Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 3. huhtikuuta 2006 - Strasbourg

9. Maltan pakolaisleirien tilanne (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Maltan pakolaisleirien tilanteesta.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, Maltan ongelmat vaikuttavat koko Euroopan unioniin ja edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden hallinnointiin. Euroopan unionin ulkorajoihin kohdistuu laittomien maahanmuuttovirtojen myötä jatkuva paine, ja monet tällaiselle matkalle lähtevät ihmiset tarvitsevat suojaa.

Eurooppa-neuvosto määritteli joulukuussa useita toimia, joilla vahvistettaisiin EU:n ulkoisia politiikkoja maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä. Komissio pyrkii aktiivisesti löytämään rakenteellisia vastauksia paineeseen, joka kohdistuu Euroopan unioniin ja sen kumppanivaltioihin voimakkaan maahanmuuton seurauksena. Tässä suhteessa 10. ja 11. heinäkuuta 2005 Rabatissa pidetty EU–Afrikka-ministerikokous, tehostettu yhteistyö Afrikan unionin kanssa ja tärkeimpien lähtömaiden kanssa käytävä vuoropuhelu ovat olleet tärkeitä uusia poliittisia aloitteita, joiden tarkoituksena on keskustella maahanmuuttokysymyksistä seikkaperäisesti ja samanaikaisesti löytää kestäviä yhteisiä ratkaisuja.

Komissio on tietoinen Maltan erityistilanteesta ja ryhtyy seuraaviin toimiin tilanteen parantamiseksi. Välitöntä apua Maltalle voidaan antaa EU:n tasolla sopivien EU:n rahoitusohjelmien kautta. Euroopan pakolaisrahastosta annetaan jo taloudellista tukea pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten jakamiseksi.

Turvapaikanhakijoiden asianmukaisten vastaanotto-olosuhteiden kehittämisen tukeminen on yksi Euroopan pakolaisrahaston painopistealue, ja Malta hyötyy pakolaisrahaston tällä alalla antamasta avusta. Euroopan pakolaisrahasto myönsi Maltalle 114 000 euroa vuonna 2004, 500 000 euroa vuonna 2005 ja 600 000 euroa vuonna 2006. Lisäksi komissio päätti aivan äskettäin rahoittaa 120 000 eurolla hanketta, jonka tarkoituksena on parantaa vastaanotto-olosuhteita Maltalla osana Argo-ohjelmaa.

Maltalla viime kuukausina syntyneen tilanteen kaltaisten erityistilanteiden ratkaisemiseksi komissio ehdottaa myös muutoksia Euroopan pakolaisrahastoon, jotta jäsenvaltiot voivat saada varoja nopeasti mahdollisimman vähin byrokraattisin muodollisuuksin selvitäkseen seurauksista, joita aiheutuu, jos maahan saapuu yhtäkkiä suuria määriä henkilöitä, jotka saattavat tarvita kansainvälistä suojelua. Muutosten tavoitteena on erityisesti tukea kiireellisiä toimia asianmukaisten vastaanotto-olosuhteiden takaamiseksi turvapaikanhakijoille, perustarpeet sekä oikeudenmukaiset ja tehokkaat turvapaikkamenettelyt mukaan lukien.

Komissio esittää myös piakkoin ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden keskinäisen käytännön yhteistyön turvaamisesta, kuten todetaan 17. helmikuuta hyväksytyssä tiedonannossa käytännön yhteistyön lujittamisesta. Tämän ehdotuksen myötä aletaan perustaa asiantuntijaryhmiä, jotka auttavat jäsenvaltioita Maltan kaltaisissa tilanteissa vastaanotto-olosuhteiden ja turvapaikkahakemusten käsittelyn osalta.

Nyt sovellettavassa vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä asetetaan vähimmäisvaatimukset turvapaikanhakijoiden majoitukselle, mukaan lukien säilöönotetut tai sellaiset turvapaikanhakijat, joiden vapaata liikkuvuutta on rajoitettu. Komissio valvoo direktiivin täytäntöönpanoa, ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten Malta soveltaa kyseistä direktiiviä, ottaen myös huomioon arvoisien parlamentin jäsenten kertomukset viimeviikkoisesta vierailusta. Kertomus direktiivin soveltamisesta ja mahdolliset parannusehdotukset esitellään Euroopan parlamentille syksyllä.

