Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 4. huhtikuuta 2006 - Strasbourg

12. Muutettu ehdotus direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla ja direktiiviä 96/71/EY (työntekijöiden lähettäminen työhön palveluiden tarjoamisen yhteydessä) koskeva tiedonanto (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission tiedonanto muutetusta ehdotuksesta direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla ja direktiiviä 96/71/EY (työntekijöiden lähettäminen työhön palveluiden tarjoamisen yhteydessä) koskevasta tiedonannosta.

Kuten kaikki tietävät, kyseessä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen muutettu ehdotus niin kutsutusta "Bolkesteinin direktiivistä".

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, keskustellessamme tästä ehdotuksesta helmikuun istuntojaksolla lupasin, että komissio perustaa muutetun ehdotuksensa parlamentin äänestyksen tuloksiin. Kuten näette, olemme pitäneet kiinni tuosta sitoumuksesta kollegion tänään hyväksymässä tekstissä. Pyrkimyksenämme on ollut kunnioittaa saavuttamaanne konsensusta tiettyjen keskeisten artiklojen osalta. Kuten huomaatte, tarkistukset, joita äänestitte 16 artiklaan (palvelujen tarjoamisen vapaus) ja 17 artiklaan (lisäpoikkeukset palvelujen tarjoamisen vapaudesta), näkyvät muutetussa ehdotuksessa. Olemme jättäneet terveydenhuollon kokonaan ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle ja laadimme lupauksemme mukaisesti erillisen aloitteen terveydenhuoltoalaa varten. Muutetussa ehdotuksessa säädetään myös verotuksen, vuokratyövoimaa välittävien yritysten, turvallisuuspalvelujen sekä audiovisuaalipalvelujen jättämisestä ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Soveltamisalan osalta kohta, jossa emme noudattaneet mielipidettänne, on oikeudellisten palvelujen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle. Komissio katsoo, ettei se ole tarpeen, koska 3 artiklassa säädetään jo, että jos tämän ehdotuksen säännökset ovat ristiriidassa palvelutoiminnan yksittäisiä näkökohtia säätelevien muiden yhteisön sääntöjen kanssa, jälkimmäisillä on etusija. Lisäksi olemme muuttaneet julkisen vallan käyttöön liittyviä ammatteja käsittelevän tekstikohdan yhdenmukaiseksi EY:n perustamissopimuksen 45 artiklan kanssa.

Sosiaalipalvelut on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle useiden hyväksymienne tarkistusten perusteella. Olette varmasti samaa mieltä siitä, että kaikki soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tapaukset on määriteltävä tarkoin, ja juuri niin olemme pyrkineet tekemään.

Jos haluamme välttää eri jäsenvaltioiden eriävät tulkinnat, meidän on taattava oikeusvarmuus. Muutetun ehdotuksen tekstissä täsmennetään, että direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävät ne sosiaalipalvelut, jotka liittyvät sosiaaliseen asuntotuotantoon, lastenhoitoon ja tukea tarvitsevien perheiden ja yksittäisten ihmisten tukemiseen ja joita tarjoaa valtio tai palveluntarjoaja, jolle valtio on antanut tämän tehtävän. Lisäksi komissio aikoo seuraavien parin viikon kuluessa antaa yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskevan tiedonannon, joka ilmentää näiden palvelujen suurta merkitystä kansalaisten kannalta.

Päätös poistaa kaikki yhteys palveludirektiivin ja työoikeuden väliltä on mielestäni edesauttanut merkittävästi myönteisen ilmapiirin luomista tämän uuden palveludirektiiviehdotuksen käsittelyyn. Sen ansiosta olemme voineet jättää taaksemme syytökset sosiaalisten standardien alentamisesta ja Euroopan sosiaalisen mallin romuttamisesta. Vaikka tämä mielikuva oli väärä, se oli juurtunut sitkeästi ja myrkytti tästä tärkeästä ehdotuksesta käytyä keskustelua. Joka tapauksessa muutettu ehdotus on tältä osin täysin selkeä: työoikeus on poistettu kokonaan. Tämän seurauksena 24 ja 25 artikla on poistettu muutetusta ehdotuksesta.

Kuten kerroin helmikuisessa keskustelussa, komissio aikoo kuitenkin antaa tiedonannon, jossa keskitytään työntekijöiden lähettämiseen liittyviin kysymyksiin, joita 24 ja 25 artiklassa oli tarkoitus käsitellä. Hetken kuluttua kollegani Vladimir Špidla kertoo teille lyhyesti komission tänään hyväksymästä lähestymistavasta. Haluan vain lisätä, että tämä tiedonanto on keskeinen osa pyrkimyksiämme saada neuvosto sopimaan palveludirektiivistä.

Muutetussa ehdotuksessa on vielä kaksi muuta kohtaa, jotka haluan tuoda esiin. Olemme selventäneet 3 artiklassa, että kaikilla erityislaeilla on etusija palveludirektiiviehdotuksen säännöksiin nähden. Erityisesti olemme 3 artiklassa tehneet selväksi sen, ettei direktiivi vaikuta kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen soveltamiseen, minkä seurauksena kuluttaja nauttii siis periaatteessa jäsenvaltionsa kuluttajansuojalainsäädännössä vahvistettujen kuluttajansuojamääräysten tarjoamasta suojasta. Komissio on myös myöntynyt siihen, että ammatilliset vastuuvakuutukset, joista säädetään 27 artiklassa, eivät ole pakollisia, vaan vapaaehtoisia.

Euroopan parlamentin helmikuisen äänestyksen jälkeen kaikkialla Euroopan unionissa on herätty huomaamaan, että saavuttamanne konsensus loi pohjan tämän keskustelun viemiselle eteenpäin. Kaksi viikkoa sitten Eurooppa-neuvostossa kokoontuneet hallitusten päämiehet tukivat tätä näkemystä. Meillä on nyt loistava tilaisuus rakentaa tälle kasvavalle konsensukselle. Haluaisin nähdä tämän ehdotuksen tuomien kasvu- ja työpaikkamahdollisuuksien toteutuvan käytännössä mahdollisimman pian.

Seuraavaksi esittelen tämän muutetun ehdotuksen Grazissa myöhemmin tässä kuussa kokoontuvalle epäviralliselle kilpailukykyneuvostolle. Luotan siihen, että puheenjohtajavaltio Itävallan ja jäsenvaltioiden tuella meillä on todelliset mahdollisuudet saavuttaa merkittävää edistystä tässä asiassa vielä Itävallan puheenjohtajakauden aikana.

(Suosionosoituksia)

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, komissio on juuri antanut tiedonannon, johon sisältyy jäsenvaltioille suunnattuja ohjeita ja selityksiä, jotka liittyvät työntekijöiden lähettämiseen työhön rajatylittävän palveluiden tarjoamisen yhteydessä. Tiedonantoon sisältyy myös ehdotuksia, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita parantamaan hallinnollisen yhteistyön toteuttamista käytännössä, parantamaan tiedonsaantia ja valvomaan työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin noudattamista.

