Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 4. huhtikuuta 2006 - Strasbourg

17. Fluoratut kasvihuonekaasut – Moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöt (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Doylen laatimasta parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan mietinnöstä (A6-0087/2006) sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista (PE-CONS 3604/2006 – C6-0065/2006 – 2003/0189A(COD))

– Doylen laatimasta parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan mietinnöstä (A6-0090/2006) sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöistä ja neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta (PE-CONS 3605/2006 – C6-0066/2006 – 2003/0189B(COD)).

  Avril Doyle (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan pyytää komissiota käyttämään puheenvuoron ensimmäisenä. Sillä pitäisi ymmärtääkseni olla julkilausuma, jonka se haluaa nyt esittää ja johon haluan saada mahdollisuuden vastata.

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan välittää terveiset kollegaltani komission jäseneltä Dimasilta. Pyydän saada esitellä Euroopan komission kannan tästä asiasta.

Haluan aluksi ilmaista kiitollisuuteni parlamentin valtuuskunnalle, joka osallistui neuvoston kanssa 31. tammikuuta pidettyyn sovittelukokoukseen. Haluan kiittää erityisesti varapuhemies Trakatellisia ja mietinnön esittelijää Doylea ja kiittää heitä työn tuloksesta.

Sovittelukomiteassa käydyt keskustelut olivat rakentavia, ja kaikkein tärkeimmissä kysymyksissä saavutetut lopulliset tulokset olivat tyydyttäviä. Nämä kysymykset koskevat muun muassa kaasujen rajoittamista koskevia normeja, merkintöjä, markkinoille saattamista, vaihtoehtoisten tekniikoiden edistämistä sekä lukuisia muita tärkeitä asioita. Sen vuoksi komissio tukee sovittelukomitean tekstiä ja haluaa rohkaista parlamenttia hyväksymään neuvotteluryhmänsä saavuttaman erinomaisen tuloksen. Mielestäni fluoratuista kaasuista annettu asetus samoin kuin ajoneuvojen ilmastointilaitteista annettu direktiivi ovat merkittävä panos Euroopan unionin työssä ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä pyrkimyksissämme saavuttaa Kioton pöytäkirjassa asetetut päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet.

Komissio arvioi, että tänään keskustelun aiheena olevan lainsäädännön avulla fluorattujen kaasujen päästöjä onnistutaan vähentämään vuoteen 2012 mennessä 20 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuodessa. Tämä merkitsee 20 prosenttia pienempää päästömäärää vuoteen 1995 verrattuna. Ilman näitä toimia fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt lisääntyisivät 50 prosenttia samalla ajanjaksolla. Vuodesta 2020 lähtien, kun kaikki toimet on pantu kokonaan täytäntöön, hiilidioksidipäästöt vähenevät 40–50 miljoonaa tonnia.

Euroopan unionin ilmastopolitiikka perustuu komission ja jäsenvaltioiden väliseen läheiseen yhteistyöhön. Euroopan unioni kykenee vähentämään tehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjen määrää ainoastaan sellaisten yhteisten ja yhdistettyjen toimien avulla, jotka toteutetaan sekä Euroopan laajuisesti että jäsenvaltioissa. Sen vuoksi komissio suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden aloitteisiin vähentää maiden omia päästöjä taakanjakotavoitteensa saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä komission velvollisuus on kuitenkin säilyttää kaikki mahdolliset oikeutensa sen varmistamiseksi, että kaikki fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi toteutetut toimet ovat perustamissopimuksen mukaisia. Sen vuoksi komissio haluaa esittää seuraavan julkilausuman, joka koskee tiukempia kansallisia toimenpiteitä.

Komissio panee merkille Euroopan parlamentin ja neuvoston välisen sopimuksen lisätä asetukseen säännös, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat säilyttää vuoteen 2012 saakka tiukemmat kansalliset toimenpiteet kuin asetuksessa on säädetty, mikäli kyseiset toimenpiteet hyväksytään ennen 31. joulukuuta 2005. Perustamissopimuksesta johtuu, että jos sen jälkeen, kun yhdenmukaistamistoimenpide on hyväksytty, jäsenvaltio pitää tärkeistä 30 artiklassa tarkoitetuista taikka ympäristön tai työympäristön suojelua koskevista syistä tarpeellisena pitää voimassa kansalliset säännöksensä tai määräyksensä, jäsenvaltio antaa ne sekä perusteet niiden voimassa pitämiselle tiedoksi komissiolle. Lisäksi perustamissopimuksessa eritellään ne säännöt, joiden nojalla komissio voi joko hyväksyä tai hylätä kyseiset toimenpiteet. Komissio on näin ollen velvoitettu säilyttämään tätä asiaa koskevan kantansa sekä kaikki ne oikeudet, joita sillä on perustamissopimuksen nojalla.

Haluan vielä kerran kiittää parlamenttia siitä avoimesta ja rakentavasta lähestymistavasta, jota se on noudattanut fluorattuja kasvihuonepäästöjä koskevassa asiakokonaisuudessa. Työn tuloksena hyväksytään vahva ja tehokas lainsäädäntö, joka jälleen kerran osoittaa, että Euroopan unioni kykenee siirtymään sanoista konkreettisiin tekoihin ilmastopolitiikassaan.

  Avril Doyle (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä siitä, että hän hyväksyi pyyntöni aloittaa tämäniltainen keskustelu, koska minua huolestuttaa hänen juuri esittämänsä julkilausuma, johon aion palata tämän keskustelun aikana, kuten arvelen muidenkin kollegojen tekevän.

Tämä lainsäädäntö on kiehtova malliesimerkki kenelle tahansa, joka on kiinnostunut Euroopan parlamentin päätöksentekoprosessista. Haluan ensimmäiseksi kiittää kaikkia kollegojani, erityisesti varjoesittelijä Corbeyta siitä yhteistyöstä, jota teimme toisinaan pitkien ja vaikeiden keskustelujen aikana.

Fluoratut kaasut otettiin käyttöön 1990-luvulla korvaamaan otsonia tuhoavat CFC- ja HCFC-yhdisteet. Niitä käytetään kaikenlaisissa sovelluksissa, joista osa on tarpeellisia, toiset vähemmän tarpeellisia. Näitä ovat eristysvaahdot, aerosolit, jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmät, palontorjuntalaitteet ja sähkökeskukset ja jopa Air Tech -juoksukenkien pohjat sekä tietenkin kaksinkertaiset ikkunat. Lista on hyvin pitkä.

