Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 31. toukokuuta 2006 - Bryssel

13. EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttinen kumppanuussopimus - Transatlanttiset taloussuhteet EU:n ja USA:n välillä (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

– Brokin laatima ulkoasiainvaliokunnan mietintö (A6-0173/2006) EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden parantamisesta transatlanttisen kumppanuussopimuksen yhteydessä (2005/2056(INI)) ja

– Mannin laatima kansainvälisen kaupan valiokunnan mietintö (A6-0131/2006) transatlanttisista taloussuhteista EU:n ja USA:n välillä (2005/2082(INI))

  Elmar Brok (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Plassnik, arvoisat komission jäsenet, katson – osittain syistä, joista jo aiemmin keskustelimme – että transatlanttiset suhteet ovat äärimmäisen tärkeät.

Asia koskee Naton toimintaa, joka on nyt kuten aiemminkin välttämätöntä Euroopan kollektiivisen turvallisuuden kannalta. Liiketoimintaa ja kauppaa koskevissa suurissa kysymyksissä on ollut ristiriitoja, mutta sopimuksiinkin on päästy. Transatlanttinen yhteisö on myös arvojen yhteisö huolimatta kaikista yksittäisistä asioista käymistämme keskusteluista. Tällä alalla riittää kuitenkin vielä tehtävää .

Minusta oli ainutlaatuista, että Venäjän ulkoministeri vieraillessaan pari viikkoa sitten minun pyynnöstäni ulkoasiainvaliokunnassa ehdotti Venäjän kanssa tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen laajentamista ensi vuonna sekä entistä vankempien institutionaalisten yhteyksien luomista Venäjän ja EU:n toimielinten välille.

Euroopan unioni on tehnyt sopimuksia lähes koko maailman kanssa, aivan kuten Amerikan yhdysvallatkin. Kuitenkaan Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä ei ole sopimusta. Jossain vaiheessa tällä on seurauksensa. Kun ajattelen huippukokouksen valmisteluja sopimuksen puuttuessa – ja valmisteluissa ovat auttaneet neuvoston ja komission erinomaiset panokset – totean, että edelleen käydään keskusteluja monista yksittäisistä asioista, joista joko päästään sopuun tai sitten ei, mutta laajempaa yhteyttä tai kehystä keskusteluille ei ole, kehystä, johon voisimme lisäksi ottaa mukaan Yhdysvaltojen kongressin, sillä kuka tahansa, joka tuntee Yhdysvaltojen kauppa-, talous- tai ulkopolitiikkaa, tietää, että hallinnon kanssa neuvotteleminen on vasta puolet taistelusta.

Tästä syystä meidän olisi löydettävä sopimusratkaisu, joka antaisi mahdollisuuden muuttaa transatlanttisen julistuksen transatlanttiseksi kumppanuussopimukseksi. Tällainen sopimus loisi kehyksen – ja kollegamme Mann esittelee tämän myöhemmin paljon yksityiskohtaisemmin talouspolitiikan kannalta – joka antaisi mahdollisuuden myös jännitteisissä ja eturistiriitoja koskevissa tilanteissa päästä paljon nopeammin sopimukseen. Juuri esittämistäni syistä katson tämän äärimmäisen tärkeäksi.

On totta, ettei Nato voi enää selviytyä kaikesta yksinään, minkä myös kansalaiset tietävät. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä olisi mahdollista luoda sellaiset transatlanttiset markkinat, joilla voidaan käsitellä myös sosiaalipolitiikkaan liittyviä ongelmia sekä tarvetta varmistaa monenkeskinen ulottuvuus. Älkää ymmärtäkö minua väärin: kahdenvälisten suhteiden ei pidä tuhota esimerkiksi WTO:n monenkeskistä lähestymistapaa.

Tämä sopimus voisi kuitenkin viedä meidät "toiminnan yhteisöön" edistämään maailmanlaajuista ja alueellista yhteistyötä yhteisten arvojen perusteella. Järjestely pohjaisi yhteiseen arvoperustaan ja järjestelyyn liittyvään yhteiseen etuun.

Tarkoitan Iranin kaltaisia tapauksia: voimme saada jotain aikaan vain toimimalla yhteistyössä ehkäistäksemme rauhanomaisesti ihmisiä rakentamasta ydinpommeja. Meidän on päästävä rauhanomaisiin ratkaisuihin myös Lähi-idässä ja Kauko-idässä, joissa meillä on paljon yhteisiä etunäkökohtia ja arvoja. Tämän voimme tehdä vain sellaisen vuoropuhelun avulla, joka on laajempaa kuin Natossa käytävä vuoropuhelu. Vielä edelleen hyvin jähmeä lainsäätäjien transatlanttinen vuoropuhelu voitaisiin muuttaa transatlanttiseksi kokoukseksi. Tällä hetkellä nämä asiat voivat olla vain toiveunia ja mielikuvitusta, mutta katson, että on tarpeen edetä tällä tavalla niiden muuttamiseksi todellisuudeksi.

Jotta tällainen järjestely saataisiin toimimaan, Euroopan parlamentin olisi ensimmäiseksi perustettava varojärjestelmä Washingtoniin, johon liittyy myös vastavuoroinen järjestely, sillä näin voisimme seurata lainsäädäntötyötä sen varhaisessa vaiheessa. Euroopan parlamentin esittelijöiden olisi voitava keskustella Yhdysvaltain kongressissa vastaavassa asemassa olevien kollegoidensa kanssa, jotta näissä asioissa voidaan edistyä. Näin yhteisymmärrykseen voitaisiin päästä jo valmisteluvaiheessa, ja näin vältettäisiin esimerkiksi aiempia toimia koskevista tuomioistuintuomioista nyt aiheutunut ärtymys.

Minusta meidän olisi asennoiduttava kriittisesti. Monissa asioissa, kuten kansainvälisessä tuomioistuimessa, ilmastonmuutoksessa ja Irakin tapauksessa, Yhdysvallat on omaksunut asenteen, josta meidän on moitittava Yhdysvaltojen tämän hetkistä hallitusta. Tällaisen kritiikin – joka kohdistuu tiettyä hallitusta kohtaan yksittäisissä tapauksissa ja erityisasioissa – ei kuitenkaan pitäisi syventää transatlanttista kuilua. Tämän vuoksi neuvoston, komission ja Yhdysvaltojen hallinnon olisi viimeinkin löydettävä voimia siirtyä sattumanvaraisesta lähestymistavasta laajempaan ja syvempään liittolaisuuteen.

  Erika Mann (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, onnittelen kollegoitani ja luonnollisesti myös komissiota ja neuvostoa. Kuten niin usein muulloinkin minulla oli suuri ilo valmistella kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta mietintö, jossa keskitytään erityisesti ulkomaankauppaan ja taloudellisiin aiheisiin.

Kuten aiemminkin, olen samaa mieltä myös kollega Brokin kanssa. Monien kollegoiden tavoin olemme tehneet yhteistyötä jo useita vuosia, ja olemme aina myös saaneet merkittävää tukea parlamentilta, ja siitä haluan selkeästi kiittää teitä.

Liiketoiminnan ja kauppasuhteiden alalla mietintööni sisältyy yksi keskeinen ajatus. Komissio on luonnollisesti samaa mieltä siitä, että meidän on edettävä siltä perustalta, kuinka asiat todella ovat. Meillä on jo transatlanttiset markkinat. Ne ovat jo olemassa. Me vain olemme usein tuskin tietoisia niistä. Puhumme aina siitä, mitä meidän olisi tehtävä ja keskitymme aina pelkästään nykyisiin kaupan esteisiin. Näistä kaupan esteistä myös lehdistö on kiinnostunut päivittäin, mutta usein emme näe lainkaan kaikkea sitä myönteistä, mitä olemme jo saavuttaneet. Tämän vuoksi mietinnössä todetaan, että meidän pitäisi kerrankin olla tietoisia siitä, kuinka asiat todella ovat. Kuinka paljon Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä todella tehdään kauppaa? Minkälaisia investointeja tehdään? Ja toinen asia: kuinka suurta on määrältään sellaisten yritysten kauppa, jotka ovat sijoittautuneet sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin? Kuten voimme havaita, määrä on valtava. En nyt tahdo pitkästyttää teitä sillä, mutta määrä on tähtitieteellinen.

Tästä kaupasta riippuvaisten työpaikkojen määrä on todella valtavan suuri. Jo pelkästään meidän tiedossamme oleva määrä Atlantin molemmin puolin – ja työpaikkoja on paljon enemmän, sillä meiltä puuttuu paljon tietoja – vastaa itsessään seitsemää miljoonaa euroa. Tässä esimerkki, joka tulee mieleeni yhä uudelleen: kuuluisat lippulaivamme Airbus Euroopassa ja Boeing Yhdysvalloissa. Eurooppalaiset luulevat aina ylpeinä omansa olevan todella eurooppalainen yritys ja amerikkalaiset omansa olevan puhtaasti amerikkalainen yritys. Näin ei kuitenkaan ole. Molemmat yritykset ovat 40-prosenttisesti riippuvaisia toisistaan. Tämä on oiva esimerkki. Menkää tutustumaan MTU-yrityksen toimintaan. Minulle on ollut suuri ilo seurata toimintaa omassa vaalipiirissäni. Kun esimerkiksi korjauksia tehdään – työpöydät ovat rinnakkain – voi nähdä Airbusin ja Boeingin koneet vuorotellen, ensin toisen ja sitten toisen. Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkki.

Meidän olisi todellakin edettävä, ei valtavin harppauksin, mutta pienin askelin sen perusteella, kuinka asiat todella ovat sekä vuoden 1995 uuden transatlanttisen toimintaohjelman pohjalta että vuodesta 1998 voimassa olleen transatlanttisen talouskumppanuuden pohjalta. Tätä kumppanuutta on kaikissa huippukokouksissa, Euroopan parlamentin päätöksissä ja komission työohjelmissa päätetty jatkaa. Talouskumppanuutta päätettiin jatkaa ja vahvistaa pari viikkoa sitten Wienissä käydyssä oikeudellisessa vuoropuhelussa kollegojemme ja amerikkalaisten kesken. Poistakaamme lopultakin ongelmia aiheuttavat esteet.

Kyse ei ole, kuten monet ulkopuoliset uskovat, esteiden poistamisesta vapaakauppa-alueen perustamiseksi – Attac on hieman sekoittanut näitä asioita – vaan teknisten esteiden poistamisesta, jota olemme tehneet jo vuosien ajan. Näin toimimalla noudatamme omia standardejamme ja varovaisuusperiaatettamme ja säilytämme edelleen sisämarkkinoita koskevat säännöt.

EU:n ja jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen ei kajota. Tämä ei myöskään ole sinisilmäinen ehdotus, sillä tiedämme, että kauppakiistoja luonnollisesti syntyy. Se on vain luonnollista ja todennäköistä. Kyse on kahdesta suurimmasta kaupparyhmittymästä. Luonnollisesti eturistiriitoja syntyy. Näin pitää ollakin. Onhan meillä EU:ssakin kiistoja, mutta emme joudu paniikkiin sellaisten ilmetessä. Kiistat ovat tavallisia. Jotkut niistä pystymme ratkaisemaan maailmankaupan neuvottelukierroksella. Monia niistä emme kykene ratkaisemaan. Hamon-kiistaa emme ole kyenneet ratkaisemaan vuosiin, ja siitä joudumme maksamaan.

