Doslovný zápis z rozpráv

Streda, 5. júla 2006 - Štrasburg

2. Predstavenie programu fínskeho predsedníctva (rozprava)

  El Presidente. De conformidad con el orden del día, vamos a proceder a la Declaración del Consejo sobre la presentación del programa de la Presidencia finlandesa.

Damos la bienvenida al Primer Ministro de Finlandia y a su Secretaria de Estado para Asuntos Europeos, así como al Presidente de la Comisión.

Tiene en primer lugar la palabra, en nombre del Consejo, el señor Vanhanen.

  Matti Vanhanen, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin ja poliittisten ryhmien jäsenet, komission puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kunnianarvoisat vieraat, kiitän lämpimästi tilaisuudesta tulla keskustelemaan Euroopan parlamentin kanssa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä ja tärkeimmistä tavoitteista. Puheenjohtajuuden hoitaminen Euroopan unionissa on vaativa tehtävä, mutta samalla se on suuri kunnia ja etuoikeus, jonka Suomi hoitaa mielellään.

Yhteistyömme puheenjohtajavaltiona Euroopan parlamentin kanssa on käynnistynyt hyvin. Haluan kiittää parlamentin puhemiestä ja kaikkia niitä muita Euroopan parlamentin edustajia, jotka osallistuivat Suomen hallituksen ja parlamentin väliseen tapaamiseen Helsingissä. Myös useat parlamentin valiokunnat sekä poliittiset ryhmät ovat vierailleet Suomessa ja käyneet hyödyllisiä keskusteluja puheenjohtajakautemme tavoitteista.

Suomi on koko jäsenyyskautensa ajan tukenut pyrkimyksiä tehostaa unionin instituutioiden toimintaa ja parantaa niiden välistä tiivistä yhteistyötä. Puheenjohtajana tulemme toimimaan tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. En tarkoita tällä vain parlamentin roolia yhteispäätösmenettelyssä tasaveroisena lainsäätäjänä neuvoston kanssa, vaan laajemmin unionin keskeisten tavoitteiden edistämisessä.

Suomen oma kansallinen parlamentti, eduskunta, viettää juhlavuotta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta yksikamarisen eduskunnan perustamisesta sekä yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Kaikki, niin naiset kuin miehetkin, saivat samalla kertaa sekä äänioikeuden että oikeuden asettua ehdokkaaksi. Olemme ylpeitä tästä demokratiamme merkkipaalusta.

Suomessa eduskunta on tiiviisti mukana EU-asioiden käsittelyssä, ja sillä on paljon vaikutusvaltaa. Ehkä tämä kokemuksemme hedelmällisestä yhteistyöstä eduskunnan kanssa on omalta osaltaan tehnyt meille suomalaisille niin luontevaksi tiiviin yhteistyön myös Euroopan parlamentin kanssa. Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien työ ei ole päällekkäistä vaan kullakin on oma roolinsa unioniasioissa. Pohjimmiltaan niillä on kuitenkin sama perustavaa laatua oleva pyrkimys: demokratian vahvistaminen unionissa.

Suomi pyrkii puheenjohtajakaudellaan kääntämään unionin katsetta ulospäin ja eteenpäin. Meidän tulee miettiä, millaisen unionin haluamme 10–20 vuoden kuluttua ja miten se saavutetaan. Meidän on eurooppalaisina tunnistettava aikakautemme historialliset muutosvoimat, vastattava niihin ja tehtävä niistä kumppaneitamme. Globalisaation kohtaaminen on EU:n suuri haaste.

Maailma unionin ympärillä muuttuu ja jollemme pidä varaamme, jäämme siitä jälkeen yhä enemmän. Se olisi tuhoisaa ennen kaikkea lastemme, tulevien sukupolvien, tulevaisuuden kannalta. Heidän vuokseen Euroopan tulee lopettaa sisäänpäin katsominen ja miettiä myös pidemmällä tähtäimellä asemaamme globaalissa maailmassa. Maailma ympärillämme ei odota. Tulevaisuutemme vaatii meiltä konkreettisia toimia nyt, vaikka niiden vaikutukset näkyvätkin vasta myöhemmin.

Unionin päätöksentekokyvyssä on viime vuosina ollut toivomisen varaa ja kansalaiset ovat entistä kriittisempiä sitä kohtaan. En kuitenkaan yhdy pessimistisiin puheisiin unionin kriisistä vaan uskon, että sen tämänhetkiset ongelmat ovat voitettavissa. Rahoituskehyksistä sopuun pääseminen ja edistyminen palveludirektiivin suhteen ovat esimerkkejä siitä, että unioni pystyy tärkeisiin päätöksiin, kun poliittista tahtoa löytyy. Uskon, että sitä löytyy kaikista unionin toimielimistä.

Euroopan unioni on arvoyhteisö, joka on olemassa kansalaisiaan varten. Sen vuoksi unionin alentunut legitimiteetti, sen oikeutuksen ja uskottavuuden väheneminen kansalaisten silmissä on otettava vakavasti.

Osittain tässä tunteessa unionin legitimiteetin heikkenemisestä on kyse siitä, etteivät kansalaiset tiedä, mitä unioni tekee heidän hyväkseen. Monia kansalaisten elämään konkreettisesti vaikuttavia asioita – kuten oikeutta asua, työskennellä ja opiskella kaikkialla unionin alueella – pidetään itsestään selvinä. Ei muisteta, että ne ovat mahdollisia nimenomaan unionin ansiosta.

Mutta tiedonpuute ei selitä kaikkea vaan unionin on myös pystyttävä parantamaan toimintaansa. Unionin on pystyttävä tuloksiin, joiden vaikutukset kansalaiset voivat nähdä omassa elämässään.

Unionin perustavaa laatua oleva lähtökohta, rauhan ja vakauden turvaaminen Euroopassa, on edelleen ajankohtainen. Sain siitä henkilökohtaisesti muistutuksen muutaman viikon takaisella Kroatian-matkallani – he haluavat unionin jäseniksi, jottei heidän tai heidän lastensa tarvitsisi enää koskaan nähdä sotaa.

Monilla muilla, koko ikänsä rauhan aikana eläneillä ihmisillä, on kuitenkin taipumus pitää rauhaa ja vakautta itsestään selvinä. Sen vuoksi se ei enää tunnu yksin riitä antamaan unionille legitimiteettiä. Kuten monet teistä ovat useasti todenneet, unionin on pystyttävä näyttämään kansalaisille hyödyllisyytensä myös muutoin, konkreettisemmin.

Unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten hoitamalla tehokkaasti unionin perustehtäviä, erityisesti lainsäädäntötyötä. Sen me voimme ja meidän pitääkin tehdä nyt heti voimassaolevien perussopimusten pohjalta. Eurooppa ei voi jäädä odottamaan uusia päätöksentekosääntöjä vaan sen tulee aloittaa toimintansa tehostaminen heti. Unionin on näytettävä, että se pystyy ihmisten elämään vaikuttaviin tuloksiin eikä pelkästään kiistelemään institutionaalisista kysymyksistä.

Tehostaminen vaatii rohkeita päätöksiä Euroopan johtajilta ja päätöksentekijöiltä. Emme voi ajatella vain tätä hetkeä ja tulevia vaaleja vaan meidän on pidettävä mielessämme tulevien sukupolvien etu. Siksi on tehtävä myös päätöksiä, jotka ovat ehkä tuskallisia nyt mutta jotka auttavat tulevaisuuden luomisessa. Tulee olla myös valmiutta tinkiä kansallisista kannoista ja huolehtia Euroopan kokonaisuudesta.

Unionin tulee keskittyä olennaiseen ja olla siinä olennaisessa tehokas. Se tarkoittaa toimintaa, josta unionin toiminnalla saadaan lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden toimintaan yksinään. Tätä lisäarvoa voidaan saavuttaa hyvinvoinnin, turvallisuuden ja vapauden aloilla.

Tavoitteiden toteuttaminen alkaa työskentelytavoistamme. Avoimuus on olennaista – kansalaisten on tiedettävä, miten heitä koskevat päätökset syntyvät. Lisääntyvä poliittinen keskustelu Euroopassa on kaikkien etu. Tässä myös teidän tehtävänne on erittäin keskeinen.

Olen tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvostossa päätimme lisätä neuvostojen istuntojen avoimuutta. Suomi tulee puheenjohtajavaltiona toteuttamaan kattavasti Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjä periaatteita neuvoston työn avoimuuden lisäämiseksi.

Suomi pyrkii panostamaan avoimuuteen myös muilla tavoin, kaikessa käytännön työssä ja toiminnassa. Pyrimme siihen, että kaikki olennainen tieto olisi mahdollisimman nopeasti saatavissa puheenjohtajuussivuiltamme internetissä. Toisinaan tällaiset käytännön keinot vaikuttavat todelliseen tiedonsaantiin enemmän kuin poliittiset julistukset.

Suomi panostaa puheenjohtajakaudellaan parempaan sääntelyyn eli lainsäädännön laatuun sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden huomioimiseen. Tässä ei ole kyse pelkästään säädösten karsimisesta. Euroopan unionissa tarvitaan sekä uutta lainsäädäntöä että jo olemassa olevan ajan tasalla pitämistä. Näin unioni vaikuttaa ja reagoi aktiivisesti ympäröivän maailman muutoksiin. Tuemme tässäkin komission työtä.

Puheenjohtajavaltiona panostamme erityisesti siihen, että päätöksenteossa huomioidaan huolellisesti lainsäädäntöehdotusten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Tavoitteenamme on myös vauhdittaa komission antamia ehdotuksia, jotka tähtäävät lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja ajantasaistamiseen.

Neuvoston työn pohjana on vuoden 2006 työohjelma, jonka valmistelimme yhdessä Itävallan kanssa. Työn jatkuvuuden vuoksi peräkkäisten puheenjohtajavaltioiden yhteistoiminta on erittäin tärkeää. Itävallan kanssa se on sujunut hyvin, ja jatkamme yhteistyötä aivan yhtä positiivisissa merkeissä meitä seuraavan Saksan kanssa.

Puheenjohtajavaltiona Suomi sitoutuu hoitamaan unionin asialistaa ja sen kaikkia asioita hyvin, tehokkaasti ja puolueettomasti. Se, että mainitsen tässä lyhyesti, mitä asioita Suomi aikoo puheenjohtajakaudellaan erityisesti painottaa, ei merkitse sitä, ettemme hoitaisi myös muita asioita hyvin. Joka sektorilla tarvitaan edistystä.

Suomi haluaa edistää keskustelua unionin tulevaisuudesta. Tähän keskusteluun liittyvät niin konkreettinen kysymys unionin perustuslakisopimuksen tulevaisuudesta kuin unionin laajentuminen.

Olen tyytyväinen siitä, että Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa, että perustuslakisopimuksen suhteen siirrytään pelkästä tuumaamisesta aktiivisempaan vaiheeseen. Tämä kaksiraiteinen lähestymistapa on oikea: tehostamme toimintaa nykyisten sopimusten puitteissa samalla kun alamme pohtia perustuslakisopimuksen tulevaisuutta. Suomi aloittaa kaudellaan perustuslakisopimuksen tulevaisuuteen liittyvät konsultaatiot. Näillä jäsenvaltioiden ja instituutioiden kanssa käytävillä konsultaatioilla pohjustetaan vuoden 2007 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, Saksan puheenjohtajakaudella, annettavaa raporttia.

Olen vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden yhdessä neuvottelema sopimus on laajentuvalle unionille tarpeellinen. Suomessa hallitus on antanut sopimuksen ratifioimista koskevan esityksen eduskunnalle kesäkuun alussa, ja eduskunta käsittelee asian syysistuntokaudellaan. Näin Suomi omalta osaltaan ottaa kantaa neuvoteltuun sopimukseen.

Unionin laajentuminen on yksi Suomen puheenjohtajakauden keskeisistä kysymyksistä. Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että unionin laajentuminen on ollut menestystarina. Paitsi, että laajentuminen on keskeinen väline vakauden ja demokratian vahvistamisessa, se on myös yksi Euroopan strategisista vastauksista globalisaation haasteisiin. Tuoreet analyysit osoittavat viimeisimmän laajentumisen olleen selvästi hyödyksi sekä uusille että vanhoille jäsenvaltioille.

Eurooppa-neuvosto kävi kesäkuussa tärkeän keskustelun unionin vastaanottokyvystä. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että unionin vastaanottokykyä ei asetettu uudeksi jäsenyyskriteeriksi. Hakijavaltioille ei pidä asettaa uusia jäsenyyskriteerejä, mutta toisaalta olemassa olevista tulee ehdottomasti pitää kiinni. Lähtökohtani on, että unionin tulee jatkossakin säilyä avoimena yhteisönä. Jäsenyyskriteerit täyttävillä eurooppalaisilla valtioilla tulee olla mahdollisuus päästä jäseniksi.

Puheenjohtajakaudellamme tehdään päätös Romanian ja Bulgarian jäsenyyden toteutumisen ajankohdasta. Myös Turkin ja Kroatian jäsenyysneuvotteluja viedään eteenpäin saavutetun edistymisen ja komission raporttien pohjalta.

Puheenjohtajavaltiona tulemme myös tukemaan Länsi-Balkanin maiden eurooppalaista perspektiiviä. Kuluva vuosi on monin tavoin ratkaiseva Länsi-Balkanin tulevaisuuden kannalta. Kosovon asemaan liittyvä prosessi on syksyllä todennäköisesti ratkaisuvaiheessa. Puheenjohtajana toivomme, että osapuolet saavuttavat tuloksia presidentti Martti Ahtisaaren johdolla käytävissä vaativissa neuvotteluissa vuoden loppuun mennessä.

Erittäin tärkeä alue Suomen puheenjohtajakaudella on unionin ja sen jäsenvaltioiden kilpailukyky, niiden menestyminen globaalissa kilpailussa. Panostamme niihin puheenjohtajakaudellamme laaja-alaisesti neuvoston eri kokoonpanoissa.

Olennainen kysymys on, mistä Eurooppa löytää taloudellisen kasvun perustan. Suomen vastaus on, että se löytyy muun muassa innovaatioista, energiaratkaisuista, työn laadusta ja tuottavuudesta, maailmankaupan avoimuudesta, maahanmuutosta ja hyvin toimivasta sosiaaliturvasta.

Päävastuu kilpailukyvyn suhteen on jäsenvaltioilla, joiden tulisi ottaa siinä vahva omistajuus. Myös unionin tulee hoitaa oma osansa. Suomi pyrkii pääsemään tuloksiin tutkimuksen 7. puiteohjelman suhteen. Samoin tuloksiin pyritään kemikaaliasetus REACHin, palveludirektiivin, työaikadirektiivin sekä kansainvälisiä verkkovierailuja sääntelevän asetuksen suhteen.

Haluamme edetä laaja-alaisen innovaatiopolitiikan kehittämisessä. Nostamme sekä neuvoston lainsäädäntötyössä että Lahdessa järjestettävässä valtionpäämiesten tapaamisessa esille aloitteita, joilla luodaan innovaatioiden synnyttämiselle ja tehokkaalle käyttöön otolle suotuisa ympäristö. Kyse on kysyntävetoisesta innovaatiopolitiikasta. Lahdessa valtionpäämiehet voivat vauhdittaa tarvittavia päätöksiä.

Laaja-alainen innovaatiopolitiikka edellyttää unionin yhteisen toiminnan ja päätöksenteon tehostamista muun muassa standardisoinnissa, henkisen omaisuuden suojassa ja rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä. Yhtä lailla tärkeää on vauhdittaa opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta, korkeakoulujen yhteistyötä sekä eurooppalaisen huippuosaamisen keskittymien luomista. Haluan myös painottaa avoimen maailmantalouden tuoman kilpailun myönteistä vaikutusta innovaatioiden käyttöönotolle.

Eurooppa tarvitsee lisää henkisten ja materiaalisten resurssien liikkuvuutta. Innovaatiopolitiikan tukijalka löytyy unionin sisämarkkinoista ja niiden edelleen kehittämisestä.

Sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan esteitä on raivattava, jotta taloudellisesta integraatiosta voitaisiin täysimääräisesti hyötyä. Sisämarkkinat ovat EU:n kivijalka. Tätä ei pidä unohtaa. Palvelumarkkinoiden merkitys on tässä suuri ja on erittäin hyvä, että palveludirektiivistä ollaan pääsemässä ratkaisuun. Euroopan parlamentin rooli on ollut ratkaisevan tärkeä. Toivon, että direktiivin lopullinen hyväksyntä voisi tapahtua suoraan Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä.

Myös energiaa koskevat ulkosuhteet ovat asialistalla Lahden epävirallisessa valtionpäämiesten tapaamisessa. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsuttu tapaamisen jälkeiselle illalliselle, jolloin hänellä ja EU-valtioiden johtajilla on mahdollisuus vapaamuotoiseen keskusteluun.

Kohtuuhintaisen energian saannin turvaaminen kuuluu Euroopan taloudellisen menestyksen edellytyksiin. Kaikkia jäsenvaltioita koskevat energian hintojen nousuun, toimitusvarmuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet. Energiapolitiikan valinnat ovat pitkälti kansallisia kysymyksiä. Euroopan unioni tarvitsee kuitenkin yhteisiä energiapolitiikan linjoja ja erityisesti johdonmukaista politiikkaa käsitellessään energian ulkosuhteita. Suomen puheenjohtajakaudella haluamme edistää strategista keskustelua siitä, millä tavoin energiapolitiikan tavoitteiden tulee näkyä unionin ulkosuhdetoiminnassa.

Energian käytöllä ja energian lähteiden valinnalla on kiinteä yhteys aikamme vakavimpaan ympäristöuhkaan, ilmastonmuutokseen. Ilmastopolitiikan osalta erityisen tärkeä kysymys on neuvotteluiden edistäminen YK:n ilmastosopimusjärjestelmän kehittämisestä vuoden 2012 jälkeen. Suomi pyrkii puheenjohtajana edistämään kansainvälisesti sellaisia keskusteluja, jotka voivat johtaa EU:n tavoitteen mukaisesti kaikki ilmastonmuutoksen kannalta keskeiset maat kattavaan kunnianhimoiseen sopimusjärjestelyyn. Kattava pohja edesauttaisi paitsi ilmastohaasteeseen vastaamista mahdollisimman tehokkaasti myös EU:n kilpailukyvyn turvaamista.

