Puheenvuorot

Tiistai 4. heinäkuuta 2006 - Strasbourg

11. Lisää tutkimusta ja innovaatiota - Investointi kasvuun ja työllisyyteen (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana jäsen del Castillo Veran laatima teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietintö (A6–0204/2006) yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpanosta: Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen – Yhteinen lähestymistapa (2006/2005(INI)).

  Pilar del Castillo Vera (PPE-DE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, seuraavaksi keskusteltavana oleva mietintö liittyy hyvin läheisesti siihen, mistä juuri äsken keskustelimme.

Olemme keskustelleet tähän asti pääasiassa teollisuuslaitosten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksista Euroopan unionin jäsenvaltioiden talouteen ja erityisesti työntekijöihin. Seuraavaksi keskusteltavana oleva mietintö koskee sellaisia toimenpiteitä, lähestymistapoja tai toimia, joilla saattaa olla myönteinen vaikutus sellaisten työntekijöiden työllisyystilanteen ratkaisemiseen, jotka työskentelevät toimintansa lopettavilla tai toimintaansa siirtävillä aloilla.

Mietintö, josta aiomme nyt keskustella, liittyy näiden tilanteiden mahdollisen ratkaisun kannalta hyvin tärkeään tekijään. Tällä tekijällä on ratkaiseva vaikutus Euroopan unionin jäsenvaltioiden talouden kehitykseen ja siten niiden yhteiskuntien edistymismahdollisuuksiin. Kyse on yksinkertaisesti innovaatiosta.

Avainsana on siis innovaatio. Innovaation avulla voidaan mahdollisesti ratkaista ongelmat, joista olemme keskustelleet äskeisessä ja muissa keskusteluissa, tai vaihtoehtoisesti ongelmien ratkaiseminen voi vastaisuudessa olla innovaation vuoksi entistä vaikeampaa.

Tässä yhteydessä ja tarkasteltaessa asiaa laajemmin Lissabonin strategian elvyttämisen kannalta komissio esitti kertomuksen, jonka tarkoituksena on yhdistää joukko vuoden 2000 ja viime aikojen välisenä ajanjaksona tehtyjä innovaatioon liittyviä päätöksiä. Kertomuksessa ehdotetaan toimenpiteitä innovaation vahvistamiseksi Euroopan unionissa.

Haluan esittää huomioita kolmesta tärkeästä seikasta, joita käsitellään mietinnössäni. Ensimmäinen koskee opetusta ja koulutusta. Lisäisin tähän myös ajattelutavan, sillä innovaatiota koskeviin asenteisiin liittyy valtava ongelma. Toinen seikka koskee organisointia, jonka avulla varmistetaan, että innovointi tehostuu, ja kolmas asia on rahoitus.

Opetus ja koulutus ovat erittäin tärkeitä, kuten eräät jäsenet totesivat edellisen keskustelun aikana. Elinikäinen oppiminen ja joustava koulutus eli koulutus, jonka ansiosta ihmiset voivat sopeutua markkinoiden uusiin tarpeisiin, on ehdottoman tärkeää, jos halutaan luoda yhteiskunta, jossa kaikilla on todelliset mahdollisuudet selviytyä kaikissa muutostilanteissa.

Lisäksi meillä on mielestäni asenteita koskeva perusongelma. Yhteiskunta, jossa torjutaan yritteliäisyyden, ponnistelun, itseltään vaatimisen ja viime kädessä näihin kaikkiin liittyvän innovoinnin arvot, ei selviydy vastaisuudessa.

Hyvät parlamentin jäsenet, tässä asiassa meidän on mielestäni ymmärrettävä selvästi, mistä on kyse. Toiset ovat meistä jäljessä, toiset ovat menestyneet jo pitkään, mutta eurooppalainen yhteiskunta tai suuri osa siitä nuolee jatkuvasti haavojaan ja valittaa jatkuvasti. Paradoksisesti tuloksena on, että juuri ne, joilla on eniten haavoja, ovat lopulta huonoimmassa asemassa.

Näin ollen on välttämätöntä edistää ajattelutavan muutosta. Näin voidaan palauttaa ne arvot, joiden avulla eurooppalaisista yhteiskunnista tuli suuria yhteiskuntia, jotka pyrkivät eteenpäin ja jotka olivat johtavassa asemassa ihmiskunnan toiminnan kaikilla aloilla.

Olen todella sitä mieltä, että tämä on hyvin tärkeää. Kaikista näkökohdista, joista voisimme keskustella ja joita käsitellään tässä ja muissa mietinnöissä, haluankin keskittyä juuri tähän tärkeään ulottuvuuteen. Meidän Euroopan parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa on päästävä yksimielisyyteen ja tehtävä merkittävä sopimus, jotta voidaan varmistaa, että ponnistelun, itseltään vaatimisen, toimimisen ja yritteliäisyyden arvot juurrutetaan Euroopan unionin kansalaisiin heidän syntymästään lähtien ja koulutuksensa aikana. Jos näin ei tehdä, jäämme jälkeen. Kello käy tässäkin asiassa. Jos emme mene eteenpäin, eurooppalaiset yhteiskunnat jäävät jälkeen, ja me olemme suuressa määrin vastuussa siitä.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, tämä keskustelu liittyy saumattomasti siihen keskusteluun, jota kävimme äsken esimerkiksi autoteollisuuden uudelleenjärjestelyistä.

Olimme kaikki yksimielisiä siitä, että rakennemuutos on jo jatkunut pitkään ja jatkuu myös vastaisuudessa vielä kauan. Minusta tuntui myös siltä, että enemmistö täällä parlamentissa oli sitä mieltä, että oikea vastaus rakennemuutokseen on innovaatio. Rakennemuutos alkaa, kun tuote tai prosessi ei ole enää riittävän nykyaikainen. Ratkaisuna ei voi olla se, että alistutaan ja jätetään toiminta muille, vaan tämä kilpailu on kohdattava rohkeasti innovaation avulla.

Komissio haluaisi saavuttaa sellaisen tilanteen, jossa innovointikyky ja -valmiudet ymmärrettäisiin Euroopan unionin johtavaksi poliittiseksi, yhteiskunnalliseksi ja taloudelliseksi periaatteeksi. Tämä ei ole pelkästään tekninen tehtävä. Innovaatio on itse asiassa jotakin, joka on ensin ymmärrettävä ja jota on haluttava sisäisesti. Tämä edellyttää myös valmiutta hyväksyä muutoksia. Olemme asettaneet innovaation hyvästä syystä keskeiseen asemaan kasvua ja työllisyyttä koskevassa strategiassamme, koska taloudellinen järjestys, joka ei perustu protektionismiin vaan vapauteen, voi onnistua vain innovaation avulla.

Tämä edellyttää yhteiskuntaa, jossa tuetaan ja edistetään innovointia, ja poliittista perustaa, jolla edistetään innovointia. Juuri tällaista yhteiskuntaa olemme luomassa. Luomme sitä kahdella tasolla. Teemme sitä jäsenvaltioissa. On tärkeää, että innovaatiopolitiikkaa ja -aloitteita painotetaan laajasti kansallisissa uudistusohjelmissa Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja että komissio asettaa innovaation ensisijaiseksi painopistealueeksi tämänvuotisessa Lissabonin strategian uudelleenarvioinnissaan.

Euroopan unionin tasolla olemme jo viime aikoina esittäneet lukuisia aloitteita, joilla kaikilla pyritään edistämään innovointia. Näiden valikoima vaihtelee tukisäännöistä, jotka nyt kohdistuvat erityisesti innovaatioon, kuten täällä keskustelussa jo vaadittiin, ja uusien, innovatiivisten yritysten perustamiseen tarkoitetuista yleisistä rahoitusvälineistä aina sellaisiin keinoihin, joilla parannetaan teollis- ja tekijänoikeuksien käyttöä sekä kehitetään tutkimus- ja kehittämiskapasiteettia.

Tavoitteenamme on yhtenäinen innovaatiopolitiikka. Olen iloinen voidessani kertoa teille, että komission ja puheenjohtajavaltio Suomen eilisessä tapaamisessa, jossa valmisteltiin puheenjohtajuuskauden ohjelmaa vuoden 2006 jälkipuoliskoa varten, innovaatio oli asialistan kärjessä ja asiaa pidettiin tärkeimpänä aiheena. Luotan siihen, että juuri Suomi puheenjohtajavaltiona sopii edistämään innovointia. Suomi on nimittäin malliesimerkki siitä, miten maa voidaan tietoisella, suunnitelmallisella ja älykkäästi toteutetulla innovaatiopolitiikalla uudistaa perinpohjaisesti ja tehdä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi.

