Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 15. toukokuuta 2006 - Strasbourg

16. Elintarvikkeita koskevat ravitsemus- ja terveysväitteet Vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisääminen elintarvikkeisiin (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:

- ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksesta toiseen käsittelyyn (A6-0122/2006) neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä (09858/3/2005 C6-0018/2006 2003/0165(COD)) (Esittelijä Adriana Poli Bortone) ja

- ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksesta toiseen käsittelyyn (A6-0078/2006) neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin (09857/3/2005 C6-0017/2006 2003/0262(COD)) (Esittelijä Karin Scheele).

  Karin Scheele (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään elintarvikkeita koskevasta kahden asetuksen sääntelypaketista, tarkemmin sanottuna ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevasta jäsen Poli Bortonen mietinnöstä ja minun mietinnöstäni, joka koskee vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämistä elintarvikkeisiin.

Näistä kahdesta lainsäädäntöehdotuksesta on aina keskusteltu ja niitä on aina käsitelty samanaikaisesti ja rinnakkain, sillä ei olisi mitään järkeä käsitellä näitä kahta asetusta erikseen. Koska parlamentissa on ollut hyvin erilaisia näkemyksiä – ja muutamien jäsenten näkemykset ovat edelleen ristiriitaisia – siitä, olisiko ravitsemus- ja terveysväitteitä säänneltävä ja jos olisi, niin miten, meillä on aina ollut ongelmia, kun vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisääminen elintarvikkeisiin on ollut käsiteltävänä esityslistalla. Haluaisin hyödyntää tätä tilaisuutta kiittääkseni kaikkia asianosaisia – ryhmien henkilöstöä, Eurooppa-neuvostoa ja komissiota – istuntojen välillä tehdystä hyvästä yhteistyöstä, minkä ansiosta olemme onnistuneet keskustelemaan avoimesti ja saavuttamaan hyviä kompromisseja.

Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus yhdenmukaistaa vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämistä elintarvikkeisiin koskevia eri kansallisia säädöksiä, ja tänään asian toisessa käsittelyssä haluaisin mainita, että asetuksessa säännellään ainoastaan vitamiinien ja kivennäisaineiden vapaaehtoista lisäämistä elintarvikkeisiin, joten sillä ei ole vaikutusta niiden pakollista lisäämistä koskeviin kansallisiin säädöksiin.

Eräs mietintöni taustalla oleva periaate on se, että yhteisön olisi pyrittävä varmistamaan, että valmistajat lisäävät elintarvikkeisiin vitamiineja ja kivennäisaineita ravitsemus- ja terveysnäkökohtien perusteella, ja siksi olen iloinen, että olemme päässeet kompromissiin paitsi parlamentin sisällä myös muiden toimielinten kanssa ja että olemme kannattaneet biologista hyödynnettävyyttä koskevaa lähestymistapaa, jonka mukaan elimistön on voitava hyödyntää kaikki lisätyt vitamiinit ja kivennäisaineet, sillä jos näin ei olisi, kuluttajia johdettaisiin harhaan ja ääritapauksissa niillä voisi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle.

Aiheesta käydyn keskustelun aikana olemme kuulleet yhä uudelleen tapauksista, joissa vitamiineja ja kivennäisaineita lisätään liikaa, jolloin elimistö ei lopulta kykene käsittelemään tätä aineiden yhdistelmää, ja siksi meidän olisi mielestäni hyvä valita tämä lähestymistapa, joka perustuu elimistön kykyyn hyödyntää aineet.

Olemme edistyneet myös sopimalla muiden aineiden ja vitamiinien ja kivennäisaineiden määritelmistä, jotka on tietenkin luetteloitu – ja siten määritelty – tämän asetuksen liitteissä 1 ja 2.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden liikakäyttö voi olla terveydelle haitallista, ja siksi on säädettävä turvallisista enimmäismääristä, kun tällaisia aineita lisätään elintarvikkeisiin. Ravintolisiä koskevassa direktiivissä säädetään jo nyt tällaisista enimmäismääristä, mutta niitä ei ole vielä julkaistu. Kuluttajaturvaa koskevien näkökohtien vuoksi on ehdottoman välttämätöntä, että ne vahvistetaan. Säädöksen 6 artiklaa koskevalla tarkistuksella on tarkoitus varmistaa, että komissio antaa ehdotukset turvallisiksi enimmäismääriksi kahden vuoden kuluessa.

Koska olen ollut useiden vuosien ajan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsen, olen tyytyväinen myös siihen, että komissio on ilmoittanut täydentävässä julkilausumassaan ravintoarvomerkintöjä koskevan direktiivin tarkistamisesta, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.

  Adriana Poli Bortone (UEN), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, elintarvikemerkintöjä koskevasta mietinnöstä toimitettavan äänestyksen aattona olen tyytyväinen voidessani ilmoittaa parlamentille, että tiiviiden neuvottelujen tuloksena olemme päätyneet yhteiseen tekstiin, jonka ansiosta toivon meidän välttyvän sovittelumenettelyltä.

Ennen kuin siirryn yksityiskohtiin, haluaisin kiittää muiden ryhmien varjoesittelijöitä eli jäseniä Sommer, Corbey, Maaten, Evans, Breyer, Liotard ja Blokland heidän päättäväisistä toimistaan ja heidän halukkuudestaan neuvotella jopa kaikkein vaikeimpina hetkinä.

Umpikujatilanteessa, jossa neuvosto ei vaikuttanut olevan halukas antamaan meille yhtään enempää periksi, onnistuimme saamaan aikaan kompromissipaketin: lopullisen tekstin, jolle parlamentin kaikki ryhmät ovat antaneet tukensa ja jossa neuvostoa kehotetaan hyväksymään pöydällä olevat ehdotukset. Huomenna toimitettavassa äänestyksessä tehtäväksi jää sinetöidä teksti, ja kehotankin tältä osin kaikkia kollegoitani kannattamaan kompromissia, jotta saavutamme yhteisen kannan muuttamiseksi tarvittavan määräenemmistön.

Mielestäni tämä on kaiken kaikkiaan tasapainoinen teksti, jonka tavoitteena on varmistaa tehokkaasti, että kuluttajille annetaan täsmällistä, selvää ja ymmärrettävää tietoa, jotta he voivat tehdä tasapainoisia ja tietoon perustuvia valintoja ruokavalionsa osalta.

Jokainen parlamentissa on yhtä mieltä siitä, että on välttämätöntä edistää eurooppalaisten terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota ja estää sellaisen tilanteen syntyminen, jossa houkuttelevilla merkinnöillä luvataan erityisiä hyötyjä ihmisten keholle ja, mikä pahempaa, ihmisten terveydelle, vaikka todellisuudessa näin peitellään runsaskalorisia elintarvikkeita, ilman että kuluttajalla on mahdollisuus tunnistaa niitä sellaisiksi.

Kun otetaan huomioon, että WHO:n mukaan Euroopassa joka viides lapsi on liikalihava, ja kun pidetään mielessä hiljattain tehdyt tutkimukset, joissa osoitetaan mainonnan ja roskaruoan kulutuksen välinen yhteys, tätä säädöstä ei voida enää lykätä.

Mielestäni kompromissin tuloksena laaditussa tekstissä on saavutettu kuluttajasuojan ensisijainen tavoite. Haluaisin lisätä, että parlamentin toimien ansiosta olemme onnistuneet seuraamaan tilannetta ja vastaamaan pyyntöihin, jotka koskevat selkeyttä ja luotettavia aikatauluja, jotka ovat huolestuttaneet elintarviketeollisuutta. Kompromissi ei ole ollut helppo, mikä johtuu osittain siitä, että neuvoston kanta joihinkin näkökohtiin on pysynyt hyvin joustamattomana – käytännössä tiukkana – neuvottelujen loppuun saakka. Nimenomaan tästä syystä pidän valtavana saavutuksena sitä, että olemme saaneet myönnytyksiä näissä kysymyksissä. Viittaan tältä osin etenkin 4 artiklaan ja alkoholiin liittyviin toimenpiteisiin, joita tarkastelemme myöhemmin.

Haluaisin kuitenkin huomauttaa heti alkuun, että neuvoston kanssa tehty sopimus liittyy pakettiin, jota on kannatettava kokonaisuudessaan. Siksi pyydän teitä hylkäämään suoralta kädeltä tarkistukset 90 ja 49, jotka eivät kuulu muiden Euroopan unionin toimielinten kanssa sovittuun pakettiin.

Niin kutsuttujen terveysmerkintöjen markkinoille saattamisen osalta neuvosto on jo sopinut yksinkertaistetun ja entistä nopeamman menettelyn käyttöönotosta, jotta parannetaan yritystemme oikeusvarmuutta. Sen jälkeen kun pääsimme yksimieliseen päätökseen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa toimitetussa äänestyksessä, on ollut selvää, että aikataulun lyhentämisen ei pitäisi merkitä sitä, että tingimme merkinnöissä esitettyjen väitteiden oikeellisuuden perusteellisesta tieteellisestä arvioinnista. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisella (EFSA) pitäisi olla täsmälleen sama aika väitteiden arvioimiseen molemmissa menettelyissä. Neuvosto on tukenut meitä tässä ehdotuksessa, ja parlamentti on lopulta onnistunut varmistamaan, että terveysmerkinnät, jotka eivät muodosta minkäänlaisia erityisiä ongelmia, voivat saada lopullisen hyväksynnän kahdeksan kuukauden aikana.

Toisaalta yksinkertaistettua menettelyä ei sovelleta muutamiin merkintöihin, jotka ovat erityisen vaarallisia, sikäli kuin ne ovat hyvin vetoavia. Tällaisia ovat esimerkiksi merkinnät, joissa mainostetaan tuotteiden vähentävän tehokkaasti terveysvaaroja, ja merkinnät, joissa viitataan lasten kehitykseen. Tällaisiin merkintöihin on sovellettava sen sijaan kattavaa hyväksyntämenettelyä, jolla taataan tiukempi valvonta paitsi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja komission tieteellisen näytön pohjalta myös jäsenvaltioiden komiteamenettelyssä.

Ravintosisältöprofiileja koskevan ristiriitaisen kysymyksen tai huonomaineisen 4 artiklan osalta haluaisin korostaa, että viime keskiviikkoon asti neuvosto vastusti kaikkia tekstiin tehtäviä poikkeuksia. Yhteisessä kannassa vahvistetaan olennaisilta osin , ettei tuotteessa saa käyttää merkintää – ravitsemus- tai terveysmerkintää – joka ei vastaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen vahvistamia ravintosisältöprofiileja. Esimerkiksi runsaasti sokeria sisältävään makeiseen ei pitäisi koskaan liittää terveys- ja ravitsemusväitettä. Kaikkien ryhmien ja neuvoston hyväksymä kompromissiteksti tarjoaa nyt mahdollisuuden varustaa tuote ravitsemustietomerkinnöillä, vaikka ravintoaine ylittäisikin ravintosisältöprofiilin, edellyttäen, että samalle puolen pakkausta lisätään merkintä, jossa kuluttajaa varoitetaan ravintosisältöprofiilin ylittävän ravintoaineen korkeista tasoista. Näin taataan, että kuluttaja saa täsmällistä tietoa, joka voidaan nähdä pakkauksen samalla puolella, ja että samalla elintarviketeollisuudelle annetaan mahdollisuus käyttää tämäntyyppisiä väitteitä.

Tältä osin teksti merkitsee voittoa parlamentille kysymyksessä, jota neuvosto piti alun perin mahdottomana muuttaa. Tuotemerkkien osalta totean, että olemme onnistuneet varmistamaan, että nykyisiä tuotemerkkejä voidaan käyttää jatkossakin 15 vuoden ajan ilman lisävaatimuksia. Kun kyseinen jakso on päättynyt, niitä voidaan käyttää edelleen, mikäli niihin liitetään vastaavanlainen väite, joka on nyt tarkasteltavan asetuksen säännösten mukainen. Mielestäni tämä on riittävän pitkä siirtymäkausi tuotannonalalle, ja se on joka tapauksessa riittävä, jotta se voi mukautua yhteisön säännöksiin.

