Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 4. heinäkuuta 2006 - Strasbourg

12. EU:n valmistusteollisuus – Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Calabuig Rullin laatima teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietintö (A6-0206/2006) EU:n valmistusteollisuutta vahvistavista toimintapuitteista – Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan (2006/2003(INI)).

  Joan Calabuig Rull (PSE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan ennen varsinaista puheenvuoroani käsitellä lyhyesti Valenciassa eilen sattunutta vakavaa onnettomuutta, jossa menehtyi 41 ihmistä.

Kuten jotkut jäsenet tietävät, olen syntynyt ja asun Valencian kaupungissa. Tämän vuoksi haluan aluksi esittää vilpittömän osanottoni ja solidaarisuuden ilmaukseni tämän traagisen onnettomuuden kaikkien uhrien perheille ja toivottaa pikaista paranemista kaikille turmassa loukkaantuneille.

On totta, että näin laaja onnettomuus on nykyaikana käsittämätön. Toivonkin, että onnettomuuden syyt selvitetään täysin, jottei muiden perheiden enää tarvitse kärsiä vastaavasta tapaturmasta.

Puheenvuoroni tänään keskusteltavana olevasta mietinnöstä aloittaisin kiittämällä komissiota sekä erityisesti komission jäsentä Verheugenia ja hänen ryhmäänsä tiedonannosta, jonka he ovat esittäneet valmistusteollisuuden tulevaisuudesta.

Emme voi pysyä toimettomina tai asettua puolustuskannalle edessämme olevien haasteiden yhteydessä, vaan meidän on tunnustettava, ettei markkinoilla vastata niihin riittävästi itsestään. Aloite, jolla otetaan teollisuuspolitiikka jälleen käsiteltäväksi ja edistetään olosuhteita, joita tarvitaan Euroopan unionin valmistusteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi, on tämän vuoksi asianmukainen.

Euroopan unionin on pyrittävä suureksi teollisuusmahdiksi, eikä se saa tyytyä pelkästään palvelualan kehittämiseen. Tämän alan tulevaisuus liittyy usein läheisesti vahvan teollisen perustan olemassaoloon. Jäsenvaltiot ja alueet eivät siten saa odottaa toimien toteuttamista siihen asti, kunnes tilanne on kriittinen ja tällä on peruuttamattomia vaikutuksia teollisuuteen.

Nyt ei ole kyse politiikasta, jonka avulla myönnetään tukia teollisuuden suurille dinosauruksille. Tämä malli oli julkisten varojen kannalta pohjaton kuilu ja esti mahdollisuudet luoda pysyviä työpaikkoja, joiden tulevaisuus on turvattu.

EU:n valmistusteollisuuden on vastattava useisiin tärkeisiin haasteisiin samanaikaisesti, kuten EU:n laajentumiseen, globalisaatioon ja yritysten toimintojen siirtämiseen. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että Euroopan unionin suurimmat haasteet tulevat sen ulkopuolelta. Näitä ovat etenkin globalisaatiosta aiheutuvat haasteet ja erityisesti Aasian nopeasti kehittyvien talouksien aiheuttama kilpailu. Kyseisten haasteiden vuoksi meidän on muutettava ajattelutapojamme ja hyödynnettävä uusia mahdollisuuksia.

Euroopan unionin teollisuuden nykyisen rakenteen vuoksi emme yleensä ottaen ole parhaassa asemassa käynnissä olevaan globalisaatioon vastaamisen kannalta. Euroopan unionin kauppa keskittyy yhä ylemmän keskitason teknologian sektoreille, joilla työvoiman koulutustaso on alhainen tai keskitasoa, jolloin Euroopan unioni joutuu kilpailemaan nopeasti kehittyvien talouksien tuottajien kanssa.

Kilpailuetumme on perustuttava tietämykseen ja laatuun eikä alhaisiin hintoihin. Tämä merkitsee kuitenkin usein tarvetta toimialakohtaisiin rakennesopeutuksiin, joilla on sosiaalisia vaikutuksia. Vaikka vastuu on viime kädessä yksityisellä sektorilla, näistä vaikutuksista on selviydyttävä erityisten varojen avulla, esimerkiksi globalisaatioon mukautumista helpottavasta eurooppalaisesta rahastosta myönnettävien varojen avulla.

Tiedonannossa tunnustetaan, että teollisuuspolitiikan eri välineiden käyttöä on mukautettava kunkin alan toimintaedellytysten ja erityispiirteiden mukaan.