Olen aina kannattanut sitä, että otamme oppia toisten hyvistä esimerkeistä, joten niin meidän olisi tehtävä myös tässä tapauksessa.

  Maria Matsouka (PSE), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta haluan aloittaa kiittämällä esittelijää mietinnöstä ja siitä, että hän sisällytti valiokuntamme kannan lähes sellaisenaan mietintöönsä.

Teknologisen tutkimuksen edistäminen ja tieteellisen tiedon hankkiminen ovat tärkeitä haasteita Euroopan unionissa 2000-luvulla. Tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiota pidetään kuitenkin monimutkaisina, vaativina ja kalliina toimintoina, joissa tarvitaan erityistä poliittista, taloudellista ja sosiaalista hallinnointia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on näin ollen muun muassa pantava täytäntöön uraauurtavat päätökset ja suunniteltava korkean riskin sijoitusohjelmia.

Pääasiallisesti tarvitaan kuitenkin yhteisöjen luovaa aktivointia ja työntekijöiden dynaamista osallistumista niin tieteellisen tiedon luomiseen ja jakamiseen kuin tiedon tarjoamien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseenkin.

Tämä asia on helppo osoittaa todeksi seuraavilla neljällä toimintalinjalla:

- parantamalla jatkuvasti koulutuslaitosten ja tutkimuskeskusten infrastruktuuria ja toimintaa, koska ihmiskunnan tiedon lisääminen on kehityksen liikkeelle paneva voima

- jakamalla tieteellistä tietoa tuotannon alalla, määrittelemällä uudelleen sekä infrastruktuurit että työntekijöiden ammattitaito ja -pätevyys

- soveltamalla politiikkaa, jolla edistetään työpaikkojen luomista ja jaetaan tulot uudelleen oikeudenmukaisesti, koska suuri tuottavuus ja köyhyys johtavat lamaan ja työttömyyteen

- vähentämällä olennaisesti työaikaa, jotta työntekijät saavat takaisin luovuutensa ja voivat palauttaa työ- ja perhe-elämänsä välisen tasapainon.

Teknologinen vallankumous tarjoaa kahdet täysin vastakkaiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset tulevaisuudennäkymät: toisaalta luovan haasteen ja toisaalta entistä suuremman eriarvoisuuden uhan. Se, tuotammeko ja käytämmekö tieteellistä tietoa niin, että voidaan jälleen tuoda esiin Euroopan unionin kehitystä, tietämystä, yhteisvastuullisuutta ja tasa-arvoisuutta, riippuu poliittisista valinnoistamme.

  Guy Bono (PSE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan kiittää jäsen del Castillo Veraa työstä, jonka hän on juuri tehnyt tästä Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeästä asiasta. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta haluan pyytää teitä kiinnittämään huomiota seuraaviin kolmeen seikkaan.

Ensimmäinen seikka koskee tutkimusta. Haluan jälleen kerran huomauttaa, että Euroopan unioni on Lissabonin strategian täytäntöönpanossa aikataulustaan jäljessä opetuksen ja koulutuksen osalta. Korostin tätä asiaa muuten viime lokakuussa hyväksytyssä mietinnössäni koulutuksesta, Lissabonin prosessin kulmakivestä. On pakko todeta, että edistymme liian hitaasti tällä alalla, joka olisi kuitenkin ymmärrettävä ensisijaisen tärkeäksi Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta, kuten komission jäsen painotti.

Toinen seikka koskee yliopistojen asemaa tutkimuksessa ja aivovuotoa. Mielestäni nyt on vielä tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin korostaa sitä ensisijaista merkitystä, joka yliopistoilla on tiedon tuottamisessa ja jakamisessa. Tästä syystä suositamme yliopistojen aseman vahvistamista luomalla synergiaa korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, elinikäisen oppimisen ja tuotantosektorin välillä. On välttämätöntä, että Euroopan unioni torjuu tehokkaasti aivovuotoa ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet houkutellakseen alueelleen asiantuntemusta.

Kolmas ja viimeinen seikka, jota haluan painottaa, koskee työpaikkojen luomista. On myös välttämätöntä, että jäsenvaltiot parantavat Euroopan unionin niille myöntämien varojen käyttöä. Haluan, että tällöin kiinnitetään huomiota jäsenvaltioihin, jotka ovat tästä syystä perustellusti asettaneet työpaikkojen luomisen hankkeidensa keskeiseksi tavoitteeksi investoimalla yli 35 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston myöntämistä varoista opetus- ja koulutusjärjestelmiensä nykyaikaistamiseen.

  Jerzy Buzek, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, puhumme kasvusta ja työllisyydestä eli Lissabonin strategiasta. Tutkimus ja innovaatio samoin kuin tiedeyhteisön ja teollisuuden välinen yhteistyö eli tietoon perustuva talous ovat merkittäviä tekijöitä Lissabonin strategian onnistumisen kannalta. Jäsen del Castillo Veran mietinnössä, josta kiitän häntä, ja Euroopan komission ehdotuksissa tuodaan tarkasti esiin, mistä Euroopan unionissa on puutetta.

Ensinnäkin meillä on puutetta varoista. Vuosien 2007–2013 talousarviossa kilpailukykyä koskevan alaotsakkeen 1a varoja vähennettiin eniten. Niitä vähennettiin lähes puolella. Toistettakoon siis, ettei Euroopan unionissa saavuteta menestystä investoimatta tutkimukseen ja innovaatioon. Tieteen ja uuden teknologian rahoitusta on lisättävä kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä on koko Eurooppa-neuvoston ja sen tulevien puheenjohtajien tärkein tavoite. Kansalliset määrärahat ovat yhtä tärkeitä kuin EU:n määrärahat. Toiseksi meiltä puuttuu tiedon laajentamisen ja jakamisen tapoja. On erittäin tärkeää luoda jäsenvaltioiden sisäisiä ja välisiä todellisia kumppanuuksia ja hyödyntää koko Euroopan unionin potentiaalia suurten yhteenliittymien avulla. On erittäin tärkeää luoda eurooppalainen tutkimus- ja innovointialue, koska innovointi on tässä keskeistä, ja käyttää resursseja optimaalisesti. Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden eri ohjelmien välinen synergia voidaan varmistaa vain avoimuuden ja tietojenvaihdon avulla. Tämän saavuttamiseksi koko Euroopan unionille on luotava yhteinen tietotekniikkaohjelma.

Lissabonin strategian onnistumiseen on kuitenkin toinenkin ratkaisu, nimittäin tavaroiden, työvoiman, palveluiden ja pääoman todelliset yhtenäismarkkinat. Ilman yhtenäismarkkinoita menestyksen saavuttaminen on vaikeaa tutkimuksen ja innovaation sekä tieteen ja uuden teknologian aloilla. Vain todelliset yhtenäismarkkinat tarjoavat parempia mahdollisuuksia kasvuun ja työllisyyteen.

  Britta Thomsen, PSE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tutkimus- ja kehittämistoiminta on ratkaisevan tärkeää Euroopan unionin kasvupotentiaalin lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. EU:sta ei voida tehdä kilpailukykyistä pienentämällä palkkoja, vaan sitä vastoin toivo on pantava uuden teknologian ja inhimillisen pääoman kehittämiseen. Huolimatta Lissabonin strategian tavoitteesta, jonka mukaan Euroopan unionista tehdään maailman dynaamisin tietoon perustuva talous, EU on edelleen selvästi Yhdysvaltoja ja Japania jäljessä tutkimuksen ja innovaation osalta. Mielestäni olemme tämän mietinnön avulla osoittaneet tarkasti ne alat, joilla Euroopan unioni laiminlyö omien tavoitteidensa toteuttamisen. Euroopan unionissa ei luoda riittävästi tietoa, ei jaeta tietoa tehokkaasti eikä rahoiteta tietoa riittävästi.

