Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 4. heinäkuuta 2006 - Strasbourg

16. Siviili-ilmailu (teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistaminen) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana liikenne- ja matkailuvaliokunnan suositus toiseen käsittelyyn (A6-0212/2006) neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta (13376/1/2005 C6-0090/2006 2000/0069(COD)) (Esittelijä: Ulrich Stockmann).

  Ulrich Stockmann (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kollega Sommer on jo tänään lainannut saksalaista sananlaskua, jonka mukaan hyvää kannattaa odottaa, ja uskon näin olevan myös tämän EU-OPS-lainsäädännön yhteydessä.

En halua käyttää aikaa sen pitkän prosessin läpikäyntiin, jonka avulla määrittelimme, mitä me oikein haluamme, ja johon sisältyi alussa kaksi parlamentin käsittelyä ja lukuisia komission ehdotuksia kuuden vuoden aikana. Minulle on käynyt selväksi, että me Euroopan parlamentin jäsenet olemme tuotantolinjan työntekijöitä, ja monet meistä ovat varmasti tehneet työtä tämän asian eteen.

Haluan jälleen kerran käyttää tilaisuutta hyödyksi ja ilmaista kiitollisuuteni Brian Simpsonin hyvästä työstä edellisen parlamentin aikana ja erityisesti rakentavasta yhteistyöstä kaikkien nykyisten parlamentin jäsenten kesken. Arvostan niin ikään komission hyvää työtä sovittelijana, erityisesti yksikönpäällikkö Salvaranin työtä. Koska hänkin on tänään laillani estynyt katsomasta jalkapalloa, olen kiitollinen hänen läsnäolostaan täällä – ja eritoten neuvoston halukkuudesta kompromissiin.

Neuvottelut ovat johtaneet kunnioitettavaan tulokseen, joka tuottaa Euroopan unionille lisäarvoa. Euroopan ilmailualan vapautumisen ja vuoden 2004 suuren laajentumisen jälkeen me olemme nyt onnistuneet ainakin yhdenmukaistamaan kaikki tekniset säännöt ja hallinnolliset säädökset, jotka vaikuttavat siviili-ilmailun turvallisuuteen. Nyt on aika ottaa huomioon lentomatkailun jatkuva kasvu.

Turvallisuusnormien vahvistamiseen – alkaen rakenteesta ja jatkuen mittareita koskevien määräysten kautta aina vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin sääntöihin – on kulunut liki 500 sivua. Aivan viime aikoihin asti on ollut kiistaa luvuista O ja Q, joissa käsitellään matkustamohenkilökunnan koulutusta ja työaikoja sekä lentäjien lento- ja lepoaikoja. Tämä ei ole yllättävää, koska tässä kohdin turvallisuuskysymykset sivuavat näiden henkilöiden sosiaalisia etuuksia. Katson kuitenkin, että olemme tältäkin osin onnistuneet määrittelemään väliaikaisen pohjan, joka merkitsee merkittävää parannusta turvallisuusnormeihin monissa maissa.

Ennen toista käsittelyä liikenne- ja matkailuvaliokunta teki esitykseen muutamia merkittäviä muutoksia. Ensiksikin halusimme lisätä turvalausekkeen, jolla estetään, ettei niissä maissa, joissa lainsäädännön tai työehtosopimusten vaatimukset ovat olleet tiukemmat, ilmene normien vääjäämätöntä laskua eikä aiheudu sitä kautta turvallisuuteen ja lentävän henkilöstön sosiaalietuuksiin vaikuttavia seurauksia. Tässä me olemme siis onnistuneet.

Toiseksi kuulemisista ja lukuisista tutkimuksista kävi ilmi, että huonosti suunnitelluista työvuorolistoista johtuva lentäjien kumuloituva väsymys on lisäselvityksiä edellyttävä ongelma myös nyt aikaansaamamme tuloksen jälkeen. Neuvosto ehdotti ongelman palauttamista asialistalle kolmen vuoden kuluttua. Me täällä parlamentissa katsomme, ettei tämä riitä, ja olemme onnistuneet varmistamaan uuden, näitä kumpaakin lukua – myös lukua O – koskevan tieteellis-lääketieteellisen tutkimuksen jo kahden vuoden kuluttua.

Kolmanneksi matkustamohenkilöstö korosti meille viime minuuteille asti huoltaan oman asemansa parantamisesta. Uskon, että tarkistuksemme tekevät heille oikeutta, sillä seikka vaikuttaa myös turvallisuuteen. Olemme onnistuneet hankkimaan neuvoston kanssa käydyissä neuvotteluissa sitoumuksen, jonka mukaan yhdenmukaistamisen jatkaminen ja laadukkaampi koulutus ovat edelleen harkinnassa ja näitäkin seikkoja selvitetään tutkimuksessa.

Olen itsekin sitä mieltä, että turvalauseketta on sovellettava Euroopassa vallitseviin erittäin vaihteleviin lähestymistapoihin, jotka liittyvät tutkintotodistusten ja lupien myöntämiseen. Tilanne ei siis saa missään yksittäisessä maassa heikentyä meidän lainsäädäntömme vuoksi.

Neljänneksi on todettava, että kun aloitimme EU-OPS-työmme, emme ottaneet huomioon öisin lentävien pikarahtipalvelujen erikoistilannetta. Siitäkin me olemme päässeet asianosaisten osapuolten kanssa kompromissiin, jossa huomioidaan asianmukaisesti alan erityiset lentoaikataulut vaarantamatta kuitenkaan turvallisuusnormeja.