Lisäksi komissio ehdottaa seitsemää uutta erittäin tärkeää sektorien välistä poliittista aloitetta. Näitä ovat teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun parantaminen ja väärentämisen torjuminen, kilpailukykyä, energiaa ja ympäristöä käsittelevän korkean tason työryhmän perustaminen sekä tuotteiden oikeudenmukaisen ja vastavuoroisen markkinoillepääsyn tukeminen.

Uuden politiikan avulla on täydennettävä jäsenvaltioissa tehtävää työtä. Tämän vuoksi olemme kehottaneet toteuttamaan entistä enemmän toimia uusien jäsenvaltioiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Uudella lähestymistavalla on pyrittävä yksimielisyyteen, ja poliittiseen päätöksentekoon on jo varhaisessa vaiheessa otettava mukaan tärkeimmät toimijat, työmarkkinaosapuolet ja jäsenvaltiot. Uudella teollisuuspolitiikalla on edistettävä investointeja työvoiman osaamistasoon ja laitteistoihin, jotta ihmiset voivat sopeutua muutokseen ja hyödyntää sen tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Juuri koulutus ja joustavuus ovat Euroopan unionin tärkein voimavara ja kilpailutekijä.

Puhumme kilpailusta, joka perustuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan, innovaatioon, laatuun ja suunnitteluun, infrastruktuuriin, tuotannon uusiin organisointitapoihin ja uraauurtaviin aloihin tehtäviin investointeihin. Nämä toimenpiteet on toteutettava kiireellisesti, sillä Euroopan unionin teollisuuden kilpailijat etenevät nopeasti tähän suuntaan.

Päätän puheenvuoroni painottamalla tarvetta lisätä tiedon siirtämistä sekä tutkimustulosten soveltamista uusiin tuotteisiin ja menetelmiin. Teknologiayhteisöt ovat erityisen tärkeitä tämän tavoitteen kannalta. Tällä mallilla on saatu hyviä tuloksia, mutta on löydettävä mekanismeja, joilla pk-yritykset pääsevät osallisiksi teknologiayhteisöjen tuloksista ja joilla sovelletaan näiden innovaatioita.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, olen erittäin kiitollinen esittelijä Calabuig Rullille hänen mietinnöstään, jossa esitetään komission aikomukset tarkasti ja myös arvioidaan niitä oikeudenmukaisesti ja asianmukaisesti.

Olemme siis yksimielisiä siitä, että Euroopan unionin on pysyttävä ja että se pysyy voimakkaana teollisuusalueena. Teollisuus on edelleen, kuten aikaisemminkin, Euroopan unionille ratkaiseva, vaikkakaan ei enää ainoa taloudellinen tekijä. EU:n valmistusteollisuus työllistää välittömästi 34 miljoonaa ihmistä, ja valmistusteollisuuden tuotteiden osuus on kolme neljännestä EU:n kaikista vientituotteista. Yli 80 prosenttia EU:n yksityissektorin tutkimus- ja kehitysmenoista käytetään teollisuuteen, ja tietysti suuri osa kaikista palveluista on riippuvainen valmistusteollisuuden voimakkuudesta ja kilpailukyvystä.

Itse asiassa meillä Euroopan unionissa ei ole mitään syytä hävetä. Euroopan unionin teollisuuden kilpailukyky on monilla aloilla ylivoimainen. Kyse ei ole siitä, että olisimme jääneet jälkeen alan kehityksestä. On muutamia aloja, joilla kilpailu on kiristynyt ja joilla meillä on vaikeuksia, mutta on myös hämmästyttävän monia aloja, joilla Euroopan unioni on saavuttanut maailmassa johtoaseman, myös teknologian osalta.

Olimme 2000-luvun teollisuuspolitiikkaa koskevan esityksen yhteydessä yhtä mieltä siitä, ettemme saa palata valtiollisen ohjauksen, byrokratian ja interventionistisen lähestymistavan aikaan vaan että tavoitteena on oltava teollisen toiminnan yleisten olosuhteiden parantaminen Euroopan unionissa niin, että Euroopan unioni pysyy teollisuudelle houkuttelevana toimintapaikkana tai muodostuu sellaiseksi. Näin luovutaan aivan selvästi protektionismista ja valtion väliintulosta ja tarjoudutaan selkeästi edistämään ja kehittämään entistä enemmän kilpailukykyä.