Molemmat aiheet – energia ja ilmastonmuutos – ovat vahvasti esillä Suomen puheenjohtajakaudella kolmansien maiden kanssa pidettävissä huippukokouksissa, mukaan lukien kymmenvuotisjuhlaa Helsingissä viettävä EU:n ja Aasian maiden Asem-huippukokous.

Olen hyvin tietoinen siitä, että miljoonat eurooppalaiset pelkäävät globaalia kilpailua ja että he sen vuoksi vastustavat myös monia muutoksia. Tämä pelko on tullut esille muun muassa palveludirektiivin käsittelyssä. Tämä pelko on otettava vakavasti. Korostan, ettei kilpailukykyä Euroopassa yritetä kohottaa hinnalla millä hyvänsä ja seurauksista välittämättä. Pitää olla tasapaino uudistusten, sosiaalisen turvallisuuden ja ympäristön kestävyyden välillä. Usein kuitenkin uudet toimintatavat ja moderni tekniikka edistävät sekä talouden kasvua että hyvinvointia ja vähentävät ympäristöpäästöjä.

Eurooppalaisten hyvinvointiyhteiskuntien säilyttäminen edellyttää kilpailukyvyn parantamista, työllisyysasteen nostamista ja työn tuottavuuden parantamista. Tuloksia on haettava läheisessä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. On etsittävä uutta joustavuuden ja turvallisuuden tasapainoa. Tämän vuoksi Suomi isännöi juuri Lahden valtionpäämiestapaamisen alla ylimääräisen sosiaalihuippukokouksen, jossa käsittelemme näitä teemoja.

Unionin ulkosuhteilla on yhteys talouteen, sillä unionin ulkopoliittisen toiminnan perusta on sen taloudellinen vahvuus. Kiinnostavuus ja houkuttelevuus kauppakumppanina antaa meille vaikutusvaltaa. EU:sta on tullut maailmanlaajuinen toimija, jolla ei ulkoisessa toiminnassaan ole varaa tuumaustaukoon.

Suomen puheenjohtajakaudella lujitetaan EU:n kansainvälistä roolia ja vahvistetaan toiminnan johdonmukaisuutta. Unionilla on moniin muihin kansainvälisiin toimijoihin verrattuna kattava valikoima välineitä käytössään. Niitä tulee käyttää yhdenmukaisesti, on sitten kysymys ulko-, kauppa-, kehitysyhteistyö- tai ihmisoikeuspolitiikasta. Unionin ääni kuuluu maailmalla yhtenäisenä vain, jos se on yhtenäinen.

Kehitämme edelleen unionin kriisinhallintaa. Nopean toiminnan joukkojen on oltava täydessä valmiudessa vuoden 2007 alussa. Siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan yhteensovittamista jatketaan.

EU:n suhteet Venäjään sekä pohjoinen ulottuvuus ovat Suomen puheenjohtajakauden painopistealueita. Myös Länsi-Balkan, transatlanttiset suhteet sekä Aasia ovat vahvasti esillä asialistalla.

EU:n ja Venäjän suhteet eivät rajoitu vain kauppaan ja energiaan vaan tavoitteena on laaja-alainen kumppanuus, jossa meitä yhdistävät eurooppalaiset arvot ja maailmanlaajuiset intressit. Tavoitteena on saada Venäjä yhä tiiviimmin mukaan demokraattiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön yhteiskunnan eri osa-alueilla. Siinä tarvitaan lisää vuorovaikutusta EU-valtioiden ja Venäjän välillä, myös opiskelijavaihtoa, kulttuuriyhteistyötä ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista panosta.

Suomen puheenjohtajakaudella keskustellaan uudesta sopimuskehikosta ensi vuoden lopulla päättyvälle EU:n ja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle. Pohjoisen ulottuvuuden osalta olemme päässeet jo pitkälle – uusi poliittinen kehyssopimus allekirjoitetaan syksyn aikana. Pohjoisen ulottuvuuden kehittyminen on arvokasta myös muun Itämerellä harjoitettavan yhteistyön kannalta.

Edellä sanotun ohella panostamme luonnollisesti Lähi-itään ja muihin maailman kriisialueisiin. Olemme erittäin huolestuneita palestiinalaisalueen tilanteesta, josta on tänään tärkeä erilliskeskustelu. Ulkosuhteissa yllätykset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomi on myös valmistautunut kantamaan puheenjohtajan vastuun eteen tulevista yllätyksistä.

Suomen puheenjohtajakaudella tehdään perusteellinen poliittinen arviointi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella saavutetusta edistymisestä. Tarvitsemme konkreettisia toimia, tehokasta päätöksentekoa sekä jo tehtyjen päätösten tinkimätöntä kansallista täytäntöönpanoa. Tampereen huippukokous antoi vuonna 1999 suunnan oikeus- ja sisäasioiden kunnianhimoiselle ja demokraattiselle kehittämiselle. Nyt vuonna 2006 Haagin ohjelman arvio antaa mahdollisuuden oikeus- ja sisäasioiden eurooppalaisen yhteistyön aktiiviseen eteenpäin viemiseen.

Kansalaiset odottavat Euroopan unionilta tehokkaita toimia kansainvälisen rikollisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnassa. Suomen puheenjohtajakaudella koetellaan jäsenvaltioiden poliittista halua sitoutua päätöksenteon tehostamiseen, erityisesti poliisi- ja rikosoikeuden alalla. Työskentelyä voidaan tehostaa, mikäli jäsenvaltiot ovat valmiita siirtymään määräenemmistöpäätöksiin ja yhteisöllistämiseen tällä alalla. Saimme tätä koskevan selvitystehtävän yhdessä komission kanssa viimeisimmältä Eurooppa-neuvostolta.

Korostan, ettei poliisi- ja rikosoikeudellisen alan yhteistyössä ole kyse rusinoiden poimimisesta pullasta. Emme yritä saattaa perustuslakisopimusta voimaan keittiön kautta, sillä muutokset voidaan tehdä jo Nizzan sopimuksen pohjalta.

Suomi haluaa vahvistaa myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteutumista oikeudellisessa yhteistyössä. Kun toisen jäsenvaltion tekemät tuomiot ja oikeusviranomaisten päätökset laitetaan toteen sellaisenaan, voidaan konkreettisesti tehostaa laajojen, rajat ylittävien rikosten tutkintaa sekä nopeuttaa oikeudenkäyntejä. Hyvä esimerkki tästä on eurooppalainen pidätysmääräys, jonka ansiosta rikoksesta epäiltyjen luovutusajat ovat lyhentyneet yli puolesta vuodesta jopa yhteen päivään.

Viimeaikaiset tapahtumat, muun muassa Kanarian saarilla ja Maltalla, ovat nostaneet laittoman maahanmuuton jälleen otsikoihin. Unionin käytössä olevia keinovalikoimia on tutkittava laajasti, mukaan lukien sopiminen yhteisistä linjauksista laillisessa maahanmuutossa. Rajavalvonnan tehostaminen on vain yksi, vaikkakin tärkeä osa ratkaisua. Yhteistyön merkitystä laittoman maahanmuuton alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa ei voida liikaa korostaa. On huolehdittava siitä, että unionin yhteinen turvapaikkajärjestelmä on valmis vuoteen 2010 mennessä. Unionin on pystyttävä takaamaan suoja niille, jotka sitä tarvitsevat yhtäläisten menettelyjen ja lainsäädännön pohjalta. Huomiota on kiinnitettävä myös muuttoliikekysymysten ulkoiseen ulottuvuuteen ja kumppanuuteen naapurimaidemme kanssa.

Kuten jo alussa totesin, instituutioiden sekä eurooppalaisen ja kansallisen tason yhteistoimintaa tulee edelleen kehittää. Kiitän tänään teitä erityisesti tästä tilaisuudesta esitellä Suomen puheenjohtajakauden painopisteitä ja keskustella kanssanne niiden edistämisestä. Odotan mielenkiinnolla kommenttejanne sekä tänään että myöhemmin sekä täysistuntosalissa että muissa yhteyksissä.

Keskustelu Euroopan kehittämisestä on tärkeää poliittisista eroista riippumatta. Euroopan parlamentin ryhmäjohtajat osoittivat esimerkiksi kansalaistilaisuudessa Helsingissä kesäkuun alussa sekä halua että kykyä eurooppalaisen asialistan edistämiseen. Me Suomessakin olemme tottuneet tekemään tuloksellista poliittista yhteistyötä yli puoluerajojen. Se on luontevaa myös eurooppalaisella tasolla.

Toivon yhteistyöltämme seuraavan kuuden kuukauden aikana parhaita mahdollisia tuloksia. Saavun mielelläni Euroopan parlamentin kuultavaksi Suomen kaudella järjestettävien huippukokousten yhteydessä.

Me elämme suurten haasteiden aikaa. Unionin pitää katsoa eteenpäin, tarttua rohkeasti uudistuksiin ja osoittaa poliittista tahtoa kehittää Eurooppaa. Uskon, että monessa asiassa oikea vastaus on enemmän Eurooppaa, ei vähemmän.

Alkavaa puheenjohtajuutta on jo ehditty luonnehtia eräänlaiseksi ylimenokaudeksi. Sen aikana hoidettaisiin vain juoksevat asiat ja valmistauduttaisiin aikaan, jolloin edellytykset tarttua unionimme suuriin kysymyksiin olisivat käsillä. On kuitenkin sanottava selkeästi, että vaikka Euroopan unionissa olisikin tiettyä odottelevaa mielialaa, muu maailma ympärillämme ei pysähdy. Olisi väärin yhteisen Eurooppamme tulevia sukupolvia kohtaan, jos ummistaisimme silmämme historiallisilta haasteiltamme ja jäisimme odottelemaan aikaa parempaa. Se aika on tässä ja nyt.

(Suosionosoituksia)

  José Manuel Barroso, President of the Commission. Mr President, I am delighted that, after the excellent Austrian Presidency, we can now work in tandem with the Finns. In Helsinki a few days ago, Prime Minister Vanhanen and I agreed that our two teams should work as one. Let us join efforts between the Presidency, the Commission and Parliament. Europe needs the clear, dynamic harmony which Finland brings.

I welcome the presentation by the Prime Minister, Mr Vanhanen. He has shown that the next six months present an opportunity to demonstrate what we mean when we talk about a Europe of results, to deliver on important dossiers of concern to our citizens, to move towards the next stage in the constitutional question, to steer the discussion on enlargement. In short, to follow the twin-track approach which I outlined to this House last month – an approach that was endorsed by the European Council – to move from a period of reflection to a period of engagement.

Let me pick up just some of the themes raised by Prime Minister Vanhanen.

I shall start with a simple, important point concerning enlargement. It is one of the most successful policies of the European Union, an extraordinary achievement in exporting freedom and opportunity across our continent. Many of us here today have benefited from this policy. We should be proud of our enlargement policy. I was very pleased that the last European Council reaffirmed that we will honour existing commitments.

However, on enlargement, as on so much of European policy-making, there is a popular debate with which we must engage. I welcome that debate. I want that debate. It is important to show that Europe does not enlarge by default, that enlargement is a conscious choice that is of benefit to all, that far from being a negative factor, an enlarged Europe is a precondition for a powerful Europe, for a Europe that really counts in the world.

That is why this autumn the Commission will report on the enlargement process as a whole, to set up the debate at the December European Council. This will include the analysis of the capacity of an enlarged Europe to function properly. This will be a serious, rigorous exercise. Nothing else will satisfy the public demand for more certainty and confidence.

We must take the same serious and correct approach to Turkey. I welcome the fact that negotiations are under way. It will be a long road, sometimes a very bumpy one. What matters is that we are open, honest and fair. Turkey must fulfil its commitments, just as the European Union must fulfil its commitments. Turkey’s commitments include respect for the Ankara Protocol.

Each Presidency brings its own particular expertise to the European Union. In Finland’s case it also brings a deep knowledge of and cooperation with its neighbours, including Russia.

I strongly support the emphasis placed by the Presidency on the relationship with Russia. Earlier this week the Commission adopted a recommendation for a comprehensive agreement that we hope will bring – because we believe it is in our interests as well as Russia’s – a new quality to the European Union’s relations with Russia, building on the existing partnership and cooperation agreement. We are proposing to move towards a free trade area to be completed once Russia accedes to the WTO. At the same time, we propose a partnership approach for energy, based on mutual interests and agreed principles.

Next week Prime Minister Vanhanen and I will travel to St Petersburg for the G8 Summit to determine, I hope, a new framework for the global energy challenges which require a global response. For energy, as for climate change, we need this global response. We will follow this up in turn at the October and December European summits. It is clear that on Russia – as on so many external issues – Europe has greater power when it works in a united and coherent way, and I hope the Member States will approach this issue precisely in that way.

The Commission looks forward to the Finnish Presidency taking forward the negotiations on the next generation of Northern Dimension partnerships. The ultimate result should be a shared policy with common ownership by all players, including Russia. The Northern Dimension will become a permanent forum on northern issues and concerns. In this context, the Commission has taken good note of this Parliament’s aspiration to establish a parliamentary forum.

The European economy is picking up pace. This is good news and we should build on it. I welcome the Finnish Presidency’s intention to drive forward the new Lisbon Strategy and to focus on research, innovation and education – the knowledge triangle. In this area, as well as in others, we must move from reflection to engagement, to real delivery. Political support must now be translated into concrete actions which create a more innovative climate in Europe.

My Commission will prepare a short paper on innovation to prepare for the Lahti informal summit. We must promote the European Research Area, including the European Institute of Technology, which should be a flagship project and symbol of the knowledge-based European economy. We must accelerate the drive to ensure open and interoperable standards and promote those standards worldwide. We must promote effective mechanisms – like venture capital – to finance innovation by European companies, having in mind also small and medium-sized companies.

Last week the Commission adopted proposals for an ambitious programme for increased security and more efficient justice for Europe’s citizens in a way that respects and protects their rights. This is a key feature of our Europe of Results agenda. I share the Finnish Presidency’s determination to move this dossier forward. The European Union will return to Tampere for the informal Justice and Home Affairs Council in September, to deepen European integration in this crucial area.

The case for deeper and more dynamic European action is clear: against those who plot against our values, freedom and democracy; against those who traffic in human beings, especially women and children; against illegal migration and those who exploit people in the workplace. We should not wait for the next tragedy in order to advance European integration in these areas: we must act now to prevent it.

We must implement better what already exists. For example, everybody agrees that sexual exploitation of children is a repugnant crime, yet only five countries have transposed the framework directive. Everybody agrees on the need to act against terrorism and organised crime, yet several Member States have not transposed effectively key legislation, such as the framework decision on terrorism.

To achieve our goals, we must improve our procedures. It is not coherent to proclaim the ends – on the fight against crime, terrorism, illegal immigration – but not provide the means.

The Commission believes the Community method, including proper European democratic scrutiny by this Parliament, should be spread to police and judicial cooperation in criminal matters and legal migration. That is what we said in our Citizens’ Agenda paper of 10 May. We are therefore now proposing to use the existing Treaty articles to make this change. The Commission is opening the interinstitutional debate and based on the results of that debate we will present formal proposals. I very much welcome the clear remarks made just now by Prime Minister Vanhanen.

We know there are political sensitivities, and we are ready to address those political sensitivities, but our procedures must catch up with reality.

Any step we take to improve our cooperation in security and justice matters must be matched with an extended protection of the individual citizen’s human and civic rights. This is for us a question of principle.

Law is the source of strength of the European Union, not intergovernmental backroom deals outside Parliamentary scrutiny and judicial review. That is why I also welcome the commitment of the Finnish Presidency to everything associated with the transparency agenda. Transparency, subsidiarity, better regulation should not be seen, as sometimes they are seen, as just technical matters; they are political matters. It is the democratic accountability agenda of our Union and we, the European Commission, stand ready to move forward on all those issues – transparency, better regulation and real subsidiarity – because this is a question of democratic accountability.

I have picked out only a few of the priorities of the Finnish Presidency. There are other priorities we fully share, including matters of immediate concern such as the deadlock in the Doha trade round.

The last few presidencies have helped the European Union resolve internal problems or lay the path towards their resolution. Now we need a change of gear from reflection to engagement, to a Europe which is looking forwards and outwards.

I welcome this. An open Europe, a more self confident Europe, a forward-looking Europe is what we need. Let us renew our energies to engage more deeply, more coherently and more effectively with the world around us. By exporting our values, by promoting our interests in the world, we can strengthen our identity and confidence. I look forward to doing just that in the next six months with the Finnish Presidency and with Prime Minister Vanhanen.

(Applause)

  Hans-Gert Poettering, im Namen der PPE-DE-Fraktion. – Herr Präsident, Herr Präsident des Europäischen Rates, Herr Kommissionspräsident, liebe Kolleginnen und Kollegen! Die Welt befindet sich im Fußballfieber, aber Europa hat schon gewonnen: Der Weltmeister wird aus der Europäischen Union kommen, und die vier besten Mannschaften kommen aus Mitgliedstaaten der Europäischen Union. Der Präsident der Kommission hat vom Selbstbewusstsein gesprochen.

(Beifall)

Deswegen sage ich: Lasst uns selbstbewusst sein, aber nicht übermütig! Was die Fußballer uns jetzt lehren — der friedliche Wettbewerb —, ist eine wunderbare Sache. So soll es in Europa und in der Welt sein, friedlicher Wettbewerb, fair play. Wenn das die Grundlage ist, werden wir auch erfolgreich sein. Wer könnte das besser repräsentieren als Finnland.

Herr Ministerpräsident, es war eine gute Begegnung, die wir als Fraktionsvorsitzende mit Ihnen in Helsinki hatten: effektiv, professionell, transparent, nicht spektakulär — denn es ist meistens so, dass diejenigen, die etwas Spektakuläres ankündigen oder wollen, scheitern, weil sie es nicht erfüllen können.

Europa ist wie eine Kette. So ist es auch mit den Präsidentschaften. Wir hatten die österreichische Präsidentschaft. Jetzt haben wir die finnische Präsidentschaft, danach die deutsche, die portugiesische, die slowenische und anschließend die französische Präsidentschaft. Jedes Glied dieser Kette muss stark sein. Wenn wir diese Kontinuität sehen, werden alle Präsidentschaften erfolgreich sein. Die Erfahrung zeigt, dass nicht nur die Präsidentschaften der so genannten großen Länder erfolgreich sind, sondern sehr oft waren es gerade die Präsidentschaften der kleineren Länder. Wir wünschen Finnland viel Erfolg und stehen an Ihrer Seite!