Saanen tiivistää puheenvuoroni toteamalla, että jälleen kerran hyvää tulosta on kannattanut odottaa. Osoittautuuko se todella onnistuneeksi ratkaisuksi, selviää saatettaessa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Pyydän kaikkia parlamentin ryhmiä tukemaan tätä kompromissia, johon olemme neuvoston kanssa päässeet.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme nyt toisessa käsittelyssä pääsemässä neuvoston kanssa yhteisymmärrykseen tästä erittäin arkaluontoisesta ehdotuksesta.

Olemme tuloksen velkaa ennen muuta esittelijä Stockmannille, joka on tehnyt erinomaista työtä, ja haluankin kiittää erityisesti häntä.

Jos sallitte, valotan asetusehdotuksen taustalla vaikuttavaa lähestymistapaa. Kyse on ensisijaisesti korkean turvallisuustason säilyttämisestä ja samalla lentoyhtiöiden rehdin kilpailun takaamisesta.

Vuoden 2004 tarkistettuun ehdotukseen oli sisällytetty säännöksiä, jotka koskevat yhtäältä miehistöjen lento- ja lepoaikoja, joita nykyisellään nimitetään "lento- ja työaikarajoituksiksi". Näin vastataan Euroopan parlamentin pyyntöön, sillä parlamentti oli huolissaan alalla vallitsevista kansallisista eroista. Ammattilentäjien työntekijäjärjestöt ja lukuisat lentoyhtiöt ovat arvostelleet ankarasti näitä eroja, koska ne heikentävät turvallisuutta ja estävät kilpailuvoimien normaalia toimintaa.

Monissa onnettomuuksien jälkeen tehdyissä tutkimuksissa on näet todettu, että miehistön väsymys on yksi onnettomuuteen johtaneista tekijöistä. Lentoaikasäännökset ovat paikoin liian joustavia ja sallivat lentoyhtiöiden pitää henkilöstöä työvuorossa liian pitkään turvallisuuden ja tiukempaa lainsäädäntöä noudattavien lentoyhtiöiden kustannuksella.

Tarkistetussa vuoden 2004 ehdotuksessa edellytetään toisaalta, että miehistöllä on tutkintotodistukset vähimmäisvaatimusten mukaisesti, kuten Yhdysvalloissa on asian laita ja kuten työntekijät osin toimialan kanssa yhdessä vaativat. Näiden vähimmäisvaatimusten on tarkoitus johtaa lentoturvallisuuden parantumiseen tiukentamalla laatunormeja, jotka henkilöstön on täytettävä. Vähimmäisvaatimusten oletetaan myös yhdenmukaistavan yhtiöiden kilpailuedellytyksiä ja helpottavan henkilöstön liikkumista täysin vapautetuilla lentoliikennemarkkinoilla.

Neuvoston on toki ollut erittäin vaikea päästä sopimukseen jäsenvaltioiden hyvin erilaisten näkemysten vuoksi. Neuvosto saavutti vihdoin kompromissin yhteisestä kannasta helmikuun 2006 lopulla. Neuvosto huomauttaa yhteisessä kannassaan, että parlamentin ehdottama tarkistus on otettu kokonaisuudessaan huomioon paria vähäistä muutosta lukuun ottamatta. Komissio luonnollisestikin hyväksyy tällaisen kannanoton neuvostolta, joka on halukas hyväksymään parlamentin ehdotuksen pääkohdat. Tietyissä, erityisesti matkustamohenkilöstön lento- ja työaikarajoituksia koskevissa kohdissa meidän on yksinkertaisesti suoritettava tieteellinen ja lääketieteellinen arviointi, ennen kuin teemme asiasta päätöksiä. Analysointi annetaan Euroopan lentoturvallisuusviraston tehtäväksi.

Sen jälkeen kun neuvosto on antanut yhteisen kantansa, kolme toimielintä ovat tehneet tiivistä yhteistyötä saavuttaakseen yhteisymmärryksen toisessa käsittelyssä. Yhteistä kantaa on selkeytetty ja parannettu Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten ansiosta, ja olen erittäin kiitollinen jäsen Stockmannille tästä tekstistä.

Ensimmäinen parannus koskee lentoyhtiöitä, joiden toiminta perustuu yksinomaan yölentoihin. Komissio katsoo parlamentin tavoin, että on tarpeen arvioida lento- ja työaikarajoituksia ja lepoaikoja koskevien säännösten vaikutuksia turvallisuuteen ja väsymykseen. Tämän arvioinnin perusteella komissio aikoo esittää tarvittavia muutoksia näiden erityisten toimintamallien huomioon ottamiseksi.

Toinen parannus liittyy lento- ja työaikarajoituksia ja matkustamohenkilöstöä koskevien säännösten tieteelliseen ja lääketieteelliseen arviointiin. Arvioinnin tekee Euroopan lentoturvallisuusvirasto. Voin vahvistaa, että pyysin Euroopan lentoturvallisuusvirastoa sisällyttämään tämän arvioinnin viraston vuoden 2007 työohjelmaan, jotta se voi valmistella toimenpideluonnoksia komissiolle. Tältä pohjalta analysointijakso voidaan supistaa kahteen vuoteen, kuten jäsen Stockmann ja parlamentti ehdottavat.

Komissio antaa lausuman, jossa valaistaan näiden tutkimusten luonnetta tarkemmin ja tarkennetaan erityisesti matkustamohenkilöstön toimintaa ja koulutusta hätätilanteisiin liittyen.

Kolmantena ja viimeisenä huomionani totean, että komission ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa yhdenmukaistetut vähimmäistason turvallisuusnormit, jotka ovat tiukat ja joita sovelletaan kaikkialla yhteisössä. Silti joissain jäsenvaltioissa voi olla voimassa niitäkin velvoittavampia kansallisia järjestelyjä. Komissio on yhtä mieltä siitä, ettei tämä asetus saa johtaa tiukimpien turvallisuusnormien höllentymiseen, jos sellaisia on olemassa.

