Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 16. toukokuuta 2006 - Strasbourg

11. Äänestysselitykset

- Daulin mietintö (A6-0142/2006)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. - (SV) Komissio ehdottaa tullimaksujen poistamista tietyiltä Intiasta ja Pakistanista peräisin olevilta hiomattoman riisin lajikkeilta. Pidämme tätä kehityssuuntaa erinomaisena. Me ruotsalaiset konservatiivijäsenet äänestämme näin ollen ehdotuksen puolesta.

Samaan aikaan ehdotetaan, että lukuisiin muihin Yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin oleviin lajikkeisiin sovellettavat kiintiöt pidetään ennallaan komission ja yksittäisten maiden tekemien sopimusten mukaisesti.

Katsomme, että riisiltä olisi poistettava kaikki tuontitullit, sillä niistä aiheutuu vahinkoa viejämaalle, EU:n kuluttajille ja yleiselle talouskehitykselle.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Neuvoston asetusta (EY) N:o 1785 on muutettava, jotta siihen voidaan sisällyttää riisin tuontijärjestelmän muutokset, joita aiheuttavat komission tekemät sopimukset Intian (11. elokuuta 2004 tehty neuvoston päätös 2004/617/EY), Pakistanin (11. elokuuta 2004 tehty neuvoston päätös 2004/618/EY), Amerikan yhdysvaltojen (21. kesäkuuta 2005 tehty neuvoston päätös 2005/476/EY) ja Thaimaan (20. joulukuuta 2005 tehty neuvoston päätös 2005/953/EY) kanssa.

Näillä sopimuksilla vahvistetaan menettelyt tuonnista kannettaville tulleille tuotteen luonteen ja tuontimäärien perusteella, ja niillä valtuutetaan komissio poikkeamaan siirtymäkauden ajan asetuksesta (EY) N:o 1785/2003. Siirtymäkauden oli tarkoitus päättyä 30. kesäkuuta 2006, joten voimassa oleva asetus on saatava pian muutettua.

Näin ollen tuen komission ehdotusta ja kannatan Daulin mietintöä.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. - (SV) Äänestimme mietintöä vastaan. Katsomme, että riisikaupan olisi oltava periaatteessa vapaata. Näin vähennettäisiin kotitalouksien kuluja.

- Guerreiron mietintö (A6-0133/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Yleisesti ottaen kannatan mietinnön hyväksymistä.

EU:n ja Angolan välisen kalastussopimuksen kariutuminen oli väistämätöntä, kun Angolassa tuli voimaan uusi lainsäädäntökehys, joka on ristiriidassa kolmansien maiden kanssa tehtyihin kalastussopimuksiin liittyvien EU:n periaatteiden kanssa.

Kannatan ehdotusta kalatalouden ohjaus- ja rahoitusvälineen tekemisestä entistä joustavammaksi sekä ehdotuksessa esitettyjä poikkeustoimenpiteitä. Lisäksi olen sitä mieltä, että EU:n olisi vastavuoroisuuden nimissä tiedostettava, millaisia toimia toimenpiteistä hyötyvät yhteisön alusten omistajat saattavat toteuttaa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. - (SV) Komission ehdotus poikkeaa useimmista kolmansien maiden kanssa tehtäviä kalastussopimuksia koskevista ehdotuksista, sillä EU ei jatka sopimusta eikä esitä uutta pöytäkirjaa vaan irtisanoo Angolan nykyisen kalastussopimuksen. Junilistan äänestää johdonmukaisesti kalastussopimusten laajentamisia vastaan ja on näin ollen tyytyväinen tämän sopimuksen irtisanomiseen. Täten äänestimme mietinnön puolesta.

Komissio irtisanoo sopimuksen, koska komissiolla on tietty näkemys vesistöjen biologisia luonnonvaroja koskevasta Angolan lainsäädännöstä. Esittelijä on pahoillaan siitä, ettei yhteisön ja Angolan viranomaisten välillä päästy sopimukseen. Me olemme pahoillamme pikemminkin siitä, että EU aikoo yhä tehdä uusia tuhoisia kalastussopimuksia ja laajentaa nykyisiä sopimuksia.

Komissio ja Euroopan parlamentti eivät ymmärrä, että kolmansien maiden kanssa tehtävillä kalastussopimuksilla on haitallisia seurauksia kyseisten maiden asukkaille. Olemme siis melko eri mieltä esittelijän kanssa siitä, kuinka kolmansien maiden kanssa tehtäviin EU:n kalastussopimuksiin olisi suhtauduttava.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. - (PT) Kalastusmahdollisuuksien, työpaikkojen ja kalastustoimintaan liittyvän lisäarvon menettämisen lisäksi sopimuksen irtisanominen merkitsee, että Angolan vesillä kalastuksesta riippuvaisten kalastusalusten toimintasuuntaa on muutettava.

Vaikka sopimuksen irtisanominen onkin harmillista, on löydettävä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia aluksille, joihin irtisanominen vaikuttaa, jotta ne voivat toimia muilla alueilla tai toisten kalastussopimusten alaisuudessa. On neuvoteltava uusista kalastusmahdollisuuksista tai olemassa olevista mutta käyttämättömistä mahdollisuuksista. Vaihtoehtona on myös, että alukset jäävät Angolaan yhteisyritysten luomisen kautta. Näin säilytettäisiin työpaikkoja ja vältettäisiin alusten romuttaminen.

On siis toteutettava näiden alusten toimintasuunnan muuttamista helpottavia toimenpiteitä. Kyseisten alusten ei esimerkiksi tarvitsisi maksaa rakentamista tai uudenaikaistamista varten kymmenen edeltävän vuoden aikana saatua tukea eikä kalatalouden ohjaus- ja rahoitusvälinen mukaisesti myönnettyä, toiminnan tilapäiseen keskeyttämiseen saatua tukea.

Yhteisyritysten tai kolmannen maan kanssa toteutettavan muunlaisen yhteisen liiketoiminnan olisi perustuttava aitoihin, molempien osapuolten etujen mukaisiin yhteistyöhankkeisiin. Sellaista yhteisön maiden kalastusalusten ja -teollisuuden uudelleensijoittamista ei pidä edistää, johon liittyy työpaikkojen sekä tuotantoon ja jalostukseen liittyvän taloudellisen toiminnan menetystä.

- Karasin mietintö (A6-0153/2006)

  Othmar Karas (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, palvelujen suorituspaikkaa koskevassa mietinnössä käsitellään muille kuin taloudellisen toiminnan harjoittajille tarjottavien palvelujen verotusta. Mietintö perustuu komission kertomukseen – joka annettiin jo kolme vuotta sitten – veronmaksajille tarjottujen palvelujen verotukseen liittyvistä säännöistä, ja se koskee yritysten välistä kauppaa.

On monia syitä, miksi Euroopan parlamentti ei ole esittänyt tekstiin merkittäviä tarkistuksia. Ensimmäisenä mainittakoon se, että komission ehdotukseen sisältyvät johdonmukaisesti kuudetta arvonlisäverodirektiiviä koskevat tarkistukset, joita ehdotettiin kaikkiaan kolme vuotta sitten. Toiseksi ehdotuksessa on löydetty hyvä kompromissiratkaisu toisaalta palvelujen verottamiseen kulutuspaikassa ja toisaalta eurooppalaisten liikeyritysten kykyyn hallinnoida kyseistä veroa. Kolmanneksi ehdotus on tärkeä askel kohti Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmän uudistamista muuttuneessa toimintaympäristössä. Neljänneksi toivomme neuvoston hyväksyvän tämän säädöksen samalla, kun se hyväksyy yrityksiä varten luotavaa yhden luukun järjestelmää koskevan ehdotuksen, jonka ansiosta eurooppalaisten yritysten hallinnollinen taakka kevenee.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Palveludirektiiviin liittyvien melko häpeällisten tapahtumien jälkeen olisi väärin, että alkuperämaaperiaatetta vastaan hyökätään tällä kertaa palveluista kannettavan arvonlisäveron yhteydessä. Mikäli jäsen Karasin mietinnön ehdotukset toteutetaan käytännössä, seuraukset ovat haitallisia ja vaarallisia, sillä komissio ja monet neuvoston jäsenmaista haluavat asettaa palvelujen tarjonnassa ratkaisevaksi tekijäksi kulutuspaikan nykyisen palvelujen alkuperämaan sijaan. Oli miten tahansa, jos alkuperämaaperiaatteesta luovutaan, järjestelmä muuttuu monimutkaiseksi, byrokraattiseksi, hallitsemattomaksi ja näin ollen toteuttamiskelvottomaksi.

Jos kulutusmaa otetaan huomioon, toimitaan niiden periaatteiden vastaisesti, joita vielä äskettäin noudatettiin yhteisön arvonlisäverojärjestelmässä. Jäsenvaltiot tarvitsevat vakautta ja ennustettavuutta pystyäkseen hallitsemaan julkista talouttaan. Yhteisölle laadittiin vasta hiljattain esimerkiksi sähköistä kauppaa koskeva lainsäädäntö, joten on täysin järjetöntä ehdottaa, että järjestelmä käännettäisiin ylösalaisin.

Äänestin näin ollen jäsen Karasin mietintöä vastaan.

- Speronin mietintö (A6-0156/2006)

  Esko Seppänen (GUE/NGL). – (FI) Arvoisa puhemies, poliisit Michaelis ja Proske väittävät kollegamme Tobias Pflügerin käyttäneen heistä nimitystä paskapää eli Arschkopf mielenosoituksen yhteydessä Münchenissä. Jäsen Pflüger kertoo, että tämä sana ei kuulu hänen sanavarastoonsa lainkaan. Tämän johdosta haluan todeta, että herrat Michaelis ja Proske ovat todellisia paskapäitä Arschköpfe, kun he väittävät kollegamme sanoneen näin. Tämän takia äänestin tätä mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. - (PT) Parlamentin enemmistön päätös poistaa koskemattomuus Euroopan parlamentin jäseneltä Pflügeriltä, joka on Saksan sosialidemokraattisen puolueen jäsen ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -ryhmän jäsen, on erittäin merkityksellinen.