Tutkimus on tärkeää, mutta on myös muistettava, ettei suurin osa Euroopan unionin yrityksistä ole erittäin nopeasti kasvavia huipputeknologiayrityksiä eli niin sanottuja gaselliyrityksiä vaan pieniä perinteisiä yrityksiä. Tällaistenkin yritysten on oltava myös innovatiivisia, ja niiden on pystyttävä hyödyntämään entistä paremmin markkinoiden uusille tuotteille tarjoamia uusia mahdollisuuksia ja keksimään uusia liiketoimintamenetelmiä, joissa hyödynnetään paremmin työntekijöiden potentiaalia. Mietinnössä onnistutaan tarkastelemaan tietämyksen kehittämistä laajasta näkökulmasta. Olen erityisen iloinen työmarkkina- ja koulutuspolitiikkaa koskevasta yhtenäisestä lähestymistavasta, sillä ainoastaan yhdistämällä yritysten innovointiedellytykset koulutus-, sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaan voidaan luoda tilaa työntekijöiden luovuuspotentiaalille. Hyvin koulutettu työvoima sopeutuu paremmin yritysten nopeasti muuttuviin tarpeisiin, ja koulutus edistää myös tiedon jakamista. Euroopan unionissa on investoitava entistä enemmän ja paremmin koulutukseen.

Haluan myös korostaa, että tasa-arvo on mielestäni hyvin keskeinen osa EU:n Lissabonin strategiaa. Meillä ei ole varaa jättää tasa-arvonäkökohtia huomiotta, jos aiomme saavuttaa EU:n kilpailukykyä koskevat tavoitteet. Arvioidaan, että EU:n on houkuteltava ja koulutettava 600 000–700 000 uutta tutkijaa, jotta voidaan täyttää tulevat tutkimustarpeet, eikä tässä luvussa oteta huomioon monien ikääntyneiden tutkijoiden vetäytymistä työmarkkinoilta. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää huomiotta sitä tutkimuspotentiaalia, jonka väestön naispuolinen puolikas tarjoaa.

Lopuksi haluan huomauttaa, että innovaatiostrategiassa on mielestäni otettava huomioon kestävyys sekä ympäristön että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta. Kestävyyden olisi oltava perusperiaate, jonka avulla varmistetaan, että EU:ssa edistytään ja ajatellaan sekä pitkäjänteisesti että maailmanlaajuisesti. Tässä Euroopan unionilla on selvä etumatka, jonka avulla sinänsä voidaan auttaa varmistamaan, että saavutamme Lissabonin strategiassa asettamamme tavoitteet.

  Jorgo Chatzimarkakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Verheugen, olette puhunut innovaatiosta. Nyt jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen aikana tämän asian yhteydessä mieleen tulee automaattisesti kuva japanilaisista, jotka pääsivät pelissä ihmeellisesti rangaistusalueelle asti mutta eivät silti onnistuneet tekemään maalia. Brasilian ja Ghanan välisessä ottelussa taas ghanalaisten suoritus oli ehkä afrikkalaisista joukkueista parhain, mutta he eivät silti tehneet maaleja. Samanlaiselta näyttää meidän eurooppalaisten tilanne innovaation osalta. Olemme erinomaisia keksimään asioita ja pääsemään rangaistusalueelle asti. Emme kuitenkaan onnistu maalinteossa.

Arvoisa komission jäsen, tämän vuoksi olen kiitollinen teille ja myös esittelijälle tästä mietinnöstä ja sanoistanne. Haluan myös kehua esittelijää, jonka oli työskenneltävä valiokunnassa vaihtelevien enemmistöjen kanssa. Tämän vuoksi tässä mietinnössä on sekä valo- että varjopuolia. Käsittelen seuraavaksi ensin varjopuolia.

Ensinnäkin on esimerkiksi patenttilainsäädäntöön liittyvä ongelma. Lainsäädännössä vaaditaan selvästi, että jäsenvaltiot lopettavat lopultakin kieliin liittyvän kiistan, jotta saadaan eurooppapatentti. Tämä sanamuoto on liian heikko. Kyse on nyt toki jo paljon muustakin kuin kielistä. Nyt on löydettävä taidokas, mielenkiintoinen ja älykäs ratkaisu yhdistämällä Lontoon sopimus ja patentteja koskevien riitojen ratkaisujärjestelmä eli luotava riitojen ratkaisujärjestelmä, jonka on selvästi käsitettävä myös tuomioistuin, joka käsittelee patenttilainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä.

Toinen tärkeä seikka koskee raportointitehtäviä, joita vaaditaan pk-yritysten osalta. Kehotamme komissiota määrittelemään vastuun raportoida siitä, miten innovaatiopotentiaalia mitataan. Näin luodaan kuitenkin aivan selvästi uutta byrokratiaa. Kun kehotamme komissiota vaatimaan tällaisia raportteja, se pyytää niitä pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, ja näin näitä rasitetaan entistä enemmän byrokratialla. Tämä on väärä tapa lähestyä asiaa.

Oikea tapa edetä olisi sitä vastoin hyväksyä ne kohdat, joita parlamentin laaja enemmistö kannattaa. Näitä ovat esimerkiksi se, että edistetään yrittäjyyttä Euroopan unionissa niin, että myös epäonnistuminen yritystoiminnassa on todellinen mahdollisuus ja että se voidaan tunnustaa ja hyväksyä, kuten anglosaksisissa maissa. On toteutettava toimia, joiden avulla estetään parhaimpien tutkijoiden ja innovoijien lähteminen Euroopan unionista, ja luotava infrastruktuureja, jotta eurooppalaiset tutkijat voivat tuntea olonsa jälleen kotoiseksi Euroopan unionissa. Maailmalla on toki hyvin monia tutkijoita, jotka haluavat mielellään palata takaisin Euroopan unioniin. Lisäksi voitaisiin myöntää lisätukea erityisen luoville pienille ja keskisuurille yrityksille.

Parlamentti on yhdessä komission kanssa hyväksynyt kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) rahoitusvälineen, jonka avulla tarjotaan käyttöön siemenvaiheen rahoitusta eli riskipääomaa tätä erityistä alkuvaihetta varten. Olen kaikille kiitollinen siitä, että tämä asia onnistui ensimmäisessä käsittelyssä.

Valopuoliin kuuluu tietysti myös standardeja koskeva kysymys. Olen iloinen siitä, että standardeja käsitellään, sillä standardoinnin ja parempien standardointimekanismien avulla voidaan luoda komission jäsenen Bangemannin aloitteen mukaisesti GSM:n kaltaisia uusia menestystarinoita.

Lissabon ei ole mennyttä, mutta pidän enemmän Liverpoolista. Liverpoolin prosessi nimittäin merkitsisi sitä, että olisimme Mestarien liigan finaalissa puoliajalla häviöllä 3–0 ja voittaisimme silti ottelun. Juuri tässä tilanteessa nyt olemme.

  David Hammerstein Mintz, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, jatkan jalkapalloon liittyvien vertausten esittämistä ja totean, että olemme nähneet Brasilian joukkueen kaltaisia joukkueita, joilla on hyviä, jopa aivan erinomaisia pelaajia, mutta jotka eivät ole pelanneet joukkueena.

Innovaatiossakin suurten ja pienten toimijoiden on pelattava hyvin yhteen. Joukkueen muodostaa Euroopan unioni, joten menestyäksemme meidän kaikkien on yhdistettävä voimamme.

Haluan kiittää jäsen del Castillo Veraa hänen erinomaisesta mietinnöstään sekä avoimesta ja kattavasta asenteestaan tämän ehdotuksen laatimiseen.

Haluan myös painottaa kolmea asiaa. Ensinnäkin innovaation kannalta pieni on kaunista. Jos halutaan luoda vakaita työpaikkoja ja juurruttaa innovaatiota suosivaa uutta kulttuuria, sitä on juurrutettava tuhansissa pk-yrityksissä kaikkialla Euroopan unionissa. Mietinnössä suositellaan tämän vuoksi, että tähän asiaan kiinnitettäisiin erityistä huomiota, jotta voidaan varmistaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen toimintaan ja saada aikaan tarvittavaa muutosta innovoinnin alalla.

Toiseksi haluan huomauttaa, että innovointi merkitsee myös avautumista. Innovointi edellyttää tietojenvaihdon edistämistä. Tarvitaan innovatiivista strategiaa, jossa turvataan tasapaino teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun ja teknisen tietämyksen levittämisen sekä vapaan ja esteettömän kilpailun välillä. Näin voidaan edistää yhteisvastuullisuutta, tietämystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Lopuksi haluan todeta, että innovaatio on ympäristöystävällistä. Innovaatio merkitsee uusia menetelmiä energiatehokkuuden parantamiseksi sekä ympäristöä säästävän teknologian ja puhtaan tuotannon vahvistamiseksi. Näin voidaan luoda kilpailukykyinen talous, joka luo enemmän ympäristöön liittyvää ja sosiaalista hyvinvointia.