Kun keskustelut ilmastonmuutoksesta etenivät sen jälkeen, kun ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus oli hyväksytty, fluorattujen kaasujen haittavaikutuksilla, jotka johtuvat niiden korkeasta lämmitysvaikutuksesta, tunnustettiin olevan merkittävä, jopa viiden prosentin ja yhä kasvava, osuus kasvihuoneilmiön aiheuttajana. Kyseisillä kaasuilla on paitsi korkea lämmitysvaikutus, niistä kaikkein vahvimman – nikkiheksafluoridin eli SF6:n – lämmitysvaikutus on miltei 24 000 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin, joka on kaikkein yleisin kasvihuonekaasu. Lisäksi niiden puoliintumisaika on hyvin pitkä.

Jos asiassa ei ryhdytä minkäänlaisiin toimiin, komissio arvioi, että fluorattujen kaasujen päästöt nousevat 50 prosenttia vuoden 1995 tasoista vuoteen 2010 mennessä. Muut tahot puhuvat paljon korkeammista luvuista. Tämän lainsäädäntöpaketin sisältämien toimenpiteiden ansiosta päästöjen määrä laskee vuoteen 2012 mennessä yli 20 prosenttia vuoden 1995 tasoista. Vuonna 1997 allekirjoitetun Kioton pöytäkirjan liitteessä luetellusta kuudesta kasvihuonekaasusta kolme on fluorattuja kaasuja. Kaikkiaan nykyinen lainsäädäntö kannustaa vähentämään 25 fluoratun kaasun – fluorihiilivetyjen, perfluorihiilivetyjen ja rikkiheksafluoridien – päästöjä vuotojen estämisen, vastuullisen käytön, talteenoton, hävittämisen sekä loppukäsittelyn kautta. Lainsäädännön tavoitteena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus päästä Kioton pöytäkirjan tavoitteisiin ehkäisemällä vuotoja ja rajoittamalla fluorattujen kaasujen käyttöä.

Kun komission alkuperäinen ehdotusluonnos oli yhden asetuksen muodossa, jonka oikeusperustana oli sisämarkkinat, nimittäin perustamissopimuksen 95 artikla, neuvosto sitä vastoin vahvisti yhteisen kannan, joka muodostui kahdesta erillisestä tekstistä: 95 artiklaan pohjautuvasta direktiivistä sekä asetuksesta, joka perustuu perustamissopimuksen 175 ja 95 artiklan muodostamaan kahteen eri oikeusperustaan. Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämää ehdotusta jakaa komission alkuperäinen ehdotus kahdeksi tekstiksi perusteltiin sillä, että kaikki moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöjä koskevat vaatimukset siirrettäisiin ehdotetusta asetuksesta moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annettuun puitedirektiiviin 70/156/ETY. Ehdotetussa asetuksessa oli näin ollen tarkoitus keskittyä jäljelle jääviin soveltamisaloihin. Kun neuvosto oli sitten jakanut tekstin kahteen osaan ja tehnyt hyvin arveluttavan aloitteen asetuksen jakamiseksi kahden oikeusperustan kesken – tärkeimpänä vaikuttimena olivat ympäristö ja jotkin täydentävät määräykset, jotka perustuvat sisämarkkinoiden oikeusperustaan – se siirsi vastuun takaisin parlamentille. Parlamentin toisessa käsittelyssä ei tehty lopullista päätöstä ratkaisevan tärkeästä ja hankalasta kysymyksestä, joka koski asetuksen kahta eri oikeusperustaa, ja ne säilytettiin ennallaan.

Esittelijänä tekemäni ehdotus hyväksyä yksi ympäristöön liittyvä oikeusperusta ainoana keinona saavuttaa oikeudellinen varmuus ei saavuttanut tarvittavaa määräenemmistöä äänistä. Ne tarkistukset kuitenkin hyväksyttiin, jolla pyrittiin korostamaan, että tiukemmat kansalliset toimenpiteet sallitaan sisämarkkinatoimien nojalla sillä edellytyksellä, että ne ovat oikeasuhtaisia, eivätkä ne ole syrjiviä tai puhtaasti talouteen liittyviä. Perustamissopimuksen 176 artiklassa selitetään tämä mekanismi, joka liittyy ympäristöön tai 175 artiklan määräyksiin.

Tämä tulos sai aikaan suurta epävarmuutta monesta eri syystä. Ensinnäkin oli puhe siitä yleisestä periaatteesta, että entistä paremman, yksinkertaisemman ja selkeämmän lainsäädännön edistämisen kannalta epätasaisesti painotetun kaksiosaisen oikeusperustan soveltaminen merkitsee vaarallista suuntausta ja ennakkotapausta eurooppalaisessa politiikanteossa. Toinen syy oli Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan olisi sovellettava vain yhtä oikeusperustaa, joka vastaa lainsäädännön pääasiallista tarkoitusta tai painopisteitä. Tämän asetuksen painopiste on kiistatta ympäristönsuojelu, joka oikeuttaisi soveltamaan ympäristöperustaa, jolloin sovellettaisiin vähintä mahdollista yhdenmukaistamista koskevaa lähestymistapaa. Viimeinen asia koski ratkaisematonta kysymystä siitä, sallitaanko niiden jäsenvaltioiden, joilla on jo voimassa oleva tiukempi lainsäädäntö, eritoten Itävallan ja Tanskan, säilyttää nykyiset toimenpiteensä vai pakottaako Euroopan unioni ne keventämään ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia ympäristösääntöjään, kun otetaan huomioon, että Kioton pöytäkirjan asettamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa on jo entuudestaan vaikeuksia. Koska neuvoston keskuudessa oli pysyviä erimielisyyksiä tästä viimeisestä asiasta, joka koskee tiettyjen jäsenvaltioiden tiukempia toimenpiteitä, kolmas käsittely sovittelukomiteassa oli väistämätön.

Kun sovittelukomitea oli tehnyt monta viikkoa perusteellista tietoon pohjautuvaa valmistelutyötä ja pitänyt kokouksia, se pääsi 31. tammikuuta 2006 sopimukseen yhteisestä tekstistä asetukseksi tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista. Yhteisessä tekstissä käsiteltiin parlamentin ja neuvoston välisiä kiistakysymyksiä, jotka ovat seuraavat: jäsenvaltioiden mahdollisuus säilyttää tai ottaa käyttöön kansallisia toimenpiteitä, jotka ovat tiukempia kuin asetuksessa säädetyt toimenpiteet, fluorattujen kaasujen rajoittamista koskevat tekniset säännökset, asetuksesta raportointi ja sen tarkistaminen, markkinoille saattamisen määritteleminen, fluorattujen kaasujen rajat ylittävä liikenne tai kuljetus talteenottoa varten, merkinnät, fluorattujen kaasujen muuta kieltoa koskevista toimenpiteistä ilmoittaminen sekä koulutus- ja sertifiointikysymykset.