Kyseessä on ennenkuulumaton ja ilmiselvästi poliittinen päätös, joka on hälyttävä ennakkotapaus. Päätös tehtiin, koska jäsen Pflüger osallistui mielenosoitukseen, joka koski niin kutsuttua Münchenin turvallisuuskonferenssia, joka järjestetään joka vuosi kyseisessä Saksan kaupungissa.

Tämä on neljäs kerta, kun Tobias Pflügeriä vastaan nostetaan syytteitä, koska hän osallistuu kyseiseen mielenosoitukseen. Vuonna 1999 Münchenin tuomioistuin luopui syytteistään. Vuonna 2003 asian käsittely keskeytettiin. Vuonna 2004 poliisit jopa esittivät virallisen anteeksipyynnön. Nyt on kyseessä vuosi 2005, jolloin Tobias Pflüger osallistui mielenosoitukseen ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentin jäsenenä.

Saksan liittotasavallan oikeusministeriö toimitti pyynnön parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi. Myöhemmin parlamentti hyväksyi pyynnön Italian Lega Nord -puolueen jäsenen Francesco Enrico Speronin esittämän ehdotuksen kautta. Lukemalla tämän oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön saa käsityksen siitä, kuinka käsittämätön ja hälyttävä tämä päätös oli.

Äänestimme täten mietintöä vastaan.

- Poli Bortonen mietintö (A6-0122/2006)

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka olenkin periaatteessa tyytyväinen kompromissipakettiin, josta tänään äänestimme, haluan muistuttaa, että ensisijainen vastuu liikalihavuuteen, erityisesti lasten liikalihavuuteen, liittyvien ongelmien käsittelystä on valtioilla. Kuluttajien on tietenkin oltava tiedostavia ja perillä asioista, jotta he voivat tehdä oikeat päätökset, mutta tilannetta ei kuitenkaan pidä yrittää ratkaista valtavalla määrällä yhteisön säädöksiä ja asettamalla yrityksille ja teollisuudelle vaatimuksia, joita niillä ei ole itse asiassa varaa noudattaa. Sanokaamme siis "kyllä" tiedottamiselle, mutta eivätkö valtiot voisi nyt itse toteuttaa joitakin toimia, jotta liikalihavuuden ongelma saataisiin ratkaistua järkevästi?

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin on varmasti jossain muodossa toteutettava joitakin toimia vastatakseen sellaisten sairauksien leviämiseen, jotka liittyvät läheisesti ruokailutottumuksiimme. Eurooppalaiset suhtautuvat epäilevästi geenitekniikkaan, ja mielestäni Euroopan unionin olisi tämän ja WTO:n äskettäin tekemän päätöksen perusteella edistettävä tutkimuksia, jotka koskevat muuntogeenisten elintarvikkeiden aiheuttamia lyhyen ja pitkän aikavälin terveyshaittoja. Näin yleisö saisi viimeinkin hieman valaistusta tähän asiaan.

Kun nyt puhumme tästä aiheesta, emme voi mitenkään unohtaa, että joitakin elintarvikkeita pilataan radioaktiivisella säteilyllä vielä jopa 20 vuotta Tšernobylin onnettomuuden jälkeen tai että säteilyttämisen vaikutuksia ei ole vielä tutkittu riittävästi.

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. - (SV) Ruotsin sosialidemokraattijäsenten toiveena oli, että parlamentti olisi antanut tukensa komission alkuperäisen ehdotuksen ja neuvoston yhteisen kannan pontevammille ehdotuksille. Sellaisesta ratkaisusta, johon olisi sisällytetty nämä ehdotukset, ei kuitenkaan päästy sopimukseen.

Mielestäni saimme nyt aikaan parhaan mahdollisen kompromissin. Kompromissipaketilla vahvistetaan huomattavasti kuluttajansuojaa, ja sen ansiosta kuluttajien on helpompi tehdä halutessaan terveellisiä valintoja. Tuimme näin ollen kompromissipakettia ja äänestimme kaikkien sen näkökohtien puolesta.

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti ja neuvosto saivat tänään, todellisen taistelun jälkeen, sovittua elintarvikkeita koskevien väitteiden sääntelystä, ja tässä onnistuttiin vastoin odotuksia jo toisessa käsittelyssä.

Tähän olen tyytyväinen.

Sanamuodolla, jonka puolesta tänään äänestimme, on vähintäänkin kaksi tavoitetta: torjutaan tiettyjä vääriä väitteitä tai mainonnan keinoja sekä liikalihavuutta.

Tämän sanamuodon hyväksyminen on jotakin konkreettista. Tällä osoitamme eurooppalaisille, jotka näyttävät epäilevän entistä enemmän Euroopan unionin rakentamisen merkitystä, että Euroopan unioni kehittyy päivittäin ja että Euroopan unionissa laaditaan käytännön sääntöjä, jotka parantavat kansalaisten jokapäiväistä elämää. Näiden sääntöjen ansiosta he itse asiassa voivat tehdä ruokavaliotaan koskevia tietoisia valintoja. Lyhyesti voidaan todeta, että tämän ansiosta kansalaiset näkevät, että Euroopan unionista on oikeastaan jotakin hyötyä.

Tosiasiassa asianmukaiset pakkausmerkinnät ovat kuluttajille korvaamattomia, ja itse olen tyytyväinen siihen, että tästä lähtien tuotteen, joka on ehkä vähärasvainen mutta sisältää myös paljon sokeria, pakkausmerkinnöissä on ilmoitettava molemmat asiat samassa kohdassa yhtä näkyvästi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. - (PT) Tänään hyväksytty mietintö on parannus ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttyyn tekstiin verrattuna, sillä siinä on tiukennettu ravitsemus- ja terveysväitteiden käytön edellytyksiä. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio on perusedellytys hyvälle terveydelle, eikä yksittäisten tuotteiden merkitys ole niin suuri kuin koko ruokavalion.

Ravitsemus- ja terveysväitteet on kuitenkin todistettava tieteellisesti kaikin saatavilla olevin tiedoin ja toteutetuin kokein. Nämä edellytykset mainittiin hyväksytyissä ehdotuksissa, ja ryhmämme antoi niille tukensa. Olemme kuitenkin harmissamme siitä, että tekstiin hyväksyttiin erikoinen ravintosisältöprofiileja koskeva tarkistus.

Vaikka hyväksytty kompromissiratkaisu ei vastaakaan kaikilta osin odotuksiamme, kuluttajat saavat sen ansiosta jonkinlaisen suojan ja tietoa, ja sillä pyritään suojaamaan pk-yritysten oikeudet.

  Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. - (SV) Äänestysselitys jäsen Poli Bortonen mietinnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston luonnoksesta asetukseksi elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä.

Komission ehdotus elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväittämiä koskevaksi asetukseksi perustuu useisiin olettamuksiin, joihin suhtaudumme epäilevästi. Emme tarkoita ainoastaan olettamuksia, että terveellisistä asioista on olemassa absoluuttinen totuus, mainospuheet ja mainokset ovat haitallisia ja että niitä pitäisi säännellä vaan myös olettamusta, että ihmisten ruokailutottumuksia voidaan hallita poliittisin päätöksin. Lisäksi ehdotuksessa oletetaan, että EU:lla on tällä alalla poliittinen tehtävä.

Yksikään näistä olettamuksista ei pidä paikkaansa. Siitä, mikä on haitallista tai terveellistä, ei ole olemassa absoluuttista totuutta. Uusia havaintoja tehdään ja vanhoja totuuksia tutkitaan uudelleen, ja tämän vuoksi on todella sopimatonta pakottaa kansalaiset poliittisin päätöksin toimimaan tietyllä tavalla. Poliittisilla päätöksillä ei myöskään taata, että kansalaiset noudattavat tasapainoista ruokavaliota, tai määritellä, kuinka terveellisiä yksittäiset tuotteet ovat sinällään. Jokaisen ihmisen on otettava vastuu omasta ruokavaliostaan omien olettamustensa mukaisesti. Uusiin keksintöihin perustuvien tuotteiden on voitava vakiinnuttaa asemansa markkinoilla, jotta ne voivat kilpailla menestyksellisesti jo olemassa olevien tuotteiden kanssa.

Nykyään ei ole mahdollista äänestää komission ehdotusta vastaan. Tämän vuoksi äänestämme Euroopan parlamentin ehdotuksen puolesta, sillä siihen sisältyy vähemmän sääntöjä kuin komission ehdotukseen tai neuvoston kantaan.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Komission ehdotuksella on tarkoitus paikata aukkoja ja ehdottaa Euroopan unionille tulevia vuosia varten strategiaa, kuinka kuluttajille tarjotaan tietoa heidän kuluttamistaan elintarvikkeista.

Selkeämmät, tarkemmat ja ytimekkäämmät tiedot voisivat auttaa kuluttajia lievittämään esimerkiksi verenkiertoelimistön tilaan ja liikalihavuuteen liittyviä ongelmia.

Hyväksytyillä kompromissitarkistuksilla on parannettu merkittävästi alkuperäistä ehdotusta, joka oli mielestäni riittämätön ja heikko.

Säädöksestä saadaan tiukempi ja eheämpi, kun sen soveltamisalaan lisätään tuontituotteet ja kun siinä kiinnitetään erityistä huomiota lapsille tarkoitettuihin tuotteisiin, tuetaan pk-yrityksiä, jätetään soveltamisalan ulkopuolelle pakkaamattomina myytävät tuoreet elintarvikkeet ja kielletään terveysväitteiden liittäminen juomiin, jotka sisältävät yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia.