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, en aio jatkaa etsimällä yhtymäkohtia jalkapallon maailmaan. Sitä vastoin haluan todeta, että Lissabonin strategia on mielestäni epäonnistunut kasvun ja työllisyyden osalta. Poliitikot syyttävät usein globalisaatiota, aivan kuin se olisi joku nimetön ilmiö, johon ei voida vaikuttaa. Sitä se ei kuitenkaan ole. Pohjimmiltaan nimenomaan poliittisilla päätöksillä ohjataan, mitä vaikutuksia globalisaatiolla on. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on kyse investoinneista tulevaisuutta varten.

Tässä mietinnössä osoitetaan kuitenkin, että EU:ssa on epäonnistuttu tutkimus- ja kehittämistoiminnassa alalla toisensa jälkeen. Mietinnössä tuodaan esiin tilanteen muuttamisen kannalta merkittäviä tekijöitä. Haluan todeta, että kaikenlainen menestyksekäs tutkimus- ja kehittämistoiminta perustuu tiedeyhteisön suureen vapauteen sekä tutkimuksen mahdollisimman vähäiseen sääntelyyn ja ohjaukseen. Tarkoitan sekä yksittäisten tutkijoiden vapautta että vapautta myöntää kansallista ja alueellista tukea tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Tieto on usein juuri näillä tasoilla. Ehdotettu laaja lainsäädäntö huolestuttaa minua hieman tämän vuoksi. Tutkimuksen alalla ei tarvita lisää sääntöjä vaan enemmän tutkimusvapautta ja resursseja.

Tutkimusta ja kehittämistä koskeva politiikka ei ole sukupuolineutraalia, kuten ei ole mikään muukaan politiikka. Naistutkijoilla on suuria vaikeuksia sekä tutkijanpaikan että tutkimuksen rahoituksen saamisessa. Tämä epätasainen jakautuminen vaikuttaa tietysti huomattavasti tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Jotta Lissabon-ohjelmaan sisältyvä tutkimusta ja kehittämistä koskeva ohjelma onnistuu, on hyödynnettävä naistutkijoiden osaaminen. Kannatan mietinnössä esitettävää näkemystä, jonka mukaan tulevassa tutkimustoiminnassa on asetettava ympäristö ja kestävä kehitys ensisijaisiksi tavoitteiksi. Juuri tämä yhdessä naisten taitojen hyödyntämisen kanssa voi tutkimuksen alalla johtaa menestykseen epäonnistumisen sijaan.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, innovaation aikakaudella tarvitaan jatkuvaa kehittämistä ja tutkimusta, sillä tutut tekniikat vanhentuvat aivan liian nopeasti. Emme voi pysyä muuttumattomina, vaan tarvitsemme jatkuvasti edistysaskelia. Tämä on meille kaikille tuttu itsestään selvä asia.

Tunnetusti olemme vuosikausia olleet selvästi edelläkävijöitä Yhdysvaltoja ja Japania jäljessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Vaikka tämä alkaa pikkuhiljaa muuttua, on vielä paljon tehtävää. Innovoinnille on luotava paremmat olosuhteet. Tähän tarvitaan kansainvälisesti kilpailukykyistä, lupaavaa uutta tutkijasukupolvea. Meidän olisi syytä olla huolissamme teknisten ja luonnontieteellisten tutkintojen suorittaneiden vähäisestä osuudesta ja tutkimusvapaudella houkutteleviin kilpaileviin taloudellisiin järjestelmiin suuntautuvasta aivovuodosta samoin kuin yliopistojen vaikeuksista pitää pätevää opetushenkilökuntaa.

Lisäksi meidän olisi lopultakin tuettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä, koska nämä tarjoavat parhaimmat mahdollisuudet innovointiin ja työpaikkojen luomiseen. Muutoin nämä pk-yritykset vähentävät tutkimus- ja kehittämistoimintaansa, koska ne eivät pysty hyötymään EU:n monimutkaisista sijoitusohjelmista.

  Nikolaos Vakalis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti komission uuteen lähestymistapaan, jonka avulla eurooppalaista tutkimustoimintaa tarkastellaan yhdessä innovaatioiden kehittämisen kanssa. Haluan kiittää jäsen del Castilloa, ennen kuin esitän huomioita kahdesta seikasta, jotka voisivat mielestäni vahvistaa innovaatiota Euroopan unionissa.

Ensinnäkin pienten ja keskisuurten yritysten on verkotuttava suurempien yritysten ja teollisuuden kanssa. Miksi? Sen vuoksi, että pienet yritykset ovat erityisen innovatiivisia ja usein innovatiivisempia kuin suuret yritykset. Pieniltä yrityksiltä puuttuu kuitenkin tavallisesti vakaata ja sopivaa rahoitusta, kun taas teollisuudella ja suurilla yrityksillä on pääomaa, mutta ne eivät ole aina valmiita investoimaan aikaa ja henkilöresursseja kokeiluihin. Näin ollen tällaisista yhteisyrityksistä voisi olla valtavasti hyötyä sekä pienille että suurille yrityksille.

Toiseksi on painotettava entistä enemmän julkisia hankintoja koskevien sopimusten merkitystä. Miksi? Sen vuoksi, että julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla voidaan mielestäni lisätä kysyntää ja täyttää markkinoiden aukkoja ja korjata markkinahäiriöitä. Mielestäni meidän on Euroopan unionissa muun muassa tarkasteltava vakavasti mahdollisuutta edistää vapaita tarjouskilpailuja amerikkalaisen mallin mukaisesti. Näin ollen jäsenvaltioiden ja komission on tutkittava olemassa olevia mahdollisuuksia.

Arvoisa komission jäsen, lopuksi haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja kysyä teiltä, millä EU:n rakenteilla innovaatiota tuetaan nykyään Euroopan unionissa. Tarvitaanko mahdollisesti uusia aloitteita?

  Reino Paasilinna (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, kiitos hyvästä mietinnöstä. Panostuksemme eurooppalaiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan eivät ole kaikista hyvistä puheista huolimatta vieläkään riittäviä. Viimeisimmät tiedot kertovat, että jäämme yhä jälkeen sekä Yhdysvalloista että Japanista, ja uudet kilpailijat puolestaan ajavat meitä takaa, kuten äsken tuli esille.

Huippututkimusta ei muuteta innovaatioksi ja työllisyydeksi kuitenkaan pelkästään rahalla, vaan on luotava innovoiva ilmapiiri, josta myös komissaari puhui. Se on modernin teollisuusyhteiskunnan tärkein piirre. Se ei synny palloa potkimalla, eikä ole olennaista, kuka juoksee nopeimmin, vaan kuka ajattelee nopeimmin. Kyse on meidän kohdallamme asenteista ja halusta noudattaa yhtenäistä strategiaa tulosten saavuttamiseksi. Kun puuttuu innovoiva ilmapiiri, rahaa ja strategia, ei epäonnistumiseen enää muuta tarvita. Julkisen hallinnon, korkeakoulujen ja yritysten on koottava voimansa yhteen ja erikoistuttava. Ongelmana on tosin se, että erot jäsenvaltioiden välillä ovat kovin suuret, ja matkustusvauhti hyvin erilainen.

Tutkijoiden yhtenäismarkkinoiden luominen on kannatettava tavoite. Parhaiden tutkijoiden on päästävä sinne, missä tehdään parasta tutkimusta ja innovaatiotyötä. Useat unionin erityisohjelmat, kuten Descartes tai Aristoteles, ovat lisänneet tutkijoiden liikkuvuutta, mutta yhä on sellaisia muureja, jotka suorastaan työntävät tutkijoita ulkomaille. Eurooppalaiseen tutkimuspolitiikkaan tulee sisältyä tutkijoiden työolosuhteisiin panostaminen. Näin me luomme innovaatioperusteista kilpailukykyä. Suomi on omalla esimerkillään näyttänyt, että tutkimukseen ja innovaatioon perustuva kilpailukyky on mahdollista rakentaa hyvinvointiyhteiskunnan varaan.