Ydinseikka, johon kuitenkin haluan jälleen viitata, on kysymys tiukemmista kansallisista toimenpiteistä. Ympäristön korkeatasoisen suojelemisen kannalta tärkeää oli sopimus siitä yleisperiaatteesta, että jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön tiukempia kansallisia toimenpiteitä perustamissopimuksen määräysten mukaisesti. Tanskan ja Itävallan kansalliset toimenpiteet, joita vastaan komissio on harkinnut oikeustoimia, turvattiin suojalausekkeella, joka antaa kyseisille kahdelle jäsenvaltiolle mahdollisuuden säilyttää lainsäädäntönsä 31. joulukuuta 2012 saakka. Kummallakin maalla on jo voimassa oleva fluorattuja kasvihuonekaasuja koskeva tiukka lainsäädäntö – Tanskassa jo 1970-luvulta lähtien – ja ne pitävät sitä tärkeänä tekijänä poliittisissa toimissaan, joilla pyritään saavuttamaan Kioton pöytäkirjassa asetetut ilmastonmuutostavoitteet.

Katson, että nyt sovitussa lainsäädännössä, joka odottaa parlamentin kollegojen lopullista hyväksyntää huomenna, tehdään oikeudenmukainen kompromissi ympäristönsuojelua ja sisämarkkinoita koskevien kysymysten välillä. Siinä vahvistetaan Euroopan yhteisön sitoumus ilmastonmuutoksen vähentämisestä ja kannustetaan vahvasti kehittämään uusia ympäristötekniikoita, mikä edistää Lissabonin strategian sisältämiä tietoon perustuvaa taloutta koskevia tavoitteita. Tämä tapahtuu harkitulla, järkevällä ja oikeasuhtaisella tavalla, jolla tunnustetaan näiden kaasujen tietyt tärkeät käyttötarkoitukset. Meidän ei pidä unohtaa, että kyseiset kaasut voivat olla hyödyllisiä tietyissä tapauksissa siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat erinomaisia eristysaineita. Hyvin keskeisiä käyttökohteita ovat muun muassa kytkinlaitteet, joissa fluorattuja kaasuja käytetään edelleen suljetussa ympäristössä. Tässä tapauksessa parempaa tai sopivampaa korvaavaa ainetta ei ole, mikä on pätevä peruste niiden käyttämiselle.

Kaikki kolme toimielintä, minä, Euroopan parlamentin kollegani, ministeri Pröll Eurooppa-neuvoston puolesta sekä ympäristöasioista vastaava komission jäsen Dimas suhtauduimme myönteisesti sovittelukomitean kompromissiin. Se oli ainoa oikeudenmukainen ja kunniallinen lopputulos. Komission jäsen Dimasia suoraan lainatakseni hän piti sopimusta "selkeänä ja myönteisenä poliittisena viestinä", mutta samalla hän viittasi siihen, että komissio aikoo myöhemmin päättää, antaako se julkilausuman, kun lopullinen lainsäädäntö on vihdoin hyväksytty, kuten huomenna on määrä tapahtua.

Haluan ottaa esiin julkilausuman, jonka juuri kuulimme komission jäsenen Figeľin esittävän komission jäsenen Dimasin puolesta. Tätä lainsäädäntöä koskevan työlään neuvotteluprosessin aikana lainsäätäjien, eli parlamentin ja neuvoston, selkeä aikomus oli laatia mahdollisimman laaja tulkinta valtuuksista toteuttaa ympäristötoimenpiteitä, joiden oikeusperustana on sisämarkkinat. Torjun sinnikkäästi kaikki komission yritykset tulkita kyseistä oikeusperustaa rajoittamalla se kapea-alaisesti tarkoittamaan 95 artiklan 4 kohtaa, jonka mukaan on noudatettava ennakkoilmoitusmenettelyä. Tällainen lausuma on väärä tulkinta sovittelutuloksesta, jonka selkeä, jopa ehdoton tarkoitus oli sallia tiukemmat kansalliset toimet 95 artiklan 10 kohdan nojalla. Vaikka mikään komission antama julkilausuma ei tässä yhteydessä ole sitova, sillä saattaa olla jonkinlainen merkitys, kun yhteisöjen tuomioistuin tulkitsee tätä asiaa, mikäli tämä lainsäädäntö, joka on ollut voimassa jo kaksi vaalikautta, menee neljänteen käsittelyyn Luxemburgissa sijaitsevassa yhteisöjen tuomioistuimessa, mikä on ollut huoleni alusta alkaen.

Tänä iltana haluan tehdä selväksi, että tämän asetuksen päätavoite eli fluorattujen kaasujen päästöjen vähentäminen, on otettava huomioon ja siitä on pidettävä tiukasti kiinni. Pahoittelen sitä, ettei komissio ole tähän mennessä tehnyt ainuttakaan elettä vetääkseen pois Tanskan hallitukselle lähettämänsä virallisen huomautuksen. Kehotan komission jäsen Figeľiä tuomaan tänään julkisesti esiin sen, että komissio aikoo toimia näin mahdollisimman pian.

Moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmiä koskeva direktiivi oli toinen lainsäädäntöpaketin kahdesta ehdotuksesta, jotka muodostuivat minua edeltäneen esittelijän Goodwillin esittämää suositusta koskevassa neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä. Suhtaudun myönteisesti uraauurtavaan päätökseen niiden fluorattujen kaasujen asteittaisesta kieltämisestä, joiden lämmitysvaikutus on yli 150-kertainen moottoriajoneuvojen hiilidioksidin vaikutukseen nähden. Kieltoa sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin vuonna 2011 ja kaikkiin uusiin ajoneuvoihin vuonna 2017. Toimenpiteen yhdenmukaistaminen jo vakiintuneen moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksynnän kanssa takaa myös kilpailukyvyn ja varmistaa sen, että eurooppalaiset autonvalmistajat noudattavat sääntöjä. Riskikynnyksen vuoksi suurin osa nyt käytössä olevista ilmastointijärjestelmän kaasuista poistuu ja niiden sijaan otetaan käyttöön vähemmän vahingollisia kaasuja. Käytännössä suurin osa ajoneuvojen valmistajista ottaa todennäköisesti käyttöön hiilidioksidiin perustuvat järjestelmät. Tärkeä seikka on kuitenkin se, että mahdollistamme tällaisten uusien järjestelmien kehittämisen ohjailematta tekniikoiden kehittämistä ja rikkomatta WTO:n meille asettamia velvoitteita.

  Richard Seeber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää mietinnön esittelijää Doylea. Hänen osoitti lausunnollaan, miten sitkeästi hän on sekä valiokunnassa että täysistunnossa kamppaillut tämän asian puolesta, joka on erityisen tärkeä Itävallalle ja Tanskalle, koska näillä kahdella jäsenvaltiolla on käytössä tiukemmat toimet tällä alalla. Ensinnäkin olemme osoittaneet, että tiukemman sääntelyn soveltaminen on mahdollista taloudellista vahinkoa aiheuttamatta. Sen vuoksi minun on kysyttävä komissiolta, miksi se on jälleen kerran julkilausumallaan pyrkinyt tekemään lopun Euroopan yhtenäisyydestä.