Tähän tavoitteeseen pyritään toteuttamalla niitä erilaisia sektorien välisiä ja sektorikohtaisia aloitteita, jotka esittelijä jo mainitsi. Haluan tähdentää erityisesti, että joistakin komission jo viime vuonna ehdottamista sektorien välisistä aloitteista on tällä välin tullut hyvin tärkeitä, kuten innovointikyvyn parantamisesta, teollis- ja tekijänoikeuksien puolustamisesta tai myös pääsystä kolmansien maiden markkinoille. Tätä tärkeää asiaa käsitellään parhaillaan Dohan neuvottelukierroksella.

Haluan teidän kiinnittävän erityistä huomiota paremman säädöskäytännön merkitykseen nykyaikaisen teollisuuspolitiikan kannalta. Valmistusteollisuudessa jos jollakin EU:n talouden aloista valitetaan liiallisesta byrokratiasta sekä liiallisista ja pitkäveteisistä säännöistä. Kuten tiedätte, olemme tarkastelleet tätä asiaa hyvin huolellisesti. Haluan myös toistaa täällä vielä kerran, ettei yhteisön lainsäädännön nykyisen tarkastelun tavoitteena ole heikentää esimerkiksi ympäristönsuojelua tai kuluttajansuojaa koskevia vaatimuksia vaan laatia mahdollisimman tehokkaita ja uudenaikaisia säädöksiä, joiden avulla voidaan vahvistaa yritysten kilpailukykyä.

Olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa osaamista koskevasta ongelmasta. Olen hyvin kiitollinen siitä, että hän on tuonut tämän asian esiin niin selvästi. EU:n valmistusteollisuuden tulevaisuuden kannalta on yhä tärkeämpää, että käytettävissä on riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Joissakin jäsenvaltioissa on jo puutetta ammattitaidosta, ja osa EU:n työttömyydestä johtuu siitä, ettei tiettyä ammattitaitoa ole tarjolla siellä, missä sitä todella tarvitaan. Myös tässä asiassa tarvitaan aivan varmasti lisää sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden koordinoituja toimia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Arvoisa komission jäsen, toivottavasti tämä keskustelu saa Euroopan komission kiinnittämään vastaisuudessa enemmän huomiota EU:n eri teollisuudenalojen merkitykseen ja siihen, että ne edistävät huomattavasti vaurauden ja työpaikkojen luomista. Tämän vuoksi on vahvistettava olemassa olevia yrityksiä. On kiinnitettävä huomiota herkimpiin teollisuudenaloihin ja kansainvälisen kaupan vapautumisen seurauksiin, jotka alkavat jo tuntua.

Maailman kauppajärjestössä ei voida jatkaa neuvottelujen politiikkaa, jossa unohdetaan eri teollisuudenalat, työpaikkaan liittyvät oikeudet, aluekehitys sekä taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta yrittää varoittaa näistä asioista esittelemässäni lausunnossa, jonka teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan enemmistö otti huomioon. Haluan korostaa, että työntekijöitä on suojeltava kaikissa teollisuusyritysten rakenneuudistuksissa ja että heille on taattava täysin tietojen saanti ja ratkaiseva vaikutusvalta koko prosessissa.

  Werner Langen, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi kiittää jäsen Calabuig Rullia hyvästä ja tavoitteellisesta yhteistyöstä. Haluan kiittää myös komissiota ja erityisesti komission jäsentä Verheugenia, sillä komission esitys on käyttökelpoinen ja sillä suunnataan teollisuuspolitiikkaa uudelleen.

Ryhmämme tukee teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesitystä. Olemme osallistuneet sen laatimiseen, ja mielipiteemme näkyvät siinä. Toisaalta pyydämme kohta kohdalta -äänestyksiä tarkistuksista, joilla kavennetaan jäsenvaltioiden toimivaltuuksia. Emme hyväksy tällaista vaaraa. Komissio ei ole yksin vastuussa, vaan monista asioista ovat vastuussa myös jäsenvaltiot, joiden on kannettava vastuunsa.

Meille nykyaikainen teollisuuspolitiikka on väline, jolla Euroopan unioni pidetään houkuttelevana alueena teollisuudelle ja sille varmistetaan kilpailukykyiset yleiset olosuhteet globalisoituvassa maailmassa. Palvelualan vahvistaminen ei ole mahdollista ilman kilpailukykyistä teollisuutta, kuten jäsen Calabuig Rull painotti. Teollisuuspolitiikka on tämän vuoksi perusta tiellä kohti palvelualan uusien markkinoiden avaamista eikä tämän este. Teollisuus, joka perustuu korkeisiin laatuvaatimuksiin ja hyvään tekniseen edistykseen, on ollut ja on edelleen Euroopan unionin taloudellisen kehityksen liikkeelle paneva voima. Kaikkia ympäristöalan ja ilmastonsuojelun toimenpiteitä on arvioitava energiapolitiikan kannalta, jotta voidaan todeta, edistävätkö ne yleisten olosuhteiden parantamista.