Arvoisa puhemies, päätän puheenvuoroni tähän. Komissiolla ei siis ole vaikeuksia hyväksyä näitä kolmea periaatetta edustavia tarkistuksia, joten se kannattaa kompromissitarkistuksia eli tarkistuksia 19–25. Toisaalta komissio ei kannata tarkistuksia 11, 16 ja 17, koska ne ovat päällekkäisiä ja katetaan itse asiassa kompromissitarkistuksilla. Sama koskee tarkistuksia 12–15 ja tarkistusta 18. Ne liittyvät liitteen eri osien teknisiin muutoksiin, jotka käsitellään tässä asetuksessa säädetyssä komiteamenettelyssä.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, katson näin ollen, että tässä ilmailualan myönteisesti vastaanottamassa tuotoksessa näkyy parlamentaarisen työn jälki. Olen kiitollinen esittelijälle ja parlamentin jäsenille siitä.

  Roland Gewalt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, siviili-ilmailuun Euroopassa sovellettavien, toisistaan varsinkin lentohenkilöstön työaikojen osalta erittäin suuresti poikkeavien säädösten yhdenmukaistamista tarvitaan kiireesti.

Tähän aikaan vuodesta miljoonat eurooppalaiset suuntaavat jälleen lomille ilmateitse. Lentomatkustus on kasvanut Euroopassa räjähdysmäisesti viimeisten 20 vuoden aikana, ja koska lentomatkustus ei nykyisellään juurikaan tunne kansallisia rajoja, hyvin erilaisten säädösten soveltaminen lentoturvallisuuteen eri maissa on kuin jäänne menneiltä ajoilta.

Tämän asetuksen tavoitteena on ainakin lähentää näitä sääntöjä, ja tämä päämäärä on tietääkseni saanut taakseen kaikki tämän parlamentin ryhmät. Voimme siis tyytyä tekemään muutoksia vain muutamille aloille, esimerkiksi sääntöihin, joissa asetetaan rahtilentojen miehistöt muita heikompaan asemaan, sillä nämä muutokset on todellakin saatava aikaan.

Emme kuitenkaan saa erehtyä lisäämään yksinomaan sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöä koskevia seikkoja tällaiseen tekniseen asetukseen, jonka on tarkoitus edistää lentoturvallisuutta. Asioiden sekoittaminen toisiinsa hajauttaisi asetuksen tavoitteet ja saattaisi heikentää sen vaikutusta.

Meidän ei myöskään pidä yrittää puuttua ammattiliittojen ja työnantajien välisiin työehtosopimuksiin, jotka kuuluvat työlainsäädännön piiriin. Sen enempää valtio kuin Euroopan unionikaan ei voi kohdistaa toimiaan työehtosopimuksiin.

Kun muistamme, että asetuksen tarkoituksena on pelkästään tehdä lentomatkustamisesta entistä turvallisempaa, matkustajat voivat varmasti tulevaisuudessa olettaa, että jokaisella Euroopan unionin lentokentällä, josta he koneeseen nousevat, noudatetaan vertailukelpoisia teknisiä turvallisuusnormeja. Asetus ansaitse tuen yksinomaan tästä syystä.

Olen erittäin kiitollinen esittelijä Stockmannille hänen tekemästään varmasta työstä.

  Gilles Savary, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barrot, lähestymme nyt määränpäätämme tällä pitkällä – hyvin pitkällä – tiellä, jolle parlamentti lähti vuonna 1999. Olemme saaneet todistaa asetusluonnoksen erittäin työlästä kehitystä. Se pantiin alulle Simpsonin mietinnössä – hän ei ole läsnä parlamentissa, mutta meillä on aihetta muistaa häntä nyt – ja sitä jatkettiin sittemmin Ulrich Stockmannin erittäin huolellisen ja hienosyisen työn myötä. Hänen ansiostaan olemme nyt saaneet asetuksen valmiiksi.

Komission jäsenen tavoin katson, että parlamentti voi olla ylpeä hiottuaan tähän asetusluonnokseen kunnioitettavan sosiaalisen sävytyksen.

Kuten totesitte, inhimillinen tekijä merkitsee lentoturvallisuudessa ja muuallakin paljon. Yksi pulma oli vielä ratkaisematta, vaikka monet pitävät sitä toisarvoisena: inhimillinen tekijä koskee varmasti ohjaamohenkilöstöä, mutta se koskee myös matkustamohenkilöstöä. Meillä on ollut vaikeuksia päästä maaliin, koska tahdomme järjestää tämän asian toisen käsittelyn lopuksi jatkamatta sovittelumenettelyyn. Siksi me parlamentin 37 jäsentä, joilla on erilaiset poliittiset taustat – haluan kiittää erityisesti Christine De Veyracia – toimimme joidenkin mielestä epäasianmukaisesti ja esitimme muutamia tarkistuksia, joiden selkeänä ja nimenomaisena tarkoituksena oli luvun O sisällyttäminen tieteelliseen arviointi- ja tarkistustyöhön.

Uskon, että juuri kollega Stockmannin sovittelun ansiosta nämä tarkistukset saivat loppujen lopuksi vakuuttumaan kompromissin mahdollisuudesta ja neuvoston hyväksymään kompromissin jatkamatta tästä enää pitemmälle.

Jos tällä viikolla laaditut kompromissitarkistukset siis hyväksytään – puhun nyt tarkistuksista 22, 25 ja 19 – meillä ei ole työjärjestyksen mukaan enää syytä äänestää 37 jäsenen esittämien tarkistusten puolesta.

Tämä on siis toiveeni, johon sekoittuu tunne siitä, että velvollisuus on nyt suoritettu loppuun ja että olemme tällä viikolla edistyneet asiassa ratkaisevasti. Olen kiitollinen komissiolle sen avoimuudesta tässä asiassa.