  Stefano Zappalà, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan valtuuskunta vieraili viime viikolla Maltalla, aivan kuten se oli vieraillut aiemmin Pariisissa, Ceutassa ja Melillassa sekä Lampedusassa.

Meidän kaikkien on oltava tietoisia tästä kysymyksestä ja kiinnitettävä siihen erityistä huomiota. Huhut ovat yksi asia, tosiasiat toinen. Euroopan unionin maahanmuuttotilanne ei ole missään tapauksessa miellyttävä, houkutteleva tai sovelias. Se ei ole sovelias Euroopan unionissa vuonna 2006, kun otetaan huomioon periaatteemme, perussopimuksemme ja poliittiset velvollisuudet, joita meillä Euroopan parlamenttina on eurooppalaisia kansoja kohtaan.

Komissio välttelee tämän kysymyksen käsittelyä. Kuulin sen puhuvan ensi kertaa aloitteista, jotka ovat arvoltaan 25 000 euroa tai 120 000 euroa. Arvoisa komission jäsen, haluan kertoa teille, että Malta puolestaan käyttää vuosittain miljoona euroa tämän ongelman hoitamiseen. Vuodesta 2002 lähtien, toisin sanoen liittymistä edeltävästä vaiheesta tähän päivään saakka, maahanmuuttajien määrä Maltalla on kasvanut siten, että maassa on nyt 2 000 maahanmuuttajaa enemmän kuin se pystyy ottamaan vastaan. Nämä 2 000 ihmistä Maltalla vastaisivat 400 000 ihmistä Saksan vankiloissa tai 300 000 ihmistä Italian, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vankiloissa. Maahanmuuttajien valvonta työllistää 10 prosenttia Maltan poliisivoimista, mikä vastaisi 30 000 ihmistä Italiassa tai 40 000 ihmistä Saksassa, toisin sanoen niiden koko poliisihenkilöstöä. Tämä ei ole mahdollista.

Arvoisa komission jäsen – vaikka osoitankin tältä osin sanani ennen kaikkea neuvostolle – meillä on täsmällinen velvollisuus: emme voi hylätä jäsenvaltioitamme emmekä voi hylätä etenkään keskellä merta sijaitsevaa Maltaa, sillä se muodostaa itse asiassa Euroopan unionin eteläisimmän rajan. Malta on Euroopan unionin raja. Tästä näkökulmasta katsottuna Maltaa ei voida pitää autonomisena valtiona.

Euroopan unionin on ryhdyttävä tältä osin kaikkiin asianmukaisiin toimiin. Arvoisa komission jäsen, kehotan teitä kutsumaan sisäasioiden neuvoston mahdollisimman pian Maltalle kokoukseen, johon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta osallistuu.

Maltan tilanne on tällä hetkellä äärimmäisen vakava: maassa on 2 000 ihmistä, joille ei ole sijoituspaikkaa ja jotka voidaan ainoastaan lähettää Gozon saarelle. Tämä taas tarkoittaisi jo nyt äärimmäisen vakavan tilanteen pahentamista entisestään. Saamme maltalaiset katumaan jäsenyyspäätöstään, vaikka he eivät haluakaan katua sitä, koska Malta on vahvasti EU-myönteinen maa. Muukalaisviha nostaa päätään Maltalla, ja se on hyvin vakava asia.

Meillä on parlamenttina velvollisuus ottaa poliittista vastuuta. Kehotan neuvostoa toimimaan nopeasti ja tarkistamaan Dublinin yleissopimusta. Maltan on oltava kauttakulkumaa. Ihmiset eivät nykyään halua mennä Maltalle jäädäkseen sinne pysyvästi, vaan he ovat kauttakulkumatkalla ja pysähtyvät Maltalla vain etsiäkseen suojaa. Kehotan teitä kaikkia tukemaan Maltaa.

Kuin sattuman oikusta Maltan presidentti saapuu tänne parlamenttiin ylihuomenna, ja olen hyvin iloinen siitä. Toivon, että parlamentti antaa kaiken asiaankuuluvan tuen tälle suurelle, ikivanhalle ja uljaalle kansakunnalle, joka kärsii meidän tekemistämme virheistä.