Komissio julkisti tämän tiedonannon viime helmikuussa sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti oli äänestänyt palveludirektiivistä. Siinä yhteydessä se ilmoitti, että työntekijöiden lähettämiseen liittyviä hallinnollisia rasitteita käsittelevien 24 ja 25 artiklan mahdollisesta poistamisesta päätettäisiin määräenemmistöllä. Jäsenvaltioiden ei kuitenkaan pitäisi tulkita näiden artiklojen poistamisen tarkoittavan sitä, että ne voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa kohtuuttomia hallinnollisia rasitteita yrityksille, jotka lähettävät työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon. Työntekijöiden lähettämistä toiseen jäsenvaltioon säännellään direktiivillä 96/71/EY, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa toisaalta yritysten oikeus tarjota rajatylittäviä palveluja sekä toisaalta toiseen jäsenvaltioon palvelua tuottamaan tilapäisesti lähetettyjen työntekijöiden oikeudet. Direktiivi on keskeinen väline palvelujen vapaan liikkuvuuden takaamisessa ja samalla tärkein väline sosiaalisen polkumyynnin estämisessä. Komission tänään hyväksymässä oikeudellisessa tiedonannossa selvennetään, mitä valvontakeinoja jäsenvaltiot voivat käyttää seuratessaan direktiivissä määriteltyjen työehtojen toteutumista. Tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot toimivat palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti, mutta välttävät samalla sosiaalista polkumyyntiä.

Tiedonannossa määritellään ja annetaan ohjeita erityisesti neljäntyyppisistä valvontakeinoista: lupavaatimuksista, velvollisuudesta lähettää edustaja vastaanottajavaltioon, ilmoitusvelvollisuudesta sekä sosiaalisia oloja ja työehtoja koskeviin asiakirjoihin liittyvistä velvollisuuksista. Tiedonannossa tehdään näistä seuraavanlaiset päätelmät: Velvollisuutta lähettää edustaja vastaanottajavaltioon pidetään jokseenkin kohtuuttomana ja sen katsotaan riittävän, että joku työntekijöistä, esimerkiksi esimies, nimetään jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten yhteyshenkilöksi. Myöskään ei katsota olevan kohtuullista, että ennakkoilmoitusvelvollisuutta sovellettaisiin järjestelmällisesti pelkästään sillä perusteella, että kyseessä on toisen jäsenvaltion alueella tuotettu palvelu. Velvollisuus säilyttää asiakirjat tunnustetaan tietenkin tarpeelliseksi, mutta sitä olisi sovellettava vain sellaisiin asiakirjoihin, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä ja joiden avulla jäsenvaltioiden viranomaiset pystyvät tehokkaasti hoitamaan tuki- ja valvontatehtävänsä. Velvollisuus ei koske esimerkiksi sosiaalivakuutusasiakirjoja, koska niitä käsitellään direktiivissä 1408/71/ETY.

Lisäksi todettiin olevan kohtuullista vaatia ennakkoilmoitusta toiminnan aloittamisesta. Ilmoitus on tehtävä viimeistään sinä päivänä, jona toiminta alkaa.

Komissio aikoo parantaa työntekijöiden ja yritysten mahdollisuuksia saada tietoa työehdoista sekä lisätä viranomaisten välistä yhteistyötä jäsenvaltioiden sisällä. On myös tärkeää parantaa työntekijöiden ja yritysten käytettävissä olevia resursseja, jotta varmistetaan työntekijöitä koskevien säännösten tehokas täytäntöönpano. Komission teettämän ja komission yksikön kertomuksessa julkaistun, direktiivin toimintaa selvitelleen tutkimuksen perusteella päättelimme, että kaikilla alueilla on vielä runsaasti parantamisen varaa, ja tiedonantoon sisältyykin useita jäsenvaltiokohtaisesti yksilöityjä ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Niihin sisältyy muun muassa verkkosivujen ja muiden tietolähteiden kehittäminen, yhteyspisteiden ja sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien käyttöä valvovien elinten käytettävissä olevien resurssien lisääminen sekä työsuojeluhallintojen välisen yhteydenpidon parantaminen. Pidän varsin tärkeänä ehdotusta, että jäsenvaltioilla olisi oikeus sisällyttää tiedotusmateriaaliinsa yksityiskohtaiset tiedot niistä velvoitteista, joita työntekijöitään toiseen jäsenvaltioon työhön lähettävän yrityksen on täytettävä, eikä pelkästään yleisiä viittauksia kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavaan työlainsäädäntöön tai oikeusjärjestelmään.

Hyvät kuulijat, uskon vakaasti, että oikein sovellettuna työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi on tarkoituksenmukainen ja vahva väline, jolla toisaalta estetään sosiaalinen polkumyynti ja toisaalta taataan palvelujen vapaa tarjonta.

(Suosionosoituksia)

  Marianne Thyssen, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä ei ole täysin tyytymätönkään palveludirektiivin tämänhetkiseen tilanteeseen. Marraskuussa me teimme sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa oikean arvion ilmoittaessamme, ettemme tyydy vähempään kuin perusteelliseen ja tasapuoliseen ehdotukseen, ja sellainen todella saatiin aikaan. Komission rohkaisemana esitimme ehdotukseen pitkälle meneviä muutoksia, jotka saivat sittemmin yli puoluerajojen ulottuvan enemmistön tuen parlamentin täysistunnossa. Kevään huippukokouksessa, joksi sitä voidaan varmaan nyt jo kutsua, neuvosto onnitteli meitä lämpimästi, ja kuulimme neuvoston ilmaisevan toiveensa siitä, että työtä jatkettaisiin sellaisen palveludirektiivin aikaansaamiseksi, joka avaa markkinat mutta jättää samalla riittävästi sijaa sosiaaliselle suojelulle.

Tänään saimme kuulla komission yksityiskohtaisen kannan ehdotuksiimme ja huomaamme komission pitäneen lupauksensa ja olevan edelleen hyvin sitoutunut tukemaan parlamentin omaksumaa kantaa. Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut on säilytetty, mutta niitä varten on ehdotuksemme mukaisesti laadittu oma kehyksensä. Vaikka direktiivin soveltamisalaa on rajoitettu, niin kuin halusimmekin, pyytäisin arvoisaa komission jäsentä kuitenkin pohtimaan vielä uudelleen, kuinka sosiaalipalvelut tarkkaan ottaen tulisi määritellä. Direktiivillä ei ole minkäänlaista vaikutusta työoikeuteen, ja komissaari Špidla selvitti hetki sitten luvattuja suuntaviivoja, joita on tarkoitus soveltaa työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin täytäntöönpanoon.

Onneksi kuluttajan asema säilyy loppujen lopuksi riittävän turvattuna. Byrokratiaa karsitaan. Palvelujen tarjoamisen vapaus taataan 16 ja 17 artiklan mukaisesti. Vaikka tarkastuksiin olisi voitu laatia toisenlainenkin yhteistyömalli, luotamme siihen, että neuvosto pitää huolen siitä, että tämä malli toimii aivan yhtä hyvin kuin meidän ehdottamamme.

Tiedämme, että tasapaino on mahdollista löytää. Sen eteen haluamme tehdä työtä ja toivomme, että neuvoston puheenjohtajavaltio Itävalta, jonka kanssa olemme aina valmiita vuoropuheluun, johdattaa päätökseen tämän prosessin, jonka tuloksena toivottavasti on direktiivi, josta hyötyvät niin itsenäiset ammatinharjoittajat, eri alojen ammattilaiset, palvelujen käyttäjät, kuluttajat, työntekijät kuin koko talouskasvukin ja jolla luodaan paljon uusia työpaikkoja. Toivotamme puheenjohtajavaltiolle onnea tässä tehtävässä ja olemme tyytyväisiä siihen, että loppujen lopuksi yhteistyö komissionkin kanssa sujui jokseenkin myönteisessä hengessä.

