvotteluissa se tarjoaa pienintä mahdollista irtisanomisrahaa työntekijöille, jotka ovat olleet uskollisia sille jopa 22 vuotta.

Kyseinen yhtiö toimittaa tavaroitaan ja palvelujaan etupäässä Co-opille ja Tescolle, jotka ovat elintarvikealan yrityksiä. Toivon, että ihmiset painostavat näitä yrityksiä, jotka puhuvat hyvin usein reilusta kaupasta, varmistamaan, että niille tavaroita ja palveluja toimittavien tehtaiden työntekijät saavat reilun kohtelun.

  Puhemies. On mahdollista, että mainitsemanne tapaus voitaisiin ottaa huomioon sovellettaessa globalisaatiorahastoa, jota komissio on ehdottanut ja joka sisällytetään tuleviin talousarvioihin. Toivokaamme, että kyseinen tapaus voidaan ottaa huomioon rahaston varojen käytön yhteydessä.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, oikeus vapaaseen mielipiteenilmaisuun ja rauhanomaisten mielenosoitusten järjestämiseen on olennainen osa yhteisön säännöstöä. Vapaata mielipiteenilmaisua ei valitettavasti sallita laajalla, kotikaupunkiini Limassoliin rajoittuvalla alueella, koska yhteisön säännöstöä ei sovelleta siellä. Yhdistynyt kuningaskunta on miehittänyt kyseistä aluetta siirtomaa-ajoista lähtien, ja vaikka se on osa Kyprosta ja sitä asuttavat kyproslaiset siviilit, Yhdistynyt kuningaskunta varmisti, että se jätettiin EU:n ulkopuolelle. Näin ollen siellä ei myöskään sovelleta yhteisön säännöstöä.

Viime viikon lauantaina, jolloin vietettiin Kyproksen kansallispäivää, kyproslainen siviili yritti järjestää rauhanomaisen mielenosoituksen Yhdistyneen kuningaskunnan Kyproksella sijaitsevia tukikohtia vastaan. Hän ei aiheuttanut kenellekään häiriötä eikä tunkeutunut sotilasalueelle. Muutamassa minuutissa brittiläiset sotilaat hyökkäsivät mielenosoittajaa kohti osoittaen häntä konepistooleilla ja uhaten ampua hänet. Kyseistä henkilöä pidäteltiin yleisellä tiellä vasten hänen tahtoaan aseella uhaten, kunnes sotilaspoliisi ja paikallinen lehdistö saapuivat paikalle. Hänet vapautettiin, kun huomattiin, että kyseessä on parlamentin jäsen – tämän parlamentin jäsen! Miten kauan Euroopan parlamentti aikoo suvaita sitä, että brittiläiset joukot miehittävät osaa toisesta jäsenvaltiosta ja ahdistelevat sen kansalaisia tällä tavoin?

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan mainita Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen viime viikon lopulla tekemän päätöksen myydä British Nuclear Group yksityisomistukseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että Sellafieldin ydinvoimalaitos siirtyisi yksityisomistukseen. Sellafieldissa varastoidaan 80 prosenttia koko Yhdistyneen kuningaskunnan tuottamasta ydinjätteestä, ja siellä voidaan käsitellä 5 000 tonnia ydinjätettä vuodessa, mikä vastaa noin kolmasosaa koko maailman ydinjätteen määrästä. Kun otetaan huomioon tämä seikka sekä laitoksen turvallisuuteen monien vuosien ajan liittyneet vakavat kysymykset ja siellä tapahtuneiden onnettomuuksien määrä, haluaisin tietää, mitä takeita Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus voi antaa asiasta huolestuneille ja Irlannin kansalaisille siitä, että laitoksessa sovelletaan erittäin tiukkoja turvallisuusvaatimuksia sen toimiessa yksityisomistuksessa.

Voidaan ajatella, ettei tilanne voi enää muuttua pahemmaksi ja että laitoksen pitäisikin siirtyä yksityisomistukseen. On kuitenkin perusteltua vaatia, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus antaa ehdottomat takeet tiukimpien mahdollisten turvallisuusvaatimusten soveltamisesta, koska tämä kysymys huolestuttaa erittäin suuresti irlantilaisia ja monia muita.

  Puhemies. Jäsen Ryan, ymmärrän huolenne täysin ja olen varma, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ottaa esille nostamanne kysymyksen huomioon.

  Eluned Morgan (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, etten ollut paikalla aiemmin: se oli Air Francen vika. Haluan vain mainita, että Air France on peruuttanut Lontoon-lentoja.