Lisäksi olemme turvanneet sellaisten yleisluonteisten nimien käytön, joita käytetään perinteisesti elintarvikkeista. Tällaisia ovat esimerkiksi aperitiivi, digestiivi ja yskänpastillit. Näihin ilmaisuihin sovelletaan erityisiä poikkeuksia, ja niitä voidaan luonnollisestikin käyttää. Haluan tähdentää parlamentille myös sitä, että kaikki negatiivisen merkinnän järjestelmät, niin kutsutut liikennevalo- tai punainen leima -järjestelmät, jotka ovat jo käytössä muutamissa maissa, jäävät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, ja siksi niistä säädetään kansallisella tasolla.

Me Euroopan parlamentissa olemme saavuttaneet joitakin tärkeitä voittoja pk-yritysten suojelua koskevissa neuvotteluissa. Olemme saaneet myönnytyksen, jonka piti alun perin olla mahdoton teknisistä syistä. Kahdessa johdanto-osan kappaleessa korostetaan, miten tärkeää on helpottaa pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää merkintöjä, sillä ne tuovat "tärkeää lisäarvoa Euroopan elintarviketeollisuudelle". Uuden 15 artiklan mukaan komissio huolehtii siitä, että pk-yritysten saatavana on välineitä ja ohjeita, jotta helpotetaan etenkin tarkasteltavana olevan asetuksen soveltamista.

Lisäksi lyhentämällä tietosuojaa koskevaa ajanjaksoa viiteen vuoteen alunperin suunnitellun seitsemän vuoden sijaan olemme lyhentäneet väitteiden käyttöoikeuden odotusaikoja sellaisten pk-yritysten osalta, joilla ei ole riittävästi varoja rahoittaakseen merkintöjä koskevan oman tutkimuksensa. Parlamentin tekemän tarkistuksen ansiosta pk-yritykset voivat pian käyttää kaikkia niitä merkintöjä, jotka on jo hyväksytty ja jotka on esitetty 13 artiklassa säädetyssä luettelossa. Niitä voidaan käyttää maksutta ja ilman minkäänlaisia muodollisuuksia. Myös ne, joilla ei ole varoja terveysväitteitä koskevan tutkimuksen rahoittamiseksi, voivat siten käyttää niitä helposti ja ilman lisäkustannuksia.

Lasten suojelun osalta – ja tämä on hyvin tärkeä aihe parlamentille – olemme onnistuneet varmistamaan, että kaikki merkinnät, joissa viitataan lasten kehitykseen tai parempaan terveyteen, arvioidaan kattavassa hyväksyntämenettelyssä, jotta varmistetaan myös jäsenvaltioissa tehtävät perusteelliset tarkastukset sen toteamiseksi, onko merkintä tieteellisesti pätevä ja ymmärtääkö kuluttaja merkinnän. Lääkealan, ravintoalan ja ravitsemustieteen yhdistysten esittämät terveysväitteet hyväksytään, ei kuitenkaan yksittäisten lääkäreiden esittämiä väitteitä.

Alkoholista totean, että ravintoainemerkinnät on jo hyväksytty yhteisessä kannassa. Juomiin, jotka sisältävät yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia, voidaan liittää merkintöjä, joissa viitataan alkoholin tai energian määrän vähentämiseen. Yhtenä, joskin viimeisenä mahdollisuutena neuvosto on sallinut käyttää ilmaisua, jossa viitataan vähäiseen alkoholipitoisuuteen. Olemme saaneet myös merkittävää tunnustusta siitä, että olemme turvanneet erilaiset kulinaariset perinteet sekä irrallisina myytävien elintarvikkeiden myyjien mahdollisuudet erityisehtoihin.

Lopuksi kehotan teitä kaikkia kannattamaan tarkistuksia, jotka ovat osa kaikkien ryhmien allekirjoittamaa kompromissia, ja yksistään näitä tarkistuksia, jotta tätä mietintöä – joka on ollut niin ristiriitainen ja joka on ollut parlamentin tarkasteltavana yli kolmen vuoden ajan – koskeva lainsäädäntämenettely voidaan saattaa onnistuneesti päätökseen. Haluaisin ilmaista sydämelliset kiitokseni kaikille, myös eri ryhmien kollegoilleni ja avustajille.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä molempia esittelijöitä, jäsen Poli Bortonea ja jäsen Scheeleä, heidän erinomaisesta työstään ja yhteistyöstä yksikköni kanssa tämän kompromissin laatimiseksi. Haluan kiittää myös varjoesittelijöitä heidän työstään.

On totta, että tehtävä ei ole ollut helppo. Muistanette ne suuret näkemyserot, jotka vallitsivat kolmen toimielimen kesken tässä asiassa. Katson kuitenkin – ja esittelijät ovat todenneet tämän oikeutetusti – että olemme onnistuneet pääsemään hyvään kompromissiin. Se on totta. Kuten kaikki kompromissit, myös tämä kompromissi jättää kuitenkin kaikille hieman toivomisen varaa, ja jokainen osapuoli olisi halunnut mennä hieman pidemmälle suuntaan tai toiseen. Molempia asiakirjoja koskevilla kompromisseilla on kuitenkin onnistuttu tasapainottamaan kaikkien asianosaisten eli kuluttajien, teollisuudenalan ja taloudellisten toimijoiden etuja. Kyse on kuitenkin arasta ja herkästä tasapainosta, ja mielestäni nämä kaksi asiakirjaa olisi hyväksyttävä kompromissitekstissä hyväksytyssä muodossa, sillä kaikki muu järkyttäisi tätä tasapainoa ja heikentäisi varmastikin kompromissia.

Näissä kahdessa asetuksessa todetaan, että jos taloudelliset toimijat käyttävät terveysväitteitä tai muita markkinointivälineitä vapaaehtoisesti myydäkseen tuotteitaan, väitteiden on oltava oikeellisia ja täsmällisiä sekä tieteellisesti perusteltuja. Tämä tarkoittaa sitä, että kyse on kuluttajan valinnasta – lopullisen päätöksen tekee kuluttaja – mutta kuluttajalle on annettava oikeaa, täsmällistä ja tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa, jotta hän voi tehdä tällaisen tietoon perustuvan valinnan. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että tämä on hyvin tärkeä askel juuri käynnistetyissä pitkän aikavälin toimissa Euroopan kansalaisten terveyden ja ravinnon edistämiseksi.

Terveysväitteitä koskevalla asetuksella estetään kuluttajien johtaminen harhaan perusteettomilla tai harhaanjohtavilla väitteillä. Samalla siinä vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, joilla mahdollistetaan tuotteiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla. Sillä luodaan myös selvä oikeudellinen ympäristö ja yhtäläiset toimintaolosuhteet taloudellisille toimijoille, jotta varmistetaan rehti kilpailu ja kannustetaan investoimaan innovatiivisiin elintarvikkeisiin. Asetuksessa vahvistetaan sallittuja ravitsemusväitteitä koskeva luettelo tai fysiologisiin toimintoihin liittyviä väitteitä koskeva luettelo sekä sallitaan nyt hyväksymismenettelyjen ansiosta väitteet, jotka koskevat sairausriskien vähentämistä ja jotka ovat olleet kiellettyjä tähän asti.

Nämä yhdenmukaistetut säännöt hyödyttävät näin ollen suuresti eurooppalaista elintarviketeollisuutta, mutta lainsäädännössä hyväksymämme menettelyn avulla turvaamme myös kuluttajasuojan. Samaten uusiin tietoihin perustuvien terveysväitteiden osalta kompromissilla mahdollistetaan nyt entistä yksinkertaisempi ja nopeampi menettely, jolla vauhditetaan innovaatiota elintarvikealalla. Olen varma, että parlamentti tunnustaa sekä komission että neuvoston asiaa koskevat toimet.

Ravintosisältöprofiileja kuvailtiin jo edellä, ja totean, että näillä tarkoitetaan tuotteita, jotka tehdään houkuttelevimmiksi kuluttajille väitteiden avulla ja joilla kannustetaan lisäämään kulutusta. Siksi tarvitsemme tässä kysymyksessä asianmukaiset perusteet. Ravintosisältöprofiili on eräs hyvä peruste, jota voitaisiin käyttää, ja ehdotetulla kompromissilla joustavoitetaan tilannetta niin, että helpotetaan näiden väitteiden soveltamista ja käyttöä.

Tämän kompromissin yhteydessä haluaisin esittää seuraavan lausuman:

Määritellessään 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ravintosisältöprofiileja sääntelykomiteamenettelyä noudattaen komissio sitoutuu esittämään elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle komitealle toimitettaviin komission toimenpide-ehdotuksiin perusteluosan, jossa hahmotellaan ravintosisältöprofiilien määrityksessä huomioon otettavat perusteet.

Kuten totesin aiemmin, mielestäni tämä on hyvä kompromissi, jossa otetaan huomioon kaikkien tärkeimpien sidosryhmien edut.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin koskevasta asetuksesta totean, että myös sen osalta olemme päässeet hyvään kompromissiin. Tämän kompromissin pohjalta haluaisin esittää seuraavan lausuman:

Yhteisen kannan hyväksymistä koskevan julkilausumansa lisäksi komissio aikoo esittää mahdollisimman pian, viimeistään kuitenkin kahden vuoden kuluessa asetuksen antamisesta, ehdotuksen elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä annetun direktiivin 90/496/ETY tarkistamista. Tässä yhteydessä komissio aikoo tarkastella kyseisen direktiivin liitteessä mainittua ilmaisua "huomattava määrä" koskevan säännön tarkistamista.

Toivon hartaasti, että parlamentti kannattaa tätä kompromissipakettia, jolla säännellään elintarvikkeiden koostumukseen liittyviä näkökohtia ja varmistetaan tuotteiden turvallisuus. Sen avulla otetaan käyttöön myös merkintää, esillepanoa tai mainontaa koskevat asianmukaiset erityissäännöt, ja samalla muodostetaan perusta tarkastuksille ja tarvittaessa tiettyjen muiden aineiden lisäämisen sääntelylle, kuten esittelijä on jo todennut.

Näin varmistetaan kansanterveyden ja kuluttajansuojan hyvin korkea taso, ja samalla luodaan teollisuudenalalle vakaa, tiivis ja selkeä oikeudellinen ympäristö, niin että edistetään innovaatiota ja kilpailukykyä yhteisössä ja kansainvälisesti.

Lopuksi saanen kiittää uudelleen kahta esittelijää ja kaikkia niitä, jotka ovat tehneet yhteistyötä tämän kompromissin saavuttamiseksi. Odotan innokkaana mielenkiintoista keskustelua.

  Renate Sommer, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, vaikka olemmekin saavuttaneet muutamia hyviä taktisia voittoja tämän lain vastaisessa kampanjassamme, joka on kestänyt kolme vuotta, meidän on valittava huomenna pirun ja paholaisen välillä. Meidän on hyväksyttävä kolmen osapuolen epävirallisessa vuoropuhelussa aikaansaatu kompromissipaketti, vaikka minun onkin sanottava komission jäsenelle, ettemme suinkaan ole siihen tyytyväisiä. Jos emme tee niin, joudumme palaamaan neuvoston yhteiseen kantaan, joka on aivan yhtä karmea kuin komission alkuperäinen luonnoskin. Tilanne on tämä.

Lisäksi tässä laissa – myös kompromississa – pyritään riistämään kansalaisilta valinnanvapaus luokittelemalla elintarvikkeet hyviksi tai huonoiksi myyttisten ravintosisältöprofiilien perusteella. Tähän päivään mennessä – kolme vuotta kestäneiden keskustelujen jälkeenkään – komissio ei ole pystynyt esittämään edes summittaista näkemystä siitä, minkälaisia nämä arvot voisivat olla. Tämän seurauksena meidän on huomenna pakko äänestää jonkin sellaisen puolesta, jota ei todellisuudessa ole olemassa. Voidaanko tällaista pakkopolitiikkaa kutsua luotettavaksi päätöksenteoksi?

Asiantuntijoiden mukaan – ja tältä osin olen eri mieltä jäsen Poli Bortonen kanssa – koko lähestymistapa on järjetön, sillä ihmisten jatkuva lihominen ei johdu elintarvikkeiden mainonnasta. Kyse on hyvin monimutkaisesta ongelmasta, joka koskettaa koko yhteiskuntaa. Sitä ei voida ratkaista mainontaa sensuroimalla. On todellakin väärin ja minun mielestäni typerää omaksua sellainen näkemys, että yksittäiset elintarvikkeet olisi luokiteltava. Syöttekö muka kuivia maissihiutaleita koko päivän? Minä en.

