Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 4. huhtikuuta 2006 - Strasbourg

15. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (2007–2013) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Takkulan laatima kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietintö (A6-0076/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kaudella 2007–2013 toteutettavasta "Kansalaisten Eurooppa" -ohjelmasta unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi (KOM(2005)0116 – C6-0101/2005 – 2005/0041(COD)).

  Hannu Takkula (ALDE), esittelijä. – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan aloittaa tämän mietintöni esittelyn lausumalla kiitokset kaikille niille, jotka ovat ottaneet osaa tähän työhön. Tämähän tuli meidän valiokuntaamme noin vuosi sitten, ehdotus esiteltiin parlamentille 6. huhtikuuta 2005 ja toukokuun alusta valiokuntamme alkoi käsitellä tätä. Sen jälkeen tähän ovat myös antaneet lausuntonsa budjettivaliokunta, jossa Neena Gill on tehnyt hyvää työtä, samoin kuin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, jossa Giusto Catania on myös tehnyt hyvää työtä. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalta on myös tästä lausunto, jonka laati Maria da Assunção Esteves. Haluan kiittää heitä kaikkia heidän hyvistä ja asiantuntevista lausunnoistaan.

Voin sanoa, että olemme tämän vuoden aikana tehneet paljon työtä, ja kiitän myös kaikkia "varjoraportoijia" sekä valiokunnan vahvoja naisia ja myös miesjäseniä, jotka ovat tässä auttaneet minua, sekä kaikkia muita, jotka ovat olleet tässä mukana. Nyt olemme sitten siinä tilanteessa, että tästä on tarkoitus huomenna äänestää, ja ajattelin vielä mainita muutamalla sanalla tästä mietinnöstä.

Tämähän sisältää neljä tointa, ensimmäisenä aktiivisten kansalaisten Eurooppa, jossa on ystävyyskuntatoimintaa ja joka on saavuttanut paljon myönteistä julkisuutta ja palautetta nyt jo olemassa olevan ohjelman kautta. Kansalaishankkeet kuuluvat myös tähän ensimmäiseen toimeen. Toinen toimi on aktiivinen kansalaisyhteiskunta Euroopassa. Sen kautta voidaan saada rakennetukea EU-politiikan tutkimusorganisaatioille sekä Euroopan tason kansalaisjärjestöille ja tukea kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille. Tämä on myös hyvin tärkeä toimi. Kolmantena toimena on yhteinen Eurooppa: laajan näkyvyyden tapahtumat, tutkimukset, tiedotus ja tiedonvälitys. Neljäntenä toimena on aktiivisen muistiperinnön säilyttäminen Euroopan laajuisesti.

Tämän ohjelman tarkoituksena oli nimenomaan saavuttaa niitä eurooppalaisia, jotka syystä tai toisesta eivät vielä ole päässeet osallistumaan eurooppalaiseen ohjelmaan. Niin kuin me tiedämme, tällä hetkellä on paljon ihmisiä, jotka ovat jostakin syystä kokeneet Eurooppa-asian hyvin vieraaksi, ja Euroopassa on tapahtunut jopa syrjäytymiskehitystä. Tämän ohjelman kautta olemme yrittäneet löytää näitä ihmisiä, luoda heille sopivan ohjelman, jotta myös he voisivat kokea, mitä on yhdessä toimiminen, mitä on eurooppalainen identiteetti ja millä tavalla me voimme vahvistaa yhteistä eurooppalaista identiteettiä.

Niin viimeaikaiset tapahtumat Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä kuin myös kansanäänestysten tulokset kertovat siitä, että aivan liian harva ihminen on kiinnostunut yhteisistä asioista. Kuten me tiedämme, on tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä, on tärkeää vahvistaa Euroopan kansojen yhteistä toimintaa ja sitä kautta luoda kaikille mahdollisuuksia olla mukana siinä. Sanalla sanoen, tämä ohjelma on lähtenyt siitä, että emme ole halunneet tehdä elitististä ohjelmaa, vaan ohjelman, joka sopii kaikille eurooppalaisille. Joku on ehkä sanonutkin, että tämä on hiukan tällainen tilkkutäkki tai että tässä on laitettu monia erimittaisia asioita samaan ohjelmaan, mutta tämä on räätälöity juuri sitä varten, että tämä limittyy hyvin jo olemassa olevien ohjelmien joukkoon ja todellakin antaa mahdollisuuden kaikille eurooppalaisille osallistua eurooppalaiseen toimintaan.

Nyt näyttää siltä, että vaikka valiokunta oli hyvin yksimielinen – vain kaksi äänesti tyhjää ja muut äänestivät tämän ohjelman puolesta – huomiseen istuntoon on kuitenkin tulossa muutama tarkistus. Ne koskevat lähinnä tätä aktiivista muistiperintöä, tointa neljä. Sen lisäksi ne koskevat myös järjestöjä, jotka jo mainitaan tässä ohjelmassa. Näiden järjestöjen osalta haluaisin sanoa seuraavaa: toivon, että tämän aktiivisen muistiperinnön osalla me pitäydymme tämän ohjelman alkuperäiseen tarkoitukseen tukea natsien ja stalinistien aikaisen muistiperinnön säilyttämistä, sillä näiden totalitaaristen järjestelmien vaikutus ulottui koko Eurooppaan eikä vain yhteen maahan. Haluan tässä erityisesti kiittää Marianne Mikkoa, joka hyvin voimakkaasti toi esiin tämän stalinistisen näkökulman esille ja halusi sen otettavaksi mukaan.

Tässä yhteydessä minun on pakko todeta, että toivon, että tässä meidän kannassamme pysytään. Toivon myös, että ne lisäykset, jotka on tehty sekä sosialistien, EPP:n että vihreiden toimesta näihin uusiin järjestöihin – Maisons de l'Europe, Berliinin Institut für Europäische Politik ja European Council on Refugees and Exiles – voitaisiin hyväksyä osaksi tätä ohjelmaa. Valitettavasti aika on näin lyhyt ja olen ylittänyt aikani, joten en pysty tämän pitempään tässä puhumaan, mutta kiitos kaikesta tuesta. Toivon, että äänestys menee sen mukaisesti kuin me valiokunnassa olemme toivoneet.

(Suosionosoituksia)

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, on kulunut vuosi siitä, kun ehdotimme tätä tärkeää ohjelmaa Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi. Äänestämme huomenna mietinnöstä, joka ilmentää hyvin tänä aikana tehtyä työtä. Mietintö on merkittävä askel kohti ohjelmien uutta sukupolvea.

Haluan osoittaa kiitokseni kaikille mainituille valiokunnille, erityisesti kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle ja sen esittelijälle Takkulalle toimista, joissa ovat yhdistyneet päättäväisyys ja uudistushalu.

Näiden tekijöiden tasapaino näkyy mietinnössä, joka osoittaa myös, että valiokunta on komission kanssa yhtä mieltä aktiivisen kansalaisuuden edistämisen tärkeydestä rakennettaessa yhteistä Eurooppaa.

Ehdotus perustuu vakaumukseen, jonka mukaan aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen Euroopan tasolla on läheisessä yhteydessä unionin sisäisen yhteenkuuluvuuden tunteen ja eurooppalaisen identiteetin kehittymiseen. Eurooppalainen identiteetti täydentää muita, kansallisia, alueellisia ja paikallisia identiteettejä. Yhteiset arvot, historia ja monimuotoinen kulttuuri ovatkin ohjelman rakennuspalikoita.

Parlamentin valiokunta hyväksyi useita tarkistuksia, joissa esitetyt viittaukset eurooppalaisiin arvoihin rikastavat ehdotustamme. Voin ilokseni todeta, että ohjelmaan liittyvien toimien osalta mietinnössä on noudatettu komission ehdotusta ja varmistettu näin onnistuneiksi osoittautuneiden toimien jatkuvuus ja kansalaisosallistumiseen liittyvien innovatiivisten hankkeiden ja menetelmien alullepano. Arvostan mietinnössä esitettyä ehdotusta uuden, neljännen toimen sisällyttämisestä ohjelmaan. Tällä toimella tuettaisiin natsien ja Stalinin uhreiksi joutuneiden muiston vaalimista, mistä Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat marraskuussa.

Tarkastelen seuraavaksi kysymystä edunsaajista. Komissio on ehdottanut rajoitettua kuuden edunsaajan luetteloa. Edunsaajien valinnassa on otettu huomioon niiden ainutlaatuisuus eurooppalaisessa toimintaympäristössä. Kolme edunsaajista vaalii tai jatkaa perustajaisien työtä, kun taas toiset kolme ovat Euroopan laajuisia kattojärjestöjä. Euroopan unionin toimielimet ovat tukeneet kaikkia näitä useiden vuosien ajan, ja kaikki kuusi edunsaajaa edistävät tämän ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Arvostan sitä, että valiokunta yhtyi periaatteisiimme ja vahvisti valintamme. Valiokunta esitti yhden uuden järjestön, Eurooppa-talon, lisäämistä. Tällä järjestöllä on kaikki edellä mainitut ominaisuudet. Tämä Euroopan laajuinen paikallisjärjestöjen verkosto pyrkii saamaan kansalaiset osallistumaan Euroopan unionin rakentamiseen. Voinkin ilokseni todeta, että komissio voi tukea tätä tarkistusta, ellei hyväksyminen merkitse sitä, että myös muut järjestöt täyttävät edunsaajia koskevat kelpoisuusehdot.

Lopuksi haluan tuoda julki ajatuksiani vapaaehtoisuudesta. Vapaaehtoisuus mainittiin ehdotuksessa esimerkkinä ohjelmaan liittyvistä kiinnostuksen kohteista. Valiokunnan esittämässä tarkistuksessa ehdotettiin maininnan poistamista. Katsomme kuitenkin, että vapaaehtoisuus on tehokas väline sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja sitoutettaessa kansalaisia yhteiskuntaan ja että se ansaitsee näin ollen erityishuomiota ohjelmassa.

Nämä olivat pähkinänkuoressa ne pääkohdat, joihin halusin teidän kiinnittävän huomiota. Huomasitte varmasti, että näkemyksemme kohtaavat monessa asiassa. Haluankin korostaa, että on tärkeää jatkaa rakentavaa yhteistyötä huolimatta ohjelmaan tällä hetkellä liittyvistä taloudellisista epävarmuustekijöistä. Meidän on tehtävä kansalaisten edun nimissä kaikkemme sen eteen, että pääsemme sopimukseen mahdollisimman nopeasti. Näin voimme valmistella ohjelman täytäntöönpanoa, joka on määrä aloittaa tammikuuhun 2007 mennessä. Antamillanne äänillä välitätte merkittävän viestin Euroopan unionin kansalaisille, sillä otamme jälleen uuden tärkeän askeleen kohti kansalaisten Eurooppaa.