Myös Yhdysvaltojen puolella on ongelmia. Yhdysvalloilla on esimerkiksi ongelmia tunnustaa pastöroimatonta maitoa, jonka he katsovat terveysongelmaksi. Entäpä heidän varovaisuusperiaatteensa? Näin asiat vain ovat. Meidän on vain hyväksyttävä tilanne. On kuitenkin paljon muitakin esteitä, jotka meidän olisi poistettava. Mietinnössäni pyydän, että tekisimme juuri niin.

On vielä yksi seikka, johon palaan vielä hetken kuluttua. Haluan kiittää kollegojani valiokunnassa, kaikkia esittelijöitä ja varjoesittelijöitä, komissiota, joka on tehnyt kanssani erinomaista yhteistyötä, kuten aina, sekä kollegojani ja tietenkin myös neuvostoa, kansalaisjärjestöjä, asiantuntijoita, ammattiliittoja, yrityksiä ja muita asiaan osallistuneita sekä omaa ryhmääni. Joillakin ryhmäni jäsenillä – viittaan vihreään ryhmään – on ongelmia sanan "esteetön" kanssa, koska se kuulostaa aina viittaavan vapaakauppa-alueeseen. Tämän vuoksi ehdotin huomiseksi kohta kohdalta -äänestystä. Ehdotan, että yksinkertaisesti poistamme nämä käsitteet ja niiden yhteydessä esitetyt luvut. Toivon saavani tässä parlamentin tuen. Sen jälkeen voimme kaikki huokaista helpotuksesta, ja meillä on järkevä perusta toimillemme. Toivon, että näin saisimme koko parlamentin kannatuksen.

Arvoisa puhemies, tiedän, että olette hermostunut. Minun on kuitenkin mainittava vielä kaksi seikkaa. Bioetanolin osalta haluan esittää suullisen lisäyksen. Unohdin mainita bioetanolin ja biodieselin. Tämän vuoksi sanon huomenna: ja biodieselin. Toivon, että tuette minua myös tässä. Teoriassa tässä olikin kaikki. Kiitos.

  Ursula Plassnik, neuvoston puheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unionilla ei todennäköisesti ole maailmassa toista sellaista kumppania, jonka kanssa sillä olisi niin tiiviit ja intensiiviset suhteet, kuin Amerikan yhdysvaltollat. On siis itsestään selvää, että jokaisen puheenjohtajavaltion kannalta on hyvin merkittävää, että meillä on vahva ja hyvin toimiva suhdeverkko.

Jälkikäteen tarkasteltuna suhteet kehittyivät yleisesti ottaen myönteisesti vuonna 2005. Olemme edistyneet huomattavasti monessa asiassa, ja – kuten usein tehdään ennen politiikan määrittämistä – olemme käynnistämässä vuoropuhelua saavuttaaksemme yhteisymmärryksen.

Voidaan tarkastella esimerkiksi demokratian edistämistä, jossa ansioiduimme tiiviissä yhteistyössä Valko-Venäjän presidentinvaalien aikana. Vaalien aikana julistimme yhä uudelleen kannattavamme vapaata ja oikeudenmukaista vaaliprosessia. Vaadimme opposition suojelemista ja sovelsimme samansuuntaisia strategioita demokraattisten voimien tukemiseksi. Vaalien, jotka eivät olleet sen enempää vapaat kuin oikeudenmukaisetkaan, jälkeen sovimme myös hallituksen jäseniä ja muita johtohenkilöitä koskevista matkustusrajoituksista sekä kohdennetuista taloudellisista sanktioista.

Demokratian edistämisessä paljolti sama koskee myös Ukrainaa, jossa teemme tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa vahvistaaksemme demokraattisia ja markkinatalouteen perustuvia rakenteita.

Toinen esimerkki hyvin tiiviistä ja menestyksekkäästä edelleen jatkuvasta yhteistyötä on Länsi-Balkanin alue. Olemme yhtä mieltä eurooppalaisen, tai pikemminkin eurooppalais-atlanttisen näkökulman tarpeesta Länsi-Balkanin valtioissa. Länsi-Balkanin yhteysryhmässä työstämme yhteistä kantaa Kosovon asemaa koskevia lopullisia neuvotteluja varten. Vakuutamme sitoutuvamme jatkuvaan kansainväliseen läsnäoloon, ja olemme vakuuttuneita siitä, että tiivis yhteistyö EU:n ja Naton yhtäläisten oikeuksien perustalta on välttämätöntä turvallisuuspolitiikassa.

Yksi lisäesimerkki on Lähi-idän rauhanprosessi, jossa teemme jatkuvasti hyvin tiivistä yhteistyötä koordinoidessamme kantojamme kvartetissa ja rauhansuunnitelman perusteella. Tämä on erityisen merkittävä asia nyt vaalien jälkeen, kun sekä Israelissa että Palestiinassa on uudet hallitukset.

Sallinette minun esittää lyhyen huomion Iranista. Ulkoministerit tapaavat huomenna Wienissä, ja tilaisuuteen osallistuvat EU:n troikan lisäksi Javier Solana, Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat. Tarkoituksena on, että tässä kokouksessa viimeistellään Iranille tehtävä tarjous, jonka mukaisesti Iran voi käyttää ydinenergiaa ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin. Samalla on oltava täysin varmaa, ettei Iran käytä tai erityisesti kehitä ydinenergian käyttöä muihin tarkoituksiin.

Kuulimme tänään Yhdysvaltalaisen kollegani Condoleezza Ricen maininneen mielenkiintoisesta mahdollisuudesta muodostaa, tämä on lainaus, "Yhdysvaltojen ja Iranin välille uudet ja entistä myönteisemmät suhteet". Katsomme tämän olevan hyvin merkittävä viesti ja toivomme Yhdysvaltojen osallistumisen tuovan meille menestystä uusien yhteistyösuhteiden luomisessa Iraniin. Tässä Washingtonin ja Teheranin välinen välitön vuoropuhelu on varmasti hyvin merkittävää.

Vakaus ja turvallisuus, rauha ja vauraus ovat myös transatlanttisen yhteistyön tärkeimmät yhteiset tavoitteet Irakissa, Afganistanissa, Haitissa, Sudanissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Oikeus- ja sisäasioissa Yhdysvallat on onnistuttu saamaan mukaan ulkopoliittisen strategian täytäntöönpanoon Itävallan puheenjohtajakauden aikana.

Monet merkittävät haasteet tuovat esiin päällekkäisiä poliittisia kysymyksiä eri näkökulmista, ja niihin on edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota. Näitä ovat esimerkiksi kansainvälinen humanitaarinen oikeus, terrorismin torjunta ja yhteistyö kriisinhallinnassa. Ei pidä unohtaa myöskään aiheita, joissa olemme selkeästi eri mieltä, ja tässä laajassa vuoropuhelussa näitäkin asioita käsitellään.

Yksi näistä asioista on Guantánamo – josta juuri keskustelimme. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää mainita, että kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden välisellä keskustelulla, joka käynnistyi puheenjohtajakautemme aikana, pyritään muodostamaan yhteiset kannat, jotka ovat yhteisten perusarvojemme mukaiset.

Muita kiistanalaisia aiheita, joista jatkuvasti keskustellaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä huippukokouksissa, ovat viisumivapausohjelma sekä kansainvälinen rikostuomioistuin. Olemme samaa mieltä monissa monenkeskisissä kysymyksissä ja teemme yhteistyötä, mutta kansainvälinen rikostuomioistuin on yksi asioista, joista olemme eri mieltä.

Suhtaudumme kriittisesti myös Yhdysvaltojen pyrkimyksiin tehdä sopimuksia kolmansien maiden kanssa Rooman perussäännön 98 artiklan yhteydessä, sillä se on vastoin kansainvälisen rikostuomioistuimen pyrkimystä saada yleismaailmallisesti pätevä tuomiovalta.

Tässä yhteydessä haluan kuitenkin mainita myönteisen seikan, nimittäin sen, että Yhdysvallat on suostunut Sudanin sotarikosten viemiseen tuomioistuimeen.

Yksi merkittävä tekijä, johon täällä viitattiin aiemmin, ovat taloudelliset suhteet. Kun otetaan huomioon taloudellisten yhteyksien laajuus ja molemminpuolinen riippuvuus, taloussuhteidemme menestyksekäs kehittäminen edelleen on yhä ensisijaista. Olemme toistemme tärkeimmät kauppakumppanit.

Yhdysvallat tekee kaksi kolmannesta suorista investoinneista Euroopan unionissa, ja vastaavat Euroopan unionin investoinnit ovat tällä hetkellä 1 500 miljardia euroa. Kauppavaihto on noin yksi miljardi euroa päivässä. Kun otetaan huomioon yhteinen osuutemme koko maailman tuotannosta, Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on erityinen globaali vastuu, joten on olennaisen tärkeää, että teemme tiivistä yhteistyötä myös talouskysymyksissä ja pyrimme yhdessä poistamaan kaupan esteet asteittain. Olen varma, että komissio paneutuu tähän asiaan yksityiskohtaisemmin.

Kevään huippukokouksen jälkeen olemme saaneet paljon aikaan yhteisesti sovitun työohjelman täytäntöönpanossa, esimerkiksi sääntely-yhteistyön foorumin ensimmäisen kokouksen. Foorumissa käsitellään muun muassa niiden kaupan esteiden vähentämistä tai jopa poistamista, joita syntyy autojen tai muiden tavaroiden erilaisista turvallisuussäädöksistä.

Lisäksi työstämme yhteistä strategiaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi. Olemme mielissämme parlamentin jäsenten Brokin ja Mannin mietinnöissä esitetyistä ehdotuksista ja suosituksista. Mietinnöt osoittavat hyvin selvästi, kuinka kovasti teemme yhteistyötä yhteisten tavoitteidemme alalla, sekä sen, että transatlanttisten suhteiden parantaminen on teille aivan yhtä tärkeää kuin neuvostolle ja komissiollekin.

Tätä ajatellen haluan myös mainita, että Wienissä järjestettiin hiljattain transatlanttinen lainsäätäjien vuoropuheluun liittyvä kokous – merkittävä tekijä suhteissamme. Mitä tulee mietinnössä käsiteltyyn transatlanttista kumppanuussopimusta koskevaan erityiskysymykseen, meistä vaikuttaa siltä, ettei sopimukseen olla vielä valmiita, joten puheenjohtajavaltio suosittelee aluksi nykyisen käytännön mukaisen yhteistyön kehittämistä edelleen. Vuoden 1995 uusi transatlanttinen esityslista on edelleen suhteissamme sovellettava kehys.

Koska olemme saaneet Yhdysvalloilta selkeitä viestejä siitä, että se suhtautuu jokseenkin varovaisesti suhteiden virallisen luonteen lisäämiseen, olemme päättäneet keskittyä sisältöön ja konkreettisiin tuloksiin ja pyrimme nyt hyödyntämään entistä tehokkaammin nykyisiä rakenteita.