Emme ole kuitenkaan menettäneet peliä kokonaan, mistä on kiittäminen etenkin vastustustamme, ja olen siitä melko ylpeä. Jäsen Poli Bortone luetteli kaikki ne asiat, jotka olemme saavuttaneet. Olemme etenkin onnistuneet pelastamaan tuoretuotteet. Edes hedelmiä ei olisi saanut sanoa terveellisiksi, ilman että myyntipisteessä esitetään kyseistä hedelmälajia koskeva asianmukainen tieteellinen testi. Tämä osoittaa, miten naurettava koko lähestymistapa on. Olemme onnistuneet pelastamaan myös yskänpastillit. On hävettävä, että meidän oli tehtävä se. Olemme myös laatineet suojalausekkeita pk-yrityksiä varten, ja on hävettävää, että jouduimme tekemään sen ja että on olemassa lakeja, joiden takia se on tehtävä, sillä se osoittaa, että kaikki hurskaat puheet ovat vain valheita. Komission jäsen Verheugen esitti tästä juuri yhden esimerkin. Pk-yritykset joutuvat kärsimään tämän lain takia. Sen takia menetetään työpaikkoja. Sillä vesitetään lakeja, eikä se tuo kuluttajille lisäetuja, sillä säädöksellä ei vähennetä mitenkään liikalihavuutta, ja meillä on jo lakeja, joilla suojellaan kuluttajia harhaanjohtavalta mainonnalta.

Neuvosto ja komissio tietävät tämän kaiken, mutta silti ne ovat parlamenttia vastaan betoniseinän tavoin, hartiat kiinni toisissaan tavalla, jota en ole vielä koskaan ennen nähnyt. Saan sen vaikutelman, että neuvosto on täysin komission virkamiesten käsissä, ja nämä virkamiehet haluavat itse päättää yhä useammasta asiasta ilman, että heillä on siihen minkäänlaista tai kenenkään antamaa valtuutusta, mutta he saavat kansalaisilta hyvää palkkaa. Kansalaiset eivät heitä valvo, mutta kansalaiset maksavat heille hyvin, ja nimenomaan kansalaiset joutuvat loppujen lopuksi maksamaan laskun. Kansalaiset maksavat tämän lain hinnan, ja sen hintana on työpaikkojen menetys. Tämä laki on täysin ristiriidassa sen kanssa, mistä puhutaan aina komission hienoissa puheissa byrokratian vähentämisestä, paremmasta lainsäädännöstä, Lissabonin strategiasta ja kaikesta muusta. Tämä laki on omiaan lisäämään merkittävästi kansalaisten euroskeptisyyttä.

Mielestäni emme voi sallia tätä, eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää sen puolesta huomenna, jotta emme päädy aivan järkyttävään lopputulokseen. Sanoin tämän heti alussa, mutta olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tälle byrokraattiselle mielettömyydelle voidaan kuitenkin tehdä vielä jotakin. Pyydän Saksan hallitusta tarkastelemaan, voiko se valittaa tästä asetuksesta.

  Dorette Corbey, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää jäsen Poli Bortonea. Mielestäni olemme päässeet hänen ja neuvoston kanssa ja keskenämme järkevään kompromissiin. Olen kiitollinen myös jäsen Sommerille ja muille ryhmille, jotka ovat olleet osallistuneet toimiin.

Monet kuluttajat ovat huolissaan terveydestään, kolesterolista ja verenpaineesta tai kamppailevat ylipainon kanssa. Elintarviketeollisuus käyttää tätä hyväkseen. Kaikenlaiset väittämät ovat yhä yleisempiä. Tänä aamuna söin voileivän, joka on hyväksi suoliston bakteeriflooralle, ja päälle sivelin voita, joka alentaa kolesteroliani, sekä kananmunan, jossa on paljon omega-3-rasvahappoja. Täydellistä… tai ainakin luulen niin, sillä en ole varma.

Kuluttajat eivät tiedä, ovatko valmistajien väitteet tosia, ja siksi on ensisijaisen tärkeää, että tässä lainsäädäntöehdotuksessa säädetään, että elintarvikevalmistajien terveysväitteiden on perustuttava tieteelliseen tietoon. Meidän on estettävä kuluttajien johtaminen harhaan. Kuluttajat ovat usein valmiita maksamaan enemmän tuotteesta, jonka väitetään edistävän heidän terveyttään, mutta heidän on voitava olla varmoja, että se on todellakin totta.

Harhaanjohtava mainonta on jo kielletty, mutta todistustaakka on tähän saakka ollut viranomaisilla. Tämä ei tietenkään toimi käytännössä. Viranomaisten on mahdotonta tarkastaa jatkuvasti tuotteisiin liitettyjä väitteitä ja osoittaa ne virheellisiksi. Tästä ehdotuksesta on hyötyä kuluttajille, sillä kaikkien 25 jäsenvaltion valmistajien on tästä alkaen annettava rehellistä tietoa.

Ensimmäisessä käsittelyssä parlamentti antoi periksi yritysten painostukselle. Nämä yritykset pelkäsivät tulevansa paljastetuksi, sillä ne johtavat kuluttajia tahallaan harhaan esittämällä väärän kuvan, eivätkä ne saa myötätuntoani. Voittoa ei saa tehdä painostaan tai terveydestään huolestuneiden ihmisten kustannuksella. Sisämarkkinoiden ei pitäisi merkitä lupaa sille, että kuluttajia saa johtaa harhaan. Onneksi kompromississa tunnustetaan laajalti tämä asia.

Ihmisiä johdetaan harhaan monin eri tavoin. Kompromissin 4 artiklan mukaan terveysväitteitä saa esittää ainoastaan tuotteissa, jotka ovat tietyn profiilin mukaisia. Haluaisin vakuuttaa jäsen Sommerille, että tällaisia ravintosisältöprofiileja on laadittu. Niitä käytetään Yhdysvalloissa. Kaikki suuret yritykset käyttävät niitä, ja ne toimivat erinomaisesti. On myös asianmukaista, että terveysväitteitä voidaan lisätä vain tuotteisiin, jotka ovat periaatteessa terveellisiä. Loppujen lopuksi rasvaiset hampurilaiset eivät muutu hetkessä terveellisiksi lisäämällä niihin muutamia vitamiineja sen enempää kuin sokeritikkaritkaan, jos niihin lisätään A-vitamiinia.

Kompromissitekstissä hylätään alkoholia koskevat terveysväitteet, ja ne sallitaan vain, jos alkoholipitoisuutta tai kalorimäärää on vähennetty. Kun pidetään mielessä kaikki alkoholismiin liittyvät ongelmat, myös maksa- ja aivovauriot, on vaikeaa sallia alkoholia koskevat terveysväitteet. Onneksi kaikki osapuolet olivat lopulta valmiita kannattamaan tätä ehdotusta.

Ensimmäisessä käsittelyssä kävi ilmi, että ehdotus on tarpeettoman byrokraattinen. Myös meidän ryhmämme yhtyi tähän näkemykseen, vaikka halusimmekin riittävät takeet asianmukaisille menettelyille. Ne ovat nyt käytössä. Lapsia koskevia väitteet ja terveysvaarojen vähentämiseen liittyvät väitteet edellyttävät nyt tiukkaa hyväksymismenettelyä. Ryhmämme seisoo kuluttajien ja hyvää tarkoittavien yritysten takana. Tällä lainsäädännöllä varmistetaan, että kuluttajille annetaan rehellistä tietoa. Toivon ja odotan, että tämä lainsäädäntö johtaa parempiin elintarvikkeisiin ja parempaan terveyteen. Kiitän teitä tarkkaavaisuudestanne.

  Mojca Drčar Murko, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevan asetusluonnoksen tavoitteena on yhdenmukaistaa tämän alan eurooppalaista lainsäädäntöä. Tähän pitäisi sisältyä kaksi näkökohtaa: ensinnäkin olisi noudatettava yleisenä sääntönä sitä, että terveysväitteiden on oltava kuluttajien etujen mukaisesti selkeitä, täsmällisiä ja merkityksellisiä, ja toiseksi rehellisiä tuottajia on suojeltava epärehellisiltä kilpailijoilta.

Hyvin ristiriitaisen keskustelun jälkeen meillä on nyt kompromissipaketti toista käsittelyä varten. Täyttääkö se alkuperäiset tavoitteet? Uskomme näin. Emme ehkä ole täysin tyytyväisiä tulokseen, mutta olemme ottaneet huomioon erilaiset huolenaiheet, kuten pk-yritysten pelot, liian pitkien ja byrokraattisten menettelyjen vaaran, tuottajien edut ja yleisluonteiset nimitykset – edellyttäen, että päätavoitteena on edelleen kansanterveyden parantaminen.

Jotkin komission ehdottamista rajoituksista olivat epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi Euroopan parlamentti hyväksyi suuren määrän tarkistuksia ja lisäsi lausekkeita, joiden tarkoituksena on helpottaa asetuksen soveltamista. Jotkin niistä on sisällytetty kompromissipakettiin, jota ALDE-ryhmä tukee yhdessä muiden poliittisten ryhmien kanssa.

Katsomme kahden kaikkein ristiriitaisimman kysymyksen – ravintosisältöprofiilien ja etenkin 4 artiklan 2 kohtaa koskevan poikkeuksen – osalta, että olemme päässeet kelvolliseen kompromissiin. Siksi haluamme kannattaa tarkistuksen 17 sanamuotoa.

Tämä koskee myös tavaramerkkejä ja tuotenimiä koskevaa ehdotusta sekä alkoholista esitettyjä ravitsemusväitteitä koskevaa 4 artiklan 3 kohtaa yhdistettynä säännökseen, jonka mukaan terveysväitteet, joilla tuetaan kansallisten viranomaisten ja yhteisön ilmoituksia alkoholin väärinkäytön vaaroista, olisi jätettävä asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tämä on hyvä lopputulos. Haluaisin kiittää etenkin jäsen Poli Bortonea hänen onnistuneesta työstään.

  Jill Evans, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kahta esittelijää, jäsen Scheeleä ja jäsen Poli Bortonea, kaikesta heidän tekemästään työstä näiden kahden hyvin tärkeän mietinnön parissa. Muiden puhujien tavoin minunkin huomautukseni koskevat ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevaa mietintöä.

Olen mielissäni voidessani sanoa, että tässä kysymyksessä parlamentti on tehnyt valtavan u-käännöksen. Viime vuonna tähän aikaan parlamentin enemmistö äänesti tuotannonalan edustaman näkemyksen mukaisesti ja poisti osia, jotka olivat ehdottoman tärkeitä tämän säädöksen tehokkuuden kannalta. Koko ehdotuksen päämäärä vesitettiin lähes kokonaan, mutta nyt toisessa käsittelyssä olemme onnistuneet pääsemään kompromissisopimukseen, kuten esittelijä totesikin, ja siinä palautetaan keskeiset näkökohdat ja edetään paljon lähemmäs alkuperäistä tavoitettamme, eli kielletään käyttämästä elintarvikkeissa valheellisia ja harhaanjohtavia terveys- ja ravitsemusväitteitä, jotka saavat kuluttajat uskomaan, että kyseiset elintarvikkeet ovat heille hyväksi, vaikka tosiasiassa näin ei ole.

Verts/ALE-ryhmä on kannattanut järjestelmää, jonka mukaan väitteet voidaan sallia tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen hyväksymismenettelyn mukaisesti. Olemme kannattaneet selviä merkintöjä, kuluttajien osallistamista, alkoholijuomiin liitettävien terveys- ja ravitsemusväitteiden kieltämistä, kuten muut ovat jo maininneet, ja monia muita näkökohtia, joista äänestämme huomenna. Tämä uusi säädös merkitsee suurta muutosta ihmisten jokapäiväisessä elämässä, sillä elintarvikkeet on hyvin poliittinen aihe. Mikä voisi olla sen poliittisempaa kuin se, että ihmiset voivat valita, mitä ruokaa he syövät?