Annan tukeni komission ehdotukselle ja jäsen Poli Bortonin laatimalle mietinnölle.

  Christa Klaß (PPE-DE), kirjallinen. - (DE) Pitkään jatkuneista keskusteluista ja erittäin ponnekkaista suostutteluyrityksistä huolimatta emme ole onnistuneet saamaan takaisin todellisuudentajua. Ratkaisevaa ei ole tietyn elintarvikkeen koostumus vaan yleiskäsitys siitä, mikä merkitys on terveellisellä ja tasapainoisella ruokavaliolla, joka on mukautettu erityisesti henkilön toimintaan, ikään ja sukupuoleen.

Kaikki nämä asiat olisi otettava huomioon kaikissa profiileissa, mutta koska nämä ovat alati muuttuvia tekijöitä, on ymmärrettävä, ettei ravintosisältöprofiileja ole olemassakaan. On ymmärrettävä, että profiilien sijasta ainoana keinona on koulutus ja kasvatus, jota saksalaiset maalaisnaiset kutsuvat tavaksi oppia selviytymään jokapäiväisestä elämästä. Tämä tapa välittyy parhaiten perheiden ja koulun sekä yleissivistävän koulutuksen kautta. Lisäksi toivon, että edelleen harkinnassa oleva, liikennevaloja muistuttava pakkausmerkintäjärjestelmä jää vain hölmöksi vitsiksi.

Kukapa kuitenkaan tietää, mitä "näin viisaille ihmisille" juolahtaa mieleen. Yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka irrallaan tämä lähestymistapa on todellisuudesta, voidaan mainita, ettei tällaisia tietoja saa merkitä juomiin, esimerkiksi viineihin, jotka sisältävät yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia. Toisaalta siis edellytetään tieteellisiä profiileja mutta toisaalta taas kielletään tieteellisen tiedon jakaminen.

EU:lla on säädökset myös viinejä varten, ja tämä on myös otettava huomioon tässä tapauksessa. Vaikka olemmekin keskustelleet asiasta kauan, kompromissipaketista käy selväksi, ettei asiasta keskusteltu riittävästi. Kannatin tarkistuksia toivoen, että ne tekisivät tästä surkeasta kompromissista siedettävän.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Vaikka hyväksyn ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevasta direktiivistä ehdotetun kompromissitekstin, jossa on parannettu monia kohtia – erityisesti 4 artiklaa, jossa edellytetään, että ennen terveysväitteiden esittämistä on toteutettava tieteellinen tutkimus – olen kuitenkin kärkkäästi äänestänyt kaikkia niitä tarkistuksia vastaan (tarkistusta 90, 66, ja 17), jotka todella vaarantavat kansanterveyden. Olisi edelleen vaarallista liittää elintarviketuotteisiin väitteitä, jotka voisivat johtaa kuluttajia harhaan, koska heille ei tarjota kaikkia tietoja.

Ei siis voida hyväksyä, että tuotteessa korostetaan sanaa "sokeriton", jos tuotteen osoitetaankin sisältävän runsaasti rasvaa.

Euroopassa esiintyy entistä enemmän liikalihavuutta, ja yhä useammin sitä esiintyy lapsilla. On äärimmäisen tärkeää, että tätä vitsausta pyritään torjumaan kehottamalla ihmisiä syömään maltillisesti ja lopettamalla kuluttajien huijaaminen. Kuluttajia olisi päinvastoin kannustettava käyttämään tasapainoisia tuotteita.

  David Martin (PSE), kirjallinen. - (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön. Sen myötä elintarvikkeiden merkinnät saadaan entistä luotettavammiksi ja helppotajuisemmiksi. Näin ollen yritysten on myös vaikea käyttää tuotteissaan harhaanjohtavia merkintöjä.

  Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen. – (FR) On hyvä, että ravitsemusväitteitä halutaan valvoa, jotta kolesterolia ja diabetesta aiheuttavien tuotteiden valmistajia voitaisiin estää myymästä vahvasti makeutettuja juomiaan ja runsaasti rasvaa sisältäviä elintarvikkeitaan kohtuuttomilla väitteillä tuotteiden energiapitoisuuksista.

On kuitenkin väärin, että terveyden edistämisen sekä liikalihavuuden ja alkoholismin torjumisen nimissä otetaan maalitauluksi viini, kuten komission jäsen teki eilen. Viini ei missään nimessä ole teollisin menetelmin valmistettua alkoholia vaan tuoreiden rypäleiden luonnollisesta käymisestä syntyvää juomaa. Euroopassa viini ei ole yhtä kuin veden, kemikaalien ja aromien sekoitus, kuten Kalifornian ja Australian tekaistuilla viinitarhoilla, vaan viinirypäleiden käymisestä syntyvä elintarvike.

Täytyy siis olla mahdollista ilmoittaa tästä. Viinin ja sen antioksidanttien ravitsemus- ja terveysvaikutuksista on siis oltava mahdollista esittää väitteitä. Miten muutoin selitetään se tosiasia, että viiniviljelmien kattama maantieteellinen alue on myös alue, jossa sivilisaatio on saanut alkunsa, kun taas rotu- ja terveysintoisten pohjoisten maiden hallussa olevalla maantieteellisellä alueella esiintyy humalahakuisuutta, skinejä ja jaksottaista masennusta, eikä kyseisellä alueella ole saatu aikaan yhtäkään merkittävämpää sivistyksellistä ihmettä?

  Linda McAvan (PSE), kirjallinen. - (EN) Labour-puolueen edustajat Euroopan parlamentissa ovat tyytyväisiä siihen, mitä tänään on sovittu elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveystietojen merkitsemisestä. Ymmärrämme, että kyseessä on kompromissipaketti ja että tekstiin ja erityisesti tarkistukseen 66 sisältyy joitakin osia, joihin suhtaudumme varauksellisesti. Olisimme mieluummin hyväksyneet yhteisen kannan tekstin, jossa ei hyväksytty minkäänlaisia poikkeuksia. Kuluttajien kannalta uusi laki on kuitenkin suuri askel elintarvikkeiden merkinnöissä, ja sillä parannetaan yleistä lainsäädäntökehystä. Tällä perusteella annoimme tukemme kompromissipaketille.

  Angelika Niebler (PPE-DE), kirjallinen. - (DE) En hyväksy ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevaa asetusta sellaisena kuin jäsenvaltiot ovat sen hyväksyneet.

Asetuksessa säädetään, että kaikille elintarvikkeille on tulevaisuudessa laadittava ravintosisältöprofiilit. Elintarvikkeita voidaan tämän jälkeen mainostaa terveydellisiin ja ravitsemuksellisiin vaikutuksiin liittyvillä väitteillä ainoastaan, jos nämä väitteet on aikaisemmin todennettu koko Euroopassa sovellettavan yhtenäisen menettelyn mukaisesti.

On kuitenkin todettava, että säännöt, joilla vääriä ruokailutottumuksia pyritään torjumaan, aiheuttavat suuren teknisen ja hallinnollisen taakan elintarvikkeiden valmistajille, eikä niillä ratkaista ongelman ydintä. Liikalihavuutta ei voida torjua tehokkaasti sääntelytoimilla vaan ainoastaan muuttamalla ruokailutottumuksia ja elintapoja. On vietettävä vähemmän aikaa television tai tietokoneen ääressä ja liikuttava enemmän.

Kaiken kaikkiaan asetuksessa suhtaudutaan kuluttajiin aivan kuin he olisivat avuttomia ja evätään heiltä mahdollisuus tehdä itse valintansa.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen standardimenettely terveyteen liittyvien väitteiden hyväksymiseksi on paheksuttava, sillä se on ylimääräinen hallinnollinen hirviö ja ennen kaikkea taakka pienille ja keskisuurille yrityksillemme. Suurten yritysten on huomattavasti helpompi selviytyä luvan hakemisesta koituvista ylimääräisistä kuluista, mutta pienille ja keskisuurille yrityksille nämä ylimääräiset kustannukset saattavat koitua kohtalokkaiksi.

Tällä säädöksellä tehdään tyhjäksi kaikki toimet byrokratian vähentämiseksi ja ehdotukset paremmasta säädöskäytännöstä.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sain ilmaista kantani eilen illalla jäsen Poli Bortonen mietinnöstä käydyn keskustelun aikana. Haluan kuitenkin selittää, miksi äänestin niin kuin äänestin tarkistuksesta 66, tuosta kuuluisasta ilmoittamista koskevasta lausekkeesta.

Mielestäni 4 artiklaa ja ravintosisältöprofiilia ei pitäisi millään tavoin kyseenalaistaa. Näin ollen katson, että kompromissi edustaa pahinta mahdollista tekopyhyyttä. Sen avulla sallitaan ravitsemusväitteiden käyttäminen sellaisissa elintarvikkeissa, jotka sisältävät runsaasti sokeria, suolaa tai rasvaa, kunhan näiden aineiden korkeista pitoisuuksista ilmoitetaan pakkauksessa. Suoraan sanoen kompromissilla laillistetaan väärät kuvaukset.

Esimerkiksi "rasvattomat" tikkukaramellit voidaan ilomielin ilmoittaa rasvattomiksi, vaikka ne ovatkin "täyttä sokeria". Mitäpä sillä on väliä, jos ne mädättävät lasten hampaita?

Äänestin tästäkin huolimatta tyhjää, mutta tämä johtui mietinnön muusta sisällöstä. Ensinnäkin olemme edenneet todella paljon ensimmäisen käsittelyn äänestyksestä, jossa yksinkertaisesti teilattiin ravintosisältöprofiili. Lisäksi tekstistä on poistettu monia, etenkin pk-yrityksiä koskevia epävarmuustekijöitä. Alkoholituotteita koskevia terveysväitteitä ei myös edelleenkään sallita. Loppujen lopuksi olen vakuuttunut, että pitkän ja kalliin sovittelumenettelyn tuloksena ei voitaisi saada aikaan parempaa. Kompromissien hyväksyminen on osa politiikkaa.