  Dirk Sterckx, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä hetki on mielestäni askel eteenpäin tässä asiassa. Vaikka on totta, että olemme tehneet työtä pitkään, olemme nyt lähellä yhteisymmärrystä, jonka avulla voimme kohentaa turvallisuutta uudelle tasolle ja tehdä lentoyhtiöiden välisestä kilpailusta entistä rehellisempää.

Nyt on mietittävä, onko käsiteltävänämme oleva kompromissi hyvä. Me tiedämme kaikki – muutamat ovat sen jo todenneet – ettei se ole ihanteellinen. Joskus paras voi kuitenkin olla hyvän vastakohta. Meidän on nyt tyydyttävä siihen mitä voimme saada, sillä tästä kompromissista on todellakin hyvää sanottavaa: taso ei laske sen myötä, siinä annetaan säännöt matkustamohenkilöstölle ja säännöt rahtiyhtiöiden yölennoille, ja saamme EASA:n tutkimuksen tulokset mahdollisimman pian – jo kahden vuoden kuluttua kolmen sijaan.

Meidän on nyt tartuttava mahdollisuuteen harpata kaksi askelta kerralla. Meidän on nyt hyväksyttävä kompromissi. Ilostuin Gilles Savaryn toteamuksesta, ettei meidän tarvitse jatkaa tämän pitemmälle, jos kompromissi hyväksytään. Hyväksymällä kompromissin saamme Euroopan unioniin perustan, jonka pohjalle voimme rakentaa ja jolta erityisesti komissio voi jatkaa työskentelyään kaikkien eduksi – ei vain niiden muutamien jäsenvaltioiden eduksi, joilla on varaa asettaa muita korkeammat vaatimukset. Tämä on ensimmäinen askel.

Toinen askel on, että pystymme parantamaan kerran voimaan saatuja eurooppalaisia sääntöjä ja työstää eräitä niihin liittyviä seikkoja, jotta normeja voidaan parantaa – eikä siis pelkästään niissä jäsenvaltioissa, joilla on moiseen varaa. Näin tämä asia on järjestettävä – kahdessa vaiheessa. Jos lipeämme ensimmäisessä vaiheessa, jos epäonnistumme kompromississa, emme pääse eteenpäin.

Ymmärrän hyvin tiettyjen henkilöstöluokkien edustajien esittämän arvostelun ja kysymykset. Kysehän on turvallisuudesta. Minä tiedustelin silti heiltä, onko tämä tulos parempi kuin ei mitään. He vastasivat joka kerta haluavansa ehdottomasti edes jotain edistystä asiassa. Esittelijä on tehnyt mielestäni kaiken mahdollisen rajojen häivyttämiseksi. Mahdollisuus, joka meille nyt avautuu päästä kompromissiin ja saattaa voimaan koko Euroopan unionin kattava sääntely, on tilaisuus, jota ei voi jättää missään nimessä käyttämättä.

Olen varma, että jos hylkäämme kompromissin, me jäämme – kuten varjoesittelijät ja esittelijäkin totesivat – tyhjin käsin ja entistä kauemmas ajamastamme tavoitteesta. Haluan joka tapauksessa esittää lämpimät kiitokseni esittelijälle sekä komission jäsenelle hänen työpanoksestaan työpanoksesta.

On sääli, ettei neuvosto halua jatkaa pitemmälle tietyissä seikoissa vaan pitäytyy mielestäni vaikeasti ymmärrettävissä perusteluissa. Jos tahkoamamme kompromissi hyväksytään, vaaraa puille paljaille jäämisestä ja tilanteen heikentymisestä ei ole. Kiitän siis kollega Savarya ja kaikkia muita parlamentin jäseniä. Uskon, että pääsemme huomenna hyvään tulokseen.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies Janusz ONYSZKIEWICZ

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, edessämme on nyt valtaisa paketti, ja meidän harkittavaksemme on viime kuukausina jäänyt vain muutamia kohtia, vaikka ne ovatkin erittäin tärkeitä.

Neuvosto on kursinut tätä kompromissia kokoon kuuden vuoden ajan ja ylenkatsonut siten selkeästi lentävän miehistön ongelmia. Seurauksena on ollut, että lentäjien lentoajat ja matkustamohenkilöstön työolosuhteet ovat olleet ratkaisemattomia ja ristiriitaisia aiheita valiokunnan keskusteluissa.

Haluan tosiaan kiittää esittelijäämme siitä todella merkittävästä työmäärästä, jonka avulla hän on saanut tämän mietinnön hyvälle ja vakaalle pohjalle. On silti sanottava, ettei ehdotuksessa käsitelty vuorotyön ja väsymyksen aiheuttamia ongelmia – eli epäsäännöllisten työaikojen fyysisiä ja henkisiä vaikutuksia – jotka vaikuttavat tietysti turvallisuuteen.

Tulokseksi saamamme ratkaisu, jonka mukaan asiaa koskeva ehdotus on jätettävä kahden vuoden kuluessa tästä eteenpäin, on kompromissi, ja olisi ollut parempi sopia siitä kerralla. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että yleensä pääsimme siitä yhteisymmärrykseen ja että neuvosto on asettunut sen taakse.

Komission tehtävänä on nyt toimia asiassa myönteisesti ja ottaa nämä – epäilemättä välttämättömät – tekijät huomioon ja laatia uusi ehdotus. Kun nyt aiheeseen pääsin, saanen todeta, etten ole varsinaisesti tyytyväinen rahtilentojen henkilöstöä koskevaan poikkeukseen, mutta suostun siihen kompromissin nimissä toivoen, että komissio suhtautuu vastuuntuntoisesti työaikojen analysointiin.