Ihmisillä on oikeus luottaa siihen, että elintarvikemerkintöjen sisältö pitää paikkansa. Kyse ei ole ainoastaan elintarvikeyritysten rehellisyydestä, vaan kyse on myös terveydestä. Nykyään ihmiset ovat paljon tietoisempia terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion välttämättömyydestä, ja he ovat paljon varovaisempia ostamansa ruoan suhteen. Elintarviketuottajat kuluttavat tuhat kertaa enemmän markkinointiin kuin viranomaiset kuluttavat liikalihavuuden torjuntaan. On aika korjata tätä tasapainoa ja tiukentaa asiaa koskevia sääntöjä.

  Kartika Tamara Liotard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, ensimmäisessä käsittelyssä saavutetun, terveysväitteitä koskevan häpeällisen tuloksen jälkeen parlamentti saa nyt toisen mahdollisuuden. Vaikuttaa siltä, että elintarvike- ja etenkin juomateollisuuden sinnikkäät etujärjestöt eivät ole toimineet yhtä tehokkaasti tällä kertaa. Vai onko kenties niin, että parlamentin jäsenet ovat yksinkertaisesti noloina sen takia, että kerrankin neuvosto on ollut edistyksellisempi kuin parlamentti? Edessämme oleva kompromissiehdotus sisältää muutamia hyviä kohtia, ja eräs tällainen ilmeisen hyvä kohta on alkoholiin liitettävien terveysväitteiden kieltäminen. Ravintosisältöprofiilit on palautettu tekstiin, ja toivottavasti niiden avulla torjutaan ainakin kaikkein häpeällisimmät terveysväitteet.

Kuluttajia ei suinkaan suojella vedenpitävästi virheellisiltä väitteiltä, mikä on valitettavaa. Lainsäädännössä on edelleen monia porsaanreikiä, jotka mahdollistavat virheellisten väitteiden esittämisen. Lisäksi minulla on vakavia epäilyksiä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen hyvin vaikutusvaltaisesta asemasta, sillä sen riippumattomuus kyseenalaistetaan säännöllisesti. Muissa kysymyksissä, kuten geneettisesti muunnettuja organismeja ja aspartaamia koskevissa kysymyksissä, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen omaksuu mielellään tuotannonalan näkemyksen.

Olkoon tämä ehdotus miten epätäydellinen tahansa, se merkitsee kuitenkin suurta parannusta ensimmäisen käsittelyn surulliseen lopputulokseen. Lisäksi ilman kompromissia vaarana on, että pitkitämme tätä kysymystä moniksi vuosiksi eteenpäin. Koska emme voi hyväksyä kuluttajien pitämistä pimennossa näin pitkään, ryhmäni aikoo kannattaa kompromissiehdotusta.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin ilmaista kiitokseni jäsen Scheelelle ja jäsen Poli Bortonelle heidän toimistaan näiden sopimusten aikaansaamiseksi luonnosvaiheessa.

Lisäaineita koskevan mietinnön osalta olen pahoillani siitä, että kyseisen sopimuksen takia täällä täysistunnossa ei ole enää mahdollista puida tiettyjen lisäaineiden hyödyllisyyttä ja tarvetta. Vaikka muutamien aineiden on osoitettu olevan epäilemättä hyödyllisiä, suhtaudun edelleen varauksellisesti esimerkiksi fluoridin lisäämiseen. Se on myös yksi syy, miksi ryhmäni ei aio kannattaa sopimusta.

Ravitsemus- ja terveysväitteistä haluan todeta, että aion kannattaa neuvotteluissa saavutettua tulosta. Parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämillä tarkistuksilla on jo parannettu yhteisen kannan monia näkökohtia. Haluan viitata tältä osin yritysten mahdollisuuksiin jättää hakemuksia omissa jäsenvaltioissaan sekä aikataulun lyhentämiseen.

Haluaisin kysyä komission jäseneltä Kyprianoulta, milloin komissio uskoo ravintosisältöprofiilien olevan valmiita ja minkälainen tehtävä parlamentilla voisi sen mielestä olla niiden laadinnassa. Lopuksi haluaisin lisätä, että hyväksyn täysin ravitsemusväitteitä koskevan sopimuksen, ja toivon, että se voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa, jotta kuluttajia suojellaan tehokkaasti.

  Liam Aylward, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella lämpimästi ryhmäni kollegaa Poli Bortonea siitä, että hän on saavuttanut neuvottelujen tässä vaiheessa kuluttajien kannalta hedelmällisen tuloksen. Se on ollut valtavan työläs tehtävä.

Koska EU:n keskivertokansalainen tukevoituu ja jopa 27 prosenttia eurooppalaisista miehistä ja 32 prosenttia eurooppalaisista naisista ja huima neljäsosa eurooppalaisista lapsista on nyt ylipainoisia, suhtaudun lämpimästi Euroopan unionin aloitteeseen torjua ylipainoisuutta erittäin tärkeällä ensimmäisellä toimella: tarkastelemalla elintarvikkeisiin liitettäviä ravitsemus- ja terveysväitteitä.

Kuluttajiin on vaikutettu liian kauan markkinoinnilla ja mainonnalla, joka on suurelta osin perusteetonta. Nykyään kuluttajia yritetään houkutella ostamaan elintarvikkeita lukuisilla erilaisilla markkinointitempuilla. Elintarvikkeiden ravitsemusväitteet eivät useinkaan ole aivan täsmällisiä tai rehellisiä. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio on eräs hyvän terveyden edellytys, ja yksittäisillä tuotteilla on suhteellinen merkitys kokonaisruokavaliossa.

Olemme nyt äänestämässä sellaisen järjestelmän puolesta, jolla turvataan kuluttajien luottamus tuotekohtaisesti ja jossa ravitsemus- ja terveysväitteet perustuvat tieteelliseen näyttöön. Liikalihavuudesta johtuva huono terveys maksaa veronmaksajille miljoonia euroja vuosittain, ja sen takia terveyspalveluihin kohdistuu valtavia paineita. Liikalihavuuteen liittyvät terveysongelmat ovat hyvin tiedossa: sydänsairaudet, sydänkohtaukset, korkeat kolesteroliarvot ja diabetes ovat luettelon kärjessä. Yleisiä syitä näihin ovat ylensyönti ja liikunnan puute, mutta ongelma on paljon laajempi. Meidän on ryhdyttävä välittömästi toimiin.

Euroopan kansalaisten näkökulmasta tämä on vain jäävuoren huippu. Samanaikaisesti selkeiden ja perusteltujen ravitsemusväitteiden kanssa meidän on käynnistettävä sopivalla hetkellä myös yleinen tiedotuskampanja ravitsemukseen liittyvistä kysymyksistä ja terveen ruokavalion noudattamisen tärkeydestä. Nykypäivän kuluttajilla on paineita valmistaa ateriat entistä nopeammin. Tulemme yhä enemmän riippuvaisiksi eineksistä. Olen tyytyväinen myös pk-yrityksille annettavan tuen lisäämiseen. Olen iloinen, että niitä autetaan oikea-aikaisesti antamalla niille tukea ja asianmukaista teknistä ohjausta ja asianmukainen välineistö.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Haluan kiittää kollegaani Poli Bortonea hänen toimistaan ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevan mietinnön hyväksi, joka on nyt meillä toisessa käsittelyssä.

Tämä direktiivi on äärimmäisen tärkeä nyt, kun Euroopassa on paljon liikalihavuutta ja sairauksia, joita ei ilmenisi, jos söisimme terveemmin. Meidän on painotettava entistä voimakkaammin kuluttajien tietoisuutta ja siten elintarvikemerkintöjä, joilla ei johdeta harhaan. Jos elintarvike on merkitty vähäkaloriseksi, sen on perustuttava tosiseikkoihin eikä kuluttajaa saa johtaa harhaan. Niin kutsuttujen riippumattomien lääkärien tai asiantuntijoiden suositukset ovat usein vain mainostemppuja, jotka eivät perustu näyttöön. Jos elintarvike sisältää runsaasti kalsiumia, joka edistää luuston kasvua, sitä ei saa kutsua terveelliseksi, jos se sisältää myös suuren määrän rasvaa ja sokeria. Samaten vähärasvaista jogurttia ei voida kutsua terveelliseksi, jos se sisältää 100 grammaa sokeria. Suklaalevitteiden ei voida väittää olevan hyväksi lapsille ainoastaan siitä syystä, että ne sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.

Kuluttajat lukevat elintarvikepakkausten valmistusainemerkinnät, ja he valitsevat tuotteen usein pakkausmerkintöjen perusteella. Ravitsemus- ja terveysväitteiden tehtävänä on siten antaa tietoa eikä johtaa harhaan. Tarkoitukseni ei ole saada näitä tuotteita pois markkinoilta, mutta niitä ei pitäisi mainostaa terveellisiksi terveyttä ja ravitsemusta koskevien arveluttavien tietojen perusteella.

Tällä asetuksella edistetään innovaatiota. Tuottajien on tuotettava elintarvikkeita, jotka ovat todellakin terveellisiä, ja siksi he pyrkivät vähentämään rasvan, sokerin tai suolan määrää tuotteissaan. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa myös tarkistuksista 28 ja 31, joissa painotetaan erityisesti lapsille tarkoitettuja elintarvikkeita, joihin liitettyjen merkintöjen tarkastuksia on tiukennettava.

  María del Pilar Ayuso González (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen lisäaineita koskevan asetuksen varjoesittelijä, ja siksi minun on todettava heti alkuun, että komission ehdotus oli kohtuullisen tasapainoinen. Jäsen Scheele on kuitenkin tehnyt erinomaista työtä kokoamalla yhteen eri näkökohdat, ja haluaisin siksi onnitella häntä. Haluaisin kiittää myös neuvostoa ja komissiota niiden toteuttamista toimista, joiden ansiosta pääsemme sopimukseen toisessa käsittelyssä.

Monipuolisen ruokavalion ohella ravintoaineilla täydennettyjen elintarvikkeiden käytöllä voidaan edistää ravintoaineiden saantia. On tärkeää, että ravintoaineilla täydentäminen perustuu tieteelliseen tietoon ja että kaikkiin maatalous- ja elintarviketeollisuuden yrityksiin sovelletaan samoja sääntöjä, samalla kun byrokratiaa vähennetään minimiin.

Ehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa voimassa olevat kansalliset säännökset, ja siksi minun ryhmäni ei ole samaa mieltä sellaisten säännösten hyväksymisestä, jotka mahdollistavat tiukemmat säännöt tietyissä maissa, paitsi jos ne ovat tieteellisesti perusteltuja kansanterveyttä koskevista syistä.

Mielestäni on oikein, että olemme pidentäneet tiettyjen markkinoilla jo olevien ja merkittyjen tuotteiden markkinoinnin määräaikaa asetuksen voimaantulopäivään asti.

Saatavana olevat elintarvikkeet ovat lopulta hyvin moninaisia, emmekä ratkaise liikalihavuutta säännöillä ja merkinnöillä. Sen ratkaisemiseksi meidän olisi ehkä kiellettävä television kaukosäädin. Ratkaisu on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Elintarvikkeiden on oltava terveellisiä, ja kuluttajille on annettava täsmällistä tietoa. On todella tärkeää, että jokainen valitsee ruokavalionsa elintapojensa mukaisesti. Siksi valistus on paljon tärkeämpää kuin mikään sääntö, jonka voimme määrätä torjuaksemme liikalihavuutta.

Jäsen Poli Bortonen mietinnöstä totean, että sekä hän että varjoesittelijät, ja etenkin jäsen Sommer, ovat tehneet erinomaista työtä. Asetusehdotuksen perusteluissa korostetaan, että erityisten yhteisön sääntöjen puuttuminen on eräs tärkeimmistä syistä tämän uuden asetuksen antamiselle, ja olen siitä samaa mieltä.

Esimerkiksi viini on kuitenkin maataloustuote, jota säännellään hyvin kattavalla yhteisellä markkinajärjestelyllä, jolla kielletään ravitsemus- ja terveysväitteet viinimerkinnöissä ja jolla säännellään mainontaa, myynninedistämistoimia ja ylipäätään kaikkea. Siksi ei ole mitään perusteita säännellä asioita, joista on jo säädetty. Näin ainoastaan hämmennettäisiin kuluttajia ja tehtäisiin lainsäädännöstä entistä monimutkaisempaa, puhumattakaan niistä seurauksista, joita sillä olisi tuotantoyhtiöille. Viini ei saa kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan, enkä ymmärrä, mikseivät Espanjan, Ranskan tai Italian kaltaiset viinintuottajamaat ole tuoneet esiin näitä huomautuksia neuvostossa.