Ympäristöpolitiikka ja kansan tyytyväisyys ovat yhdessä toisiinsa, ja me Euroopassa olemme yhdistyneet. Sen vuoksi komission asenne hämmästyttää minua kovasti, koska onnistuimme menestyksekkäästi saamaan sovittelumenettelyn päätökseen neuvoston ja parlamentin välillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä luonnoksessa, joka hyväksyttiin sovittelukomiteassa 31. tammikuuta 2006, säädetään, että jäsenvaltiot voivat säilyttää tiukemmat kansalliset toimenpiteet kuin asetuksessa säädetyt vuoden 2012 loppuun saakka. Asetuksen 9 artiklan uuden 3 kohdan nojalla jäsenvaltioille, erityisesti Itävallalle ja Tanskalle, annetaan mahdollisuus säilyttää fluorattujen kaasujen markkinoille saattamista koskevat tiukemmat kieltonsa. Mikäli tällaista suojalauseketta ei olisi otettu käyttöön, jäsenvaltioiden olisi kumottava ne voimassa olevat kieltonsa, jotka ovat tiukempia kuin asetuksen liitteessä II säädetyt, tai pyydettävä komissiota hyväksymään ne. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan 10 kohdan nojalla yhdenmukaistamistoimenpiteisiin, kuten tähän fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevaan asetukseen, voidaan sisällyttää suojalauseke, jonka nojalla jäsenvaltiot saavat toteuttaa väliaikaisesti erilaisia toimenpiteitä. Tällainen lupa on myönnettävä asetuksessa säädetyn prosessin mukaisesti ja siinä esitetyssä muodossa. Tästä huolimatta komissio ei kuitenkaan viittaa 9 artiklan 3 kohtaa koskevassa julkilausumassaan asetuksessa säädettyyn prosessiin, vaan toistaa perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan sanamuotoa, jonka mukaan tiukemmat toimenpiteet, jotka muuten ovat perusteltuja hiljattain saatujen tieteellisten tutkimustulosten perusteella, on annettava tiedoksi komissiolle hyväksymistä varten. Mielestäni tällainen on liikaa, eikä vastaa sitä, mitä neuvosto ja parlamentti ovat sopineet.

  Dorette Corbey, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää lämpimät kiitokseni mietinnön esittelijälle Doylelle, joka on antanut alkusysäyksen toimille monissa tärkeissä asioissa, jotta ehdotusten ympäristönäkökohdat säilyisivät ennallaan. Muistelen hyvillä mielin, miten sinnikkäästi hän toimi kolmikantaneuvotteluissa.

Olemme saavuttaneet tuloksen, josta voimme olla ylpeitä. Huomenna olemme saavuttaneet kaksi merkkipaalua pysyvästi tai ainakin niin ajattelin, ennen kuin kuulimme julkilausuman.

Ensimmäinen merkkipaalu saavutettiin ilmastopolitiikan alalla. Parlamentissa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että meidän on suhtauduttava ilmastonmuutokseen vakavasti. Tarvitaan pikaisia toimia, jotta kasvihuonekaasujen määrää onnistutaan vähentämään. Fluorattujen kaasujen vähentäminen on merkittävä askel. Ne ovat potentiaalisia kasvihuonekaasuja, joita käytetään kaikenlaisissa tuotteissa, joista mainittakoon ilmanvaihto- ja ilmajäähdytysjärjestelmät, sammuttimet, rakennusteollisuudessa käytettävä vaahto ja jopa kengänpohjat. On hyvä, että parlamentti ja neuvosto ovat omaksuneet selkeän linjan. Kasvihuonekaasujen määrää on vähennettävä mahdollisimman paljon. Innovaatiot ovat tärkeitä, ja niiden avulla ilmaston lämpenemistä voidaan hidastaa.

Toinen merkkipaalu on poliittisesti hyvin tärkeä, ja se koskee sisämarkkinoita. Toimme ensimmäisessä käsittelyssä selvästi esiin, mitä mieltä olemme asiasta. Sen sijaan, että oikeusperustana olisi sisämarkkinat, valitsimme ympäristöön liittyvän oikeusperustan. Valtaosa Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäsenistä suhtautui ehdotukseemme myönteisesti. Syy tähän on se, että monet maat ovat tehneet uusia aloitteita vapaaehtoisesti. Jos oikeusperustana olisi sisämarkkinat, Itävalta ja Tanska olivat vaarassa joutua kumoamaan laajemmat toimensa, mitä olisi todella mahdoton hyväksyä. Sisämarkkinoiden olisi säilytettävä korkea ympäristönsuojelun taso. Mikäli näin ei tapahdu, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus soveltaa laajempia toimia.

Euroopan unionin ei pitäisi määrätä jäsenvaltioita tekemään muutoksia huonompaan suuntaan tai kieltää niiltä mahdollisuutta soveltaa riittäviä ympäristötoimia. Olemme vihdoin onnistuneet saamaan tämän viestin perille. Parlamentti ja neuvosto toivovat, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tiukempia toimenpiteitä. Komission on tietenkin seurattava tilannetta tarkoin ja varmistettava, että tuotteiden markkinoille saattamista koskevat rajoitukset ovat kohtuullisia.

Arvoisa komission jäsen, mielestäni julkilausumanne on aivan rehellisesti sanottuna valitettavan hatara. Olisin odottanut teidän osoittavan sentään poliittista tahtoa antaa tarvittavaa liikkumavaraa niille jäsenvaltioille, jotka haluavat ottaa käyttöön laajempia toimia. Oli todellakin tarpeetonta lukea ääneen perustamissopimuksen 95 artikla, jonka me kaikki tunnemme, ja tosiasiallisesti odotamme teiltä poliittista tahtoa suoda jäsenvaltioille riittävä liikkumavara. Juuri tällaisia tekoja tarvitsemme kipeästi, koska innovaatiot ovat tärkeitä ilmastopolitiikan kannalta, mutta viime kädessä myös taloutemme ja Lissabonin strategian kannalta. Tältä osin siis toivon, että perutte julkilausumanne, jonka hetki sitten annoitte. Mielestäni emme ole kuulleet asiassa viimeistä sanaa.