Der 25. März 2007, der Tag der Erinnerung an 50 Jahre Römische Verträge, fällt nicht in die finnische, sondern in die deutsche Präsidentschaft. Wir begrüßen ausdrücklich, dass die Kommission vorgeschlagen hat, dass es eine gemeinsame Erklärung von Europäischem Rat, Kommission und Parlament geben soll. Unsere Fraktion schlägt vor, dass wir schon unter finnischer Präsidentschaft die Vorbereitung inhaltlicher und organisatorischer Art beginnen, und wir schlagen die Einsetzung einer Arbeitsgruppe vor, die sich auf politischer Ebene mit den Vorbereitungen befasst. Daran muss natürlich auch die nächste Präsidentschaft beteiligt werden, aber die Arbeiten müssen jetzt unter finnischer Präsidentschaft beginnen.

Am 25. März sollte nicht nur der Gipfel stattfinden, der natürlich wichtig ist und zu dem die deutsche Bundeskanzlerin nach Berlin eingeladen hat, sondern es sollte auch etwas in Rom veranstaltet werden. Dort wurden die Römischen Verträge vor fünfzig Jahren unterzeichnet, und ich höre, dass die katholische Kirche etwas vorbereiten will.

(Zwischenruf von Herrn Cohn-Bendit)

Ich würde es sehr begrüßen, lieber Kollege Cohn-Bendit, wenn sich auch die Grünen, mit denen wir ja in einem friedlichen Wettbewerb um die Einigung Europas stehen, ebenso wie die Wirtschaft und die Gewerkschaften daran beteiligen würden, denn dies ist unser gemeinsames Europa, das nicht nur einer Parteienfamilie gehört. Darum sollten sich alle daran beteiligen.

(Beifall und Zwischenruf von Herrn Schulz)

Es wird Inhalt der Rede des Kollegen Schulz sein, wie die Grünen sich verhalten wollen. Ich bin mit Ratschlägen immer zurückhaltend und will meine Zeit nicht dazu nutzen, dem Kollegen Schulz auf seine Zwischenrufe zu antworten.

Ein Thema bei Ihnen, Herr Präsident des Europäischen Rates, werden die Beziehungen zu Russland sein. Wir begrüßen das natürlich sehr, wir sagen auch, dass wir Russland als einen soliden, stabilen und hoffentlich demokratischen Partner brauchen. Aber mit dieser Politik der Umarmungen und des Schulterklopfens muss Schluss sein! Wir sagen Ja zu gemeinsamen Interessen, auch bei der Energieversorgung, aber wir müssen Russland auch sagen, dass die Menschenrechte gewahrt bleiben müssen. Vor einigen Tagen war der Anwalt des Industriellen Herrn Chodorkowski bei mir. Es ist nicht akzeptabel, wie man diesen Mann in den russischen Gefängnissen behandelt — und das ist ja nur eines von vielen Beispielen. Hier müssen wir unsere Stimme erheben!

(Beifall)

Herr Präsident des Europäischen Rates, der Präsident des finnischen Parlaments, Herr Lipponen, hat auf der Parlamentarierkonferenz angekündigt, die wir unter Beteiligung des österreichischen Vorsitzes und der Kommission in Brüssel hatten, dass es auch eine Parlamentarierkonferenz des Europaparlaments und der nationalen Parlamente geben soll. Wir unterstützen das sehr, weil wir der Meinung sind, dass die nationalen Parlamente und das Europäische Parlament sehr viel enger zusammenarbeiten müssen. Wenn wir dies tun und gewisse Vorurteile abbauen sowie gemeinsam am Projekt Europa arbeiten, werden wir erfolgreich sein. Ich wünsche Ihrer Präsidentschaft im Namen der EVP-ED-Fraktion viel Erfolg! Sie haben uns an Ihrer Seite, wenn es um unsere gemeinsame Zukunft in Europa und in der Welt geht!

(Beifall)

  Martin Schulz, a nome del gruppo PSE. – Signor Presidente, onorevoli colleghi, per rendere omaggio alla squadra azzurra comincerò il mio discorso in italiano.

Herr Präsident! Hier steht ein trauriger deutscher Fraktionsvorsitzender, aber ein glücklicher sozialistischer Vorsitzender. Die meisten meiner Kollegen aus Italien sind heute Morgen nicht hier. Es sei ihnen verziehen.

„Wir brauchen mehr Europa“, das sagte Herr Vanhanen in seiner Rede. Sie haben Recht! Das, was Sie an Kapitelüberschriften zu Ihrem Programm genannt haben, also globale Herausforderung, neue Lissabonner Strategie, Energie, Partnerschaft, all diese Dinge sind ja im Rahmen des nationalen Staates nicht mehr zu lösen.

Kein einzelnes Land der Europäischen Union — kein großes und kein kleines — kann diese Herausforderungen ökonomischer, ökologischer und sozialer Natur heute noch bewältigen. Das ist ja der Grund, warum wir die Europäische Union weiterentwickeln müssen, warum wir sie vertiefen müssen. Ja, wer sagt, wir wollen unseren Bürgerinnen und Bürgern in dieser globalen Herausforderung den Rahmen bieten, den Europa braucht, um im interkontinentalen Wettbewerb bestehen zu können, der braucht mehr Europa. Der muss dann aber auch konsequenterweise diesem Mehr Europa den Rahmen geben, den dieses Europa braucht.

Wir können in dieser Union der 25 — bald Union der 27 — die von Ihnen richtigerweise beschriebenen Herausforderungen mit dem Instrumentarium, das wir haben, nicht lösen. Das ist nicht möglich! Deshalb ist Ihre Entscheidung, in der Konsequenz dessen, was Sie beschrieben haben, die Verfassung zu ratifizieren, um damit auch symbolisch zu sagen: „Wir brauchen dieses Instrument“, eine logische, richtige und eben auch konsequente Entscheidung.

(Beifall)

Damit haben Sie schon zu Beginn Ihrer Ratspräsidentschaft ein gutes Zeichen gesetzt, und das können wir als Sozialdemokraten nachdrücklich unterstützen.

Herr Kommissionspräsident, Sie haben den Satz gesagt: „Wir wollen ein Team mit der finnischen Ratspräsidentschaft sein.“ Das ist toll, das begrüßen wir auch. Jetzt hat aber Herr Vanhanen ausdrücklich Folgendes in seiner Rede gesagt:

‘I am convinced that an enlarging Union needs the Constitutional Treaty that was negotiated by its Member States.’

Erweiterung und Verfassung sind zwei Seiten einer Medaille. Jetzt lese ich in einer Reuters-Meldung — ich weiß nicht, ob sie falsch ist, Sie können das hier aufklären —, dass Sie nach dem Treffen mit Herrn Vanhanen, sozusagen bei der Teambildung in Helsinki, in einer Pressekonferenz gesagt haben: Wir können auch auf der Grundlage des Vertrags von Nizza erweitern. Vielleicht ist die Reuters-Meldung falsch, dann sollten Sie das hier klären.

Ich will mich, wenn wir über den dritten Pfeiler reden, bedanken. Das Defizit, das Sie beschrieben haben, und auch das, was Sie, Herr Kommissionspräsident, als Beispiele für Nichtumsetzung im Bereich der Sicherheitspolitik und der Kooperation im dritten Pfeiler gebracht haben, muss behoben werden. Nirgendwo stimmen die Bürgerinnen und Bürger Europas mehr einer Kompetenz Europas zu als bei der Bekämpfung der organisierten Kriminalität, einer geordneten Einwanderungspolitik, einer sicheren Asylpolitik und einer vernünftigen Grenzsicherung. Aber nirgendwo ist die Uneffektivität größer als in diesem Bereich, wie Herr Barroso ganz richtig beschrieben hat. Wir brauchen die Passerelle-Klausel! Sie haben Recht. Das hat auch nichts mit cherry picking bei der Verfassung zu tun. Man muss den Vertrag von Nizza lesen. Darin ist nämlich schon vorgesehen, dass fünf Jahre nach seinem Inkrafttreten unter Vorbehalt der Einstimmigkeit im Rat die Überleitung aus dem dritten in den ersten Pfeiler stattfinden soll. Wir handeln also im Rahmen eines gültigen Vertrags.

Ich will in diesem Zusammenhang eine letzte Bemerkung machen. Wenn wir über den dritten Pfeiler reden, reden wir über das Kapitel, das auch die bürgerlichen Freiheiten, die Bürgerrechte in Europa beschreibt. Wir reden auch über die Grundrechtecharta, wenn wir über die Verfassung reden. Aber dann müssen wir jetzt auch anfangen, die Rats- und die Kommissionspräsidenten zu bitten, sich mit der populistischen Entwicklung in Europa stärker zu befassen, die wir ja in diesem Haus tagtäglich erleben. Wir haben in der Europäischen Union zwischenzeitlich Regierungen — das ist schlimm genug —, die von Rechtspopulisten, von zum Teil offen rassistischen und fremdenfeindlichen Parteien getragen werden. Die sitzen im Europäischen Rat. Die sitzen nicht irgendwo als backbencher in irgendeinem Parlament, das sind aktive Mitglieder der europäischen Institutionen.

Ich habe gestern ein Beispiel bei der Debatte über den Frankismus erlebt. Da hat ein Abgeordneter der fraktionslosen Mitglieder geredet, dessen Sohn der Vizepremierminister von Polen ist. Er hat das Franco-Regime im Europäischen Parlament offen verteidigt. Wir reden also nicht von irgendeiner Zufallserscheinung, wir reden davon, dass immer mehr Regierungen in der Europäischen Union beginnen, den Populismus salonfähig zu machen, indem sie nichts dagegen tun. Das ist eine ernste Bedrohung der Grundfreiheiten in Europa! Ich bitte den Ratspräsidenten, sich auch im Rat ernster mit diesem Thema auseinanderzusetzen. Die Demokratie ist nämlich meistens nicht von außen, sondern von innen bedroht.

(Beifall von links)

  Graham Watson, on behalf of the ALDE Group. – Mr President, with the Finnish Presidency’s emphasis on productivity, accountability and transparency, ‘Finlandia’ is music to Liberal ears.

The programme you have presented today, President-in-Office, reflects both the strong reforming tendencies of your government and the egalitarian and innovative impulses of a nation which repeatedly tops the league tables for education, innovation and development. Liberal values will be on the march with your Presidency.

I would like to refer to just a few areas which my group feels to be important. First, the market-driven programme. Priorities like completing the internal market, particularly in services and the energy sector, are key goals for us in the months ahead, as are efforts to deliver a directive on the portability of supplementary pensions and promoting market openings for new technologies. The latter will pay more long-term dividends than any government-funded initiatives on research and development, and provide the growth and jobs and prosperity that our Union desperately needs.

As regards Article 42 – justice and home affairs – your Presidency is right to focus on areas where European Union legislation adds value to citizens’ lives, but in the modern world a wanted man can be halfway across Europe before the policeman has his boots on. It beggars belief that the law still has borders, when criminals do not. For too long, key initiatives on police and judicial cooperation have been stalled in the Council, and even those decisions taken lack the democratic scrutiny that protects our human rights and civil liberties, as we have seen with the inadequacies of data protection legislation.

President-in-Office, the time has come to heed our call to apply the footbridge clause provided for in Article 42 and to make policy in justice and home affairs democratically.

The transparency initiative, which has found one of its key supporters in your Presidency, is one way out of this anti-democratic cul-de-sac. Liberals and Democrats seek your assurance that safeguard clauses will be used sparingly or not at all. But true transparency requires that the transposition, implementation and enforcement of legislation be given much more attention than it has to date.

Three years ago, we demanded that Member States draw up concordance tables showing how they transposed EU directives into national law. Let citizens see for themselves which parts of the law come from Brussels and which reflect the hobbyhorses of national governments. Otherwise, poor implementation and gold-plating will continue to fuel the fire of Brussels-bashers. Yet, since your Presidency started three days ago, I see changes are already afoot. The comitology decision, which gives Parliament the right of recall, giving us equal powers to Council to make sure the law is applied, is a very important step. With greater power comes greater responsibility and I hope that our House will bear that in mind when it meets today to discuss much-needed parliamentary reform.

President-in-Office, you have a big agenda: the agenda of dealing with Asia and the ASEM Summit; the agenda of dealing with Russia. We wish you success in this and we ask you to think not just of engagement, but of promotion of European values, of human rights and democracy, so essential to the development of our world. We wish you success in finding a way forward to an agreement in the WTO, so valuable to our economy and that of developing countries, and we wish you great success with enlargement, though we know that is also in the hands of another very competent Finn, Commissioner Rehn, who is here with us today.

In conclusion, you spoke about public fears of globalisation. These can best be overcome by developing a European consciousness. As Lönnrot did for Finland in the Kalevala, we need to draw on aspects of our common history to create a common consciousness.

I wish you the wisdom of Väinämöinen. I hope that for the people’s lasting pleasure you compose mighty songs for Europe’s children.

Kansalle ilon ikuisen, laulut suuret lapsillensa.

(Applause)

  Daniel Marc Cohn-Bendit, au nom du groupe Verts/ALE. – Monsieur le Président, mes chers collègues, vous avez, Monsieur le Président en exercice, fait un discours qui me laisse pantois. Vous avez émaillé tous vos propos de: "il faut, il faudrait, nous devrions", et en soi, tout ce que vous dites est vrai, mais vous ne nous avez pas dit une seule fois comment et pourquoi vous pensez parvenir à ces fins. Et vous ne nous avez jamais dit quelle serait votre hiérarchie.

Alors, faisons d'abord un état des lieux de la situation en Europe – et je reprends un peu ce qu'a dit mon collègue Martin Schulz. Nous sommes confrontés aujourd'hui à une évolution préoccupante en Europe: en Slovaquie, des sociaux-démocrates s'allient à l'extrême droite pour former un gouvernement; en Pologne, on observe une évolution similaire; en Hollande, le gouvernement de centre-droit, pour rester au pouvoir, s'allie avec l'extrême droite populiste. La tendance est la même, et de fait, quand vous dites que:"l'Europe est une unité de valeurs et une capacité d'agir", quelle est selon vous la relation entre les valeurs et l'action? Vous n'en dites rien.

Permettez-moi, comme mon collègue M. Poettering, de revenir à un autre problème, celui de la Russie et de l'énergie. Pour l'instant, l'Europe donne l'impression d'être à la botte de Poutine, parce qu'elle a peur de perdre son énergie. Et quand on a peur de perdre son énergie, on n'a plus d'énergie du tout! Voilà la réalité de la situation européenne et je n'ai pas vu la trace d'un tel constat dans la prise de position finlandaise. Je vous rappelle le tohu-bohu provoqué en Finlande lorsqu'une collègue des Verts a dit que la Douma n'était pas démocratique. Ce qui est pour tous une banalité a fait scandale en Finlande! Donc, je dis: attention!

En outre, vous avez parlé de l'immigration illégale. Mais avant de parler de l'immigration illégale, parlons de la nécessité d'organiser l'immigration légale! Tant que nous serons incapables d'organiser l'immigration légale, nous aurons de l'immigration illégale.

Vous avez évoqué le Conseil de l'Europe lorsqu'il a parlé des possibilités d'élargissement de l'Europe. Mais pourquoi n'avez vous pas évoqué le Conseil de l'Europe lorsqu'il a parlé de la CIA et de la situation où une grande institution internationale de services secrets peut agir en Europe sans que nul n'en soit informé, ni l'Union européenne, ni les gouvernements européens? Pourquoi ne parlez-vous pas des services secrets français où allemands qui, illégalement, sont allés interroger des personnes à Guantanamo? C'est la réalité européenne!

C'est de ces questions dont vous devez parler si l'on veut sauver l'État de droit en Europe! Il faut quand même qu'une présidence prenne à bras le corps la réalité de l'Union européenne et ne se contente pas de faire un état des lieux comme ceux que l'on peut lire tous les jours dans les journaux.

Vous n'avez pas donné de direction à l'Europe. C'est ce qui a manqué dans votre discours!

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella seitsemän vuotta sitten otettiin merkittäviä askeleita unionin federalisoimisen suuntaan. Silloin luotiin pohja EU:n vapaus-, turvallisuus- ja oikeusalueelle eli jäsenmaiden siviililainsäädännön yhteisöllistämiselle. Sillä linjalla nyt jatketaan. Edellisellä kaudella käynnistettiin myös unionin militarisoiminen perustamalla sille sotilaallisia instituutioita, joiden johdolla ollaan ensi vuoden alussa valmiita sotatoimiin Afrikassa. Niitä harjoitellaan Kongossa menemättä kaaoksen alkulähteille maan itäosiin.

Puheenjohtajakauden kaikkein poliittisimmissa asioissa Suomen hallitus ei saa tukea omalta kansaltaan. Siitä on osoituksena kansalaisten vastarinta hallituksen ehdotusta kohtaan, jonka mukaan EU:n kuollut perustuslaki pitää ratifioida syksyllä Suomen parlamentissa. Mielipidetutkimuksen mukaan vain 22 prosenttia suomalaisista kannattaa hallituksen ehdottamaa ratifiointia.

Tämä perustuslaki ei tule koskaan voimaan missään. Sen ratifiointi on turha, mutta se halutaan tehdä muun muassa komission toivomuksesta. Onhan komission jäsen Olli Rehn ottanut komission puolesta kantaa tähän asiaan, joka ei kuulu komission toimivaltaan. Komissaari Rehnin kannanotto oli komission jäsenelle sopimaton.

Myös jotkut jäsenvaltiot ovat esittäneet Suomelle perustuslain ratifiointia. Suomen suostuminen osoittaa alamaisuutta. Suomi ei myöskään kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanvaltaa ja demokratiaa.

Mielipidetutkimuksen mukaan Suomen kansa vastustaa maan sotilaallista liittoutumista. Suomen hallitus väheksyy siinäkin asiassa oman kansansa tahtoa asettamalla yhdeksi painopistealueeksi EU:n taistelujoukkojen varustamisen. Vanhasen hallitus on taipunut EU:n tahtoon poistamalla kansallisesta laista vaatimuksen YK:n mandaatista ehtona taistelujoukko-osaston mobilisoimiselle. EU:ta valmistellaan laittomiin sotiin ilman YK:n mandaattia, vaikka kansainvälisessä oikeudellisessa katsannossa laillisen sotilaallisen toiminnan edellytys on nimenomaan YK:n mandaatti. Ryhmämme vastustaa pyrkimyksiä EU:n militarisoimiseksi ja EU:n kytkemiseksi laittomiin sotiin.