(Suosionosoituksia)

  Evelyne Gebhardt, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, komission tapa käsitellä palveludirektiiviä on nostanut sen esiin varjosta, joka sen ylle äkkiä lankesi taas viime viikolla. Arvoisa komission jäsen McCreevy, rakas Charlie, haluan esittelijänä ja ryhmäni puolesta kertoa, miten tyytyväinen olen siihen, että komissio piti parlamentille antamansa lupauksen ja noudatti parlamentin selvän enemmistön täysistunnossa esittämää pyyntöä.

Tiedän, että kabinettipäälliköillä oli siinä eilen tuntien työ, mutta nyt Euroopan unionin tärkein säädös heti perustuslain jälkeen on jälleen oikeilla raiteilla. Me voimme saatella sitä tuolla tiellä, vai pitäisikö paremminkin sanoa, että komissio seuraa perässä sinne, minne parlamentti sen johdattaa? Se ainakin voidaan todeta, että nyt on otettu ratkaiseva askel kohti sosiaalista Eurooppaa. Arvoisa komission jäsen, voin kertoa teille olevani erityisen tyytyväinen siihen, että suurin kiistakapula – alkuperämaaperiaate – on saatu pois pelistä. Se on suurin läpimurto sosiaalisen Euroopan puolesta tekemässämme työssä.

Olen myös hyvin iloinen siitä, että olette parlamentin ehdotuksen mukaisesti jättäneet palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset tärkeät osa-alueet kuin osa-aikatyön, turvallisuuspalvelut, rahapelitoiminnan ja koko terveydenhuoltoalan, vaikka sosiaalipalvelujen jättämiseen soveltamisalan ulkopuolelle liittyykin edelleen ratkaisemattomia kysymyksiä. Meidän on jatkettava keskusteluja siitä, millaisia arvioita ja tulkintoja komission ajattelumalli todella herättää.

Olen myös iloinen siitä, että toisin kuin aiemmin pelättiin, alakohtaisilla direktiiveillä on jatkossa etusija palveludirektiiviin nähden, mitä parlamentti piti tärkeänä erityisesti työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin osalta. Näen nyt saavutetun tuloksen merkittävänä voittona kansalaisille, sosiaaliselle Euroopalle eikä suinkaan vähiten tälle parlamentille. Sen kautta me parlamentin jäsenet olemme osoittaneet ottavamme vakavasti oikeutemme kansan palvelijoina. Asiat ovat nyt ministerineuvoston käsissä. Heistä riippuu, kuinka nopeasti saamme lainsäädännön tältä osin kuntoon.

(Suosionosoituksia)

  Toine Manders, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää arvoisaa komission jäsentä siitä dynaamisuudesta ja ripeydestä, jota hän on osoittanut tämän nopeasti laaditun asiakirjan valmistelussa. Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä sanoisi jopa sen merkitsevän edistystä Euroopan parlamentin hyväksymään kantaan nähden, mikä on hyvä asia Euroopan unionin työllisyyden kannalta. ALDE-ryhmä katsoo, että työpaikkojen luominen on parasta mahdollista sosiaalista suojelua, joka tehoaa paljon paremmin kuin saavutettujen etujen suojelu. Valitettavasti soveltamisalan ulkopuolelle jäi vielä useita kohtia ja aloja, joita jäsenvaltiot voivat käyttää hyväkseen omien markkinoidensa suojelemiseksi. Sitä kutsutaan protektionismiksi ja se johtaa todennäköisesti moniin oikeusjuttuihin yhteisöjen tuomioistuimessa.

Jäljellä on edelleen joitakin pidäkkeitä, kuten rahapelitoiminta, audiovisuaalipalvelut ja niin edelleen, ja se, mitä ne kattavat, jää jäsenvaltioiden päätettäväksi. Olisimme mielellämme nähneet paljon tiukemman määritelmän ja linjauksen siitä, mikä jää soveltamisalan ulkopuolelle ja mikä ei. Valitettavasti sille ei löydy tällä hetkellä riittävästi kannatusta, ja lisäaika saattaa olla tarpeen.

Toivomme ihmisten heräävän huomaamaan tämän. Joskus – niin kuin Ranskan tapauksessa – saattaa syntyä ongelmia, kun halutaan tehdä uudistuksia nykyisten saavutusten ja vaurauden turvaamiseksi ihan jo lastemmekin takia. Miljoonat ihmiset kokoontuvat edelleen joka tiistai kaduille osoittamaan mieltään. Mikä häpeä! Poliitikkojen työnä on tehdä kauaskantoisia päätöksiä, ja silloin tällöin heidän on varmistettava uudelleenvalintansa hyvin lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Joskus keskitymme eniten jälkimmäiseen.

Joka tapauksessa meistä tuntuu, että nyt on otettu askel oikeaan suuntaan. Kannatimme ehdotusta ensimmäisessä käsittelyssä. Toivomme saavamme lisävalaistusta siihen, miksi useita aloja jätettiin soveltamisalan ulkopuolelle. Kuten itse mainitsitte, esimerkiksi määritelmien olisi oltava yksiselitteisempiä, jotta jäsenvaltioiden olisi vaikeampi suojata maahan tulevia palveluja muilta. Kaiken kaikkiaan talouden liikkuvuutta ja dynaamisuutta on parannettava ja vahvistettava sisämarkkinoilla, mikäli haluamme pystyä kilpailemaan maailman muiden suurten talousalueiden kanssa. Sillä tavoin pystymme mielestäni pitämään kiinni vauraudestamme. Kiitän kuulijoita ja toivon, että tulevassa neuvoston kokouksessa päästään nopeasti myönteiseen lopputulokseen.

(Suosionosoituksia)

  Pierre Jonckheer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, minusta meidän pitäisi olla iloisia siitä, että komissio on taipunut Euroopan parlamentin ja neuvoston kaksinkertaisen painostuksen edessä. Mielestäni Euroopan unionin nykytilanteessa tämä on loistava esimerkki siitä, että parlamentaarinen demokratia voi toimia Euroopan unionissa ja että komissio pystyy todella ottamaan Euroopan parlamentin äänestyksissä hyväksytyt tarkistukset huomioon.

Euroopan parlamentti on parantanut komission alkuperäistä ehdotusta huomattavasti. Tästä huolimatta haluan korostaa, että esittämämme perustavanlaatuiset vastalauseet, joiden vuoksi ryhmämme täysin perustellusti äänesti yksimielisesti ehdotusta vastaan, eivät ole hävinneet mihinkään. Ne koskevat pääasiassa kahta seikkaa: direktiivin soveltamisalaa ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen sisällyttämistä soveltamisalaan, mikä ehdotuksessa vahvistettiin. Ryhmämme kannattaa erillisen direktiivin laatimista yleistä taloudellista etua koskevista palveluista, koska pelkäämme, että niiden sisällyttäminen tähän direktiiviin saattaisi estää komissiota laatimasta uutta ehdotusta aiheesta.

Toinen vastalause koskee 16 artiklasta aikaansaatua kompromissia, joka ei lisää tekstin oikeusvarmuutta. Itse asiassa se pakottaa jälleen turvautumaan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja edellyttää, että tuomioistuin tekee ratkaisunsa tapauskohtaisesti, mikä on vastoin komission ja parlamentin toiveita. Pallo on nyt neuvostolla, jonka tehtäväksi jää määritellä yhteinen kantansa. Näin ollen Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä pyytää yksimielisesti neuvostoa muuttamaan ja parantamaan tätä tekstiä erityisesti kahden äsken mainitsemani kohdan osalta.