Yksi vaikea asia on tietenkin takautuminen, eikä neuvosto halunnut käsitellä sitä, koska jäsenvaltiot eivät halunneet antaa siinä periksi. Niistä riippuu – ja ne ovat nyt vastuussa siitä – huononevatko tätä ehdotusta edeltävät paremmat työolosuhteet vai pysyvätkö ne ennallaan ja voidaanko niitä lopultakin parantaa siellä, missä ne ovat edelleen olleet huonot.

  Georgios Toussas, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin politiikka toimii ilmailualallakin autopilotilla vahvistaen monopolilentoyhtiöiden kilpailukykyä niiden voittojen kasvattamiseksi. Meidän mielestämme lentoturvallisuussääntöjen vahvistamiseen suoraan liittyviä perustekijöitä on kaksi: inhimillinen tekijä ja ilma-alusten kunto eli lentokelpoisuus.

Vaikka ammattiliittojen edustajat ovat aika ajoin tuoneet virallisesti julki akuutin huolensa työntekijöiden uuvuttavien työaikojen vakiintumisesta ja asiaa koskevassa asetuksessa korostetusti esiin otetun, matkustamohenkilöstölle tarjotun koulutuksen heikentymisestä, näitä seikkoja ei valitettavasti ole otettu huomioon. On hyvin tiedossa oleva tosiasia, että matkustamohenkilöstön uuvuttavat työajat lisäävät lentoturvallisuusriskejä.

Toinen perustekijä, josta Olympic Airwaysin pätevät lentokoneinsinöörit lähettivät 8. lokakuuta 2004 kirjeen ja johon komission varapuheenjohtaja Barrot vastasi 18. tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, koskee lentoja edeltäviä tarkistuksia. Minulla on kirje tässä edessäni.

Haluan tässä kohdin kiinnittää huomiotanne erittäin vakavaan asiaan. Komission varapuheenjohtaja Barrot vastaa kirjeensä toisessa kappaleessa ilma-alusten lentokelpoisuuden tarkastamisesta vastaaville ammattiliittojen edustajille, että lentoa edeltävien tarkastusten osalta Euroopan unionin nykyistä lainsäädäntöä (asetus 2042/2003) koskevan selvityksen perusteella on todettava, ettei lentoa edeltäviä tarkastuksia voida katsoa teknisiksi tarkastuksiksi.

Luoja paratkoon. Jos ilma-aluksen lentoa edeltävät tarkastukset eivät ole teknisiä tarkastuksia, niin mitkä sitten? Me katsomme todellakin, että järjestäytyneiden insinöörien suorittamat, osan 66 (ilma-alusten ylläpitohenkilöstön lupakirjat) mukaiset ilma-alusten tarkastukset on palautettava.

  Roberts Zīle, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi kiittää esittelijä Stockmannia erittäin hyvästä työstä kompromissin löytämiseksi monien vahvasti eriävien mielipiteiden kesken. Uskoakseni läsnäolijoille, jotka ovat pääosin liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäseniä, tärkeintä on päästä kuuden vuoden aherruksen jälkeen yhteisymmärrykseen sellaisesta tämän käsittelyn versiosta, jonka myös neuvosto voi hyväksyä. Niinkin nopeasti kasvavalla liiketoiminnan alueella kuin ilmailussa ei mielestäni enää voi eikä saa lykätä teknisiä sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä koskevia tarkistuksia ja säännöksiä. Tästä samasta syystä eli alan kehityksen vuoksi meidän on tähdennettävä luvun Q arvioinnin valmiiksi saamista kahden vuoden kuluessa. Neuvoston kanssa saavutettua kompromissia niin sanotusta takautumattomuuslausekkeesta on mielestäni pidettävä riittävänä, eikä ole aiheellista pelätä, että osa Euroopan unionin jäsenvaltioista alentaisi lentokelpoisuuden aikarajoituksia koskevia normeja alimpiin EU:n sallimiin rajoihin. Lopuksi totean, että yhteisön laajuinen tunnustus matkustamohenkilöstön koulutusohjelmille ja mahdollinen matkustamohenkilöstön lupakirjajärjestelmä ilmailuturvallisuutta täydentävänä tekijänä vaikuttavat myös erittäin merkittävästi. Täällä parlamentissa keskustelua asiasta käydään usein salin vasemmalla laidalla: nyt mainitun ammattikunnan jäsenet voivat kilpailla koko yhteisön alueella ja saada saman palkan ja samat sosiaaliset takuut riippumatta siitä, ovatko he lähtöisin vanhoista vai uusista jäsenvaltioista. En käytä koko puheaikaani, koska haluan antaa arvoisalle esittelijälle mahdollisuuden katsoa oman joukkueensa peliä.

  Georg Jarzembowski (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, olkaamme pelkästään iloisia tämän parlamentin sitkeydestä ja komission tuesta, joiden ansiosta tämä asia on saatu lopulta päätökseen. Voimme nyt tarkastella viittä taakse jäänyttä vuotta, suurta työmäärää ja ankaraa uurastusta, joten olkaamme nyt pelkästään iloisia!

Toiseksi kehotan arvoisaa komission jäsentä tarttumaan rohkeasti toimeen: pyydämme teitä tarkastelemaan uudelleen lentorahtiyhtiöiden erikoisjärjestelyjä yölentoja varten. Neuvosto voi tietenkin ilmoittaa katsoneensa, ettei aihetta puuttumiseen ole, mutta olkaa rohkea, tehkää ehdotuksia! On käsittääkseni tosiasia, että matkustajakoneiden ja rahtikoneiden lentäjien elinolosuhteissa on eroa.