  Martine Roure, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan säilöönottokeskuksiin tekemien vierailujen aikana havaittiin todellakin suuri määrä hyvin vakavia ongelmia. Järkytyimme kuitenkin siitä, mitä näimme Maltalla. Olosuhteet, joissa turvapaikanhakijoita säilytetään, ovat epäinhimilliset ja halventavat. Turvapaikanhakijoita pidetään häkeissä, joista ei ole mahdollisuutta päästä ulos, eikä heidän perusoikeuksistaan piitata. Heillä ei ole mahdollisuutta oikeudelliseen tai lääkinnälliseen apuun. Tapasimme ihmisiä, joita oli pidetty säilöönottokeskuksissa 18, 19 ja jopa 20 kuukautta vailla yhteyttä ulkomaailmaan ja kestämättömissä hygieniaoloissa.

Voimme eittämättä pitää rohkaisevana merkkinä sitä, etteivät Maltan viranomaiset ole salanneet meiltä mitään. Tämä on osoitus kunnioituksesta Euroopan parlamenttia ja itse Euroopan unionia kohtaan. Säilöönottokeskusten olosuhteet loukkaavat kuitenkin ihmisoikeuksia ja ovat vastoin eurooppalaista direktiiviä turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteista.

Kehotamme näin ollen päättäväisesti Maltan hallitusta luopumaan mahdollisimman pian maahanmuuttajien järjestelmällistä säilöönottoa koskevasta järjestelmästään. Turvapaikanhakijat eivät ole rikollisia. Heidän tilanteensa kotimaassa on usein erittäin vaikea, ja heitä on kohdeltava arvokkaasti. Meidän on kuitenkin myönnettävä, että Malta on erittäin pieni maa ja että siihen kohdistuu maantieteellisestä sijainnista johtuen erityisen voimakas paine. Näin ollen Euroopan unionin velvollisuus on esiintyä yhtenäisenä rintamana ja jakaa Maltan rajojen hallinnoinnista aiheutuvat taloudelliset kustannukset. Arvoisa komission jäsen, tämä voidaan tehdä mainitsemallanne tavalla ja erityisesti käyttämällä olemassa olevia ohjelmia, esimerkiksi Argoa ja Euroopan pakolaisrahastoa, kuten tekin totesitte. Kattavampi uudistus on kuitenkin tarpeen, koska kyse ei ole pelkästään rahasta.

Tästä syystä kehotan komissiota tarkistamaan mahdollisimman pian niin kutsuttua Dublin II -asetusta ja laatimaan ehdotuksia, joiden tarkoituksena on muuttaa asetusta huomattavasti. Eikö meidän pitäisi kyseenalaistaa asetuksen perusperiaate, nimittäin se, että turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaa jäsenvaltio, johon turvapaikanhakija ensimmäiseksi jalallaan astuu? Tämä periaate sälyttää itse asiassa kestämättömän taakan Euroopan unionin etelä- ja itäosissa sijaitseville jäsenvaltioille sekä vaarantaa turvapaikan saannin ja heikentää vastaanotto-olosuhteita.

Maahanmuutto on täysin nykymaailman ilmiö. Emme aio pakoilla meille vauraina kansakuntina kuuluvia velvollisuuksia, kun on kyse sorron uhrien vastaanottamisesta tai köyhyyden torjumisesta. Meidän ei pitäisi unohtaa, että juuri köyhyys on maahanmuuton perussyy.

  Jean Lambert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn jäsen Rouren puheenvuoroon, jossa hän kuvasi erittäin elävästi parlamentin valtuuskunnan Maltalla havaitsemaa tilannetta. Haluan myös tukea omasta ja ryhmäni puolesta jäsen Zappalàn ja jäsen Rouren toteamuksia tämän tilanteen seurauksista paitsi Maltalla myös monissa muissa paikoissa, joissa valtuuskuntamme on vieraillut, Dublin mukaan luettuna. Järjestelmässä, jota parlamentin jäsenten enemmistö – joskaan eivät kaikki meistä – piti aikanaan äärimmäisen loogisena, on todellisia ongelmia, joita on käsiteltävä.

Olemme kuulleet, että monet näistä ongelmista johtuvat osittain resurssien ja asiantuntemuksen puutteesta. Komissio on todennut, että turvapaikkapolitiikan yhtenä tavoitteena on jatkossa varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat tiukimpia mahdollisia normeja ja soveltavat parhaita käytäntöjä. Olenkin tyytyväinen kuullessani asiantuntijaryhmistä, mutta komission ei pitäisi aliarvioida niiden suurta tarvetta monilla EU:n alueilla. Oletan, että asiantuntijaryhmät tekevät yhteistyötä esimerkiksi YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun ja muiden toimijoiden kanssa, joilla on tällaista asiantuntemusta. Tällä on jo sinällään budjettivaikutuksia Euroopan unionin YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle antamaan rahoitukseen. Rahoitamme jo YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimintaa huomattavalla summalla ja, jos aiomme pyytää lisärahoitusta, meidän on otettava tämä seikka huomioon.