Korkeiden virkamiesten säännöllisiä virallisia tapaamisia täydennetään lukuisilla muilla yhteyksillä ja sopimuksilla kaikilla yhteisen edun mukaisilla aloilla. Näin poliittisesta vuoropuhelusta on tullut strategisempaa ja samalla laajempaa. Monilla aloilla, joihin parlamentin mietinnöissä viitataan, teemme jo tiivistä yhteistyötä, joten toiminnan yhteisö on jo olemassa.

Neuvosto ja komissio valmistelevat parhaillaan seuraavaa, kesäkuussa 2006 Wienissä pidettävää huippukokousta. Tavoitteenamme on säilyttää huippukokouksessa transatlanttisten suhteiden viimeaikainen dynamiikka. Haluamme myös kehittää uusia aloitteita yhteistyön laajentamiseksi seuraavaa huippukokousta silmällä pitäen. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää viestittää myös eurooppalaisille transatlanttisen kumppanuuden tehosta, merkityksestä ja hyödyllisyydestä. Tämän vuoksi olemme päättäneet keskittyä huippukokouksessa annettavaan lausuntoon, jossa tarkastellaan tulevaisuutta ja joka on mahdollisimman ytimekäs ja asiapitoinen, sekä täydentämään lausuntoa politiikan ja talouden alan edistystä kuvaavilla kertomuksilla.

Esitämme huippukokouksessa kuitenkin myös tulevaisuuden ensisijaiset tavoitteemme. Näitä ovat muun muassa vahvistettu yhteistyö rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuisessa edistämisessä, uusi energiavarmuutta koskeva vuoropuhelu, lentoliikennesopimuksen tekeminen sekä keskittyminen tekijänoikeussopimusten täytäntöönpanoon kolmansissa maissa. Eurooppa ja Yhdysvallat ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa eikä pelkästään historian vaan myös yhteisten arvojensa vuoksi. Vain yhdessä voimme vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Monet taloudelliset ja poliittiset yhteiset etumme sekä turvallisuusetumme voittavat eroavaisuudet, joita voi ja pitääkin olla kumppanien kesken. Olemme loppujen lopuksi toistemme korvaamattomia kumppaneita, joiden on kannettava globaali vastuunsa yhdessä.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, aluksi esitän ulkosuhteiden näkökulmasta oman käsitykseni EU:n ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista. Komission jäsen Mandelson tarkentaa sitten kuvaa talous- ja kauppasuhteista. Keskityn näin ollen enemmän Brokin mietintöön.

Kuten erinomaisessa mietinnössä täysin selvästi esitetään, EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden asiayhteys on muuttunut valtavasti viimeksi kuluneen vuoden aikana. Presidentti Bushin Brysselin vierailun ja vuoden 2005 huippukokouksen jälkeen uusi rakentavan yhteistyön henki on korvannut vuosina 2003 ja 2004 koetut jännitteet.

Vuoden 2005 huippukokouksessa annettiin kahdeksan julistusta monista yhteistyötämme ohjaavista aiheista. Demokratian edistämistä koskeva julistus osoittaa, kuinka pitkälle olemme edenneet ulkopoliittisessa yhteistyössämme. Vaikka toisinaan ilmeneekin erimielisyyksiä – kuten olemme juuri havainneet ja kuten neuvoston puheenjohtaja juuri totesi – teemme nyt aloitteen ja olemme ennakoivampia lähestymistavassamme, sen sijaan että jatkaisimme tulitaistelua.

Vain tähän asti on mahdollista päästä aktiivisella toiminnallamme demokraattisten periaatteiden sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen levittämiseksi – kuten jäsen Brok korostaa päätöslauselmaehdotuksessaan. Demokratia ei säily ilman kyseisten valtioiden täydellistä sitoutumista. Kun ne todella sitoutuvat, koordinoitu toimintamme tuottaa tuloksia, esimerkiksi – kuten on jo todettu – Ukrainassa, jossa tuimme uudistusprosessia, Valko-Venäjällä, jossa yhteinen kantamme uudistustarpeesta oli selkeä viesti maan hallinnolle, ja Lähi-idän rauhanprosessissa, jossa koordinointi on hyvin tärkeää ja toimii suhteellisen hyvin.

Olen itse osallistunut hyvin tiiviisti kantamme koordinoimiseen Yhdysvaltojen kanssa. Päätöslauselmaehdotuksessa mainitaan tuen koordinoimisen tarve. Olen erityisen mielissäni siitä, että kvartetti vastaanotti EU:n ehdotuksen väliaikaisesta kansainvälisestä välineestä, jolla tuki voidaan kohdentaa palestiinalaisten perusterveydenhuoltoon ja sosiaalisiin tarpeisiin. Teemme työtä tämän pohjalta, ja toivon, että saamme työn valmiiksi kuukauden loppuun mennessä.

Ennen kuin annan puheenvuoron kollegalleni Mandelsonille, mainitsen neljä asiaa, jotka esitetään päätöslauselmassa.

Ensimmäinen niistä on energia. Niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissakin on öljyn hinta on ollut ennätyksellisen korkealla , ja riippuvuus fossiilisten polttoaineiden ulkomaisista toimituksista on lisääntynyt. Nykysuuntausten mukaan Euroopan unioni joutuu vuonna 2030 tuomaan 70 prosenttia energiastaan, kun tuonnin osuus on nyt 50 prosenttia. Yhdysvallat kohtaa saman ongelman. Tämän vuoksi meidän on valittava kokonaisvaltainen lähestymistapa ongelmien ratkaisemiseen ja otettava mukaan myös suurimmat kumppanimme. Ensi kuussa pidettävässä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa aiomme käynnistää strategisen energiayhteistyön, jossa käsitellään energian toimitusvarmuutta – myös toimitusreittien monipuolistamista, markkinasääntöjen noudattamisen valvomista, infrastruktuurin suojelemista, vaihtoehtoisten energialähteiden edistämistä ja lopuksi energiavarojen riittävyyttä. Avaintekijä on ennakoitavuuden lisääminen luomalla asianmukaiset markkinaolosuhteet ja oikeuskehys niin tuottaja- kuin kauttakulkuvaltioissakin. Tämän viestin viemme EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokoukseen, mutta esitämme sen myös G8-huippukokoukselle ja muille kansainvälisille kumppaneillemme.

Toinen asia on viisumit. Yksi komission ensisijaista tavoitteista on ratkaista Yhdysvaltojen yksipuoliseen viisumivaatimusten soveltamiseen liittyvä kysymys. Valitettavasti on epätodennäköistä, että ratkaisu löytyisi lähiaikoina, mutta jatkamme painostusta edistymisen puolesta ja otamme asian jälleen esiin presidentti Bushin kanssa huippukokouksessa. Viimeksi asiaa korostettiin, ja toivoimmekin edistymisen olevan nopeampaa. Heinäkuussa 2006 esitämme toisen kertomuksen viisumien vastavuoroisuudesta, ja siinä voidaan tarkastella mahdollisuuksia toteuttaa erityistoimenpiteitä, jos asiassa ei edetä.

Kolmas asia, josta haluan puhua, on Kiina. Kuten jäsen Brok aivan oikein päätöslauselmassaan korostaa, meidän on koordinoitava tehokkaasti lähestymistapaamme kolmansia maita ja erityisesti Kiinaa kohtaan. Lähestymistapamme on yhteneväinen: haluamme auttaa Kiinaa siirtymään kohti demokratiaa sekä yhdentymään täysimääräisesti maailmantalouteen ja maailmanmarkkinoihin. Kaksi vuotta sitten ryhdyimme koordinoimaan toimiamme entistä paremmin perustaessamme EU:n ja Yhdysvaltojen välisen Itä-Aasiaa koskevan vuoropuhelun. Foorumi on osoittautunut erittäin hyödylliseksi keskusteluissa Kiinan-suhteista.

Haluan puhua vielä transatlanttisesta kumppanuussopimuksesta. Tiedän, että jäsen Brokin valiokunta suhtautuu tähän hyvin voimakkaasti, ja tuen täysin toivetta siitä, että transatlanttiset suhteet vahvistuisivat edelleen. Kuten tiedätte, olen aina ollut valmis tarkastelemaan Yhdysvaltoja koskevan sopimussuhteemme etuja ja haittoja. On itse asiassa outoa, ettei meillä ole virallisempia suhteita kaikkein merkittävimpään kumppaniimme. Kuten neuvoston puheenjohtaja totesi, kyse on siitä, toisiko virallinen sopimus todella lisäarvoa nykyisiin suhteisiimme. Tärkeintä on, että EU ja Yhdysvallat tekevät yhteistyötä yhteisen strategisen tavoitteemme eteen. Tämä edellyttää erityisesti poliittista tahtoa mutta myös ymmärrystä toista kohtaan. Minusta tuntuu, ettei sopimus olisi esimerkiksi auttanut meitä selviytymään suhteitamme vuosina 2003 ja 2004 hiertäneistä mielipide-eroista, jotka olivat luonteeltaan poliittisia. Tällä hetkellä sopimuksen suhteen ei ole poliittista kiinnostusta sen paremmin Yhdysvaltain hallinnossa kuin jäsenvaltioissakaan. Tilanne voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Jos asenteet muuttuvat tai käy selväksi, että institutionaaliset seikat kuitenkin estävät tiiviimmän yhteistyön, voi olla oikea aika edetä tässä asiassa.

Lopuksi haluan huomauttaa, että parlamentilla on merkittävä asema transatlanttisissa suhteissa. Kuten tiedätte, olen aina kannattanut innokkaasti parlamenttien välistä keskustelua. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen kongressin väliset yhteydet ovat olleet suureksi hyödyksi suhteillemme. Kehotan teitä voimakkaasti jatkamaan näiden siteiden luomista. Kiitän teitä siitä, mitä lainsäätäjien vuoropuhelussa jo on saatu aikaan ja mitä vielä voidaan tehdä ennen huippukokousta.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies OUZKÝ

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Erika Mannia hyvin vaikuttavan mietinnön esittelemisestä parlamentissa hänelle ominaisella tehokkuudella, omistautumisella ja yksityiskohtiin paneutumisella. Mietintö on oikein ajoitettu.

Se, että hyvin laaja-alaisen transatlanttisia taloussuhteita käsittelevän mietinnön laatimiseen on osallistunut puolenkymmentä parlamentin valiokuntaa ja että kaikista sen kattamista asioista keskustelemiseen tarvittaisiin yhtä monta komission jäsentä, osoittaa, kuinka syvät ja monisäikeiset EU:n ja Yhdysvaltojen väliset taloussuhteet ovat.

Suhde toimii tehokkaasti kahdella tavalla. Toisaalta edellytetään vankkaa johtajuutta yhteisten taloudellisten sääntöjemme ja sääntelykehystemme lähentämiseksi, jota yrityksemme, työpaikkamme ja kilpailukykymme edellyttävät. Toisaalta se, mitä muualla maailmassa tapahtuu, on myös riippuvaista siitä, kykenevätkö EU ja Yhdysvallat reagoimaan tapahtumiin yhdessä ja millä tavalla.

Mikään poliittinen suhde ei ole tällä hetkellä niin merkittävä globaalissa taloudessa kuin transatlanttinen kumppanuus. Reagoiminen Kiinan ja Intian nousuun, globalisaation paineet, nykyiset haasteet energia-alalla, monenkeskisten instituutioiden toimintatavat ja ilmastonmuutos: nämä kaikki ovat riippuvaisia Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kyvystä tehdä tehokasta yhteistyötä.

