Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 4. huhtikuuta 2006 - Strasbourg

16. Euroopan kulttuuripääkaupungit (2007–2019) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Pretsin laatima kulttuuri- ja koulutusasioiden valiokunnan mietintö (A6-0061/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2007–2019 (KOM(2005)0209 – C6-0157/2005 – 2005/0102(COD)).

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuuripääkaupunkitoiminta on luultavasti yksi Euroopan unionin suosituimmista aloitteista. Toiminta aloitettiin 20 vuotta sitten vuonna 1985. Jäsenvaltiot ja suuri yleisö ovat hyväksyneet toiminnan alusta saakka, ja kiitos tästä kuuluu Melina Mercourille. Keskeisenä ajatuksena on edelleen korostaa eurooppalaisten kulttuurien rikkautta, monimuotoisuutta ja yhteisiä ominaisuuksia sekä parantaa Euroopan unionin kansalaisten tietoja toisistaan. Aihe liittyy hyvin läheisesti edelliseen aiheeseemme.

Kokemuksemme on kuitenkin osoittanut, että nykyiseen yhteistyöohjelmaan kaivataan joitakin parannuksia erityisesti neljällä osa-alueella: kaupunkien välisen kilpailun, valintalautakunnan, toiminnan eurooppalaisen ulottuvuuden ja seurantaprosessin osalta. Tästä syystä komissio hyväksyi viime vuonna ehdotuksen, jolla on määrä korvata vuonna 1999 tehty päätös. Jäsen Prets esitti kyseisen parlamentaarisen vaatimuksen, ja lupasin tuolloin henkilökohtaisesti esittää uuden ehdotuksen.

Uudella järjestelmällä on kannustettava jäsenvaltioita järjestämään asiasta kiinnostuneiden kaupunkien välisiä kansallisia kilpailuja. Yhdistetty valintalautakunta arvioi hakemukset osana kansallista kilpailua. Tämä yhdistetty lautakunta kootaan seitsemästä toimielinten nimittämästä ja kuudesta asianomaisen jäsenvaltion valitsemasta asiantuntijasta. Tämän jälkeen asianomainen jäsenvaltio ehdottaa Euroopan unionin toimielimille yhtä kaupunkia. Kuten aikaisemminkin, lopullisen päätöksen kaupungin nimittämisestä tekee neuvosto.

Tämän lisäksi ehdotuksessa annetaan nykyistä päätöstä joustavammat ja selkeämmät valintaperusteet. Euroopan kulttuuripääkaupunkien nimittämisen jälkeen käynnistetään seurantaprosessi, jonka avulla taataan, että kaupungit saavat ohjelman valmisteluun ja erityisesti Euroopan tason lisäarvon tehokkaaseen välittämiseen tarvitsemansa tuen ja ohjauksen.

Toiminnalle asetetut tavoitteet ja perusteet täyttäville kulttuuripääkaupungeille myönnetään tunnustuspalkinto. Ehdotan, että samalla lisätään huomattavasti Kulttuuri 2007 -ohjelman kautta toimintaan osallistuville kaupungeille myönnettävää yhteisön tukea.

Olen hyvin tyytyväinen, että Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet läheistä yhteistyötä muotoillakseen kaikkien osapuolten kannalta sopivat kompromissitarkistukset. Tämä mietintö on komission lähestymistavan mukainen ja täydentää selvästi ehdotustamme. Uskonkin, että uusi suunnitelma luo hyvän tasapainon paikallisten ja kansallisten etujen välille ja että sen avulla voidaan kehittää eurooppalaista ulottuvuutta. Olen varma, että tämä lisää valintaprosessien avoimuutta ja toiminnan näkyvyyttä.

Haluan vahvistaa, että komissio on tyytyväinen mietintöön ja hyväksyy kaikki siinä esitetyt kompromissitarkistukset. Odotankin, että tarkistettu ehdotuksemme hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä. Kiitän kulttuuri- ja koulutusasioiden valiokuntaa ja erityisesti esittelijä Pretsiä hänen tehokkuudestaan ja vaivannäöstään.

  Christa Prets (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, kuten komission jäsen jo mainitsi, tämä 20 vuotta vanha sopimus oli joiltakin osin uudistuksen tarpeessa. Uusi päätös esitettiin vuonna 1999, mutta siinä oli jätetty huomioimatta, että muutaman vuoden kuluttua Euroopan unionin jäsenvaltioiden lukumäärä kasvaisi 10:llä, ellei useammallakin uudella valtiolla, jotka nekin on otettava huomioon. Meillä onkin nyt uusi yhteistyöjärjestelmä.