Minulla on komissiolle kysymys myös aikataulusta Maltan osalta: miten nopeasti komissio uskoo asiantuntijaryhmien pääsevän paikan päälle? Entä mitä muita resursseja tarvitaan, jotta maltalaisia autetaan pitkällä aikavälillä kohtelemaan näitä ihmisiä heidän ansaitsemallaan arvokkuudella?

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää kollegoitani kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa siitä, että he asettivat minut ehdolle ja pyysivät minua toimimaan tämän Maltalle tekemämme vierailun esittelijänä.

Esittelijän ominaisuudessa voin vain vahvistaa, että tilanne maahanmuuttajien säilöönottokeskuksissa Maltalla on yksinkertaisesti kauhistuttava: se on todellinen Danten helvetti, jossa maahanmuuttajilta evätään jopa heidän perusoikeutensa. Vierailimme kolmessa säilöönottokeskuksessa, joissa havaitsimme sivistyneen maan arvolle sopimattomia ja suorastaan epäinhimillisiä ja halventavia olosuhteita: hygieniaolot ovat sietämättömät, siveettömyyttä esiintyy, raskaana olevia naisia pidetään säilössä neljännelle raskauskuukaudelle asti, ruoka on kamalaa, suihkuista tulee vain kylmää vettä, vessoissa ei ole ovia ja roskaa ja kurjuutta on kaikkialla.

Maltan lainsäädäntö on erittäin ongelmallinen: sen mukaan kansalaisia, jotka eivät ole tehneet minkäänlaista rikosta, voidaan pitää 18 kuukautta hallinnollisissa säilöönottokeskuksissa. Tämä on mielestäni todellakin kohtuutonta. Lisäksi katson, että turvapaikanhakijoille varattu kohtelu on vastoin Geneven yleissopimusta ja eurooppalaisia turvapaikkaa koskevia direktiivejä. Maahanmuuttajat eivät saa mitään tietoja, ja heidän turvapaikkahakemuksiaan aletaan käsitellä vasta kahdeksan tai yhdeksän kuukauden kuluttua säilöönottamisesta. Maltalla turvapaikka evätään jopa konfliktialueilta, erityisesti Darfurista, tulevilta pakolaisilta. Minuun teki suuren vaikutuksen näky miehestä, jolla olevaan korttiin oli kirjoitettu "kansanmurha Darfurissa ja säilöönotto Maltalla".

Euroopan unioni ei voi vaieta tästä kauhistuttavasta tilanteesta, ja valiokuntamme eurooppalaisiin tilapäisiin säilöönottokeskuksiin tekemien vierailujen jälkeen olemme tulleet siihen tulokseen, että maahanmuuttajien vastaanottopolitiikkaa on muutettava radikaalisti. Meidän on aivan ensimmäiseksi laajennettava laillisia maahanmuuttokanavia, käsiteltävä tätä kysymystä yhteisön tasolla ja muutettava niin kutsuttua Dublin II -asetusta sekä suljettava kaikki hallinnolliset säilöönottokeskukset, jotka sijaitsevat Euroopan unionin alueella. Ne ovat lainvastaisia paikkoja, joissa loukataan kaikkia ihmisoikeuksia.