Tämä on kaikkein ilmeisintä meneillään olevissa WTO-neuvotteluissa. Minulla on ollut ilo voidessani yhtyä kollegani Rob Portmanin näkemykseen siitä, että toiminta on tarkoituksenmukaista, ja odotan voivani jatkaa samaa tarkoituksenmukaista työtä Susan Schwabin, Yhdysvaltojen uuden kaupallisen edustajan kanssa – toivon senaatin pian vahvistavan hänen tehtävänsä.

Ei ole salaisuus, että mielestäni Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kantojen olisi lähennyttävä Dohan kierroksella. Dohan kehitysohjelmassa alkavat kriittiset hetket olla käsillä. Hätätilanne on edessä, sillä jos kuilua ei saada kurotuksi umpeen tulevina viikkoina, kohtamme vakavia institutionaalisia, lainsäädännöllisiä ja poliittisia esteitä kierroksen loppuunsaattamisessa.

Yhdysvallat siirtyy kohta vaaliaikaan, kauppasopimus raukeaa, vaalipaineita on myös muualla maailmassa – esimerkiksi Brasiliassa lähestyvät vaalit. Dohan kierroksen mahdollisuudet loppuvat hyvin nopeasti. Euroopan unioni on valmis neuvottelemaan lisää; olemme ilmaisseet joustavuutemme eikä mikään ala ole meiltä poissuljettu. Odotamme kumppaneiltamme samanlaisen tarkoituksenmukaisuuden ymmärrystä ja avoimuutta.

Haluan sanoa muutaman sanan Erika Mannin mietinnöstä. Olen iloinen, että siinä tuetaan voimakkaasti viime marraskuussa hyväksyttyä työohjelmia, joilla pannaan täytäntöön EU:n ja Yhdysvaltojen välinen taloudellinen aloite. Edistymiskertomuksessa, jonka esitämme seuraavassa huippukokouksessa 21. kesäkuuta, voimme luetella joitakin hyviä saavutuksia. Teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa kolmansissa maissa koskevaa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyöstrategiaa kannatetaan. Siihen sisältyy useita, erityisesti tulliyksiköidemme ja lähetystöjemme välisiä konkreettisia toimenpiteitä tietyissä kolmansissa maissa.

Olen tyytyväinen myös siihen, että kahden Brysselissä ja Washingtonissa hyvin tiiviissä aikataulussa pidetyn korkean tason sääntely-yhteistyöfoorumia koskeneen kokouksen jälkeen olemme nyt selvästi luoneet foorumin paikaksi, jossa EU:n ja Yhdysvaltojen lainsäädännöstä vastaavat tahot voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä. Toivomme kovasti, että entistä tiiviimmän yhteistyön edut tuntuvat pian yrityksissä molemmin puolin Atlanttia.

Lentoliikennepalveluja koskevan sopimuksen sekä siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen allekirjoittamisen odotetaan tapahtuvan vuoden loppupuoliskolla. Lentoliikennepalveluja koskevan sopimuksen osalta meidän on edelleen painostettava Yhdysvaltojen hallitusta toteuttamaan sääntöjen laatimista koskevat muutokset ja torjumaan kongressin protektionistiset paineet. Parlamentin tuki on meille hyvin arvokas tähän tavoitteeseen pyrittäessä.

Olen iloinen jatkuvasta mielenkiinnostanne entistä visionäärisempää ja strategisempaa lähestymistapaa kohtaan – sillä minä uskon, että politiikassa on sijaa visioille. Panen merkille pyyntönne, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä vuoden 2006 huippukokouksessa valmistellaan uusi transatlanttinen kumppanuussopimus, joka johtaa esteettömien transatlanttisten markkinoiden saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä. Minusta EU:n ja Yhdysvaltojen välinen talousaloite on osoittanut, että kuljemme siihen suuntaan, mutta etenemme pienin askelin.

Todennäköisesti oikea lähestymistapa on edistää jatkuvasti yhteisen edun mukaisia asioita ja osoittaa – esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksien alalla ja sääntely-yhteistyössä – konkreettisia saavutuksia kansalaisille. Meidän on valittava tiemme hyväksymällä lähestymistapa, jota tiedän mietinnössä kannatettavan. Uskon, että pragmaattisen lähestymistavan tuki on taattu, sillä Yhdysvalloissa ei ole – sen paremmin hallituksessa kuin kongressissakaan – innostusta mihinkään EU:n ja Yhdysvaltojen välisen järjestelmän suureen mullistukseen. Investointien ja julkisten hankintojen kaltaisissa asioissa, jotka aivan oikein määrittelette valtavan potentiaalin aloiksi – ja niihin todella liittyy valtava potentiaali – Yhdysvallat ei ole tähän mennessä osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa molemminpuolisten esteiden purkamiseen.

Investointien alalla Dubain sataman tilanne edellyttää huolellista käsittelyä. Olemme nyt ainakin perustaneet yhteysryhmän käsittelemään niin uusia kuin vanhojakin ongelmia ja ehdottaneet Yhdysvaltojen hallitukselle, että huippukokouksen julistukseen sisällytetään investointeja koskeva kappale, jossa otetaan huomioon avoimen transatlanttisen investointiympäristön merkitys. Tämän pitäisi olla voimakas viesti Yhdysvaltojen kongressille, joka keskustelee parhaillaan Shelbyn Exon-Florion-lainsäädäntöä koskevasta lakialoitteesta. Tässäkin asiassa arvostetaan teidän jatkuvaa tukeanne Yhdysvaltojen kongressin tuen lisäksi.

Lopuksi haluan korostaa, että ensimmäinen vuosipuolisko on ollut oikein onnistunut, sillä olemme ratkaisseet joitakin merkittäviä EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä kauppakiistoja, kuten Foreign Sales Corporationsia, Byrdin muutosta ja tietoliikennesanktioita koskevat kiistat – toivon, että pysymme samassa tahdissa myös muilla aloilla. Tarkastelen parhaillaan kahta muuta kiistaa selvittääkseni, olisiko ne mahdollista ratkaista varhaisessa vaiheessa. FSC:n ja Byrdin tapaukset osoittavat, että WTO:n riidanratkaisujärjestelmä toimii ja että WTO:n kanssa yhteensopivien sanktioiden mahdollisuus voi olla tehokas tapa saada Yhdysvallat panemaan täytäntöön WTO:n päätöksiä. Koska WTO-järjestelmän tulokset ovat hyviä, en näe tässä vaiheessa tarvetta sellaiseen muodollisempaan kahdenväliseen riitojenratkaisuelimeen, jollaista ehdotatte mietinnössä, mutta en tahdo tyrmätä ajatusta täysin. Voitte olla varmoja, että hyödynnämme kaikkia epävirallisia yhteyksiämme Yhdysvaltoihin ja koetamme kaikkea mahdollista välttääksemme kalliin ja aikaa vievän matkan Geneveen aina kun se on mahdollista.

Lopuksi haluan sanoa, että transatlanttisiin suhteisiin suhtaudutaan liian usein itsestäänselvyytenä. Varsinkin nyt tarvitaan uutta sitoutumista, jotta suhteet toimisivat paremmin. Olen kiitollinen mietinnöstänne, jossa hyvin oikea-aikaisesti korostetaan jälleen kerran tätä tarvetta.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE), talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (SV) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella jäsen Mannia erinomaisesta työstä tämän mietinnön parissa.

Mietintöön sisältyy tavoite, jota haluan erityisesti korostaa, nimittäin yhteisten transatlanttisten pääomamarkkinoiden luominen vuoteen 2010 mennessä, sillä tämän tavoitteen saavuttaminen auttaa vuorostaan edistymään muillakin aloilla. Voimme jo nyt todeta, että transatlanttista taloutta määräävät ja niiden toiminnan perustana ovat suorat investoinnit sekä kauppaa tukeva teollisuuden ja tutkimuksen välinen jatkuva yhteistyö. Näiden investointien voimakkuus ja molemminpuolisten hankintojen määrä muodostavat perustan kattavalle Atlantin ylittävälle kaupalle, mutta on tärkeää saavuttaa myös tutkimuksen ja innovoinnin korkea taso. Tämä on varmasti paras tapa kohdata globalisaatio ja osallistua siihen sekä auttaa luomaan vahva globaali talous, ei pelkästään meitä varten vaan myös koko muuta maailmaa ajatellen.

Mietinnössä käsitellään myös lukuisia muita aiheita, kuten sitä, kuinka tärkeää on helpottaa molemmin puolin Atlanttia yritysten listautumista eri pörssimarkkinoille, helpottaa molemminpuolin yhtä suurten yritysinvestointien tekemistä, varmistaa, että jälleenvakuuttajilla on samat mahdollisuudet, sekä varmistaa, että voidaan luoda yhteiset transatlanttiset pääomamarkkinat termin varsinaisessa merkityksessä. Jos onnistumme tässä, voimme saavuttaa myös muita transatlanttisen yhteistyön tavoitteita.

  Lena Ek (ALDE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, Erika Mannin mietintö on todiste paitsi hänen taidoistaan esittelijänä myös transatlanttisten taloussuhteiden piilevästä voimasta. Esitän kolme hyvin merkittävää näkökohtaa teollisuusvaliokunnan puolesta.

Ensinnäkin, kuten komission jäsen mainitsi, tarvitsemme yhteistyötä energia-alalla tehokkuuden, riittävyyden ja kestävyyden osalta.

Toiseksi, mitä tulee hyvin tärkeään tutkimukseen, valiokuntamme työskentelee nyt seitsemännen puiteohjelman parissa. Yhtä tärkeää on yhteistyö Yhdysvaltojen instituutioiden kanssa sekä teollisuuden kanssa. Tällä alalla voidaan tehdä paljon yhteistyön helpottamiseksi.

Kolmanneksi, olemme keskustelleet elinkeinoalojen välistä vuoropuhelua helpottavan elimen perustamisesta. Haluaisimme perustaa jotain Iranin ja Yhdysvaltojen välisen valitustuomioistuimen tapaista, joka yksinkertaisella ja tyylikkäällä tavalla ratkaisisi tuhansia kiistoja. Toivoisimme jotain vastaavaa tulevaisuudessa.

Lopuksi haluan myös korostaa parlamenttien välisen viestinnän merkitystä keskustelun aloittamisessa ja tulosten aikaan saamisessa näiden kolmen hyvin tärkeän näkökohdan osalta.

  Marie-Hélène Descamps (PPE-DE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, transatlanttisten taloussuhteiden yhteydessä on tärkeää tunnustaa kulttuuri- ja koulutusalan tehtävä ja erityisluonne. Tämän vuoksi olemme iloisia havaitessamme, että esittelijä on ottanut huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon kokonaisuudessaan.

Kulttuurin avulla voidaan vahvistaa transatlanttisia suhteita ja edistää eurooppalaisten ja amerikkalaisten välistä yhteistyötä sekä keskinäistä ymmärrystä. Tämän vuoksi kulttuuria ja koulutusta koskevan vuoropuhelun aloittaminen edistäisi jatkuvaa hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa luvattoman kopioinnin ja tuotteiden väärentämisen torjunnan, kulttuurialan toimijoiden liikkuvuuden ja kulttuurimatkailun kehittämisen kaltaisilla aloilla.