Vuonna 1999 esitetty ehdotus ei ollut riittävän hyvä. Laadimme vuonna 2004 uuden, lyhennetyn ehdotuksen, sillä emme halunneet hidastaa vuosiksi 2009 ja 2010 nimitettävien kaupunkien valintaprosessia. Niinpä hyväksyimme ehdotuksen puutteet. Komissio kuitenkin piti lupauksensa ja esitti kuusi kuukautta myöhemmin uuden luonnoksen.

Olemme asettaneet etusijalle valintalautakunnan aseman uudelleenmäärittelyn. Aikaisemmin tässä yhteydessä on ilmennyt ongelmia, joten meidän on varmistettava, että tilanne on jatkossa parempi. Uuden esityksen myötä lautakunta on aiempaa demokraattisempi. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot ovat esivalintavaiheessa edustettuina valintalautakunnassa ja että niillä on näin mahdollisuus osallistua valintaan. On hyvin tärkeää, että vaikuttamisen mahdollisuus on muillakin kuin Brysselin toimijoilla.

Toisessa vaiheessa mukana on seuranta- ja ohjauslautakunta, joka valvoo prosessia tarkasti. Pelkän puutteiden nimeämisen sijaan se antaa kuitenkin myös ohjausta. Tämä on hyvin merkittävää, sillä kaupungit kokevat usein jäävänsä yksin valmistelujen kanssa eivätkä tiedä, miten kaikkiin sääntöihin olisi suhtauduttava.

Myös kilpailu oli keskeinen kysymys: halusimme vahvistaa kilpailutekijää. Jäsenvaltioiden on pidettävä valmisteluvaiheen aikana mielessään, että pääasiana on uusi kulttuuritoiminta ja että myös kansalaiset ja yksittäiset alueet kuuluvat sen piiriin. Vaikka korostankin kilpailutekijää, haluan myös huomauttaa, että on epäilemättä olemassa pienempiä valtioita, joiden voimavarat eivät riitä suurten kilpailujen järjestämiseen. Tällaisissa tapauksissa yksittäisen kaupungin ehdokkuus voitaisiin sallia, edellyttäen että kaupunki täyttää kaikki Euroopan kulttuuripääkaupungille asetetut vaatimukset.

Yksi keskeisistä valintaperusteista ja keskusteltavista aiheista on eurooppalainen ulottuvuus. Kaupunkien edellytetään luovan Euroopan tason lisäarvoa, ja kysymys kuuluu: mitä on Euroopan tason lisäarvo? Miten kaupungit sitä välittävät? Miten voimme selittää kaupungeille, mitä niiden on tarkkaan ottaen tehtävä? Komissio ei ole vielä määritellyt tätä ehdottoman tarkasti, mikä on tehtävän vaikeuden vuoksi ymmärrettävää. Komissio on luvannut esittää meille parhaiden käytäntöjen mallin Internet-sivuston muodossa. Sivusto on ehdokaskaupunkien kannalta hyvin tärkeä. Kehotan komission jäsentä varmistamaan, että ohjaus ja Internet-sivusto ovat todellakin olemassa, kun ohjelma pannaan täytäntöön.

Rahoitus on yksi näkökohta, johon voimme olla tyytyväisiä, vaikkakaan ei määrällisesti, sillä siihenkin liittyy uusi ongelma. Uusissa rahoitusnäkymissä supistetaan harmiksemme todennäköisesti myös Euroopan kulttuuripääkaupunkitoimintaan kaavailtuja varoja. Esimerkkinä mainitsen Linzin kaupungin, jonka investointitarve on tällä hetkellä 60 miljoonaa euroa. Vain 0,86 prosenttia tästä summasta tulee EU:lta, joten voidaan vain ihmetellä, miksi rasitteet ovat niin suuret. Voidaan tietenkin sanoa, että kyse on imagosta: kulttuuripääkaupunkitoiminta auttaa aluetta, se auttaa kaupunkia, sijoitamme tulevaisuuteen, sijoitamme kestävyyteen. Myös tämä on tärkeä näkökohta.

Nyt kun käsittelemme rahoitusta, totean pitäväni ilahduttavana, että tunnustuspalkinto luovutetaan nyt kolme kuukautta etukäteen. Tämä auttaa takuuvarmasti kaupunkeja, sillä tähän saakka ongelmana on ollut kaupunkien jatkuva huoli varoista tapahtuman jälkeen, kun kaikki on saatettu päätökseen. Toivon, että suunnitelma todella toteutuu käytännössä, sillä näin Euroopan kulttuuripääkaupunkien tulevaisuus olisi hyvin demokraattinen.

Toivon, että kestävyys, hyvä maine sekä taiteelle ja eurooppalaiselle kulttuurille yleisesti annettu alkusysäys näkyvät mietinnössä sekä myös sitä seuraavissa toimissa ja niiden täytäntöönpanossa.