Kun todetaan, että jäsenvaltiot kantavat vastuun monista toimenpiteistä, on tietysti pohdittava, mennäänkö joissakin tapauksissa liian pitkälle. Parempi koordinointi: kyllä; EU:n vastuu: ei; alakohtaiset asiantuntijaryhmät: kyllä; ammattitaitoa koskevia suunnitelmia ja strategiasuunnitelmia yrityksille ja alueille: ei; työntekijöiden osallistuminen: kyllä; mutta yleinen veto-oikeus yritysneuvostoille: ei. Olen vakuuttunut siitä, että voimme näitä esimerkkejä noudattamalla vielä parantaa jäsen Calabuig Rullin laatimaa mietintöä ja laatia yhdessä komission kanssa kaiken kaikkiaan käyttökelpoisen ohjekirjan tulevan teollisuuspolitiikan ja muiden politiikanalojen toimien yhteensovittamista varten.

  Reino Paasilinna, PSE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, arvoisat kollegat, kiitokset erinomaisesta mietinnöstä esittelijälle, me tuemme sitä.

Haluammeko me todella muuttaa Euroopan maailman johtavaksi tietopohjaiseksi taloudeksi vai sinnitellä tukiaisten avulla vanhoissa menetelmissä? Tästä on kysymys. Myös vanhat teollisuuden alat voivat kukoistaa ja olla kilpailukykyisiä, jos niiden uudistumista tuetaan. Esimerkiksi koulutuksen ja innovaation avulla saadaan hyvää työvoimaa tulevaisuutta varten.

Nokia on hyvä esimerkki. Tiesittekö, että joitakin vuosikymmeniä sitten Nokia oli tunnettu kenkävalmistaja. Kengästä on pitkä matka kännykkään.

Kiihtyvässä ja kiristyvässä globaalissa kilpailussa eurooppalainen kilpailukyky voidaan säilyttää vain investoimalla tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioon. Me olemme kaikki yhtä mieltä siitä, mutta näin ei kuitenkaan tapahdu.

Kilpailukykyä on kuitenkin pidetty yllä myös kestämättömillä menetelmillä, kuten massairtisanomisilla ja äkkinäisillä tuotannon siirroilla. Tullaan ikään kuin järvelle ja kalastetaan se tyhjäksi ja sitten muutetaan toiselle järvelle, ja kalastetaan se taas tyhjäksi. Tällaista eurooppalaista ryöstökalastusta ei voida pitää viisaana. Yritysten työntekijät ovat joustavia ja monissa valtioissa erityisen joustavia, mutta henkisen työnsuojelun puute on jarru, kun olemme innovoivassa yhteiskunnassa.

Työntekijöiden viihtyminen ja jaksaminen on tärkeää, ja sen avulla voimme varmistaa tehokkaan ja kestävän työvoiman. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin viimeisimmän raportin mukaan työperäinen stressi on lisääntynyt, ja se on viime vuosina kasvanut jatkuvasti. Seurauksena ovat sairauspoissaolot, työtehokkuuden lasku ja jopa jättäytyminen työmarkkinoiden ulkopuolelle. Erityisen huolestuttavaa on, että työelämän vaatimukset ovat kasvaneet etenkin naisvaltaisilla aloilla. Jos kiinalaiset tekevät työtä veren maku suussa, meidän pitäisi tehdä työtä hymy huulilla.

  Patrizia Toia, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Hyvät parlamentin jäsenet, yleisesti uskotaan, että Euroopan unionin tuleva kehitys riippuu suuressa määrin yhteiskunnan ja tietoon perustuvan talouden kyvystä tuottaa tuloksia. Ikävä kyllä aliarvioimme kuitenkin usein sen, että osana tätä kunnianhimoista näkymää on luotava ja käynnistettävä uudelleen kokonainen politiikka, joka koskee tuotannon eri aloja, myös perinteisiä aloja, ja Euroopan unionin koko tuotantojärjestelmää maataloudesta palveluihin ja valmistusteollisuuden ydinliiketoiminnoista rakennusalaan, ja tehostettava tätä politiikkaa. Itse asiassa ei voi olla taloutta, joka perustuu pelkästään aineettomiin verkkoihin, tietoon ja ohjelmistoihin ilman valmistusteollisuuden luomaa lujaa perustaa, jonka avulla tuotetaan hyödykkeitä valmiista tuotteista koneisiin ja välttämättömistä hyödykkeistä ylellisyystuotteisiin.