  Francis Wurtz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, missä tahansa kamppailussa kannattaa aina arvioida kukin vaihe oikein. Saavutettuja voittoja ei pidä aliarvioida, ettei antaisi sijaa tappiomielialalle, mutta ei myöskään yliarvioida saavutuksia, ettei lankeaisi omiin harhakuvitelmiinsa.

Mikä on tämänhetkinen tilanteemme niin kutsutun Bolkesteinin direktiiviluonnoksen tapauksessa? Alkuperäisen tekstin vastustajat keräsivät kiistämättä pisteitä parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä. Alkuperämaaperiaatetta koskevan maininnan poistaminen ja direktiivin käytännön soveltamiseen tehdyt muutokset ovat kuvaavimpia takaiskuja liberalistisen Euroopan tiukimmille kannattajille. Useiden alojen jättäminen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ja valvontaoikeuden antaminen vastaanottajamaalle – vaikkakin rajoitetun, ehdollisen ja vaikean toteuttaa käytännössä – ovat myös merkittäviä tekijöitä. Kun vielä lopuksi työoikeus jätettiin direktiivin ulkopuolelle, päädymme takaisin nykyisin voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Aiomme tutkia komission uuden tekstin mikroskoopilla. Jos käy ilmi, että komissio yrittää voittaa takaisin joitakin niistä myönnytyksistä, joita se on joutunut tekemään, ja erityisesti jos se yrittää varata itselleen minkäänlaisia automaattisia valvontaoikeuksia, sellaista ei mielestäni voida hyväksyä. Jos toisaalta käy ilmi, että komissio on sisällyttänyt parlamentin vaatimukset uuteen tarkistettuun direktiiviluonnokseensa, se olisi piristävä osoitus parlamenttimme kasvavasta merkityksestä EU:n toimielinten kolmiyhteydessä. Mikä ehkä vieläkin tärkeämpää, se olisi myös merkki siitä, että kansalaisten äkillisellä ilmaantumisella mukaan eurooppalaiseen keskusteluun – erityisesti 29. toukokuuta 2005 jälkeen – on todella ratkaisevaa vaikutusta. Tämä osoittaa vain sen, ettei ryhmällämme ole mitään aikomusta kieltää tällaista kehitystä.

Riittääkö tänään saavutettu tulos kuitenkaan hillitsemään nykyistä työntekijöiden keskinäisen kilpailuttamisen vimmaa, jota kansalaiset ovat nousemassa vastustamaan yhä sankemmin joukoin? Tämä on ydinkysymys, ja meidän vastauksemme siihen on "ei".

Mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta direktiivillä muutetussa muodossaan itse asiassa vahvistetaan sääntöjä, jotka muuttavat integraatiota niin, ettei se enää perustu lainsäädännön yhdenmukaistamiseen, vaan markkinoiden vapauteen. Meidän on nyt kiinnitettävä uudelleen huomiomme nykytilanteeseen ja yhteisön säännöstön painoarvoon sen suhteen. Erityisen tärkeää se on nyt, kun Euroopan unionin laajentuminen on tuonut mukaan maita, joiden sosiaaliset standardit houkuttelevat taloudellisia ja poliittisia johtajia, jotka tavoittelevat pakkomielteen lailla kustannusten alentamista ja "kilpailun esteiden poistamista" pahamaineisessa vapaassa markkinataloudessa, jossa kilpailu on vapaata ja vääristymätöntä.

Millaiset valmiudet meillä on hylätä tämä tukahduttamispolitiikka? Sitten kun aika on kypsä laajalle ja avoimelle keskustelulle Euroopan unionin tulevaisuudesta, tämä on keskeinen kysymys, josta ehdotan avattavaksi keskustelua etenkin vasemmiston piirissä.

  Adam Jerzy Bielan, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, minun on pakko ilmaista valtava pettymykseni tämänpäiväisen komission tiedonantoa käsitelleen esityksenne johdosta. Muutettu palveludirektiiviehdotus on epätarkka, ja sen sanamuoto monissa kohdissa epäselvä. Vapaita palvelumarkkinoita vastustavien maiden on pakko käyttää hyväkseen näitä porsaanreikiä.

Arvoisa komission jäsen McCreevy, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kokouksessa kaksi viikkoa sitten totesitte, että erinomaiseen pyrkimisen ei saa antaa olla hyvän tiellä. Se on varmasti totta, mutta uskotteko todella, että tämä luonnos, joka on syntynyt palvelumarkkinoiden vapauttamiseksi Euroopan unionissa kahden vuoden aikana tehdyn työn tuloksena, on todellakin hyvä? Katsotteko, että direktiivi nykyisessä muodossaan on asianmukainen vastaus Euroopan unionin talouden odotuksiin aikana, jolloin globaali kilpailu kiristyy jatkuvasti?

Minusta on vaikea ymmärtää tiettyjen vanhojen jäsenvaltioiden hallitusten omaksumaa kantaa. Ne ajavat lyhytnäköistä ja itsekästä politiikkaa ja jarruttavat kilpailua Euroopan unionin sisällä. Euroopan komission toimettomuutta ja kummallista apatiaa en pysty ymmärtämään lainkaan. Komission tavoitteena pitäisi olla ensisijaisesti koko Euroopan unionin etu. Sen pitäisi pyrkiä saavuttamaan vähintäänkin Lissabonin strategiaan sisältyvät tavoitteet.

Kaksi kuukautta sitten Euroopan parlamentti käänsi direktiiviluonnoksen päälaelleen, kuten jäsen Gebhardt tuolloin niin osuvasti totesi. Se oli seurausta parlamentin kahden suurimman poliittisen ryhmän erittäin valitettavasta kompromissista. Tästä huolimatta komissio vakuutti vapaiden palvelumarkkinoiden kannattajille, että liberaalien säännösten poistaminen luonnoksesta kompensoitaisiin vaihtoehtoisilla järjestelyillä. Tarkoitan erityisesti 24 ja 25 artiklaa, joiden tarkoituksena oli poistaa lähetettyjen työntekijöiden nykyisin kohtaamia esteitä.

Nyt on selvää, ettei Euroopan komissio ole pystynyt täyttämään lupaustaan. Kaikista hyvistä aikomuksista ja tarkoitusperistä huolimatta sen laatima asiakirja työntekijöiden lähettämisestä on tuskin muuta kuin kuvausta nyt voimassa olevista esteistä. Siinä ei esitetä minkäänlaisia seuraamuksia maille, jotka estävät lähetettyjen työntekijöiden pääsyn markkinoilleen. Komission velvollisuutena on kuitenkin muuttaa radikaalisti suhtautumistaan niihin maihin, jotka rikkovat räikeästi yhteisön oikeutta palvelujen tarjoamisen vapauden osalta.

Arvoisat komission jäsenet, lopuksi haluan toivottaa teille menestystä vapaiden markkinoiden luomisessa Euroopan unioniin. Tässä tehtävässä menestyminen on ratkaisevan tärkeää sekä teille että koko Euroopan unionille, mutta komissiolta se vaatii enemmän rohkeutta ja päättäväisyyttä.

  Fernand Le Rachinel (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, neuvosto ja komissio ovat ottaneet huomioon palveludirektiiviä käsitelleestä Gebhardtin mietinnöstä toimitetun äänestyksen tulokset, ja voimme olla vain tyytyväisiä siihen. Kerrankin meillä on enemmistö ja otamme siitä kaiken irti. Oli suurelta osin meidän ansiotamme, että palveludirektiivistä poistettiin kaikkein kiistanalaisimmat osat, tärkeimpänä niistä pelätty alkuperämaaperiaate. Useita harmaita alueita jäi kuitenkin vielä jäljelle erityisesti yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen osalta, ja ne jäävät neuvoston ratkaistavaksi yhteisymmärryksessä parlamentin kanssa.