  Neena Gill (PSE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi esittelijää hänen laatimastaan mietinnöstä. Kyse on tärkeästä ohjelmasta, olipa ohjelman englanninkielinen nimi Citizens for Europe tai Europe of Citizens. Kysyessämme asiaa edellisen kerran vuonna 1992 puolet kyselyyn osallistuneista Euroopan unionin kansalaisista sanoi, etteivät he ole koskaan kokeneet itseään eurooppalaisiksi. Käsittääkseni luku on pienentynyt ajan myötä muttei kuitenkaan niin merkittävästi kuin haluaisimme. Tunsimmepa itsemme Euroopan kansalaisiksi tai emme, sitä kuitenkin olemme, ja meille kuuluvat myös kansalaisuuden mukanaan tuomat oikeudet ja velvollisuudet. Tällä ohjelmalla ihmiset on saatava tietoisiksi ja ylpeiksi Euroopan kansalaisuudesta.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että olemme jo toteuttaneet samankaltaisia ohjelmia, joiden tarkoituksena on ollut kansalaisläheisyyden lisääminen. Ongelmana on ollut se, että yhteisön strategia on ollut tällä alalla pirstaleinen ja sekava. Haluankin kysyä komissiolta: voiko komissio taata, ettei tämä ole vain ohjelma muiden joukossa? Voidaanko sen avulla todella muuttaa asioita? Yhdistetäänkö se muihin toimiin johdonmukaisen kokonaisstrategian avulla? Toivon, että näin todella tapahtuu, mutta haluaisin komission selittävän, miten.

Koska puhun budjettivaliokunnan puolesta, olen huolissani siitä, ettei pyrkimyksiä tueta tarvittavin varoin. Olemme taas kerran antamassa toivoa vain murskataksemme sen jälleen. Ymmärrän hyvin, että kaikki parlamentin jäsenet haluavat vastata tärkeiksi katsomiinsa kysymyksiin ohjelman avulla. Ohjelman rahoitus on mielestäni kuitenkin kaikkea muuta kuin riittävä, ja meidän onkin käsiteltävä perinpohjaisesti joitakin esitetyistä tarkistuksista.

Haluan kiittää esittelijää siitä erityishuomiosta, jota hän on kiinnittänyt paikallistasolla järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan, vammaiset mukaan lukien. Olen kuitenkin pahoillani siitä, ettemme ole painostaneet komissiota tekemään enemmän kaikkein huonoimmassa asemassa olevien yhteisöjen tavoittamiseksi.

Lopuksi toivotan ohjelmalle menestystä ja toivon, että budjettivaliokunnan esiin nostamat valvonta- ja arviointikysymykset otetaan huomioon.

  Giusto Catania (GUE/NGL), kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kansalaisuus on keskeinen kysymys Euroopan unionin poliittisen hankkeen kannalta.

Euroopan unionin aseman parantamiseen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä ei ole oikoteitä. Meidän on luotava äänestäjien tahtoon perustuva prosessi, jossa ei pyritä elvyttämään perustuslakisopimusta, jonka kansalaiset ovat tyrmänneet ja pyyhkineet mielestään. Meidän on rakennettava monikulttuurinen yhteiskunta, jossa korostetaan Euroopan unionin monimuotoista etnistä identiteettiä. Ennen kaikkea meidän on edistettävä maahanmuuttajien kotouttamista sekä kansalaisoikeuksien laajentamista.

Tämän vuoksi olemme myös sitä mieltä, että Euroopan kansalaisuuden käsite on sidottava läheisesti asuinpaikkaan ja että tavoitteena on oltava nimenomaan sopeuttamisen edistäminen. Uskomme, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on tässä suhteessa käyttökelpoinen ja perusteltu väline kehitettäessä Euroopan kansalaisuusoikeuksia, jotka on erotettava entistä selvemmin kansallisista kriteereistä.

Ohjelman toimet ovat kannatettavia, millä viittaan erityisesti ystävyyskuntatoimintaan ja Euroopan muistiperinnön aktiiviseen säilyttämiseen. Jälkimmäisen suhteen meidän on mielestäni kuitenkin ilmaistava itsemme selkeästi. Sodat ja autoritaariset järjestelmät antoivat leimansa 1900-luvulle, ja natsien ja Stalinin toteuttamien joukkokarkotusten ja -tuhojen uhrien määrä oli suunnaton. Tuon aikakauden historiaa ei kuitenkaan voida muistella ilman fasististen järjestelmien uhrien muistamista: Italiassa fasistit riistivät miehiltä ja naisilta vapauden kahdeksi vuosikymmeneksi. Italian hallinto oli lisäksi monessa suhteessa yhteneväinen kansallissosialismin kanssa.

Espanja, Portugali ja Kreikka saivat vasta äskettäin takaisin demokratiansa ja vapautensa. Fasisminvastaisuus on eurooppalainen arvo, eikä sitä voida pelkistää kansallisten tapahtumien tasolle. Mielestämme fasismin uhreja onkin syytä muistaa, jotta välttyisimme tulevaisuudessa vastaavilta tapahtumilta. Euroopan unionissa on vielä nykyäänkin uusfasistisia ryhmiä, jotka imevät vaikutteita muukalaisvihasta, homofobiasta, islamin vastaisuudesta ja juutalaisvastaisuudesta.

Tällaisten autoritaaristen järjestelmien uhrien jättäminen ohjelman ulkopuolelle olisi paitsi surullista myös uhka Euroopan kansalaisuuden ja yhteisen eurooppalaisen identiteetin edistämiselle. Toivomme siksi, että tarkistukset 62 ja 63 hyväksytään.

  Maria da Assunção Esteves (PPE-DE), perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Eurooppalainen identiteetti määritellään tilaksi, jossa ihmisarvoon liittyvät yleismaailmalliset arvot kohtaavat joukon erillisiä perinteitä. Tänään käsittelemällämme Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla edistetään eurooppalaista identiteettiä, joka on loppujen lopuksi vain yksi tapa elää.

Ohjelmalla kannustetaan eettiseen tietoisuuteen maailmasta, Euroopan kansalaisuuden syvimpään ilmaisumuotoon. Ohjelmalla viitoitetaan tietä yhteisön kansalaisten ja EU:n toimielinten välistä yhteistyötä koskevalle poliittiselle mallille. Tämä edesauttaa Euroopan unionin kansalaisten osallistumista unionin päätöksentekoprosessiin, mikä tekee ohjelmasta erityisen merkittävän. Euroopan unionin on nyt kehityttävä poliittiseksi unioniksi ja muututtava markkina-alueesta julkiseksi keskustelufoorumiksi.

Pyrkiminen kohti Euroopan kansalaisuutta merkitsee kuitenkin suurta haastetta toimielimille. Kansalaisuuspolitiikka edellyttää myös EU:n toimielinten kehittymistä nykyistä poliittisemmiksi. Kysymys Euroopan kansalaisuudesta pyörii hyvin pitkälti sen ympärillä, miten toimielimet ajavat kansalaisten etua Euroopan unionin politiikassa.

Euroopan unionin toimielinten uudistamisen tarve on ilmeinen. Tarvitaan myös uusia sääntöjä, jotka vetävät kansalaisia puoleensa ja antavat heille valtaa. Lisäksi tarvitaan selvästikin poliittinen polttopiste, jonka ympärille eurooppalainen poliittinen kenttä voi rakentua. Jotta tämä voisi tapahtua, Euroopan unionin kansalaisia, puolueita ja toimielinten välisiä suhteita koskevien rakenteiden on muututtava poliittisemmiksi. Kenties eurooppalainen julkinen keskustelu vain odottaa alkusysäystä. Kenties eurooppalainen julkinen keskustelu odottaa käänteentekevää hetkeä ja perustuslakia.

  Rolf Berend, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan unioni on todellakin vaikeassa tilanteessa juuri nyt. Sen jälkeen, kun perustuslakisopimus hylättiin Ranskassa ja Alankomaissa, kansalaiset ovat suhtautuneet yhä epäilevämmin EU:n toimielimiin ja nopeaan laajentumiseen. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla pyritään edistämään aktiivista Euroopan kansalaisuutta sekä vähentämään tyytymättömyyttä ja vieraantumista.

Ryhmäni tukee aktiivisesti ohjelman päätavoitteita, jotka ovat eurooppalaisten arvojen ja saavutusten tukeminen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden vaaliminen kansalaisten yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Tämä ohjelma on eräs niistä keinoista, joilla EU voi saavuttaa kyseiset tavoitteet. Ne pyritään saavuttamaan ystävyyskuntatoiminnan, kansalaishankkeiden ja aikuiskoulutuskeskusten avulla sekä rakentamalla eurooppalaisia verkostoja kansalaisyhteiskunnan alalla.

Kuten on jo mainittu, tässä yhteydessä ei pidä aliarvioida Euroopan muistiperinnön aktiivisen säilyttämisen merkitystä erityisesti natsien ja Stalinin joukkokarkotuksiin ja -tuhoihin liittyvien muistomerkkien osalta. Nämä totalitaariset järjestelmät vaikuttivat koko Eurooppaan, ja niiden rikosten uhrien muistomerkkien säilyttäminen on sisällytetty ohjelmaan ja sen rahoituksen piiriin. Ryhmäni kannattaa molempia.

Ohjelmalle ehdotettu kokonaistalousarvio on kauden 2007–2013 rahoitusnäkymissä 235 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kunnianhimoiset tavoitteet, tämä summa ei tietenkään vastaa ohjelman todellista merkitystä välineenä, jonka avulla kansalaiset saadaan tietoisiksi eurooppalaisesta identiteetistään ja yhteisistä arvoistaan ja jolla lisätään yleisesti Euroopan yhdentymisen kannatusta ja vahvistetaan yhdentymisprosessia.

  Emine Bozkurt, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan on oltava ennen kaikkea kansalaisten Eurooppa. Tämän vuoksi olenkin tyytyväinen, että ohjelman englanninkielinen nimi Citizens for Europe on muutettu jäsen Takkulan mietinnössä muotoon Europe for Citizens.