  Karin Scheele (PSE), kirjallinen. - (DE) Aihe on ollut hyvin kiistanalainen siitä lähtien, kun komissio antoi ehdotuksensa, ja parlamentin äänestyksissä saavutetut enemmistöt ovat olleet erittäin niukkoja ensimmäisestä käsittelystä lähtien. Kuulun vähemmistöön, joka pitää komission ehdotusta erittäin hyvänä ja joka on tukenut sitä jo keskustelujen alkuvaiheesta saakka. Myös yhteinen kanta on erittäin hyvä, ja nyt toisessa käsittelyssä saavutettu kompromissi ravintoarvoista on pienin yhteinen nimittäjä, jota voin vielä kannattaa.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. - (EN) Euroopan parlamentti vastusti äänestyksellään erityisesti lapsille suunnattuihin elintarvikkeisiin ja juomiin liittyviä perusteettomia väitteitä.

EU oli huolissaan siitä, että elintarvikkeita mainostettaisiin esimerkiksi "vähärasvaisina", vaikka ne sisältäisivät runsaasti sokeria tai suolaa, tai päinvastoin "vähäsuolaisina", vaikka ne sisältäisivät runsaasti jotakin muuta.

Tavoitteena on todenmukainen mainonta. Ihannemaailmassa tämä olisi mahdollista, mutta ongelmana on, että tuottajien on todistettava tuotteista esittämänsä terveysväitteet. Lainsäädännön mukaiset tieteelliset todisteet edellyttävät kalliita kokeita, joihin pientuottajilla ei ole varaa.

Toisena ongelmana on, että vaikka lain mukaan kaikista tuotteista on esitettävä ravintosisältöprofiilit, mikä on askel oikeaan suuntaan, profiileissa ei eritellä elintarvikkeeseen tai juomaan sisältyvän rasvan, sokerin tai suolan laatua.

Ravintosisältöprofiilissa ei eritellä huonoja rasvoja, joista on meille haittaa, ja hyviä rasvoja, jotka ovat välttämättömiä terveyden ja kasvun kannalta. Myöskään suoloja tai sokereita ei eritellä tällä tavoin.

Itse haluan tietää täydellisen valmistusaineluettelon ja kaikki mahdolliset ravintoaineita heikentävät prosessit, joille valmistusaineet on altistettu, kuten säteilytys, hionta, saturaatio jne.

  María Sornosa Martínez (PSE), (kirjallinen). - (ES) Sosialistiryhmän espanjalaisten jäsenten valtuuskunta on mielissään mietinnön hyväksymisestä. Mietinnön avulla saadaan sovitettua yhteen erilaiset terveyden suojelua ja kuluttajille tarjottavaa asianmukaista tietoa koskevat vaatimukset siten, ettei tuotannonalalle koidu liiallisia kustannuksia.

Haluamme kuitenkin ilmoittaa, että aikomuksemme oli äänestää lopulta kariutuneen tarkistuksen 49 puolesta. Sosialistiryhmän espanjalaisten jäsenten valtuuskunta pitää tätä tarkistusta näet ratkaisevan tärkeänä maataloudesta peräisin olevien, käytettyjen juomien (oluen ja viinin) kannalta ja elintarvikkeiden käytön kannalta Espanjan kaltaisessa maassa.

  Marc Tarabella (PSE), kirjallinen. – (FR) Mietintöä, josta äänestimme toisessa käsittelyssä, on parannettu terveysnäkökohtien osalta, mutta monet tarkistuksista merkitsevät todellista taantumusta.

Tämä on selvää tarkistusten 17, 66 ja 90 osalta, sillä niiden tarkoituksena on laillistaa tuotteet, jotka sisältävät runsaasti rasvaa, sokeria tai suolaa, sekä myöntää lupa sellaisille väitteille, jotka johtavat harhaan kuluttajia.

Olen todella pahoillani, että edellä mainitut, asiakirjaa merkittävästi heikentävät tarkistukset hyväksyttiin. Olen myös pahoillani, että niistä laadittiin kompromissi, jota voin epäröimättä sanoa pitäväni arveluttavana.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. – (NL) Aloittelevana Euroopan parlamentin jäsenenä ensimmäinen puhelinsoittoni komissioon koski valmisteilla ollutta ehdotusta terveyteen ja elintarvikkeisiin liittyviä väitteitä koskevasta yhteisön säädöksestä. Tästä on nyt kulunut 14 vuotta. Jopa tuolloin ymmärrettiin, että tarvitaan yhteisön lainsäädännöllisiä toimia. Näin monen vuoden jälkeen onkin aika päästä sopimukseen nimenomaisesta säädöstekstistä.

Tuloksesta voidaan olla ylpeitä, sillä sen ansiosta saadaan oikeaan tasapainoon toisaalta kuluttajien edut ja oikeus terveyden suojeluun ja tiedotukseen sekä toisaalta edellytys, ettei tuotannonalalle koidu liiallista taakkaa.

Sekä elintarvikkeiden sisältöä että ilmoitusmenettelyä koskevat ratkaisut osoittavat, että olemme toimineet tässä aikuismaisesti.

Näin ollen annan ehdottoman tukeni tälle tulokselle.

- Scheelen mietintö: (A6-0078/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. - (PT) Äänestimme toisessa käsittelyssä kompromissiehdotusten puolesta, koska katsomme kuluttajien tarvitsevan korkeatasoista suojelua vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden aineiden lisäämiseltä elintarvikkeisiin. On nimittäin varmistettava, ettei tällä vaaranneta kansanterveyttä.

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2005 yhteisen kannan, mutta ei sisällyttänyt siihen eräitä merkittäviä tarkistuksia, jotka parlamentti hyväksyi viime vuoden toukokuussa. Näin ollen pidämme tärkeänä, että vitamiinien ja kivennäisaineiden biologinen hyödynnettävyys jälleen turvataan – eli kehon on voitava käyttää niitä hyväkseen. Muutoin kuluttajia johdetaan harhaan, ja heidän terveydelleen saattaa jopa koitua vahinkoa.

Lisäksi on vahvistettava vitamiinien ja kivennäisaineiden turvalliset enimmäismäärät sekä tehtävä kuluttajille tarjottavat tiedot helppotajuisiksi ja hyödyllisiksi.

Olemme pahoillamme, ettei muita hyödyllisiä tarkistuksia hyväksytty, mutta toivomme, että neuvosto edes ymmärtäisi niiden merkityksen.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. - (DE) Annan tukeni vitamiinien, kivennäisaineiden ja tiettyjen muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin annettavalle direktiiville.

Mielestäni on ratkaisevan tärkeää, että vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden elintarvikkeisiin lisäämiseen sovellettavat erilaiset kansalliset säännökset yhdistetään. Näissä pitkällisissä keskusteluissa on käynyt selväksi, että jäsenvaltiot poikkeavat toisistaan suuresti sekä siltä osin, kuinka välttämättömänä ne pitävät näiden ravintoaineiden lisäämistä tasapainoiseen ruokavalioon, että erilaisten perinteidensä osalta.

Mietinnössä käsitellään ainoastaan vitamiinien ja ravintolisien vapaaehtoista lisäämistä, mutta on kuitenkin tärkeää muistaa, että valmistajien on lisättävä vitamiineja ja kivennäisaineita ainoastaan ravitsemuksellisin tai terveydellisin perustein.

"Muut aineet" on määriteltävä erikseen, ja kuluttajansuojan kannalta on syytä laatia luettelo kielletyistä aineista.

Ennen kaikkea on suojeltava kuluttajia ja tarjottava heille tietoa – myös jatkossakin – sillä epävarmoissa tilanteissa vahinko koituu heille ja valmistajat tekevät voittoa.

- Maatin mietintö (A6-0140/2006)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. - (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jossa käsitellään Euroopan lasiankeriaankalastukseen perustuvan elinkeinon turvaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Muutokset mieltymyksissä ja kannan romahtaminen ovat tehneet paikallisesta ja edullisesta kausiluonteisesta herkusta ylellisyystuotteen, jota kalastetaan lähes yksinomaan vietäväksi Kaukoitään. Lasiankeriaiden elinkaarta ei edelleenkään tunneta riittävän hyvin, sillä ylitarjonnan ja niukkuuden vaihtelua ei pystytä täysin selittämään. Viime vuosikymmeninä tapahtunut ankeriaskannan lasku ei näytä kuitenkaan vastaavan normaalia vaihtelua. Jos toimiin ei ryhdytä, tämä pieni mutta paikallisesti merkittävä tuotannonala saattaa hiipua. Kannatan kalastuksen rajoittamista, mutta olen kuitenkin samaa mieltä komission kanssa siitä, että on tutkittava, milloin kielto asetetaan, sillä tuotto vaihtelee kuun vaiheiden eikä kuukaudenpäivien mukaan. Kannatan myös viennin rajoittamista kannan suojelemiseksi ja olen varma, että myös WTO antaa tälle tukensa. Lisäksi EU:n kannattaisi myöntää taloudellista tukea sen varmistamiseen, että lasiankeriaat pystyvät nousemaan jokiin. Aihetta on ehkä tarkasteltava uudelleen tulevaisuudessa, mutta ainakin olemme vihdoin toteuttamassa joitakin toimia.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Olen tyytyväinen mietintöön, vaikka katsonkin, että siinä olisi voitu asettaa hieman kunnianhimoisempia tavoitteita.