Tällä hetkellä vaara vaanii muualla. Komissio aikoo tarkistaa ja muuttaa liberaalimpaan suuntaan työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä, mikä osittain veisi Euroopan parlamentilta mahdollisuuden vaikuttaa lainsäädännön sisältöön.

Lopuksi totean, että tuomitsemme jyrkästi komission päätöksen antaa Ranskalle varoitus sillä perusteella, että se esti hallinnollisin päätöksin vihamieliset nurkanvaltaukset 11 arkaluontoisella ja strategisesti tärkeällä alalla, erityisesti puolustuksen alalla. Komissio hyökkää mieluummin omia joukkojaan vastaan kuin puolustaa Euroopan unionin etuja WTO:ssa tai maailmanmarkkinoilla. Siksi jäsenvaltioiden on korjattava tämä institutionaalinen ja poliittinen epäkohta.

  Malcolm Harbour (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan esittää kiitokseni komission jäsenelle McCreevylle siitä, että hän on ottanut todesta meille antamansa sitoumuksen. Hän totesi, että jos laadimme tasapainoisen ehdotuksen, jolla on parlamentin selvän enemmistön tuki, siinä tapauksessa komissio ottaa sen käsiteltäväksi ja laatii siitä muutetun ehdotuksen. Hän on todella suurelta osin tehnyt juuri näin, kuten monet kollegat ovat todenneet. Annan ehdotukselle täyden tukeni. Se oli kompromissi. En aio nostaa haloota siitä, että minusta direktiivi olisi saanut olla liberaalimpikin, mutta totuus on edelleen se, että nyt pöydällä oleva ehdotus merkitsee isoa edistysaskelta sisämarkkinoiden toteuttamisessa.

Arvoisa komission jäsen McCreevy, viestini teille on se, että toivon teidän vastedes toimivan tämän direktiivin vannoutuneena puolestapuhujana. Me haluamme teidän myyvän paketin kansalaisille. Ette maininnut puheessanne, että direktiiviin sisältyy satoja erilaisia jäsenvaltioille suunnattuja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa esteitä palveluyritysten tieltä, vähentää byrokratiaa, yksinkertaistaa hallintoa ja parantaa tiedonsaantia. Äskeisistä kommenteista päätellen puolalaiselta kollegaltani näyttää jääneen tämä kokonaan huomaamatta.

Yksi parlamentin tämän laidan ehdottamista keskeisistä kohdista on myös palvelujen tarjoamisen vapaus. Olen täysin vakuuttunut siitä, ja varmasti tekin yhdytte näkemykseeni, että kyseisen kohdan sanamuodossa – direktiivin sanoin – otetaan täysimääräisesti huomioon säännöt, joiden nojalla palvelun tarjoajat toimivat omassa jäsenvaltiossaan. Tämä on merkittävä edistysaskel, mutta meidän on mentävä kansalaisten pariin ja puhuttava direktiivin puolesta painokkaasti ja myönteiseen sävyyn. Tämä on tärkein viestimme: meidän on sekä järkeen että tunteeseen vedoten voitettava puolellemme ne ihmiset, joiden mielestä saimme aikaan vesitetyn ja heikon säädöksen. Kun ehdotuksen lukee, huomaa, ettei se ole sellainen.

Lopuksi haluan esittää suuret kiitokset komission jäsenelle Špidlalle. Pyysimme tiedonantoa työntekijöiden lähettämisestä annetusta direktiivistä osana kompromissia, jolla poistettiin 24 ja 25 artikla ehdotuksesta, ja nyt olemme saaneet tiedonannon. Mielestäni siinä olisi voitu mennä pitemmällekin, mutta olen joka tapauksessa iloinen, että nämä kaksi asiaa on nyt sidottu yhteen, mikä oli yksi parlamentin tämän laidan avainvaatimuksista.

(Suosionosoituksia)

  Anne Van Lancker (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan osaltani kiittää komissiota, joka on pysynyt mahdollisimman uskollisena parlamentin kannalle. Arvoisa komission jäsen, minun täytyy sanoa, että varsin suppea sosiaalipalvelujen määritelmä huolestuttaa minua jonkin verran, ja haluaisin parlamentin ja neuvoston paneutuvan paremman määritelmän pohtimiseen.

Olen kuitenkin iloinen, että komissio on hyväksynyt parlamentin ehdottamat sosiaaliset lausekkeet työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön sekä työehtosopimusten noudattamisen osalta. Samoin olen iloinen siitä, että työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi asetetaan etusijalle ja sen sisältö otetaan täysimääräisesti huomioon palveludirektiivissä. Arvoisa komission jäsen Špidla, minun täytyy kuitenkin todeta, etten ole täysin tyytyväinen työntekijöiden lähettämisestä annetun tiedonannon sisältöön, ja siksi vaadin, että kyseinen tiedonanto annetaan työmarkkinaosapuolten ja parlamentin käsiteltäväksi neuvoa-antavaa lausuntoa varten.

Vaikka onkin hyvä, että jäsenvaltioiden luomia ja yhteisöjen tuomioistuimen toistuvasti tuomitsemia byrokraattisia menettelyjä ja rajoituksia poistetaan, minusta vaikuttaa siltä, ettei tiedonannon sisältämissä kielloissa tyydytä pelkästään jakamaan oikeutta. Esimerkiksi näkemys, jonka mukaan edustajan nimeämisen lähetettyjen työntekijöiden joukosta pitäisi olla riittävä toimenpide, merkitsee käytännössä Skandinavian maiden neuvottelukulttuurin kieltämistä. Lisäksi ennakkoon myönnettävien lupien ja ennakkokirjautumisen kiellolla saatetaan pahimmillaan tehdä tyhjäksi koko lisenssijärjestelmä, jollainen on käytössä esimerkiksi työvoimanvuokrauksessa. Tätä on sen vuoksi tutkittava tarkemmin.

Haluan myös antaa tunnustusta hyvästä alusta tarkastusten parantamisessa käytännössä. On ehdottoman tärkeää, että yritykset ja työntekijät saavat nykyistä paremmin tietoa työntekijöiden lähettämiseen sovellettavista työehdoista ja että asiointipisteiden toimintaa tehostetaan. Kannatan myös varauksetta ajatusta, että työsuojelutarkastusten resursseja olisi parannettava ja lisättävä niitä koskevaa rajat ylittävää yhteistyötä. Sitä tämä parlamentti on vaatinut useaan otteeseen. Katson, että vasta sitten voimme taata riittävät edellytykset paitsi hyvin toimivien myös sosiaalisia standardeja täysimääräisesti noudattavien palvelujen sisämarkkinoiden luomiselle.

(Suosionosoituksia)

  Nathalie Griesbeck (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, meidän mielestämme on välttämätöntä, että lopullisessa tekstissä, joka meidän on saatava aikaan, säilytetään täysin se tasapaino, jonka parlamentin jäsenet ovat onnistuneet löytämään. Jos meidän on pakko antaa direktiivi palvelujen vapaasta liikkuvuudesta, koska sellaista ehdottomasti tarvitaan, se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Komission alkuperäinen luonnos oli kömpelö, huonosti suunniteltu ja harkitsematon. Parlamentti on nyt tarkistanut tekstin kokonaan, ja lopputulos mahdollistaa sisämarkkinoiden toteuttamisen siten, että samalla säilytämme oman sosiaalisen mallimme. Arvoisa komission jäsen, olemme teille kiitollisia siitä, että pysyitte lujana, ja ehdotan, että alatte yhdessä Euroopan parlamentin kanssa laatia kompromissia.