Lopuksi pyydän varapuheenjohtajaa ja kaikkia kollegoitani ymmärtämään, miksen käytä kokonaan minulle annettua kahden minuutin puheaikaa. Täällä parlamentissa vallitsee yksimielisyys asiasta: television välityksellä voimme nyt seurata erittäin jännittäviä hetkiä, ja ymmärtänette kaikki, että aion nyt valita jännittävimmän vaihtoehdon.

  Ewa Hedkvist Petersen (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, keskustelumme aihetta voidaan pitää teknisenä asiana, mutta meillä on käsiteltävänä kaksi hyvin perustavaa, meille täällä Euroopan parlamentissa tärkeää seikkaa. Toinen on ilmailun turvallisuus liikennemuotona, lisääntyyhän tämän liikennemuodon käyttö päivä päivältä. Yhä useammat ovat riippuvaisia lennoista jokapäiväisessä elämässään, mutta asia on tärkeä myös toimialalle. Kysymyksessä ovat myös inhimillisten kykyjen tarkat rajat vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Kuinka pitkään voimme tehdä työtä hankalia työaikoja noudattaen ja silti säilyttää korkean turvallisuustason? Tällaisia kysymyksiä Euroopan parlamentti on pitänyt tärkeinä ja juuri ne ovat vieneet paljon aikaa. Haluan kiittää Ulrich Stockmannia todella erinomaisesta yhteistyöstä, josta me olemme saaneet nauttia, ja laadukkaasta kompromissista, johon me olemme nyt päässeet. Kuulun niihin, jotka katsovat, että meidän olisi äänestettävä kompromissin hyväksymisen puolesta, koska me tarvitsemme Euroopan unionin tasoisia säännöksiä.

Lentäjät ja matkustamohenkilöstö ovat avainhenkilöitä lentoturvallisuuden kannalta. Me matkustajat emme voi koskaan hyväksyä, että turvallisuudesta tingitään vain siksi, että hintoja voidaan halventaa, että yhtiöt voivat kilpailla toisensa ulos markkinoilta. Lentäjien työolosuhteita on tutkittu varsin tarkasti jo aiemmin, eikä kilpailu saa johtaa näiden olosuhteiden heikentymiseen. Tästä syystä tarkistus kahden vuoden kuluttua on erittäin tärkeä asia. Työaikasäännökset on turvattava lääketieteellisin ja tieteellisin perusteluin EASA:ssa Euroopan unionin parhaiden työaikoihin, lepoon, uneen ja väsymykseen perehtyneiden asiantuntijoiden tutkimuksin.

Matkustamohenkilökunnalla – koko matkustamohenkilökunnalla – tulee niin ikään olla vankka tietämys ja koulutus. Heidän työtehtävänsä ovat muuttuneet. Ne ovat muuttuneet entistä tärkeämmiksi syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. Siksi meidän on edistettävä korkeaa turvallisuustasoa ja pätevyystasoa myös matkustamohenkilöstön puolella. Näin me juuri tällä kompromissilla teemme. Lopuksi on muistettava, että eri jäsenvaltioissa on erilaiset sopimukset. On mielestäni tärkeää, ettei niitä jäsenvaltioita, joissa on voimassa parempi lainsäädäntö tai paremmat työehtosopimukset, pakoteta sopeutumaan pienimpään yhteiseen nimittäjään. Meitä on suojeltava takautumiselta.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan tuoda julki arvostukseni kollega Stockmannin mietintöä kohtaan. Kollega käsittelee erittäin laajaa ja tärkeää aihetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla. Meidän tulisi kiinnittää erityistä huomiota kattavaan lähestymistapaan, koska kysymys on tärkeä lentoliikenteen asianmukaisen toiminnan kannalta ja siihen tulee sisällyttää turvallisuusnormit ja terve kilpailu.

Perusteellisen lähestymistavan tarve käy ilmi asiakirjasta itsestään, onhan siinä jotakuinkin 480 sivua. Asetuksessa kuvatut menettelyt ovat erityisiä, tarkasti määriteltyjä menettelyjä. Ne koskevat varsinaista ilma-alusta, myös sen yhteydenpito- ja suunnistuslaitteita, sekä teknisen henkilöstön menettelyjä. Ne koskevat myös lentoparametrejä ja lentomiehistöä. Lainsäädännössä käsitellään tutkintotodistusten myöntämistä, lentoajan ja työtehtävien rajoittamista samoin kuin ratkaisevan tärkeitä henkilöstön lepoaikoja. Lisäksi katetaan lentokenttiä ja lentotoiminnan harjoittajia koskevat säännöt, esimerkiksi lentopolttoainetta koskevat seikat.

Tämän ohella asetuksessa käsitellään sääolosuhteita ja ohjeita, joita noudatetaan rajallisen näkyvyyden tai muiden vaarallisten tilanteiden aikana suoritettavissa menettelyissä. Selvänä pyrkimyksenä on pitää voimassa nyt olemassa olevat yhdennetyt periaatteet ja toimintakriteerit sellaisten asianmukaisten teknisten edellytysten toteuttamiseksi, joilla taataan lentoliikenteen mahdollisimman korkea turvallisuustaso, ja saattaa vastaavat säännöt voimaan siellä, missä ne eivät vielä ole ehdottoman pakollisia.

Lentoliikenteen erittäin voimaperäinen kasvu, jonka olemme saaneet havaita, edellyttää ehdotonta pitäytymistä menettelyissä ja tarkkaa teknistä kuria. Siksi on välttämätöntä yhdenmukaistaa kaupallisen lentoliikenteen toimintasäännöt. On niin ikään tärkeää varmistaa, että EU:n säännöksiä noudatetaan kaikissa jäsenvaltioissa ja että EU:n ulkopuoliset lentoyhtiöt ja lentoliikenteen harjoittajat, jotka lentävät EU:n jäsenvaltioihin, velvoitetaan noudattamaan niitä ehdoitta.