Olen pahoillani myös siitä, että olemme jättäneet hyödyntämättä mahdollisuuden muuttaa liitteitä. Lopuksi totean yksinkertaisesti olevani täysin samaa mieltä kaikesta siitä, mitä jäsen Sommer on sanonut.

  Åsa Westlund (PSE). – (SV) Myös minä haluan kiittää esittelijöitä jäsen Scheeleä ja jäsen Poli Bortonea, varjoesittelijöitä, komissiota ja neuvostoa heidän työstään sen varmistamiseksi, että huomenna meillä on sopimus, johon voimme ottaa kantaa ja jonka ansiosta kuluttajien on paljon yksinkertaisempi tehdä terveellisiä valintoja, sillä kuluttajien saatavana on nyt täsmällisempää ja kattavampaa tietoa.

Monet meistä ovat epäilemättä ostaneet aamiaismuroja, leipää tai jogurttia, joita olemme pitäneet hyvin terveellisinä kaupassa. Kotiin tultuamme olemme huomanneet, että jogurtissa ei ehkä ole lainkaan rasvaa, mutta sen sijaan siinä on valtavat määrät sokeria. Ei ole sattumaa, että monet meistä ovat joutuneet tällaiseen tilanteeseen. Yritykset tietävät, että me haluamme tehdä terveellisiä valintoja, ja siksi ne tekevät kaikkensa, jotta elintarvikkeet näyttävät hyödyllisiltä, vaikka asia on toisinaan täysin päinvastoin. Eräs tavallinen valmistajien käyttämä keino on valita yksittäinen ainesosa, jota kuluttajat pitävät hyödyllisenä, ja korostaa tätä ainesosaa käyttämällä suuria ja paksuja kirjaimia, samalla kun esimerkiksi sokeri- ja rasvapitoisuuden esittämiseen käytetään mikroskooppisen pientä tekstiä.

Sopimuksella, josta äänestämme huomenna, voidaan saattaa loppuun tällainen ja monen muuntyyppinen harhaanjohtava mainonta. Terveyshyötyjä koskevat väitteet on perusteltava tieteellisesti eikä niitä saa esittää tuotteista, joita pidetään ylipäätään haitallisina ihmisten terveydelle. Jos yritykset haluavat tulevaisuudessa korostaa elintarvikkeen jotain yksittäistä ainesosaa, jota kuluttajat pitävät hyödyllisenä, kyseinen elintarvike ei saa periaatteessa sisältää kohtuuttomia määriä sokeria, rasvaa, suolaa tai alkoholia.

On ilmeistä, että tässä asetuksessa riittää vielä paljon tehtävää, ja aiomme seurata tarkkaavaisina tulevaisuudessa tehtäviä toimia ja etenkin ravintosisältöprofiilien laadintaa. Minä ja monet muut ryhmästäni olemme erittäin ylpeitä tästä sopimuksesta, mutta olemme myös tarvittaessa valmiita esittämään lisävaatimuksia, jotta sopimuksesta tehdään vielä tiukempi.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies OUZKÝ

  Frédérique Ries (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, jos kaikki menee huomenna hyvin, parlamentti näyttää vihreää valoa näille kahdelle elintarvikealan uudelle asetukselle.

Toisen asetuksen tarkoituksena on tuoda jonkinlaista järjestystä sellaisten elintarvikkeiden ja juomien viidakkoon, joihin lisätään esimerkiksi vitamiineja. Toisen asetuksena tarkoituksena on sallia tai kieltää tietyissä oloissa ravitsemus- ja terveysväitteet, joita liitetään elintarvikkeisiin yhä useammin.

Kyse on kahdesta ehdotuksesta, jotka koskettavat aidosti eurooppalaisia, ja koska niiden tavoitteena on auttaa heitä ostosvalinnassa, niissä annetaan kansalaisille konkreettisia vastauksia siihen, voidaanko tällaisiin väitteisiin luottaa. Euroopan kuluttajaliitto BEUC on itse asiassa korostanut, että 60 prosenttia kuluttajista uskoo, että paljon kalsiumia sisältävät tuotteet ovat ainoastaan hyödyksi tasapainoiselle ruokavaliolle, mikä ei välttämättä ole kuitenkaan totta. Todellisuudessa ainoa tapa välttää virheitä on selvittää elintarvikkeen tai juoman kokonaiskoostumus eli sen sokeri-, suola- ja rasvapitoisuus. Siksi tarvitsemme ravintosisältöprofiileja, oikeita ravintosisältöprofiileja eikä mitään halpaprofiileja. Meille ehdotetaan tällaista kompromissiehdotuksessa 66, kuuluisassa salassapitolausekkeessa, jossa todellisuudessa ehdotetaan sekä punaista että vihreää valoa samalle paketille. Mielestäni tämä on ristiriitaisuuksien huippu, ja tämän toimen tarkoituksena on saattaa kuluttaja mahdollisimman hämilleen, ja kerrankin olen eri mieltä esittelijämme arviosta.

Tämän perusteella aion äänestää tyhjää tässä kysymyksessä, jotten estä tämän tärkeän tekstin läpimenoa.

Olen jo todennut useissa yhteyksissä vastustavani sitä, että 4 artiklaa lievennetään millään tavoin, sekä sellaisten tiettyjä ilmoitusten sallimista, joissa ylistetään alkoholin hyötyjä. Vastustan siksi sekä tarkistusta 18 että tarkistusta 489.

Haluan tietenkin kiittää kahta esittelijäämme Poli Bortonea ja Scheeleä sekä komissiota ja neuvostoa. He ovat ymmärtäneet täysin tällaisten kansalaisystävällisten lakien merkityksen ja ottaneet samalla huomioon, kuten on jo todettu, pk-yritysten usein esiintuomat huolenaiheet sekä tarpeen työskennellä tässä istuntosalissa yhteisen edun hyväksi ja tiettyjen erityisetujen torjumiseksi

Mielestäni jäsen Sommerin puheen yhtä osaa sävytti ankara ja epäoikeutettu kriittisyys komission ja komission jäsenemme työtä kohtaan. Sallinette minun lopuksi todeta, ettemme hyödy mitään eurooppalaisesta laista, jota laaditaan kansainvälisillä makeis- ja pikkuleipämessuilla Kölnissä.

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen, että Poli Bortone tuo mietinnöllään vihdoinkin annoksen järkeä parlamenttiin, ja toivon, että huomenna näytämme vihreää valoa ja annamme kuluttajansuojalle viimeinkin uuden sysäyksen.

Tänään kyse on rehellisyyden lisäämisestä. Aiommeko sallia sen, että yritykset huiputtavat kuluttajia ostamaan liian rasvaisia, liian makeita tai liian suolaisia elintarvikkeita ja että ne saavat vielä kehuskella terveyshyödyillä? Kukaan ei halua kieltää perunalastujen, Coca-Colan tai makeisten myyntiä, mutta emme voi sallia näitä elintarvikkeita myytävän sen varjolla, että ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Emme puhu myöskään mainonnan kieltämisestä vaan ainoastaan uusista markkinointisäännöistä. Tarvitsemme vähimmäisstandardit, joilla varmistetaan rehellinen markkinointi. Yhdenmukaistetuilla säännöillä parannetaan oikeusvarmuutta, ja siitä hyötyvät niin yritykset kuin kaikki muutkin.

Eräässä tutkimuksessa ilmeni, että 70 prosenttia kuluttajista luottaa valmistajien esittämiin terveysväitteisiin, ja siksi tämä asetus on tärkeä säädös paitsi kuluttajansuojan suuremman avoimuuden myös paremman terveydensuojelun näkökulmasta. Tällä hetkellä Euroopan unionissa yli 200 miljoonaa aikuista ja 14 miljoonaa lasta on ylipainoisia tai liikalihavia. Etenkin ravintotekijöistä johtuva lasten kakkostyypin diabetes on yleistynyt valtavasti. On mahdollista, että liikalihavuus ja liikunnan puute syrjäyttävät tupakoinnin tilastojen kärjestä yleisimpänä kuolinsyynä, ja siksi pidämme tätä kompromissia hyvänä. Se on hyvä paketti. Haluaisin, että keskustelua käytäisiin objektiivisemmin ja rehellisemmin. Yksistään Saksassa ravintoon liittyvien ongelmien torjunta aiheuttaa 71 miljardin euron kustannukset, ja se osoittaa selvästi, että meidän on tarkasteltava tätä kysymystä.

Toivon myös, ettei Saksan liittohallitus ryhdy toimiin jäsen Sommerin ehdotuksen johdosta ja esitä valitusta. Mikä tahansa hallitus – ei ainoastaan Saksan hallitus – joka valittaa jostain sellaisesta asiasta, josta se on itse ollut sopimassa neuvostossa, tekee itsensä naurunalaiseksi ja menettää uskottavuutensa, ja siksi toivon, että saavutamme huomenna yhden virstanpylvään toimissamme kuluttajasuojan ja kuluttajien terveyden parantamiseksi.

  Adamos Adamou (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan onnitella molempia esittelijöitä.

Elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevan mietinnön ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyimme – Euroopan parlamentissa – ison joukon tarkistuksia, joilla pyritään helpottamaan nykyisen asetuksen soveltamista kuluttajien eduksi.

Valtaosa äänesti elintarvikkeiden ravitsemusaineita koskevaa asetusta vastaan ja torjui 4 artiklan, ja näin heikennettiin merkittävästi kyseessä olevaa asetusta.

Tämän asetuksen tavoitteena pitäisi olla ennen kaikkea kuluttajien tietoisuuden parantaminen terveellisen, tasapainoisen ja sopusointuisen ruokavalion tärkeydestä. Tästä syystä meidän kaikkien olisi hyväksyttävä neuvoston yhteinen kanta, ja tästä syystä kannatan sitä edelleenkin lähtökohtaisesti. Kun otetaan huomioon kompromissiin liittyvät vaikeudet ja se, että eurooppalaiset kuluttajat tarvitsevat tällaista asetusta, kehotan meitä kaikkia kannattamaan edes kompromissitarkistusten pakettia. Tällä tavoin voimme varmistaa, että eurooppalaiset kuluttajat saavat asianmukaista tietoa.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa komission jäsenelle, että Irlannin hallitus on massalääkinnyt kansaani dinatriummonofluorofosfaatilla 40 vuoden ajan. Irlannissa veteen lisätty fluoridi on myrkyllistä jätettä. Vaikka sitä lisätäänkin vain pieniltä vaikuttavia määriä, se kerääntyy elimistöömme aikojen kuluessa. Veden fluoraaminen on rasittanut Irlannin kansalaisten terveyttä fluoroosin kaltaisilla taudeilla: fluoridi sitoutuu kalsiumiin, etenkin luustossa. Se aiheuttaa myös kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminnan kaltaisia tauteja. Fluoridia käytettiin aikoinaan lääkityksenä kilpirauhasen toiminnan hillitsemiseksi. Se aiheuttaa fluoroosia ja vahingoittaa hammaskiillettä, mikä on ominaista lapsuusiän fluoridimyrkytykselle. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että 40 prosentilla nuorista irlantilaisista aikuisista on hampaissa pysyvää ja epämuodostunutta täplikkyyttä ja värjäytymistä, joka johtuu fluoroosista. Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä taudeista, joita fluoridien jatkuva kerääntyminen on aiheuttanut irlantilaisille.

Kun tarkastellaan Irlannin hallituksen veden fluoraamiskäytäntöä muutama vuosi sitten, voidaan todeta, että 90 prosentissa julkisista ehdotuksista vaadittiin tällaisen massalääkityksen lopettamista. Irlannissa käytettävä fluoridi on myrkyllistä jätettä, jota saadaan elohopean ja kadmiumin kaltaisia myrkkyjä sisältävän keinolannoitetehtaan pesulaitteista. On mahdotonta kuvitella, että me parlamentissa hyväksyisimme fluoridin – joka on myrkyllinen aine – sisällyttämisen sallittujen vitamiinien ja kivennäisaineiden luetteloon. Se ei ole sen enempää vitamiini kuin kivennäisainekaan. Ruoassa ja vedessä se on vitsaus.