  Niels Busk, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, aloitan puheenvuoroni kiittämällä parlamentin esittelijää Doylea, joka on tehnyt erinomaista työtä tässä asiassa. On ollut todellinen ilo olla sovittelukomiteavaltuuskunnan jäsenenä. Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta haluan esittää vilpittömät kiitokseni rakentavasta yhteistyöstä. Sovittelukomitean saavuttama tulos merkitsee voittoa EU:n ympäristölle ja kansalaisille. Olemme ottaneet huomioon Tanskan ja Itävallan kaltaiset maat, jotka muita tiukemmin kieltävät fluorattujen kaasujen käytön, ja muut maat voivat seurata niiden esimerkkiä. Tämä osoittaa, että Euroopan unioni asettaa ympäristökysymykset kaikkien muiden asioiden edelle.

Kun Euroopan parlamentti huomenna hyväksyy toivon mukaan hyvin suurella enemmistöllä sovittelukomitean asiakirjan, oletan, että ympäristöasioista vastaava komission jäsen Dimas käyttää tilaisuutta hyväkseen ja vetää takaisin virallisen huomautuksen, jonka komissio on osoittanut Tanskalle. Sen pitäisi olla luonnollinen seuraus tälle uudelle oikeudelliselle asiakirjalle. Nyt kun yhteisön lainsäädäntöä on muutettu, ei ole mitään perusteita ryhtyä oikeustoimiin Tanskaa vastaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa.

Oli masentavaa kuulla käytävillä, että komission oikeudellinen yksikkö on kieltäytynyt hyväksymästä sovittelukomitean tulosta tai on yrittänyt tulkita sitä väärin. Sallinette minun muistuttaa komissiota siitä, että olisi jokseenkin ennenkuulumatonta ja täysin mahdotonta, että komissio ei hyväksyisi tätä uutta lainsäädäntöä. Tämä haittaisi myös komission kanssa tehtävää yhteistyötä ja vähentäisi sitä kohtaan tunnettua luottamusta. Neuvosto ja parlamentti ovat hyväksyneet sovitteluasiakirjaa koskevan sopimuksen ja sen sisällön. Komissio oli 31. tammikuuta 2006 tehdyn sopimuksen osapuolena ja on sen vuoksi siitä vastuussa. Arvoisa komission jäsen, siksi pyydän teitä vetämään takaisin Tanskalle osoitetun virallisen huomautuksen huomenna toimitettavan äänestyksen jälkeen, kun parlamentin suuri enemmistö on äänestänyt asiakirjan puolesta. Tulevan yhteistyön kannalta emme voi hyväksyä mitään muuta tekoa.

  Caroline Lucas, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Doylea hänen tekemästään erinomaisesta yhteistyöstä ja hänen halukkuudestaan pyrkiä löytämään kompromisseja, jotka kaikki voisivat hyväksyä. Haluan kuitenkin heti perään todeta, että vaikka ryhmäni kykenee hyväksymään ajoneuvojen ilmastointijärjestelmistä annetun direktiivin siitäkin huolimatta, että se on mielestämme edelleen liian tehoton, emme voi hyväksyä fluoratuista kaasuista annetusta asetuksesta soviteltua tulosta, vaikka jäsen Doyle pyrkikin vaikuttamaan paremman sopimuksen aikaansaamiseen, missä ei kuitenkaan lopulta onnistuttu.

Euroopan unionin toimielimet ylpeilevät mielellään kansainvälisesti johtavalla roolillaan suurinta edessämme olevaa uhkaa eli ilmastonmuutosta koskevien toimien edistämisessä, ja kuitenkin tämä asetus on kuin menetetyn tilaisuuden murhenäytelmä ja jarruttaa ilmastointipolitiikkamme mahdollisuuksia vuosikymmeniä. Puhumme nyt kaasuista, joilla on huomattava lämmitysvaikutus. Ne sisältävät rikkiheksafluoridia, joka on yli 23 000 kertaa vahvempaa kasvihuonekaasuna kuin hiilidioksidi, ja tästä huolimatta sen käyttö on edelleen sallittu joissakin sovelluksissa.

Meillä on kuitenkin käsittelyssä asetus, jonka oikeusperusta vaarantaa Itävallan ja Tanskan oikeuden säilyttää tiukemmat kansalliset sääntönsä yli kuusi vuotta ja jolla selvästi vaikeutetaan muiden jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin ottaa käyttöön tällaisia sääntöjä. Meillä on asetus, jossa ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että useissa tapauksissa on olemassa vaihtoehtoja fluoratuille kaasuille, jolla ei edistetä aineiden korvaamista ja jolla viivästytetään turvallisten ja innovatiivisten vaihtoehtojen käyttöönottoa vuosilla, eikä pelkästään Euroopan unionissa vaan myös kehitysmaissa, joissa fluorattujen kaasujen päästöjen ennustetaan lisääntyvän huomattavasti tulevien vuosikymmenten aikana. Tällä asetuksella alistutaan häpeällisesti fluorattujen kaasujen valmistajien tahtoon.

Toistan siis kysymyksen, jonka muutkin ovat esittäneet: voisiko komissio lopullisesti selvittää, aikooko se lopettaa Itävaltaa ja Tanskaa koskevat menettelyt? Aivan helmikuun alussa kollegani ja minä kirjoitimme komission jäsenelle Dimasille esittääksemme tämän kysymyksen. Emme ole edelleenkään saaneet vastausta. Emme voi hyväksyä tällaista ja vaadimme, että menettelyt lopetetaan välittömästi.

  Jonas Sjöstedt, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, ryhmämme ei äänestänyt tämän kompromissin puolesta sovittelukomiteassa, emmekä edelleenkään aio äänestää sen puolesta täysistunnossa huomenna. Emme ole tyytyväisiä asiakirjan sisältöön, emmekä missään tapauksessa ole tyytyväisiä oikeusperustaan. Tämä ei ole esittelijään kohdistuvaa kritiikkiä. Uskomme, että jäsen Doyle on tehnyt parhaansa vaikeassa tilanteessa ja pyrkinyt menemään niin pitkälle kuin inhimillisesti oli mahdollista vaatimalla oikeutta säilyttää tai ottaa käyttöön paremmat ympäristövaatimukset. Koska hän kuitenkin joutui hyvin vaikeaan asemaan parlamentin toisessa käsittelyssä, hän ei kyennyt saavuttamaan ainoaa järkevää tavoitetta, eli sitä, että perustamissopimuksen ympäristöä koskeva 175 artikla otettaisiin ainoaksi oikeusperustaksi. Meidän mielestämme ainoa hyväksyttävä tulos on, että ympäristölainsäädäntö otetaan oikeusperustaksi.

Näemme tässä kompromississa kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on mielestämme se, että useissa osissa asiat olisi voitu viedä pidemmälle. Näiden hyvin vaarallisten kasvihuonekaasujen kieltämisessä voidaan edetä nopeammin. Kaikkein vakavin ongelma on kuitenkin se, että nyt otetaan aktiivisesti riski asettamalla esteitä niiden maiden tielle, jotka haluavat tiukentaa kansallista lainsäädäntöään tällä alalla. Tämä tilanne on Kioton pöytäkirjan tarkoituksen vastainen ja saattaa muodostua esteeksi niille maille, jotka haluavat torjua ilmastonmuutosta, joka on kaikkein vakavin nyt edessämme oleva ympäristöuhka.