Tästä eteenpäin pallo on neuvostolla, ja odotamme sen toimivan vastuullisena lainsäätäjänä parlamentin ohella. Palveludirektiivi on rakennelma, joka lepää usean meille yhtä tärkeän pilarin varassa. Horjuttamalla yhtä tai useampaa niistä saatamme romahduttaa koko rakennelman. Sen vuoksi neuvosto ei voikaan sivuuttaa meidän sille lähettämäämme poliittista viestiä. Arvoisa komission jäsen, parlamentin äänestys palveludirektiivistä on osoittanut suunnan. Kansalaiset eivät ymmärtäisi, jos nyt perääntyisimme tältä tieltä.

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että komissiolle on valjennut, että työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi on välttämätön työntekijöiden aseman turvaamiseksi Euroopan unionin palvelumarkkinoilla. Palveludirektiivin ei saa antaa rajoittaa sitä.

Työntekijöiden lähettämisestä annetussa direktiivissä vahvistetaan periaate, jonka mukaan samassa paikassa tehdystä samasta työstä on maksettava samaa palkkaa. Minun on kuitenkin todettava komission jäsenelle Špidlalle ihmetteleväni hieman sitä, että kun muistetaan, miten paljon rikolliset käyttävät energiaa tämän periaatteen kiertämiseen käytännössä, miten voidaan ajatella, että yksi paikallinen esimies tai töiden aloituspäivänä tapahtuva rekisteröiminen riittäisi takaamaan, että jäsenvaltiot pysyvät selvillä tapahtumista. Jos jäsenvaltioiden käytössä olevien valvontakeinojen on tarkoitus auttaa työntekijöiden suojelussa, siitä seuraa väistämättä, ettei tällaisia valvontakeinoja pidä rajoittaa. Sen olisi oltava johtoajatuksena jäsenvaltioille annettavassa ohjeistuksessa pikemminkin kuin toteamuksen, että kyseessä on pelkkä byrokratian vaatimus. Työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin ensisijaisena tarkoituksena on jatkossakin oltava työntekijöiden suojelu.

  Ria Oomen-Ruijten (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan yhtyä komission jäsenille McCreevylle ja Špidlalle esitettyihin kiitoksiin. Ihailen suuresti tapaa, jolla olette tulleet meitä puoliväliin vastaan. Nyt käsillä oleva ehdotus merkitsee suurta edistysaskelta. Minulla on siitä muutamia kysymyksiä ja kommentteja.

Arvoisa komission jäsen McCreevy, aloitan teistä. Sanoitte julkaisevanne terveydenhuoltoa käsittelevän asiakirjan. Mitä tarkoitatte? Onko kyseessä direktiivi? On todellakin mahdotonta hyväksyä, että yhteisöjen tuomioistuin kehottaa meitä seuraamaan tilannetta tarkasti, emmekä sen jälkeenkään tee mitään. Antaisin arvoa sille, että laadittava asiakirja olisi direktiivi, koska ette maininnut, millaisesta asiakirjasta on kysymys.

Sitten komission jäsen Špidla, olen teidän molempien kanssa samaa mieltä siitä, että 24 ja 25 artikla alkuperäisessä muodossaan sisällytettiin mukaan siinä tarkoituksessa, että ne estäisivät hallinnollisten esteiden luomisen vastaanottajavaltioissa. Olen täysin samaa mieltä siitä, että tällaisiin esteisiin olisi puututtava. Toisaalta palkkoja ja työoloja koskevia normeja voidaan myös kiertää, mikä johtaa laittomaan kilpailuun työmarkkinoilla. Tämä merkitsee siis sitä, että uusien politiikan suuntaviivojen laatiminen on tärkeää myös lähetettyjen työntekijöiden kannalta.

Minulla on kuitenkin yksi kysymys. Miksi annoitte tämän tiedonannon, arvoisa komission jäsen Špidla? Kysyn tätä siksi, että jäsen Schröder laatii parhaillaan mietintöä työntekijöiden lähettämisestä annetusta direktiivistä, ja teillä on jo samaa direktiiviä koskeva arvio käytössänne. Miksi julkaisitte asiakirjan, joka on vaikea panna täytäntöön? Miksi ette päätynyt sen sijaan lainsäädännön mukauttamiseen?

Arvoisa puhemies, vielä viimeinen kommentti. Minua ilahduttaa se, että valvontamenettelyn, jolla seurataan, miten toimimme toistemme kanssa, on määrä parantua eri jäsenvaltioiden työsuojelutarkastajien yhdistäessä voimansa. Meidän on keskusteltava toisen kerran siitä, miten tätä menettelyä voitaisiin vahvistaa.

  Robert Goebbels (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät kollegat, kuten eräs brittiedustaja totesi palveludirektiivistä käydyssä ensimmäisessä keskustelussa, Fritz Bolkestein elää ja voi hyvin ja pitää majaa pääasiassa Ranskassa. Ryhmäni toivottaa entiselle komission jäsenelle Bolkesteinille hyviä eläkepäiviä. Toivomme todellakin, että hän saa viettää eläkepäiviään rauhassa, mutta hänen direktiivinsä on kuollut kuin kivi. Vastedes meillä onkin Gebhardtin–McCreevyn direktiivi.

Niin, Bolkestein on tietenkin jättänyt jälkeensä orpoja. Äärivasemmistossa ja tiettyjen tunnettujen EU:n vastustajien keskuudessa Bolkesteinin direktiivistä oli tullut jonkinlainen mörkö, antisosiaalisen Euroopan unionin symboli. Näiden ihmisten on vaikea hyväksyä, että Bolkesteinin direktiivi on lopullisesti kuollut ja kuopattu. Sama ongelma on myös muutamilla muilla, nimittäin joillakin kiihkeillä ultraliberalismin kannattajilla. Tarkoitan niitä, jotka näkivät komission alkuperäisen ehdotuksen eräänlaisena yleisavaimena, joka takaisi pääsyn täysin sääntelystä vapaaseen Euroopan unioniin. Tarkoitan nyt erityisesti erästä ranskalaista paronia, joka yrittää vaikuttaa nykyaikaiselta puhumalla amerikanenglantia toimiessaan suurtyönantajien äänitorvena.

Onneksi Euroopan parlamentti on kuitenkin tehnyt työnsä, ja parlamentin määräenemmistö on muokannut uusiksi sille ensimmäisessä käsittelyssä esitetyn komission alkuperäisen ehdotuksen tehdäkseen siitä varteenotettavan välineen, jolla edistetään palvelujen tarjoamisen vapautta mutta samalla estetään sosiaalinen polkumyynti kaikissa muodoissaan. Komissio on tehnyt viisaasti kannattaessaan pääpiirteissään Euroopan parlamentin kantaa, vaikka viime viikolla olikin havaittavissa pientä horjumista. Puheenjohtaja Barroso on pistänyt joukkonsa ojennukseen. Meidän on tietenkin jatkossakin pysyttävä valppaina ja joudumme myös pyytämään joitakin lisätietoja. Tästä huolimatta puheenjohtajavaltio Itävalta tekisi yhtä lailla hyvän työn, jos se onnistuisi varmistamaan neuvoston tuen parlamentille, jotta saamme nopeasti aikaan kunnollisen palveludirektiivin, jollaista toivomme ja rukoilemme.