  Arūnas Degutis (ALDE). – (LT) Haluan kiittää jäsen del Castillo Veraa aloitteesta ottaa esiin asioita, jotka ovat hyvin tärkeitä Euroopan unionin kannalta.

Haluan painottaa, että tieto on perustekijä, jota voidaan hyödyntää Euroopan unionissa kansainvälisen kilpailuedun lisäämiseksi. Varojen myöntäminen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön varmistaminen ovat paras tapa, jolla EU voi parantaa tieteellistä tutkimuspotentiaaliaan, koska jäsenvaltioissa tällaisten ohjelmien toteuttaminen omin voimin on paitsi tehotonta myös usein liian kallista.

EU:n olisi torjuttava aivovuotoa entistä tehokkaammin tarjoamalla parhaimmille nyt Yhdysvalloissa toimiville tutkijoilleen paremmat olosuhteet ja enemmän rahoitusta tieteellistä tutkimustyötä varten.

Olen yhtä mieltä siitä, että yliopistoilla on ensisijainen merkitys tiedon luomisessa ja jakamisessa. Näin ollen olisi vahvistettava yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja tuotantosektorin välillä.

Jotta voidaan lisätä investointeja tieteelliseen tutkimukseen, parantaa Euroopan unionin kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja, tietoon ja innovaatioon on sijoitettava entistä enemmän ja tehokkaammin. Vaikka yleisesti ottaen jokaisen jäsenvaltion tehtävä on edistää investointien lisäämistä ja tehostamista yhteismarkkinoita toteutettaessa, EU:n olisi osallistuttava näihin toimiin rahoittamalla toimintaa talousarviostaan ja edistettävä näin tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden nopeampaa kehittämistä.

  Erna Hennicot-Schoepges, (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijäämme, joka on tuonut esiin tärkeimmät seikat ja joka puhui mietintöä esitellessään asenneilmaston parantamisesta. Mielestäni luovuusilmasto on vielä innovaatioilmastoakin tärkeämpi.

Komission jäsen Verheugen totesi luottavansa puheenjohtajavaltio Suomen kekseliäisyyteen, mikä on aivan oikein. Meillä on hyvät perusteet tarkastella suomalaista koulutusjärjestelmää. Tällöin havaitaan, että Suomessa on uskallettu mennä "työllistettävyyttä" (employability) pidemmälle – käytän tätä hirvittävää termiä, jonka EU:n byrokraatit ovat sepittäneet – jotta voidaan edistää yrittäjyyttä jo mahdollisimman varhaisesta iästä lähtien.

Arvoisa komission jäsen, mielestäni Lissabonin strategia on hyvä esimerkki siitä, miten Eurooppa-neuvosto toimii kuin nukkumatti. Vuonna 2000 neuvosto julkisti loisteliaan idean, ja viisi vuotta myöhemmin on todettava, ettei ideasta ole seurannut mitään eikä talousarvioissa ole otettu huomioon valtioiden ja hallitusten päämiesten halua lisätä tutkimusrahoitusta.

Näin ollen meidän on ennen kaikkea tehtävä työmme. Kiitän esittelijää siitä, että mietinnössä pyydetään Eurooppa-neuvostoa esittämään vuosittain kertomus ja valvomaan tätä rahoitusta, jota on luvattu myöntää vuosi toisensa jälkeen mutta jota ei koskaan näy. On aika tehdä kansallisista talousarvioista sellaisia, että onnistutaan lopultakin luomaan synergiaa tutkimuksen alalla. Tässä yhteydessä haluan esittää uuden pyynnön. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että seitsemännen puiteohjelman avulla luotava uusi Euroopan tutkimusneuvosto aiheuttaa valtavasti byrokratiaa.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, jos asia todella on näin, mielestäni tässä mennään pidemmälle kuin neuvosto ja parlamentti halusivat.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä komissiota tämän asiakirjan oikea-aikaisuudesta. Asiakirjassa tarkastellaan tärkeitä käytännön toimia, joilla pyritään luomaan Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta tehokas tiede- ja teknologiapolitiikka. Haluan kiittää myös esittelijää mietinnöstä, jossa määritellään hyvin realistisesti ne esteet, jotka Euroopan unionin on ylitettävä, jotta näillä toimilla saavutetaan halutut tulokset.

Käsittelen kolmea asiaa. Ensinnäkin on luotava tutkijoita houkuttelevat sisämarkkinat. On selvää, että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan unionissa tarvitaan paremmin koulutettuja tutkijoita ja että henkilöresursseja on hyödynnettävä edistämällä rajatylittävää yhteistyötä.

Tämän vuoksi aivovuotoa on torjuttava tehokkaasti, on luotava kannustimia, joilla parhaita ulkomaalaisia tutkijoita voidaan houkutella työskentelemään Euroopan unioniin, tehtävä luonnontieteitä tunnetuksi nuorison keskuudessa, parannettava tutkijoiden työoloja, poistettava liikkuvuuden esteitä ja luotava sellaiset olosuhteet, että naiset voivat osallistua tieteen ja tekniikan alan toimintaan miehiin nähden tasa-arvoisin edellytyksin. Hyvät parlamentin jäsenet, tässä ei voida käyttää jalkapalloon liittyviä vertauksia. Joukkueen on koostuttava sekä naisista että miehistä, jotta voidaan edistyä älykkäästi.

Toiseksi haluan todeta, että on tuettava pk-yritysten tutkimusvalmiuksia. Tässä asiassa haluan painottaa CIS:ssä ja seitsemännessä puiteohjelmassa ehdotettujen välineiden merkitystä. Niillä pyritään parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, jonka puute on pk-yritysten tärkein este niiden pyrkiessä parantamaan innovointikykyään.

Lopuksi haluan painottaa ehdotusta, jonka mukaan olisi lisättävä rakennerahastoista tutkimukseen ja innovaatioon käytettävien varojen määrää. Rakennerahastojen avulla on vahvistettu tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteita soveltaen varojen alueellisen jakautumisen periaatetta lähentymiskriteerien mukaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää edistää yhteisön eri tutkimus- ja kehitysohjelmien sekä aluekehityspolitiikan perusvälineen eli rakennerahastojen yhteensovittamista.

Arvoisa puhemies, nämä olivat ne kolme seikkaa, joita halusin painottaa tästä asiakirjasta, joka saattaa osoittautua hyvin hyödylliseksi tulevassa työssämme.

  Ján Hudacký (PPE-DE). – (SK) Haluan aluksi esittää kiitokseni esittelijä del Castillolle mietinnöstä, jossa käsitellään tutkimuksen ja innovaatioiden kehittämisen koko laajaa alaa ja esitetään monia ideoita nykyisen tilanteen parantamiseksi.

Haluan puheenvuorossani korostaa toimeenpanorakenteiden hyvin tärkeää asemaa. Niillä voidaan vaikuttaa merkittävästi yhteisön tukiohjelmien tulevaan onnistumiseen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation alalla, myös seitsemännen puiteohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman onnistumiseen. Se, kuinka hyvin nämä ohjelmat, joihin luotamme suuressa määrin, onnistuvat, riippuu siitä, kuinka hyvin ne sopeutetaan kohderyhmien tarpeita sekä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, yliopistojen sekä tutkimuskeskusten ja -laitosten tarpeita vastaaviksi.

Jos käytössäni olevat tiedot pitävät paikkansa, Euroopan komissio tai sen yritystoiminnan pääosasto työskentelee parhaillaan uuden ja tehokkaamman liiketoiminnan tukiverkostomallin parissa, johon kuuluvat euroneuvontakeskukset (EIC) ja innovaatioyhteyskeskukset (IRC). Tavoitteena on hallinnollisen rasituksen vähentäminen. Tarkoituksena on, että nämä verkostot organisoidaan uudelleen kehittämällä yhteenliittymiä NUTS I- tai NUTS II -tasolla. Mielestäni komission toteuttamat toimet tehokkuuden parantamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi ovat aivan oikeita.