Tanskan ja Itävallan tilanteesta totean, että niille on annettava lupa vuoteen 2012 saakka, jolloin sen voimassaolo päättyy. Emme tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu, ja silloinkin on vaarana, että nämä maat pakotetaan keventämään voimassa olevaa lainsäädäntöään. Muissa maissa uudistukset saattavat itse asiassa tulla tiensä päähän, mikäli komissio ei tee toisenlaista päätöstä. Tällaista tilannetta on täysin mahdoton hyväksyä.

Tämä merkitsee myös sitä, että Euroopan unioniin kuuluvilla mailla on myöhemmin vaikeuksia ottaa käyttöön uusia tekniikoita, mitä niiden nimenomaan pitäisi asiakirjan mukaan tehdä, jotta ne voisivat näyttää muille esimerkkiä ja kieltää vaaralliset kaasut ja painostaa tuottajia kehittämään vaihtoehtoisia tuotteita tällaisia uusia tekniikoita hyödyntämällä. Neuvosto ja komissio estävät nyt toimillaan tällaisten uusien tekniikoiden kehittämisen. Käydessämme keskusteluja olemme usein samaa mieltä ilmastokysymysten vakavuudesta ja yleensä yhdymme näkemiimme tutkijoiden raportteihin ja toteamme, että tilanne on vakavampi kuin muutamaa vuotta aikaisemmin uskoimme. Sitten komissio antaa julkilausuman, jolla se osoittaa, ettei se ole oppinut mitään ilmastoasioista. Komissio siis toteaa, että markkinat ovat tärkeämmät kuin ympäristö. Yritysten oikeus myydä vaarallisia kaasuja on tärkeämpi asia kuin poliittiset mahdollisuudet torjua kasvihuoneilmiötä ja ilmastonmuutosta. On hätkähdyttävää, että tällaista voidaan sanoa vuonna 2006.

(Suosionosoituksia usealta taholta)

  Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, minulla on todella hyviä uutisia: komission puheenjohtaja Barroso ja varapuheenjohtaja Verheugen ovat tänään luvanneet vetää takaisin vielä voimassa olevat viralliset huomautukset, jotka koskevat fluorattuja kaasuja. Näin ollen komissio on osapuolena kompromississa, jonka neuvosto ja parlamentti saavuttivat sovittelumenettelyssä. Tämä lupaus on erityisen ilahduttava, koska komissio oli antanut julkilausuman, jolla se varasi itselleen oikeuden julistaa Itävallan ja Tanskan asettamat fluorattuja kaasuja koskevat kiellot laittomiksi. Julkilausuma oli provokaatio, jonka voimme nyt panna sivuun.

Haluan kiittää komission puheenjohtajaa Barrosoa ja varapuheenjohtajaa Verheugenia heidän henkilökohtaisesta tuestaan tässä asiassa, ja lisäksi haluan kiittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Schüsselia, joka on antanut henkilökohtaisen tukensa tälle asialle, jonka ministerineuvosto alun perin hylkäsi, kun puheenjohtajuus siirtyi Itävallalle. On myös eräitä syitä, joista voimme kiittää itseämme täällä parlamentissa, koska äänestimme paljon keskustelua herättäneen tarkistuksen 45 puolesta, mikä mahdollisti onnistumisen. Tarkistusten avulla muutamme fluorattuja kaasuja koskevan päätöksen vähimmäissäännöksi, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tiukempiin toimiin yhteisen ilmastomme suojelemisessa. Tarvitaan 367 ääntä, jos halutaan, että valitut edustajat voivat tosiasiassa vaikuttaa asioihin, ja saimme ääniä 370. Sen vuoksi olemme suuressa kiitollisuudenvelassa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajalle Florenzille ja mietinnön esittelijälle Doylelle, koska he sinnikkäästi puhuivat sen puolesta, että vähimmäissäännöt hyväksyttäisiin, vaikka heihin kohdistettiin kovia paineita, myös oman ryhmän sisältä.

Lisäksi haluan onnitella erityisesti niitä vastuuhenkilöitä, jotka ovat toistaiseksi saaneet aikaan selkeän ennakkotapauksen onnistuessaan ottamaan käyttöön vähimmäissäännöt, vaikka oikeusperustana ovatkin sisämarkkinoita koskevat määräykset. Onnistumme nyt löytämään paljon aikaisempaa enemmän keinoja ottaa huomioon turvallisuus-, terveys-, ympäristö-, työympäristö- ja kuluttajansuoja-asiat sekä eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat, ja otamme hieman etäisyyttä kurissapitoon ja täydelliseen yhdenmukaistamiseen. Toivon, ettei tämä ole yksittäinen edistysaskel, vaan että se päinvastoin osoittaa uuden suunnan eurooppalaisessa yhteistyössä. Kansalaiset kiittävät meitä myöhemmin, jos onnistumme varmistamaan yhteisen suojelutason määräenemmistöpäätöksillä ja samanaikaisesti antamaan maille luvan toimia uranuurtajina. Näin kaikki tuntevat, että asioita on viety eteenpäin. Tanskalaiset ja itävaltalaiset ovat varmasti ymmällään, jos komissio toimii ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta ja samanaikaisesti rankaisee Tanskaa ja Itävaltaa siitä, että ne toteuttavat asian puolesta vielä erityistoimia.

Varapuheenjohtaja Verheugen, komission jäsen Dimas ja puheenjohtaja Barroso olisivat hekin ymmällään. Komission pääosastojen eurokraateille on nyt toivon mukaan osoitettu heidän paikkansa. Me kansan edustajat olemme saaneet jotakin aikaan ja voimme olla ylpeitä yhteisistä aikaansaannoksistamme. Seuraavaksi pitää tietenkin pyrkiä vakuuttamaan kaikki maat siitä, että teknisiä vaihtoehtoja on olemassa, jotta saamme aikaan Euroopan unionin yhteisen fluorattuja kaasuja koskevan kiellon, mieluiten ennen vuotta 2012, kun Kioton sopimus on määrä uusia tulevien sukupolvien hyväksi. Toivon, että komission puheenjohtaja Barroso ja varapuheenjohtaja Verheugen vastustavat sinnikkäästi niitä, jotka yrittävät vetää heidän maineensa lokaan.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, on syytä kiittää kollega Doylea toiminnasta parlamentin sovittelijana tässä vaativassa asetus- ja direktiivipaketissa. Nyt käsiteltävät asetus ja direktiivi ovat kumpikin tärkeitä askeleita tavoitteessamme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kokemuksesta tiedän, että sovitteluprosessin veto on vaativa tehtävä ja vaatii esittelijältä paljon.