Talousjärjestelmä on vankka, jos sen kaikki tuotannonalat voivat kasvaa taloudellisesti ja jos se pystyy tarjoamaan perinteisille ja muille tuotannonaloille yhä voimakkaampia ja lujempia teknologisen innovaation piristysruiskeita eli uusia menetelmiä ja tuotteita, ottamaan käyttöön valtavia määriä tutkimusta sekä monipuolistumaan ja pysymään uusien tilanteiden tasalla. Näin voimme säilyttää asemamme maailmanmarkkinoilla ja puolustaa Euroopan unionin vaihtotaseen suuruutta.

Arvoisa komission jäsen, kuten totesitte, komission ja jäsenvaltioiden tuki strategisille aloille ei merkitse määräilyä tai julkisen interventionistisen lähestymistavan soveltamista eli toimia, jotka on syrjäytetty yhdentyneillä markkinoilla sekä Euroopan unionin ja maailman vapailla markkinoilla. Sen sijaan tuki merkitsee kykyä edistää teollisuuspolitiikkaa, jonka avulla selviydytään muutoksista ja ennakoidaan tai hallitaan niitä sekä luodaan houkutteleva ympäristö kansainvälisille investoinneille ja jonka avulla voidaan lyhyesti sanottuna hallita EU:n tuotantojärjestelmän monia kriisejä ja vastata tuleviin haasteisiin.

Esittelijä ja muut puhujat ovat korostaneet kahta uutta kehityssuuntaa, jotka minäkin haluan tuoda esiin. Monta vuotta näytti siltä, että alakohtainen lähestymistapa on laajalti unohdettu, mutta nyt lopultakin alamme jälleen ymmärtää, että meidän on oltava selvillä siitä, mitä EU:n strategisilla aloilla tapahtuu. Toinen uusi näkökohta on se, että teollisuuspolitiikan ymmärretään tarkoittavan yhtenäistä politiikkaa, jossa tarvitaan yhtenäisiä käytännön toimia. Tämän politiikan suunnittelussa, jossa kehotamme komissiota ryhtymään lisätoimiin, on kuitenkin otettava huomioon kaikki eri näkökohdat eli puhtaasti teolliset näkökohdat sekä tutkimukseen, energiaan ja kauppaan liittyvät näkökohdat.

Tiedämme hyvin, että maailmanmarkkinoilla selviytyminen edellyttää sitä, että käyttöön on otettava yhä enemmän resursseja ja että myös komission työtä on edistettävä, kuten on tehty tekstiilialalla ja muilla aloilla. Silti kaikki kollegani Euroopan unionin eri maista tietävät, että tekstiilialaa kohdannut isku eli maailman tietyistä osista peräisin olevan erittäin matalan kustannustason maiden tuotannon aiheuttama kierre voi kohdata vielä muitakin Euroopan unionille tärkeitä tuotannonaloja. Tämän vuoksi kehotamme toteuttamaan vastaavia toimia. Kehotamme myös globalisaatioon mukautumista helpottavaa eurooppalaista rahastoa ottamaan huomioon tämän näkökohdan, joka liittyy alakohtaisiin rakenneuudistuksiin, mahdollisuuksiin auttaa työtekijöitä kouluttautumaan uuteen työhön ja kehittämään ammatillisia taitoja, jotka ovat hyödyllisiä yhtenäisessä järjestelmässä, joka on innovointikykyinen, kuten kolleganikin ovat todenneet.

Seuraavaksi haluan käsitellä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tiedämme kaikki, että Euroopan unionin tuotantorakenne perustuu kyseisten yritysten muodostamaan todellisuuteen. Tässä todellisuudessa ei ole kyse pelkästään tuotannosta vaan myös alueiden elvyttämisestä ja aluepolitiikan tukemisesta.

Arvoisa komission jäsen, haluan sanoa teille, että arvostamme nykyistä komissiota. Se ei ole passiivinen Euroopan unionin ongelmien ja muutosten edessä vaan pystyy toimimaan voimakkaana koordinoijana.