  Doris Pack, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka kaikki mahdollinen onkin oikeastaan jo sanottu, haluan tehdä muutaman lisäyksen, sillä minulle on hyvin tärkeää, että Euroopan kulttuuripääkaupungista tulee juuri sellainen kuin olemme aina halunneet, nimittäin väline eurooppalaisen kulttuurin mainostamiseen. Yhteistyöstä, joka oli aikaisemmin hallitusten välistä tai itse asiassa hallituksen toimintaa, on nyt kehittynyt toimielinten välinen asia. Tämä merkitsee, että yhteistyömme on erinomaista, ja kuten jäsen Prets mainitsi, että äänemme on kuultu.

Olemme vuosien ajan kaivanneet lautakunnille jotain merkittävää arvioitavaa ja valittavaa, jotain, minkä avulla kaupungit pyrkisivät nostamaan esiin Euroopan tason lisäarvoa pelkkien olemassa olevien asioiden sijaan. Tämä toiminta kasvattaa tietoisuuttamme erityisesti eurooppalaisen kulttuurin tärkeydestä. Kaupungit ovat kulttuurin vaalijoita ja Euroopan unionin kulttuurin välittäjiä. Kyseinen kilpailu antaa kaupungeille mahdollisuuden yhdistää suuri joukko osa-alueita: alueellisten kulttuurien välillä voidaan tehdä rajat ylittävää yhteistyötä.

Olen täysin samaa mieltä kyseistä tarkoitusta varten järjestettävän kilpailun tärkeydestä. Jos otan esimerkiksi Saksan, vuoden 2010 kulttuuripääkaupungin valitsemiseksi järjestetty kilpailu oli hieno tapahtuma, jossa 10 kaupunkia pani parastaan. Niiden tekemät aloitteet eivät hiipuneet, vaan ne elävät yhä. Kaupungit verkostoituivat Unkarin kaupunkien kanssa, ja mielestäni komission olisi arvostettava tätä enemmän. Myös Internet-sivusto on tällaisten asioiden jakamiseen soveltuva väline.

Olen tyytyväinen, että komissio on ylittänyt hallinnolliset esteet ja että olemme luoneet tunnustuspalkinnon, joskaan palkinto ei ole varsinainen palkinto vaan kaupungille kuuluva rahasumma. Palkinto merkitsee, että valitulla kaupungilla on vihdoin kyseinen rahasumma käytössään toiminnan aloitusvaiheessa. Kaiken kaikkiaan ohjelma on erittäin hyvä asia, joka auttaa sekä tässä yhteydessä että edellisen kansalaisuutta koskeneen keskustelun yhteydessä kansalaisia näkemään Euroopan merkittävän kulttuurisen monimuotoisuuden.

  Nikolaos Sifunakis, PSE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan antaa ystävälleni jäsen Packille selityksen kirjoittamastani kirjeestä. Hyvä jäsen Pack, sanon tämän teidän etunne nimissä: kaikki parlamentin jäsenet saavat kirjeitä, joissa heitä kehotetaan kannattamaan arvoisten kollegojemme esittämiä tarkistuksia. Tämä tapahtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että jokaisen on mahdotonta tietää kaikkien satojen esitettyjen tarkistusten sisältöä. Saan tällaisia kirjeitä itse, aivan kuten kaikki muutkin.

Erään toisen ystäväni esittämästä huomautuksesta haluan sanoa, että valiokuntien puheenjohtajat käyttävät parlamentin jäsenten tavoin oikeuttaan esittää tarkistuksia. Silloinkin, kun he arvelevat valiokunnan hylkäävän tarkistukset, heillä on työjärjestyksen mukaisesti oikeus esittää tarkistuksia täysistunnossa. Nähdäkseni me kaikki toimimme tällä tavalla.

Palaan nyt itse asiaan. Kulttuuripääkaupungit ovat edelleen Euroopan unionin suurin ja parhaiten organisoitu poliittinen instituutio. Mikään Euroopan unionin nykyisistä kulttuuritoiminnoista ei ulotu yhtä laajalle, eikä niillä varsinkaan ole samanlaista kosketuspintaa kansalaisiin eivätkä kansalaiset osallistu niihin yhtä laajasti.

On myös vaikea keksiä montakaan muuta Euroopan unionin kulttuurialan aloitetta, joista olisi muodostunut standardi. Kuten parlamentin jäsenet ovat maininneet, kokemus on kuitenkin osoittanut, ettei ohjelman tietyillä osa-alueilla voitu enää jatkaa entiseen malliin.

Suurin parannustarve liittyy kulttuuripääkaupunkien valintamenettelyyn. Sitä on pyritty parantamaan, ja edellisessä, Michel Rocardin johtamassa valiokunnassa työskennelleet parlamentin jäsenet tekivät paljon työtä sen eteen. Kuten olemme kuulleet, nykyinen kehys ei todellakaan takaa kilpailua.