Fluoratut kasvihuonekaasut ovat yksi esimerkki siitä, miten vaikeaa ympäristöongelmien korjaaminen on. Yhtä ongelmaa ratkaistaessa saadaan helposti tilalle uusia.

Kun aikoinaan jäähdytysjärjestelmissä, aerosoleissa ja muissa sovelluksissa siirryttiin käyttämään fluorihiilivetyjä, otsonikerrosta ohentavien kloorifluorihiilivetyjen käyttöä onnistuttiin vähentämään merkittävästi. CFC-yhdisteistä pyrittiin eroon Montrealin pöytäkirjalla, sillä nämä kaasut ovat haitallisia stratosfäärin otsonille. Se oli hyvä, mutta otsonikerrosten ohentajien tilalle saatiin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niiden globaalinen lämmityspotentiaali on hiilidioksidiin verrattuna sata- tai jopa yli tuhatkertainen ja kaasujen hajoamisaika ilmakehässä voi olla hyvinkin pitkä. Fluoratut kaasut muodostavat vähintään 5 prosenttia kasvihuoneilmiöstä. Siksi ilmastonmuutosuhka velvoittaa rajoittamaan fluorihiilivetyjen käyttöä.

Sovittelukomitean nyt hyväksymä teksti asetukseksi kannustaa vaihtoehtoisten tekniikoiden jatkuvaan kehittämiseen ja jo olemassa olevien tekniikoiden käyttöönottoon kuitenkin mahdollistaen kestävät toimintamallit tavoitteen saavuttamiseksi. Toivottavasti nyt olemme aiempaa viisaampia ja osaamme yhä paremmin ennakoida vaihtoehtojen mahdolliset vaarat.

Käsiteltävässä asetuksessa yhdeksi suurimmista kysymyksistä nousi sen oikeusperusta. Toivon, että nyt valitut kaksi oikeusperustaa osoittautuvat kaikesta huolimatta toimivaksi kompromissiksi eivätkä aiheuta päällekkäisyyksiä. Itse aikoinani äänestin yhden oikeusperustan, 95 artiklan, puolesta, mutta korkein standardein. Olen aina ihmetellyt, miksi ympäristöperustaa pidetään aina automaattisesti ympäristöystävällisempänä ja sisämarkkinaperusta leimataan teollisuuden intressiksi. Ympäristön kannalta paras intressi olisi yhdistää harmonisoidut sisämarkkinat kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Vasta näin luodaan kunnon kannustin teolliselle tuotannollemme kilpailla reilulla pelikentällä ympäristöystävällisesti.

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, keskusteluissa, joita käytiin ennen Itävallan liittymistä Euroopan unioniin, yksi tärkeimmistä liittymistä vastustaneiden esiin tuomista aiheista oli se, että ympäristöstandardit voivat liittymisen myötä olla vaarassa heiketä. Edessämme on nyt traaginen esimerkki tällaisesta tilanteesta. Kasvihuonekaasut ovat yksi päivänpolttavista keskustelunaiheista, ja ilmastonmuutosten vaikutukset näkyvät uutisissa Saksan ja Itävallan tulvien muodossa.

Meidän pitää todellakin asettaa ilmaston suojeleminen kaikkein tärkeimmäksi tavoitteeksemme, erityisesti nyt. Mitä arvelette asiasta kiinnostuneiden kansalaisten ajattelevan teistä, kun annatte kasvihuonekaasujen levitä vapaasti sisämarkkinoiden nimissä? Itävalta ja Tanska ovat toimineet johdonmukaisesti. Näiden maiden talous oli riittävän joustava, jotta tavarat voitiin mukauttaa ja toimittaa sääntöjen mukaisesti. Haluatteko suojella markkinoiden muutosvastaisia dinosauruksia niiltä, jotka olivat riittävän virkeitä halutakseen muutoksia?

Pyydän teitä korjaamaan tämän virheen. Kun ajatellaan niitä vaaroja, jotka nyt uhkaavat ilmastoamme, ympäristönsuojelun edelläkävijöiden rankaiseminen on täysin järjetöntä.

  Karin Scheele (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, saatte nyt keskustelun loppupuolella kuulla aimo annoksen Itävallan mielipiteitä asiasta. Itävalta ei valitettavasti ehkä aina ole mallioppilas ympäristöpolitiikasta puhuttaessa, mutta fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevassa asiassa sovellamme tiukempia toimenpiteitä kuin yhdenmukaistetussa lainsäädäntöpaketissa ehdotetut. Euroopan unionilla on mielestäni kaksi vaihtoehtoa valittavanaan: joko yhdenmukaistamme tiukat ja kunnianhimoiset toimet tai sitten annamme jäsenvaltioille edelleen luvan säilyttää tiukemmat ja kunnianhimoisemmat tavoitteensa ja toimenpiteensä.

Itävalta ja Tanska, jotka puheenvuoron käyttäjät ovat usein maininneet ja myös kiitettävän usein mietinnön esittelijä, joka on jatkuvasti puolustanut tätä kantaa, ovat asettaneet yleisen kiellon fluorattujen kasvihuonekaasujen käytölle. Kokemus näissä maissa on osoittanut, että kyseisille kaasuille löytyy vaihtoehtoja. Sovittelukomitean tammikuun lopussa hyväksymässä luonnoksessa määrätään, että jäsenvaltiot voivat säilyttää tiukemmat kansalliset toimenpiteet vuoteen 2012 saakka. Tämä toimenpide on mahdollinen perustamissopimuksen 95 artiklan 10 kohdan eli suojalausekkeen nojalla, joka sallii tiukempien toimenpiteiden säilyttämisen väliaikaisesti.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet yksimielisyyteen tällaisesta suojalausekkeesta. Tämä takaa ainakin toistaiseksi sen, että Itävalta ja Tanska voivat jatkaa tiukempien sääntöjensä soveltamista. Lisäksi se merkitsee sitä, että tieteellistä näyttöä, johon 95 artiklan 4 kohdassa viitataan, ei tarvitse esittää. Olen hyvilläni siitä, että jäsen Bondella on ilmeisesti tuoreempaa tietoa, jonka mukaan komissio on antanut aikaisempaa paremman julkilausuman.

Keskustelun alussa kuulemamme komission jäsenen julkilausuma ei ollut tyydyttävä. Tätäkin asiaa on korostettu monissa puheenvuoroissa. Lisäksi pyydän komissiota panemaan merkille parlamentin ja neuvoston asenteen ja antamaan jäsenvaltioille tarvittavaa liikkumavaraa.