Haluan ennen kaikkea korostaa, että eri jäsenvaltioissa, joissa tätä lajia esiintyy, on hyvin erilaiset vesistöalueet. Näin ollen tarvitaan erilaisia suunnitelmia ja toimenpiteitä, jotta taataan ankeriaskantojen tehokas elpyminen.

Siksi olen tyytyväinen, että jäsenvaltiot saavat itse laatia elvyttämissuunnitelmansa.

Katson myös, että EU:n on edistettävä toimenpiteitä, joita kukin jäsenvaltio pitää asianmukaisina kalakantojen levittämiseksi uudelleen eri vesistöalueille. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi esteiden ohitusmekanismien rakentaminen ja/tai mukauttaminen jokiin.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. - (PT) Komissio antoi ehdotuksen ankeriaskannan elvytystoimenpiteitä koskevaksi asetukseksi ensisijaisena tavoitteenaan saada jäsenvaltiot laatimaan ankeriaanhoitosuunnitelmat.

Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että kunkin vesistöalueen aikuisista ankeriaista 40 prosenttia pääsee mereen. Tätä tavoitetta on vaikea saavuttaa. Ehdotuksessa myös kohdellaan kaikkia jäsenvaltioita samalla tavalla eikä oteta huomioon niiden erityispiirteitä.

Lisäksi ehdotetaan, että ankeriaan kalastus kielletään kunkin kuukauden 15 ensimmäisen päivän ajaksi. Tämä on liioittelua, ja sillä olisi huomattavia sosioekonomisia seurauksia. Nämä toimenpiteet olisi toteutettava vuoden 2007 heinäkuuhun mennessä, eli melko lyhyen ajan kuluessa.

Parlamentin ehdotukset ovat tältä osin tasapainoisempia, ja niillä korjataan joitakin komission ehdotuksen kehnoimpia kohtia ja näin ollen edistetään ankeriaskannan elvyttämistä.

Mietinnössä korvataan kunkin kuukauden ensimmäisen puolikkaan kestävä kalastuskielto kalastuskaudella, jonka ajaksi pyyntiponnistus vähennetään puoleen. Myös mereen pääsevien ankeriaiden osuutta, joka oli asetettu 40 prosenttiin, on korotettu mietinnössä. Mietinnön ansiosta jäsenvaltioilla on mahdollisuus toimia ainoastaan asianomaisilla vesistöalueilla. Toimenpiteiden toteuttamisen määräaikaa on myös jatkettu vuoteen 2008. Kaikilla näillä ehdotuksilla pyritään antamaan lisää toimivaltaa jäsenvaltioille.

- Varela Suanzes-Carpegnan mietintö (A6-0163/2006)

  James Hugh Allister (NI), kirjallinen. - (EN) Äänestin tänään EY:n ja Marokon välistä kalastuskumppanuussopimusta vastaan, sillä en ole varma, että tämän sopimuksen yhteydessä otettiin huomioon kaikki mahdolliset ja tarpeelliset seikat Länsi-Saharan suvereeniuden ja oikeuksien turvaamiseksi. Sen sijaan sopimus on tarkoituksenmukaisesti moniselitteinen. Tämä auttaa Marokkoa käyttämään hyväksi Länsi-Saharan vesialueita ja antaa mahdollisuuden olla reagoimatta laittomiin vaatimuksiin, joita Marokko on esittänyt alueesta.

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. - (SV) Euroopan parlamentti äänesti tänään sen puolesta, että EU tekee kalastussopimuksen Marokon kanssa. Me sosialidemokraattisen ryhmän jäsenet äänestimme sopimusta vastaan. Katsomme, ettei kalastussopimusta pitäisi laajentaa koskemaan Länsi-Saharan aluetta, koska Länsi-Sahara on ollut Marokon miehittämä vuodesta 1975.

Ei ole minkäänlaisia takeita siitä, että Länsi-Saharan väestö hyötyy tästä sopimuksesta, joten katsomme sen olevan kansainvälisen lainsäädännön vastainen. Tämä ei ole edesauttanut sopimuksen laatimista.

  Luis Manuel Capoulas Santos, Fausto Correia, Edite Estrela, Emanuel Jardim Fernandes, Elisa Ferreira, Manuel António dos Santos ja Sérgio Sousa Pinto (PSE), kirjallinen. - (PT) Euroopan yhteisön ja Marokon välisellä kalastuskumppanuussopimuksella vahvistetaan ne periaatteet, säännöt ja menettelyt, jotka koskevat taloudellista, rahoituksellista, teknistä ja tieteellistä yhteistyötä "Marokon kalastusalueella" (1 artikla).

Sopimuksen 2 artiklan a kohdassa määritellään Marokon kalastusalueeksi Marokon kuningaskunnan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvat alueet.

Jäsenet, jotka ovat aikaisemmin allekirjoittaneet mietinnön, äänestivät sopimuksen puolesta luonnollisesti 2 artiklassa annetun määritelmän perusteella.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Yleisesti ottaen kannatan asiakirjan hyväksymistä.

Uudella sopimuksella vähennetään huomattavasti jäsenvaltioille myönnettävien kalastuslisenssien määrää. Eräiden merkittävien kalalajien, nimittäin äyriäisten ja pääjalkaisten, kalastus evätään, joten lisenssien määrä vähenee 500:sta noin 100:aan.

Olen joka tapauksessa yhä sitä mieltä, että yhteisön laivaston ja erityisesti Portugalin laivaston kannalta on tärkeää, että ne voivat kumppanuussopimuksen nojalla jatkaa kalastustoimintaa Marokossa.

Tältä osin on siis saatu turvattua yhteisessä kalastuspolitiikassa kansainväliseen kalastukseen liittyvät laajemmat edut ja tehtyä joitakin tärkeitä sitoumuksia kalavarojen hallinnan ja laittoman kalastuksen torjunnan alalla.

  Ana Maria Gomes (PSE), kirjallinen. - (PT) Haluaisin äänestää Euroopan yhteisön ja Marokon välisen kalastussopimuksen puolesta, mutta minun on äänestettävä sitä vastaan. Tämä johtuu siitä, ettei tekstiin hyväksytty tarkistuksia, joilla sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle pyrittiin jättämään Länsi-Saharan vesialueet ja kalavarat. Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselman 1514 ja 1541 perusteella alue ei ole itsenäinen, ja Marokko on miehittänyt sitä laittomasti vuodesta 1974. Näin ollen sopimus – ja komission vastaava säädösehdotus – on kansainvälisen lainsäädännön vastainen.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. - (SV) EU aikoo jälleen tehdä kalastussopimuksen Afrikan valtion kanssa. Olemme monta kertaa huomauttaneet, kuinka vahingollisia nämä sopimukset ovat. Maat, joiden kanssa EU tekee tällaisen sopimuksen, menettävät mahdollisuuden kehittää tehokkaan oman kalastusteollisuuden. EU:n kalastuslaivasto on osittain vastuussa myös kalavarojen tuhlauksesta. Tästä ovat huomauttaneet sekä Ruotsin viranomaiset että ympäristöjärjestöt. Lisäksi nämä sopimukset tulevat kalliiksi EU:n jäsenvaltioiden veronmaksajille. Ne vastaavat tosiasiallisesti kalastusteollisuudelle myönnettäviä suoria tukia.

Kyseinen sopimus on erityisen paheksuttava, sillä Länsi-Sahara on ollut useita vuosia laittomasti Marokon vallassa. Haagin kansainvälinen tuomioistuin on huomauttanut tästä. Tämä tarkoittaa, ettei Marokolla ole lopullista päätösvaltaa luonnonvaroistaan, kalavarat mukaan lukien.

Tekemällä kalastussopimuksen Marokon kanssa, EU tunnustaa epävirallisesti miehityksen ja ihmisoikeusrikkomukset, joihin Marokko säännöllisesti syyllistyy Länsi-Saharassa.

Äänestimme tänään mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. - (PT) Olemme pahoillamme, ettei tekstiin hyväksytty kahta tarkistusta, joilla kansainvälisen oikeuden mukaisesti nimenomaan jätettiin tämän kalastussopimuksen ulkopuolelle Länsi-Saharan vesialueet ja rajoitettiin sopimus koskemaan vesialueita, jotka sijaitsevat pohjoisempana kuin 27 astetta 40 minuuttia pohjoista leveyttä.

Tarkistuksen hylkäämisestä tekee entistä huolestuttavamman se seikka, että asiaa käsitelleet komission jäsenet ja jotkut Euroopan parlamentin jäsenistä katsovat Marokon olevan Länsi-Saharan hallitsija "de facto". Tämä näkemys on kansainvälisen oikeuden vastainen. Edellisistä sopimuksista saamamme kokemukset ovat osoittaneet, että Länsi-Saharan satamat on vallattu ja että niitä on käytetty turvaamatta Länsi-Saharan kansalaisten oikeuksia ja etuja.

Polisario-rintaman tavoin haluan korostaa, että Yhdistyneet Kansakunnat on toistanut Länsi-Saharasta ja sen luonnonvaroista 29. tammikuuta 2002 antamassaan oikeudellisessa lausunnossa tuomitsevansa luonnonvarojen hyväksikäytön ja ryöstelyn sekä kaikenlaisen taloudellisen toiminnan, josta on haittaa vallattujen tai epäitsenäisten alueiden yhteisöille, joiden kansalaisilta on evätty heidän laillinen oikeutensa hyödyntää luonnonvarojaan. YK katsoo, että tällainen luonnonvarojen hyväksikäyttö ja ryöstely on laitonta ja että kyseisen toiminnan vuoksi alueen toimintamahdollisuudet ja vauraus ovat uhattuina.

Näin ollen äänestimme mietintöä vastaan.

  Mary Honeyball (PSE), kirjallinen. - (EN) Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on huolissaan siitä, millainen vaikutus ehdotetulla kalastussopimuksella on Länsi-Saharan asemaan ja pitkäaikaisen konfliktin mahdolliseen ratkaisemiseen.