Koulutuksen alalla keskustelun olisi keskityttävä ammattipätevyyksien tunnustamisen edistämiseen mutta myös yliopiston opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden vaihdon edistämiseen. Tämän vuoksi on mainittava, että tulevasta korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelman uusimisesta on paljon hyötyä. Toisaalta audiovisuaalialan erityisluonteen takia transatlanttisessa kaupassa tulisi kunnioittaa Euroopan unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

Tässä yhteydessä pahoittelemme sitä, että Yhdysvallat ei seurannut unionin esimerkkiä, kun tämä äänesti Unescon yleissopimuksen puolesta.

Lopuksi onnittelen jäsen Mannia hänen työnsä laadusta ja hänen kuuntelutaidostaan.

  Johannes Blokland (IND/DEM), kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, koska Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välinen keskinäinen luottamus on ollut viime vuosina koetuksella, haluan mainita kaksi seikkaa, jotka on ratkaistava luottamuksen uudelleen rakentamiseksi.

Meidän ei pidä alistua Yhdysvaltojen joihinkin EU:n kansalaisiin soveltamiin viisumivaatimuksiin. Komission puheenjohtaja Barroso teki oikein kehottaessaan Yhdysvaltoja poistamaan kymmenen uuden jäsenvaltion kansalaisiin sovelletut viisumivaatimukset. On periaatteessa väärin soveltaa tällaisia kahdenlaisia sääntöjä EU:n kansalaisiin.

Tulevien viikkojen aikana Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevä väliaikainen valiokunta keskustelee alustavasta välivaiheen raportistaan. On merkkejä siitä, että sääntöjenvastaisuuksia on ilmennyt epäiltyjen kohtelussa, mutta toistaiseksi tästä ei ole pitävää näyttöä. Väliaikainen valiokunta jatkaa toimintaansa saadakseen kerättyä uskottavaa todistusaineistoa, jos se on mahdollista. Tältä osin parlamentin on ennen huippukokousta korostettava yhteistyön merkitystä. Pyydän kannatustanne kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon 11 kohdalle, joka on esitetty tarkistuksena 34.

  Christofer Fjellner, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Mannia erinomaisesta mietinnöstä sekä äärimmäisen tiiviistä ja rakentavasta yhteistyöstä aikana, jonka käytimme sen laatimiseen.

Yhdysvallat painii omassa luokassaan tärkeimpänä kauppakumppaninamme, minkä me usein unohdamme. Julkisessa keskustelussa keskitytään pääasiassa niihin harvoihin ongelmiin, joita kauppasuhteissamme ilmenee. Puhutaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä kriisistä ja konfliktista. Tämä voi toisinaan olla totta poliittisessa mielessä, mutta taloudelliselta kannalta tilanne on itse asiassa täysin päinvastainen.

Itse asiassa rohkenen jopa väittää, että Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kauppa on kokenut vallankumouksen. Kauppavaihto välillämme on uskomattomat miljardi euroa päivässä. Rajat ylittävän taloudellisen yhdentymisen syvin muoto on molemminpuoliset suorat investoinnit. Ne ovat lisääntyneet nopeasti ja niiden arvo on jo 1,5 biljoonaa euroa. Nämä eivät ole pelkkiä lukuja. Vaikka emme ajattelisikaan niitä, niiden ansiosta saamme uusia mahdollisuuksia jokapäiväiseen elämäämme. Nämä markkinat ovat esimerkiksi luoneet lähes seitsemän miljoonaa työpaikkaa Eurooppaan. Ne tarjoavat meille yhä enemmän palveluja ja entistä parempia tuotteita.

Lisäksi transatlanttinen kauppa on merkittävä maailmantalouden liikkeelle paneva voima. Jos suhteissamme näkyy heikkouden merkkejä, sillä on lumipallovaikutus koko maailmaan. Meidän välinen kauppa ei näin ollen ole vaihtoehto köyhempien maiden kanssa käytävälle kaupalle. Pikemminkin päinvastoin, se on itse asiassa edellytys jälkimmäiselle ja rikastuttaa kaikkia, kaikkialla maailmassa. Meidän ei pidä suhtautua siihen itsestäänselvyytenä. Meidän on jatkettava työtämme ja yhdennettävä talouksiamme. Tämän vuoksi toivon, että voimme toteuttaa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa ajatuksen esteettömistä transatlanttisista markkinoista vuoteen 2015 mennessä.

Sain eilen sähköpostia vasemmistolaiselta globalisaatiota vastustavalta liikkeeltä. Siinä kehotettiin minua ja kaikkia muita parlamentin jäseniä äänestämään mietintöä vastaan. Perusteluna oli, että jos mietintö hyväksytään parlamentin enemmistöllä, se avaa tien Yhdysvaltojen ja EU:n välisen vapaan kaupan nopeutettuun prosessiin. Toivon heidän olevan oikeassa, ja juuri tästä syystä minä ja muut ruotsalaiset konservatiiviryhmän jäsenet aiomme nimenomaan äänestää mietinnön ja transatlanttisen vapaakauppa-alueen puolesta.

  Jan Marinus Wiersma, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, kiitos minulle osoittamastanne ennätyksellisestä puheajasta, jonka vuoksi käyn suoraan asiaan ja totean aluksi, että ryhmäni kannattaa Brokin mietintöä sekä ulkoasiainvaliokunnassa aikaansaamiamme kompromisseja. Haluan myös ilmaista arvostukseni jäsen Brokin tekemää työtä kohtaan, sillä on nähdäkseni tärkeää, että kaksi suurta ryhmää omaksuu suurin piirtein saman kannan niinkin merkittävään asiaan kuin suhteisiimme Yhdysvaltoihin. Meidän kannaltamme tärkeintä on, että Yhdysvalloilla ja Euroopan unionilla on paljon yhteisiä etuja erityisesti talouden alalla, emmekä voi riittävästi korostaa näiden taloudellisten etujen merkitystä. Tähän liittyy myös niistä seuraavat riskit, kun otetaan huomioon EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen talouspoliittiset erot. Meidän on todellakin pyrittävä vahvistamaan yhteistyötä tällä alalla, ja jäsen Mannin mietintöön sisältyy monia tätä koskevia aloitteita, jotka ovat mielestäni arvokkaita.

Yhtä lailla kiistatonta on se, että näemme asiat tietyillä aloilla eri tavoin. Tämä esitetään itse asiassa oikein hyvin Brokin mietinnössä. Olemme molemmat kumppanuussuhteessa riippumattomia. Kannatan myös ajatusta entistä selkeämmin sopimuksiin perustuvasta suhteesta ja kumppanuudesta, mikä ongelmien ilmetessä antaisi mahdollisuuden keskustella niistä avoimesti ja rehellisesti etenkin parlamenttien tasolla. Kysyn vain, onko Yhdysvallat valmis tunnustamaan Euroopan unionin siinä määrin, että se on valmis tällaiseen sopimussuhteeseen.

Tulevina vuosina meidän on pyrittävä kehittämään tuoreita toimitapoja monella alalla, myös energiapolitiikan alalla, energiaongelmiemme Yhdysvaltojen ja EU:n lukuisten yhteisten etujen vuoksi. Kannatan yhä syvempää suhdetta sekä yhteistyömme lisäämistä liittovaltiotasolla.

Voisin puhua tunteja tästä merkittävästä aiheesta, mutta se on lopetettava tähän.

  Alexander Lambsdorff, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kaikissa kumppanuussuhteissa on ylä- ja alamäkiä, vahvuuksia ja heikkouksia. Tärkeintä on, että perusta on vankka, ja kaikista mielipide-eroista ja kaikesta Yhdysvaltojen ystävien tiettyjen hallinnollisten toimitapojen vuoksi kokemasta turhautumisesta huolimatta tämä perusta on vankka. Kuten neuvoston puheenjohtaja totesi, kaupankäynti on suurta, kansalaisten väliset yhteydet toimivat ja myös poliittisella tasolla erilaisista vuoropuheluista ja yhteistyöstä on syntynyt lukuisia tiiviiden yhteyksien verkostoja.

Keskinäistä yhteistyötä voisi kuitenkin vielä kehittää: uusi transatlanttinen toimintaohjelma on hyvin laadittu, mutta siitä ei ole tullut aitoa perustaa toiminnalle ja sitä on elvytettävä. Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä kannattaa tämän vuoksi ehdotusta, jonka jäsen Brokin esitti transatlanttista kumppanuussopimusta koskevassa mietinnössään, sekä jäsen Mannin näkemystä transatlanttisista markkinoista.

Sopimus tuo lisäarvoa tietenkin vain, kun sitä sovelletaan, mikä tarkoittaa sitä, että myös Yhdysvaltojen – varsinkin kongressin – on osoitettava todellista sitoutumista siihen. Edistyminen on todellakin välttämätöntä tällä hetkellä ja pitkällä aikavälillä kohtaamiemme haasteiden vuoksi. Suurina demokratioina meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä yhteistä potentiaaliamme, ja tämän vuoksi kumppanuussopimus voisi olla askel oikeaan suuntaan, joten otetaan se askel! Haluan vielä lisätä olevani iloinen siitä, että käymme tätä keskustelua Strasbourgin sijaan Brysselissä.

  Cem Özdemir, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, keskityn Brokin mietintöön. Toivomme selkeitä sanoja sen suhteen, mitä mietinnössä todetaan kansainvälisestä rikostuomioistuimesta sekä elintarvikkeiden turvallisuudesta. Minusta on tärkeää varmistaa, että EU:n kanta otetaan asianmukaisesti huomioon.

Transatlanttisen kumppanuuden, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2007, kannalta on kuitenkin merkittävää, että Yhdysvaltojen nykyisestä hallinnosta on tullut tavallaan toimintakyvytön, joten herää kysymys, onko tällaisen sopimuksen tekemisessä järkeä.

Lopuksi haluan käsitellä ympäristöpolitiikkaan liittyvää aihetta, sillä ryhmäni pitää sitä tärkeänä. Suosittelen koko sydämestäni kaikille jäsenille Al Goren uutta dokumenttielokuvaa. Hänen elokuvansa An Inconvenient Truth kiinnittää amerikkalaisten ystäviemme huomion ilmaston lämpenemiseen, joka on meitä kaikkia koskettava äärimmäisen merkittävä ongelma, jota olisi käsiteltävä näkyvämmin mietinnössä. Lainaan Al Gorea, joka toteaa:

"Saattaa jopa olla, että seuraavien kahden vuoden aikana myös Bushin ja Cheneyn on pakko muuttaa kantaansa tätä kriisiä kohtaan."

  Helmuth Markov, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, ryhmäni kannattaa kaupan lisäämistä Yhdysvaltojen kanssa aivan yhtä paljon kuin kannatamme tavarakaupan laajentamista Afrikan, Etelä-Amerikan tai Australian kanssa. Jäsen Mann peräänkuuluttaa kuitenkin mietinnössään häntä lainatakseni "esteettömiä transatlanttisia markkinoita", ja se tarkoittaa vapaakauppa-aluetta.