Sekaannuksen välttämiseksi totean, että hammastahnaan ja suuveteen lisättyä fluoridia pidetään kosmeettisena aineena, eikä tarkistukseni koske sitä. Se koskee ainoastaan ruokaan ja veteen lisättyä fluoridia. Pyydän kollegoitani auttamaan irlantilaisia ja äänestämään kyseisen tarkistuksen puolesta.

  Roberta Angelilli (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, niin kutsutut funktionaaliset elintarvikkeet tai ravintoaineilla täydennetyt elintarvikkeet, joiden oletetaan parantavan kuluttajien terveyttä tai hyvinvointia, ovat eräs kaikkein innovatiivisimmista aloista, joiden markkinoilla on suurimmat mahdollisuudet kasvuun. Siksi meidän on varmistettava, että tämäntyyppiset elintarvikkeet ja ennen kaikkea merkinnöissä esitetyt väitteet, joilla vedotaan kuluttajiin lupaamalla ruokavalioon tai terveyteen liittyviä hyötyjä, tarkastetaan.

Kompromissitekstillä varmistetaan selkeän ja kattavan tiedon antaminen elintarvikemerkinnöissä, ja sen ansiosta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja ruokavaliotaan koskevissa kysymyksissä. Tämä toimi on sitäkin kiireisempi, kun tarkastellaan mainonnan vaikutusta lapsiin. Mainonnalla vaikutetaan itse asiassa suoraan lasten ruokailumieltymyksiin ja muutetaan heidän kulutuskäyttäytymistään.

Lisäksi parlamentin toteuttamien toimien ansiosta pk-yrityksiin on kiinnitetty asianmukaista huomiota, ja niitä on tuettava, jotta ne voivat mukautua asetuksen mukanaan tuomiin muutoksiin ja jotta ne voivat myöhemmin luottaa sekä määrättyihin aikajaksoihin, jolloin ne voivat saattaa omia tuotteitaan markkinoille, että mahdollisuuteen käyttää ennalta hyväksyttyjä väitteitä.

Lopuksi haluaisin kiittää esittelijää, jäsen Poli Bortonea, hänen tekemästään erinomaisesta, joskaan ei helposta työstä.

  Leopold Józef Rutowicz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää parlamenttia tämän aiheen esille ottamisesta. Elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteitä koskeva asetus ja vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämistä elintarvikkeisiin koskeva asetus ovat merkittäviä kuluttajansuojalle. Ne antavat kuluttajalle mahdollisuuden tehdä oikeita päätöksiä monien elintarvikkeiden ostamisen yhteydessä. Niillä parannetaan reilun kilpailun edellytyksiä markkinoidemme elintarvikkeiden tuottajien ja toimittajien kesken. Niillä autetaan parantamaan ruokavaliota, mikä johtaa puolestaan parempaan fyysiseen kuntoon ja terveyteen. Näiden asetusten hyväksyminen on mielestäni askel oikeaan suuntaan.

  John Bowis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, istuntosalissa käyty edellinen keskustelu koski lainsäädäntöehdotusten seulontaa. Epäilen, että jos se olisi ollut voimassa ennen kuin tämä terveysväitteitä koskeva ehdotus otettiin käsittelyyn, tämä ehdotus olisi voinut kaatua ensimmäiseen esteeseen. Itse asiassa se oli lähellä kaatua ensimmäiseen esteeseen parlamentissa, ja siksi onnittelen esittelijäämme ja varjoesittelijöitämme, jotka ovat tehneet yhteistyötä komission virkamiesten kanssa parantaakseen alkuperäistä ehdotusta. Siksi katsomme voivamme kannattaa kompromissiehdotusta huomenna.

Lainsäädäntömme on silti epäselvää ravintosisältöprofiilien osalta, eikä tämä ole hyvä lainsäädäntäkäytäntö. Emme tiedä, miten tämä toteutetaan. Emme myöskään tiedä, miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA hoitaa sen. Meidän on luotettava siihen, että asiantuntijat hoitavat asian sen jälkeen, kun tämä toimi on lähtenyt parlamentista. Mitä tahansa he päättävätkin, päätös ei tule enää parlamentin hyväksyttäväksi, joten tämä ei ole hyvää lainsäädäntöä. Tästä huolimatta uskon, että voimme sanoa, että kuluttajat haluavat – ja he ovat ainoa merkityksellinen taho, jonka etu on kysymyksessä – luottaa väitteiden ilmaisuihin, kuten "vähäsuolainen", "sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja" ja niin edelleen. Haluamme varmistaa, ettei kielteisiä ominaisuuksia peitellä myönteisillä ominaisuuksilla ja haluamme varmistaa, että koko kuva esitetään rehellisesti. Loppujen lopuksi jokainen väite on voitava todistaa oikeaksi tuomioistuimessa sitä tukevan tieteellisen tiedon pohjalta.

Olemme mielestäni edistyneet näissä kysymyksissä. Olemme poistaneet joitakin terveysväitteitä koskevia poikkeuksia – saanen mainita etenkin light ale -oluen. Ilmaisulla ei ole tarkoitus väittää, että ihmiset kevenevät, sen enempää kuin yskänpastillit eivät saa ihmisiä yskimään. Toivomme, että neuvosto on samaa mieltä tarkistuksistamme, sillä haluamme järkevää tietoa järkevässä muodossa, jotta ihmisillä on paremmat mahdollisuudet valita terveellinen ruokavalio ja parantaa siten heidän omaa ja perheittensä terveyttä.

  Linda McAvan (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, aion puhua jäsen Poli Bortonen mietinnöstä. Olen tyytyväinen tähän säädökseen, koska tarvitsemme sitä. Riittää kun vilkaisee kauppojen hyllyjä ja katsoo, mitä monissa tuotteissa väitetään. Yhä useammin väitteitä näkyy myös monissa makeisissa ja leipomotuotteissa – jotkin näistä väitteistä ovat suoraan sanoen naurettavia.

Olemme jälleen tänä iltana kuulleet ihmisten sanovan, ettemme tarvitse tätä säädöstä, että kyse on holhousvaltiosta. Miksi ihmeessä emme voi pyytää valmistajia, jotka esittävät terveys- ja ravitsemusväitteitä, esittämään niitä koskevia tieteellisiä todisteita?

Kansallisen kuluttajajärjestön alueellani hiljattain tekemän tutkimuksen mukaan 99 prosenttia ihmisistä haluaa, että elintarvikkeiden terveysväitteet tarkistetaan ennen kuin elintarvikkeet asetetaan myytäväksi. Itse asiassa monet ovat hyvin hämmästyneitä siitä, ettei väitteitä tutkita asianmukaisesti.

Olemme kuulleet paljon puhetta 4 artiklasta, ja ihmiset ovat todenneet, ettemme tarvitse sitä, että ravintosisältöprofiileja ei voida määrittää. Tietysti ravintosisältöprofiileja voidaan määrittää: asiantuntijat ovat tehneet sitä ja tekevät edelleen Yhdysvalloissa. Meidän on luovuttava sellaisesta ajattelutavasta, että jotkin asiat on kiellettävä. Mitään ei kielletä, mutta elintarvikeaineita koskevia väitteitä ei voida esittää, jos tuote ei selvästikään ole terveellinen vaihtoehto ihmisille. Kuten kollegani jäsen Westlund totesi, ihmiset ovat kyllästyneitä ostamaan niin kutsuttuja vähärasvaisia tuotteita havaitakseen myöhemmin tekstiä tarkemmin lukiessaan, että tuotteet sisältävät paljon sokeria tai muita ainesosia.

Tämä säädös merkitsee, että kaikkien väitteiden olisi perustuttava vankkoihin todisteisiin. Tapaamani vastuulliset vähittäismyyjät ja valmistajat suhtautuvat siihen myönteisesti. Näytämme unohtavan, että ilman eurooppalaisia standardeja meillä on yletön määrä kansallisia standardeja, eikä se ole hyväksi liiketoiminnalle. Tästä on hyötyä liiketoiminnalle, tästä on hyötyä kuluttajille, ja meidän olisi suhtauduttava siihen myönteisesti.

  Holger Krahmer (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka neuvosto ei ottanut huomioon parlamentin terveysväitteitä koskevan äänestyksen erittäin selvää tulosta ensimmäisessä käsittelyssä, olemme nyt päässeet kompromissiin, jonka puolesta äänestän – vaikkakin hammasta purren – sillä, kuten jäsen Sommer aivan oikein sanoi, meidän on nyt tehtävä valinta suuremman ja pienemmän pahan väliltä.

Haluan ottaa esille kaksi kiistanalaista seikkaa. Mielestäni tavaramerkkeihin sovelletaan eri lainsäädäntöä, niistä säädetään toisaalla ja eikä niitä pitäisi käsitellä tässä yhteydessä. Vaikka kompromissilla onkin mahdollista estää ravintosisältöprofiilien kieltävä vaikutus, emme suinkaan ole poistamassa oikeaa kohtaa, kuten teimme ensimmäisessä käsittelyssä. Olen yhä vakuuttunut siitä, että ravintosisältöprofiilit on harhaanjohtava käsite.

Liikalihavuus ja ylipaino ovat ongelmia, jotka on otettava erittäin vakavasti. Niistä käydään tunteellisia keskusteluja, ja käymme niitä jatkossakin – viimeistään terveellisen ruokavalion edistämistä koskevan vihreän kirjan yhteydessä. Haluaisin tässä vaiheessa mennä vähän asioiden edelle ja todeta, ettei mainostaminen lihota ihmisiä. Liikalihavuuden syyt ovat moninaiset ja erittäin monimutkaiset, emmekä onnistu ratkaisemaan ongelmaa lisäämällä kieltoja. Meidän olisi pyrittävä löytämään ratkaisu yhteistyössä elintarviketeollisuuden kanssa eikä toimittava sitä vastaan.

  Thomas Wise (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä on kyse taas yhdestä säädöksestä, jolla pyritään lisäämään EU:n toimivaltaa jäsenvaltioiden kustannuksella. Meillä on jo direktiivi 2002/46/EY, jossa säädetään ravintolisien turvallisista enimmäismääristä. Näitä määriä ei kuitenkaan ole vielä julkaistu. Parempaa esimerkkiä EU:n epäpätevyydestä on vaikea löytää.

Tästä huolimatta kaikkivoipainen EU antaa edelleen määräilevää lainsäädäntöä, jolla ainoastaan tuhotaan pienyrityksiä ja poistetaan kuluttajien valinnanvapaus.

Yhdistynyt kuningaskunta on saanut tarpeekseen tästä vääriin tietoihin perustuvasta asioihin puuttumisesta. Westminsterissä on tällä hetkellä käsiteltävänä yksityisen jäsenen lakiesitys, jossa pyydetään Yhdistyneen kuningaskunnan vapauttamista mainitsemastani ravintolisiä koskevasta direktiivistä. Toivon, että se saa kannatusta ja muodostaa siten ennakkotapauksen, joka merkitsee näiden vahingoittavien ja tarpeettomien säädösten määräysvallan lopun alkua Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tämä olisi merkittävä askel kohti Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista.

  Horst Schnellhardt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämän asetuksen lähtökohtana on tarve käsitellä liikalihavuutta ja edistää terveellistä ruokavaliota, ja tästä voimme olla pelkästään samaa mieltä, mutta tämä ehdotus ei sisällä juuri muuta kuin byrokratiaa, mikä ei edistä lainkaan tämän tavoitteen saavuttamista. Itse asiassa siinä todetaan pelkästään, että on olemassa huonoja elintarvikevalmistajia, kuluttajia, jotka eivät osaa ottaa vastuuta itsestään sekä huonoja ja hyviä elintarvikkeita. Huonot elintarvikkeet sisältävät suolaa, rasvaa ja sokeria, ja tätä korjataan nyt ravintosisältöprofiilien avulla.