Vähemmän tyytyväinen olen siihen, että Euroopan unionin neuvosto korostaa kansalaisten osallistumisen tärkeyttä Euroopan unionissa mutta torjuu meidät jollakin verukkeella, kun koittaa aika päättää kansalaisten Eurooppa -ohjelman rahoituksesta. Neuvoston kitsastelu ei tee oikeutta ohjelmalle. Pahempaa on kuitenkin se, että tämä on vaikeuttanut huomattavasti jäsen Takkulan laatimasta mietinnöstä käytävää keskustelua, sillä puhuessamme Euroopan unionin kansalaisten osallistumisesta tarkoitamme tosiasiassa kaikkia kansalaisia. Tällöin mukaan lasketaan myös ne eurooppalaiset, jotka ovat joutuneet esimerkiksi diktatuurien tai Euroopan sisäisten selkkausten uhreiksi, sekä uudet kansalaiset, maahanmuuttajat ja kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat asuneet Euroopassa pitkään. Mukaan lasketaan myös kaikenikäiset kansalaiset.

Jos riittävä rahoitus – jota ei ole – olisi saatavilla, voisimme varmasti rahoittaa koko joukon hankkeita, jotka koskisivat kaikkia näitä kansalaisryhmiä. Nyt voidaan kuitenkin rahoittaa vain hyvin tarkasti rajattu määrä hankkeita. Välttääkseen innokkaana hakemuksensa jättävien ihmisten pettymyksen siinä vaiheessa, kun komissio hylkää heidän hakemuksensa, jäsen Takkula uskalsi aiheuttaa pettymyksen jo nyt tekemällä heti erittäin selväksi, kuka täyttää rahoitusehdot ja kuka ei. Tämä on ymmärrettävää, ja kannatan yleisestikin ottaen tämänkaltaista työskentelytapaa.

Kun kyse on eurooppalaisten diktatuurien uhrien muistamisesta, tämä lähestymistapa on kuitenkin kiusallinen ja valitettava. Ovatko jonkin diktatuurin uhrit tärkeämpiä kuin jonkin toisen? Eivät tietenkään. Meidän on pyrittävä välttämään tällaisen vaikutelman luomista senkin uhalla, että komissio joutuu myöhemmässä vaiheessa tuottamaan pettymyksen hakijoille. Tästä syystä toivon, että kaikki tukisivat Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän esittämää tarkistusta, jossa vetoamme kaikkien eurooppalaisten diktatuurien uhrien muistamisen puolesta. Euroopan kansalaisen ei pidä joutua kärsimään neuvoston taloudellisista kampanjoista.

Vielä ei ole liian myöhäistä. Rahoitusnäkymiä koskeva lopullinen päätös tehdään, ennen kuin mietintö palaa parlamenttiin toista käsittelyä varten. Vetoankin kiireellisesti asianosaisiin, että kulttuuria, ja erityisesti Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa varten, vapautettaisiin lisävaroja. Euroopan unioni ei ole mitään ilman kansalaisiaan. Tämän neuvosto, komissio ja parlamentti ovat osoittaneet todeksi kerta toisensa jälkeen. Tarvitsemme siis varoja, sillä ohjelma tarjoaa monia mahdollisuuksia, joita ovat esimerkiksi ystävyyskuntatoiminta, tutkimusorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen tukeminen sekä kansalaisten välisten yhteyksien kehittäminen vaikkapa urheiluseurojen kautta. Nämä ovat kaikki hyviä ajatuksia, mutta ilman asianmukaista rahoitusta hyvätkin ajatukset ovat vain tyhjiä lupauksia. Jos Euroopan unioni haluaa saavuttaa kansalaisten Euroopan, se ei saa nyt jättää kansalaisiaan pulaan.

  Karin Resetarits, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olen erittäin kiitollinen esittelijä Takkulan sitoutuneisuudesta, joka ulottuu aina Euroopan unionin sydämeen saakka.

Euroopan unionin pitäisi olla lähellä unionin kansalaisten sydäntä. Tämä on ohjelman perimmäinen ajatus. Aktiivista kansalaisuutta on edistettävä aiempaa voimakkaammin. Kyse on kansalaisten mukanaolon parantamisesta, sillä valtaosa kansalaisista ei hyväksy Euroopan unionia ja tietää aivan liian vähän sen ihanteista, arvoista ja tavoitteista. Euroopan unioni on vieras unionin kansalaisten enemmistölle, joka ei koe sitä kotimaakseen. Euroopan yhdentymispolitiikkaa uhkaa epäonnistuminen. Euroopan unioni on monille liian raskas, liian monimutkainen, liian käsittämätön, liian kylmä. Siksi pidän erittäin toimivana esittelijän lähestymistapaa, Euroopan unionia koskevan kiinnostuksen herättämistä kansalaisille mieluisten alojen, kuten urheiluseurojen, kulttuurialoitteiden ja vapaa-ajan aktiviteettien kautta.

Haluan tänään vedota sen puolesta, että television kautta välitettäisiin enemmän Eurovision tapahtumia. Kerran vuodessa järjestettävä Eurovision laulukilpailu ei riitä antamaan kansalaisille kestävää käsitystä maanosan monimuotoisuudesta. Miksei ole olemassa esimerkiksi Euroopan elokuvakilpailua, Eurovision tanssikilpailua, "Euro-idolsia" tai eurooppalaisia lauantai-illan ohjelmia, joissa jäsenvaltiot voisivat ottaa huvin vuoksi mittaa toisistaan? Vain näin voitaisiin todella herättää epäpoliittisten Euroopan unionin kansalaisten kiinnostus, jopa innostuneisuus maanosaansa – meidän maanosaamme – kohtaan.

Eurooppalaiset televisioyhtiöt ovat parhaillaan tiiviisti yhteydessä toisiinsa uuden "televisio ilman rajoja" -direktiivin tiimoilta. Vaatikaamme ja tukekaamme myös television kansallisten viihdeohjelmien sitoutumista Euroopan unioniin.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Figeľ, hyvät kollegat, minäkin olen hyvin tyytyväinen ohjelmaan, sillä sen avulla pyritään vastaamaan monien kansalaisten havaitsemaan Euroopan unionin luottamuspulaan.

On tärkeää, että ruohonjuuritasolla voidaan keskustella laajasti Euroopan unionin poliittisesta ja kulttuurisesta itseymmärryksestä, unionin sosiaalisesta vastuusta ja tulevaisuudesta sekä myös unionin tavoittelemasta asemasta maailmassa. Vain keskustelemalla suurten kansalaisjoukkojen – nuorten, ikäihmisten, kulttuuriorganisaatioissa vaikuttavien ja poliittisiin yhdistyksiin kuuluvien – kanssa ruohonjuuritasolla koko Eurooppaa koskevista poliittisista kysymyksistä voimme tavoittaa kansalaiset ja löytää tiemme heidän sydämiinsä viime kuukausia paremmin.

Tämän vuoksi kysymys Euroopan unionin tulevaisuudesta on niin keskeinen ohjelman kannalta, mutta keskeinen on myös Euroopan unionin historia. On valitettava tosiasia, että natsismi ja stalinismi, eurooppalaisen totalitarismin ilmentymät, aiheuttivat suurta kärsimystä, murhia ja rikoksia paitsi Euroopassa myös muualla maailmassa. Mielestäni onkin asianmukaista, että ohjelmassa muistetaan tämä totalitaarinen menneisyys ja että teemme kaikkemme ehkäistäksemme vastaavien tapahtumien toistumisen.

Haluan mainita vielä erikseen, etten näe tätä kilpailuna muiden Euroopassa vallinneiden diktatuurien kanssa. On toki asianmukaista arvioida näitä asioita uudelleen kansallisella tasolla, kuten me kaikki teemmekin. Yhtä asianmukaista on kuitenkin myös se, että tähän Euroopan unionin ohjelmaan sisältyy viittaus eurooppalaiseen totalitarismiin. Siksi kannatan esittelijän ehdotusta.

  Miguel Portas, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Aloittakaamme ohjelman nimestä: pitäisikö englanninkielisen nimen olla Citizens for Europe vai Europe for Citizens? Ero ei johdu komission huolimattomuudesta. Se on Euroopan unionin toimielimissä vallitsevan kulttuurin tulos. Euroopan unioni ei saa uusia kansalaisia niin kauan kuin toimielinten Eurooppa edelleen pahentaa sosiaalista jakautumista ja identiteettiongelmia toimillaan. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista millään kansalaisuusohjelmalla. On joka tapauksessa selvää, ettei voi olla hyvä asia, jos kaikki ohjelmassa sen nimeä myöten viittaa perimmäiseen ongelmaan.

Tämän vuoksi kannatan nimenmuutosta, vaikka peräänkuulutankin tällä hetkellä puuttuvaa johdonmukaisuutta. Korostan siksi kolmea näkökohtaa. Rahoituksen niukkuuden vuoksi valittavana on kaksi vaihtoehtoa: varat joko keskitetään muutamaan, hyvin huomiota herättävään toimeen tai ne jaetaan Euroopan kansalaisuutta edistävien hankkeiden kesken. Esittelijä on päätynyt kompromissiin, vaikka hän onkin pyrkinyt parantamaan jälkimmäisen vaihtoehdon asemia. Itse olisin mennyt paljon pidemmälle. Minulla ei ole mitään suuria tapahtumia vastaan, mutta valehtelua vastustan jyrkästi.

Ohjelman suurin ansio on, että sen täytäntöönpanossa voidaan hyödyntää yhteisiä verkostoja, joiden maanläheinen toiminta tukee kansalaisuutta. Tämän mahdollisuuden käyttämättä jättäminen vääristäisi kansalaisuusajatuksen. Siksi suuren rahasumman kohdentaminen kuuden, nyt kahdeksan, instituution rahoittamiseen ilman kilpailua olisi kestämätöntä. Tavanomainen käytäntö sivistyneessä yhteiskunnassa on valita hankkeet avointen kilpailujen avulla. Asteikon toisessa päässä ovat lobbauksen, järjestelyjen ja suosituimmuuden lait. Tässä nimenomaisessa tapauksessa kahden uuden organisaation sisällyttämisestä päästiin sopimukseen yhdennellätoista hetkellä. En kyseenalaista järjestöjen ansioita vaan tukien myöntämismenettelyn täydellisen ansiottomuuden. Menettelyn täydellinen vastakohta olisi Euroopan kansalaisuudesta annettava oppitunti, johon kuuluvat kilpailut ja jolla kilpailijat toivon mukaan palkitaan puolueettomasti ansioidensa perusteella.

Viimeinen kysymykseni liittyy muistamisen ongelmaan. On täysin ymmärrettävää, että uusien itäisten jäsenvaltioiden liittymisen myötä on herännyt ajatus stalinismin uhrien muistamisen rinnastamisesta holokaustin uhreihin. Tämä on perusteltua, mutta koko totuus jää edelleen kertomatta: puuttumaan jää Etelä-Euroopan fasismin uhrien muiston kunnioittaminen. Meidän on otettava kansalaisuuskysymyksessä huomioon uhrien, heidän perheidensä ja jälkeläistensä kärsimysten kunnioittaminen. Muut arviointiperusteet eivät tule kysymykseen. Portugalissa on kansanliike, joka vastustaa kampanjoimalla suunnitelmaa muuttaa vanhan järjestelmän aikainen poliisien päämaja loistoasunnoiksi museon sijaan. Jokainen yksilö tuo omat muistonsa Eurooppaan. Noiden muistojen, kaikkien noiden muistojen myötä muisti voi itsessään olla yksi kansalaisuuden osatekijä. Fasismi oli esimerkki totalitarismista. Sekin oli eurooppalaista.