Myös eurooppalaisen ulottuvuuden usein ilmenevä puuttuminen ohjelmasta on merkittävä kysymys. Olen huomannut tämän pätevän niiden kolmen tai neljän kulttuuripääkaupungin kohdalla, joiden järjestämiin kulttuuritapahtumiin olen osallistunut.

Uudessa ehdotuksessa, jonka parissa esittelijä Prets on tehnyt erittäin hyvää työtä, pyritään sovittamaan yhteen sekä parlamentin että neuvoston sisällä esiintyvät useat eri näkemykset.

Lopuksi sanon muutaman sanan palkinnosta. On tärkeää, että palkinto perustetaan Melina Mercourin kunniaksi, kuten komissio on ehdottanut. Palkinnon nimeäminen Mercourin mukaan ei tietenkään ollut sattumaa – komissio esitti ehdotuksen ja sen hyväksyi 25 neuvoston edustajaa – sillä Melina Mercouri oli inspiraation lähde, taiteilija, joka työskenteli koko kulttuuriministerikautensa ajan tämän palkinnon perustamiseksi. Palkinto oli siis hänen ideansa, ja on tärkeää, että se kantaa tulevaisuudessa hänen nimeään. Alkuperäisen ehdotuksen osalta on kuitenkin luonnollisesti tehty myönnytyksiä.

Lopuksi haluan lisätä, että Euroopan unioni ottaa kulttuuripääkaupungit avosylin vastaan. Jäsenvaltiot tarvitsevat kuitenkin valinnanvapauden lisäksi myös paremmat ohjeet toimintatavoista, joita sovelletaan pääasiassa infrastruktuureihin, ellei itse ohjelmiin.

  Alfonso Andria, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, pidän suuresti komission ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta ja lisätä Euroopan kulttuuripääkaupunkien valintamenettelyn avoimuutta.

Jäsen Pretsin mietintö on erinomaisesti jäsennelty, ja kiitän häntä siitä. Mietinnössä on mielestäni kaksi erittäin vakuuttavaa ja mielenkiintoista ehdotusta. Ensimmäinen niistä on ajatus komission ehdottaman palkinnon nimeämisestä Melina Mercourin mukaan jäsen Sifunakisin juuri mainitsemin perustein. Toinen on ehdotus perustaa Internet-sivusto, joka luo yhteyden ehdokkaana olevien kaupunkien välille, rohkaisee tietotaidon ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista sekä antaa tietoa ehdokaskaupungeista.

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että on olennaisen tärkeää lujittaa Euroopan kulttuuripääkaupungin ja merkittävää elinkeinoa edustavan matkailun välistä yhteyttä, jotta voidaan hyödyntää täysin ne valtavat taloudelliset ja kulttuuriset mahdollisuudet, joita tämän mittaluokan tapahtuma voi tuoda mukanaan. Yhteyden lujittamisella on merkitystä myös varmistettaessa, että tapahtuman luomat mahdollisuudet toimivat jatkuvana kannustimena kaupungin ja sitä ympäröivän alueen kehittämiseen.

Tässä yhteydessä haluan esittää uudelleen ehdotuksen, jonka esitin tässä parlamentissa käsitellessämme jäsen Queirón mietintöä: ehdotan Euroopan matkailupääkaupungin perustamista. Tätä ehdotusta tukee myös ajatus kaupunkiulottuvuuden kehittämisestä. Vuosia 2007–2013 koskevassa toimintaohjelmassa keskitytäänkin itse asiassa ratkaisevalla tavalla kaupunkien asemaan.

Kuten olette nähneet, italialaiset ovat toimintavalmiita. Jos jäsen Stubb, joka luonnehti leikillisesti maanmiehiäni kykenemättömiksi toimivien johtopäätösten tekemiseen, olisi vielä paikalla, kertoisin hänelle yhtä leikillisesti, että hänen mielipiteensä on ehkä muovautunut huonojen esimerkkien ja omien poliittisten ystävyyssuhteiden perusteella.

Arvoisa puhemies, lopuksi toivon, että parlamentti hyväksyy huomenna jäsen Pretsin laatiman mietinnön, sillä se on perusteellinen ja runsassisältöinen asiakirja ja siinä korostetaan yhteisön merkittävää järjestelmää, jonka tarkoituksena on tuoda Euroopan unioni kulttuurin avulla lähemmäksi kansalaisia sekä tukea kaupunkien kehitystä ja elävöittämistä.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää jäsen Pretsiä hänen sitoutuneesta ja asiantuntevasta työstään mietinnön parissa. Vaikka osa aikaisemmista puhujista onkin nimennyt tietyissä tapauksissa ilmenneitä ongelmia, haluan korostaa, että tähän mennessä Euroopan kulttuuripääkaupunkien historia on ollut kaiken kaikkiaan menestyksekäs. Toiminnasta ovat hyötyneet paitsi yksittäiset kulttuuripääkaupungeiksi valitut kaupungit myös koko Euroopan unioni, sillä kulttuuripääkaupungit ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet selvästi, kuinka monimuotoista, rikasta ja vaihtelevaa eurooppalainen kulttuuri on.