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komission ehdotuksen heikkouksista ei voida syyttää jäsen Calabuig Rullia. Mielestämme ehdotuksen todellisena heikkoutena on se, ettei näillä toimintapuitteilla ole strategista kantavuutta. Olemme sitä mieltä, että menestyksekäs strategia perustuisi teollisuus-, alue-, kilpailu-, kauppa- ja etenkin myös ympäristöpolitiikan välisen vuorovaikutuksen selkeyttämiseen, ja yhdyn siis tältä osin edelliseen puhujaan.

Näiden valitettavien analyyttisten heikkouksien yhteydessä olemme huolestuneita siitä, että teollisuuspolitiikasta päättävät korkean tason työryhmät, joita on viime aikoina noussut Brysselissä kuin sieniä sateella ja joissa hallitsevia ovat muutamat harvat suuret teollisuusyritykset. Näin ollen mielestämme yhtenä ongelmana on se, että demokraattinen valvonta heikkenee tällä alalla. Toisena ongelmana on se, ettei pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, jotka työllistävät 50 prosenttia valmistusteollisuuden työvoimasta, ole näissä korkean tason työryhmissä käytännöllisesti katsoen lainkaan sananvaltaa.

Kun EU:n teollisuusyritykset ovat viime vuosina epäonnistuneet sen vuoksi, etteivät ne ole pystyneet innovoimaan, syy ei missään tapauksessa aina ole ollut huonossa politiikassa vaan siinä, etteivät jotkut yritysjohtajat ole lainkaan tunnustaneet työntekijöidensä innovaatiopotentiaalia tai edes myöntäneet innovoinnin tarpeellisuutta.

  Lydia Schenardi (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, tähän mietintöön sisältyy päällisin puolin katsottuna muutamia järkeviä ajatuksia. Siinä tarkastellaan teollisuuden merkittävää asemaa nykyaikaisessa taloudessa, vaikka vuosikausia on ollut vallalla myytti, jonka mukaan jälkiteollinen yhteiskunta on kokonaan keskittynyt palveluihin. Mietinnössä vaaditaan, että WTO:n neuvotteluissa on otettava huomioon kunkin alan erityispiirteet tai kunkin jäsenvaltion erityisongelmat. Tämä merkitsee melkoista kulttuurista vallankumousta, mutta komissio ei varmastikaan koskaan sovella tätä lähestymistapaa, sillä komissiolle Euroopan unioni on yksi ainoa kokonaisuus. Mietinnössä luotetaan kahdenvälisiin sopimuksiin valmistajien markkinoillepääsyyn liittyvien ongelmien ratkaisemiksi etenkin nopeasti kehittyvissä maissa ja vastavuoroisuuden periaatteen soveltamiseen kansainvälisessä kaupassa. Tämä on vastoin täällä parlamentissa useita kertoja vahvistettua monenvälisyyttä tukevaa näkemystä. Mietinnössä arvostellaan hyvin armeliaasti vääristynyttä kilpailua ja väärentämistä, joita Brysselissä torjutaan laimeasti. Tämä kaikki on itse asiassa totta, mutta pohjimmiltaan on kyse pelkästä sanahelinästä, eikä mikään ole muuttunut.

Euroopan parlamentin mietinnössä, kuten komission tiedonannossakin, ehdotetaan edelleen samoja kuluneita ja tuhoisia lääkkeitä. Näitä ovat tavallinen kilpailu- ja vapauttamispolitiikka, esimerkiksi energiamarkkinoilla, väistämättömäksi ja itse asiassa osakkeenomistajille edulliseksi arvioidun globalisaation vaikutusten lievittäminen, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön uudistaminen, jonka symboli on ohjelmistopatentti, jonka sekä alan käyttäjät että pk-yritykset ovat hylänneet, ja lainsäädännön yksinkertaistaminen, kuten REACH-direktiivi eli 1 200-sivuinen mutkikas asiakirja, jolla vaarannetaan EU:n kemianteollisuus.

Tämä on tavallinen litania jo vuosikausia noudatettuja toimintalinjoja, joiden avulla halutaan uskotella, että tarvitaan eurooppalainen teollisuuspolitiikka, josta perustamissopimuksissa ei määrätä mitään. Ennen kaikkea näin voidaan estää jäsenvaltioita, jotka joutuvat selviytymään tästä johtuvasta teollisuustoiminnan vähenemisestä ja yhteiskunnallisesta eriytymisestä, ottamasta asioita omiin käsiinsä.

  Puhemies. Keskustelu tästä mietinnöstä keskeytetään. Lopuilla puhujilla on mahdollisuus käyttää puheenvuoronsa tänä iltana.