  Ģirts Valdis Kristovskis, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Hyvät kuulijat, haluan korostaa, ettemme saisi vain puhua Euroopan kansalaisten tärkeistä yhteisistä arvoista. Meidän on myös pantava jäsen Takkulan mietinnön sisältö aktiivisesti täytäntöön. Tämä on yhä tärkeämpää, sillä huoli siitä, ettei Euroopan unionia ja sen identiteettiä enää ymmärretä globalisoituvassa maailmassa, kasvaa jatkuvasti.

Meidän on todellakin kehitettävä monimuotoinen, rehellinen ja demokraattinen Euroopan unioni, joka on avoin muuta maailmaa kohtaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä historiallisiin ja kulttuurisiin näkökohtiin. On tuettava toimia, joiden tarkoituksena on muistaa joukkokarkotuksia ja natsismin ja stalinismin – toistan, myös stalinismin – uhreja. Meidän on säilytettävä näiden rikosten todistusaineisto. Tällaiset toimet ilmentävät Euroopan parlamentin ajattelutavan kehittymistä, kuten jäsenet ovat osoittaneet. Samaa ei valitettavasti voida sanoa neuvoston laatimista sanamuodoista. Niissä on merkillisesti säilynyt kylmän sodan vuosille ominainen silmien ummistaminen totalitaarisen kommunistihallinnon tyrkyttämiltä Euroopan historiaa koskevilta puolitotuuksilta. Neuvostoa on muistutettava siitä, että myös stalinismi oli totalitarismia ja aivan yhtä tuhoisa järjestelmä henkensä menettäneiden eurooppalaisten kannalta.

Jäsen Takkulan laatima mietintö on hyvä. Se edustaa sitä nykyisin yleistä ajattelutapaa, ettei historiallisessa totuudessa tehdä eroa kansallissosialistien ja kommunistien tekemien rikosten välillä. Rikokset ovat rikoksia, ja rikoksina ne pysyvätkin.

Olen yllättynyt siitä, että tässä demokratian tyyssijassa kohtaamme edelleen oikeus- ja totuusaloitteita, joiden tarkoituksena on punnita, onko holokaustissa kuolleiden muisto pakkotyöleireillä kuolleiden muistoa tärkeämpi vai toisinpäin.

Kiitän esittelijää ja nykyaikaista ajattelutapaa edustavia parlamentin jäseniä siitä, että he ovat puhuneet rehellisestä, yhteisten arvojen ja paikkansapitävän historian varaan rakentuvasta Euroopan unionista.

  Thomas Wise, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan suorittaa pienen kokeen. Pyydän kaikkia istuntosalissa olijoita riisumaan kuulokkeensa kolmeksi sekunniksi. Yksi, kaksi, kolme. Mitä kuulitte? Ette yhtään mitään! Tämä on hiljaisuuden ääni, joka ilmentää lainsäädäntöehdotuksen taustalla olevia vaatimuksia. Onko joku vaatinut meitä tekemään jotakin? Ei! Auttaako lainsäädäntöehdotus vastaamaan 450 miljoonan ihmisen perimmäisiin huoliin taistelussa elannon hankkimisesta ja jokapäiväisten ongelmien ratkaisemisessa? Vastaus on jälleen ei.

On yleisessä tiedossa, että jostakin, mitä annat mutta mistä ei pääse eroon, on vain vähän iloa saajalle, jos hän ei ole tehnyt työtä sen saamiseksi. Kuinka halpa onkaan Euroopan kansalaisuus, jota tyrkytetään väkisin, jota ei haluta ja josta ei voi kieltäytyä eikä luopua.

Tässä sitä taas ollaan. Jälleen yksi jättimäinen propagandahanke totuuden vääristämiseksi ja kätkemiseksi. Toiveena ja käsityksenä näyttää olevan, että hankkeella parannetaan joka puolella maanosaa lisääntyvä skeptisyys. Alhainen äänestysvilkkaus Euroopan parlamentin vaaleissa, laajentumisen äänekäs vastustaminen ja hylätty perustuslaki aiotaan ilmeisesti kaikki korjata syytämällä 235 miljoonaa euroa hankkeisiin, joilla pyritään saamaan kansalaiset siihen uskoon, että EU todella tekee jotain heidän hyväkseen.

Tämä on jakamiseen perustuvaa kansalaisuutta. Hinta nousee, mutta samalla oikeutesi jaetaan pois. EU ei kuuntele kansalaisia, joita sen on tarkoitus edustaa. Sen sijaan se yrittää saavuttaa suosiota lahjomalla. Euroopan yhdentyminen on kuitenkin juuri se, mitä kansalaiset yhä enenevässä määrin vastustavat. Miksi? Koska jokainen valtio herää hiljalleen siihen todellisuuteen, etteivät kaikki sovi samaan muottiin euroalueella. Sama pätee yhteen kansalaisuuteen.

Olen sanonut aiemmin, että jos EU on vastaus, kysymyksen on täytynyt olla tyhmä. On itse asiassa varsin lohduttavaa, että miljoonat kansalaiset ympäri maailmaa ovat kanssani samaa mieltä.

  James Hugh Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, eurooppalaisen hankkeen edistäjien halu luoda Euroopan kansalaisuus juontuu siitä, että kansalaisuus ja valtio kuuluvat yhteen.

Aidon kansalaisuuden toteutumisessa tai sen haluttavuudessa ei ole kuitenkaan kyse rahankäytöstä. Uskollisuus tulee sydämestä, ei lompakosta. Voisimme varmasti löytää parempia käyttötarkoituksia näille 230 miljoonalle eurolle – tai 290 miljoonalle, kuten jotkut haluavat – kuin tämän keinotekoisen Euroopan kansalaisuuden edistäminen.

Kaiken hukkaan heitetyn rahoituksen jälkeen ranskalaiset haluavat edelleen olla ranskalaisia ja britit brittejä, ja poliittista euroeliittiä lukuun ottamatta kaikki arvostavat enemmän oman maansa kuin Euroopan kansalaisuutta. Miksi me sitten yritämme niin kovasti uhmata asioiden luonnollista tilaa luomalla keinotekoisen korvikkeen, kun voimme jäsenvaltioissamme nauttia aidosta ja alkuperäisestä kansalaisuudesta? Muuntogeeninen kansalaisuus saattaa sopia joillekin mutta ei minulle.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, yksi tehokkaan ja osallistuvan kansalaisuuden olennainen osa on käsitys yhteiskunnan yhteisestä perinnöstä. Jos perintöä ei tunnusteta, jos se jätetään huomiotta tai sitä vääristellään, yhteiskunta erotetaan todellisuudesta. Yhteiskunta todellisine luonteineen ja ominaispiirteineen jää sorrettuun asemaan, eikä sille suoda oikeutta elämään.

Tämän vuoksi esittelijän tekemä tarkistus 29 on erittäin merkittävä niiden tuhansien keski- ja itäeurooppalaisten kannalta, joiden perheet tai perheenjäsenet teloitettiin tai karkotettiin tai kuolivat Stalinin pakkotyöleireillä. Tämä kaikki tapahtui vain siitä syystä, että näiden ihmisten eloonjääminen nähtiin uhkana Hitlerin ja Stalinin surullisenkuuluisan Molotov–Ribbentrop-sopimuksen myötä hyväksymälle valtioiden laittomalle miehitykselle.

Tässä yhteydessä on keskusteltu jäsen Sifunakisin tekemistä tarkistusehdotuksista 62 ja 63, joissa viitataan konflikteihin Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa. Mielestäni nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta niitä pitäisi käsitellä toisessa asiayhteydessä. Toivon, että koko parlamentti kannattaa tarkistusehdotusta 29, sillä näin emme heikennä sanomaa siitä, että Hitler ja Stalin olivat rikostovereita, jotka purkivat vihansa Euroopan kansoihin.

Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatin (NKVD) 11. lokakuuta 1939 antama määräys nro 001223 "Neuvostovastaisten ja yhteiskunnalle vieraiden elementtien operatiivinen laskenta" oli alkusoittoa Neuvostoliiton valtiollisen turvallisuuden kansankomissaarin Merkulovin määräämille joukkokarkotuksille. Määräyksen pani täytäntöön hänen apulaisjohtajansa Serov. Kesäkuun 13. ja 14. päivän välisenä yönä vuonna 1939 Liettuasta karkotettiin 34 260, Latviasta 15 081 ja Virosta 10 205 ihmistä. Tämä oli vain kaikkein pahamaineisin karkotus niiden monien karkotusten joukossa, jotka jatkuivat aina vuoteen 1951 saakka. On tärkeää, että EU tukee nyt molempien diktatuurien uhrien muistoa.

Ilman totuutta ei synny sovintoa. Nykypäivän venäläiset eivät ole sen enempää vastuussa Stalinin rikoksista kuin saksalaiset ovat Hitlerin hirmuteoista. Euroopan kansalaisuus ja hyvät naapurisuhteet voivat kuitenkin perustua vain kunnioittavaan...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Sallinette minun tehdä vielä yhden korjauksen. Käännöksessä mainittiin Maltan sopimus. Malta on kaunis saari. Kyseessä oli kuitenkin Jaltan sopimus: sanoissa on vain pieni ero.

  Nikolaos Sifunakis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan unionin kansalaisten alhainen äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja perustuslakisopimuksen hylkääminen kahdessa jäsenvaltiossa ovat ehkä vain jäävuoren huippu unionin kansalaisten ja unionin välisestä suhteesta, joka on toisinaan vaikea.

Tämän vuoksi tarvitsemme ohjelman, jolla voimme kannustaa kansalaisia heikoissa kohdissa – toisin sanoen saada heidät osallistumaan nykyistä aktiivisemmin yhteisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on kansalaisten keskinäinen ja eurooppalaisen identiteetin eri kulttuuristen ja historiallisten variaatioiden välinen yhteisymmärrys.