Haluan kuitenkin keskittyä tämän uudelleen muotoillun mietinnön kahteen itselleni erityisen tärkeään näkökohtaan. Ensinnäkin kestävyys edellyttää, ettei kulttuuripääkaupunkitoiminta perustu pelkkiin tapahtumiin. Sillä olisi todella edistettävä sosiaalista kanssakäymistä, taiteen ja kulttuurin tukemista sekä uusien arkkitehtonisten suunnitelmien laatimista. Toiseksi aidon eurooppalaisen maailmankuvan ja vaihdon luomiseen sekä Euroopan tason lisäarvon painottamiseen liittyvä tavoite on käänteentekevä näkökohta ohjelman uudelleenmuotoilussa. Tältä osin tehtävää on vielä paljon. Paras keinomme voittaa kansalaiset puolellemme ja herättää innostusta on ilmaista selvästi, mitä Euroopan yhdentyminen oikeastaan on. Ei riitä, että viittaamme siihen, mitä oli olemassa ennen yhdentymistä, vaan monien eurooppalaisten toimijoiden on kokoonnuttava yhteen kehittämään uusia toimia. Näin ajatus Euroopan kulttuuripääkaupungeista on tulevina vuosina entistäkin houkuttelevampi.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumista on saatu paljon kokemuksia. Tapahtumien seuraukset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä.

Myönteistä on se, että olemme nähneet luovan toiminnan, kansainvälisen kulttuurivaihdon ja kulttuuritapahtumien kannatuksen lisääntyvän. Kaupunkeja on mainostettu, ja niiden asukkaiden kulttuurinen kunnianhimo on herännyt. Kielteistä on ollut voimien ja varojen keskittäminen tiettyihin kulttuuritapahtumiin kaupungin ja alueen sosiaalisten ja kulttuuristen liikkeiden kustannuksella. Myös toteutettujen ohjelmien vaikutusten yksityiskohtainen arviointi on ollut puutteellista, samoin kuin arviointiperusteiden soveltaminen jäsenvaltioiden ja kaupunkien virkamiehiin. Usein arviointiperusteet ovat lisäksi sopimattomia kaupunkien ja alueiden tarpeisiin ja perinteisiin nähden. Haluan myös mainita Euroopan unionin myöntämään rahoitukseen liittyvät epäselvyydet ja avoimuuden puutteen.

Viimeisenä mainitsen selvästi ilmenneen taipumuksen rajoittaa jäsenvaltioiden ja valintamenettelyn osuutta Euroopan kulttuuripääkaupunkien valinnassa. Kyseinen kehitys on huolestuttavaa, ja meidän on pohdittava, mikä on toivottavinta ja tehokkainta yhteistyötä ja mikä muiden määräämistä oman tahdon mukaan. Itse kannatan kulttuurin kauneuden ja monimuotoisuuden tukemisessa vuoropuhelua ja edellytysten luomista aktiiviselle osallistumiselle.

On paikallaan kiittää jäsen Pretsiä mietinnöstä ja siihen liittyneestä vaivannäöstä. Luotan siihen, että pyrimme tulevaisuudessa ammentamaan työhömme voimaa myönteisistä kokemuksista. Toivon, että poistamme tekijät, jotka eivät edistä jatkokehitystä vaan päinvastoin rajoittavat yhdentymisen ja kansallisen vuoropuhelun kannalta olennaista kulttuurista monimuotoisuutta.

  Erna Hennicot-Schoepges (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen jättänyt työjärjestyksemme 48 artiklan mukaisesti käsiteltäväksi vähemmistöön jääneen mielipiteen, enkä aio äänestää esityksen puolesta. Kiitän tästä huolimatta jäsen Pretsiä hänen tekemästään työstä. Seuraavassa perustelen kantani.

Hanke, jonka tarkoituksena on nimittää vuosittain Euroopan kulttuuripääkaupunki, herätti syntymishetkellään innostusta, halua erottua joukosta sekä tietoisuuden siitä, että kulttuuri on arvokas voimavara. Euroopan komissio ja parlamentti ovat jo vuosikymmenen ajan pyrkineet tekemään hankkeesta dynaamisemman, mutta ne ovat tehneet sen käyttämällä keinoja, jotka ovat yleensä ottaen vahingoksi eurooppalaiselle hankkeelle. Sen sijaan, että alkuaikojen innostusta heräteltäisiin uudelleen niiden kansalaisten kanssa, joiden pitäisi samaistua hankkeeseen, komissio ja parlamentti omaksuvat tuomarin roolin.