Suomen virkamiehet on koulutettu hoitamaan hyvin EU:n laajenemiseen liittyvät kysymykset, rakennerahasto-ohjelmat, REACH-asetuksen, tieteen ja tutkimuksen puiteohjelman, ja monet muut EU:n agendalla olevat juoksevat asiat. Niihin kuuluu myös palvelu- ja vapaakauppadirektiivi, johon ryhmämme on suhtautunut kriittisesti. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, joita Suomi sanoo ajavansa, lisäisi Suomen oma päätös kertoa julkisuuteen EU:n maataloustukien saajat.

Ryhmämme tukee aktiivista Venäjä-politiikkaa ja pitää komission puheenjohtaja Barroson ehdotusta vapaakauppasopimuksesta Venäjän kanssa mielenkiintoisena avauksena, johon puheenjohtajavaltion on syytä reagoida. Toivotamme Suomelle menestystä kaikkinaisten juoksevien asioiden hoidossa.

  Brian Crowley, on behalf of the UEN Group. – Mr President, I should like to welcome the President-in-Office and the President of the Commission to the Chamber.

When the incoming Presidency sets out its programme, it can often sound a little stale or bored and the reaction to it is also stale. That is why it is unfortunate that some of the brilliant ideas from the Presidency on the future it envisages for the European Union have not been taken up properly. Looking at the different Presidency programmes – whether the Finnish Presidency, the previous Austrian Presidency or even the advance programme for the German Presidency – we can often see continuity in one area, but we can also see the individuality of the country taking over the Presidency.

One of the key elements we in the European Union must focus on is our relationship with the countries to the east of the existing European Union borders. You, President-in-Office, have proved your ability and skill in building up the relationship with Russia. It is not just about energy, but also about neighbourhood policy, cooperation and geopolitical stability, because there are so many issues in the former states of the Soviet Union that can create uncertainty and instability within the European Union. We have to be careful of that and we look to you to utilise your resources and skills in those areas.

Secondly, on the question of transparency and openness – and people often speak about transparency without fully realising or understanding what it means – the most transparent thing Parliament, the institutions and the Presidency can do is to deliver on their commitments. That is why, President-in-Office, the ideas being proposed on improving justice and home affairs, promoting alternative energy – although I might disagree with you on other aspects of climate change and their solutions – and new ways of creating biofuels, bio-energy and bioethanol are the way forward. You and some of your ministers will need to be courageous in standing up to the lobby groups that want to push us down a single road. The best approach is the multi-track approach, taking the best from each individual part.

The President of the Commission rightly referred to the importance of research and technology and innovation for the European economy. If we in Europe are not ahead of the rest of the world in our ability to create new ideas and new innovations, we will lose. No matter how good our tax regimes or infrastructure, if we do not have the brains, intelligence and capacity to utilise and exploit those ideas, then we will fail. I think some of the ideas your Presidency is putting forward on research and development will yield dividends for us. The protection of intellectual property should be one of your concerns.

Finally, I have not so far mentioned football, but I have to mention one aspect and that is that football is a game of two halves and even extra time. It may be that we need extra time rather than applying the passerelle clause under Article 42 immediately. Let us ensure that we have consensus in the Council before moving forward.

  Nigel Farage, on behalf of the IND/DEM Group. – Mr President, listening to Mr Vanhanen’s speech I experienced that déjà vu moment – we have been here before, because it is the same speech with every incoming Presidency.

I started to ask myself, Mr Vanhanen, who do you really represent? Are you here today giving us the express will of your own nation? Well, I wonder, because the last comprehensive Eurobarometer poll carried out in autumn 2005 showed that only 38% of your fellow countrymen think membership of the European Union has been a good thing. Therefore the message from them is pretty clear: they do not want more Europe. And yet here you are today telling us that the medicine the rest of us need is that we must have more Europe, we must have the Constitution, we must press ahead.

What you represent is the professional political class in Europe, who of course are all in favour of the European Union. My view is that it was an absolute democratic disgrace that, at the recent Brussels Summit, all 25 Heads of State and Government agreed to end the period of reflection and to begin to implement the Constitution against the wishes that the Dutch and French people expressed in their referendums last year.

So public opinion does not matter a damn, does it? It is business as usual and you are going to press on with enlargement; you are going to press on with a common asylum policy despite the fact that your own countrymen and virtually nobody else wants it; and I heard you say you are going to press for ‘better regulation’. Do not make me laugh! The fact is, this is already a bureaucratic, over-regulated model and there will not be any real economic growth until we deregulate and free up our businesses.

If you were a democrat and not an EU nationalist, you would put a case for free and fair open referendums, so that the peoples of Europe could express their will. I will not be holding my breath.

(Applause from the IND/DEM Group)

  Martin Schulz (PSE). – Herr Präsident! Ich bitte, im Protokoll nachzulesen, dass Herr Farage den Präsidenten des Europäischen Rates als Undemokraten bezeichnet hat.

  Frank Vanhecke (NI). – Voorzitter, uit de verklaringen van het Finse voorzitterschap blijkt de wens om, ik citeer, "het sterk verminderde vertrouwen van de burgers in de organisaties van de Europese Unie te herstellen". Dat is vanzelfsprekend een zeer lovenswaardig doel. Het is alleen eigenaardig dat dit klinkt uit de mond van de Finse regering die het Finse Parlement mordicus de op sterven na dode Europese grondwet wil laten ratificeren, hoewel die grondwet na de volksraadplegingen van Frankrijk en Nederland juridisch en democratisch-politiek geen enkele waarde meer heeft.

Dat is dus in elk geval al een slecht begin voor het herstel van het vertrouwen, maar het wordt nog slechter nu het Finse voorzitterschap aankondigt dat het een eventuele breuk in de toetredingsonderhandelingen met Turkije als, ik citeer, "een persoonlijk falen zou beschouwen". Het ligt nochtans voor de hand niet alleen dat Turkije geen Europees land is en het ook nooit kan worden, niet geografisch, niet politiek, niet economisch, niet geschiedkundig, niet cultureel en ga zo maar door, maar ook dat de grote meerderheid van de Europese burgers die Turkse toetreding helemaal niet wenst. Zij willen in de plaats daarvan een herstel en het verder opbouwen van de beste vriendschapsbetrekkingen en economische contacten met ons buurland Turkije.

Dat het Finse voorzitterschap nu mordicus en met een persoonlijk engagement die Turkse toetreding wil bevorderen staat compleet haaks op de ronkende verklaringen over het herstel van vertrouwen en het respecteren van de democratische meningen in Europa. Het is ook een ontmaskering van de Europese leugen dat de onderhandelingen nog een open uitkomst kunnen hebben. De Turkse toetreding wordt ons door de strot geduwd. Hou dus op met de praatjes over democratie en respect voor de mening van de burgers.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, Suomi astuu EU:n ruoriin hetkellä, jolloin unioni kaipaa johtajuutta, jos mitä. Siksi oli ilo kuunnella pääministeri Vanhasen sanomaa Suomen tavoitteista.

Suomi on valmistautunut perusteellisesti menestyksekkääseen puheenjohtajakauden hoitoon. Se on näkynyt esimerkiksi siinä, miten meihin suomalaisiin jäseniin on oltu yhteydessä. Hyvä näin, sillä onhan kyseessä Suomen, ei vain sen hallituksen puheenjohtajuus.

Suomi on esittänyt, että unionin olisi panostettava innovaatioihin ja kilpailukykyyn, avoimuuteen, energiaan, pohjoiseen ulottuvuuteen ja ulkosuhteisiin, kuten myös ratkaisun löytymiseen perustuslain kohtalosta. Näistä tavoitteista en voisi olla enempää yhtä mieltä. Ovathan yhtenäinen ja kilpailukykyinen Eurooppa aina olleet perinteisesti juuri kokoomuksen ja Euroopan kansanpuolueen tavoitteita.

Suomella olisi kuitenkin peiliin katsomisen paikka, mitä tulee edistykseen yhteisen eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Erityisesti hallituksen linjaukset eurooppalaisesta puolustusulottuvuudesta ovat olleet valitettavan epäjohdonmukaisia. Suomen hallitus on yleensä suhtautunut kriittisesti puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Hallituksemme on myöntynyt vasta, kun on huomannut jäävänsä vähemmistöön neuvostossa. Lopulta käytäntö on sittemmin osoittanut, että hallituksen vastustama kehitys on ollut oikeaa ja hyvää koko Euroopalle ei vain Suomelle.

Herra pääministeri, turvallisuutta ei luoda eristäytymällä. Euroopan kansalaisten turvallisuuden sekä maailman vakauden edistäminen vaatii yhteistyön tiivistämistä. Myös kansalaisemme odottavat tätä. Kuten Tekin totesitte, EU:sta on tullut suurvalta, jolla ei ulkoisessa toiminnassaan ole varaa tuumaustaukoon.

Mitä neuvosto sitten voisi Suomen johdolla tehdä? Perustuslaillisessa sopimuksessa on useita konkreettisia esityksiä turvallisuuden alalta. Näitä ovat muun muassa solidaarisuuslauseke, kriisinhallintayhteistyön tehostaminen, puolustusmateriaaliyhteistyön tiivistäminen, rakenneyhteistyö sekä velvoite avustaa toisia jäsenvaltioita sotilaallisen hyökkäyksen tapahtuessa eli niin sanottu keskinäinen puolustus. Näistä useimmat on jo otettu tavalla tai toisella käyttöön, lukuun ottamatta turvatakuulauseketta. Kehitys on ollut kuitenkin takkuilevaa. Nyt olisi korkea aika toteuttaa Maastrichtin ylevä päämäärä: yhteinen eurooppalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, johon olennaisena osana kuuluu myös yhteinen puolustus. Pääministerin viisaita sanoja lainatakseni meidän ei tule jäädä odottelemaan aikaa parempaa, se on tässä ja nyt.

  Reino Paasilinna (PSE). – Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, arvoisat kollegat, on mahdollista, että Suomen menestystä puheenjohtajana mitataan sillä, miten Suomi johtaa puhetta suhteessa Venäjään ja neuvottelee Venäjän kanssa. Tuskinpa kukaan syyttää meitä enää tänä päivänä suomettumisesta!

Energia on ulkopolitiikan ase, mutta se on myös ase taisteltaessa globaalista resurssista, energiasta. Energiakysymyksestä on tullut Euroopan unionin ja Venäjän välille herkkä ilmapuntari, joka voi johtaa myös konfliktiin. Me haluamme security of supply, turvallista energiansaantia, ja Venäjä haluaa turvallista asiakasta. Onko tämä mahdoton yhtälö sovittaa yhteen? Sitä Suomi nyt yrittää, sillä Suomi ja Venäjä ovat toimineet näin jo vuosikymmeniä. Muutamasta vallankumouksesta huolimatta öljy on virrannut normaalisti.

Venäläiset ovat alkaneet suhtautua pohjoiseen ulottuvuuteen myönteisesti, mutta epäilevät nyt puolestaan uutta naapuruuspolitiikkaa, sillä he eivät halua tulla rinnastetuksi eteläisiin tai Saharan pohjoispuolen valtioihin. Pohjoisesta ulottuvuudesta on tultava tärkeä foorumi pohjoisille asioille.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimus on saatava uudistettua. Se oli vanhentunut jo syntyessään, ja aivan kuten Poettering sanoi, me haluamme vakaan, demokraattisen ja kehittyvän Venäjän. Venäjää ei kuitenkaan voida pakottaa siihen, ja tästä meillä on kokemuksia. Suomi on puheenjohtajavaltiona toisenlainen kuin Berlusconi, eli luvassa on vähemmän näytelmiä ja vähän enemmän rehellisyyttä.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, hyvät kollegat, Suomen puheenjohtajuus tulee virkistämään väsynyttä EU:ta. Näin ainakin me suomalaiset haluamme uskoa. Historia on osoittanut, että pienten maiden puheenjohtajuus on usein tuonut virkistäviä tuulahduksia. Tällä hetkellä pohjoinen tuulahdus on erittäin tervetullut. Viileys virkistää.

Konkreettinen ja tiivis yhteistyö Venäjän kanssa on koko EU:lle tärkeää niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Naapurimaana Suomella on erityinen kiinnostus saada neuvottelut käyntiin ja edetä niissä nopeasti. Rajanaapuruudesta huolimatta Suomi ei ole niitä maita, joita epäillään omien etujen ajamisesta yhteisen eurooppalaisen politiikan kustannuksella. Suomen puheenjohtajakaudelta odotetaankin konkreettisia toimia energiapolitiikassa, ympäristöpolitiikassa ja erityisesti Itämeren alueen yhteistyössä sen kaikilta osin.

Toiseksi haluaisin ottaa esille avoimuuden. Pääministeri totesi, että avoimuus on olennaista. Tärkeintä avoimuudessa on asiakirjajulkisuus, sillä kokousten julkisuus voi joskus olla aika näennäistä. Vain avoimuuden avulla EU:n politiikka on ihmisille ymmärrettävää ja kansalaisten ja myös kansallisten päätöksentekijöiden valvottavissa, ja tämä valvottavuus ja vastuunalaisuus on tärkeä asia. EU:n täytyy saada kansalaisten tuki ja hyväksyntä, ja siinä avoimuus, valvonta ja vastuullisuus ovat tärkeitä asioita.

ΠΡΟΕΔΡΙΑ του κ. ΤΡΑΚΑΤΕΛΛΗ
Αντιπροέδρου

  Satu Hassi (Verts/ALE). – Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, arvoisa pääministeri Vanhanen, anteeksi vain, mutta otteenne on enemmän kuin huolellisen virkamiehen tai oppilaan, eikä johtajan saati visionäärin. Lähtökohtanne on niiden prosessien hoitaminen, jotka ovat unionissa jo menossa, mikä on välttämätöntä ja tärkeää, mutta ei riitä. Johtajan tulee katsoa niitä haasteita, joita maailman ja Euroopan kehitys tuo eteemme.

Kuittasitte ilmastonmuutoksen hyvin vähällä. Suomen puheenjohtajuuden painopisteluetteloissa ilmastonmuutosta ei edes mainita, vaikka siinä kyse on paitsi Euroopan, myös koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Ei todellakaan ole riittävää luetella, mitä kokouksia esityslistalla on. EU:n puheenjohtajalta tarvitaan proaktiivista luovaa otetta. Muussa tapauksessa ei kerta kaikkiaan synny globaalia sopimusta siitä, miten ilmastonsuojelu jatkuu Kioton jälkeen, eli vuoden 2012 jälkeen, joka on jo kovin lähellä. Etenkin uusien maiden sisällyttäminen edellyttää aivan erilaista otetta kuin Te äsken esititte.

Yksi suurista haasteistamme on laittomien pakolaisten virran räjähdysmäinen kasvu. Tarjositte vain rajavalvonnan, poliisiyhteistyön ja turvapaikkamenettelyn tehostamista. Tämä on äärimmäisen masentavaa. Euroopan tulee pikaisesti kehittää maahanmuuttopolitiikkaa, jotta ihmisiä muualta maailmasta voi muuttaa tänne töihin täysin laillisesti. On väärin ja julmaa pitää köyhiä maahantulijoita laittomina työläisinä vailla oikeuksia.

Yksi sisäinen haasteemme on vähemmistöihin, kuten homoseksuaaleihin, kohdistuva syrjintä ja vihan lietsonta, johon Euroopan parlamentti on puuttunut kahteen otteeseen tänä vuonna, ja pyytänyt Suomea puheenjohtajana puuttumaan tähän asiaan. Ette puhunut tästä mitään. Miksi? Missä on johtajan otteenne? Aiotteko viedä neuvostossa eteenpäin päätöstä rasismin ja muukalaisvihamielisyyden torjunnasta?

Puhuitte myös avoimuudesta, mikä on tervetullutta, mutta puheenne ovat ristiriitaisia. Etukäteen Suomi ilmoitti edistävänsä avoimuutta, mutta viikonlopun suomalaisessa sanomalehdessä sanotte, että ette aio lisätä avoimuutta. Tänään puhuitte Internet-hakupalvelujen kehittämisestä. Mikä linjanne avoimuudessa siis on? Onko se vain tekniikan viilaamista vai itse päätöksenteon avoimuuden kehittämistä?

(Suosionosoituksia)

  Roberto Musacchio (GUE/NGL). – Signor Presidente, onorevoli colleghi, ho già detto altre volte che finché non cambieremo l'opzione liberista, faticheremo ad uscire dalla crisi in cui l'Europa versa. E' questa opzione che pregiudica gli obiettivi sociali e ambientali, che pure cerchiamo di assumere.

Prendiamo l'energia: essa non può essere considerata una merce come le altre, è il tema centrale del futuro, che richiede che si vada sulla strada di Kyoto e ben oltre, che si passi alle fonti rinnovabili, abbandonando quelle fossili, che non si corrano i rischi intollerabili del nucleare; che vi siano equità, solidarietà e non conflitti, guerre commerciali o addirittura, come accade, guerre militari; richiede un'altra visione dell'economia, della società, della politica, della democrazia.

L'Europa parla di comunità dell'energia ed è una buona idea, ma questa comunità, per esistere, ha bisogno delle suddette scelte, fatte insieme agli altri – dalla Russia, al Sudamerica, all'Africa – e non contro di essi.

Tra pochi giorni si svolgerà a San Pietroburgo il G8, e l'Europa – anche se per noi la sede è assai discutibile e inaccettabile – dovrà portarvi queste proposte, che si sintetizzano con il concetto di energia come bene comune del futuro.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – Panowie Przewodniczący! W debacie nad programem prezydencji fińskiej chcę zwrócić uwagę na ważny problem stosunków Unia Europejska-Rosja.