Jäsen Takkula on valmistellut Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan liittyvää ehdotustaan suurella innolla. Mietinnössään arvoisa jäsen Takkula on nimennyt ohjelman uudelleen: alkuperäinen englanninkielinen nimi Citizens for Europe on korvattu nimellä Europe for Citizens. Näin hän on korjannut puutteen ohjelmassa, jonka myötä yhdistetään jo käynnissä olevat yhteisön ohjelmat, kuten lähinnä nuorille suunnattu elinikäisen oppimisen ohjelma ja nuorisotoimintaohjelma.

Euroopan historiaan kuuluu kuitenkin kaksi vaikeaa 1900-luvun kautta, jotka nekin ovat osa yhteistä muistiperintöämme ja historiaamme. Autoritaaristen järjestelmien teloittamien, karkottamien ja vangitsemien uhrien muiston on jäätävä elämään. Emme voi emmekä saa unohtaa niitä traagisia hetkiä, jotka maanosamme koki 60 vuotta sitten natsien keskitys- ja tuhoamisleireillä. Emme myöskään voi emmekä saa unohtaa Stalinin aikaisia rikoksia. Valikoivan muistiperinnön vaaliminen on kuitenkin mahdotonta. Emme voi kunnioittaa natsismin ja stalinismin uhrien muistoa ja samalla unohtaa eteläisen Euroopan fasismia ja diktatuureja.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Espanjan ja Portugalin liittymisestä Euroopan yhteisöön. Yli 40 vuotta kestänyt fasismin kausi jätti molempiin maihin surullisen jäljen. Juhlimme tänä vuonna myös Kreikan 25 jäsenyysvuotta Euroopan yhteisössä. Vuosien 1946 ja 1974 välillä Kreikassa toimi keskitysleirejä, joilla teloitettiin tuhansia kansalaisia poliittisten näkemystensä vuoksi. Roomalaistenkin karkotuspaikkana käyttämästä Yiaroksen saaresta sekä Makronisista tuli joukkohautoja: tuhannet saarille karkotetut ihmiset joutuivat kärsimään koettelemuksista ja kidutuksesta ja menettivät lopulta henkensä.

Etelä-Euroopan maita yhdistää se, että niissä demokratia vakiintui suureksi osaksi sen ansiosta, että maat liittyivät Euroopan yhteisöön.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa, josta tänään keskustelemme, on siksi ainesta, ja se on kokonaisuutena ottaen arvokas. Jäsen Catanian ja muiden jäsenten aiemmin ehdottamat tarkistukset onkin hyväksyttävä, sillä ne täydentävät kollegamme Takkulan laatimaa erittäin kattavaa ja tärkeää mietintöä.

  Šarūnas Birutis (ALDE). – (LT) Olen tyytyväinen Euroopan komission uuteen aktiivista Euroopan kansalaisuutta koskevaan aloitteeseen ja kannatan sitä. Haluan myös kiittää esittelijää hyvin laaditusta mietinnöstä. Euroopan kansalaisuuden edistäminen on olennainen edellytys onnistuneesti laajentuneen Euroopan unionin toiminnalle. Erityisesti vuonna 2004 toteutuneen laajentumisen jälkeen Euroopan unioni tarvitsee ohjelman, jossa kiinnitetään erityishuomiota kansalaisiin. Tällä hetkellä aktiivisen demokratian puute on yksi Euroopan unionin polttavimmista ongelmista, ja siksi olemme tyytyväisiä pyrkimyksiin edistää eurooppalaista identiteettiä, tukea kansalaisuutta ja kannustaa aktiiviseen toimintaan Euroopan yhdentymisen alalla. Liettuassa mielipidemittaukset kertovat kansalaisten suuresta epäluottamuksesta tärkeitä valtiollisia instituutioita kohtaan ja äänestysaktiivisuuden enteillään laskevan. Suuntaus on sama Euroopan unionin kohdalla. Myös EU:n keskivertokansalaisen luottamus on alhaista, olipa kyse poliittisista puolueista, kotimaan hallituksesta tai sen parlamentista. Aktiivista Euroopan kansalaisuutta koskevan aloitteen avulla eurooppalaisten arvojen yhdentyminen voidaan havaita kansallisella tasolla. Lisäksi aktiivisesti rakennettavalla eurooppalaisella identiteetillä on myönteinen vaikutus Euroopan unionia koskeviin yhteisiin päätöksiin.

Euroopan unionin toimielinten on oltava vastuussa paitsi jäsenvaltioiden hallituksille ja niiden valtuuskunnille myös kansalaisille. Toimien täytäntöönpanolla edistetään Euroopan unionin poliittisen hankkeen avoimuutta ja vastuullisuutta. Eurooppalaista kulttuuria ja sen monimuotoisuutta tuetaan, ja kansalaisia ja järjestöjä rohkaistaan rajat ylittävään yhteistyöhön. Menneisyyden, Stalinin pakkotyöleirien ja fasistien holokaustin, tasapuolisella käsittelyllä vahvistettaisiin Euroopan kansalaisuutta. On tärkeää, että ohjelma on kaikkien asianosaisten, siis kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten, ulottuvilla. Aloite on avainasemassa lisättäessä kansalaisten tietoista vaikuttamista omaan ja lastensa tulevaisuuteen Euroopan unionissa.

  Bernat Joan i Marí (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, eurooppalaisena ja katalonialaisena olen täysin samaa mieltä historiallisen muistin vahvistamisen tarpeesta, sillä menneisyydestä oppimalla voimme välttää tulevia katastrofeja.

Jäsen Takkulan laatimassa mietinnössä ehdotetaan rahoitusta historiallisille kohteille, jotka liittyvät merkittävimpiin Eurooppaa koetelleisiin totalitaarisiin järjestelmiin, natsismiin ja stalinismiin. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, mutta haluaisimme laajentaa ehdotuksen koskemaan myös muita tällaiseen autoritaariseen järjestelmään suoraan liittyviä osa-alueita.

Me Kataloniassa kärsimme Francon diktatuurista, joka oli alun perin hyvin samankaltainen kuin natsismi ja Italian fasismi. Ainoa toisen maailmansodan seurauksena kuollut demokraattisen valtion presidentti oli Katalonian autonomisen hallituksen päämies Lluís Companys. Ensimmäinen vihollisen lennoston satunnaisen pommituksen kohteeksi joutunut siviiliyhteisö oli Guernican vertauskuvallinen kaupunki Baskimaassa.

Jos sivuutamme Francon hallinnon ja muut eteläisen Euroopan diktatuurit emmekä pidä yllä tämän synkän historian jakson muistoa, välttelemme keskustelemista diktatuurien seurauksista. Jotkut näistä seurauksista ovat huolestuttavia Euroopan unionin kannalta, vielä nykypäivänäkin.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan sisällytettyjen toimien avulla voimme luoda terveet periaatteet kansojen rinnakkaiselolle ja vuorovaikutukselle. Toimilla lisätään tietoisuutta kunkin kansan yksilöllisyydestä ja kannustetaan kansallisen kulttuuriperinnön tunnustamiseen. Lisäksi toimet myötävaikuttavat stereotypioiden ehkäisemiseen ja auttavat kansalaisiamme suhtautumaan myönteisemmin monimuotoisuuteen.

Huomasin ilokseni, että totalitaaristen järjestelmien uhrien muistomerkkejä käsittelevässä kohdassa rahoitustukea myönnetään paitsi natsien uhrien muistamiseen myös stalinismiin liittyviin toimiin.

Eurooppa on kautta historiansa kärsinyt monista julmista ja epäinhimillisistä diktatuureista, eikä yhtäkään näistä kokemuksista pidä unohtaa. Kun otetaan huomioon, miten vähän varoja tämän tavoitteen saavuttamiseen on kohdennettu, meidän olisi kuitenkin keskityttävä toimissamme ainoastaan kahteen kauhistuttavimpaan ja järkyttävimpään järjestelmään, joilla oli valtavat vaikutukset ja joiden seuraukset tuntuivat maailmanlaajuisesti. Stalinin ja Hitlerin hallinnoista on tultava pahan symboleja, jotka iskostuvat lastemme mieliin murhanhimoisina järjestelminä. Näin ehkäistään tämänkaltaisten hallintojen syntyminen tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä meidän on myös varmistettava, että kauden 2007–2013 rahoitusnäkymissä kohdennetaan riittävästi varoja asianmukaisten kulttuuriohjelmien täytäntöönpanoon.

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, puhun Italian uuden sosialistipuolueen nimissä. Tällä kertaa puhun myös ihastuttavan, Roomasta pohjoiseen sijaitsevan kaupungin pormestarina.

Pormestarina olen toteuttanut lukuisia toimia edistääkseni eurooppalaista identiteettiä ja rohkaistakseni kansalaisia osallistumaan ja tekemään yhteistyötä. Tavoitteet on pyritty saavuttamaan erityisesti ystävyyskuntatoiminnan ja kulttuurivaihdon avulla, ja tässä yhteydessä nuoret ja opiskelijat ovat olleet muiden ohella merkittävässä osassa.

Mielestäni kansalaiset, joiden päivittäin käsittelemät ongelmat eroavat usein suurestikin niistä, joita täällä parlamentissa käsittelemme, tarvitsevat konkreettisia osoituksia siitä, että 450 miljoonalla eurooppalaisella on yhteinen arvopohja. Jotta kansalaisten ja toimielinten välinen kuilu voitaisiin kuroa umpeen, kansalaisten on oltava vahvasti tietoisia yhteisistä arvoista. Kannatankin komission ehdotusta ja kaikkia esitettyjä toimia. Kannatan erityisesti toimia, joilla tuetaan demokratiaan, vapauteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä eurooppalaisia arvoja. Mielestäni nämä ovat terveitä arvoja, joita on vaalittava. Toivonkin, että tämä hanke saa toimielinten mahdollisimman vankan tuen ja suurimman mahdollisen rahoituksen.

Tarvitaan kuitenkin myös muita samanaikaisia toimia. Ensiksikin toimielintemme paikallistason toimintaa koskevaa viestintää ja tiedotusta on parannettava. Tämän vuoksi meidän on tuettava tärkeitä Euroopan unionin asioita koskevia tiedotuskampanjoita ja keskusteluja. Olen myös sitä mieltä, että mitkä tahansa toimet niin kutsutun Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi ovat turhia, ellemme ota tulevissa keskusteluissa riittävästi huomioon kansalaisyhteiskunnan tarpeita, vaatimuksia ja odotuksia.

Kenties realistisin tapa luoda tulevaisuudellemme terve ja yhtenäinen perusta on saada kansalaiset tuntemaan, että he ovat todella osallisina niissä lukuisissa suurissa haasteissa, jotka meidän on edelleen kohdattava.