Tarkistusteni myötä halusin ehdottaa, että jäsenvaltioille annetaan valta nimetä Euroopan kulttuuripääkaupunki omien perusteidensa mukaan. Tämä olisi kannustanut niitä kantamaan vastuunsa. Sen sijaan, että toissijaisuutta olisi vahvistettu eurooppalaisen, monimuotoisuuteemme perustuvan identiteetin luomiseksi, toimielimet toimivat nyt projektipäällikköinä: ne antavat määräyksiä, tekevät valintoja ja tuomitsevat vastaamatta kuitenkaan päätöstensä kustannuksista, sillä Euroopan unionin rahoitusosuus pysyy pienenä.

Arvoisa komission jäsen, byrokratia on kuin valli, joka erottaa paikalliset aloitteet toisistaan. Sopii vain toivoa, että lautakunnat ovat tulevaisuudessa tunnollisempia kuin ne, jotka arvostelivat Luxemburg 2007 -hanketta käymättä edes paikan päällä, saamatta tietoa siitä, että suunnitelmaa oli tarkoitus laajentaa "suurelle alueelle" (Grande région), ja aavistamatta, että Luxemburgin ehdotuksesta valita romanialainen Sibiu ystävyyskaupungikseen tulisi niin innovatiivinen. Kulttuuri on enemmän kuin pelkkiä julkisuustapahtumia.

Kulttuuripääkaupunkihankkeen on oltava enemmän kuin pitkään jatkuva tapahtumien ilotulitus. Jotta jatkuvuus voitaisiin taata, ehdotin, että ohjauksen yhteyteen liitettäisiin komission tuella rakennettava kulttuuripääkaupunkien verkko. Tämän sijaan näemme nyt verkon irvikuvan, jossa mätetään yhteen sellaisia kaupunkeja, jotka on nimitetty asianmukaisesti, ja sellaisia, jotka ovat omatoimisesti ottaneet kyseisen aseman. Meidän on vihdoin suojeltava Euroopan kulttuuripääkaupungin arvonimi.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, lienee tarpeetonta sanoa, että olen kaikella kunnioituksella täysin eri mieltä edellisen puhujan kanssa. Kiitän jäsen Pretsiä perusteellisesti ja huolellisesti laaditusta mietinnöstä. Euroopan kulttuurikaupunki -ohjelma, jonka nimi muutettiin myöhemmin muotoon Euroopan kulttuuripääkaupunki, tunnustetaan maailmanlaajuisesti hyväksi ja erittäin käyttökelpoiseksi käsitteeksi. Suuri kunnia tästä kuuluu niille, jotka suunnittelivat ohjelman 1980-luvun puolivälissä, ja erityisesti Kreikan silloiselle kulttuuriministerille Melina Mercourille. Hän oli todella innoittava ja lahjakas nainen, joka myrskyisän elämänsä aikana taisteli rohkeasti sen puolesta, että Euroopan yhtenäisyyttä edistettäisiin demokratian ja kulttuurin kautta.

Tänään käsiteltävänä olevan esityksen kaltaiset ohjelmat yhdistävät kiistatta kansalaisia ja vahvistavat heidän keskinäisiä siteitään. Ohjelmat lisäävät kansojemme ymmärrystä ja kasvattavat arvostusta ja kunnioitusta monimuotoista mutta yhdistävää kulttuurihistoriaa kohtaan.

Joitakin ongelma-alueita on vuosien saatossa havaittu, ja komission ehdotuksella, jota parlamentti vielä viime kädessä tarkistaa, parannetaan ja kehitetään ohjelmaa varmasti edelleen. Toivon, että käyttämällä itselleni vierasta kieltä englantia edistän omalta osaltani sitä eurooppalaista yhtenäistämispyrkimystä, että meillä on tulevaisuudessa yhteinen viestinnän kieli.

Ohjelman 20-vuotisen historian aikana karttuneen kokemuksen perusteella ja viimeaikaisen laajentumisen edellyttämien muutosten vuoksi on tullut korkea aika tarkastella ohjelmaa uudelleen. Kaksi välttämättömintä muutosta koskee valintamenettelyn seurannan parantamista sekä sellaisen järjestelmän luomista, jolla varmistetaan, että hyvin suunniteltu ohjelma toteutetaan onnistuneesti valituksi tulleessa kaupungissa.

Haluan nostaa esiin kaksi ehdotuksessa esitettyä innovaatiota: parijärjestelmän ja palkinnon. Aika ei riitä yksityiskohtien käsittelyyn. Kiitän vielä kerran esittelijää erinomaisesta mietinnöstä.