Finlandia, która tradycyjnie ma dobre stosunki z Rosją, przynajmniej w dwóch sprawach powinna osiągnąć postęp. Po pierwsze, w kwestii używania przez Rosję dostaw surowców energetycznych jako narzędzi oddziaływania politycznego zarówno na państwa członkowskie Unii, jak i na kraje trzecie. Rosja, która chce mieć dobre stosunki z Unią Europejską, powinna zaprzestać takich praktyk, a Unia Europejska na kolejnym szczycie powinna się tego domagać. Po drugie, Rosja zabiega o członkowstwo w Światowej Organizacji Handlu (WTO) – gdzie Unia Europejska jest jednym z głównych podmiotów – a jednocześnie blokuje wwóz wielu towarów na swój rynek, łamiąc standardy WTO w tym zakresie. Wymownym tego przykładem jest blokada eksportu żywności z Polski na rynek rosyjski trwająca już siedem miesięcy. Mimo usunięcia przez stronę polską wszystkich powodów, dla których ten eksport został wstrzymany, strona rosyjska blokady nie znosi. W tym stanie rzeczy wydaje się niemożliwe, aby przedstawiciele Unii w negocjacjach WTO zgodzili się na członkowstwo Rosji bez ostatecznego rozwiązania problemu dostępu do rynku rosyjskiego, także dla towarów pochodzących z Polski.

Chciałbym wyrazić nadzieję, że prezydencja fińska podejmie wysiłki na rzecz rozwiązania zasygnalizowanych wyżej problemów.

  Jens-Peter Bonde (IND/DEM). – Hr. formand! Kære statsminister og konventskollega Matti Vanhanen! Jeg synes, at det var modigt af Matti Vanhanen at tilbyde at starte ratifikationsprocessen for en traktat, der burde være begravet efter folkeafstemningerne i Frankrig og Holland. Hvorfor svigter modet så i Finland? Hvorfor tør han ikke sende forfatningen til folkeafstemning? Samme dag vi besøgte statsministeren i Helsingfors, fik han sin præsident til at underskrive det forfatningsforslag, hun er imod. Det skete få timer efter, at finsk tv havde bragt en meningsmåling, der viste, at forfatningen kun støttes af 22 % af finnerne, mens 48 % er imod. Jeg synes, at Matti Vanhanen burde finde sig selv bag statsministerkappen.

I konventet arbejdede statsministeren for åbenhed, nærhed og demokrati og støttede kravet om, at forfatningen skulle sendes til folkeafstemning i alle europæiske lande. Gør kravet til folkeafstemning i alle lande til betingelse for finsk accept. Og gennemfør så den bebudede åbenhed i praksis. Læg alle dokumenter fra hele lovgivningsprocessen på hjemmesiden. Åbn alle møder for offentligheden, medmindre et flertal af landede aktivt siger fra. Statsministeren underskrev selv forslaget i konventet sammen med samtlige andre folkevalgte. Sæt det på næste møde i Ministerrådet. 20 af de 25 regeringer har også skrevet under. Forslaget kan vedtages med simpelt flertal blandt de 25 lande. Løfter er til for at holdes. Jeg opfordrer vores finske formand til at fatte mod og stå ved sin underskrift. Jeg er sikker på, at statsministeren kun vil få fjender i EU's hemmelige Coreper-regering. Folkene i hele Europa vil elske ham, hvis han bliver den, der åbner dørene til det fjerne, lukkede EU. Jeg håber, at der bliver noget at takke for til december.

  Alessandro Battilocchio (NI). – Signor Presidente, onorevoli colleghi, parlo a nome del nuovo PSI. Concordo appieno con le priorità della Presidenza finlandese e, in particolare, con l'accento posto sul rilancio del ruolo delle nostre Istituzioni, tanto a livello europeo quanto a livello internazionale.

Sul primo aspetto, per quanto riguarda, cioè, il rapporto delle Istituzioni con i cittadini, molte sono le strategie che si possono intraprendere: dialogo, democrazia, dibattito, come propone la Commissione, sono senz'altro tra queste, ma trovo che tre azioni in particolare potrebbero veramente dare agli europei un segnale forte della nostra volontà politica: i) chiudere la fase di riflessione per rilanciare concretamente il processo costituzionale; ii) aumentare la trasparenza nel processo decisionale e, aggiungerei, amministrativo – a tale proposito ringrazio la Presidenza finlandese per l'impegno in questo senso, che, mi auguro, avrà risvolti concreti; iii) tentare di trovare una soluzione convincente e percorribile alla questione della doppia sede del Parlamento, problema che, di certo, non contribuisce all'immagine di efficienza ed attenzione che vogliamo dare ai nostri cittadini.

Sul piano internazionale, come il Primo Ministro Matti Vanhanen ha dichiarato, l'UE è una comunità di valori e il suo punto di partenza è la pace e la stabilità. Uno degli impegni che l'UE si è assunta agli occhi della Comunità internazionale, è la promozione di tali valori anche all'esterno delle sue frontiere. Spero, quindi, che il Consiglio sappia appoggiare le richieste che verranno dal Parlamento in questo senso, per quanto riguarda gli strumenti che dovranno finanziare la cooperazione internazionale e la promozione della democratizzazione e dei diritti umani. Anche in questo settore è, infatti, importante garantire un impegno forte, coerente ed efficace e, ancora una volta, trasparenza nelle decisioni e nell'implementazione per assicurare alle nostre azioni la dovuta credibilità.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE). – Mr President, I should like to begin by wishing the Prime Minister well as he embarks on his work. His profile in the Financial Times this week said that he had built his own house and loves gardening. With someone so practical in his approach to life, I am sure we can also look forward to a very practical Presidency.

The new Presidency wants to develop a transparent and effective Union. The issues of transparency and openness are ones the British Conservatives have been championing for many years. The opening of Council meetings, despite the crass attempts by the new British Foreign Secretary to preserve secrecy, is a step in the right direction. We will watch carefully to see that the letter and spirit of openness is upheld in the coming months. I also welcome the Presidency’s wish to scrutinise the effects of legislation and improve its clarity. However, we have long argued for proper assessments of whether some legislation is actually required at all. The initial presumption must always, in my view, be against legislating.

Proper impact assessments should also be undertaken before embarking on new laws and I hope the Presidency will make progress on less legislation and less regulation being an essential part of the reform agenda that I would like to see Europe develop.

I welcome the support for a collegiate approach to the Presidency. It certainly makes sense for two or three incoming Presidencies to get together to agree priorities and to pursue plans based on a longer-term programme. Six-monthly stop and start policies often do not work when we need long-term planning and reform.

I hope the Presidency will work closely with President Barroso on the economic reform agenda. There is no room for complacency. The drive to make Europe more competitive does not begin and end with summit conclusions. The need for reform is as urgent as ever and I hope the Presidency will champion the kind of liberalising and reformist economic agenda that we have long urged.

Finally, can we please sort out the vexed question of the seat of this Parliament once and for all?

  Hannes Swoboda (PSE). – Herr Präsident, meine Damen und Herren! Die finnische Ratspräsidentschaft — Herr Premierminister Vanhanen, Sie haben das heute wieder gezeigt —, ist eine sehr sachlich orientierte Präsidentschaft, vielleicht manchmal unterkühlt in der Rede, aber wenn ich an die Probleme denke, die Sie zu lösen haben, wird es manchmal auch durchaus heiß hergehen.

Ein Problem, das Sie und auch der Kommissionspräsident angeschnitten haben, ist die Frage der Türkei. Sie wissen, dass die Eröffnung der Verhandlungen mit der Türkei und der Fortschritt dieser Verhandlungen für uns sehr ernsthafte Anliegen sind. Sie wissen aber ebenso, dass wir absolut darauf beharren, dass die Türkei ihre rechtlichen Verpflichtungen erfüllt. Aber — und es ist sehr gut, dass auch Kommissar Rehn hier ist —, wir würden uns wünschen, dass parallel dazu — nicht gekoppelt — alles unternommen wird, um der türkischen Bevölkerung im Norden Zyperns eine Möglichkeit zu geben, stärker ihrem Wunsch nachzukommen, an die Europäische Union heranzurücken, und dass auch die zypriotische Regierung alles unternimmt, um neue Wege, neue Kanäle zu öffnen, um neues Vertrauen auch zwischen den beiden Volksgruppen herzustellen.

Wenn es Ihnen gelingt, beides zu erreichen, also die Einhaltung der rechtlichen Verpflichtungen der Türkei sowie Fortschritte in Zypern, dann wäre das ein sehr großer Erfolg!

Was Südosteuropa betrifft, kann ich nur bestätigen, dass es auch unser Wunsch wäre, dass Sie weitere Schritte unternehmen, um allen — einschließlich der Serben — in einer sehr schwierigen Phase den Weg nach Europa zu zeigen.

Drittens zu Russland: Es trifft sich, dass Sie sowohl die Energiefrage als auch Russland als Schwerpunkte Ihrer Tagesordnung haben.

Für uns sind zwei Dinge ganz wichtig: Erstens, wir brauchen im Zusammenhang mit den Energiefragen einen rechtlich verbindlichen Rahmen zwischen Russland und der Europäischen Union. Wenn es nicht die Energiecharta ist — Präsident Barroso hat ja neue Initiativen angekündigt —, dann muss es ein anderer rechtlich verbindlicher Rahmen sein, der für beide Seiten transparent und für beide Seiten gültig ist.

Zweitens ist es ganz wichtig, dass Russland eine ähnliche Nachbarschaftspolitik betreibt wie Europa. Auch wir haben unsere Interessen bei den gemeinsamen Nachbarn. Wir machen aber Angebote, Russland hingegen setzt oft politischen Druck ein. Ich würde mir wünschen, dass Sie erreichen, dass auch Moskau Angebote an seine Nachbarn macht. So könnte ein Wettbewerb von Angeboten entstehen, und es gäbe nicht Angebote auf der einen Seite und politischen Druck auf der anderen.

(Beifall)

  Karin Riis-Jørgensen (ALDE). – Hr. formand! Jeg har en opfordring til Dem hr. Vanhanen, når nu Deres arbejde med at udvide EU's retsområde skal videreføres. Jeg støtter fuldt ud Deres forslag om en ændring af det retlige samarbejde, så vi nu får flertalsafgørelser. Det skulle jo gerne betyde, at vi styrker den fælles indsats mod terror og den skrækkelige kvindehandel. Men som sagt har jeg en opfordring til Dem hr. Vanhanen, sådan fra den ene liberale til den anden. Pas på, at det ikke bliver en glidebane. Der er flere signaler, der bekymrer mig. F.eks. sagerne om dataopbevaring, udlevering af passagerlister, CIA-overflyvninger og nu den nyeste sag om firmaet Swift, der har ladet amerikanske myndigheder overvåge europæiske bankoverførsler. Vi skal være opmærksomme, så vores grundliggende frihedsrettigheder ikke bliver krænket, og så vi ikke går for meget på kompromis med vores rettigheder for terrorkampens skyld. Dermed mener jeg, at vi ikke må gå for meget på kompromis med vores frihed, for vores egen sikkerheds skyld. Det er en hårfin balance. Så tænk over det, når I trækker i arbejdstøjet. God arbejdslyst!

Mr Barroso, from one small country to another: have a good match tonight and may the best team win!

  Ian Hudghton (Verts/ALE). – Mr President, President-in-Office, as a representative of the European Free Alliance stateless nations, such as Scotland, Wales and Catalonia, I note that Finland, as well as leading the EU and celebrating a hundred years of restored independence, was the first nation in the world to grant full political rights to women. As more and more small countries such as Catalonia, Montenegro and my own, Scotland, seek to reassert our right to independence, we look to Finland and the other small Member States of the EU as role models.

I welcome your stated commitment to transparency and subsidiarity. However, if we are really to restore public credibility in the European Union, as we both want, we must do more than simply retable the existing Constitution text. EU credibility in Scotland, for instance, will not improve if the disastrous common fisheries policy is further entrenched. This wasteful trek that we must make to Strasbourg each month does not help.

I also welcome the President-in-Office’s stated intention to consult on the Constitution, but we need to consult not only each other in the institutions but also the public and take note of what they say.

  Tobias Pflüger (GUE/NGL). – Herr Präsident! Nach der österreichischen Ratspräsidentschaft kommt jetzt mit der finnischen zum zweiten Mal eine Ratspräsidentschaft aus einem neutralen EU-Staat — oder soll ich lieber sagen, aus einem formal neutralen EU-Staat, denn wenn ich mir das Programm des finnischen Vorsitzes im außenpolitischen und vor allem im militärpolitischen Bereich anschaue, dann wird dort genau in der Form weitergemacht wie bisher, und sogar noch etwas verschärft. Im Kongo sollen 2 000 EU-Soldaten zum Einsatz kommen, offiziell um Wahlen abzusichern. Doch wir wissen — so auch der deutsche Verteidigungsminister —, um was es eigentlich geht, nämlich auch um die Absicherung von wirtschaftlichen Interessen Deutschlands und der Europäischen Union. Und jetzt — so entnehme ich dem Plan — ist als nächstes der Sudan dran, diesmal mit der NATO.

Die EU geht immer wieder neue militärische Abenteuer ein. Das halte ich für fatal. Die Indienststellung der battle group soll während der finnischen Ratspräsidentschaft erfolgen — das halte ich für problematisch —, und der totgesagte Verfassungsvertrag wird leider immer noch verfolgt. Warum wird nicht endlich gesagt: Wir geben ihn auf. Mein Appell an Sie: Kehren Sie um! Setzen Sie sich für ein wirklich ziviles Europa ein. Keine weiteren Steuermilliarden in diese Militarisierungsvorhaben. Werden Sie dem Ansatz eines wirklich neutralen Staates gerecht!

  Bastiaan Belder (IND/DEM). – Het debat over de toekomst van Europa vraagt om een ambitieus en daadkrachtig voorzitterschap in de tweede helft van 2006. Uw presentatie van vanmorgen doet mij echter het ergste vermoeden. Ik begin met ambitie, althans met het gebrek daaraan. Ik verwijt u dat u zich vastklampt aan de afgewezen Europese grondwet. Door dit te doen, blokkeert u, als Fins voorzitter, een nieuw ambitieus debat over de toekomst van de Europese Unie.

Maar dat is niet het enige. Het Finse voorzitterschap, dat transparantie hoog in het vaandel draagt, handhaaft Europa's pijnlijke spagaat. Terwijl u weet dat de tekst van de tweevoudig afgewezen grondwet op zijn minst gewijzigd moet worden, heeft u de intentie om deze Europese grondwet tijdens uw voorzitterschap te ratificeren. Hoe kan dit nog aan de burger, aan de Nederlandse burger uitgelegd worden?

Ik maak me eveneens zorgen over uw gebrek aan daadkracht. Gaat u echt alleen op de winkel passen in afwachting van bondskanselier Merkel? Hoe daadkrachtig is een voorzitterschap dat bij monde van zijn minister van Buitenlandse Zaken in een interview met de Süddeutsche Zeitung van 1 juli reeds aangeeft niet veel te verwachten van de consultatieronde met de lidstaten.

Ik smaak niet vaak het genoegen in te stemmen met de analyse van de voorzitter van onze Commissie constitutionele zaken, de heer Leinen. Ik deel echter zijn mening dat de Raad een verwarrend signaal uitzendt. Het Finse voorzitterschap moet ondubbelzinnig kiezen tussen de afgewezen grondwet of een nieuw verdragskader. Mijn voorkeur gaat overigens uit naar de meer ambitieuze tweede optie. Ik roep het Finse voorzitterschap daarom alsnog op de nodige ambitie en werkelijke daadkracht te tonen.

  Ryszard Czarnecki (NI). – Panie Przewodniczący! Cieszę się, że premier Finlandii mówił dzisiaj o większej skuteczności instytucji unijnych. Jest to ważna kwestia w momencie, w którym znajdujemy się obecnie, gdy Unia stoi na rozstaju dróg. Moim zdaniem nie należy ograniczać kompetencji Rady, ale zwiększyć kompetencje Parlamentu Europejskiego - organu wybieranego przez obywateli, oraz zmniejszyć kompetencje Komisji ciała, na którego wybór obywatele nie mają żadnego wpływu. Cieszę się z poparcia prezydencji fińskiej dla idei większej przejrzystości prac instytucji europejskich. Przejrzystość ta jest sprawą witalną.

Dobrze, że prezydencja pozytywnie ocenia ostatnie rozszerzenie Unii; wierzę, że w najbliższym półroczu będzie dobra atmosfera dla kolejnego, stopniowego, rozsądnego rozszerzenia struktur unijnych. Gdy przewodniczący Rady mówi o konieczności prac nad większą konkurencyjnością Unii, to mam nadzieję, że nie są to puste słowa, że Rada obietnicę tę przełoży na konkretne działania np. w sferze usług, że nie będzie takich ograniczeń w tym obszarze, jak ma to miejsce w obecnym kształcie nieszczęsnej dyrektywy usługowej.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – Monsieur le Président, Monsieur le Président du Conseil, Monsieur le Président de la Commission, chers collègues, votre position, Monsieur le Président du Conseil, n'est pas des plus aisées entre une présidence autrichienne dont le bilan est respectable et une présidence allemande qui suscite d'ores et déjà une attente très importante. Cette position étouffante aurait dû vous donner davantage de détermination pour oser. Oser, pour que la Finlande soit la présidence de l'invention concrète et celle de l'avancée permanente.

Malheureusement, vous ne nous avez pas étonnés, mais plutôt déçus. Votre discours manquait d'âme. Nous avons eu droit à un catalogue, un fourre-tout dans lequel vous avez bien pris soin de ne pas oublier le moindre volet de la politique européenne, mais ce n'est pas ce qu'on attend de vous. Ce que nous voulons, ce sont des réalisations concrètes.

Je vous donne quelques exemples: vous devriez vous préoccuper des frais d'appel à l'étranger pour les téléphones portables, qui pénalisent tant les citoyens. Vous devriez aussi soutenir véritablement la réalisation de Galileo. Ce que l'on attend de vous, c'est que vous usiez de votre influence au Conseil pour un développement plus volontaire de la coopération judiciaire et policière.

Vous avez aussi un autre chantier: c'est celui du financement propre de l'Union européenne, puisque celle-ci a été incapable de se doter d'un budget. Le Conseil a été incapable de se donner un budget adapté aux ambitions affichées par l'Union européenne.

Il serait dommage que nous reprenions le leitmotiv: "nous n'avançons plus, le Conseil bloque". Pourtant, pourquoi ne pas nous faire partager votre expérience d'une vraie politique de la forêt? Le bois, ressource renouvelable, répond à des critères intéressants pour l'Europe dans le cadre des changements climatiques. Vous parlez de politique énergétique, mais ce qu'on vous demande, c'est d'être fort. Fort face à la Russie, car la Russie ne connaît que les rapports de force. Et puis, lorsque l'on parle des frontières de l'Europe, écoutez le Parlement européen, soucieux de prendre en compte la capacité d'absorption de l'Union européenne.