  Doris Pack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, olen erittäin kiitollinen jäsen Takkulalle hänen tekemästään työstä ja olen myös mielissäni siitä, että työ sai osakseen koko valiokunnan tuen. Kyseinen ohjelma edustaa monien Euroopan unionin kansalaisten ainoaa tilaisuutta osallistua eurooppalaiseen ajatustenvaihtoon ja toimia kansalaisyhteiskuntamme aktiivisina jäseninä.

Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestykset ovat osoittaneet, että meidän on välttämätöntä selittää asiat paremmin, selittää laajentumista, selittää perustuslakisopimusta ja hälventää globalisaatioon liittyviä pelkoja. Käsiteltävänä olevan ohjelman myötä kaikki tämä on mahdollista niiden yhteystahojen kautta, joita ohjelmasta rahoitetaan. Olen tyytyväinen siihen, että komissio nimesi osan näistä tahoista, sillä ei pyörää todellakaan tarvitse keksiä uudelleen: on olemassa toimielimiä, jotka ovat tehneet työtä Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi jo pitkään.

Jäsen Allister totesi aiemmin, ettei hän halua olla eurooppalainen. Voin sanoa hänelle vain – valitettavasti hän ei enää ole paikalla – että olen itse Saarlandin, pienen saksalaisen osavaltion, kansalainen. Olen saksalainen ja olen eurooppalainen. Tätä voisi verrata venäläiseen maatuskanukkeen: on mahdollista olla kaikkia näitä jättämättä mitään pois laskuista. Eurooppalaiset arvot velvoittavat kuitenkin meitä kaikkia.

Olen pahoillani siitä, että olemme syventyneet liiaksi kysymykseen natsismin ja stalinismin muistomerkeistä. Haluan tässä yhteydessä sanoa jäsen Sifunakisille, joka on jo valitettavasti poistunut paikalta, että hän itse asiassa ylitti valtuutensa. Hänen kyseisiä muistomerkkejä koskeva esityksensä hylättiin valiokunnassa. Valiokunta päätti sitä vastaan. Tämän jälkeen jäsen Sifunakis kirjoitti kaikille valiokunnan jäsenille valiokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa ja pyysi heitä ystävällisesti kannattamaan häntä tällä kertaa. Tietääkseni vastaavaa ei ole tapahtunut kertaakaan niiden 16 vuoden aikana, jotka olen ollut tämän parlamentin jäsenenä. Toivon, että kollegani eivät seuraa hänen esimerkkiään.

Lopuksi haluan vielä painottaa asiaa, jota jäsen Battilocchio jo sivusi puheenvuorossaan: tarvitsemme ystävyyskuntatoimintaa, koska sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Myös tällä alalla voimme saavuttaa hieman suuremman rahoituksen avulla enemmän kuin suunnittelemalla monia uusia toimia. Kehotan komission jäsentä sisällyttämään ohjelmaan kolme ehdottamaamme järjestöä. Ne ovat tehneet erinomaista työtä, ja komission jäsen voi luottaa niihin.

  Christa Prets (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, Kansalaisten Eurooppa -nimi viittaa siihen, että tarkoituksena on herättää kansalaisten kiinnostus Euroopan unionia kohtaan, antaa heille tietoa Euroopan unionista, ottaa heidät mukaan päätöksentekoon, tarjota heille viestintäkeinoja ja lopulta saada heidät innostumaan Euroopan unionista. Valitettavasti ajaudumme yhä etäämmälle viimeksi mainitusta tavoitteesta. Olen kuitenkin vakuuttunut, että tällä ohjelmalla voidaan vähentää euroskeptisyyttä huomattavasti.

Kuten jäsen Pack juuri mainitsi, yhtenä ohjelman keskeisenä osa-alueena on ystävyyskuntatoiminta. Siinä kansalaisten välistä kanssakäymistä tuetaan yhteisesti valittujen, rakenteellisten monivuotisten sopimusten avulla. Kyseessä on hyvin edullinen viestintähanke, mutta valitettavasti sitä ei tunnusteta sellaiseksi. Jos lisäisimme hankkeeseen osoitettuja varoja, voisimme luopua monista esitteistä.

Kansalaishankkeiden tavoitteena on saattaa asiasta kiinnostuneet tahot yhteen käsittelemään Euroopan unionin asioita. Näin on mahdollista tavoittaa laaja kansalaisten joukko. Jos kerhot ja yhdistykset sisällytettäisiin verkostoihin, ne voisivat olla tehokas keino tavoittaa kansalaiset, vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ehkäistä monien ryhmien syrjäytymistä ja syrjintää. Ne voisivat muodostaa tärkeän pohjan aktiiviselle kansalaisuudelle ja eurooppalaiselle vuoropuhelulle.

Ohjelmaan on sisällytetty ensimmäistä kertaa Euroopan aktiivista muistiperintöä koskeva kampanja, sillä valiokunta on sitä mieltä, että Euroopan historiasta on keskusteltava laajan yleisön keskuudessa. Keskustelussamme on käynyt myös ilmi – tämä todistaa, että olimme oikeassa – ettei tätä tärkeää kysymystä pidä käsitellä pienenä ohjelman lisänä, ikään kuin toisarvoisena ilmiönä, vaan että se ansaitsee oman ohjelmansa. Ohjelmaa tarvitaan huomion kiinnittämiseksi kaikkia diktatuurin muotoja ja niiden uhreja kohtaan sekä erityisesti nuorten ja tulevien sukupolvien tietoisuuden lisäämiseksi menneiden hallintojen hirmuteoista. Ohjelmalla voidaan myös varmistaa, että demokratiamme on nyt ja jatkossakin riittävän vahva torjumaan vastaavanlaiset epäinhimilliset järjestelmät.

  Alfonso Andria (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, haluan aluksi kiittää jäsen Takkulaa erinomaisesta työstä ja ensiluokkaisesta mietinnöstä. Olen ensiksikin tyytyväinen siihen, että mietinnössä ehdotetaan ohjelman englanninkielisen nimen Citizens for Europe muuttamista muotoon Europe for Citizens. Tämä sanajärjestyksen muutos kiteyttää koko sen kulttuurin, jonka olisi tästä eteenpäin oltava yhteisön toiminnan ytimessä: Euroopan unioni on kansalaisten väline tavoitteiden saavuttamiseen, ei tavoitteiden lopputulos.

Olen mielissäni siitä, että kansalaisiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ja että kulttuuria ja eurooppalaista identiteettiä koskevat kysymykset pannaan jälleen merkille. Tämä käy ilmi siitä, että käynnissä olevan täysistunnon esityslistalla ovat myös jäsen Hammerstein Mintzin mietintö neuvoston kokousten avoimuudesta, jäsen Cashmanin mietintö oikeudesta tutustua toimielinten asiakirjoihin ja jäsen Pretsin mietintö Euroopan kulttuuripääkaupungeista.

Meillä parlamentissa onkin mahdollisuus, sanoisin jopa velvollisuus, tehdä Euroopan unionista nykyistä avoimempi, demokraattisempi, helppotajuisempi ja siten myös hyväksyttävämpi. Elämme Euroopan yhdentymisprosessin kannalta vaikeaa aikaa, jona nationalistiset ja separatistiset suuntaukset vaikuttavat saavan uutta kannatusta. Sosiaalisen yhdentymisen ja meitä yhdistävien arvojen lujittamisen kannalta on todellakin olennaisen tärkeää edesauttaa kansalaisten yhteistä tietoa erilaisista kulttuureista. Tällä on myös keskeinen merkitys rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa.

Tämän vuoksi on tärkeää myöntää ohjelmalle suurempi ja asianmukaisempi rahoitus. Arvoisa puhemies, Euroopan unionin kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tunnetta eurooppalaisuudesta on edistettävä, sillä kansalaiset eivät enää halua olla Euroopan unionin alaisia vaan mukana luomassa sitä.

  Aldis Kušķis (PPE-DE). – (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Figel’, hyvä jäsen Takkula, hyvät kollegat, arvostettu historioitsija Hannah Arendt teki viime vuosisadalla yksinkertaisuudessaan loistavan ja paikkansapitävän päätelmän: periaatteessa mikään ei ole totalitaarisille järjestelmille ja diktaattoreille ominaisempaa kuin se hämmästyttävän lyhyt aika, joka kuluu niiden ihmiskuntaa vastaan tekemien rikosten unohtamiseen. Yhtä hämmästyttävää on hänen mukaansa se, kuinka nopeasti ja tyynesti uudet tyrannit ottavat entisten paikan.

Valitettavasti meillä on vielä tänäkin päivänä tilaisuus seurata uusien stalinien tai hitlerien toimia. Juuri tämän vuoksi yhteisenä velvollisuutenamme on pitää huoli siitä, ettei natsien ja totalitaarisen neuvostokommunismin rikoksia unohdeta. Meidän on muistettava se Euroopan historiankirjat tummentanut kauhu, jota kahden tyrannin mielipuoliset teot kylvivät Euroopassa joukkomurhien, kuolemanleireillä suoritettujen teloitusten ja kohtalon vääristämisen muodossa.

Stalinin ja Hitlerin näkemyseroista huolimatta nämä kaksi totalitaarista järjestelmää voidaan asettaa samalle viivalle. Sekä Hitler että Stalin toteuttivat joukkokarkotuksia, perustivat kuolemanleirejä ja antoivat käskyn joukkomurhista, joissa teurastettiin miljoonia ihmisiä, myös puolustuskyvyttömiä lapsia. Voin varmuudella sanoa, että lähes jokaisella eurooppalaisella perheellä on kerrottavanaan tarina isiensä, veljiensä tai siskojensa onnettomasta kohtalosta. Hitlerin kansallissosialismin ja stalinismin rikoksia ei voida eikä saa unohtaa etenkään tänä vuonna, kun 14. kesäkuuta tulee kuluneeksi 65 vuotta Baltian maiden armottomien joukkokarkotusten aloittamisesta. Hyvä jäsen Beazley, kiitos, että muistutitte meitä tästä.

Meidän on nyt edistettävä Euroopan kansojen tietoisuutta demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteista. Meidän on tehtävä tämä siten, ettei yksikään nykypäivän Stalin-kopio voi edes kuvitella selviävänsä ilman rangaistusta.

Meidän on tuettava aktiivisesti hankkeita, joilla vaalitaan natsismin ja stalinismin sekä joukkokarkotusten ja surmansa saaneiden muistoa. Meidän on näytettävä lapsillemme joukkokarkotuksiin liittyvät paikat ja keskitysleirit sekä vaalittava uhrien muistoa.

Kehotan teitä äänestämään Euroopan historian uudelleenyhdistämisen puolesta!