  Ljudmila Novak (PPE-DE). – (SL) Kulttuurisesti ja etnisesti monimuotoisessa Euroopan unionissa on hyvin tärkeää rakentaa siltoja kansojen välille. Johtavana toimintaperiaatteenamme on oltava nyt ja tulevaisuudessa oman kulttuurimme säilyttäminen ja tutustuminen muiden kansojen kulttuuriseen rikkauteen. Kulttuuri on vähiten huomiota herättävä ja tehokkain keino yhdistää rauhaa ja keskinäistä yhteistyötä tavoittelevat kansat.

Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelma mahdollistaa tämän. Samalla se tarjoaa useille isäntäkaupungeille mahdollisuuden panostaa aiempaa enemmän kulttuuripalveluihin ja -hankkeisiin, joilla on suotuisia taloudellisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Hankkeella myös kannustetaan ihmisiä kulttuuriseen osallistumiseen ja tutustumiseen kulttuurin kaikkiin osa-alueisiin.

Minäkin olen tyytyväinen ehdotukseen myöntää palkinto kaupungille, joka täyttää Euroopan kulttuuripääkaupungille asetetut vaatimukset, sillä useat aikaisemmat järjestäjät ovat valittaneet varojen puutetta, kun Euroopan unioni on myöntänyt tukensa vasta raportin jättämisen jälkeen.

Euroopan unionin rahoitusosuus vastaa vain murto-osaa siitä, mitä paikalliset yhteisöt, jäsenvaltiot ja yksityinen sektori sijoittavat Euroopan kulttuuripääkaupungit -hankkeeseen. Tästä syystä emme saa vaikeuttaa varainkeruuta vaatimalla hallinnollisia toimenpiteitä. Sen sijaan meidän on helpotettava järjestäjien työtä, sillä jo pelkästään se parantaa Euroopan unionin toimielinten ja kansalaisten välistä suhdetta.

Myös ehdotus muodostaa eri tahoista koostuva valintalautakunta, joka valitsee kulttuuripääkaupungin, on hyvä ajatus. Näin voidaan ottaa paremmin huomioon kansainvälinen ulottuvuus ja parantaa mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen valintaan, sillä kansallisella tasolla saatetaan suhtautua kansainvälistä tasoa helpommin puolueellisesti tiettyihin kaupunkeihin.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, kotikaupunkini, Puolan Krakova, oli kahdeksan muun eurooppalaisen kaupungin ohella vuoden 2000 kulttuuripääkaupunki. Minulla oli tuolloin kunnia toimia Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelman johtajana.

Haluan tuoda esille, että mielestäni Euroopan kulttuuripääkaupungit -ohjelma on tärkein maanosamme kulttuurista yhtenäisyyttä korostava ohjelma. Lisäksi se syntyi kansalaisten aloitteesta. Sitä ei laadittu minkään toimielimen, kuten komission tai parlamentin, aloitteesta. Erityisesti Kreikkaa ja ministeri Mercouria on kiittäminen ajatuksesta etsiä keino sen osoittamiseen, mistä Euroopan unionissa todella on kysymys ja mitä maanosamme kulttuurinen yhtenäisyys tosiasiassa tarkoittaa. Olisi todellakin oikein ja kohtuullista nimetä ohjelma Kreikan entisen kulttuuriministerin Mercourin mukaan. Sen hän ja Kreikka ansaitsevat.

Miten Euroopan komission rooli pitäisi määritellä? Osoitan sanani nyt erityisesti komission jäsenelle Figeľille. Komission pitäisi tukea ja ohjata, osoittaa virheet ja neuvoa ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin. Se ei saisi puuttua hallinnollisiin kysymyksiin, kuten sillä on usein taipumus tehdä. Komission olisi erityisesti tässä tapauksessa vältettävä tuota lähestymistapaa, sillä 500 000 euron palkinto vastaa vain 2–5 prosenttia kaikista Euroopan kulttuuripääkaupungit -ohjelman täytäntöönpanoon kohdennetuista varoista.

Arvoisa komission jäsen, meidän onkin löydettävä keino levittää asiaankuuluvaa tietoa ja tukea Internet-sivustoja sekä muita julkaisuja. Meidän on opittava aikaisempien Euroopan kulttuuripääkaupunkien onnistumisista ja epäonnistumisista. Ne kaikki kuuluvat Euroopan kulttuuripääkaupunkien yhdistykseen. Arvoisa komission jäsen Figeľ, vastaatte 25 verkoston rahoituksesta, ja Euroopan kulttuuripääkaupunkien yhdistyksen pitäisi olla yksi niistä, jotta voitaisiin varmistaa palvelujen saatavuus kaupungeissa, jotka lähitulevaisuudessa toimivat tässä tärkeässä tehtävässä.

  Ján Figeľ, komission jäsen. (SK) Nähdäkseni Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelma on yhtä suosittu kulttuurin alalla kuin Erasmus koulutuksen alalla. Molemmat ohjelmat ovat noin 20 vuotta vanhoja, ja voisimme halutessamme sanoa paljonkin näiden ohjelmien menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Olen varma, että valiokunnan lisäksi koko parlamentti on halukas varmistamaan, että kulttuuripääkaupunkiohjelma kehittyy ja lisää suosiotaan. Mielestäni olemmekin menossa tähän suuntaan.