Pour terminer, et ce sera peut être le seul point positif de mon intervention, je voudrais vous soutenir dans la volonté affichée par votre gouvernement de plus de fermeté vis-à-vis de la Turquie sur la question chypriote, car l'invasion turque est le seul obstacle à la réunification de l'île. Vous voyez, il y a de quoi faire pour que votre présidence ne soit pas une présidence d'attente.

  Gary Titley (PSE). – Mr President, I welcome the Finnish Presidency, which I assume will be carried out with the usual Finnish efficiency and professionalism. Finland has a lot to teach us, particularly in relation to the importance of investment in high-quality education and also how to balance economic efficiency and social justice.

I welcome the President-in-Office’s speech, which boils down to three points. There are three priorities for the Council at the moment: action, action and action. Citizens do not love processes, they love outcomes, and we will be judged by our outcomes.

On Friday we, in the United Kingdom, will mark the anniversary of the horrific events of 7 July 2005, when 52 of our citizens were blown up in a terrorist attack. I well remember the sympathy and solidarity that I received from my colleagues here in the European Parliament at that time last year, and that which we showed to our Spanish colleagues the year before at the time of the Madrid bombings. Our citizens expect Europe to make them secure.

We had another event on 21 July, which fortunately was unsuccessful. However, because of the European Arrest Warrant one of the suspects was brought back to the United Kingdom from Italy in a matter of weeks. That is precisely the sort of action our citizens want to see. We need to deliver on better security cooperation. We also need to deliver on better security as a whole. We still have great shortfalls in our crisis management capabilities. That is because Member States say they will do something and then do not deliver. Let us make delivery by Member States our absolute priority.

Similarly, on migration policy, let us have a fair, effective policy that links development and migration policy, one that makes our borders much more secure. Let us, on energy, recognise that we have a single market. Let us follow through on that logic. Let us drive forward the whole single market agenda, which is still too incomplete.

I welcome your commitment to better regulation, President-in-Office, but as you have heard today the biggest gain in better regulation will be to stop the European Parliament wandering around Europe, so that we can better focus on legislation.

  Kyösti Virrankoski (ALDE). – Arvoisa puhemies, haluan kiittää pääministeri Matti Vanhasta hänen kattavasta esityksestään. Erityisesti haluan yhtyä hänen huoleensa unionin olemassaolon oikeutuksesta, sen legitimiteetistä.

Perustuslaillisen sopimuksen tosiasiallinen kaatuminen kansanäänestyksissä ei kuvasta niinkään kansalaisten syvällistä lainsäädännön hallintaa kuin epäluuloa ja epäluottamusta Euroopan unionia kohtaan. Tähän on aihetta. EU:n lainsäädännön suuri määrä ja pikkutarkkuus, runsas ja tehoton byrokratia sekä siihen liittyvä ylimitoitettu valvonta tekevät unionista vastenmielisen. Siksi pääministerin lupaus panostaa erityisesti parempaan lainsäädäntöön on tärkeää. Olen samaa mieltä kuin pääministeri Vanhanen, että unionin tulee keskittyä olennaiseen ja olla siinä tehokas. Perustuslaillisen sopimuksen suhteen Suomella on erinomainen tilaisuus tehdä aloite ja osoittaa todellista johtajuutta aloittamalla konsultaatiot siitä, missä laajuudessa ja minkä sisältöisenä sitä voidaan viedä eteenpäin.

EU:n menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää kilpailukyvyn vahvistamista. Tutkimus, tuotekehittely ja koulutus ovat avainasemassa. Toivottavasti puheenjohtajavaltio onnistuu nopeasti saamaan aikaan lainsäädännön ja ohjelmat, joilla rahoituspuitteiden niukat varat voidaan ottaa käyttöön.

Lopuksi haluaisin mainita maatalouden, vaikka sitä ei ohjelmassa erikseen mainittu. Se on käytännössä ainoa politiikan ala, jossa EU määrää suoraan yksityisen kansalaisen tulotason. Siitä on myös riippuvainen suurin teollisuuden alamme, elintarviketeollisuus. Toivottavasti puheenjohtajavaltio onnistuu puolustamaan maatalouttamme WTO-neuvotteluissa, joissa se on raivoisien hyökkäysten kohteena. Samalla toivon, että kestävän ja kilpailukykyisen maatalouden edellytykset turvataan kaikkialla Euroopassa, myös syrjäisimmillä alueilla, Eurooppa-neuvoston päätösten mukaisesti.

Toivotan kotimaalleni Suomelle hyvää menestystä puheenjohtajavaltiona.

  Διαμάντω Μανωλάκου (GUE/NGL). – Κύριε Πρόεδρε, καμία αυταπάτη ότι κάτι θα μπορούσε να αλλάξει με τη Φινλανδική Προεδρία. Θα συνεχίσει την υλοποίηση της ίδιας αντιδραστικής, αντιλαϊκής πολιτικής και στρατιωτικοποίησης της Ευρώπης για το επόμενο εξάμηνο. Επιβεβαιώνεται άλλωστε στο πρόγραμμά της.

Πρώτη επιλογή της οι συνεργασίες για τη νεκρανάσταση του ευρωσυντάγματος, αν και έχει καταδικασθεί και απορριφθεί από τους λαούς της Γαλλίας και Ολλανδίας.

Προώθηση της ανταγωνιστικότητας για τη μεγαλύτερη κερδοφορία του ευρωενωσιακού κεφαλαίου από τη στυγνότερη εκμετάλλευση των εργαζομένων.

Φοροαπαλλαγές για το κεφάλαιο και νέοι φόροι για τους εργαζόμενους στα πλαίσια της ανάπτυξης των φορολογικών κανονισμών της Ευρωπαϊκής Ένωσης.

Πράσινη Βίβλος για το εργατικό δίκαιο προκειμένου να εξαφανιστεί και νομικά κάθε κατάκτηση και δικαίωμα που κέρδισε το εργατικό κίνημα με τους αγώνες του.

Σε ό,τι αφορά τις σχέσεις με τη Ρωσία, είναι η περιζήτητη νύφη στον ανταγωνισμό με τις ΗΠΑ.

Όμως, ιδιαίτερα προκλητικές είναι οι πιέσεις που λέγεται ότι ετοιμάζεται να ασκήσει η Φινλανδική Προεδρία στα κράτη μέλη για να αρχίσουν απευθείας εμπορικές συναλλαγές με τη Βόρεια κατεχόμενη Κύπρο, αγνοώντας ότι υπάρχει στρατός κατοχής και αναγνωρίζοντας έτσι ντε φάκτο το ψευδοκράτος προς ικανοποίηση των τουρκικών απαράδεκτων απαιτήσεων.

Δεν πρέπει να το επιτρέψουμε. Εμείς θα στηρίξουμε κάθε δράση του ταξικού εργατικού κινήματος ενάντια σ' αυτή την πολιτική.

  Ville Itälä (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, olen viimeaikaisissa keskusteluissa kuullut kaksi määritelmää Suomen puheenjohtajakaudesta. Ensimmäisessä todettiin, että jos EU:n kehitys ei mene seuraavan puolen vuoden aikana taaksepäin, Suomen puheenjohtajakausi on ollut menestys. Toisen määritelmän mukaan Suomen tärkein tehtävä on valmistella Saksan tulevaa puheenjohtajakautta.

Asia ei kuitenkaan ole näin, vaan Suomella on paljon enemmän annettavaa Euroopalle ja eurooppalaisille. Erityisen tärkeät painopisteet Venäjä ja energia ovat niitä asioita, joissa Suomella on erityisosaamista. Näissä asioissa EU:n on mentävä suurin askelin eteenpäin. Meiltä puuttuu totaalisesti yhteinen Venäjä-politiikka, ja me emme pysty neuvottelemaan Venäjän kanssa tasavertaisesti ennen kuin meillä on yhteinen Venäjä-politiikka.

Arvoisa pääministeri, otitte ihan oikein esille myös sen, että täällä parlamentissa on meneillään monia asioita, jotka pitää viedä kunnialla loppuun asti. Niitä ovat esimerkiksi REACH ja varainhoitoasetus sekä monet muut asiat, jotka omalta osaltaan ovat niitä pieniä askeleita, joiden avulla EU menee eteenpäin.

Otitte esiin myös laajentumisen, jonka näen yhdeksi tärkeimmistä asioista ja kovaksi haasteeksi. On nimittäin mahdotonta viedä liian nopeaa, kansan tahdon vastaista laajentumista ja perustuslakia yhtä aikaa eteenpäin. Romanian ja Bulgarian kysymys tulee Suomen puheenjohtajakaudella eteen, ja on tärkeää näyttää kansalaisille, että kriteereistä pidetään kiinni. Erityisesti Turkin osalta tämä asia tietysti vielä korostuu. Kriteereistä on pidettävä kiinni, jotta kansalaiset voivat luottaa EU:hun.

Se, mitä kansalaiset eniten odottavat, on tietysti tekoja ja visiota. Vanha näkemys siitä, miksi EU on olemassa, ei enää kansalaisille riitä. Sen takia olisi aika luoda uusi yhteinen päättäväinen näkemys siitä, mitä EU on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Tämä on asia, jonka aloittaminen sopii mielestäni erinomaisen hyvin juuri Suomen puheenjohtajakaudelle. Sitä ei varmasti saada valmiiksi mutta sen aloittaminen on tärkeää, jotta tämä yhteys kansalaisten ja EU:n toimielinten välillä voi jatkua positiivisissa merkeissä.

(Suosionosoituksia)

  Poul Nyrup Rasmussen (PSE). – Mr President, the President-in-Office is famous in Finland for cooperation and consensus. I sincerely hope, President-in-Office, that when you meet the social partners at the social summit in October, you will make real progress, because no progress can be made on the wealth and values of the European Union Member States without broad, consensus-based cooperation.

President-in-Office, when we talk about flexicurity, which I am happy that you and President Barroso have embraced as an important basis for cooperation, it is extremely important that it is not just flexibility – which Mr de Villepin in France would like to see – but both flexibility and security in a combined and globalised modern version. That can only be done in cooperation with the social partners, which I hope you will take the lead on. You have all the prerequisites to do it and I am sure you will.

As I have emphasised this morning, my second appeal to you is that you combat crime, terrorism and human trafficking. Since you relaunched the Finnish Presidency in Tampere, this must now be the time to turn that into reality. I hope that, using the passerelle clause, we shall see the Finnish Presidency ending up with a very clear result for all our citizens.

  Alexander Lambsdorff (ALDE). – Herr Präsident, Herr Ministerpräsident, Herr Kommissionspräsident! Ich glaube, die finnische Regierung hat ihre Schwerpunkte richtig gesetzt. Wir sagen Ja zu einer gestärkten gemeinsamen Außen- und Sicherheitspolitik einschließlich einer Schärfung des sicherheitspolitischen Profils. Wir sagen Ja zu mehr Wettbewerb, Ja zu verbesserter Transparenz in der EU-Gesetzgebung. Wir sagen auch Ja zu einer unaufgeregten Debatte im Verfassungsprozess, wie Ihnen das wohl für Ihre Präsidentschaft vorschwebt. Sie sehen, dass wir Liberalen im Europäischen Parlament großes Vertrauen in den Erfolg Ihrer finnischen Präsidentschaft haben!

Das Ganze spielt sich jedoch vor dem Hintergrund dessen ab, was Sie vor kurzem im finnischen Parlament gesagt haben. Dort haben Sie festgestellt, dass die Union keinen gemeinsamen Kern mehr hat, sondern dass sich Koalitionen von Fall zu Fall bilden. Das gesamte europäische Interesse steht hinter Einzelfall-Regierungszusammenarbeit zurück. Wir wünschen uns, dass Sie für das gesamteuropäische Interesse, für den europäischen Kern, etwas tun und damit auch ein Beispiel für die nachfolgende deutsche Präsidentschaft setzen!

  Othmar Karas (PPE-DE). – Herr Präsident, meine Damen und Herren! Wir haben die Fußballweltmeisterschaft gewonnen, aber auch politisch spielt die Europäische Union wieder nach vorne, erzielt gemeinsame Erfolge und hat wieder mehr gemeinsame Ziele. Herr Ratspräsident, seien Sie ein starker Kapitän der Ratsmannschaft und suchen Sie verstärkt die Zusammenarbeit mit Ihren Mitspielern! Die Zusammenarbeit mit dem Europäischen Parlament war z. B. eine der Ursachen für die erfolgreiche österreichische Ratspräsidentschaft. Setzen Sie diese Intensivierung der Zusammenarbeit und die Einbindung der Abgeordneten fort!

Die Zusammenarbeit mit dem Europäischen Parlament ist nicht das Gleiche wie die Zusammenarbeit mit dem nationalen Parlament. Wir sind Ihr Partner, wir sind mit Ihnen Gesetzgeber — wir sind nicht nur Ihr Kontrolleur! Wir stehen mit Ihnen auf Augenhöhe, unser Gegenüber sind Sie, unser Gegenüber sind nicht die nationalen Parlamente.

Zweitens, Transparenz: Sorgen Sie dafür, dass aus diesem Schlagwort Gesetzgebungsrealität wird, denn Transparenz ist die Voraussetzung für die Beseitigung des Doppelspiels zwischen Innen- und Europapolitik! Sorgen Sie dafür, dass alle Bürger der Mitgliedstaaten erfahren, wann Sie als Gesetzgeber transparent sind! Inserieren Sie die Transparenz und geben Sie EuroNews einen Sendeplatz in allen öffentlich-rechtlichen Anstalten!

Drittens, Erweiterung: Vertrauen schafft man nur, wenn die Regeln eingehalten werden und wenn konsequent verhandelt wird. Wenn das Ankara-Protokoll nicht umgesetzt wird, müssen die Beitrittsverhandlungen mit der Türkei ausgesetzt werden. Folgen Sie dem Beispiel bei der Euro-Erweiterung, folgen Sie dem Beispiel bei den Erweiterungsdebatten des letzten halben Jahres!

Herr Kommissionspräsident, ich bitte Sie daher auch, Ihre Äußerung betreffend die Erweiterungsvoraussetzungen klarzustellen! Sie mag formal richtig sein, politisch hat sie für Verwirrung gesorgt. Wenn wir sagen, Nizza reicht nicht aus, dann müssen wir klarstellen, dass wir vor einem großen nächsten Erweiterungsschritt, d. h. nach Kroatien, einen neuen Verfassungsvertrag brauchen.

Zum Abschluss, Herr Ratspräsident: Sorgen Sie für Ergebnisse bei der Dienstleistungsrichtlinie, bei der Arbeitszeitrichtlinie, bei Fernsehen ohne Grenzen und beim grenzüberschreitenden Zahlungsverkehr!

  Enrique Barón Crespo (PSE). – Señor Presidente, señor Presidente en ejercicio del Consejo, señor Presidente de la Comisión, Señorías, en mi intervención trataré tres puntos de su discurso y añadiré un desafío.

En primer lugar, quiero saludar que el Gobierno finlandés, al llegar a la Presidencia, haga honor a la palabra dada, ratificando la Constitución, que ya ha sido apoyada por la mayoría de los Estados y de los pueblos europeos. Ése es un hecho que ha de subrayarse, porque estamos todos de acuerdo en que es necesaria, no sólo para ampliarnos, sino para funcionar.

En segundo lugar, quiero agradecer, en relación con el tema de la seguridad y de la lucha contra el terrorismo, el apoyo que usted, como otros miembros del Consejo Europeo, ha dado al comienzo del proceso de superación de la violencia y de obtención de la paz en mi país, España.

En tercer lugar, me gustaría subrayar también que el proceso de creación de la política de inmigración comunitaria —y usted ha señalado el caso de Canarias— empezó en Tampere y tenemos que acelerarlo de una manera seria.

Y, por último, señor Presidente en ejercicio del Consejo, he tenido la oportunidad de coincidir con la señora Lehtomäki, Ministra de Comercio Exterior y Desarrollo, la semana pasada en Ginebra, en las negociaciones de la Ronda de Desarrollo de Doha. Ese desafío es muy importante y se tiene que concretar durante la Presidencia finlandesa. Creo que hay que incluirlo de una manera destacada en la agenda, para asegurar nuestro futuro y asumir nuestras responsabilidades.

  Sarah Ludford (ALDE). – Mr President, I am reassured by the Prime Minister’s determination to focus on the Balkans and advance their progress towards the EU. Prime Minister, I know this is a European not a Finnish project, but you are particularly well placed with your former President, Mr Ahtisaari, involved in the status talks on Kosovo and your former assistant, Olli Rehn, as the Commissioner for Enlargement. The EU has a heavy responsibility to get the balance right between encouragement, as in the case of visa facilitation which will be debated tonight, and pressure, for example on delivering war crime suspects to The Hague – particularly as regards the challenge in Kosovo. I am reassured by your energy in that direction.

Secondly, the EU is dysfunctional in the area of justice, home affairs and human rights. On the one hand, there are the delays and dilution of measures resulting from the national veto. Almost five years after agreeing on an EU anti-terrorism law, some Member States have still not implemented it. On the other hand, we talk a lot of rhetoric about human rights, we preach to third countries, but there are credible indications of complicity by many EU countries in illegal rendition and torture. We do not convict terrorists, but we are at best passive with regard to human rights breaches in the war on terror. This is a toxic mix and I ask you to look at the contrasts and contradictions in this area.

  João de Deus Pinheiro (PPE-DE). – Senhor Primeiro-Ministro, considero o seu programa um programa claro, pragmático e credível, o que não tem sido o caso em todas as presidências e penso que tem entre as suas prioridades algumas que nos parecem essenciais, entre elas a questão russa e a energia. Mas sobre a questão russa é preciso que nos entendamos. Não vale negociar apenas com a Rússia na questão na energia. A Rússia é um parceiro demasiado importante e é preciso envolver a Rússia nos assuntos internacionais porque é a maneira de também podermos influenciar a situação dos direitos humanos e da democracia nesse grande país.