  Margrete Auken (Verts/ALE). – (DA) Arvoisa puhemies, tarkoitukseni oli itse asiassa pitää toisenlainen puhe, mutta kuunneltuani istuntosalissa käytyä keskustelua minun on kiitettävä jäsen Doylea hänen loistavasta työpanoksestaan. En pysty kuitenkaan mitenkään näkemään, miten hänen pyrkimyksensä voisivat tuottaa hedelmää, kun komissio nimenomaisesti on todennut, että vain niille maille, joilla on nyt käytössään tiukemmat toimenpiteet, voidaan antaa lupa pitää kiinni säännöistään. Mitään ei ole sanottu siitä, että maat voisivat tiukentaa sääntöjään, eikä mitään varmuutta ole annettu siitä, että Tanska voisi viedä asiat pidemmälle. Kun ajattelen sitä kiihkoa, jolla jäsen Doylen ehdotusta vastustettiin toisessa käsittelyssä, en ymmärrä, mistä jäsen Bonde ja jäsen Busk ammentavat optimistisuutensa. Minkäänlaisia rohkaisevia merkkejä ei ole näkyvissä. Käsiteltävänämme oleva ehdotus on loukkaus kaikkia niitä tahoja vastaan, jotka tekevät rakentavasti työtä ympäristön hyväksi. Korvaavia aineita on itse asiassa olemassa. Vaihtoehtoja on olemassa. Meillä on Tanskassa ja Itävallassa tehokkaita jääkaappeja, ja kuitenkin nyt on päätetty mukautua fluorattujen kaasujen valmistajien tarpeisiin eikä ympäristöön liittyviin tarpeisiin. En näe komission julkilausumassa mitään sellaista, mikä millään tavoin lupaisi mitään rakentavampaa. Sen vuoksi kiitän yksinomaan jäsen Doylea hänen erinomaisista pyrkimyksistään, joista on silti todettava, että ne ovat täysin hyödyttömiä.

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää jäsen Doylea siitä hyvin rohkeasta asenteesta, jota hän on osoittanut tämän täysistunnon aikana. Neuvosto ja komissio ovat puolustaneet vanhoja, vanhanaikaisia tekniikoita sisämarkkinoilla sen sijaan, että ne suojelisivat ilmastoa. Historia ei arvostele suopeasti tällaisia toimia.

Miksi emme esimerkiksi kiellä fluorattuja kasvihuonekaasuja, joita käytetään kuluttajille myytävissä jääkaapeissa? Jo 90 prosenttia alan markkinoista ei enää käytä fluorattuja kasvihuonekaasuja. On äärimmäisen helppoa päättää kieltää niiden käyttö. Miksi siis sallimme nikkiheksafluoridin, joka vahingoittaa ilmastoa 23 000 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi? Ainoa tapa vaihtoehdon löytämiseksi on tietenkin asettaa aikaraja, jolloin tutkimusten avulla onnistutaan kehittämään oikeanlaisia vaihtoehtoja. Jo nyt on olemassa lukuisia vaihtoehtoja.

Komission puheessa oli varmasti kirjoitusvirhe, koska olisin kuvitellut teidän varsin innokkaasti odottavan, että eri maat laativat entistä tiukemman lainsäädännön Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi. Voin vain olettaa, että puheessa oli kirjoitusvirhe, sillä komissio ei varmastikaan voi olla syyllinen tällaiseen aikansa eläneeseen ja vanhanaikaiseen politiikkaan.

  Avril Doyle (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, sopisiko komission jäsenelle vastata nyt joihinkin kysymyksiin, joita olemme esittäneet? Tiedän, että on kovin myöhä ja koettelemme kärsivällisyyttänne. Mikäli tämä ei käy, palaamme asiaan huomenna ennen äänestystä.

Jotta viesti menisi perille, haluan lisäksi esittää nyt julkisen pyynnön siitä, että puheenjohtajavaltio Itävalta kommentoisi asiaa huomenna täsmällisesti. Voisivatko vallanpitäjät väärinkäsitysten välttämiseksi välittää tämän viestin: haluamme heidän olevan huomenna paikalla. Sen lisäksi, että Itävalta on nyt vuorossa oleva puheenjohtajavaltio, tämä asia on sille erityisen tärkeä. Komission jäsen Figel'ille esitettiin suoraan monia kysymyksiä, ja olisin iloinen, jos hän voisi ottaa niihin kantaa. Komission julkilausuma on herättänyt parlamentin keskuudessa paljon tyytymättömyyttä.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Neuvoston edustaja on paikalla huomenna. Komission jäsen voi vastata kysymyksiin tänään. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, komission jäsen Dimas on huomenna paikalla. Arvoisa komission jäsen Figeľ, haluatteko lisätä jotakin?

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, voin vakuuttaa teille, että mielestämme kestävä kehitys ei ole pelkästään perustamissopimukseen sisältyvä periaate, vaan kaikkein tärkein periaate sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, kun edistetään taloudellista kehitystä vastuullisesti ottamalla huomioon yhteiskunta- ja ympäristötekijät. Sanon tämän komission jäsenenä sekä isänä ja poliitikkona, enkä vain siksi, että toimin kollegani Dimasin sijaisena. Se, mikä ei ole ympäristöystävällistä, ei ole taloudellisesti kestävää. Voitte luottaa siihen, että tarkoitan, mitä sanon.

Julkilausumasta haluan todeta, että en voi perua julkilausumaa, jonka esitin Euroopan komission nimissä, mutta voin vakuuttaa teille, että uuden oikeudellisen merkityksen hyväksyminen – sovittelukomitean tekstistä äänestäminen – vaikuttaa niihin käsiteltävänä oleviin asioihin, jotka on tuotu toistuvasti esiin. Tarkastelemme tai tutkimme uudelleen näitä asioita uuden tilanteen eli sovittelukomitean tuloksen pohjalta, erityisesti koska saamme uutta yhteisön lainsäädäntöä tällä alalla. Tässä on kaikki, mitä voin tällä hetkellä sanoa.

  Avril Doyle (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, on esitetty eräs syytös, johon on mielestäni syytä vastata. On väitetty, että komission oikeudellinen yksikkö toimii kulissien takana horjuttaakseen sovittelukomitean päätöstä. Onko tämä totta? Onko yritysasioista vastaavan pääosaston ja ympäristöasioista vastaavan pääosaston välillä erimielisyyksiä tästä asiasta ja onko yritysasioista vastaava pääosasto voittanut kiistan?

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) En ole tietoinen mistään erimielisyyksistä. Tunnen vain komission kannan, jota olen puolustanut tai jonka olen täällä tuonut esiin. Toimimme edelleen tuon kannan mukaisesti. On tärkeää, että otatte komission kannan huomioon, ettekä kuuntele puheita käytävillä, viestejä tai signaaleja. En tiedä niistä mitään.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.