Haluan lisätä, että 10 saksalaista ja 11 unkarilaista kaupunkia on ehdolla vuoden 2010 kulttuuripääkaupungiksi. Tämä on osoitus kiinnostuksesta, kilpailuhalukkuudesta ja liikkeestä eli dynaamisuudesta kulttuurin ja kulttuuriperinnön alalla, mikä on hyvä asia koko Euroopan unionin kannalta. Haluan kiittää teitä kaikkia ja todeta, että toteutamme jo monia jäsen Sonikin mainitsemia tiedonvälitys-, neuvonta- ja tukitoimia. Haluaisimme myös kasvattaa palkinnon tai rahoitustuen määrän 1,5 miljoonaan euroon. Tämä kaikki riippuu kuitenkin huomisen äänestyksen tuloksesta ja rahoitusnäkymiä koskevista neuvotteluista. Olen joka tapauksessa vakuuttunut, että tämä toiminta, tämä kulttuurisen yhteistyön muoto, ansaitsee merkittävän tuen.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna keskiviikkona.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Kiitän esittelijää erinomaisesta, Euroopan unionin kulttuurin arvoa korostavasta mietinnöstä. Kehittäessämme uusia toimintatapoja on tärkeää muistaa, että uusien jäsenvaltioiden kulttuuriin kohdistui kommunismin aikana monenlaisia paineita. Lisäksi näiden kulttuurien monimuotoisuus ja identiteetti kiellettiin. Asianomaisten valtioiden osallistuminen Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumiin on ainutlaatuinen tilaisuus päästä käsiksi siihen ennenkuulumattomaan energiaan, joka näissä niin kutsutuissa nuoren demokratian yhteiskunnissa on syntynyt.

En voi olla mainitsematta erinomaista ehdokasta vuoden 2010 kulttuuripääkaupungin asemaa tavoittelevien kaupunkien joukossa. Viittaan Görlitz-Zgorzelecin kaupunkiin, jossa sain onnekseni kasvaa ja hankkia koulutukseni. Kaupunki on kerrassaan ainutlaatuinen, sillä vaikka sen historia on kirjava ja siihen kuuluu julmia erimielisyyksiä, kaupungin asukkaat ovat onnistuneet pitämään inhimilliset, taloudelliset ja erityisesti kulttuuriset yhteytensä elävinä.

Historia on jättänyt jälkensä tähän toisen maailmansodan jälkeisen rajan jakamaan kaupunkiin, mutta Euroopan unionin toimien ansiosta sillä on nyt tilaisuus päästä jälleen Euroopan kartalle. Sen on mahdollisuus kehittyä paikaksi, jossa sovinto, yhteisymmärrys sekä ylikansallinen ja kulttuurinen yhteistyö toimivat kaikilla tasoilla. Kaupunki on esimerkki siitä, miten yhteiset päämäärät ja vuoropuheluhalukkuus voittavat jakautumisen ja kaunat, mitä olisi saatettu aiemmin pitää tuhoon tuomittuna yrityksenä. Suosittelen tätä lähestymistapaa kaikkiin Euroopan tason hankkeisiin, ei ainoastaan kulttuurin alalla toteutettaviin hankkeisiin.

  Zita Gurmai (PSE). – (EN) Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen tärkeyttä ja tehtävää ei voida kiistää: hankkeella tuetaan eurooppalaisen kulttuuriperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden säilyttämistä. Sillä edistetään huomattavasti muiden kulttuurien perinteiden ja arvojen oppimista. Avoimuus, selkeys, seuranta ja parhaat käytännöt ovat Euroopan unionin kaikenlaisten valintamenettelyjen perusedellytyksiä, ja tämän pitäisi toteutua myös Euroopan kulttuuripääkaupunkien valinnassa. Kannatan voimakkaasti Bulgarian ja Romanian sisällyttämistä ohjelmaan, sillä tämä takaisi näille kahdelle mahdolliselle jäsenvaltiolle tilaisuuden siirtää ohjelmaa kohtaan ilmaisemansa kiinnostus käytäntöön. Olisi symbolisesti merkittävää, jos maat kokisivat itsensä jo osaksi Euroopan unionia, ja lisäksi ne rikastuttaisivat kulttuurista monimuotoisuuttamme ja kulttuuriarvojamme. Jos sisällytämme ohjelmaan kulttuurikuukautta koskevan aloitteen, voimme lisäksi edistää kansalaisten oppimista muiden kansojen kulttuuriperinnöistä ja laajentaa hankkeen nykyistä laajemmalle kansainväliselle tasolle.