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (MT) Edellinen puhuja, jäsen Catani, jätti mainitsematta, että vieraillessamme maltalaisissa säilöönottokeskuksissa maahanmuuttajat valittivat eniten ja painokkaimmin säilöönottokeskusten olojen sijaan sitä, ettei heidän tarkoituksenaan koskaan ollut tulla Maltalle. He päätyivät Maltalle vastoin toiveitaan ja haluavat jatkaa matkaansa Manner-Eurooppaan. Tämä on murhenäytelmä. "Antakaa meidän jatkaa matkaamme muihin Euroopan maihin", he sanoivat meille toinen toisensa jälkeen. Minusta on näin ollen hyvä, että käymällä tätä keskustelua ja antamalla tämän päätöslauselman Euroopan parlamentti osoittaa solidaarisuutta maahanmuuttajille sekä maltalaisille, Maltan viranomaisille ja poliisivoimille, jotka tekevät erittäin vaikeaa työtä. On hyvä asia, että Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät näyttävät pystyvänsä yhdessä osoittamaan solidaarisuutta ja pyytämään sekä komissiota että neuvostoa ryhtymään kiireellisiin käytännön toimiin. Mitä tämä kiireellinen käytännön toiminta on? Ensinnäkin jäsenvaltioiden pitäisi ottaa vastaan Maltalla turvapaikkaa hakevat henkilöt. Toiseksi niin kutsuttua Dublin II -asetusta pitäisi tarkistaa siten, että jäsenvaltioiden vastuu jakautuu nykyistä oikeudenmukaisemmin. Malta ja myös muutamat muut jäsenvaltiot kantavat tällä hetkellä suhteettoman suuren taakan, joka on niiden valmiuksiin nähden täysin kohtuuton. Kolmanneksi Euroopan unionin taloudellisia resursseja on käytettävä myös kiireellisissä tapauksissa, kuten komission jäsen itse aivan oikein totesi. Euroopan pakolaisrahaston lisäksi myös kolmeen muuhun eurooppalaiseen rahastoon, jotka ovat käytössämme maahanmuuton alalla ensi vuodesta lähtien, pitäisi kuitenkin sisältyä niin sanottu hätälauseke. Arvoisa puhemies, lopuksi haluan kysyä komissiolta, mitä on tapahtunut viime vuonna luvatulle aloitteelle yhteisistä partioista Välimerellä. Arvoisa puhemies, parlamentti puhuu parhaillaan tästä aiheesta. Odotamme neuvoston ja komission ryhtyvän toimiin. Kiitos.

  Louis Grech (PSE). – (MT) Muutamia viimeaikaisia aloitteita lukuun ottamatta, unioni ei ole mielestäni käsitellyt nykytilannetta asiaankuuluvalla kiireellisyydellä, tarmolla ja käytännöllisyydellä. Käsiteltävänämme olevassa päätöslauselmassa kuvataan huolestuttavaa tilannetta Maltalla ja muissa maissa osuvasti, selkeästi ja objektiivisesti. Kyseisessä asiakirjassa todetaan aivan oikein, että maahanmuuttajien säilöönottokeskusten toiminnassa pitäisi suojella maahanmuuttajien ihmisarvoa ja oikeuksia. Puutteet on korjattava välittömästi, mitä tahansa ne koskevatkin. Päätöslauselmassa tehdään kuitenkin myös selväksi, ettei yksikään yksittäinen jäsenvaltio pysty hoitamaan tätä ongelmaa yksin, puhumattakaan Maltan kaltaisesta maasta, jonka harteilla oleva taakka on paljon suurempi kuin se pystyy kantamaan. Eurooppalainen ulottuvuus edellyttää tosiasiassa yhdennettyä politiikkaa, joka perustuu taakanjaon periaatteeseen, jossa taakka jaetaan oikeassa suhteessa kaikkien jäsenvaltioiden kesken niiden asukasmäärän ja BKT:n perusteella. Yhtä tärkeää on, että niin kutsuttua Dublin II -asetusta ja erityisesti maahanmuuttajien hakemusten käsittelyä koskevaa järjestelmää on tarkistettava. Jotta EU voi edes alkaa ratkaista tätä ongelmaa, sen on kuitenkin osoitettava varoja eikä annettava pelkkiä lupauksia. Sen on myönnettävä tarvittavat varat auttaakseen EU:n ulkorajoilla sijaitsevia pieniä jäsenvaltioita tämän asian hoitamisessa. EU:n olisi myös osoitettava erityisiä varoja hätätilanteita varten, erityisesti kun maahanmuuttajien virta on erittäin voimakasta, varsinkin kesäisin. Tällä aloitteella parlamentti on osoittanut olevansa valmis toimimaan. Nyt on komission ja neuvoston vuoro osoittaa, että ne ovat valmiita täyttämään lupauksensa solidaarisuudesta. Arvoisa puhemies, kaikki Euroopan unionin toimet, joilla pyritään auttamaan maahanmuuttajia oikeudenmukaisella ja myös asiaankuuluvalla tavalla sekä antamaan käytännön apua Maltan kaltaisille pienille jäsenvaltioille, lisäävät Euroopan unionin uskottavuutta ja sitä kohtaan tunnettua luottamusta enemmän kuin satatuhatta julistusta tai lentolehtistä. Kiitoksia.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies TRAKATELLIS