Tämän vuoksi Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä kannatti tarkistuksia, joilla Länsi-Sahara suljettaisiin sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, ja äänesti sopimusta vastaan, kun poissulkemista koskevia tarkistuksia ei hyväksytty.

  Jamila Madeira (PSE), kirjallinen. - (PT) EU:n ja Marokon kuningaskunnan välisestä kalavaroja koskevasta kumppanuussopimuksesta laaditun mietinnön perusteella haluaisin äänestää alueen ympäristöllistä kestävyyttä parhaiten tukevan asetuksen puolesta. Tässä suhteessa kumppanuussopimus on ratkaisevassa asemassa. Kuitenkin sekä EU:lle että itselleni ratkaisevassa asemassa ovat myös ihmisoikeuskysymykset. Näin ollen Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmilla on aina oltava suurin merkitys näissä asioissa. Mielestäni tähän sopimukseen on selvästi tarkoitus sisällyttää merialueet ja alueet, jotka eivät ole kiistanalaisia ja joiden suvereenisuudesta ei ole epäselvyyttä, eikä mitään muita alueita. Yhdellekään valtiolle ei saisi antaa mahdollisuutta hyödyntää sen suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomia luonnonvaroja ja näin heikentää muiden ryhmien itsemääräämisoikeutta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. - (EN) Äänestin EY:n ja Marokon välistä kalastussopimusta vastaan, sillä Länsi-Saharan väestö on edelleen Marokon vallassa eikä ole kyennyt vaikuttamaan sopimukseen, jolla kalastus sallitaan heidän aluevesillään. Mielestäni Saharan väestöllä on oltava oikeus päättää aluevesistään. Tämän vuoksi EY:n ja Marokon väliseen kalastussopimukseen ei saisi liittää Länsi-Saharan vesialueita, sillä alueen väestöllä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta päättää sopimuksen hyväksymisestä. En tue kauppasopimusta, jolla rikotaan muiden yhteisöjen oikeutta päättää omien luonnonvarojensa käytöstä.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. - (EN) Tästä mietinnöstä äänestäessäni olen äärimmäisen huolestunut siitä, miten ehdotettu kalastussopimus vaikuttaa Länsi-Saharan asemaan ja tämän pitkäaikaisen konfliktin mahdolliseen ratkaisemiseen. Jotkut valitsijakuntani jäsenet Lontoossa ovat osallistuneet kanssani tämän asian käsittelyyn Yhdistyneessä kuningaskunnassa War on Want -liikkeen johdolla. Näin ollen kannatin tarkistuksia, joilla Länsi-Sahara suljettaisiin sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, ja äänestin sopimusta vastaan, kun poissulkemista koskevia tarkistuksia ei hyväksytty.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Haluan tehdä kaksi lyhyttä selvennystä tästä äänestyksestä.

Käsittelen ensin Länsi-Saharaa. Mielestäni olisi epäasianmukaista esittää tässä yhteydessä vastalauseita Länsi-Saharan tilanteesta, sillä sopimuksessa suhtaudutaan asiaan tavalliseen tapaan eli noudatetaan käytäntöä, jossa Euroopan unionin kantaa ei tarkisteta, ja koska komission oikeudelliset yksiköt katsovat sopimuksen olevan kansainvälisten sääntöjen mukainen.

Varsinaisen käsiteltävänä olevan aiheen osalta on myönteistä, että on vihdoin saatu aikaan sopimus. Haluan kuitenkin todeta olevani pettynyt siihen, ettei lopullinen teksti ole kovinkaan suosiollinen Portugalin kannalta. Loppujen lopuksi kaikki viittaa kuitenkin siihen, että tämä on paras ratkaisu, sillä se on mahdollinen toteuttaa. Näin ollen äänestin mietinnön puolesta.

  Karin Scheele (PSE), kirjallinen. - (DE) Jättäessään mainitsematta kalastussopimuksessa Marokon miehittämät Länsi-Saharan alueet Euroopan parlamentti antaa merkittävän poliittisen viestin. Jätin käsiteltäväksi asiaan liittyviä tarkistuksia, mutta koska niitä ei hyväksytty, äänestin mietintöä vastaan.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. - (EN) Koska tekstiin ei hyväksytty yhtäkään tarkistusta, jolla olisi estetty eurooppalaisten laiton kalastus Länsi-Saharan vesialueilla, äänestin päätöslauselmaa vastaan.

Olen huolissani siitä, että nykyisellä sopimuksella, sellaisena kuin se on tarkistamattomana, sallitaan Euroopan yhteisön alusten (myös irlantilaisten alusten) kalastustoiminta Marokon laittomasti miehittämillä Länsi-Saharan vesialueilla. Jos sopimus pannaan täytäntöön, EU rikkoo kansainvälistä oikeutta ja edistää jo 30 vuotta kestäneen konfliktin pitkittymistä.

Kansainvälisessä tuomioistuimessa ja YK:n perättäisissä päätöslauselmissa on todettu selvästi, että Länsi-Sahara on viimeinen Afrikan siirtomaa, jonka kansalaisilla on itsemääräämisoikeus. Marokkoa ei ole tunnustettu alueen hallintovallaksi. Selkeästi on ilmaistu, ettei yhdelläkään valtiolla ole oikeutta käyttää Länsi-Saharan voimavaroja ilman Länsi-Saharan kansalaisilta saatua lupaa.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. - (EN) Arvoisa puhemies, Länsi-Saharan kansalaisten ahdinkoa ei helpoteta, jos viemme omat katastrofaaliset kalastusmenettelymme heidän alueelleen, jonka Marokko on laittomasti miehittänyt. Heikkona esityksenä voidaan pitää sitä, että EU, joka yleensä toimii oikeusvaltioperiaatteen vartijana, vetoaa tässä asiassa teknisiin seikkoihin ja kiertoilmauksiin perustellakseen sen, että olemme oikeastaan itse osallisina tässä laittomassa miehityksessä. Äänestin tätä heikkoa mietintöä vastaan ja olen surullinen, että parlamentti hyväksyi sen.

- Frassonin mietintö (A6-0089/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani, jäsen Frassonin laatiman, Euroopan komission äskettäisiä kertomuksia yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta koskevan mietinnön puolesta. Tätä mietintöä odotettiin innolla joulukuussa 2003 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen jälkeen. Sääntelyn parantamista koskevana sopimuksena yleisesti tunnetulla toimielinten välisellä sopimuksella pyrittiin sekä vähentämään EU:n lainsäädännön määrää että yksinkertaistamaan sitä. Sopimuksella oli tarkoitus varmistaa, että lainsäädäntö pannaan täytäntöön asianmukaisesti kaikkialla. Tämä on välttämätön edellytys, jos halutaan luoda oikeuteen perustuva alue. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin valitettavasti huonoja saattamaan yhteisön säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Mikä pahempaa, ne soveltavat säännöksiä kehnosti, eikä niitä rangaista tästä. Tähän on syypää Euroopan komissio. Olisi muistettava, että jäsenvaltiot ovat vastuussa yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta. Kaikki tietävät, kuinka huonosti nykyinen järjestely toimii ja kuinka se syventää kuilua Euroopan yhdentymisen ja toisaalta Euroopan unionin kansalaisten välillä, jotka tiedostavat tilanteen epäoikeudenmukaisuuden päivittäin. Olisikohan nyt aika harkita, että Euroopan unionille perustettaisiin riippumattomista tarkastajista koostuva elin, jonka tehtävänä olisi valvoa yhteisön oikeuden soveltamista jäsenvaltioissa.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Tänään äänestettävinä olleista kertomuksista selviää, että yhteisön oikeuden soveltamiseen liittyvien ongelmien määrä kasvaa ja että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi toimitetaan yhä enemmän asioita.

Komission 21. vuosikertomuksen mukaan 31. joulukuuta 2003 tutkittavana oli 3 927 rikkomusta, kun vuonna 1999 tapauksia oli 2 270 ja vuonna 1978 ainoastaan 124. Tämä johtuu osittain EU:n lainsäädännön suuresta määrästä mutta myös siitä, että komissiolla on valittavanaan paljon erilaisia seuraamuksia, joita se voi asettaa kaikille jäsenvaltioille, jotka eivät halua noudattaa yhteisön lainsäädäntöä.

Yhteisön oikeuden soveltaminen on aiheena ennen kaikkea poliittinen eikä oikeudellinen tai teknokraattinen, kuten monet ajattelevat ja sanovat. Tosiasiassa usein tehdään niin, että peitellään Euroopan unionin toimivaltaa ja jäsenvaltioiden suvereniteettia koskevia ristiriitoja. Tässä yhteydessä mainitsen, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin teki hiljattain – 13. syyskuuta 2005 - päätöksen, jossa tuomioistuin käsitteli ensimmäisen kerran ja ilman minkäänlaista oikeusperustaa rikosoikeudellista asiaa yhteisön toimivaltaan kuuluvana. Tämä antaa viitteitä siitä, millaiseksi toimielin on kehittynyt. On siis ymmärrettävää, etteivät jäsenvaltiot ole halukkaita soveltamaan yhteisön oikeutta, jota he eivät ole valinneet.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Yhteisön oikeuden soveltamisen valvonta on komission tehtävä, koska se on "perussopimusten valvoja". Komissio saa tiedon kaikista yhteisön perussopimusten noudattamatta jättämiseen liittyvistä tapauksista, ja sen tehtävänä on antaa varoitus ja määrätä seuraamukset kyseisille jäsenvaltioille.

Komission vuosikertomuksissa yhteisön oikeuden soveltamisesta käsitellään sitä, kuinka jäsenvaltiot ovat edistyneet direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöään, lainsäädännön soveltamisen tehokkaan seurannan varmistamiseksi. Valvonta ei ole ainoastaan sen arvioimista, kuinka suuri osuus lainsäädännöstä on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaan myös tämän toiminnan laadun arvioimista.