Kaupan ei pitäisi olla päämäärä sinänsä suurempien voittojen vuoksi, vaan yksi niistä välineistä, joilla varmistetaan, että väestö saa tavarat ja palvelut, joilla luodaan työpaikkoja ja joilla edistetään sosiaalista kehitystä ja vaurautta. Meidän olisikin tämän vuoksi ensin arvioitava, täyttääkö mahdollinen kumppani kansainvälisesti hyväksytyt sosiaaliturvan, työpaikkojen, ympäristön ja ihmisoikeuksien standardit sekä hyväksyykö se näiden turvaamiseksi perustetut instituutiot.

Kolme lyhyttä esimerkkiä: ensinnäkin muuntogeenisistä organismeista ja hormonilihasta ollaan todellakin eri mieltä. Euroopan unionin kansalaiset eivät halua niitä. Yhdysvalloissa niiden kauppaaminen on kuitenkin täysin laillista.

Toiseksi, kun julkiset palvelut ja kattavat sosiaaliturvajärjestelmät kuuluvat kiinteästi Euroopan unionin poliittiseen kulttuuriin, asiaan suhtaudutaan Yhdysvalloissa eri tavalla. Kysyn teiltä kuinka tällaiset kansalaisille ja Euroopan unionille niin tärkeät ja sen etujen mukaiset asiat turvataan?

Kolmanneksi, vääristääkö se kilpailua, jos Yhdysvallat ei allekirjoita Kioton pöytäkirjaa? Totta kai se vääristää, koska silloin Yhdysvallat voi tuottaa halvemmalla mutta ympäristön kustannuksella. Yhdysvallat yksinkertaisesti vähät välittää WTO:n riitojenratkaisuelimen päätöksistä puuvillan vientituen kaltaisissa asioissa.

Parlamentti hyväksyi hiljattain Agnoletton mietinnön, jossa todetaan selvästi, että Euroopan unionin on sisällytettävä ihmisoikeuslauseke kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin. Yhdysvaltojen sotatoimet Irakissa ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, se ei tunnusta kansainvälistä rikostuomioistuinta ja se pitää sotavankeja epäinhimillisissä oloissa Guantánamo Bayn kaltaisissa vankiloissa.

Katson, että parlamentti menettää täysin uskottavuutensa, jos se etenee Yhdysvaltojen kanssa kohti vapaakauppa-aluetta ilman, että Yhdysvallat ensin noudattaa kansainvälisesti sovittuja standardeja ja normeja.

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välisiä suhteita koskevan Euroopan parlamentin mietinnön esittelijänä kannatin asiakirjaluonnoksessani Yhdysvaltojen ehdotusta Kiinan rauhanomaisesta kehityksestä EU:n kanssa käytävästä strategisesta vuoropuhelusta. Koska tämä asia on maailmanlaajuinen, se loppujen lopuksi aiheuttaa EU:lle ja Yhdysvalloille yhtäläistä päänvaivaa, joka ei rajoitu kauppakiistoihin tai ihmisoikeuksien kunnioittamiseen Kiinassa.

Tämän vuoksi katson, että nyt käsiteltävän Brokin mietinnön 8, 9 ja 21 kohdat tuovat toivottua apua, sillä niissä kannatetaan transatlanttista lähestymistapaa suhteissa Kiinaan. Tämä auttaisi erityisesti lieventämään Taiwania ympäröivää vaarallista jännitettä sekä edistämään Tiibetin asiaa. Juuri tänä aamuna Dalai Lama kertoi minulle henkilökohtaisesta näkemyksestään, jonka mukaan Tiibetin asiaa on kiireellisesti käsiteltävä transatlanttisella tasolla.

Katson, että yhdistämällä transatlanttiset voimat voimme taivutella Kiinan aidoksi kumppaniksi kansainväliseen järjestelmään.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Brokin ja Mannin mietinnöissä esitetään äärimmäisen tasapainoisella tavalla suunnitelma toivotun yhteistyön vahvistamisesta Yhdysvaltojen kanssa. Vapaakauppa, lainsäätäjien vuoropuhelu ja tiiviimpi yhteistyö turvallisuus- ja puolustusaloilla ovat luonnollisesti pääasialliset toimialat. Kiitän molempia esittelijöitä.

Haluan esittää joitakin lyhyitä poliittisia huomautuksia. Jos me Euroopassa haluamme välttää nuoremman osakkaan aseman, meillä ei ole varaa jäädä jälkeen talous- ja sotilasasioissa. Minun on sanottava olleeni hämmästynyt Yhdysvaltojen yksipuolisuutta koskevista valituksista, koska puolustusmenomme ovat kaksi kolmannesta Yhdysvaltojen menoista. Olen huolissani siitä, että Euroopalla on vain 25 prosenttia Yhdysvaltojen liikkuvasta puolustuspotentiaalista ja että Euroopassa on vain vanhentuneet Naton tukikohdat, jotka lisäksi voidaan syrjäyttää epämääräisten EU:n hankkeiden tieltä.

Euroopan unionista ei tulee maailmanluokan kumppania, jos menetämme kykymme luoda strategisen poliittisen kumppanuuden Yhdysvaltojen kanssa. Emme voi vaihtaa Yhdysvaltoja toiseen, parempaan kumppaniin tällaisessa kumppanuudessa. Taantuvan talouden, kituvan julkisen talouden ja väestön rakennetta koskevien hälytyttävien lukujen Euroopan unionille on avoinna vain yksi vaihtoehto. Vaihtoehto on syrjäytyminen ja eristäytyminen maailman laidalle, samalla kun muu maailma puskee eteenpäin, toisinaan uhkarohkeasti ja toisinaan jopa meihin vihamielisesti suhtautuen.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään yhdestä EU:n tärkeimmästä kumppanista ja haasteesta, jonka suhteemme tähän kumppaniin aiheuttaa. Kuulemme täällä parlamentissa usein voimakasta kritiikkiä Yhdysvaltoja kohtaan ja Yhdysvaltojen tuomitsemista. Paljon harvemmin vedotaan pidättymään suurimman liittolaisemme tuomitsemisesta. Meidän olisi vältettävä molempia ääripäitä. EU tarvitsee Yhdysvaltoja ja Yhdysvallat tarvitsee EU:ta. Sanon näin, koska Aasian asema vahvistuu nopeasti, kuten vahvistuu myös Latinalaisen Amerikan ja Afrikan demografinen ja poliittinen merkitys.

Pakkomielteenomainen Yhdysvaltojenvastaisuus on tuhoisaa, mutta yhtä tuhoisaa on kiistää oikeus esittää ystävillemme kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi Guantanamo Bayta. Meidän on myös kärsivällisesti selitettävä Washingtonille, että jos poistamme vähitellen kaupan interventionistiset ja protektionistiset toimet tasapainon vuoksi myös Yhdysvaltojen olisi tehtävä samoin.

EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden olisi lähitulevaisuudessa kypsyttävä todelliseksi kumppanuudeksi ja strategiseksi liittolaisuudeksi, mutta näin tapahtuu vain, jos emme antaudu sellaisille stereotypioille kuin "opettaja-Eurooppa" ja "Eurooppa, Yhdysvaltojen asiakas ".

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista lämpimät kiitokseni sekä jäsen Brokille että jäsen Mannille heidän luovista panoksistaan tämänpäiväiseen vuoropuheluun.

Kuten asiaa koskevista tilastoista käy ilmi, enkä nyt kommentoi tilastoja sen enempää ajanpuutteen vuoksi, EU:n ja Yhdysvaltojen taloussuhteille ominaisia piirteitä ovat symmetria ja todellinen keskinäinen riippuvuus. Silloin tällöin ilmenevät kriisitilanteet ovat mielestäni osa tämän keskinäisen riippuvuuden hallinnointia koskevaa kysymystä, sillä se on vailla vastausta. Keskinäinen riippuvuus ei liity pelkästään menneisyyteen, vaan myös uusiin globaaleihin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, ja näihin sisältyvät myös vuosituhattavoitteet.

Globaaleihin haasteisiin vastaaminen edellyttää siirtymistä kahdenvälisten suhteiden nykyisestä lausuntovaiheesta yhtenäiseen, avoimeen ja vakaaseen institutionaaliseen kehykseen ja yhdenmukaistettuun kahdenväliseen sääntely-ympäristöön. Tavoite esteettömistä transatlanttisista markkinoista on mahdollista saavuttaa, mutta toiminnan on perustuttava uuteen ja yhdenmukaiseen sääntelyrakenteeseen.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen tiiviin yhteistyön laajentumisella ja tehostumisella odotetaan olevan myönteinen vaikutus kaikkiin tämänhetkisistä maailmanlaajuisista ongelmista johtuviin haasteisiin.

Viittaan muun muassa yhteisten periaatteiden ja arvojen edistämiseen. Näitä ovat demokratia, oikeusvaltio, perusoikeuksien ja perusvapauksien puolustaminen, laajempi näkemys maailmankaupan järjestelmästä, tehokas kansainvälinen ympäristönsuojelu, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen sekä uuden rahoitusrakenteen luominen.

EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden yhtenäisyyden rikkominen puolestaan lisää kansainvälistä epävarmuutta ja sillä olisi maailmanlaajuisesti kielteisiä vaikutuksia yhteistyöhön, rauhaan, vakauteen ja turvallisuuteen niin poliittisesti kuin taloudellisestikin.

Kuten komission jäsen Mandelson totesi, Dohan kierroksen neuvottelujen loppuun saattaminen on testi Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisille tiiviille suhteille.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, meidän on syvennettävä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisiä taloudellisia ja poliittisia suhteita ja laadittava uusi transatlanttinen kumppanuussopimus vuodeksi 2007.

Haluan korosta erityisesti Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen kongressin välisen poliittisen vuoropuhelun merkitystä. Ennen jokaista EU:n ja Yhdysvaltojen välistä huippukokousta olisi järjestettävä lainsäätäjien tarnsatlanttisen vuoropuhelun tapaaminen, jossa käsitellään poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Tavoitteena olisi, että lainsäätäjien transatlanttisesta vuoropuhelusta tulee merkittävä perusta EU:n ulkopolitiikalle.

Yhdysvaltojen johtoasema uuden vuosituhannen alussa edellyttää EU:lta riippumattomuuden osoittamista ja aitoa kumppanuutta transatlanttisissa suhteissa. Kysymykset on kysyttävä avoimesti ja on etsittävä yhteinen poliittinen perusta. Pakottavin asia on edelleen tarve saada Yhdysvallat osallistumaan YK:n uudistukseen sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia terrorismin vastaisessa taistelussa. Näistä asioista on keskusteltava seuraavassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa.

Haluan vielä käsitellä viisumiasiaa. Euroopan unionin ei pidä suvaita tilannetta, jossa joidenkin jäsenvaltioiden kansalaisilta edellytetään viisumia Yhdysvaltoihin mentäessä. EU:n asiasta vastaavien toimielinten on yhteyksissään Yhdysvaltojen viranomaisiin tuotava esiin viisumirajoitusten poistaminen kaikilta Euroopan unionin kansalaisilta.