  Hélène Flautre (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tekemien vierailujen suurena ansiona on mielestäni sen tosiasian tähdentäminen, että ulkomaalaisten vangitsemisesta on tullut jälleen tavanomainen tapa hoitaa maahanmuuttokysymyksiä. Tämä ulkomaalaisten vangitsemista koskeva yleiseurooppalainen logiikka osoittaa mielestäni selvästi tämän kehityksen rajat ja täysin tuomittavat seuraukset – erityisesti Maltalla – syistä, jotka on jo tuotu esille keskustelun kuluessa.

Valitettavasti pelkkä tämän tosiasian toteaminen ei riitä, koska suuri kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö teki sen jo vuosina 2004 ja 2005. Olemme tietoisia tilanteesta, ja meidän on nyt nähdäkseni yksinkertaisesti myönnettävä, että on järjetöntä soveltaa Dublinin yleissopimusta Maltaan. Meidän on mielestäni todellakin jatkettava tätä uudistusta ja, kuten muutamat kollegoistani ovat pyytäneet, uudistettava sopimus perinpohjaisesti. Ensinnäkin Maltalle saapuvien ihmisten on voitava laatia ja jättää turvapaikkahakemuksensa niissä jäsenvaltioissa, joihin he haluavat jäädä pysyvästi. Samoin ihmisten, jotka saavat pakolaisaseman Maltalla, on voitava liikkua vapaasti Euroopan unionissa riippumatta siitä, saapuivatko he ensimmäiseksi Maltalle vai johonkin toiseen jäsenvaltioon.

Nämä uudistukset ovat uskoakseni ehdottoman tarpeen, jos haluamme selviytyä näistä tilanteista, jotka ovat ihmisoikeuksien kannalta täysin katastrofaalisia. Euroopan unionin on samoin kyettävä laatimaan laillinen maahanmuuttopolitiikka ja luovuttava ehdottoman etusijan antamisesta alistamiselle ja rajojen sulkemiselle sekä sentyyliselle toiminnalle, jonka nyt näemme olevan epäinhimillistä ja täysin riittämätöntä. Tätä havaintoa tukevat ne sadat, jopa tuhannet ihmiset, jotka hukkuvat joka viikko paitsi Välimerellä myös Kanarian saaria ympäröivillä vesillä: tiedämme maahanmuuttovirtojen siirtyneen nyt Mauritaniaan.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, komission jäsen puhui aiemmin vastaanottokeskuksista. Haluan kuitenkin todeta, että keskukset, joita me kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valtuuskunnan jäsenet näimme Maltalla, olivat kaikkea muuta kuin vastaanottokeskuksia.

On tuomittavaa ja häpeällistä, että Euroopan unioni muuttuu terrorisminvastaisen hysterian aiheuttaman kriisin varjossa keskiaikaiseksi linnoitukseksi ja edistää sellaisten keskusten toimintaa, joissa maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pidetään säilössä asiaankuuluvien kansainvälisten yleissopimusten vastaisesti. Olosuhteet suljetuissa säilöönottokeskuksissa, joissa vierailimme Maltalla, ovat ehkä pahimmat, joita olemme tähän mennessä nähneet.

Tilannetta ei voida perustella Maltan maantieteellisellä sijainnilla eikä sen vähäisillä taloudellisilla ja hallinnollisilla resursseilla, joilla se on yrittänyt selviytyä maahanmuuttajien aallosta erityisesti Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Liittyminenhän on lisännyt maahanmuuttajien ja pakolaisten tulvaa. Säilöönottokäytäntö on itsessään tuomittava. Vapauden riistäminen turvapaikanhakijoilta ja maahanmuuttajilta ei ole perusteltua. Säilöönottokeskusten olosuhteet ovat huonot, ja avoimuuden puute niiden toimintatavoissa ja käytännöissä on tuomittavaa.