Arvoisa komission jäsen, toisaalta kehottaisin teitä näitä toimia toteutettaessa ottamaan huomioon, että tarvitaan läheistä vuorovaikutusta yrittäjien, tutkimuskeskusten ja yliopistojen sekä väliportaan laitosten välillä. Alueellisen tason NUTS II on yhteenliittymien luomisen kannalta vähimmäistaso, jotta saavutetaan riittävä maantieteellinen kattavuus monipuolisille palveluille, joita tarvitaan tämän alan eurooppalaisen politiikan toteuttamiseen menestyksekkäästi. NUTS I -tasoa eli siis keskitetyn hallinnoinnin tasoa puoltava päätös saattaisi vähentää Euroopan komission hallinnollista rasitusta mutta ei varmastikaan vähentäisi byrokratiaa jäsenvaltioissa. Päinvastoin tällainen ratkaisu vähentäisi tuensaajien mahdollisuuksia osallistua joustavasti tukiohjelmiin etenkin syrjäisillä alueilla.

Yhtä tärkeää suunniteltujen yhteenliittymien kannalta olisi varmistaa, että tarjolla on monipuolinen valikoima laadukkaita tukipalveluja. Yhteenliittymien luominen euroneuvontakeskusten ja innovaatioyhteyskeskusten yhteisen verkoston avulla edistää monipuolisten ja joustavien palvelujen tarjontaa, samalla kun toteutetaan näiden keskusten alkuperäiset tavoitteet ja luodaan kipeästi tarvittua synergiaa.

  Pia Elda Locatelli (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan aluksi kiittää esittelijä del Castillo Veraa mietinnöstä. Haluan käsitellä kahta asiaa eli eurooppalaisen tutkimusalueen luomista sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaa kysymystä.

Eurooppalaisen tutkimusalueen luominen merkitsee yhtenäismarkkinoiden luomista kaikkein arvokkaimmalle hyödykkeelle eli tiedolle. Näitä markkinoita on näin ollen luotava samalla määrätietoisuudella, jolla koko Euroopan unionissa toteutettiin rahaliitto ja muiden tavaroiden yhtenäismarkkinat.

Seitsemäs puiteohjelma käynnistetään muutaman kuukauden kuluttua, mutta Euroopan unionissa on yhä hyvin tai itse asiassa liian monenlaisia kansallisia ja alueellisia järjestelmiä tutkimuksen ja innovaation alalla. Tämän vuoksi emme toimi yhdessä joukkueena. Tämä haittaa järjestelmällistä yhteistyötä ja heikentää tehokkuutta. Jos haluamme toteuttaa Lissabonin strategian tavoitteet, julkisen ja yksityisen sektorin kaikkien toimijoiden on alueilla, jäsenvaltioissa ja yhteisössä osallistuttava tähän työhön toisiaan täydentävien ja keskenään synergisten toimenpiteiden avulla ja kehitettävä järjestelmiä, jotka eivät ole pelkästään poliittisia vaan myös johdonmukaisia ja keskenään yhteensopivia.

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä toteaisin, että monissa lähteissä tuottavuuden laskun ja siitä aiheutuvan Italian talouden tuottavuuden laskun syynä pidetään Italian vähäistä innovaatiotoimintaa. Tämä taas johtuu siitä, että monissa italialaisissa yrityksissä uutta teknologiaa pidetään periaatteessa aiheettomana tai turhana. Tämä kielteinen asenne on yhteydessä yritystemme pieneen kokoon. Niissä on keskimäärin neljä työntekijää. Vaikka tämä ilmiö on erityisen vakava kotimaassani, ongelma koskee kuitenkin suurinta osaa Euroopan unionista. Tässä yhteydessä ehdotankin, että niiden pieniin ja keskisuurin yrityksiin kohdistuvien erilaisten tukitoimien lisäksi, joita esitetään jäsen del Castillo Veran mietinnössä, jolle annan täyden tukeni, käynnistetään erityisesti pienyrittäjille tarkoitettuja koulutusaloitteita, jotta he ymmärtäisivät, että innovointi on välttämätöntä yrityksen selviytymisen kannalta.

Lopuksi kehotan jäsenvaltioita ja alueita, jotka tunnustavat tutkimuksen ja innovoinnin ensisijaisen tärkeyden, saattamaan yhteisön lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään ja aloittamaan eri ohjelmien ja toimien täytäntöönpanon aikaa hukkaamatta, sillä innovaatioiden yhteydessä aika on rahaa.

  András Gyürk (PPE-DE). – (HU) Me unkarilaiset olemme ylpeitä siitä, että viime vuosisadalla maassamme oli kymmenkunta Nobelin palkinnon saajaa. Emme kuitenkaan muista lainkaan yhtä usein, että nämä huomattavat nerot lähes poikkeuksetta saivat tämän tunnustuksen toimiessaan kaukana kotimaastaan. Suurin osa kyseisistä tutkijoista sai tämän kunnianosoituksen tehdessään tutkimustyötä Yhdysvalloissa.

Erään kuuluisassa Los Alamosin tutkimuskeskuksessa Yhdysvalloissa toimivan unkarilaisen tutkijaryhmän jäseniä alettiin jonkin ajan kuluttua kutsua marsilaisiksi. Itse asiassa myöhemmin kaikki Yhdysvalloissa kutsuivat heitä leikillisesti marsilaisiksi, koska heidän ylivoimaisen älykkyytensä vuoksi vaikutti siltä, että he olisivat olleet kotoisin joltain toiselta planeetalta. He eivät kuitenkaan olleet toisesta maailmankaikkeudesta vaan pelkästään eri mantereelta eli Euroopasta. Parempien tutkimusolosuhteiden ja suuremman arvostuksen vuoksi he veivät kotimaassaan hankkimansa tietämyksen Yhdysvaltoihin.

Tämä tarina kertoo 1900-luvusta, mutta meidän ei pidä luulla, että "aivovuoto" on tyrehtynyt. Eurooppa tuottaa edelleen huomattavimmat älyn jättiläiset. Jos tarkastellaan tutkimusta ja kehittämistä koskevien tilastojen yhteenvetoa, voidaan kuitenkin tehdä se huolestuttava päätelmä, että olemme tällä alalla edelleen hyvin epäedullisessa asemassa Yhdysvaltoihin ja Japaniin verrattuna.

Käsiteltävänä olevassa mietinnössä todetaan aivan oikein, että tämä jälkeenjääminen johtuu toisaalta siitä, ettei Euroopan unionissa tuoteta riittävästi tutkimustuloksia, joita voitaisiin sitten soveltaa liike-elämässä. Teoreettisen tiedon ja käytännön soveltamisen välinen kuilu hillitsee huomattavasti Euroopan unionin kilpailukykyä. Toinen syy jälkeenjäämiseen on edelleen varojen puute. Sen tavoitteen saavuttaminen, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä tutkimukseen investoidaan kolme prosenttia EU:n BKT:sta, näyttää jo nyt illuusiolta.

Näin ollen on selvää, mitä on tehtävä. On myönnettävä lisää varoja, vahvistettava soveltavaa tutkimusta ja arvostettava entistä enemmän tutkijanuraa, sillä ilman tällaisia toimia Lissabonin strategian tavoitteet jäävät saavuttamatta.

  Adam Gierek (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, on eurooppalainen paradoksi, että vaikka meillä on paljon perustutkimusta, meillä on suhteellisen vähän innovaatioita. Puolassa tähän on vaikuttanut se, että monia teollisuudenaloja hallitsevat ulkomaalaiset yritykset, joilla on omat tutkimuslaitoksensa, suunnittelutoimistonsa ja laboratorionsa kotimaissaan.

Itse asiassa teollisuutemme tutkimusperusta on lopettanut toimintansa viime vuosien aikana. Tutkimustuloksia ei ole muutettu tehokkaasti entistä tehokkaammiksi tuotantomenetelmiksi ja palveluiksi tai innovaatioiksi. Tämä johtuu osittain siitä, että monikansalliset yhtiöt ovat päättäneet kilpailla tutkimuksen ja innovaation alalla. Uusien ideoiden ja patenttien keksijöillä on ollut myös vaikeuksia saada mainittavaa voittoa. Muita ongelmia ovat olleet se, että Microsoftin kaltaiset kansainväliset yhtiöt ovat sulkeneet Euroopan unionista tulevat mahdolliset kilpailijat pois patenttien avulla, sekä niukat määrärahat ja sotilaalliseen tutkimukseen myönnetyt vähäiset varat.

