Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 5. heinäkuuta 2006 - Strasbourg

6. Äänestysselitykset

– Mietintö: Brepoels (A6-0222/2006)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tämän ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa lainvalvontaviranomaisten välisten yhteyksien tehokkuutta sekä ylläpitää lakia ja järjestystä eri jäsenvaltioissa, jotta voidaan parantaa rajat ylittävän poliisitoiminnan suunnittelua määrättyjen kansainvälisten tapahtumien aikana.

Mietinnössä ehdotetaan, että neuvoston puheenjohtajavaltio laatii viimeisen vuosineljänneksen aikana luettelon seuraavaksi vuodeksi suunnitelluista kansainvälisistä tapahtumista sekä niiden yhteydessä tarvittavasta avusta.

Mietinnössä ehdotetaan myös, että puheenjohtajavaltio laatii arvion edellisen vuoden kuluessa annetusta avusta. Arvion on määrä sisältää luettelo jäsenvaltioissa ilmenneistä ongelmista ja vaikeuksista sekä suosituksia tällaisten vaikeuksien ratkaisemiseksi.

Kannatan siksi Brepoelsin mietintöä ja esittelijän tekemiä tarkistuksia. Tämä on hyvin perusteltu ja tervetullut mietintö.

Meidän on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin varmistaaksemme, että laki ja järjestys pysyvät yllä sellaisten kansainvälisten tapahtumien aikana, joihin osallistuu suuri joukko ihmisiä useista jäsenvaltioista ja että rikokset estetään ja torjutaan.

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Toimitamme tänään kantamme ehdotukseen päätökseksi vahvistaa rajat ylittävää poliisiyhteistyötä sellaisissa tapahtumissa, joihin osallistuu suuri joukko ihmisiä useista jäsenvaltioista. Näihin tapahtumiin lukeutuvat suuret kansainväliset urheilutapahtumat, kuten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut, olympialaiset, merkittävät pyöräilykilpailut ja niin edelleen. Tapahtumiin sisältyy myös uskonnollisia tapahtumia, valtiovierailuja, kansainvälisiä poliittisia kokouksia sekä huippukokouksia.

Kokemus on osoittanut selvästi, että yhteistyö, luottamus, asianomaisten poliisivoimien sujuva tiedonkulku, luotettavan tiedon saatavuus ja perusteellinen valmistautuminen ovat olennaisia tekijöitä tällaisten tapahtumien onnistumisen kannalta. Tämä pätee erityisen hyvin ennaltaehkäisyyn.

Asiakirjassa otetaan huomioon kaikki nämä elementit ja mainitaan erikseen seuraavat vaiheet. Ennen tapahtumia suoritetaan vuosittainen tarpeiden ennakointi. Tapahtumien aikana kansalliset poliisivoimat tekevät rajat ylittävää yhteistyötä ja antavat apua. Tapahtumien jälkeen suoritetaan loppuarviointi ja esitetään tarpeen mukaan ehdotuksia asiaa koskevan eurooppalaisen lainsäädännön, erityisesti Schengenin sopimuksen, mukauttamiseksi.

Tällä hetkellä pelataan jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen toista välierää, ja kaikki on tähän saakka edennyt ilman suurempia välikohtauksia. Meidän onkin siksi kannatettava tätä tekstiä ja toivottava, että tilanne pysyy mahdollisimman usein nykyisen kaltaisena.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ehdotus luettelon laatimisesta sellaisista EU:n rajojen sisäpuolella järjestettävistä tapahtumista, joihin osallistuu useiden jäsenvaltioiden kansalaisia ja jotka edellyttävät useiden jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisten mittavaa yhteistyötä, herättää merkittäviä huolia kyseisen aloitteen todellisesta tavoitteesta ja tämän mekanismin käytöstä.

Viimeaikaiset pyrkimykset estää ihmisiä osallistumasta kansainvälisiin tapahtumiin ja esimerkiksi Euroopan unionin huippukokousten rinnalla järjestettäviin mielenosoituksiin, joissa vastustetaan uusliberalistisia ja militaristisia lähestymistapoja tai osoitetaan solidaarisuutta imperialismia vastustavia ihmisiä kohtaan, ovat hyvin tuoreina mielessämme. Tämä osoittaa turvallisuusviranomaisten "rajat ylittävän avunannon" mahdollisen merkityksen – avunannon, jonka tarkoituksena on "ylläpitää lakia ja oikeutta" sekä "torjua rikoksia".

Tämä aloite on osa sitä totalitaarista turvallisuusajattelua, jota kohti EU on luisumassa. Se on seurausta muiden sellaisten toimien omaksumisesta, joissa käytetään niin kutsuttua terrorisminvastaista taistelua verukkeena lyödä laimin kansalaisten oikeudet, vapaudet ja takeet.