  Ignasi Guardans Cambó (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, molemmissa mietinnöissä ja erityisesti Mannin mietinnössä tuodaan esiin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden vahvuus ja korostetaan samalla kaikkia niitä aloja, joilla voi ilmetä vaikeuksia ja väärinymmärryksiä. Nyt on hyvä aika korostaa, kuinka vahvat nämä suhteet ovat ja missä määrin ne ratkaisevat nykyisen hallinnon ja tiettyihin hallintoihin ja johtajiin liittyvät ongelmat, joista kaikki meistä eivät pidä. Kyse on jostakin tätäkin syvemmästä ja laajemmalle ulottuvasta asiasta. Se on mahdollisesti käymämme voimakkaan poliittisen keskustelun yläpuolella. Voimme kertoa totuuden vastapuolelle juuri siksi, että suhteemme on niin vahva.

Suhteistamme puuttuu kuitenkin aidosti uusi rakenne, todellinen uusi arkkitehtuuri. Kuten mietinnöissä mainitaan, tarvitsemme uuden rakenteen suojaamaan suhteitamme, suojaamaan niitä ulkoisilta kuohunnoilta ja vahvistamaan niitä entisestään. Tämä edellyttää sitoumuksia komissiolta. Tätä uutta rakennetta tarkastellessamme emme havaitse komission sitoumuksia, mutta mielestäni komission tehtävä olisi kehittyä ja tehdä työtä tämän eteen.

  Caroline Lucas (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Erika Mannia kaikesta hänen tekemästään työstä sekä hänen halukkuudestaan vähintäänkin harkita avoimesti myös muita näkökantoja ja näkemyksiä. Olen kuitenkin hieman huolissani mietinnöstä.

Ensinnäkin on vähintäänkin kyseenalaista, onko nyt poliittisesti oikea aika edistää toimintaa, jossa on itse asiassa kysymys kahdenvälisestä vapaakauppa-alueesta. Monenkeskinen järjestelmä on juuri nyt kriisissä. Meidän on siis pohdittava, millaisen poliittisen viestin lähetämme toimimalla näin.

Toinen huoleni koskee sitä, että jos ryhdymme äärimmäisen kiistanalaisiin toimiin, kuten investointien, julkisten hankintojen ja palvelujen vapauttamiseen suunnitellulla transatlanttisella vapaakauppa-alueella, muut maat voivat hyvin mieltää tämän siten, että EU ja Yhdysvallat valmistelevat neuvottelujen siirtämistä globaalille tasolle. Kuten tiedätte, tätä on vastustettu kiivaasti WTO:ssa.

Lisäksi sääntelyn ja yhdenmukaistamisen osalta on vaara, että tarkistuksista ja päinvastaista todistavista kauniista sanoista huolimatta näemme kovan taistelun jälkeen saavutettujen ympäristöä, terveyttä ja kuluttajia koskevien standardien heikkenevän vahvistumisen sijaan.

  Mirosław Mariusz Piotrowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, uuden transatlanttisen kumppanuussopimuksen yhteydessä haluan kiinnittää erityistä huomiota EU:n ja Yhdysvaltojen nykyisiin erimielisyyksiin maailmanlaajuisen terrorismin torjunnassa käytettävistä strategioista ja menetelmistä.

Erimielisyyden välittömänä seurauksena molempien kumppaneiden tehokkuus on vähentynyt. Maailmanlaajuinen terrorismi on uusi ilmiö, jonka laajuutta ei vielä täysin tunneta, mutta se ulottuu laajalle ja sillä hyvät toimintavalmiudet. Sitä on verrattu jopa kommunismiin, koska se uhkaa kaikkia. Sen sijaan, että nimitämme jonkun epämääräisen tutkintakomitean, jolla ei ole todellista toimivaltaa, meidän olisi rakennettava asianmukaista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen kesken, ja tällä tarkoitan myös molempien tiedustelupalvelujen yhteistyön vahvistamista.

Terrorismin torjuntaa varten tarvitaan selkeät periaatteet, koordinoituja toimia ja keskinäistä luottamusta, sillä niiden avulla voidaan todella suojella ihmisoikeuksia nykymaailmassa.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, vaikka päätöslauselmaesityksessä korostetaankin – hyvästä syystä – vakaan institutionaalisen kehyksen tarvetta transatlanttisiin suhteisiin, katson, ettei tämän keskustelun pitäisi koskea pelkästään näitä rakenteita. Ennen kaikkea on tärkeää, että molemmin puolin valtamerta löytyy halukkuutta tehdä yhteistyötä ja käsitellä yhdessä kohtaamiamme ongelmia.

Terrorismin vastaisen taistelun yhteydessä olemme parlamentissa ja kiinnittäneet paljon huomiota – aivan kuten meidän pitääkin – Guantánamo Bayhin sekä CIA:n väitettyihin laittomiin käytäntöihin Euroopassa. Sanomattakin on selvää, että terrorismin vastaisen taistelun on toteuduttava tiukassa oikeuskehyksessä.

On kuitenkin myös todettava, että eräät parlamentin ryhmät eivät ole niinkään kiinnostuneita terroristien tai terroristeiksi väitettyjen oikeuksista kuin yleisestä Yhdysvaltojen vastustamisesta. Jos nämä ryhmät yhtä aktiivisesti tuomitsisivat ihmisoikeusrikkomukset esimerkiksi Kuubassa, olisimme jo voineet edistyä paljonkin. Puhumme nyt ihmisistä, joita sekä syytetään terrorismista että pidetään vangittuina heidän poliittisten näkemystensä vuoksi.

  Antonio López-Istúriz White (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, transatlanttiset suhteet ovat olennaisessa asemassa, sillä niiden avulla Yhdysvallat ja Euroopan unioni voivat vastata menestyksekkäästi yhteisiin haasteisiinsa.

Olemme molemmat vakaasti sitoutuneita turvallisen maailmanjärjestyksen aikaansaamiseen. Tämän vuoksi ensisijaisena tavoitteenamme on oltavat tehokas terrorismin torjunta. Totalitarismiin ja vapaudenriistoon vastaamiseksi ei ole muita vaihtoehtoja kuin vahva ja vankka liitto luonnollisen kumppanimme Yhdysvaltojen kanssa: se on ainoa liitto, joka on tuottanut tuloksia ja tuottaa niitä myös vastaisuudessa.

Käytän tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni Yhdysvaltojen ulkoministeriä ilmoituksesta, jonka mukaan Washington osallistuu Iranin ydinohjelmaa koskeviin monenkeskisiin neuvotteluihin. Jos Teheran luopuu uraanin rikastuttamistoimistaan, Iranin on keskeytettävä uraanin rikastuttamista ja uudelleenkäsittelyä koskevat toimensa kokonaan ja todistettavasti.

Tarvitaan täysimääräistä yhteistyötä ja pinnalliseen Yhdysvaltojen vastaisuuteen perustuvasta tekopyhästä kansankiihottamisesta on luovuttava kokonaan. On hyvin tärkeää vahvistaa suhteita Yhdysvaltoihin ja laatia assosiaatiosopimus, kuten Brokin mietinnössä todetaan.

Meidän on edistettävä suhteitamme, mutta ei kuitenkaan kritiikittömästi, ja tutkittava uusia mahdollisuuksia entistä laajempaan ja koordinoituun yhteiseen kansainväliseen toimintaan sekä markkinoidemme laajempaan yhdentämiseen, josta on hyötyä kansalaisille.

Euroopan unioni epäonnistuu, jos se asettuu Yhdysvaltoja vastaan eikä pidä sitä luonnollisena liittolaisenaan. Liittoutuminen on tarpeen yhteisten arvojemme vuoksi – demokratian, ihmisoikeuksien ja vapauksien kunnioittamisen sekä rauhan ja yhteisen turvallisuuden edistämisen vuoksi.

Lisäksi toivomme, että seuraavassa, kesäkuussa Wienissä pidettävässä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin huippukokouksessa annetaan selkeä sysäys suhteidemme tiivistämiseksi myös talouden alalla.

Atlantin molemminpuolisen vaurauden alueen luominen on olennaisen tärkeää, jotta voimme varmistaa, että kansalaiset voivat edelleen nauttia Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen tarjoamasta hyvinvoinnista.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kumppanuus on ongelmallinen, mutta välttämätön. Kuten komission puheenjohtaja Barroso kerran totesi, Yhdysvaltojen kanssa keskusteltaessa on oltava samalla tasolla. Ei ole juurikaan järkeä kehottaa Yhdysvaltoja asettumaan nyt polvilleen, jotta me voisimme puhua samalla tasolla. Meidän on vahvistuttava, meidän on hyödynnettävä täysimääräisesti potentiaaliamme – niin taloudessa kuin ulkopolitiikassakin.

Ulkopolitiikasta haluan mainita kaksi alaa, joilla on mielestäni edistytty hienosti. Toinen on Lähi-idän rahoitustukea koskeva kysymys. Arvoisa komission jäsen, tiedän teidän toimineen kulisseissa hyvin aktiivisesti, jotta löytäisimme kohtuullisen ja käytännöllisen ratkaisun tähän asiaan. Ole hyvin iloinen siitä, että EU ja Yhdysvallat löysivät sen.

Toinen asia on Iran. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Plassnik, en pelkästään toivota teille onnea matkaan, vaan toivon myös, että pystytte tekemään paljon taivuttelutyötä. Meidän on pysyttävä tiukkana tässä asiassa. Yhdysvaltojen on kuitenkin puhuttava myös suoraan Iranille, kuten juuri ilmoitettiin. Sotilasseikkailuille ei sen sijaan ole mitään sijaa. Näistä kahdesta asiasta toivon meidän pystyvän keskustelemaan Yhdysvaltojen kanssa aidosti riippumattomina ja itseemme luottavina kumppaneina.

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, on varmaa, että jos jäsen Brok olisi kuullut suurimman vielä elossa olevan filosofin Noam Chomskyn viime luennon, hän olisi kirjoittanut erilaisen mietinnön. Chomskyn mukaan Amerikan yhdysvallat kuolee demokratian puutteeseen, ja demokratian ja kanssakäymisen puute on ilmeinen. Voin todistaa sen teille. Kuka tahansa Yhdysvaltojen kansalainen voi tulla minne tahansa Euroopassa ilman viisumia. Voivatko kaikki eurooppalaiset mennä Yhdysvaltoihin ilman viisumia? Vastaan muistuttamalla, että kun Euroopan parlamentin jäsenet matkustivat Yhdysvaltoihin tutkimaan CIA:n lentoja, Yhdysvaltojen kongressin jäsenet eivät ottaneet heitä vastaan. Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut Kioton pöytäkirjaa ja jatkaa ilmakehän myrkyttämistä. Se ei suostu Haagin kansainvälisen tuomioistuimen tuomiovaltaan; se vain lähettelee tuomareita.

Minä kieltäydyn täysin hyväksymästä sitä, että Eurooppa olisi juna, jonka höyryveturi on amerikkalainen ja jossa on amerikkalainen kuljettaja. Se on suuri virhe. Haluamme yhtäläisiin ehtoihin perustuvat suhteet. Yhdysvallat ei salli meidän pitää eurooppalaista armeijaa. Naton johtaja on amerikkalainen komentaja. Jopa osakekaupassamme seurataan Dow Jones -indeksiä. Meillä ei ole omaa politiikkaa. Meillä on Yhdysvaltojen ylivalta. Haluamme yhtäläisiin ehtoihin perustuvat suhteet, emme amerikkalaisten ylipäällikkyyttä, joka haittaa Euroopan demokratiakehitystä.