Tämän vuoksi olisi ensinnäkin yksinkertaistettava mekanismeja niin, että keksijät voivat hyötyä henkilökohtaisesti paitsi patentoitavista myös muista keksinnöistä. Toiseksi olisi rajoitettava sellaisten kansainvälisten yritysten monopoleja, jotka käyttävät patenttejaan estääkseen eurooppalaisten kilpailijoiden toimintaa. Jos Euroopan unionissa myönnetty patentti estää tietyn alan innovaatioiden lisääntymistä sen vuoksi, että innovaatiota jätetään tahallisesti soveltamatta tietyn ajanjakson ajan, ehdottaisin, että keksinnön perustana oleva idea olisi saatettava muiden käyttäjien käyttöön maksutta. Kolmanneksi jokaisen suuren yrityksen olisi käytettävä voittojaan tehostamista ja innovaatioita edistävän teknisen edistyksen rahaston luomiseen. Tällaista ratkaisua on jo kerran aikaisemmin sovellettu Puolassa. Pienet ja keskisuuret yritykset voisivat kuitenkin keskittää voimavaransa kauppakamarien kaltaisten järjestöjen tuella.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, innovaatio, tutkimus ja kasvu ovat koko Euroopan unionin suurimmat haasteet. Tämän vuoksi arvostan esittelijän optimismia ja työtä. Hän on pyrkinyt tässä omasta aloitteestaan laatimassa mietinnössään määrittelemään uusia tapoja Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta Euroopan unioni voisi kilpailla tieto- ja viestintätekniikan soveltamisessa kärjessä olevien Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa, on lisättävä tutkijanuran houkuttelevuutta tarjoamalla kannustimia, houkutteleva ympäristö ja korvausjärjestelmä, joka motivoi opiskelijoita tekemään opiskelunsa aikana tutkimustyötä yliopistossa. Jäsenvaltioiden odotetaan olevan erityisen tärkeässä asemassa tutkimukseen ja innovaatioon tehtävien investointien edistämisessä, sillä ne voivat helpottaa ja laajentaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia erityisesti yliopistojen kanssa.

Ratkaisuna Euroopan unionin menestykseen ovat elinvoimaiset pienet ja keskisuuret yritykset, joiden osuus EU:n BKT:sta on 65 prosenttia. Erityisesti nämä yritykset tarvitsevat tukea innovaation ja tutkimuksen alalla, sillä ne tukevat uuteen teknologiaan perustuvien palvelujen ja markkinoiden kasvua. Perusedellytys suotuisan liiketoimintaympäristön luomiselle on EU:n talousarviosta myönnettävä riittävä rahoitus. Esimerkiksi tukemalla riskipääoman käyttöä luodaan mahdollisuuksia varojen kokoamiselle luovien ideoiden kehittämistä varten ja varmistetaan yritysten kilpailukyky niiden toiminnan alkuvaiheessa. On muistettava tukea yrittäjähenkeä jo varhaisessa vaiheessa, sillä näin voidaan tukea innovaatiota ja lisätä innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen kysyntää väestön keskuudessa. On välttämätöntä saattaa tutkimusta ja innovaatiota koskevat tiedot yleisesti taloudellisten toimijoiden käyttöön. Tämän vuoksi on perustettava ja tuettava myös alueellisia tiedotuskeskuksia. Nämä keskukset voivat sitten edistää osaltaan valtakunnallista ja rajatylittävää yhteistyötä. Haluan todeta lopuksi vielä yhden asian. Vuosi 2010 lähestyy nopeasti, ja on selvää, että Euroopan unionin on toteutettava Lissabonin strategian tavoitteet ja tehtävä näin mahdollisimman pian.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies KAUFMANN

  John Attard-Montalto (PSE). – (MT) Arvoisa puhemies, on ilmeistä, että Amerikan yhdysvallat ja Japani ovat ohittaneet Euroopan unionin kolmella tärkeällä alalla. Nämä ovat kasvu, tutkimus ja tuotanto.

Tiedämme, että Euroopan unionissa pystyttäisiin tekemään nykyistä paljon enemmän kehittämistyötä. Tiedämme myös, että työttömien jonot ovat liian pitkiä. Olemme omaksuneet asenteen, jossa osoitamme sormella hiljattain teollistuneita maita. Nyt puhumme Kiinasta, huomenna Intiasta ja ylihuomenna Brasiliasta. Tämä ei kuitenkaan ole oikein. Totuus on, ettei Euroopan unioni ole itse ollut aloitteellinen emmekä ole ymmärtäneet uudistamisen, tutkimuksen, teknologian ja tietotekniikan suurta merkitystä.

Itse asiassa olemme asettaneet tavoitteeksi kolme prosenttia BKT:sta. Nyt toteamme, että tämä tavoite on vaikea saavuttaa. Päätän puheenvuoroni toteamalla, että maiden, jotka saavat varoja rakennerahastoista, olisi käytettävä osa näistä varoista tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

  Zdzisław Kazimierz Chmielewski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, esittelijä kuvaa hyvin osuvasti tiedonannon tärkeintä lähtökohtaa. Hän pitää tiedonantoa uutena kannustimena periaatteelle, johon Lissabonin strategian tavoitteet perustuvat. Monet Euroopan unionin kansalaiset pitävät näitä tavoitteita yhä yhteisön "tavaramerkkinä". Tiedonannossa suositellaan yksinkertaisesti, että Euroopan unionissa olisi edelleen edistettävä tutkimusta ja innovointia, jotka ovat tärkeitä muutoksen kannustimia nykyajan yhteiskunnassa. Tätä on pidetty ensisijaisen tärkeänä jo vuosia. Lisäksi tiedonannossa todetaan, että ennen kaikkea talouskehitystä olisi pidettävä tärkeänä välineenä työmarkkinoiden edistämisessä.

EU:n 10 uutta jäsenvaltiota tukee lujasti entistä houkuttelevampien toimintaolosuhteiden luomista nykyaikaisille tutkimuskeskuksille Euroopan unionissa. Edelleen on selvästi syytä olla huolissaan, sillä EU:ssa on yhä näkyviä oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä Keski- ja Itä-Euroopasta kotoisin oleville tutkijoille, jotka haluavat osallistua tällaiseen tutkimukseen. Näin ollen on sitäkin myönteisempää, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta on hyväksynyt käsiteltäväksi jätetyt mietintöä koskevat tarkistukset. Nämä tarkistukset esitettiin pitäen mielessä juuri kyseisen alueen tutkijat ja etenkin uransa alkuvaiheessa olevat tutkijat.

On myös syytä korostaa, että valiokunta on osoittanut merkittävää kiinnostusta pienten ja keskisuurten yritysten ongelmia kohtaan. Esittelijän mietintöön sisältyy jopa ehdotus, jonka mukaan on otettava erityisesti huomioon mikroyritysten ja pienten yritysten tilanne. Tiedeyhteisö pitää tätä ehdotusta sopivana kehyksenä, jonka avulla voidaan asettaa Euroopan komissiolle paineita sellaisen tietokannan luomiseksi, josta kävisi ilmi tieteellisen tutkimuksen nykytila. Kun otetaan huomioon tiedeyhteisön kasvavat odotukset, tämä on myös eräänlainen tae siitä, että teollis- ja tekijänoikeuksia suojellaan.

Tällaisella uudella talouspolitiikalla voitaisiin luoda uusia mahdollisuuksia käyttää joustavasti erilaisia taloudellisia välineitä, joilla varmistetaan työllisyyden jatkuva kasvu keskustelumme sanoman mukaisesti.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, kymmenvuotisen Lissabonin strategian käynnistämisestä on jo kuusi vuotta, ja edelleen on vaikea kutsua Euroopan unionia maailman dynaamisimmaksi taloudeksi. Yhdysvaltojen tai Japanin saavuttaminen on yhä kunnianhimoinen tavoite, unelma. On tuskin yllättävää, etteivät toimien vaikutukset vastaa puheita. Euroopan unioni on varannut vain 1,93 prosenttia BKT:staan erityisesti tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämistoimintaan, kun taas Yhdysvalloissa tälle alalle on kohdistettu 2,59 prosenttia ja Japanissa 3,15 prosenttia BKT:sta.

Vähäiset tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtävät investoinnit sekä innovoinnin riittämätön tukeminen eivät vahvista kasvu- ja työllistämispotentiaalia Euroopan unionissa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää taata asianmukaiset määrärahat pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettuja tukivälineitä varten, kuten kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ja JEREMIE-aloitetta varten.