  David Casa (PPE-DE). – (MT) Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lähetettyä valtuuskunnan Maltalle toteamaan laittomien maahanmuuttajien tilanteen omin silmin panen nyt tyytyväisenä merkille, että parlamentti antaa asiaankuuluvan painoarvon Maltan erityistilanteelle. Kaikki valtuuskunnan jäsenet näkivät, miten vaikeassa tilanteessa kaikki rannikoillemme saapuneet ja keskuksissamme säilytettävät ihmiset ovat. He näkivät kuitenkin myös Maltan hallituksen valtavat ponnistelut antaa kaikille Maltalle laittomasti saapuville mahdollisuus hyvään kohteluun erittäin rajallisista resursseista huolimatta. On selvää, että tähän tilanteeseen on tultava pian muutos. Olemme kaikki kuulleet, että maahanmuuttajien tulvan odotetaan kaksinkertaistuvan tänä vuonna, joten ongelma vain pahenee jatkossa. Malta ei voi tehdä ihmeitä yksinään. Olemme yrittäneet jo vuosia kiinnittää Euroopan unionin huomion tähän ongelmaan, jotta tarvittavat ratkaisut siihen voitaisiin löytää. En puhu ainoastaan taloudellisesta avusta (jota olemme suoraan sanoen saaneet hyvin vähän) vaan uusista käytännön ratkaisuista, joilla Euroopan unioni, jonka jäsen olemme, voisi auttaa meitä ottamaan vastaan valtavan maahanmuuttajien tulvan maahamme. Meidän on kunnioitettava asianmukaisesti säilöönotettujen ihmisarvoa, mutta emme voi enää jatkaa resurssiemme venyttämistä ja toimintaa, johon meillä ei ole keinoja. Tilanne on kriittinen, ja meidän on löydettävä ratkaisut, joiden myötä Maltaan ei enää kohdistu kohtuutonta painetta ryhtyä toimiin ja joilla estämme tilanteen karkaamisen hallinnasta. Meidän on näin ollen nyt muutettava hienot sanat ja lupaukset teoiksi. Komission, ministerineuvoston ja parlamentin olisi ryhdyttävä toimiin toteuttaakseen mahdollisimman nopeasti ratkaisut, jotka edelliset puhujat ovat jo maininneet. Maltan hallitus ja kansalaiset tekevät jatkossakin kaikkensa, mutta meillä on oikeus odottaa kaikkien toteuttavan todellisia ja käytännönläheisiä toimia, koska tämä ei mielestäni ole viime kädessä vain Maltan vaan kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden ongelma.

  Joseph Muscat (PSE). – (MT) Arvoisa komission jäsen, tämänpäiväinen puheenvuoronne sai minut todellakin panemaan syrjään valmistelemani puheen ja osoittamaan sanani suoraan teille komission edustajana. Ette voi mielestäni odottaa meidän, maltalaisten edustajien, kiittävän teitä täällä parlamentissa, koska aiotte antaa meille rahaa tai koska olette antanut meille yhtä paljon rahaa kuin keräämme yhden päivän aikana hyväntekeväisyyteen jouluna. Vastauksenne eivät kuvasta sitä, mitä maassamme todella tapahtuu. Toiseksi välttelitte puheenvuorossanne kaikkein tärkeintä kysymystä. Esitämme teille seuraavan käytännön ehdotuksen: niin kutsuttua Dublin II -asetusta tarkistetaan siten, ettei Malta ole enää yksin vastuussa Maltalle saapuvien turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelystä vaan tämä vastuu jaetaan muiden jäsenvaltioiden kesken. Mitä ajattelette tästä ehdotuksesta? Kysyn tätä, koska viime kädessä emme halua vain mitä tahansa rahasummaa (ja toistan, pennosten sijasta "rahaa") vaan miljoonia euroja, toisin sanoen riittävän huomattavan summan asianmukaisen vastaanoton järjestämiseksi näille lähimmäisillemme. Rahaa lukuun ottamatta, millaisen todellisen hallinnollisen ja pitkän aikavälin avun uskotte ratkaisevan tämän ongelman? Tämän haluaisimme saada tänään tietää.