Arvoisa komission jäsen, jos te olisitte todellakin pannut merkille, mitä parlamentti ehdotti ensimmäisessä käsittelyssä, olisitte voinut saavuttaa kaikki nämä ylevät tavoitteet, joita kannatan, ja tämä olisi ollut mahdollista ilman byrokratiaa ja rasittavia säännöksiä, sillä nämä ravintosisältöprofiilit käyvät yli ymmärrykseni, enkä voi unohtaa, miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisia edustava Podger totesi aivan suoraan, ettei hän tiennyt, miten hän ne määrittelisi. Tästä syystä tämä ehdotus merkitsee, että annamme umpimähkään säännöksiä, olemme menettäneet kosketuksen todellisuuteen, siihen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, ja kansalaisiin, joille on erittäin vaikeaa selittää tätä byrokraattista toimintaa.

Voimme tietenkin todeta yhtäkkiä, että haluamme, että kaikilla tiedoilla on tieteellinen perusta. Tätä jokainen haluaa, mutta se ei onnistu tällä säädöksellä, ja siksi sen hyväksyminen nykyisessä muodossa ei todellakaan ole hyvä ajatus. Komissio ja neuvosto eivät tehneet viisaasti, kun ne antoivat saman ehdotuksen toistamiseen toisessa käsittelyssä, sillä parlamentin ensireaktio ensimmäisen käsittelyn jälkeen oli perustana lisäkeskusteluille, jotta saavuttaisimme tavoitteemme. Nyt ryhdymme rajoittamaan kilpailua ja markkinataloutta, enkä usko, että tästä on yhteiskunnalle mitään hyötyä.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämistä elintarvikkeisiin koskeva asetus on erittäin tärkeä säädös, ja sillä on erittäin merkittävä vaikutus EU:n kuluttajien turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Jäsen Scheeleä on syytä onnitella siitä, miten erinomaisesti hän on aihetta käsitellyt. Myös komission jäsentä Kyprianoua on syytä onnitella avoimesta ja vastuullisen varovaisesta tavasta lähestyä aihetta.

Käytän tämän lyhyen puheenvuoron ilmaistakseni kannattavani biologista hyödynnettävyyttä, vitamiinien ja kivennäisaineiden turvallisten enimmäismäärien vahvistamista sekä täysin ymmärrettävää merkintäjärjestelmää ja kuluttajille suunnattua tiedottamista. Erityisesti jälkimmäisen osalta on aivan ehdotonta, että Euroopan kuluttajilla on käytettävissään tieteellisesti perusteltua ja rehellistä tietoa, jota he pystyvät lukemaan ja ymmärtämään. Tämä voi loppujen lopuksi olla oleellista, jotta he voivat suojella itseään ja perheitään liialliselta ja mahdollisesti haitalliselta määrältä vitamiineja ja kivennäisaineita.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, Euroopan kansalaiset pyrkivät yhä enemmän syömään terveellisiä elintarvikkeita, koska he tietävät, kuinka tärkeää se on. Pyrkimys sinällään ei kuitenkaan ole riittävä, jos siihen ei liity asianmukaista tiedottamista.

Kuluttajat ovat nykyisin eksyksissä valtavan tuotemäärän keskellä, eikä heillä ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa valmistajan ilmoituksiin, jotka ovat toisinaan perusteettomia ja usein puolueellisia. Meidän lainsäätäjien on varmistettava, etteivät kansalaisten pyrkimykset ole turhia. Meidän on varmistettava, että tuotetiedot todella auttavat kuluttajia valitsemaan terveellisiä elintarvikkeita. Samalla olemme vastuussa siitä, ettei lainsäädäntö aiheuta mahdotonta tilannetta elintarvikkeiden valmistajien ja jakelijoiden kannalta.

Kuluttajansuoja on ala, joka tuo unionia lähemmäs kansalaisia. Asianmukaisesti tulkittuna ja sovellettuna se auttaa myös valmistajia, sillä se vähentää epärehellistä kilpailua, torjuu heikkolaatuisia tuotteita ja vahvistaa viime kädessä kuluttajien luottamusta. Siihen liittyy kuitenkin myös riski, että vääränlainen soveltaminen ja liiallinen sääntely – kuten sanotaan, banaanin käyryysasteen säänteleminen – saattaa tehdä kaikesta naurettavaa Euroopan kansalaisten silmissä.

Meidän on tämän vuoksi löydettävä kultainen keskitie, jolloin voimme syödä kakun ja tietää, mitä se sisältää. Unioni voi kehittyä vain, jos se ei luo ristiriitatilanteita vaan yhteistyötä sosiaali- ja talousalalla. Tämän vuoksi katson, että meidän on syytä olla iloisia ja tukea ehdotuspakettia kompromisseineen, jotka ovat pitkän ja raskaan työn tulosta, vaikka ratkaisu ei ehkä olekaan kaikkein ihanteellisin, kuten jäsen Sommer ja muut jo totesivat.

Edellä esittämäni lisäksi haluan merkittävästä viininvalmistus- ja kulutusperinteestään tunnetun valtion edustajana kiinnittää huomiota myös viiniä koskevaan tilanteeseen.

On tieteellisesti todistettua, että maltilliseen viininkäyttöön liittyy todellisia terveyshyötyjä. Pyrkiessämme torjumaan alkoholismia ja sen taustalla olevia syitä meidän ei pidä mielestäni käyttää tätä tai mitään muutakaan lainsäädäntöä sodan julistamiseen viiniä tai olutta vastaan, sillä nämä juomat ovat tärkeitä eurooppalaiselle kulttuurille ja ruokavaliolle; tämän vuoksi kannatan niiden vapauttamista.

  Ivo Strejček (PPE-DE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, aluksi lainaan lyhyesti kirjettä, jonka sain hiljattain yritykseltä, joka työllistää yli sata henkilöä: "Seuraamme hyvin huolestuneina keskustelua ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevasta asetuksesta." Nyt tarkasteltavanamme oleva asetus tekee yrittämisestä entistä monimutkaisempaa ja nostaa kuluttajahintoja. Yritykset nostavat hintoja ja nousseet hinnat haittaavat kuluttajia, joiden tarpeet ja edut mainitsemme aina ja joka yhteydessä, kun se on mahdollista.

Minusta on järkevää antaa yritysten etsiä itse kilpailuetunsa ja antaa kuluttajien tehdä valinnat. Haluan korostaa, ettemme ota huomioon yksittäisiä valintoja ja henkilökohtaista vastuuta. Ihmiset ovat lihavia ja passiivisia. Jotkut lihovat ja toiset laihtuvat. Kuinka helppoa olisikaan syyttää lihavuudestaan yrityksiä, tuottajia, vähittäismyyntiketjuja ja hallituksia.

Vastustan voimakkaasti nyt toisessa käsittelyssä olevaa ehdotusta. Se haittaa yrittämistä, nostaa kuluttajahintoja ja sivuuttaa terveen järjen. Elämämme on omissa käsissämme, eikä oikeuksia saada ilman velvoitteita ja henkilökohtaista vastuuta.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, mitä tulee huoliin ja laajempaan keskusteluun liikalihavuuden ja muiden kroonisten sairauksien torjumisesta, ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevalla asetuksella, joka perustuu ravintosisältöprofiiliin, ei ole minkäänlaista vaikutusta. Itse asiassa se on haitallinen terveyskasvatuksen kannalta, sillä ravintosisältöprofiilit perustuvat yksinomaan elintarvikkeiden tai elintarvikeluokan koostumukseen, eikä niissä huomioida elintarvikkeiden tai elintarvikeluokkien kulutusta tai kuluttajien henkilökohtaisia tottumuksia.

Suuressa määrin nautittuina vähän tai keskitason verran sokeria tai suolaa sisältävien elintarvikkeiden vaikutukset ovat paljon haitallisempia kuin paljon näitä sisältävien tuotteiden vaikutukset, kun näitä tuotteita nautitaan vain satunnaisesti. On mielenkiintoista, että tutkijat ovat nyt osoittaneet, etteivät liikalihavat lapset ja nuoret itse asiassa nauti enempää roskaruokaa kuin normaalipainoiset lapset mutta että heidän elintavoistaan puuttuu fyysinen aktiivisuus. Objektiivisten ja tieteellisten ravintosisältöprofiilien laatiminen voi osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi, ja elintarviketurvallisuusviranomaisen työ voi osoittautua turhaksi. Tätä vasten tarkasteltuna tällaisiin profiileihin perustuva politiikka on todennäköisesti epäjohdonmukaista ja johtaa mielivaltaisiin päätöksiin.

Lissabonin toimintasuunnitelman keskeinen oppi on, että lainsäädännön on oltava yksinkertaista, selkeää ja helposti valvottavaa. Poliittisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi hyväksyttyjen kompromissien sijaan meidän olisi lähetettävä tämä maanantaidirektiivi laadittavaksi uudelleen parempaa lainsäädäntöä koskevan aloitteen mukaisesti. Meidän on varmistettava, että se vastaa alan parhaita tieteellisiä käytäntöjä, että vältetään byrokratiaa, että se on pk-yrityksille ja kuluttajille ystävällinen ja, mikä tärkeintä, että se on pakkausmerkintänsä mukainen, toisin sanoen että siitä tulee väline, jolla torjutaan liikalihavuutta ja muita kroonisia sairauksia.

Mitä tulee asetukseen vitamiinien, kivennäisaineiden ja niin kutsuttujen "eräiden muiden aineiden" lisäämisestä elintarvikkeisiin, olen vahvasti sitä mieltä, että väestön laajamittainen lääkintä, jossa aineita lisätään julkisesti jaettaviin perustarvikkeisiin, kuten juomaveteen, on eettisesti kyseenalaista eikä sitä pitäisi sallia, varsinkaan jos ei pystytä tieteellisesti todistamaan, ettei herkkien väestönosien terveyteen kohdistu kielteisiä vaikutuksia tällaisista lisäyksistä. Esimerkiksi fluorin lisäämisellä juomaveteen on suhteettoman haitallinen vaikutus pulloruokinnassa oleviin vauvoihin ja pieniin lapsiin, sillä heidän koko ruokavalionsa perustuu tästä juomavedestä tehtyyn maidonvastikkeeseen.

  Thomas Ulmer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, onnittelut jäsen Scheelelle hänen mietinnöstään, joka siihen tehtyine tarkistuksineen on hieno asiakirja, ja paljon kiitoksia jäsen Poli Bortonelle, joka on todella tehnyt paljon työtä mietintönsä eteen, sillä se on monimutkainen ja kattava. Valitettavasti se ei kuitenkaan vastaa omaa ajattelutapaani.

On pidettävä mielessä sekä periaatteellisesti että poliittisesti, että neuvosto ja komissio ovat käyttäneet ylivoimaista asemaansa parlamenttia kohtaan, ja nyt parlamentin olisi suostuttava tähän, jottei saataisi aikaan vielä suurempaa vahinkoa.

Neuvoston ja komission muodostaman hallinnollisen yhteisön valta suuntautuu parlamentin enemmistön poliittista tahtoa vastaan, ja ensimmäisessä käsittelyssä tarkistettu hyvä luonnos on nyt todellakin tehty tyhjäksi. Minä en tosin vastusta ravintosisältöprofiileja, mutta asiakirja on koostettava tiettyjen periaatteiden mukaisesti. Ensinnäkään komissiolta ei ole saatu konkreettisia ehdotuksia – joita voitaisiin kutsua tuotantoa edeltäväksi malliksi. Lääkeasiantuntijoiden, ravintotieteilijöiden ja psykologien asiantuntemukseen on luotettava ja heidän näkemyksiään on verrattava toisiinsa. Haluaisin tietää, mitä lisäarvoa tästä on Euroopan unionille. Haluan kuulla, kuinka todennäköistä täytäntöönpano on ja kuinka pk-yritysten on määrä selviytyä. Pohdin myös, eikö kuluttajien suojelemisen pitäisi merkitä jotain muuta kuin heidän kohtelemistaan lapsina ja eikö sen pitäisi olla myös heidän auttamistaan päätöksenteossa.

Tieteelliseltä kannalta tarkasteltuna on sanottava, että näiden toimien vaikutukset eurooppalaisten ja erityisesti lasten tapaan syödä ja kuluttaa ovat käytännössä olemattomia, mutta silti luomme uuden byrokraattisen hirviön yrittäessämme vakuuttaa kansalaisia unionin hyödyllisyydestä. Me nielemme tämän sammakon – joka ravintosisältöprofiilin mukaan todennäköisesti on "liian niljakas" – mutta toivottavasti viimeistä kertaa.