  Maria Badia I Cutchet (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, äänestämme huomenna Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa koskevasta mietinnöstä. Kuten aikaisemmissa puheenvuoroissa on jo mainittu, ohjelman tavoitteena on edistää aktiivista Euroopan kansalaisuutta. Tämä liittyy Euroopan unionin huoliin kansalaisten ja unionin toimielinten välisestä etäisyydestä ja niistä Euroopan unionin yhdentymisprosessiin liittyvistä vaikeuksista, joita kansalaiset kohtaavat. Kannatan ohjelmaa täydestä sydämestäni ja kiitän jäsen Takkulaa hänen tekemästään työstä.

Keskustelkaamme ohjelman toimesta 4, joka koskee kansallissosialistien ja Stalinin karkotusten ja joukkotuhojen muistomerkkien säilyttämistä. Minäkin tuen täysin näiden hirmuvaltojen muistamista, sillä ne jättivät jälkensä 1900-luvun Euroopan ja maailman historiaan.

Haluan kuitenkin lisätä, ettemme voi missään tapauksessa jättää pois laskuista muita yhtä viattomia uhreja, joita historia on kohdellut samalla tavoin kaltoin. Näihin lukeutuvat fasismin ja muiden eurooppalaisten diktatuurien uhrit. Arvoisa puhemies, ei ole itse asiassa kulunut kuukauttakaan siitä, kun Euroopan neuvosto hyväksyi päätöslauselman Francon diktatuurin kansainvälisestä tuomitsemisesta.

Mikäli ohjelman yhtenä tavoitteena on luoda eurooppalainen yhteisiin arvoihin, historiaan ja kulttuuriin pohjaava identiteetti sekä vahvistaa Euroopan yhdentymistä kunnioituksen, yhteisymmärryksen ja yhteisen arvostuksen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden avulla, Euroopan parlamentti ei voi jättää huomiotta sitä, että vuosia kestäneen vapaustaistelun aikaiset murhat ja sorto kuuluvat useiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden historiaan.

Espanjan demokratian vakauttaminen liittyy erottamattomasti siihen, että meistä tuli osa Euroopan yhteisöä 20 vuotta sitten. Käsittelemämme ohjelman yhteydessä onkin asianmukaista tunnustaa tämän synkän historiallisen ajanjakson uhrit, sillä näin lujitamme kansalaisten siteitä Euroopan unioniin.

Hyvät kollegat, talousarviovarojen puute, joka on todellisuutta, ei voi olla perusteena sille, että jotkut uhrit otetaan mukaan laskuihin toisten kustannuksella. Emme saa vertailla sotia keskenään tai määrittää joukkomurhia uhrien määrän perusteella, vaan meidän on muistettava kaikkia uhreja. Heidän muistoaan vaalimalla voimme varmistaa, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan enää koskaan.

Hyvät kollegat, kehotankin teitä tukemaan tarkistuksia, joita kannattaa yli 60 parlamentin jäsentä eri poliittisista ryhmistä. Ne rikastuttavat ohjelmaa, sillä ne pohjautuvat Euroopan muistiperinnön täydelliseen tunnustamiseen ja niiden avulla pyritään lujittamaan tunnetta Euroopan kansalaisuudesta.

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan unionin kansalaisten etääntyminen unionin toimielimistä ja yksiköistä, vaikeus samaistua Euroopan yhdentymiseen ja myös kansalaisten ulkopuolisuus tulevasta laajentumiskehityksestä käytävissä julkisissa keskusteluissa muodostavat kokonaisuuden, joka on Euroopan unionin kannalta huomattavan ongelmallinen. Selvimmin tämä on näkynyt EU:n perustuslakisopimuksen ratifioinnista järjestetyissä kansanäänestyksessä Ranskassa ja Alankomaissa.

Tiedotuksen puutteen kielteiset vaikutukset näkyvät kuitenkin myös muissa maissa, myös niissä, jotka liittyivät Euroopan unionin jäseniksi vuoden 2004 toukokuussa. Yksi myönteinen näkökohta on kansalaisten tiedonjano, samoin kuin heidän kiinnostuksensa järkeviä ja käytännöllisiä toimia kohtaan. Tänään käsittelemällämme Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla on edellytykset tämän tarpeen täyttämiseen. Jotkin ohjelmassa esitetyt toimet ovat jo osoittaneet arvonsa, ja niitä puolustetaan voimakkaasti. Esimerkkinä tästä on ystävyyskuntaohjelma, johon mikä tahansa yhteisö voi osallistua koostaan riippumatta. Ohjelma on erityisen suotuisa pienten yhteisöjen kannalta, koska määrärahojen saaminen on hyvin helppoa eikä ohjelmaan sisälly tarpeettomia byrokraattisia esteitä. Esimerkiksi ystävyyskuntatoiminnassa mukana olevien yhteisöjen jäsenten välisiin kokouksiin myönnettävän määrärahan vähimmäismäärä on asetettu hyvin alhaiseksi, joten taloudellista tukea on tarvittaessa helppo saada.

Ystävyyskuntatoiminta ja tapa, jolla kansalaiset ratkaisevat yhdessä eurooppalaisia kysymyksiä ja tukevat vapaaehtoisjärjestöjä, voivat lujittaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja niin, että samanaikaisesti on mahdollista myös kunnioittaa kansallista ja alueellista monimuotoisuutta. Jäsenvaltioiden on täydennettävä näitä toimia kulttuurin ja koulutuksen alalla toteutettavin toimin. Rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden torjunta sekä monikulttuurisuuden ja monikielisyyden tukeminen olisi asetettava etusijalle ja nähtävä yhteisen edun mukaisina. Haluan lopuksi kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä sekä kulttuuri- ja koulutusasioiden valiokuntaa sen yhteistyöhalukkuudesta.

  Marianne Mikko (PSE). – (ET) Hyvät kuulijat, jäsen Takkulan mietinnössä käsitellään erittäin tärkeää aihetta. Kiitos hyvin tehdystä työstä.

Euroopan unionista on tulossa sirkusareena, jolla jäsenvaltioiden poliitikkoja ohjaa vain heidän oma etunsa ja oman äänestäjäkunnan tyydyttäminen. EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset eivät tunne itseään riittävässä määrin Euroopan kansalaisiksi. Jotta kansalaisuuden tunnetta voitaisiin edistää, on tärkeää, että tunnemme toistemme historian.

Monet eurooppalaiset kansat kärsivät totalitaarisista hallinnoista ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen. Stalin, yksi historian häikäilemättömimmistä diktaattoreista, pyyhki kotimaani Viron pois kartalta. Meillä ei enää ollut omaa lippua eikä kansallislaulua, ja pääkaupunkimme oli Moskova.

Stalinismin kaksoisveli oli natsismi. Hitlerin ja Stalinin välisen sopimuksen myötä nämä kaksi samaan aikaan syntynyttä ideologiaa jakoivat Euroopan keskenään. Diktatuurinsa kautta Stalin hallitsi koko itäistä Eurooppaa puolen vuosisadan ajan. Hitlerin sotakoneisto puolestaan nujersi väkivaltaisesti sen läntisen Euroopan osan, jossa paikalliset diktaattorit eivät päässeet valtaan.

Tavoiteltaessa natsismin ja stalinismin uhrien muiston yhtäläistä vaalimista taistelen myös Euroopan unionin uusien jäsenvaltioiden näennäistä hyväksymistä vastaan. Tuomitsen totalitarismin kaikki muodot. Haluan kuitenkin painottaa, että natsismi ja stalinismi ovat kaikkien totalitaaristen ideologioiden kulmakivi.

Francon, Mussolinin ja Salazarin kaltaiset hallitsijat noudattivat Hitlerin ja Stalinin esimerkkiä kiduttaessaan uhrejaan. Kunkin Euroopan unionin jäsenvaltion on otettava vastuu kotimaassaan vaikuttaneen diktaattorin asianmukaisesta arvioinnista. Tällä hetkellä keskustelemme kuitenkin stalinismista ja natsismista, jotka ylittivät valtioiden rajat niitä kunnioittamatta.

Jäsenvaltioiden velvollisuutena on tuomita yhdessä Hitlerin ja Stalinin julmuudet, jotka jakoivat Euroopan kahtia ja johtivat rautaesiripun laskeutumiseen. Toimikaamme siis yhdessä ja muistakaamme Kansalaisten Eurooppa -ohjelman avulla yhdessä stalinismin ja natsismin uhreja.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän kaksi huomautusta, joista toinen koskee mietintöä ja toinen on luonteeltaan yleinen.

Aluksi haluan kiittää ystävääni Takkulaa hänen laatimastaan mietinnöstä. Mietintö on hänen ensimmäisensä, se on laaja, ja hän on tehnyt erinomaista työtä kaikkien avainkysymysten käsittelyssä. Kannatan mietintöä kaikilta osin. Kannatan myös Stalinin ja Hitlerin yhteydessä käytettyä sanamuotoa. On sanottava, että vaikken olekaan valiokunnan jäsen, olen täysin samaa mieltä jäsen Packin kanssa. On jokseenkin hämmästyttävää, että valiokunnan puheenjohtaja Sifunakis on valiokunnan kanssa täysin vastakkaista mieltä päätetyistä asioista, mutta olkoon niin.

Jollen tuntisi jäsen Takkulaa hyvin, voisin pitää häntä tämän mietinnön perusteella federalistina, mutta ehkäpä näin ei sentään ole.

Yleisempi huomautukseni liittyy Euroopan kansalaisuuteen ja jäsenvaltioiden kansalaisuuteen. Jotkut vaikuttavat olevan sitä mieltä, että pyrimme luomaan Euroopan kansalaisen prototyyppiä. Olen asiasta eri mieltä. Olen itse federalisti, mutta mielestäni identiteetti on ensisijaisesti paikallinen, sitten kansallinen ja vasta sitten eurooppalainen.

Olen asunut Brysselissä seitsemän vuotta. Kun saavuin tänne ensi kertaa, minulla oli rehellisesti sanottuna joitakin kansalaisuutta koskevia ennakkoluuloja. Ajattelin esimerkiksi näin: suomalaiset eivät puhu lainkaan, kaikilla saksalaisilla on samanlainen huumorintaju kuin istuntoa tänään johtavalla puhemiehellä, kaikki ranskalaiset esittävät puheessaan aina kolme kohtaa, kukaan italialainen ei ole koskaan tehnyt toimivaa johtopäätöstä. Näin ajattelin Brysseliin tullessani, ja tällaisia kansallisia prototyyppejä meillä on. Seitsemän vuoden aikana ennakkoluuloni ovat suoraan sanoen vahvistuneet, mutta hyvin positiivisessa mielessä. Emme siis todellakaan ole luomassa mitään eurooppalaisen prototyyppiä. Mielestäni voimme tuntea itsemme eurooppalaisiksi ainoastaan esimerkiksi urheilun yhteydessä: golfin Ryder Cup on hyvä esimerkki tästä. Myös Euroviisut saattavat kansalaisia yhteen.