Komission tavoitteena on parantaa yhteisön menettelyä tekemällä siitä entistä avoimemman. Tältä osin komissio onkin todennut, että se pyrkii vähentämään lainsäädännön määrää ja poistamaan tehottomat säädökset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sääntelyn purkamista.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että komission yksiköt tarvitsevat lisää henkilöstöresursseja ja määrärahoja, jos halutaan parantaa niiden mahdollisuutta käsitellä rikkomuksia. Pidän myönteisenä myös sitä, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan koordinointipisteet, joihin otetaan yhteyttä kysymyksissä, jotka koskevat lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja yhteisön oikeuden soveltamista sekä koordinointia kansallisten ministeriöiden ja alueellisten tai paikallisten viranomaisten kanssa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Vaikka yhteisön lainsäädäntöä onkin sekä voimassa että valmisteilla poikkeuksellisen paljon ja toisinaan perusteetta, on mahdollista seurata, miten uuden säädöksen saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja voimaansaattamisessa on edistytty.

Kuten mietinnössä todetaan, yhteisön toimielimiltä ja erityisesti komissiolta kuluu poikkeuksellisen paljon aikaa yhteisön oikeuden soveltamisen valvontaan. Tämä on erityisen valitettavaa, koska järjestelmän tehokkuus heikkenee ja se menettää hyvin tärkeän ominaisuuden, jonka ansiosta jäsenvaltiot pystyvät täyttämään velvoitteensa määräajassa.

Toinen prosessia koskeva tärkeä näkökohta on, että koska kansalliseen lainsäädäntöön saattamiseen tai oikeuden soveltamiseen liittyviä vaikeuksia valvotaan tiiviisti, yhteisön lainsäädännön laatua pitäisi olla mahdollista parantaa, etenkin koska tätä koskevat toimet on jo pantu alulle, kuten mietinnössä korostetaankin.

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Kun otetaan huomioon niiden tapausten määrä, joissa yhteisön lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on viivästynyt tai ei ole lainkaan toteutunut, lainsäätäjän on varmistettava, että lakien soveltamista valvotaan asianmukaisesti ja ennen kaikkea että lakeja yksinkertaistetaan ja toissijaisuusperiaatetta noudatetaan.

Yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan puutteellisesti, kunnes siitä tehdään selkeää ja helppotajuista ja kunnes koko yhteisön säännöstöstä tehdään helposti ymmärrettävä. Jos yhteisön lainsäädäntö ei ole hyvää, sitä on erittäin vaikea soveltaa asianmukaisesti.

Olen erittäin tyytyväinen komission puheenjohtajan ehdotukseen edistää kampanjaa, jolla pyritään vähentämään lainsäädäntöä ja tehostamaan lainsäädännön antamista yhteisön toimielimissä. Toisinaan vähemmän on enemmän.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän ryhmääni kuuluvaa kollegaani, jäsen Frassonia, tästä erinomaisesta mietinnöstä, joka ei ehkä ole kaikkien huulilla mutta jossa kuitenkin käsitellään aihetta, joka on Euroopan unionin toimivallan kannalta ratkaiseva. Mietinnössä esitetään monia arkaluonteisia ehdotuksia lainsäädäntäprosessimme tehostamiseksi siltä osin, miten lainsäädäntö todellisuudessa vaikuttaa kansalaisiimme. Näinä päivinä skeptisyys EU:n toimintaa kohtaan on lisääntynyt, eikä tähän näkökohtaan kiinnitetä usein riittävästi huomiota. Annoin tänään mielelläni tukeni kollegalleni.

- Doornin mietintö (A6-0082/2006)

  Francesco Enrico Speroni (IND/DEM). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin mietinnön puolesta, mutta haluan kuitenkin todeta suhtautuvani varauksella tarkistukseen, jossa mainitaan Euroopan perustuslakisopimus.

Perustuslakisopimusta ei itse asiassa hyväksytty vaan pikemminkin hylättiin. Perusteena olivat Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestykset sekä äskettäin Italian tasavallan presidentiksi valitun, jäsen Napolitanon lähteminen. Virkaanastujaispuheessaan hän puolusti perustuslakisopimuksen tarkoitusperää unohtaen olevansa puolueiden yläpuolella. Italian parlamentti itse asiassa hyväksyikin sopimuksen, mutta ei yksimielisesti. Puolueiden yläpuolelle julistautuvan ei pitäisi kannattaa sellaista asiaa, josta Italian parlamentissa on eriäviä mielipiteitä.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani, jäsen Doornin erinomaisen mietinnön puolesta, joka koskee Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitystä toissijaisuusperiaatteen soveltamisesta. Yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan jatkuvasti siten, että Euroopan yhdentymisen ja kansojen välinen kuilu syvenee. Siksi onkin erittäin tärkeää saada kipeästi tarvittavaa johdonmukaisuutta yhteisön lainsäädäntöön, sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamiseen käytännössä. Kaikki perusteettomat säädökset on kumottava, ja välttämättömiä säädöksiä sovellettava asianmukaisesti. Kannatan ajatusta, että Euroopan parlamentti osallistuu tiiviisti toimiin, joilla valvotaan yhteisön lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Mietinnön kaikista aiheista eniten huomiota ansaitsee yhteisön lainsäädännön vaikutusten arviointi.

Kuten olen aiemmin todennut, yhteisön toimielinten lainsäädäntätyötä ja ennen kaikkea sen vaikutuksia on mahdollista valvoa, vaikka lainsäädäntötyö on jatkuvaa ja määrältään ehkä liiallista. Lainsäädäntätyön valvonnan olisi aina oltava tärkeällä sijalla asialistalla.

Tässä yhteydessä toissijaisuusperiaate on hyvinkin merkittävä tekijä, sillä laajimmassa merkityksessään sen olisi oltava EU:n lainsäädäntätyön yhtenä kulmakivenä. Toissijaisuusperiaate sopii täydellisesti lainsäädäntätyöhön, sillä sen mukaan otetaan huomioon jokaisen maan tarpeet sekä ylläpidetään tiivistä yhteyttä viranomaisten ja kansalaisten välillä.

On kuitenkin myönnettävä, että on monia tilanteita, joissa tarvitaan yhteisön tason toimia, eikä toissijaisuus sovellu niihin. Tämä on kuitenkin yksi toissijaisuusperiaatteen tärkein piirre. Lopuksi haluan mainita, kuinka tärkeää on tunnustaa kansallisten parlamenttien asema, sillä niiden asema vaikuttaa merkittävästi siihen, että lainsäädäntötyöstä saadaan hyviä tuloksia. En halua heikentää mietinnön muiden näkökohtien merkitystä, mutta nämä ovat paremman säädöskäytännön avaintekijöitä.

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Kuten olen aiemminkin todennut, toissijaisuusperiaate on jo kauan ollut tärkeä edellytys ja periaate, jolla pitäisi olla tärkeämpi asema. Tämän lisäksi se on kulmakivi, joka tuo esiin todelliset Euroopan kannattajat. He ovat sekä sanoissaan että teoissaan uskollisia perustuslakisopimusluonnoksen teemalle ja motolle "moninaisuudessaan yhtenäinen".

EU:n on korostettava ennen kaikkea kansalaisten lähellä tehtävää päätöksentekoa, arvioitava uusia hyväksymiään säädöksiä ja varmistettava, että nykyisiä säädöksiä yksinkertaistetaan noudattaen ymmärrettävyyden ja asianmukaisuuden periaatteita sekä suhteellisuusperiaatetta.

Mielestäni EU hyötyy siitä, että säädösten antamisen perusteena on laatu eikä niinkään määrä ja että kansalliset parlamentit ja muut osapuolet, joita asia suoraan koskee, saavat riittävästi osallistua prosessiin, jotta ne saavat kantansa kuuluviin riittävän aikaisin ja voivat esittää vaihtoehtoisia ehdotuksia.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Doornia tästä mietinnöstä, sillä katson, että EU:n toiminnasta saataisiin huomattavasti avoimempaa kansalaisten näkökulmasta, jos toissijaisuusperiaatetta sovellettaisiin asianmukaisesti. Olen kotoisin Skotlannista, ja siksi minua harmittaakin, että Skotlannin parlamentilla on valtaa päättää niin monista elämänaloista, mutta tosiasiassa se suljetaan EU:ssa käytävien neuvottelujen ulkopuolelle, koska toissijaisuusperiaatteen katsotaan aivan liian usein koskevan vain jäsenvaltion pääkaupunkia. Mielestäni tätä mietintöä voidaan pitää edistysaskeleena, mutta meillä EU:ssa on vielä paljon työtä jäljellä.

- McCarthyn mietintö (A6-0083/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin voimassa olevan sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanosta, seurauksista ja vaikutuksista annettavaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitystä koskevan mietinnön puolesta. Yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan jatkuvasti siten, että Euroopan yhdentymisen ja kansojen välinen kuilu syvenee. Siksi onkin erittäin tärkeää saada pian kipeästi tarvittavaa johdonmukaisuutta yhteisön lainsäädäntöön, sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamiseen käytännössä. Kaikki perusteettomat säädökset on kumottava, ja välttämättömiä säädöksiä sovellettava asianmukaisesti. Kannatan ajatusta, että Euroopan parlamentti osallistuu tiiviisti toimiin, joilla valvotaan yhteisön lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa. Kun otetaan huomioon yhteisön lainsäädännön soveltamiseen liittyvät ongelmat, tulee mieleen, olisiko nyt aika harkita, että Euroopan unionille perustettaisiin riippumattomista tarkastajista koostuva elin. Se olisi suoraan Euroopan unionin alainen, ja sen tehtävänä olisi valvoa yhteisön oikeuden soveltamista jäsenvaltioissa. Tarkoituksena olisi varmistaa, että sisämarkkinat toimivat niin kuin niiden kuuluukin.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Yksi syy, miksi EU:n jäsenvaltiot eivät noudata yhteisön direktiivejä ja muita asiakirjoja – syy, jota ei kummallista kyllä ole mainittu yhdessäkään mietinnössä – liittyy erityisesti siihen, kuinka säädökset hyväksytään. Noudattamatta jättäminen on tosiaankin valitettava seuraus siitä, että määräenemmistöpäätöskäytäntö on laajennettu neuvostoon. Jäsenvaltioilla, jotka omine perusteineen jäävät äänestyksissä vähemmistöön, on luonnollisesti vaikeuksia soveltaa tällaisia päätöksiä omilla alueillaan.