  Astrid Lulling (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, kollegani Sommerin tavoin voin vain ilmaista syvän tyytymättömyyteni yhteiseen kantaan, joka meille on esitetty toista käsittelyä varten.

Tämä on tyypillinen esimerkki menetystä tilaisuudesta, erityisesti komission kannalta, tukea parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymää järkevää kantaa ja vieläpä aikana, jona puheenjohtaja Barroso jatkuvasti viihdyttää meitä puolustamalla toissijaisuuden lisäämistä, byrokratian vähentämistä ja niin edelleen.

Ravintosisältöprofiilien esittäminen kuluttajille ilman minkäänlaista tieteellistä näyttöä on sekä tuomittavaa että hätiköityä. Jäsen Schnellhardt kuvasi tätä hyvin.

Parlamentin viinejä käsittelevän ryhmän puheenjohtajana minulla on velvollisuus korostaa yli 1,2 tilavuusprosentin alkoholijuomien terveysväittämien täydellisen kiellon suhteettomuutta. Viiniä koskevat yhteisön erityiset asetukset, mutta lisäksi hyvin uskottava tieteellinen näyttö osoittaa, että kohtuudella käytettynä, mikä tarkoittaa esimerkiksi kahta tai kolmea lasillista päivässä, viinillä on hyviä vaikutuksia ihmisen terveyteen. Se ehkäisee muun muassa tehokkaasti sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää ja dementiaa, ja tämän komission jäsen ja hänen yksikkönsä sivuuttavat täysin.

Jäsen Sommerin aikaansaama kompromissi, josta kiitän häntä, on vain vähemmän huono vaihtoehto. Voin vain pahoitella neuvoston ja komission osoittamaa vähäistä ymmärrystä tässä asiassa sekä heidän jääräpäisyytensä seurauksia erityisesti työllisyyden kannalta.

Antaaksemme neuvostolle ja komissiolle vielä yhden mahdollisuuden tarkastella uudelleen joitakin käsittämättömiä kantoja, jotka voivat vaarantaa sovittelumenettelyn ja Lissabonin strategiassa esitetyt tavoitteet, olemme yhdessä jäsen Klassin kanssa esittäneet tarkistuksen, jolla poistetaan 4 artiklan 3 kohdan soveltamisalasta viini ja olut, jotta emme aiheuttaisi haittaa aloille, jotka ovat olleet tuhansia vuosia osa kulttuurista ja kulinaarista perintöämme.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Hyvät kollegat, minullakin on vakavia varauksia komission ehdotuksen suhteen. Sen aiheuttama hallinnollinen ja rahoituksellinen taakka haittaa kilpailua ja johtaa kuluttajahintojen nousuun. Tämän vuoksi ihmettelen, ketä tämän kalliin järjestelmän on määrä hyödyttää. Ehdotus on haitallinen pk-yrityksille, joissa kaikki byrokratia on este liiketoiminnalle, ja se tekee tietä Euroopan markkinoiden monopolisoitumiselle. En kannata näitä asetuksia terveyssyistä, sillä niiden ei voida mitenkään osoittaa edistävän eurooppalaisten terveyttä. Elintarvikepakkausten kalliit ravintosisältöprofiilit eivät sellaisenaan vaikuta kuluttajien käyttäytymiseen eivätkä varmasti saa eurooppalaisten painoa putoamaan tai heidän terveyttään paranemaan. Tällaisiin asioihin vaikuttavat sen sijaan elintavat, terveellinen ympäristö ja luottamus lääkärien selityksiin sekä ammattilaisten neuvoihin.

Eurooppalaisten kuluttajien on luonnollisesti ymmärrettävä kaikki monimutkaiset tiedot elintarvikkeista, ja tämä koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Tämän vuoksi kannatan elintarvikkeissa esitettyjä väitteitä koskevien sääntöjen vahvistamista kaikkialla EU:ssa ja perättömien väitteiden torjumista. Kuluttajat haluavat kuitenkin mieluummin avoimia ja näkyviä tietoja valmistusaineista jokaisen elintarvikkeen terveysvaikutusten arvioinnin sijaan. Valitettavasti uudella asetuksella ei juurikaan paranneta kuluttajien neuvontaa, mitä tulee esimerkiksi tekstin kokoon ja selkeään väitteitä koskevaan standardoituun malliin. Tällaisten sääntöjen sijaan siinä ehdotetaan monimutkaista lupajärjestelmää, joka koskee elintarvikkeista annettavien tietojen sisältöä. Lääkärinä tiedän, kuinka tärkeää tiettyjä ruokavalioita noudattavien ihmisten on voida tarkistaa, mitä kukin elintarvike tarkalleen sisältää. Esimerkiksi gluteenille allergisten ihmisten on saatava tietää varmasti, ettei esimerkiksi irtotavarana myytävä patee sisällä jauhoja. Terveydelliseltä kannalta tämä on heille tärkeämpää kuin tieto jogurtin sisältämän rasvan vähenemisestä. Eurooppalaiset kuluttajat saattavat nauttia jogurttinsa sämpylän ja voin ja jopa vanukkaan kera.

Komission ehdotus on Lissabonin strategian vastainen. Uskon, että saamme huomenna enemmistön tuen ehdotuksillemme, joilla sentään tehdään tietä suuremmalle joustolle rekisteröinnissä, esitetään hakijan oikeuksien laajempaa suojelua ja lyhyempää suoja-aikaa tieteellisesti perustelluille väitteille, jätetään pakkaamattomat alkoholituotteet direktiivin ulkopuolelle ja esitetään muita tarkistuksia. Muuten meidän on suoraan hylättävä ehdotus.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän jäseniä hyvin mielenkiintoisesta keskustelusta.

Ne, jotka ovat työskennelleet kanssani kuluneet puolitoista vuotta, tietävät jo, että minulla on tapana puhua avoimesti ja suoraan. Voin rehellisesti sanoa, että tämä on ainoa lainsäädäntöehdotus, josta en koskaan kuvitellut joutuvani taistelemaan. Ehdotus perustuu logiikkaan. Siinä todetaan, että jos joku haluaa ansaita rahaa tietyllä markkinointivälineellä, henkilön tai yrityksen on kerrottava totuus. Se on näin yksinkertaista.

(Suosionosoituksia)

Me puhumme kuluttajien valinnoista. Mitä kuluttajien olisi tehtävä? Perustettava kotiinsa pieni kemiallinen laboratorio analysoidakseen jokaisesta elintarvikkeesta, sisältääkö se sokeria tai rasvaa? Kuinka kuluttajat voivat tehdä valintansa, jos joku ei tarkista paikkansapitävyyttä? Mitä tulee terveysväitteisiin, olisiko kuluttajien tehtävä kotona kliinisiä testejä nähdäkseen, alentaako jokin tietty tuote kolesterolia? Se on mahdotonta! Tämän vuoksi on tärkeää hyväksyä tämä lainsäädäntö, varsinkin kun on saatu aikaan kompromissi. Olen yllättynyt siitä, ettei tätä koskevaa lainsäädäntöä vielä ole.

Mitä tapahtuu, jos emme hyväksy lainsäädäntöehdotusta? Mitä siitä seuraisi? Kuka tahansa voisi väittää mitä tahansa ja toivoa parasta. Euroopan unionissa kaikki, myös suurten jäsenvaltioiden johtajat, vaativat Euroopan kansalaisten asettamista unionin politiikan keskiöön. Minusta tämä on hyvä testi, joka osoittaa, teemmekö todella niin.

Olen vakaasti sitä mieltä, että parempi sääntely on meille ensiarvoisen tärkeää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sääntelystä luovutaan, varsinkaan terveyden ja kuluttajansuojan aloilla. Se tarkoittaa, että meidän on laadittava se oikealla tavalla. Kuten totesin alustavissa huomioissani, katson, että parlamentin ehdotusten ja tarkistusten myötä meillä on nyt hyvä lainsäädäntöehdotus, jolla ei aiheuteta teollisuudelle tarpeetonta taakkaa mutta jolla suojataan kuluttajia.

Vaikuttaa siltä, että unohdamme hyvin merkittävän tekijän, nimittäin sisämarkkinat. Saatte sanani siitä, että näitä terveyteen liittyviä aloja säännellään. Kysymys on siitä, tehdäänkö se yhteisön tasolla, mikä merkitsisi yhdenmukaistamista sisämarkkinoilla, jolloin 450 miljoonan kuluttajan markkinoilla toimivat yritykset voivat olla kilpailukykyisiä, vai luodaanko 25 erilaiset säännöt ja asetukset, joilla sisämarkkinoita hajotetaan. Olen koko ajan ollut keskusteluyhteydessä alan teollisuuden kanssa, ja ensin mainittua siellä toivotaan. Kysyn aina teollisuuden edustajilta, haluavatko he mieluummin yhtenäisen lainsäädännön, tiukankin, vai 25 erilaista lakia, vaikkapa joustavaa. He haluavat mieluummin yhtenäisen lainsäädännön. Tämä on hyvin merkittävä tekijä.

Ymmärrän sen, mitä on sanottu viinistä, mutta on muistettava, että viini on alkoholijuoma. Se voi toki olla maataloustuote, mutta se sisältää alkoholia, ja lainsäädännön on koskettava myös sitä.

Fluoria koskevassa asiassa muistutan, että mainittu ongelma koski yleistä fluorin lisäämistä, mitä tämä asetus ei koske, sillä se kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Se on eri asia, josta voimme keskustella, mutta se ei sisälly tähän lainsäädäntöehdotukseen, sillä nyt tarkasteltavina olevat väitteet ja lisäykset ovat vapaaehtoisia.

Lopuksi toistan, että kompromissi on hyvä. Kaikki osapuolet olisivat toivoneet kompromissilta jotain enemmän suuntaan tai toiseen. Siinä otetaan kuitenkin tasapainoisesti huomioon kaikkien sidosryhmien edut.

Olen samaa mieltä siitä, ettei tämä riitä pelkästään ratkaisemaan liikalihavuuden ongelmaa. Kuten tiedätte, olemme tavallisesti soveltaneet näin monimutkaisiin asioihin toisenlaista lähestymistapaa kuin sääntelyä. Olemme perustaneet foorumin ja keskustelemme teollisuuden ja sidosryhmien kanssa siitä, mitä kaikki voivat tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Joillakin aloilla tarvitaan kuitenkin lainsäädäntöä ja sääntelyä. Me tarvitsemme siis yhdistelmän kaikista toimista ja aloitteista lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi⁽¹⁾.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina klo 11.30.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Jules Maaten (ALDE). – (NL) Vaikkei parlamentin ja neuvoston kesken aikaan saatu kompromissi ole täydellinen, voin kannattaa sitä. Alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna se on vähemmän byrokraattinen vaarantamatta kuitenkaan kuluttajansuojaa. Kuluttajille annetaan asianmukaista tietoa ilman holhoamista. Hollanninkielisiä termejä stophoest tai hoestbonbon voidaan edelleen käyttää kuvaamaan yskänpastilleja, sillä kaikki tietävät, etteivät pastillit voi aina välittömästi poistaa yskää.

Kuluttajien on voitava luottaa siihen, että ravitsemus- ja terveysväitteet ovat tosia ja tieteellisesti vahvistettuja. Tutkimus on osoittanut, että 53 prosenttia kuluttajista luottaa ravitsemusväitteisiin. Koska olemme poistaneet asetuksesta tarpeettoman byrokratian vaarantamatta kuluttajansuojaa, kuluttaja voi tehdä tietoon perustuvia valintoja. Samalla kulmakunnan leipomo voi edelleen mainostaa runsaasti kuitua sisältäviä sämpylöitään ilman, että sen olisi ensin käytävä läpi pitkällinen lupamenettely.

Liite – komission kanta

Poli Bortonen mietintö (A6-0122/2006)

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 50–89.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 1–49, 90 ja 91.

⁂

Scheelen mietintö (A6-0078/2006)

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 1, 5, 11, 14, 15, 16, 17 ja 18.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 12, 13 ja 19.

(1) Komission kanta parlamentin esittämiin tarkistuksiin (molemmat mietinnöt): ks. liite.