  John Attard-Montalto (PSE). – (MT) Arvoisa puhemies, kiitän teitä tilaisuudesta puhua parlamentille tästä hyvin tärkeästä asiasta. Malta on valitettavasti hylätty ja jätetty selviytymään yksin. Näinä vaikeina aikoina, joista kärsivät paitsi maamme kansalaiset, siis maltalaiset, myös säilöönotetut maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat, meistä on tuntunut siltä, että olemme uineet vastavirtaan, että meidät on jätetty yksin ja että Euroopan unioni on kaikista kauniista solidaarisuutta koskevista puheistaan huolimatta hylännyt meidät. Sitten tapahtui se, minkä oli todellakin tapahduttava ja mitä olimme pitkään pyytäneet, eli valtuuskunta vieraili Maltalla ja näki itse ne kauheat olosuhteet, joissa säilöönotettuja pidetään. Nämä olosuhteet ovat valitettavia, eikä kukaan ole tyytyväinen tilanteeseen, mutta kyse on resursseista. Maltalle joka vuosi saapuva 2 000 ihmisen joukko ei ehkä kuulosta kovinkaan suurelta, mutta nämä 2 000 ihmistä vastaavat 800 000:ta maahanmuuttajaa vuosittain Saksassa tai 400 000:ta Italiassa. Kuvitelkaa vain tätä pakolaisten tulvaa EU:n pienimpään jäsenvaltioon ja kuvitelkaa, mitä yksi sen jäsenvaltioista, jolla ei ole tarvittavia resursseja, joutuu käymään läpi. Me tarvitsemme ehdottomasti taloudellista apua. Tarvitsemme myös sellaista solidaarisuutta, jossa te tulette avuksemme ottamalla pakolaisia omiin jäsenvaltioihinne, joissa heidät voidaan ottaa vastaan asianmukaisesti. Näin ei nimittäin voida tehdä Maltalla, jonka pinta-ala on vain 300 neliökilometriä. Päätän puheenvuoroni toteamalla, että pidämme teitä selkeänä todisteena siitä, että solidaarisuutta on todellakin olemassa, kun on kyse sellaisen jäsenvaltion tarpeiden tunnustamisesta, jonka pinta-ala on pieni Euroopan unioniin valtavaan pinta-alaan verrattuna. Kiitoksia.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kuten totesin julkilausumassani, en voi olla yhtä mieltä väitteestä, että Malta olisi hylätty. Komissio on tähän mennessä antanut Maltalle kaikkea mahdollista järkevää tukea, ja kaikkia ohjelmia, joita voidaan käyttää, käytetään jatkossakin Maltan auttamiseksi tämän ongelman ratkaisemisessa. Meidän pitäisi kuitenkin myös tiedostaa, etteivät säilöönottokeskukset ole ratkaisu ongelmaan ja että on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien lähtömaiden kanssa. Tämä on ensimmäinen haasteemme, koska niin kauan kuin on olosuhteita, jotka saavat ihmiset siirtymään kotiseudultaan, niin myös tapahtuu. Jos kohdemaana on nyt Malta, ensi kerralla se voi olla minun kotimaani tai jokin toinen jäsenvaltio. Tämä on siis suurin haasteemme.

Komissio on jo luvannut Maltalle taloudellista apua. Annamme sitä pikaisesti. Myös asiantuntijaryhmiä on käytettävissä, ja ehdotus on valmis 31. toukokuuta. Jatkamme työskentelyä yhteisten partioiden parissa. Dublin II -paketin osalta totean, että tarkistaminen vie aikaa, vaikka jäsenvaltiot olisivatkin asiasta yksimielisiä – asiasta sovittiin neljä vuotta sitten. On hyvin tärkeää, että parlamentti on ottanut tämän kysymyksen esille ja että jatkossa pohditaan sitä, miten Maltan tilanne voidaan ratkaista parhaalla mahdollisella tavalla.

Periaate, jonka mukaan vastaanottava jäsenvaltio on se jäsenvaltio, johon turvapaikanhakija tai pakolainen ensimmäiseksi saapuu, on hyvin looginen, mutta tiedämme, millaisen ongelman se on aiheuttanut Maltalle. Komissio jatkaa tämän kysymyksen käsittelyä ja antaa Maltalle jatkossakin kaiken mahdollisen tuen tässä vaiheessa, mutta on hyvin tärkeää, että Maltan viranomaiset tekevät myös oman työnsä, koska inhimillisiä olosuhteita ja ihmisarvoa pitäisi nähdäkseni tarkastella myös kansallisten viranomaisten näkökulmasta. Odotamme kunkin jäsenvaltion tekevän tältä osin kotitehtävänsä, koska yhteisö voi antaa tukea ja pohtia, miten löydetään parhaat mahdolliset vastaukset. Samanaikaisesti odotamme kuitenkin kunkin jäsenvaltion luovan olosuhteet, joista on säädetty eurooppalaisissa direktiiveissä.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 12.00.