Tästä kaikesta aiheutuu todellista oikeudellista epävarmuutta EU:n toimielimille, jäsenvaltioille ja kansalaisille. Ensisijaiseksi tavoitteeksi on siis asetettava yhteisön voimassa olevan lainsäädännön nopea kodifiointi sekä EU:n eri toimielinten, myös valtavan määrän lainsäädäntöä tuottaneen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, toimivaltuuksien määrittely ja rajaaminen. Näin jäsenvaltioiden ei tarvitsisi enää kärsiä liiallisten ja tarpeettoman tiukkojen lainsäädännöllisten tai oikeudellisten normien seurauksista.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Parempaa säädöskäytäntöä koskeva komission aloite on elintärkeä pyrittäessä saavuttamaan EU:n kansalaisten, kuluttajien ja yrittäjien luottamus. Tämä luottamus perustuu heidän omiin kokemuksiinsa tai omiin käsityksiinsä yhteisön lainsäädännöstä ja sen vaikutuksista heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Näin ollen tämä luottamus on otettava huomioon sisämarkkinoiden yhteydessä siten, että lainsäädäntätyö on tehokasta ja luotettavaa eikä sillä estetä innovaatiotoimintaa tai aiheuteta turhia vääristymiä ja kuluja etenkään pk-yrityksille, viranomaisille tai vapaaehtoisryhmille.

Lainsäädännöllä on tarjottava uusia kaupankäyntimahdollisuuksia elinkeinoelämälle, annettava kuluttajille ja kansalaisille lisää valinnanvaraa sekä suojeltava ympäristöä, sosiaalisia oikeuksia ja kuluttajan oikeuksia. Jos emme toimi näin, uimme vastavirtaan ja heikennämme Lissabonin strategiaa, kasvua ja työpaikkojen syntyä sekä sisämarkkinoiden toimintaa.

Näin ollen äänestin jäsen McCarthyn mietinnön puolesta.

- Garganin mietintö (A6-0080/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. - (PT) Kannatamme yhteisön lainsäädäntöön sisältyvien merkityksettömien ja vanhentuneiden säädösten kumoamista. Tavoitteena on yksinkertaistaa sääntelykehystä siten, että tehdään asianmukaisia, selkeitä ja tehokkaita päätöksiä, joilla ei heikennetä toissijaisuusperiaatetta. Mielestäni toissijaisuusperiaatetta olisi korostettava tässä mietinnössä, jotta varmistettaisiin, että periaatetta noudatetaan koko lainsäädäntäprosessissa.

Tämän tavoitteen varjoon ei kuitenkaan pidä jättää tiettyjä periaatteita, jotka koskevat kansalaisten perusoikeuksien turvaamista, kuten sosiaalisia oikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia.

Kannatamme myös toimia, joilla muutetaan EU:n lainsäädännön laatua sääteleviä nykyisiä toimielinten välisiä sopimuksia.

Näin ollen äänestimme mietinnön puolesta, vaikka suhtaudummekin varauksella joihinkin sen kohtiin ja itse asiassa vastustamme joitakin muita kohtia niiden epäselvien sanamuotojen vuoksi, mikä mainittiin jo aikaisemmin.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Yleisesti olen erittäin tyytyväinen keskustelun ja äänestyksen aiheena olevaan mietintöön sekä komission tiedonantoon, johon mietintö perustuu.

Yhteisön lainsäädännön jäsentelyn ja uudelleentarkastelun toteuttamista koskevaa ehdotusta olisi tuettava, jotta saataisiin yksinkertaistettua sääntely-ympäristöä. Yksinkertaistaminen on välttämätön edellytys, jos halutaan lisätä sekä kansalaisten että asianajajien oikeusvarmuutta. Ehdotus tarjoaa myös mahdollisuuden yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä, mikä on ratkaisevaa liiketoiminnan kehittämisen kannalta.

Mietintöön ja komission tiedonantoon sisältyy yksi kohta, josta en ole aivan samaa mieltä. En voi hyväksyä molemmissa teksteissä esitettyä ajatusta, että asetusten muodossa annettava lainsäädäntö on huomattavasti tehokkaampaa kuin direktiivien muodossa annettava lainsäädäntö. Vaikka direktiivien saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä liittyykin vaikeuksia, olen päinvastoin sitä mieltä, että direktiiveillä saadaan aikaan lainsäädäntöä, joka tukee arvostamaani ajatusta yhteisöstä. Kantani ei tarkoita sitä, että kieltäydyn hyväksymästä asetuksia tai myöntämästä niiden itsestään selvää hyödyllisyyttä.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. - (SV) Äänestän tyhjää. Mietintöön sisältyy toki myönteisiä kohtia, kuten kehotus, että neuvoston olisi muutettava toimintaansa avoimemmaksi, mutta muutoin siinä keskitytään liialti kasvuun ja kustannusten vähentämiseen. Päinvastoin siinä olisi korostettava kestävän kehityksen ja suuremman kustannustehokkuuden merkitystä. Varsinaisena tavoitteena ei ole vähentää kustannuksia, sillä sen vuoksi saatetaan jatkuvasti heikentää julkista taloutta. Kustannustehokkuus onkin parempi tavoite.

- Kaufmannin mietintö (A6-0143/2006)

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) On erinomaista, että lainsäädännöstä saadaan poistettua hyödyttömät ja haitalliset lainsäädäntötekstit, jotka ovat ristiriidassa yhteisön muiden säännösten kanssa tai jotka ennen kaikkea ovat kovasti ylistettyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisia. Mahdollinen tyytyväisyys hälvenee kuitenkin nopeasti, kun törmätään kuvaukseen komissiolla olevista kohtuuttomista lainsäädäntöoikeuksista. Käytän tilaisuutta hyväkseni ja huomautan, ettei kyseisellä toimielimellä ole minkäänlaista demokraattista tai vaaleilla saatua oikeutusta, mutta silti se voi halutessaan poistaa tai tarkistaa lainsäädäntöehdotuksen ja ilmoittaa tai olla ilmoittamatta parlamentille päätöksensä perusteluista sekä ottaa tai olla ottamatta huomioon parlamentin kannan asiaan. Lyhyesti sanoen, se voi tehdä mitä tahtoo.

Kamalinta tässä on se, että parlamentti on tyytyväinen tilanteeseen ja myöntää tämän. Parlamentti on antanut epämääräisen uhkauksen, että komissiota arvostellaan, mikäli se todella menisi liian pitkälle. Tiedämme kuitenkin, ettei komissiolla ole ollut edes Santerin johtaman komission kautta tahranneiden skandaalien huonoimpina hetkinä poliittista rohkeutta kieltäytyä tukemasta eurooppalaista supervaltiota kuvastavaa toimielintä. Vaikka teknokratiaa harjoitetaan parlamentin hiljaisella tuella, ei teknokratian luonne muutu miksikään.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. - (SV) Päätimme äänestää tyhjää tästä mielipidepäätöslauselmasta.

Perusajatuksenamme on, että ministerineuvostolla olisi oltava EU:n muihin toimielimiin nähden eniten poliittista valtaa, sillä ministerineuvosto edustaa jäsenvaltioita EU:ssa, jonka toiminnan katsomme olevan hallitustenvälistä yhteistyötä. Näin ollen myös me katsomme, että ministerineuvostolla olisi oltava oikeus esittää lainsäädäntöehdotuksia aivan kuten komissiollakin on.

Emme ole myöskään samaa mieltä mietintöluonnoksen B kohdassa esitetystä kannasta, jonka mukaan komission olisi harkittava tarkkaan, ennen kuin se poistaa 68 lainsäädäntöehdotusta, joissa ei katsota noudatettavan parempaa lainsäädäntöä edistäviä periaatteita. Pidämme täysin periaatteellisena asiana sitä, että komission kannattaa pyrkiä vähentämään EU:ssa tehtävien lainsäädäntöehdotusten määrää.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. - (PT) Käsiteltävänämme olevan tiedonannon aihetta on syytä tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Ei pidä käsitellä ainoastaan oikeusperustaa tai sitä, kuinka vähän komissio peruu lainsäädäntöehdotuksia.

Mielestäni tässä asiassa on oleellisinta se, että aikaisempien tapahtumien vuoksi lainsäädäntäprosessi ajautui monilta osin epävarmuuden tilaan, johon ei ollut syytä mutta jota ei ollut myöskään korjattu.

Eri toimielinten toimivaltuuksia koskevasta keskustelusta totean, että on tutkittava, millaista toimintaa yhteisön lainsäädäntämenettelyissä voidaan pitää tavanomaisena ja byrokraattisena. Lisäksi meidän on syytä kiinnittää huomiota ja miettiä sitä, että parlamentilla ja neuvostolla on yhteensä yli 500 asiakirjaa, joiden käsittelyä ei ole aloitettu. EU:n ei tarvitse säätää runsaasti lakeja lisätäkseen merkitystään. Ollakseen hyödyllinen EU:n on säädettävä hyviä lakeja.