Uma outra prioridade que apresenta, e com a qual concordamos, é a Europa dos resultados, na qual o Presidente da Comissão tem insistido e pela qual se tem batido, não obstante as dificuldades da Constituição. Mas a Europa dos resultados tem muito a ver com crescimento e emprego e é preciso que se diga que o método intergovernamental que se tem seguido para a Estratégia de Lisboa tem gerado resultados decepcionantes e medíocres. É preciso dar responsabilidades e os meios adequados à Comissão para que esta defina um roadmap para que possamos crescer, para que possamos ter mais emprego, tal como fizemos para o mercado interno e para a moeda única. Aquilo que temos agora não serve e cada vez mais será uma decepção para os nossos cidadãos.

Finalmente, Senhor Primeiro-Ministro, penso que a reflexão que sugere sobre a Europa em 2020 é muito bem vinda. Precisamos de começar hoje a pensar na Europa do futuro que queremos e é nessa perspectiva pragmática e aberta e, espero, que transparente, que eu faço fé nesta Presidência finlandesa. Espero que no final da Presidência possa vir a ter palavras de felicitação para V. Exa.

  Edite Estrela (PSE). – Senhor Presidente do Conselho, não vou jogar ao ataque, deixo isso para a selecção portuguesa logo à noite, que espero que vença a França. O Sr. Presidente do Conselho disse que vivemos numa época de desafios: desafios da globalização, desafios climáticos, desafios demográficos, etc., e defendeu que devemos olhar para o futuro de forma corajosa. Estamos de acordo. A Estratégia de Lisboa é a resposta a esses desafios e ao triângulo do conhecimento de que falou o Sr. Presidente da Comissão Europeia.

A Estratégia de Lisboa é o melhor instrumento para modernizar a economia europeia e estimular e criar mais empregos com coesão social. Mais e melhor Europa, portanto. A Finlândia é um caso bem sucedido de competitividade económica, com base no conhecimento e na inovação. É um paradigma da modernização e do progresso. A Presidência finlandesa tem, pois, condições excepcionais, e também grandes responsabilidades, para dar um impulso à Agenda de Lisboa. Pergunto: está a Presidência finlandesa disposta a isso? A segunda pergunta prende-se com a política da igualdade dos géneros. Também neste domínio a Finlândia tem responsabilidades especiais. Que medidas concretas vai propor ao Conselho para promover a igualdade entre homens e mulheres a todos os níveis?

  József Szájer (PPE-DE). – Miniszterelnök úr, mi az Európai Unió legújabb tagjai sokat tanultunk Finnországtól és személy szerint Öntől. Friss tapasztalatokkal rendelkeztek a csatlakozási folyamatban, éppen ezért nagyon bízunk abban, hogy az Önök elnöksége érzékeny lesz azokra a gondokra, problémákra, amelyek a beilleszkedéshez kötődnek. Hiszen a belépés két évvel ezelőtti dátuma csak a kezdet. Azonos elbánásért és az Unión belüli egyenlő jogokért, az azonos mércéért még tovább kell küzdeni, Európa újraegyesítésének és a felzárkózásnak nagy történelmi vállalkozása hosszú folyamat.

Ezt jól mutatja a szolgáltatási irányelvnek vagy Litvánia euróövezeti tagságának a vitája, jól mutatja a meglevő bizonytalanságokat és sajnos létező bizalmatlanságot és kettős mércét az új tagok irányában. Éppen ezért nagyon fontos, hogy amikor az Unió további bővítéséről beszélünk, ne felejtsük el, hogy a legutóbbi 2004-es, eddigi legnagyobb bővítés hatásainak kezelése és az Unió befogadóképességének figyelembevétele is feladatunk.

Az Unió újabb bővülése és a mostani események rávilágítanak arra is, hogy mennyire fontos a közös Európa demokratikus alapértékeinek a megerősítése. Igen, az imént Martin Schulz úr tüzes szavakat mondott a szélsőségek elleni küzdelemben, de nem csak szavalni lehet, hanem lehet tenni is ezért. Az Önök soraiban ül az a szlovák választásokon győztes szocialista párt, amely olyan partnert választott magának, amelynek fő politikai mondanivalója kimerül a kisebbségek, a magyarok, a cigányok, a melegek elleni támadásban.

Riadót kell fújni ezzel egész Európában. Ez felhívja a figyelmet arra is, hogy mennyire gyenge helyzetben van ma a kisebbségek összeurópai védelme az Európai Unióban. A tervezett Európai Emberjogi Ügynökség ügyében ezért előre kell lépni a finn elnökség alatt. A példás kisebbségpolitikát folytató Finnország ebben a kérdésben irányt kell, hogy mutasson.

A finn elnökség idejére esik október 23-án a rokon nemzet magyar nép forradalmának 50. évfordulója. Manapság gyakran beszélünk az Unió válságáról, segítsük az Unió megújítását azzal, hogy a 20. század egyik legjelentősebb szabadságküzdelméből biztatást és erőt merítünk a mai problémáink megoldásához. Sok sikert az elnökséghez!

  Jan Andersson (PSE). – Herr talman! Rådets ordförande! Kommissionens ordförande! Jag delar det finländska ordförandeskapets syn, dvs. att se globaliseringen som en utmaning. Jag tycker också det är bra att man har en balans mellan flexibilitet och social trygghet, säkerhet i förändring. Jag ser fram emot att tjänstedirektivet når en lösning under det finländska ordförandeskapet. Det kommer att bygga på parlamentets förslag, som just har denna balans mellan en ökad öppenhet och flexibilitet, men också trygghet på arbetsmarknaden och skydd för de offentliga tjänsterna.

Det finns en fråga som jag tycker att det finländska ordförandeskapet ska ta tag i. I parlamentets förslag och i förslaget från kommissionen och rådet finns inte bemanningsföretagen med. Samtidigt växer bemanningsföretagen i betydelse runt om i Europa. Det finns ett förslag från kommissionen om bemanningsföretagen. Vi har svarat på det, men det är blockerat i rådet. Nu är det tid att denna blockering upphör, så att vi får en överenskommelse och ett ramverk kring bemanningsföretagen. Där kan det finländska ordförandeskapet göra en insats.

Jag välkomnar att ni tar initiativ om arbetstidsdirektivet. Det handlar också om balans mellan hälsa och säkerhet – inte för långa arbetstider – och samtidigt flexibilitet. För att nå flexibilitet Vi i parlamentet är övertygade om att det inte behövs någon ”opt-out”. Det finns andra instrument för att gynna flexibiliteten. Jag ser fram emot lösningar på dessa områden och delar också Poul Nyrup Rasmussens åsikt att detta måste göras i samarbete med arbetsmarknadens parter.

(Spridda applåder)

  Antonio Tajani (PPE-DE). – Signor Presidente, signor Presidente del Consiglio, onorevoli colleghi, latine loquimur in Europa. Parliamo latino in Europa. Come cittadino romano e come cittadino europeo, ringrazio la Finlandia per aver deciso di inaugurare questo semestre di presidenza dell'Unione anche in lingua latina.

Ma il mio non è solo un ringraziamento formale. La scelta ha un profondo significato: la civiltà romana, erede di quella greca, ha rappresentato il primo, fondamentale elemento di unificazione dell'Europa. La lingua latina, le grandi infrastrutture, il diritto, l'immenso mercato interno e, infine, la pax augusta sono state le fondamenta nelle quali ha affondato le sue radici il cristianesimo, vero ponte tra l'Europa dell'ovest e l'Europa dell'est.

Un importante archeologo e scrittore europeo, Valerio Massimo Manfredi, ha scritto: "Roma era soprattutto un grande ideale". Parafrasando quelle parole potremmo dire: "l'Europa è soprattutto un grande ideale". Non possiamo rinunciare a far vivere questo grande ideale, dando all'Europa una legge fondamentale che le permetta di dare a 450 milioni di cittadini le risposte ai problemi che più li preoccupano: l'immigrazione, la sicurezza, la competitività con i paesi emergenti, la questione energetica, la determinazione dei confini, la creazione di posti di lavoro.

Il Presidente avrà il nostro sostegno. La Finlandia ha l'importante compito di preparare, proseguendo il lavoro svolto dall'Austria, il prossimo semestre a guida tedesca, che sarà determinante per dar vita finalmente al Trattato costituzionale di cui l'Europa ha bisogno per stare più vicina ai cittadini.

A Roma celebreremo il cinquantesimo anniversario dei Trattati. Facciamo in modo che, come coloro che, nell'antichità, divenendo cittadini romani si sentivano orgogliosi e sicuri delle garanzie che ottenevano dalle Istituzioni, anche domani chi sarà cittadino europeo, da qualunque parte del mondo arrivi, si senta sicuro e orgoglioso di vivere in uno spazio dove sono garantiti e difesi i diritti della persona, la pace, la sicurezza e la libertà. Soltanto allora avremo vinto la nostra sfida e il grande ideale sarà divenuto realtà.

  Dariusz Rosati (PSE). – Panowie Przewodniczący! Z wielkim zadowoleniem przyjmuję cele, jakie stawia przed sobą prezydencja fińska na najbliższe pół roku.

Przejście od słów do czynów w kwestii konstytucji oraz dalsze zaangażowanie w sprawie poszerzenia Unii Europejskiej są bardzo istotne w momencie, gdy Unia przeżywa kryzys tożsamości i kryzys przywództwa. Z tego samego powodu szczególnie ważne jest wzmocnienie współpracy w zakresie wspólnej polityki wschodniej i wspólnej polityki energetycznej. Kwestia dywersyfikacji źródeł i dróg zaopatrzenia w energię jest szalenie istotna z punktu widzenia bezpieczeństwa energetycznego Europy. Unia Europejska musi ustalić wspólne i jednolite stanowisko w kwestii dostaw ropy i gazu. Nie można przyjąć, że zbudowanie jednej rury prowadzącej od tego samego dostawcy oznacza rzeczywistą dywersyfikację. Inwestycje w odnawialne źródła i oszczędności energii są niezbędne, ale nie zaspokoją rosnących potrzeb. Europa musi zaangażować się politycznie i finansowo w projekty mające na celu znalezienie nowych źródeł energii oraz prowadzić wspólną, solidarną politykę wobec dostawców.

Równie dużą wagę przykładam do roli Finlandii w wypracowaniu wspólnej polityki wschodniej. Dobra znajomość Rosji powinna zaowocować znalezieniem złotego środka w polityce Unii wobec Rosji. Liczę na poprawę i rozwój współpracy z Ukrainą, ponieważ polityczne wsparcie dla Kijowa pomoże utrwalić proeuropejski kurs polityki Ukrainy. Ważne będzie także podejmowanie na forum międzynarodowym oraz w rozmowach z Rosją problemu Białorusi.

Mr President, among many other things Finland is famous for its Finnish sauna. I hope that the Finnish Presidency will bring us, in the end, the same feeling of freshness and relaxation as one gets after spending an hour or two in a Finnish sauna.

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – Panie Przewodniczący! Prezydencja fińska, to nie prezydencja przejściowa, ale prezydencja kluczowa z punktu widzenia najważniejszej strategii dla Unii Europejskiej - strategii wzrostu i zatrudnienia. To zadecyduje o przyszłości Europy, ale od czegoś trzeba zacząć. W zweryfikowanej strategii lizbońskiej zdecydowaliśmy, że zacząć trzeba od badań, innowacji i technologicznego postępu. Nie zrobimy tego, panie premierze bez terminowego uruchomienia 7. Programu Ramowego. Jeszcze w lipcu niezbędne jest wspólne stanowisko Rady Europejskiej, aby Parlament mógł rozpocząć we wrześniu prace nad drugim czytaniem. O to apeluję do pana premiera!

Niezbędna jest stała współpraca Rady, Komisji i Parlamentu, abyśmy najpóźniej w listopadzie zakończyli pracę. Ważny jest jednak nie tylko 7. Program Ramowy, ale fundusze na badania i innowacje w budżetach narodowych. W pełni popieram wypowiedź pana premiera w tej sprawie. Największą naszą europejską słabością jest niewystarczająca innowacyjność. Sadzę, że w tym właśnie może nam pomóc Europejski Instytut Technologiczny.

Mamy już świetną europejską edukację, nie trzeba jej dublować. Mamy niezłe badania, ale brak nam innowacji, najnowszych technologii, które decydują o wzroście i zatrudnieniu, decydują o naszej strategii. Decyzja w sprawie Instytutu to ważne zadanie prezydencji fińskiej. Trójkąt wiedzy: edukacja, badania, innowacje jest najmocniejszą stroną Finlandii. Decyzje w tych sprawach wypadły więc we właściwym momencie. Życzymy sukcesów panie premierze.

  Evelyne Gebhardt (PSE). – Herr Präsident! Vielen Dank, Herr Vanhanen! Sie haben mit Ihrer Rede klargemacht, dass Sie die Bürger gewinnen, Europa weiterentwickeln und jetzt konkret handeln wollen. Ich beglückwünsche Sie zu diesem Motto. Das ist ein Motto für die Zukunft, das ich voll unterstützen möchte.

Mit der Dienstleistungsrichtlinie haben wir eines der konkreten Projekte, die wir auch haben wollen. Sie haben den Wunsch geäußert, dass wir die Dienstleistungsrichtlinie im Herbst in zweiter Lesung zu Ende führen. Ich bin zuversichtlich, dass uns dies auch gelingen kann, denn mit dem Beschluss des Ministerrates, die grundlegenden Forderungen des Europäischen Parlaments zu übernehmen und weiterzuentwickeln, ist die Basis dafür gegeben. Ich bin zuversichtlich, dass es gelingen wird, unter finnischer Präsidentschaft einen gemeinsamen Kompromiss zur Dienstleistungsrichtlinie zu finden. Das würde ich mir sehr wünschen.

Das ist Ausdruck des gemeinsamen Willens, sich der Wertegemeinschaft für die Bürger und Bürgerinnen verpflichtet zu fühlen. Denn das ist es ja, was wir erreichen wollen, und das haben Sie auch sehr deutlich in Ihrer Rede zum Ausdruck gebracht: die Wertegemeinschaft fortentwickeln, die Zukunft Europas bestimmen und dafür sorgen, dass wir nicht nur einen freien Binnenmarkt haben, auch für Dienstleistungen, sondern dass auch die Rechte der Bürger und Bürgerinnen geachtet werden, das Arbeitsrecht, das Sozialrecht, der Verbraucherschutz, der Patientenschutz. Das ist es, was wir erreichen wollen, und so können wir auch wirklich dafür sorgen, dass die Bürger und Bürgerinnen künftig Ja zu Europa sagen. Das ist das Beste, was wir erreichen können!

Das Wichtigste ist die Verfassung für Europa, und sie ist das schönste Geschenk, das Sie sich zum 100-jährigen Bestehen des Wahlrechts in Finnland machen können!

(Beifall)

  Elmar Brok (PPE-DE). – Herr Präsident, Herr Ratspräsident, Herr Kommissionspräsident! Finnland ist die erste Ratspräsidentschaft seit der Erweiterung der Europäischen Union am 1. Mai 2004, die aus dem Ostseeraum kommt, der ja durch die Erweiterung um acht Länder zu einem mare nostrum geworden ist. Daher kann Ihre Präsidentschaft strategische Dimensionen entwickeln, die auch in Verbindung mit der Northern Dimension stehen, denn es gibt noch ein anderes Anrainerland, das nicht zur Europäischen Union gehört, nämlich Russland. Mit Ihren Erfahrungen können Sie gerade hier Beziehungen entwickeln, die außerordentlich konstruktiv sein könnten, die auch die Energieversorgungssicherheit und andere Fragen einbeziehen. Wir setzen in dieser Frage große Hoffnungen auf Sie!

Zweiter Punkt: Unter Ihrer Präsidentschaft muss zumindest ansatzweise in Zusammenarbeit mit der Kommission ein neues Gleichgewicht zwischen der Erweiterung und der Aufnahmefähigkeit der Europäischen Union gesucht werden. Wir müssen vielen Ländern eine europäische Perspektive geben, aber dies kann nicht immer die Vollmitgliedschaft bedeuten. Wir müssen andere Wege finden, und der Europäische Rat wie auch die Kommission haben im Barroso-Papier erklärt, dass sie in dieser Frage Initiativen ergreifen wollen, die für uns außerordentlich wichtig sind. Wir werden den Dezember abwarten und sehen, wie weit wir mit dieser Diskussion kommen.

Dritter Punkt: Die Geschichte hat erwiesen, dass die Europäische Union nur dort stark ist, wo wir das Gemeinschaftseuropa haben, denn nur da ist es handlungsfähig und beweist Kontinuität. Deswegen ist es gerade in einer erweiterten Europäischen Union notwendig, den Ansatz eines Verfassungsvertrages zu haben.

Ich bedanke mich bei Ihnen, Herr Ratspräsident, dass Sie sich mit der Ratifikation für diesen Verfassungsvertrag einsetzen. Dies korrespondiert mit der Position der nachfolgenden deutschen Präsidentschaft, so dass es eine gute Zusammenarbeit bei der Entwicklung der deutschen Erklärung geben sollte, die am Ende der deutschen Ratspräsidentschaft stehen wird. Ich meine auch, sagen zu dürfen, dass dies die Position aller Gemeinschaftsorgane sein sollte, damit wir 2009 den Verfassungsvertrag bekommen, bei dem wir noch viel Phantasie entwickeln müssen. Rosinenpickerei hilft uns dabei nicht weiter, denn Rosinenpickerei zerstört den Ansatz, wonach wir den Bürgern das Konzept überzeugend darlegen müssen, warum wir einen Verfassungsvertrag brauchen, der den Bürgern mehr Rechte gewährt und der mehr Transparenz bringt. Wir brauchen nicht nur ein Europa, das funktioniert, sondern auch ein Europa der Demokratie und der Transparenz. Deshalb ist dieser Verfassungsvertrag so wichtig!

  Guido Sacconi (PSE). – Signor Presidente, onorevoli colleghi, Presidente del Consiglio, lei, come il Presidente della Commissione Barroso, ha spesso fatto riferimento, nel suo intervento, alla necessità di dare impulso all'Europa dei risultati per recuperare la fiducia dei cittadini, naturalmente senza contrapporre questa Europa a quella dei valori e della Costituzione.

In qualità di relatore di REACH, nella divisione del lavoro esistente in questo Parlamento, sono iscritto alla categoria degli sherpa, di quelli che lavorano per i risultati, come la mia collega Gebhardt. Per questo ho molto apprezzato il fatto che lei abbia inserito, fra le priorità della sua Presidenza, la conclusione dell'iter legislativo su REACH e l'abbia fatto collocandolo nel capitolo "competitività".