Yrittäjyyden edistämisen ja innovoinnin kannustamisen lisäksi on investoitava jatkuvasti tieteen kehitykseen. Tutkijoille olisi tarjottava asianmukaiset uramahdollisuudet ja taloudelliset edellytykset tutkimustyön tekemiseen. Muutoin yhdysvaltalaiset tai japanilaiset tutkimuslaitokset onnistuvat edelleen houkuttelemaan paremmilla tarjouksillaan lahjakkaita ja päteviä asiantuntijoita pois Euroopan unionista, ja he voittavat vastaisuudessa Nobelin palkintoja näille maille.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, teknologian ja innovaatioiden käyttö taloudessa, liiketoiminnassa ja kaupassa edistää epäilemättä työvoiman tuottavuuden huimaa paranemista ja uusien laadukkaiden työpaikkojen luomista. Esittelijä, jota kiitän vilpittömästi mietinnön kokoavasta esitystavasta, tuo tämän vuoksi perustellusti esiin, että vaikka Euroopan unionin toimielimissä tunnustetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämisen erittäin suuri merkitys, koko Euroopan unionissa ei vieläkään hyödynnetä riittävästi yhteisön potentiaalia sen paremmin henkilöresurssien kuin rahoituksenkaan osalta.

Kaikissa kansallisissa uudistusohjelmissa pidetään tietysti tutkimusta, innovaatiota ja niiden soveltamista koskevia toimia haasteina. Rahoituksessa ei mielestäni ole yhtä tärkeää saavuttaa prosentteina ilmaistuja enimmäistavoitteita kuin uudistaa julkisia tutkimusjärjestelmiä samanaikaisesti kuin yliopistojen tieteellisten laitosten ja tutkimusohjelmien toimintaa järjestetään uudelleen ja tehostetaan sekä lisätään yleensä tietoon ja tutkimukseen kohdistuvaa kiinnostusta uudistettujen koulutusjärjestelmien ja tehokkaan elinikäisen oppimisen avulla.

Yhtä tärkeitä investointeja tutkimuksen lisäämiseksi ja innovaatioiden levittämisen onnistumiseksi ovat julkisen ja yksityisen sektorin välisten yhteisyritysten tukeminen ja rajatylittävän yhteistyön edistäminen. Valtion rahoituksen lisäksi komission suorittaman yhteisön varojen ja rahoitusmekanismien asianmukaisen hallinnoinnin sekä Euroopan investointipankin myöntämien lainojen saannin odotetaan takaavan, että tutkimustoiminta lisääntyy etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Kun otetaan huomioon alueellisen lähentymisen tarve teknologisessa uraauurtavassa työssä ja kehityksessä sekä yhteisten työmarkkinoiden toteuttamisessa, olisi mielestäni hyvä ajatus edistää pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin. Voitot voidaan kuitenkin maksimoida henkilöresurssien edistämisen, erinomaisuuden ja korkea-asteen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen laitosten sekä liike-elämän ja teollisuuden välisen luovan yhteistyön avulla. Näin Euroopan unionista tulisi tutkimuksen alalla maailmanlaajuinen kilpailija, jollainen EU on jalkapallossakin.

  Wiesław Stefan Kuc (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, muutama minuutti sitten päättyneessä keskustelussa käsiteltiin hyvin samanlaisia asioita. Kaikki puhujat kuvailivat tilannetta oikein hyvin. Jos halutaan kehittyä, on investoitava. Tämä käsittää myös tieteelliseen tutkimukseen ja innovaatioon tehtävät investoinnit. Parlamentin päätöslauselmaesityksessä todetaan tämä itsestään selvä asia ja tarkastellaan yksityiskohtaisesti nykyistä tilannetta ja tarvittavia tulevia toimia. Toteamukset, joiden mukaan Euroopan unionissa ei pyritä luomaan uutta tietoa, pystytä jakamaan tietoa eikä tueta tietoa taloudellisesti, kuulostavat kuitenkin kaikki pahaenteisiltä.

Tilanteen on muututtava. Vastaisuudessa on investoiva enemmän perustutkimukseen ja laajennettava tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkista rahoitusta. Muutoin voimme haitata omien tavoitteittemme saavuttamista. Jollemme toteuta tarvittavia toimia, nykyaikaisesta ja dynaamisesta Euroopan unionista, jota monien muiden maiden kansalaiset pitävät houkuttelevana, tulee tekniikan ja talouden takapajula, jossa kansalaiset eivät halua asua tai tehdä työtä ja josta he eivät edes pidä.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). – (SL) Haluan ensiksi kiittää esittelijää siitä, että hän on osoittanut, että voimme kääntää "globalisaation" omaksi eduksemme reagoimalla asianmukaisesti nykyisiin yhteiskunnallisiin prosesseihin huolimatta siitä, että tämä sana on alkanut kuulostaa kaikkialla Euroopan unionissa uhkaavalta.

Hän on tuonut esiin erityisesti kolme aluetta, joilla toiminta on heikkoa. Nämä ovat uuden tiedon luominen, yhteistyö uuden tiedon luomiseksi ja käyttämiseksi sekä tiedon rahoittaminen. Minäkin haluan teidän kiinnittävän huomiota kolmeen asiaan, jotka ovat mielestäni ratkaisevan tärkeitä Lissabon-ohjelman täytäntöönpanon onnistumisen kannalta. Nämä ovat ensinnäkin tutkimus, toiseksi jäsenvaltioiden ja yhteisön toimien välinen synergia ja kolmanneksi Euroopan teknologiainstituutti.

Ensiksi toteaisin, että komissio on yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa esittänyt sopivan ehdotuksen tutkimuksen seitsemänneksi puiteohjelmaksi. Tästä ohjelmasta käytävät neuvottelut on saatettava päätökseen mahdollisimman pian, jotta sen täytäntöönpano voidaan aloittaa ajoissa. Ohjelmaan myönnettyjä varoja karsittiin huomattavasti rahoituskehystä koskevien neuvottelujen aikana, minkä vuoksi kaikki tutkimuksen määrärahat on otettava käyttöön. Ei ole mitään perusteltua syytä enää vähentää kyseisiä varoja.

Toiseksi toteaisin, että EU:n yhteisillä toimilla voidaan kannustaa yksittäisiä jäsenvaltioita toteuttamaan omia toimia. Tyydyttäviä tuloksia voidaan saada vain, jos yhdistetään EU:n ja jäsenvaltioiden toimet. Tämän vuoksi kehotan komissiota seuraamaan tarkasti yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamia toimia ja tuomaan julkisuuteen esimerkkejä onnistuneista jäsenvaltioista tai käytännöistä.

Kolmanneksi mielestäni olisi myös tärkeää luoda synergiaa koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä talouden välillä. Komission on toimillaan edistettävä tällaista yhteistyötä. Tarkoitan tällä Euroopan teknologiainstituuttia. Jotta asianomainen ehdotus ei jäisi pelkäksi poliittiseksi hankkeeksi, on otettava tarkasti huomioon kaikkien osapuolten näkemykset. On edistettävä todellista kasvua eurooppalaisen tutkimusalueen sisällä ja estettävä se, että rahoitusta vähennetään entisestään ja varat käytetään byrokratian lisäämiseen. Kiitos!

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.30.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Gábor Harangozó (PSE). – (EN) Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö, joka koskee Lissabon-ohjelman täytäntöönpanoa, tulee mitä sopivimpaan aikaan, koska koheesiopolitiikkaa koskevaa uutta lainsäädäntökokonaisuutta koskevat neuvottelut saadaan aivan kohta päätökseen. Lissabonin strategiaan sisältyvien kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden elvyttäminen on tärkeä osa tätä uudistettua lainsäädäntöä, sillä Euroopan unionin tekemisessä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi on jo viivytelty liikaa. Näin ollen voin vain tukea jäsen del Castillo Veran mietintöä ja sitä, että mietinnössä painotetaan Euroopan unionin tutkimus- ja innovointiympäristön parantamista. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että mietinnössä kiinnitetään huomiota pienten ja keskisuurten innovatiivisten yritysten mahdollisuuksiin Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaaditaan edistämään julkista ja yksityistä rahoitusta yhteisön taloudellisen tuen optimoimiseksi. Lopuksi toteaisin, että jäsen del Castillo Veran laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön mukaan on syytä korostaa, että on todellakin tarpeen kiireellisesti yhdenmukaistaa entistä paremmin kansallisten strategioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä, jos todellakin halutaan parantaa Euroopan unionin kasvu- ja työllistämispotentiaalia.