Haluan ottaa esille kysymyksen 84:stä Lissabonin direktiivistä, jotka parlamentti on hyväksynyt. Tähän mennessä 76 näistä direktiiveistä olisi pitänyt saattaa voimaan ja panna kokonaisuudessaan täytäntöön, mutta kaikki jäsenvaltiot ovat panneet kokonaisuudessaan täytäntöön vain 13 näistä 84:stä Lissabonin direktiivistä. Direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä olisi pitänyt panna kokonaisuudessaan täytäntöön 24. heinäkuuta 2003 mennessä, mutta Belgian, Kreikan ja Luxemburgin on vielä ilmoitettava komissiolle täytäntöönpanoa koskevista toimistaan.

Tällainen jäsenvaltioiden huolimaton toiminta vaarantaa Lissabonin strategian. Pidän kuitenkin rohkaisevana merkkinä sitä, että komissio aikoo aloittaa 50 menettelyä sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole vapauttaneet energiamarkkinoitaan. Tämän onkin jo korkea tapahtua.

  Puhemies. Kaikki luettelossa mainitut jäsenet ovat käyttäneet puheenvuoron, mutta luulen nähneeni jäsen Hennicot-Schoepgesin nostavan varovasti kättään. En halunnut evätä teiltä puheenvuoroa, jäsen Hennicot-Schoepges.

  Erna Hennicot-Schoepges (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, yhdyn kahteen kollegaani, jotka valittivat sitä, ettei parlamentin jäsenten kysymyksiin vastata ajallaan. Te olette käsittääkseni työjärjestyksemme vartija, ja pyytäisinkin teitä varmistamaan, että komissio vastaa kysymyksiimme kohtuullisessa ajassa.

Asia, johon viittaan, koskee Luxemburgin kaapelitelevisiotoimijoita, jotka kääntyivät komission puoleen maaliskuussa 2005 ja jotka käännytettiin yhden komission jäsenen luota toisen komission jäsenen luo. Komission jäsen antoi niille syyskuussa 2005 vastauksen, joka oli ristiriidassa sen vastauksen kanssa, jonka sain parlamentissa esittämääni kysymykseen kolme kuukautta liian myöhään.

Arvoisa puhemies, jos haluamme tehostaa lainsäädännön antamista, komission oikeudellisen yksikön on toimittava vastaavasti, ja teidän on varmistettava, että työjärjestystämme noudatetaan täysimääräisesti.

  Bogusław Rogalski (NI). – (PL) Kaksi viikkoa sitten päättyivät Valko-Venäjän eriskummalliset vaalit, jotka voitti tietysti Aleksander Lukašenko. Voiman eli Valko-Venäjän KGB:n, poliisin ja armeijan käyttäminen tekivät näistä vaaleista vilpilliset.

Arvoisa puhemies, mikä oli Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin reaktio tähän tilanteeseen? Vaalien yhteydessä pidätettiin monia tarkkailijoita ja toimittajia sekä puolalainen parlamentin jäsen. Jotkut heistä ovat edelleen vangittuina.

Olemme olleet huolissamme Liberian vaaleista ja eksoottisissa maissa toimitetuista erilaisista vaaleista, mutta Valko-Venäjän tapauksessa emme lähettäneet paikalle edes vaalitarkkailuvaltuuskuntaa, joka olisi voinut vaikuttaa asiaan. Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin on omaksuttava hyvin tiukka ja päättäväinen kanta Valko-Venäjään, jotta voimme viimeinkin kaataa viimeisen verisen diktatuurin Euroopassa.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Tyytymättömyys Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan lisääntyy Puolassa. Puolalaisten viljelijöiden tunteita kuvaavat hyvin heidän mielenosoituksissa käyttämänsä julisteet: EU merkitsee konkurssia Puolan maaseudulle.

Viljelijät vaativat muun muassa liittymissopimuksen uudelleen neuvottelemista, suojamenettelyjen käyttöönottoa marja-, vihannes- ja omenamarkkinoilla, sokerimarkkinoiden vapauttamisen keskeyttämistä ja 416 000 tonnin maitokiintiön vapauttamista.

Puolalle on myönnetty 9,3 miljoonan tonnin maitokiintiö, mutta se tarvitsee arviolta 12,5 miljoonaa tonnia. Tämä on jo johtanut siihen, että maidontuottajilta peritään ylituotantomaksua, ja johtaa vuodesta 2010 lähtien siihen, että Puolan on tuotava maitoa ja maitotuotteita. Tällä tavoin Puola menettää vähitellen elintarviketurvansa. Myös Euroopan unioni menettää elintarviketurvansa. Meidän on kysyttävä itseltämme yksi perustavanlaatuinen kysymys: mihin pyrimme?

  Puhemies. Minuutin puheenvuorot ovat päättyneet. Kuten näette, puhemiehistö pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että kaikki teistä voivat käyttää puheenvuoron ja ettei keneltäkään evätä mahdollisuutta siihen. Tämä viivästyttää keskusteluja. Pyydän komissiolta anteeksi, että se joutui odottamaan odotettua kauemmin.