Minulla on asiasta jonkin verran tietoa, koska minulla on teknisten ilmailualan erikoistieteiden filosofian tohtorin arvo, ja minulla on ollut tilaisuus opettaa Rzeszówin teknisessä korkeakoulussa alan opiskelijoita, myös tulevia liikennelentäjiä. Näin ollen voin todeta, että ehdotettu ratkaisu on vastuullinen ja asianmukainen. Tietysti voimaan saatetun lainsäädännön järjestelmällinen ja kattava valvonta on erittäin tärkeää saada aikaan. Tätä taustaa vasten kannatan saavutettua kompromissiratkaisua ja kehotan teitä hyväksymään sen.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Michael Ende ei kirjoittanut "päättymättömään tarinaansa" varsinaista loppukohtausta, mutta me täällä parlamentissa olemme suoriutuneet huomattavasti paremmin. Nyt Sommerin mietinnön jälkeen olemme vihdoin saaneet sellaisen aikaan EU-OPS-asetuksesta. Brian Simpson ja Ulrich Stockmann ovat tehneet oikein hyvää työtä, ja kumpikin ansaitsee kiitokset.

Työvoimaa, sosiaaliturvaa ja ennen muuta turvallisuutta koskevat ilmailun säännöt on saatettava ajan tasalle. Kollega Gewalt viittasikin täysin perustellusti siihen, että Euroopan lainsäätäjän rooli on varsin rajallinen kaikilla näillä aloilla. Tähän kaikkeen on kulunut aikaa, mutta nyt edessämme on hyvä mietintö, joka on samalla – kuten monet parlamentin jäsenet ovat vahvistaneet – paras mahdollinen kompromissi lentoyhtiöiden ja ammattiliittojen välillä. Tarkistus kattaa täydellisesti ohjaamo- ja matkustamomiehistön lentoajat, työajat ja lepoajat ja rajoittaa ohjaamomiehistön enimmäistyöajan 13:een ja matkustamomiehistön enimmäistyöajan 11 tuntiin.

Nyt on toimialan asiaankuuluvien tahojen – yhtiöiden ja ammattiliittojen – tehtävä parhaansa näiden sääntöjen täyttämiseksi. Komission on puolestaan jatkettava työtä asiassa ja taattava asianmukaisten turvallisuussäännösten avulla, että parhaillaan lomalle lähtevät ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi valitessaan kulkuvälineekseen lentokoneen.

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Stockmannia siitä, että hän on jalomielisyydessään tunnustanut Brian Simpsonin alkuperäisen työn arvon. Tahdon kiittää häntä tänä iltana lämpimästi siitä, että tuloksena on ollut menestys. Hänen sisukkuutensa ja mukautumiskykynsä ovat auttaneet meidät tähän suureen menestykseen, jonka me kaikki halusimme kokea.

Muistan vielä, miten tämän keskustelun alussa, johon osallistuin Brian Simpsonin rinnalla toisessa tehtävässä, meille esiteltiin teksti, jolla oli tarkoitus yhdenmukaistaa siviili-ilmailun tekniset säännöt ja hallinnolliset menettelyt eli siirtyä JAR-OPS:stä EU-OPS:ään. Tekstissä oli yllätykseksemme musta aukko: siitä puuttui luku Q, joka koskee lentoaika- ja toimintarajoituksia ja leposääntöjä.

Siitä alkoi yksi Euroopan yhdentymisen kiehtova tarina, joka hyvän tarinankertojan tai elokuvantekijän käsissä varmasti palauttaisi kansalaistemme kiihkeän halun rakentaa yhteistä Eurooppaa.

Komission hämärässä laatikossa varttui teksti, joka kypsyi koko ajan mutta jonka todellisesta sisällöstä emme oikeastaan tienneet mitään. Osa eurooppalaisista lentäjistä ja matkustamohenkilökunnasta halusi, että kyseinen teksti lopulta hyväksytään. Eräiden lentoyhtiöiden mielestä asia ei ollut kiireellinen. Ne kärsivät kasvavan kilpailun aiheuttamasta paineesta eivätkä halunneet ryhtyä toimimaan siten, että alalle pääsisi uusia kilpailijoita ja että jokaisesta ehdotetusta rajoituksesta muodostuisi ankara taakka, vaikka samalla olisi parannettu turvallisuutta. Yhtiöillä oli omien jäsenvaltioiden tuki takanaan.

Ratkaisun löytäminen vaikutti hankalalta. Olemme silti melkein päämäärässämme, sillä kaikki ovat osallistuneet työhön innostuneina ja yhdessä, ja Euroopan parlamentti on halunnut hyväksyä kattavan tekstin, jonka olennaisia osia ovat ihmisten, siis myös lentäjien ja matkustamohenkilöstön, turvallisuus, ja koulutusta, ammattitutkintojen tunnustamista ja lento- ja lepoaikojen tarkkaa noudattamista koskevat säännöt. Näitä seikkoja on säänneltävä ja yhdenmukaistettava niin, että voidaan taata viipymättä ehdoton turvallisuus tällä räjähdysmäisesti kasvavalla alalla, joka on nyt täysin avoin ja kilpailukykyinen.

Suhtaudumme näin ollen myönteisesti tämäniltaiseen perustavaan sitoumukseen, josta tulee ensimmäinen vaihe vahvistettaessa Euroopan unionin kansalaisten luottamusta siviili-ilmailuun.

Tämä on samalla Euroopan lentoturvallisuusvirastolle annettava toimeksianto vastuulliseen toimintaan. Toivommekin viraston panevan pian täytäntöön kaikki parlamentin suositukset.