Olen kaiken kaikkiaan kuitenkin sitä mieltä, että mietintö on erinomainen, sillä siinä esitetään neljä toimea. Kannatan niistä jokaista. Mietintöön ei sisälly propagandaa, joten toivon, että komissio ottaa sen vakavasti ja hyväksyy kaikki jäsen Takkulan tekemät muutokset.

  Lissy Gröner (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aktiivisen Euroopan kansalaisuuden edistämiseen tarkoitettu ohjelma voi oikein käytettynä toimia erittäin arvokkaana välineenä kurottaessa umpeen EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua ja torjuttaessa euroskeptisyyttä.

Ohjelmalle on myönnetty seitsemäksi vuodeksi 300 miljoonan euron rahoitus, ja siihen osallistuu 36 valtiota. Odotukset ovat korkealla. Kun otetaan huomioon neljä toiminta-aluetta, täytäntöönpano on kuitenkin vaikeaa. Siksi haluan kiittää jäsen Takkulaa, sillä hän on nähnyt todella vaivaa löytääkseen tasapainon ja välttääkseen vähäisetkin leikkaukset pienestä talousarviosta esimerkiksi ystävyyskuntatoiminnan alalla. Ystävyyskuntatoiminta koostuu kansalaishankkeista, joilla lujitetaan eurooppalaista tietoisuutta ja identiteettiä ruohonjuuritasolla. Haluamme tukea Euroopan unionin aktiivisia kansalaisyhteiskuntahankkeita, joihin liittyy paljon idealismia: ne tarvitsevat huomiotamme ja tukeamme. Haluamme tukea Eurooppa-talojen ja kaikkialla Euroopan unionissa toimivien laitosten suhdetoimintaa. Kehotan arvoisaa komission jäsentä sisällyttämään ehdotuksemme ohjelmaan.

Myös neljäs toimi on hyvin tärkeä minulle saksalaisena sosialidemokraattina. Olen kotoisin Nürnbergistä, natsien puoluekokousten kaupungista. Nykyään kaupunki ponnistelee karistaakseen vanhan imagonsa ja muuttuakseen ihmisoikeuskaupungiksi.

Jokaisen, joka haluaa vaikuttaa tulevaisuuteen aktiivisesti, on oltava tietoinen historiastaan. Tämän vuoksi ohjelman toimi 4, Euroopan muistiperinnön aktiivinen säilyttäminen, on niin merkittävä. Meidän on pidettävä mielessämme väkivaltaisten natsi- ja stalinistihallintojen uhrit ja myös niihin liittyvät kohteet ja muistomerkit. Lisäksi meidän on kuitenkin muistettava kaikkia diktatuurien uhreja, ja siksi kehotan teitä kannattamaan ryhmäni esittämiä tarkistuksia 54 ja 55. Kehotan teitä tähän siksi, että meidän on varottava uhrien vastakkainasettelua.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti jäsen Takkulan mietintöön ja ehdotukseen luoda ylimääräinen neljäs toimi, Euroopan muistiperinnön aktiivinen säilyttäminen. Euroopan parlamentissa on puhuttu paljon taloudellisesta ja sosiaalisesta yhdentymisestä, mutta taipumuksena on ollut unohtaa se, miten keskeinen merkitys historiallisella yhdentymisellä on kokonaisuuden kannalta. Euroopan unioni on aina pohtinut historiaansa ja jatkaa tätä perinnettä edelleen. Kommunismi ja kansallissosialismi olivat kaksi totalitaarista järjestelmää, jotka molemmat olivat yhtä lailla osallisia 1900-luvun veriseen historiaan. Ei ole tarkoituksenmukaista käyttää käsitettä stalinismi. Kommunismi ylipäätään oli 1900-luvun kirous.

Eurooppalaisten valtioiden ja kansakuntien väliset suhteet ovat historiallisten kokemuksien värittämiä. Vaikeimmat ja tuskallisimmatkin kokemukset voidaan kuitenkin muuntaa voimakkaiksi tunnesiteiksi. Paavi Johannes Paavali II sanoi, että monien alojen suurenmoisista saavutuksista huolimatta 1900-luvulle oli ominaista pahan mysteeri. Olemme kantaneet tämän hyvä ja pahan perinnön mukanamme 2000-luvulle.

Parlamentissa on keskusteltu useaan otteeseen historiallisista poliittisista kysymyksistä. Mainitsen esimerkkeinä keskustelut Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisen 60-vuotisjuhlasta, toisen maailmansodan päättymisen vuosipäivästä sekä Puolan solidaarisuusliikkeen 25-vuotisjuhlasta. Nämä keskustelut paljastivat historiallisiin perusasioihin ja historialliseen perintöömme liittyvien väärinkäsitysten laajuuden.

Eurooppalaisen identiteetin käsitteen on perustuttava siihen, että hyväksymme totuuden menneisyydestämme. Kommunismin ja kansallissosialismin aikaisten joukkokarkotusten ja -tuhojen uhrien muistaminen ei suinkaan ruoki kansakuntien välistä epäluottamusta. Sen sijaan se muistuttaa meitä kaikkia perusoikeudestamme vapauteen, oikeusvaltion periaatteista ja toisten kunnioituksesta. Vain tätä kautta Euroopan unioni voi toteuttaa perustajaisien ajatuksen yhtenäisyydestä kaikessa erilaisuudessa.

(Suosionosoituksia oikealta)

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia keskustelun osanottajia erittäin mielenkiintoisista huomioista ja puheenvuoroista. Voimme helposti olla yhtä mieltä siitä, että vaikka yhteisymmärrys on vahva, ajoittain herää ohjelmiin tai eurooppalaiseen identiteettiin liittyviä epäilyksiä. Eurooppalainen identiteetti on siitä huolimatta kehittymässä. Me ehkä näemme sen pikemminkin ulko- kuin sisäpuolelta, mutta se täydentää omia perimmäisiä henkilökohtaisia, kansallisia, paikallisia ja alueellisia ulottuvuuksiamme; sillä on rikastava vaikutus.

Eurooppalaisten tragedioiden muistaminen on tärkeää etenkin aikana, jona vieläkin etsimme maanosastamme sotarikollisia. Siitä ei ole kovinkaan kauan, kun monet Euroopan osat olivat täynnä verisiä kohteita, rajalinjoja ja joukkohautoja. Tämä on hyvä muistaa. Minun ei ole tarpeen mennä yksityiskohtiin, sillä käsittelin niitä jo alkupuheeenvuorossani.

Käymme parhaillaan rahoitusta koskevia neuvotteluja. Toivon, että parlamentti osoittaa ministeritroikan viimeisissä kokouksissa ja meneillään olevissa rahoitusnäkymiä koskevissa keskusteluissa yhtä vankkaa tukea kuin viime aikoina kansalaisuus-, nuoriso- ja koulutusohjelmien yhteydessä. Me ohjaamme kansalaisuuskysymyksiä eri toimien ja ohjelmien kautta, sillä tämä on tärkeää.

Viimeinen huomautukseni koskee ohjelman englanninkielistä nimeä. Mielestäni komissio ja parlamentti ovat molemmat osittain oikeassa. On vain osittain oikein sanoa, että on olemassa kansalaisten Eurooppa (Europe for Citizens tai Citizens for Europe). Muistanette John Fitzgerald Kennedyn sanoman kansalle siitä, että Euroopan rakentamiseen tarvitaan edistyneitä kansalaisia ja että kehittyneen Euroopan on mahdollista vastata moniin kansalaistemme kysymyksiin. Tarvitsemme siis sekä aktiivista Euroopan unionia (Europe for Citizens) että aktiivisia kansalaisia (Citizens for Europe). Uskon, että tämä ohjelma voi myötävaikuttaa tällaisen edistyneen yhteisön kehittymiseen⁽¹⁾.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna keskiviikkona.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Iles Braghetto (PPE-DE). – (IT) Euroopan unionin vakauttamisen perustavoitteita ovat eurooppalaisen identiteetin kehittäminen, yhteisymmärryksen ja yhdentymisen edistäminen sekä monimuotoisuuden arvon korostaminen vuoropuhelun kautta.

Euroopan unionin yhtenäisyyttä ei voida määrätä ylhäältä käsin, vaan sen on oltava jokaisen oman vastuuntunnon tulosta. Toimijoina on oltava perheitä, sosiaalisia ryhmittymiä, ruohonjuuritason yhdistyksiä ja laajalle ulottuva vapaaehtoissektori.

Ihmisten saattaminen yhteen ja paikallisten yhteisöjen kannustaminen kokemusten, mielipiteiden ja arvojen vaihtoon ovat tarpeellisia välineitä Euroopan kansalaisuuden kehittymisen kannalta. Euroopan kansalaisuus merkitsee kuulumista kulttuuriin, jonka ytimenä on vastuullisesti eletyn ja luovasti rakastetun elämän rikkaus, elämän, jota urhoollisesti vaalimme kaikkia tunkeilijoita vastaan.

Säilyttäkäämme aktiivinen muistiperintö, jossa meidän eurooppalaisten kokemat kauhut toimivat varoittavana esimerkkinä toisenlaisen tulevaisuuden varalta. Veneton alueella sijaitsevassa kotikaupungissani Padovassa tällainen muistiperintö on antamassa sysäyksen muistomuseon rakentamiselle Vo' Euganeon kunnassa sijaitsevaan Villa Venieriin. Siksi Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on innostava ajatus, jota pitäisi kehittää ja levittää jokaiseen Euroopan unionin valtioon, kaupunkiin ja kuntaan. Ohjelma saa vankan tukemme.

Liite – Komission kanta

Takkulan mietintö (A6-0076/2006)

Komissio hyväksyy tarkistukset 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 10, 15, 17, 18, 19, 21, 22, 24, 25, 28, 29, 31, 34, 39, 43, 46, 50⁽²⁾, 51 ja 61.

Komissio voi periaatteessa hyväksyä tarkistukset 12, 14, 16, 20, 27, 30, 32, 37, 41, 42, 44, 48 ja 52, mutta ne on muotoiltava uudelleen.

Komissio suhtautuu varauksella tarkistuksiin 36, 45, 49 ja 50⁽³⁾ odotettaessa rahoitusnäkymiä koskevaa sopimusta.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 8, 9, 11, 13, 23, 26, 33, 35, 38, 40, 47, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 62 ja 63.

(1) Komission kanta parlamentin tarkistuksiin: ks. liite.

(2) Sisältö hyväksytty.

(3) Rahoitusnäkökohtien osalta.