  Anne E. Jensen (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, me parlamentissa olemme järjestäneet kuulemisia työntekijöiden lähettämistä koskevasta direktiivistä, ja ne ovat osoittaneet, että direktiivissä itsessään ei ole mitään vikaa, vaikka se onkin mutkikas. Sääntöjen soveltamisessa käytäntöön on kuitenkin valtavia ongelmia. Ihmiset ovat epätietoisia oikeuksistaan, yritykset eivät tiedä, mitä sääntöjä niiden pitäisi noudattaa, ja viranomaiset tulkitsevat direktiiviä keskenään eri tavoin. Direktiivin muuttamisen sijaan meillä onkin paljon tehtävää hallinnon ja tiedotuksen parantamisessa. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on yhdessä varmistettava, että esimerkiksi Internetin ja erilaisten pikavalikkojen kautta on mahdollista saada paremmin tietoa. Tällä tavoin meidän pitäisi pystyä todella hyötymään palvelujen sisämarkkinoista. Odotan komission tekevän aloitteita tällä alalla ja varmistavan, että työntekijöiden lähettämisestä annettu direktiivi toimii tulevaisuudessa paremmin.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, kiitos työntekijöiden lähettämistä koskevien suuntaviivojen esittelystä. Ne ovat jälleen yksi merkittävä askel kohti palvelujen vapauttamista.

Komission asiakirjassa luetellaan työntekijöitään ulkomaille työhön lähettäville yrityksille asetettuja laittomia esteitä. Siihen sisältyy myös esimerkkejä yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuista, joissa katsotaan tällaisten käytäntöjen olevan perustamissopimuksen vastaisia. Valitettavasti asiakirjassa ei kuitenkaan ehdoteta mitään tehokkaita keinoja nykytilanteen ratkaisemiseksi.

Komissio on osoittanut varsin selvästi, että siltä puuttuu tahtoa varmistaa yhteisön lainsäädännön noudattaminen. Pelkkä yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuihin viittaaminen ei riitä. Esteet pysyvät tiukasti paikoillaan tuomioistuimen ratkaisuista, perustamissopimuksesta ja direktiivistä huolimatta. Mikään ei ole muuttunut. Tarvitaan siis päättäväisempiä toimia, jollainen olisi esimerkiksi oikeustoimien aloittaminen niitä vastaan, jotka ovat rikkoneet säännöksiä. Pelkään, että ehdotus laatia taas yksi kertomus esteiden poistamisessa saavutetusta edistyksestä vuoden kuluessa merkitsee vain tällaisten toimien viivästymistä edelleen.

Lopuksi haluan kertoa, miten hämmentyneitä monet parlamentin jäsenet olivat havaitessaan, että terveydenhuoltopalvelut oli kokonaan jätetty palveludirektiiviä koskevan komission lausunnon ulkopuolelle, vaikka parlamentin enemmistö kannatti äänestyksessä niiden sisällyttämistä.

(Suosionosoituksia)

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä arvoisia jäseniä heidän kommenteistaan. Vastaan muutamiin tarkentaviin kysymyksiin.

Soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen alojen osalta meidän kaikkien on tärkeää muistaa, että perustamissopimuksen määräykset koskevat jatkossakin myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääneitä palveluja. Komission kollegio keskustelee seuraavien parin viikon kuluessa terveydenhuollosta, ja tuolloin päätetään laadittavan aloitteen soveltamisalasta. Komission jäsen Kyprianou johtaa keskustelua, ja komission jäsen Špidla ja minä esitämme hänelle omia ehdotuksiamme. Vaikka en voi kertoa asiasta tarkemmin vielä tänään, voin kuitenkin sanoa, että ehdotus kattaa vähintäänkin potilaiden liikkuvuuden ja terveydenhuoltokustannusten korvaamisen. Meidän täytyy odottaa, millaisen ehdotuksen komission jäsen Kyprianou esittää.

Jäsen Harbour on hieman pessimistinen tämän muutetun ehdotuksen saaman vastaanoton suhteen. On totta, että siitä on esitetty jonkin verran kielteisiä kommentteja joissakin tiedotusvälineissä, mutta näkemykset muuttuvat aikaa myöten, kun ihmisillä on ollut enemmän aikaa sulatella parlamentin äänestyksen tulosta.

Olen puhunut ponnekkaasti muutetun ehdotuksen puolesta ministerineuvostossa. Sunnuntaina, 12. maaliskuuta 2006 pidetyssä neuvoston kokouksessa puolustin pontevasti suunnitteilla olevaa tarkistettua ehdotusta. Kerroin ministereille aikovani noudattaa Euroopan parlamentin kantaa keskeisimmissä kysymyksissä. Vaikka jotkut ministereistä saattoivat aluksi olla jonkin verran epäilevällä kannalla, kokouksen päättyessä useimmat olivat varsin tyytyväisiä odotettavissa olevaan lopputulokseen. Se, että Eurooppa-neuvosto viime viikolla asettui musertavan yksimielisesti parlamentin äänestystuloksen taakse, on osoitus siitä, että keskustelussa on päästy merkittävästi eteenpäin.

Ehdotus on hyvä. Jäsen Harbour esitti yhteenvedon siihen sisältyvistä monista aloitteista ja sen vahvuuksista, ja kun tämä direktiivi hyväksytään, meidän pitäisi olla valmiita puhumaan sen puolesta ja todistamaan sen olevan hyvin tärkeä askel palvelujen alalla ja hyväksi koko Euroopan unionille.

Kuten olen todennut valiokuntien kokouksissa, viimeksi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa, on tärkeää huomata, ettei aikaisempi komission ehdotus olisi koskaan nähnyt päivänvaloa esitetyssä muodossaan. Alkuperäisen ehdotuksen puolustajien olisi siis tunnustettava poliittinen totuus: siitä ei olisi koskaan tullut säädöstä.

Minä komission jäsenenä ja koko komission kollegio tunnustimme poliittiseksi tosiasiaksi sen, ettemme voisi jatkaa sen toitottamista, kuinka loistava ehdotus on, kun kuitenkin tiesimme sisimmässämme, että lopulta se hyllytettäisiin. Omaksuimme käytännöllisen lähestymistavan toteamalla, että voisimme katsoa, voidaanko parlamentin suurimpien poliittisten ryhmien kesken saavuttaa laaja yksimielisyys. Jos nimittäin onnistuisimme siinä, meillä olisi paremmat mahdollisuudet ajaa tarkistettu ehdotus läpi ministerineuvostossa.

Niissä ministerineuvoston kokouksissa, joihin olen osallistunut, mielipide-erot ovat olleet aivan yhtä suuria kuin Euroopan parlamentissakin. Minusta parlamentti on siis selvästi näyttänyt suunnan. Nyt kun meillä on tarkistettu ehdotus, meidän pitäisi kaikkien olla valmiita kauppaamaan sitä ja tunnustamaan, että se on suuri edistysaskel. Jotkut saattavat kuvailla sitä edistysaskeleeksi, joka nousee vielä arvoon arvaamattomaan, mutta iso edistysaskel se on joka tapauksessa. Siitä koituu jatkossa huomattavaa hyötyä Euroopan unionin taloudelle, koska kysymys on EU:n talouden piristämisestä siten, että se pystyy pitämään yllä sellaista kasvuvauhtia, joka loisi kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja. Minun mielestäni muutettu palveludirektiiviehdotus kykenee siihen.