Ryhmäni äänesti tästä syystä mietintöä vastaan.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kiitän jäsen Brepoelsia hyvin ajoitetusta mietinnöstä, jossa käsitellään Alankomaiden kuningaskunnan aloitetta neuvoston päätökseksi vahvistaa rajat ylittävää poliisiyhteistyötä tilaisuuksissa, joihin osallistuu suuri joukko ihmisiä useista jäsenvaltioista ja joissa poliisitoiminta keskittyy pääosin rikosten ehkäisemiseen ja torjumiseen. Annan aloitteelle täyden tukeni. Olen erityisen mielissäni jäsenvaltioiden mahdollisuudesta täydentää neuvoston puheenjohtajavaltiolle edellisenä kalenterivuonna toimitettua tapahtumaluetteloa ennalta arvaamattomalla tilaisuudella, johon osallistuu suuri joukko ihmisiä useista jäsenvaltioista.

Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionissa seuraa, että EU:n on harkittava oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa tavalla, joka mahdollistaa vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden alueen luomisen.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Hyvä ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää katastrofien ehkäisemisessä tai torjumisessa. Kannatan tästä syystä kyseistä mietintöä, jonka tarkoituksena on saattaa rajat ylittävä avunanto mahdollisimman tehokkaalle tasolle.

Rikollisuuden torjunta sekä lain ja järjestyksen suojelu kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivallan piiriin. Tällä ehdotuksella pyritään ainoastaan parantamaan eri jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä alalla luomalla yhtenäinen, avoin ja tehokas kehys tietojen vaihtamiselle. Ehdotuksen pääasiallisena tarkoituksena on lain, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikollisuuden ehkäiseminen ja torjuminen sellaisten kansainvälisten tapahtumien aikana, joihin osallistuu suuri joukko ihmisiä useista jäsenvaltioista.

Neuvoston on laadittava joka vuosi 31. tammikuuta mennessä arvio edellisenä kalenterivuonna annetusta kansainvälisestä avusta. Kyseiseen arvioon sisältyy yhteenveto järjestetyistä kansainvälisistä tapahtumista, yhteenveto annetusta ja vastaanotetusta kansainvälisestä avusta, yhteenveto jäsenvaltioiden toteamista ongelmista sekä suositukset kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi. Näin varmistetaan, että kansalliset poliisivoimat toimivat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Ei saa olla epäilystäkään siitä, että rajat ylittävän poliisiyhteistyön tehostaminen on ainoa tehokas keino torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja turismirikollisuutta. Erityisesti Schengenin tietojärjestelmä SIS on osoittautunut tässä suhteessa arvokkaaksi välineeksi päivittäisessä poliisitoiminnassa. Järjestelmän nopeuden vuoksi monet hälytykset tehdään nyt Interpolin sijaan todellakin vain SIS-järjestelmän kautta.

Meillä on parhaillaan kuitenkin monenlaisia rinnakkaisia poliisiyhteistyöjärjestelmiä, kuten Schengen, Europol, Eurodac, CIS, useat kahdenväliset yhteistyömuodot ja nyt myös Prümin yleissopimus. Tämä herättää kysymyksen siitä, esiintykö alalla mahdollisesti tarpeetonta päällekkäisyyttä ja alkaako kokonaiskuvamme tilanteesta kenties hämärtyä. Meidän on joka tapauksessa varmistettava, että henkilötietojen suojaamiseen kiinnitetään riittävästi huomiota.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) EU:n kansainvälisissä tapahtumissa tehtävää rajat ylittävää poliisiyhteistyötä käsittelevässä mietinnössä ehdotetaan uusia kansainvälisellä tasolla ja Euroopan unionin tasolla toteutettavia ruohonjuuritason toimia.

Mietinnössä esitetään röyhkeästi, että joka vuosi pidettäisiin "kirjaa kansainvälisistä tapahtumista", jotta EU:n sortomekanismien välistä yhteistyötä voidaan suunnitella ja toteuttaa ruohonjuuritason liikkeiden torjumiseksi. Ennaltaehkäisevää torjuntaa pönkitetään yleisluontoisemmalla imperialistisella opilla kotimaassa ja ulkomailla käytävästä ennaltaehkäisevästä sodasta, jonka tarkoituksena on "suojella" huippukokouksia ja kaikkia imperialististen järjestöjen järjestämiä kansainvälisiä tilaisuuksia viholliselta eli kansalta.

Euroopan unionin kansalaisilla on ensi käden tietoa EU:n torjuntamekanismien vaarallisuudesta Göteborgissa, Genovassa ja muualla. Kansalaisten on kestettävä päivittäin olennaisimpiin perusoikeuksiin ja -vapauksiin liittyviä rajoituksia. Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan. Puolue edistää peruskansalaisten oikeuksia puolustavan työväenluokan ja ruohonjuuritason vastarintaliikkeen kehittämistä jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin tasolla.