  Ashley Mote (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kukaan ei ole maininnut Galileoa – Yhdysvaltojen GPS-järjestelmän välitöntä eurooppalaista kilpailijaa – joista kiinalaisilla on 20 prosentin osuus. Tällä päätöksellä saadaan mahdollisesti aikaan epävakautta tulevaisuuden asetuotannossa ja se uhkaa rauhaa.

Galileo on EU:n erittäin kunnianhimoinen ja kallis pyrkimys kilpailla Yhdysvaltojen kanssa todellisesta vallasta maapallolla ja avaruudessa, miksi muuten jäljenneltäisiin GPS:ää? EU:lla ei ole laillista oikeutta perustaa omaa avaruusohjelmaansa – se on riippuvainen hylätyn perustuslakisopimuksen ratifioinnista. Tällaisista yksityiskohdista ei kuitenkaan piitata.

EU haluaa omien satelliittiensa olevan osa tulevaisuuden sotilasoperaatioita, eikä se halua odottaa. Koska kaikkia tulevia taisteluaseita ohjataan satelliiteista, on ilmeistä, että EU auttaa Kiinaa uudelleenvarustelussa. Kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen sitoumukset Japanissa, Taiwanissa ja Kaakkois-Aasiassa, voiko Yhdysvallat suhtautua muuten kuin varautuneesti niihin, jotka osallistuvat Kiinan uudelleenvarustautumiseen?

  Benoît Hamon (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, on selvää, että Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin on vahvistettava vuoropuheluaan ja yhteistyötään talouden, kaupan ja sääntelyn alalla sekä jopa sosiaalialalla edistämällä kunnollista työtä, kuten ammattiliitot molemmin puolin Atlanttia toivovat.

Kysymys ei siis ole siitä, pitäisikö transatlanttisia suhteita parantaa, vaan siitä, kuinka niitä voidaan parantaa. Tältä kannalta katson, ettei vastaus välttämättä ole esteettömien transatlanttisten markkinoiden luominen vuoteen 2015 mennessä. Ovatko kaikki transatlanttisten markkinoiden esteet ei-toivottuja? Eivät ole. Emme halua avata markkinoitamme muuntogeenisille organismeille tai hormoneilla kasvatetun karjan lihalle. Tämän vuoksi haluan transatlanttisen esityslistan perustuvan yleisen eurooppalaisen edun mukaiseen käytännön tutkimukseen, eikä sen varsinaisena tavoitteena pidä olla ehdoton sitoutuminen vapaakauppaan.

Epäilen myös, onko nyt oikea aika ehdottaa näin laajaa kahdenvälistä aloitetta, kun kumppanimme Yhdysvallat uhkaa maailmanlaajuista makrotaloudellista vakautta sallimalla kauppavajeensa ja talousarviovajeensa lisääntyä samalla, kun se julkisesti asettaa kyseenalaiseksi monenkeskisyyden ansiot ja periaatteet tai vastustaa Kioton pöytäkirjan ja kansainvälisen rikostuomioistuimen kaltaisia aloitteita. Haluaisin, että jäsen Mannin erinomaista mietintöä tarkistetaan tämän mukaisesti.

  Ursula Plassnik, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, aikomukseni käsitellä useita asioita lähestyvässä huippukokouksessa vahvistuvat. Nämä asiat koskevat yhteistä tulevaisuuttamme, yhteistyötä demokratian, ihmisoikeuksien, vapauden ja vaurauden edistämiseksi sekä liittyvät maailmanlaajuisin haasteisiin: ilmastonmuutos, terrorismin torjunta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen sekä energiavarmuus, joka huolestuttaa meitä molemmin puolin Atlanttia ja jonka parissa neuvosto on tehnyt paljon työtä tällä puolivuotiskaudella. Viittasin jo johdantopuheenvuorossani lentoliikennesopimukseen. Mitä tulee kansainvälisiin kysymyksiin, on todettu, että monilla aloilla on edistytty viime kuukausina. Meidän on edettävä hitaasti, pienin askelin. Haluan kiittää myös komissiota tiiviistä yhteistyöstä.

Lopuksi haluan kiittää esittelijöitä ja kaikkia mietinnön parissa työskennelleitä sekä transatlanttisia suhteitamme koskevaan keskusteluun säännöllisesti osallistuvia henkilöitä. Suhteet ovat keskeisessä asemassa Euroopan unionissa ja meidän kaikkien kannalta, joten meidän on vältettävä yksipuolisia kantoja. Sen sijaan tarvitaan keskustelua nykyisistä kiistanaiheista ja kaikista ratkaisua vailla olevista kysymyksistä kumppaneina. Näiden seikkojen ei pidä kuitenkaan varjostaa sitä, mikä sitoo meidät toisiimme tai mikä on syvällistä ja paineita kestävää: yhteinen arvoyhteisömme ja meille tärkeitä maailman asioita koskeva työ.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää arvoisia parlamentin jäseniä tästä erinomaisesta keskustelusta, joka koskee keskeisiä ja merkittäviä suhteita ja jossa keskitytään todellakin siihen, kuinka pitkälle yhteistyömme voi kehittyä ulkopolitiikan ja demokratian edistämisen aloilla, lisääntyvään yhteistyöhön energia-alalla sekä talouksiemme kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen. Vastaan lyhyesti joihinkin kysymyksiin.

Me todellakin aiomme allekirjoittaa opetusta korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa koskevan uuden sopimuksen, johon sisältyy innovatiivisen transatlanttisen tutkinto-ohjelman käynnistäminen.

Mitä tulee matkailuun – joka myös mainittiin – vaihtoa voitaisiin helpottaa laajentamalla viisumivapausohjelma kaikkiin jäsenvaltioihin.

Ympäristöalalla haluamme käynnistää uudelleen vuoropuhelun Yhdysvaltojen kanssa, erityisesti korkean tason keskustelun ympäristöstä, myös ilmastonmuutoksesta. Myös energia-alan yhteistyössämme käsitellään ilmastonmuutosta energiatehokkuuden kannalta. Yleisen vuoropuhelumme on kuitenkin oltava tätä laajempaa.

Niiden vuoksi, jotka kenties eivät olleet aluksi paikalla, haluan vielä palata viisumivapauteen ja viisumien vastavuoroisuuteen. Mainitsemme nämä asiat säännöllisesti ja ne myös sisältyvät vuoropuheluun, minkä vuoksi ne esitetään varmasti jälleen presidentti Bushille.

Mitä tulee matkustajien nimiluetteloihin ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen hiljattain antamaan tuomioon Euroopan parlamentin esittämissä asioissa, kunnioitamme täysin tuomioistuimen tuomiota ja analyysia ja noudatamme niitä täysimääräisesti. Teemme yhteistyötä parlamentin, neuvoston ja kansallisten tietosuojaviranomaisten kanssa varmistaaksemme, että tuomiota noudatetaan täysimääräisesti. Meillä on vain neljä kuukautta aikaa löytää uusi oikeusperusta, mutta toivon, että voimme tehdä yhteistyötä siten, ettei suojastandardeja heikennetä eikä transatlanttiseen lentoliikenteeseen tule häiriöitä ja että korkea turvallisuustaso säilyy.

Odotamme Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän menestyksekästä käyttöönottoa, ja tässä yhteydessä on tarpeen ja hyödyllistä tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Toivomme yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa tuovan lisäetuja yrityksillemme ja kansalaisille.

Olemme hyvin kiitollisia kahdelle esittelijälle ja kiitämme parlamenttia sitoutumisesta ja paneutumisesta asiaan. Se antaa meille varmasti lisävoimia.

  Peter Mandelson, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää molempia esittelijöitä kahdesta erinomaisesta mietinnöstä ja esittää vain muutaman huomautuksen.

Ensimmäinen huomautukseni on, että kaikesta Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisessä kaupassa syntyneiden erimielisyyksien herättämästä huomiosta huolimatta on syytä muistaa, että 98 prosenttia kaupankäynnistä on kiistatonta. Kiistatilanteessa molemmat osapuolet toimivat nopeasti, vaikkakaan eivät aina menestyksekkäästi, mutta toimivat kuitenkin ripeästi ratkaistakseen kiistat ystävällisesti ja nopeasti. Meidän on syytä muistaa tämä ja iloita siitä olematta mitenkään omahyväisiä.

Toinen huomautukseni on, että Erika Mannin mietinnössä ei varsinaisesti vaadita vapaakauppa-aluetta, joten sitä vastustavat tähtäävät nyt väärään maalitauluun. Mietinnössä vaaditaan esteetöntä aluetta, EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä esteettömiä transatlanttisia markkinoita. Tätä voimme kannattaa ja tukea. Kuten aiemmin totesin, en katso sen houkuttelevan kannatusta jonkinlaiselle suurta mullistusta koskevalle suunnitelmalle. On kuitenkin totta, että meidän välisemme kauppa- ja investointisuhteet ovat arvoltaan valtavia ihmisten työpaikkojen, heidän toimeentulonsa ja tulevaisuutensa kannalta. Kyseessä eivät enää ole niinkään tariffit, jotka estäisivät suhteidemme tiivistymisen; kyse on muista kuin tariffeihin liittyvistä esteistä, sääntelyyn perustuvista esteistä, erilaisista standardeista ja lupamenettelyistä ja muusta sellaisesta. Kaikki esteet on hävitettävä. Nämä ovat meille hyvin jaloja ja asianmukaisia taloudellisia tavoitteita, joita on ryhdyttävä toteuttamaan. Tämän vuoksi suosittelen lämpimästi tätä mietintöä ja panemme sen sisältämän viestin yksikössäni huolella täytäntöön.

  Puhemies. Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 11.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tulevan huippukokouksen osalta haluan onnitella molempia esittelijöitä ja korostaa tarvetta parantaa kahden yhteisön välisiä suhteita.

Yhteisiä toimia tarvitaan nykyisin yhteisen edun ja yhteisten arvojen tai uhkien aloilla, jotta yhteinen politiikkamme ja taloussuhteemme saisivat uuden, tehokkaan ja edustavan ulottuvuuden ja jotta voimme yhdistää voimamme terrorismiuhan edessä.

Globaalit ongelmat edellyttävät globaalia ja nopeaa toimintaa. YK:n vuoden 2005 huippukokouksen ensisijaisten tavoitteiden sekä terrorismin vastaisen toimintasuunnitelman laatimisen olisi oltava yhteistyömme tavoitteena ja motivaationa sille. On nopeutettava uudistuksia niin Naton kuin YK:nkin rakenteissa korostaen erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston uudistusta.

Länsimaiden vihollisen romahtaminen Itä-Euroopassa sekä jäsenvaltioiden väliset erimielisyydet Irakin sodasta nostavat esiin Yhdysvalloissa ja Euroopassa usein esitetyn kysymyksen, nimittäin sen, onko Natolla enää mitään tarkoitusta. Terrorismin uhka voi toimia liittouman olemassaolon perustana, mutta tämä haaste edellyttää uusia poliittisia ja sotilaallisia rakenteita sekä yhteistyötä Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

On ryhdyttävä toimeen yhteisen strategian laatimiseksi, jotta energia- ja raaka-ainetoimitukset voidaan turvata monipuolistamalla energialähteitä, tuotantoa ja kuljetusta, ja poliittista vuoropuhelua uusiutuvista energialähteistä on lisättävä.