Ottaen huomioon, että ehdotuksen vaikeimmista kohdista on saatu aikaan niinkin laaja yksimielisyys, olen varma, että ministerineuvosto on halukas tekemään läheistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa sovun löytämiseksi mahdollisimman pian. Me komissiossa teemme kaikkemme helpottaaksemme lopullisen sovun löytymistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos kaikki toimivat avoimesti ja rakentavasti, voimme saattaa tämän tärkeän ehdotuksen onnistuneesti päätökseen.

(Suosionosoituksia)

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Arvoisat parlamentin jäsenet, haluan kiittää teitä juuri käydystä keskustelusta. Saanen sanoa vielä muutaman sanan joistakin esiin nousseista kysymyksistä.

Työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltioiden edustajien välillä jatkuvassa vuoropuhelussa ja erityisesti aihetta käsitelleissä parlamenttikeskusteluissa on nyt päädytty sille kannalle, että direktiivi on tarkoitukseensa sopiva ja ettei sen perinpohjaiselle lainsäädännölliselle uudelleentarkastelulle ole pakottavaa tarvetta, vaikka sen käytännön soveltaminen saattaakin aiheuttaa useita ongelmia. Palveludirektiivistä käytyjen keskustelujen kuluessa parlamentille on luvattu, että komissio sisällyttää tiedonantoonsa yhteenvedon nykyisistä käytännöistä ja Luxemburgin tuomioistuimen tähän mennessä antamista ratkaisuista. On täysin selvää, että lakeja on käytettävä vain siihen tarkoitukseen, johon lainsäätäjät ovat ne laatineet, ja mielestäni sama pätee kauttaaltaan koko oikeusjärjestelmään. Työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin tarkoituksena on suojella toiseen jäsenvaltioon työhön lähetettyjä työntekijöitä turvaamalla heille asianmukaiset oikeudet ja estämällä sosiaalinen polkumyynti, suojaamalla heitä hyväksikäytöltä ja takaamalla, ettei heitä voida pakottaa hyväksymään kohtuuttomia sosiaalisia oloja ja siten kilpailemaan epäreilusti vastaanottajamaan työntekijöiden kanssa. Tämä on direktiivin tarkoitus, ja sitä pidimme ohjenuoranamme laatiessamme strategiaa tiedonantoa varten.

Direktiivin tarkoituksena ei tietenkään ole luoda keinotekoisia esteitä. Tämä merkitsee sitä, että jokaista yksittäistä estettä ja jokaista hallinnollista menettelyä on punnittava siltä kannalta, onko se tarpeellinen ja välttämätön työntekijöiden suojelun parantamiseksi. Jos vastaus on kyllä, silloin toimenpide on sopusoinnussa direktiivin kanssa, ja jos vastaus on ei, silloin se ei ole. Voin antaa tästä tyypillisen esimerkin: työntekijöiden suojelu edellyttää kiistämättä virallisten asiakirjojen käyttämistä, mutta on helppo kuvitella, että jotkut asiakirjat saattavat olla tarpeettomia tältä kannalta. Tämä on yksi kysymyksistä, joihin tiedonannossa paneudutaan.

Useissa puheenvuoroissa nousi esiin kysymys, joka ei suoranaisesti liity tiedonantoon vaan palveludirektiivin kehittämiseen jatkossa ja palvelukysymyksiin yleisemminkin. Kysymys oli yleistä etua edistävistä sosiaalipalveluista. Voin kertoa teille, että tiedonanto on jo valmis tähän liittyvien yksityiskohtien osalta ja että odotamme sen saavan lopullisen muotonsa huhtikuun loppuun mennessä. Tiedonannossa toisaalta selkiytetään joitakin oikeudellisia peruskysymyksiä, sillä tuomioistuimen ratkaisuista on tärkeää saada täsmälliset ja luotettavat tulkinnat. Toisaalta siinä ehdotetaan useita uusia menettelyjä, joita olisi jatkossa mahdollista ottaa käyttöön, kun yleistä etua edistävien sosiaalipalvelujen käsitteen poliittinen sisältö on ensin kehittynyt ja tarkentunut.

Arvoisat parlamentin jäsenet, uskon, että palveludirektiivi ja siihen liittyvä tiedonanto sekä aiheesta käydyt lisäneuvottelut ja käsittelyn myöhemmät vaiheet ovat esimerkki poikkeuksellisen tuloksellisesta yhteistyöstä komission ja parlamentin välillä tällä hyvin vaativalla yhteisön lainsäädännön osa-alueella.

Arvoisat parlamentin jäsenet, saanen vielä lopuksi sanoa muutaman sanan aiheesta, jota kollegani McCreevy jo käsitteli. Odotamme todellakin, että laaditaan joitakin uusia lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat terveydenhuoltoa ja erityisesti potilaiden liikkuvuutta terveydenhuoltojärjestelmän sisällä.

  Robert Goebbels (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen hämmästynyt, ettei Euroopan unionin puheenjohtajavaltio Itävalta ota kantaa tähän tärkeään komission tiedonantoon. Kun liittokansleri Schüsseliä kuuntelee, hän puhuu hyvin myönteiseen sävyyn Euroopan parlamentin aikaansaamasta kompromissista, ja haluaisin todellakin tietää, aikooko puheenjohtajavaltio Itävalta nyt tehdä parhaansa varmistaakseen, että neuvosto hyväksyy tämän parlamentin ja komission uuden kannan.

  Puhemies. Jäsen Goebbels, en määrittelisi puhettanne työjärjestyspuheenvuoroksi, vaikka se vaikuttaakin keskustelun kulkuun. Kysymys on toki työjärjestyksestä, mutta en usko, että parlamentin jäsenten tarvitsee kehottaa neuvostoa käyttämään halutessaan puheenvuoroa. Neuvosto tietää, että sillä on oikeus käyttää puheenvuoro, ja jos se ei ole pyytänyt puheenvuoroa, se johtuu siitä, ettei neuvosto pidä sitä tarpeellisena. Vaitiolo on myöntymisen merkki.

Keskustelu on päättynyt.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Olen komissiolle kiitollinen siitä, että se on ottanut huomioon tämän parlamentin kannan, joka ilmentää demokraattisesti Euroopan kansalaisten enemmistön vaatimuksia.

Olen pahoillani siitä, että tietyt sosiaalipalvelut on edelleen jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kohtuuhintaisen asuntotarjonnan tai lasten ja perheiden tukemisen kaltaisia palveluja ei saa jättää kilpailun lakien armoille, vaan niiden tulee tähdätä yksinomaan edunsaajien tarpeiden täyttämiseen. Siksi toivon, että nämä vaatimukset otetaan riittävällä tavalla huomioon sosiaalipalveludirektiivissä, jonka komissio on ilmoittanut julkistavansa huhtikuun lopussa.

Olen myös tyytyväinen siihen, että alkuperämaaperiaate on poistettu ja että työntekijöiden lähettämisestä on laadittu uusi asiakirja. Olen itse asiassa sitä mieltä, että meidän on suojauduttava sosiaaliselta polkumyynniltä tarkastelemalla huolellisesti markkinasääntöjä erityisesti palkkojen ja työolojen osalta. On tärkeää varmistaa, että kilpailu parantaa työn laatua sekä työntekijöiden että kuluttajien eduksi. Euroopan unionin tavoitteena ei viime kädessä ole liiketoiminnan volyymin kasvattaminen, vaan sellaisen kilpailukykyisen yhteiskunnan luominen, joka palvelee kansalaisiaan: yhteiskunnan, joka auttaa nostamaan jäsentensä elintasoa joka suhteessa.