  Christine De Veyrac (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Stockmannia erinomaisesta toiminnasta neuvotteluissa tästä tyydyttävää paremmasta sopimuksesta neuvoston ja komission kanssa. Voimme olla iloisia tuloksesta monesta eri syystä.

Ensiksikin sopimuksen myötä saadaan valmiiksi asia, jota on käsitelty kuusi vuotta, ja on hyvä, että vältämme näin sovittelumenettelyn ja asian venymisen entisestään. Silti kuusi vuotta on aivan liian pitkä aika lentoturvallisuuden kaltaisella alalla, jossa on tärkeää toimia nopeasti.

Toiseksi neuvoston ja valmistelijoiden sopimissa tarkistuksissa huomioidaan valtaosa meidän liikenne- ja matkailuvaliokunnalle tekemistämme pyynnöistä. Se on minusta tärkeää varsinkin suojelutason säilyttämistä koskevien lausekkeiden suhteen, koska niillä taataan, ettei teksti heikennä turvallisuutta niissä jäsenvaltioissa, joissa normit ovat asetuksessa säädettyä perustasoa tiukemmat.

Lopuksi haluan todeta olevani erityisen tyytyväinen matkustamohenkilöstöä koskeviin säännöksiin. Yhdessä Gilles Savaryn ja monien muiden kollegojeni kanssa olemme esittäneet kaksi tarkistusta tämän ammattialan esiin tuomista huolenaiheista. Olen iloinen huomatessani, että kompromissitarkistuksissa huomioidaan nämä seikat. Olen varma, että asetus on näin tarkistettuna johdonmukainen ja tasapainoinen teksti: toivon meidän hyväksyvän sen huomenna suurella enemmistöllä.

Haluan huomauttaa epävirallisesti saksalaisille ja italialaisille kollegoilleni, että typistin puheenvuoroani tarkoituksellisesti, jotta he pystyvät näkemään viime minuutit tämäniltaisesta merkittävästä tapahtumasta.

  Jörg Leichtfried (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja, haluan aivan aluksi ottaa tilaisuudesta vaarin ja kiittää esittelijä Stockmannia lämpimästi tästä hienosta mietinnöstä. On erityisen ilahduttavaa, että hän on onnistunut ongelmallisista taustatekijöistä huolimatta sovittamaan yhteen lukuisat asiaan vaikuttavat etunäkökohdat ja tähän mennessä kuluneen ajan niin, että mietintö on nyt turvallisesti luotsattu vaiheeseen, jossa siitä päästään äänestämään.

Tämä EU-OPS-asetus on monestakin syystä tärkeä virstanpylväs lentoturvallisuuden historiassa: lentoliikenne jatkaa Euroopassa keskeytymätöntä kasvuaan ja Euroopan ilmatila on maailman ylikuormitetuimpia lentoväyliä. Jos haluamme taata lentomatkustajien turvallisuuden vastakin kaikkialla, yhdenmukaiset ja korkeat turvallisuusnormit on saatava aikaan kiireesti.

Kollega De Veyracin ansiosta muutama kuukausi sitten julkaistu musta lista on asettanut – pääosin Euroopan unionin ulkopuolisia – lentoyhtiöitä koskevat normit korkealle, ja nyt on sovellettava yhtä korkeita normeja eurooppalaisiin yhtiöihin. Tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden lentäjien paine helpottuu EU-OPS:ssä vahvistetun työolosuhdekehyksen myötä voimaan tulevien työ- ja lepoaikojen ansiosta, mikä vuorostaan parantaa matkustajaturvallisuutta.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) tekee asiaa koskevan lääketieteellisen ja tieteellisen tutkimuksen, joka toimii perustana komission tarkistusehdotuksille. Omassa mietinnössäni käsittelen laajalti EASA:n tehtäviä ja vastuualueita.

Haluan jo tässä vaiheessa huomauttaa, että mielessäni on päällimmäisenä matkustajien ja koko miehistön turvallisuus, ja etten aio unohtaa sitä myöskään mietintöä laatiessani. Ulrich Stockmann on edistänyt tätä asiaa jo huomattavasti ja tehnyt siviili-ilmailusta huomattavasti turvallisempaa. Hoidan oman osuuteni varmistaen, että sitoudumme päättäväisesti valtuuksien antamiseen eri lentoturvallisuusvirastoille ja niiden toiminnan yhteensovittamiseen sekä siihen, että määrittelemme selkeästi, keiden on noudatettava virastojen ohjeita.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, meidän on pysyttävä täysissä voimissamme, joten puhuen hyvin lyhyesti. Aivan ensiksi haluan kiittää parlamenttia kolmen toimielimen kesken neuvotellun kompromissin hyväksymisestä. Haluan kiittää myös esittelijä Stockmannia.

Parlamentin panos on vienyt meitä merkittävästi eteenpäin. Olemme saaneet selville alueet, joilla työtä on jatkettava erityisesti yhteistyössä Euroopan lentoturvallisuusviraston kanssa. Haluan tässä yhteydessä todeta, että ehdotetun kompromissitarkistuksen mukaisesti aiomme selvittää huolellisesti yölentojen erityisolosuhteet. Valvontaa meillä on kahden tasoista: Euroopan lentoturvallisuusviraston valvontaa, jonka tarkoituksena on huolehtia siitä, että jäsenvaltiot soveltavat Euroopan unionin sääntöjä asianmukaisesti, ja toisaalta jäsenvaltioiden järjestämää valvontaa. Me varmistamme, että valvontaa tehostetaan.

Arvoisa puhemies, toivon, että tämä teksti hyväksytään suurella äänten enemmistöllä ja että siten voidaan parantaa lentoturvallisuutta Euroopassa, taata rehellinen kilpailu ja helpottaa henkilöstön liikkumista yhteisössä. Haluan kiittää parlamenttia vielä kerran sen panoksesta.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.30.