Certo REACH agisce innanzitutto in funzione della tutela della salute umana e dell'ambiente, ma è anche un potente stimolo all'innovazione. In questa chiave, sia il Consiglio che il Parlamento, negli anni di lavoro che abbiamo alle spalle, hanno fatto un ottimo lavoro, perché hanno avvicinato molto le posizioni e hanno reso molto più fruibile questo strumento, anche allo scopo della spinta all'innovazione.

Sono sicuro che, sotto la sua Presidenza, sarà possibile un accordo in seconda lettura. Entrambi i legislatori dovranno però camminare. Poco, perché c'è già stata una fortissima convergenza, ma si dovrà pur sempre camminare. Le dico ciò perché ci sarà chi le consiglierà di stare fermo, di fare muro contro muro. Da parte mia, invece, sono disposto a camminare e sono sicuro che anche lei lo farà.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – Herr talman! Herr statsminister! Herr kommissionsordförande! Som företrädare för inte bara ett grannland, utan också ett broderland vill jag gärna säga att jag känner stolthet och förväntan inför det finländska ordförandeskapet. Vi har i allra högsta grad en gemensam historia och en gemensam geografi, men också en gemensam nutid. Vi blev tillsammans medlemmar i Europeiska unionen och räknas fortfarande till de nya medlemmarna, med den fräschör som detta kan innebära. Vi har fått uppleva hur utvidgningen av Europeiska unionen under de senaste åren totalt har förändrat vår värld tack vare det europeiska samarbetet, där Östersjön idag i allra högsta grad är ett hav som binder länder samman.

Vi har ett internationaliserat näringsliv som visar oss att detta är en förutsättning för välstånd och arbete, inte ett hot mot vår välfärd. Vi har ett näringsliv som alltmer växer samman. Vi samarbetar också om en gemensam ”battle group” som är den enda som förenar små länder tillsammans. Finland är också ett exempel för oss andra som ställer stora krav på ert ordförandeskap. Det gäller den finländska energipolitiken, där ni kan förena ökad konkurrenskraft och minskat beroende till omvärlden med större hänsyn till miljön och Kyotomålen.

Det gäller Finlands unika förmåga att hantera samvaron med Ryssland som gör att detta ordförandeskap har en möjlighet att lägga grunden för en solid Rysslandspolitik för hela Europeiska unionen. Det gäller våra erfarenheter av utvidgningen som ställer krav på att Finland med bestämdhet och målmedvetenhet för frågan om en fortsatt utvidgning framåt med tydliga krav men också ett tydligt mål, bland annat med sikte på att Turkiet ska kunna bli medlem. Det gäller också självfallet att med den öppenhet och målmedvetenhet som präglar Finland se till att göra Europeiska unionen till ett samarbete som är öppet, transparent och lättillgängligt för dess medborgare. Jag önskar er all lycka till. Kraven är stora på grund av att föredömet är tydligt.

  Lasse Lehtinen (PSE). – Arvoisa puhemies, tässä salissa useimmat ovat sitä mieltä, että unionin uskottavuus kansalaisten silmissä kaipaa parannusta. Siitä syystä Suomi haluaa puheenjohtajakauden aikana saada aikaan luottamusta lisääviä toimia, joilla on merkitystä kansalaisen arkipäivän kannalta.

Kansalaisilla on oikeus odottaa rajatylittävän yhteistyön toteutuvan kaikilla elämänaloilla, myös esimerkiksi rikollisuuden torjunnassa eikä ainoastaan sisämarkkinoilla. Rikolliset liikkuvat maasta toiseen ja verkottuvat yli kansallisten rajojen. Sen sijaan jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten välillä yhteydenpito ja keskinäinen luottamus eivät toimi. Rikollisilla on liian pitkä etumatka. Siksi Suomi tarvitsee muiden jäsenvaltioiden ja tämän parlamentin tuen toimilleen, kun päätöksentekojärjestelmää oikeus- ja sisäasioissa parannetaan.

PRESIDENCIA DEL SR. BORRELL FONTELLES
Presidente

  Francisco José Millán Mon (PPE-DE). – Señor Presidente, estoy de acuerdo, señor Primer Ministro, con la Europa de los resultados. Para muchos la guerra queda muy lejana y dan por hecha la paz—. Por ello, la Unión Europea tiene que ganarse la confianza de los ciudadanos con resultados tangibles ante los problemas de hoy. Deseo, desde luego, que su Presidencia alcance los mayores éxitos, los mejores resultados.

La Unión Europea debe servir para afrontar las amenazas transnacionales, como el terrorismo y la delincuencia organizada, y para tranquilizar a los ciudadanos frente a los temores que en ellos despierta la globalización. También debe ayudar a gestionar adecuadamente los flujos migratorios, incluido el combate eficaz de la inmigración ilegal. Es un asunto de dramática actualidad en mi país —usted ha mencionado el caso de las Islas Canarias— y en otros de la Europa Meridional. Y es causa de mucho sufrimiento e incluso de pérdida de vidas humanas.

Espero, por consiguiente, que en este semestre se preste atención prioritaria a este problema y no sólo a Rusia y a la energía. Me parece muy oportuno que Finlandia asuma ahora la Presidencia y que consiga avances en una política europea de inmigración. En la construcción del espacio de libertad, seguridad y justicia, el Consejo Europeo de Tampere constituyó un hito histórico.

Señor Presidente, en las conclusiones de los Consejos Europeos de Sevilla y de Salónica ya se estableció que la cuestión de los flujos migratorios debía pasar a ocupar un lugar preeminente en las relaciones de la Unión Europea con los países terceros. Éste me parece un elemento básico en la línea que hay que seguir.

La Unión debe exigir a los países de origen y de tránsito una actitud de firme cooperación para combatir el drama de la inmigración ilegal y para gestionar ordenadamente estos flujos. Debe pedirles - y ayudarloes a conseguir - mejores controles y vigilancia de fronteras, lucha más eficaz contra las mafias y acuerdos de readmisión. También en nuestros países hay cosas que hacer, entre otras, abstenernos de medidas unilaterales de regularización y mejorar los recursos materiales y humanos en nuestras fronteras exteriores.

Son necesarios, igualmente, fondos, y lamento que de cada cien euros presupuestados en las perspectivas financieras solamente se asignen cincuenta céntimos a las materias de inmigración.

Por último, mencionaré brevemente otra prioridad de su Presidencia: la ampliación. Este semestre será la recta final de los esfuerzos de Rumanía y Bulgaria para incorporarse a la Unión el 1 de enero de 2007. Es el objetivo común que todos compartimos y confío en que el informe que la Comisión presentará a comienzos de otoño confirme esta fecha.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, arvoisa komission puheenjohtaja, otan esille kolme kohtaa.

Ensimmäiseksi puhun puheenjohtajuudesta. Puheenjohtajuus tarvitsee kolme asiaa onnistuakseen. Ensinnäkin se pitää valmistella hyvin. Suomalaiset ovat valmistelleet jälleen kerran erinomaisesti. Toiseksi sen pitää olla objektiivinen. Suomi tulee jälleen kerran olemaan hyvä ja objektiivinen puheenjohtaja. Lisäksi tarvitaan vähän onnea esityslistan kanssa ja uskon, että sitäkin on.

Toinen kohta liittyy avoimuuteen. Teen konkreettisen Lahden huippukokousta koskevan ehdotuksen. Ehdotan, että kolme ensimmäistä puheenvuoroa, eli Teidän, komission puheenjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen puheenvuorot, näytetään meille kaikille kameroiden edessä avoimesti.

I will make the third and final point in English in order to get it across: it has to do with competitiveness and football.

There is an interesting correlation. In the World Cup the more competitive you are in football, perhaps you are slightly less competitive in the economy; the more competitive you are in the economy, the less competitive you are in football. My proposal to Prime Minister Vanhanen for Euro 2008 is: please keep the Finnish economy competitive and push our team through to Euro 2008 as well. Those two things can go hand in hand.

Good luck to the Presidency.

  Matti Vanhanen, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme.

Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla.

(Suosionosoituksia)

Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta.

Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon.

Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa.

Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa.

Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin.

(Suosionosoituksia)

Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen.

Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi.

Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä.

(Suosionosoituksia)

Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille.

Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa.

Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi.

Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon.

Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia.

Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti.

Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka.

(Suosionosoituksia)

Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa.

(Suosionosoituksia)

Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan.

Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse.

Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen.

(Suosionosoituksia)

Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä.

Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan.

Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana.

(Suosionosoituksia)

  José Manuel Barroso, Président de la Commission. Monsieur le Président, Mesdames, Messieurs les députés, je crois que l'essentiel a déjà été dit. Permettez-moi toutefois de souligner un ou deux points, en revenant notamment sur des questions qui ont été soulevées pendant le débat.

Tout d'abord, nous sommes vraiment pour l'approche dite de l'Europe des résultats. Mais soyons clairs: l'Europe des résultats, ce n'est pas l'alternative à l'Europe des valeurs, au contraire, c'est le chemin pour renforcer cette adhésion. Il s'agit de parcourir en même temps deux chemins qui peuvent se renforcer l'un l'autre. Notre vision d'une Europe porteuse de projets concrets est exactement bâtie sur l'idée qu'il faut renforcer les conditions nécessaires à une Europe qui a une dimension de cohésion sociale et de justice, à une Europe qui a une vision politique, à une Europe qui est prête à user de son poids, à jouer de son influence et à faire valoir ses valeurs dans le monde. C'est pourquoi nous pensons qu'il est important de parcourir les deux chemins en même temps.

Pour répondre à la question qui m'a été adressée concernant le lien entre élargissement et réforme constitutionnelle, je l'ai dit à maintes reprises: Nice ce n'est pas suffisant. Nous avons besoin, dans une Europe élargie – et nous formons déjà une Europe élargie –, d'une réforme des institutions pour les rendre plus efficaces, plus démocratiques, mais aussi pour renforcer la cohérence de l'action de l'Europe dans le monde.

D'ailleurs, le traité constitutionnel qui a été négocié entre les États membres l'a déjà été pour l'Europe à vingt-cinq, ce qui renforce l'idée qu'une Europe à vingt-sept ou plus aura besoin d'une réforme institutionnelle. C'est effectivement la position de la Commission.

En ce qui concerne les priorités concrètes de cette présidence, je voudrais souligner ce qui est ressorti clairement du débat: l'importance accordée à l'innovation. Nous pensons que le sommet de Lahti pourra être un grand moment pour l'Europe si, effectivement, les chefs d'État et de gouvernement conviennent dès à présent de produire des résultats concrets dans le cadre de l'agenda de l'innovation. Comme vous avez été plusieurs à le souligner, ici, aujourd'hui, l'Europe compte d'excellentes universités, d'excellents centres de recherche, mais effectivement, il lui manque la capacité de traduire toute cette activité en résultats plus concrets pour l'économie et pour la compétitivité de notre continent. Nous devons donc améliorer le lien entre connaissance, science et investigation, d'une part, et résultats concrets, d'autre part. Pour cela, l'innovation est la clé. La Finlande, forte de son expérience et de sa vocation spécifique, peut nous aider à aboutir à ces résultats concrets.

Un autre domaine au sujet duquel notre action va être jugée au terme de ces six mois, c'est la justice, la sécurité et la liberté. Ce débat a clairement fait apparaître un large soutien à l'idée que nous devons faire plus à l'échelle communautaire également. Il y a bien sûr une dimension intergouvernementale, on peut faire plus sur le plan de la coopération intergouvernementale, mais il nous faut une dimension communautaire dans certains domaines, par exemple la gestion de l'immigration, légale ou illégale. Les problèmes que connaissent aujourd'hui certains de nos États membres, l'Espagne par exemple, ne leur sont pas seulement propres, ce sont des problèmes que connaît l'ensemble de l'Europe. Il est évident, dans ces conditions, que nous ne pouvons dissocier l'immigration légale de l'immigration illégale et qu'il nous faut une approche européenne dans ce domaine.

Je crois que, dans ce domaine, nous allons tous, la présidence finlandaise, nous, les États membres, être jugés à la fin de ce semestre sur notre volonté de produire, sur la base des traités existants, plus de résultats en matière de justice et de sécurité, y compris, bien sûr, l'immigration.

Une autre question à laquelle ce Parlement accorde une grande priorité, qui est aussi une priorité de la présidence finlandaise, c'est l'énergie. À ce sujet, nous devons être clairs, concernant notamment les relations avec la Russie.

Premièrement, nous sommes pour un partenariat constructif avec la Russie en matière d'énergie, mais ce que nous proposons – et cela apparaissait clairement dans le papier stratégique que la Commission a produit – ce n'est pas seulement de développer de bonnes relations avec la Russie, c'est la diversification. La solution au problème de l'énergie en Europe c'est la diversification: diversification du pays d'origine, du pays fournisseur, diversification des pays de transit et, aussi, diversification des sources d'énergie, notamment en augmentant les investissements dans les énergies renouvelables. Donc, la solution pour l'énergie, c'est la diversification et pas de nous enfermer dans une relation avec un seul partenaire, aussi important soit-il.

Deuxièmement, concernant toujours les relations avec la Russie, soyons clairs. Dans le mandat de négociation relatif à nos relations avec ce pays que nous avons présenté au Conseil, le premier point qui apparaît, ce n'est pas l'énergie, ce n'est même pas le commerce, non, le premier point porte sur les droits de l'homme, le respect de la démocratie, le respect des principes de l'État de droit. C'est la condition pour développer un partenariat particulier avec un pays avec lequel nous voulons, bien sûr, développer nos relations, un pays qui, lui aussi, veut développer ses relations avec nous.

Un dernier point, si vous me permettez, concernant la continuité au sujet de laquelle le premier ministre Vanhanen s'est très bien exprimé. Il est vrai que nous avons, Parlement européen et Commission, un mandat de cinq ans et que les différentes présidences ont chacune une vocation particulière, mais il y a parfois un problème de continuité dans le temps, d'ailleurs identifié lors des négociations relatives au traité constitutionnel. Sur ce point, je crois que l'on commence à faire des progrès, comme l'a montré la présidence autrichienne. Les présidences s'enchaînent et il est très positif que l'on ait clairement posé la question constitutionnelle de l'octroi d'un mandat. À ce sujet, je soutiens l'approche pragmatique déterminée par des résultats, mais aussi l'approche constructive qui a été choisie par la présidence finlandaise.

Mesdames, Messieurs les députés, quand nous avons parlé d'Europe des résultats, nous ne savions pas que, aussi vite, avec le football, nous allions montrer la capacité de l'Europe à être la meilleure en termes de résultat. Certains d'entre vous n'ont pas résisté à la tentation d'évoquer le championnat du monde de football pour montrer que nous pouvons, dans ce domaine aussi, être fiers de nos résultats. Mais je crois, comme vous l'avez souligné, qu'en ce qui concerne l'économie, la compétitivité, notre modèle basé sur la compétitivité, et aussi nos valeurs, nous pouvons et nous devons montrer plus de résultats. Je suis certain que, pendant la présidence finlandaise, nous serons capables de le faire.

(Applaudissements)

  El Presidente. Se cierra el debate.

Declaraciónes por escrito (artículo 142)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – Apesar de alguma tonalidade mais nórdica num ou noutro caso, no fundamental o programa da Presidência finlandesa insiste em temas recorrentes na União Europeia, acentuando a prioridade à conclusão do mercado interno, à liberalização do mercado dos serviços, à concorrência, à recauchutada Directiva Bolkestein, ou seja, nas prioridades das organizações do patronato europeu, de que a UNICE é expressão. Secundarizados continuam os aspectos sociais que tenderão a agravar-se com as políticas de liberalização que o aprofundamento do mercado interno, designadamente dos serviços, irão provocar.

Entretanto, em vez de uma política de autonomia relativamente às políticas americanas no plano internacional, com excepção de alguma tonalidade nórdica e das relações resultantes da vizinhança com a Rússia, insistiu nos avanços na militarização com o acento nas forças de intervenção para a intervenção civil e militar nas crises.

De igual modo, prometeu acentuar a intervenção nas áreas da justiça e dos assuntos internos, o que, tendo em conta a agenda da Comissão Europeia, sublinha as preocupações que temos com a evolução para uma "Europa fortaleza" nas políticas de imigração.

Por isso, são baixas as expectativas quanto aos objectivos desta Presidência, que nem sequer nos merece o benefício da dúvida, porque discordamos da generalidade das suas prioridades.

  Katalin Lévai (PSE). – Az osztrák elnökség működése során igazi kihívásokkal nézett szembe,melyek egyes elemeivel most Helsinki is szembesül.Ezek közül méltán kiemelt az Alkotmányos Szerződés jövője,amely több konzultációt és aktívabb fellépést igényel.

Üdvözölni szeretném azt a finn kezdeményezést,amely a jobb jogalkotást,az arányosság és a szubszidaritás elvének betartása mellett képzeli el.Az új döntések meghozatalára a régiek aktualizálása mellett lenne szükség,gazdasági,környezetvédelmi,de főleg szociális szempontok figyelembevételével.

Egyetértek Barroso elnök Úr szavaival,melyek szerint a finnek kiegyensúlyozottsága harmóniát hozhat az EU viharos politikájába,lehetőséget biztosítva az Unió innovációs politikájának előmozdítására.A kutatók,diákok mobilitása;valamint az Európai know-how erősítése alapvető elemei e haladásnak.

Az európai polgárok számára ma már kiemelten fontos az EU intézményrendszerének,működésének,valamint életüket befolyásoló döntéseinek megismerése.Ezért a finn elnökség törekvése - egy intézményeiben együttműködő,a polgárok felé hatékonyabban kommunikáló EU létrehozása - igen dicséretes.Egyetértek továbbá a nemzeti vétójogok szabályozásával a hatékonyabb végrehajtás érdekében.

Támogatom Helsinki emberjogi politikáját,amely kiemeli az egységes fellépés szükségességét az emberi és alapvető állampolgári jogok védelmére.Fontosnak tartom a közös fellépést az illegális bevándorlás,de főleg az emberkereskedelem és a munkavállalók kizsákmányolásának megakadályozására.

A globalizáció növekvő kihívásaira csak az európai demokráciák megszilárdítása és jól szervezett szociálpolitika lehet az Európai Unió sikeres válasza.

PRÉSIDENCE DE M. MOSCOVICI
Vice-président