Kansoille kuuluu oikeus ja velvollisuus uhmata, kieltäytyä noudattamasta ja olla noudattamatta EU:n ja kansallisten hallitusten tekemiä päätöksiä, jotka ovat vakiintuneiden demokraattisten oikeuksien vastaisia.

– Mietintö: Sommer (A6-0208/2006)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Aion äänestää mietinnön puolesta, vaikka sisävesialusten koko tulevaisuus onkin tällä hetkellä uhattuna Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on saatu poiketa energiatuotedirektiivistä, minä ansiosta brittiläisten huviveneiden omistajat ovat voineet tankata aluksiinsa niin sanottua punaista dieselöljyä, jonka verotus on 6,44 pennyä litralta. Poikkeuksesta on määrä luopua 31. joulukuuta 2006, ja komissio on ilmaissut neuvostolle 30. kesäkuuta 2006 osoittamassaan tiedonannossa, ettei helpotuksen voimassaoloa ole sen mielestä perusteltua jatkaa.

Poikkeuksen voimassaolon päättymisestä aiheutuva hyöty on epäselvä. Koska huviveneilijöiden käyttämän punaisen dieselöljyn osuus on alle 0,05 prosenttia valtion dieselkulutuksesta, ympäristöedut ovat mitättömät. Ei ole todisteita siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan poikkeusasemalla olisi vaikutusta Euroopan unionin sisämarkkinoihin tai että se vääristäisi niitä.

Poikkeusaseman menettäminen asettaa veneilyharrastuksen ja kyseisen teollisuudenalan suureen vaaraan. Royal Yachting Association -järjestön tekemän tutkimuksen mukaan 54 prosenttia veneilijöistä "joutuisi tai saattaisi joutua" lopettamaan veneilyn äkillisen hinnannousun seurauksena. Lumipallovaikutuksella saattaisi olla haitallisia seurauksia veneteollisuuden työllistämille 30 000 ihmiselle, meriteollisuuden kautta työllistyville 70 000 ihmiselle sekä niiden 700 miljoonan Englannin punnan suhteen, jotka veneilijät vuosittain käyttävät.

Yhdistynyt kuningaskunta vaatii viimeistä viisivuotista jatkoaikaa näiden kysymysten käsittelemiseksi.

– Mietintö: Stockmann (A6-0212/2006)

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kuulujat, haluan käsitellä ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi siviili-ilmailua koskevien teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menetelmien yhdenmukaistamisesta. Tämä asetus sisältää joukon teknisiä säännöksiä, joilla on kauaskantoiset ja yleisesti ottaen tervetulleet vaikutukset turvallisuuteen. Jotkin päästöjä, lentoaikarajoituksia ja hallinnointia koskevista säännöksistä ovat kuitenkin puutteellisia, ja niitä pitäisi tarkastella laajemmassa asiayhteydessä. Millä tahansa polttoaineen tai palvelujen verotuksen kiristämiseen viittaavilla toimilla rajoitettaisiin uusien lentoyhtiöiden ja lentokenttien välistä vapaata kilpailua. On pidettävä mielessä, että meidän on turvallisuuden ja palvelujen laadun parantamisen lisäksi myös varmistettava, että yrittäjyyttä edistetään, byrokratia poistetaan ja lentoliikenteen kustannuksia supistetaan. Liikkuvuus on eräs talouskasvun edellytyksistä, ja lentoliikenteen kustannusten kasvu asettaisi meidät muita huonompaan kilpailuasemaan maailmanlaajuisilla markkinoilla.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentin enemmistö on hylännyt esittämämme tarkistukset, joiden tarkoituksena oli suojella työntekijöiden oikeuksia ja taata matkustajien turvallisuus. Esitimme seuraavat kolme tarkistusta:

- Mitään tässä asetuksessa säädettyä ei voida käyttää jäsenvaltioiden välisten suhteiden puitteissa heikentämään siviili-ilmailualan eri henkilöstöryhmien oikeuksia tai ehtoja, jotka koskevat kyseisen henkilöstön palkkoja, työtä, ammattipätevyyttä ja koulutusta.

- Lentotyöajan vähentäminen koostumaan enintään 160 työtunnista 28 peräkkäisen päivän aikana jaettuna mahdollisimman tasaisesti kyseiselle ajanjaksolle ja enintään 40 työtunnista 7 peräkkäisen vuorokauden aikana kaksi lepopäivää mukaan luettuina, jolloin lento- ja matkustamomiehistö voivat taata turvallisuuden.

- Todistus matkustamomiehistön pätevyydestä sekä asianmukainen voimassa oleva toimilupa, jonka viranomainen on hyväksynyt ja joka osoittaa, että asianomaisella on asianmukainen pätevyys ja tarvittavat taidot hänelle annettavien tehtävien suorittamiseksi.

Olemme hylkäyksestä erittäin pahoillamme.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestän kompromissitarkistuksen 1 puolesta.

Koska jäsen Stockmann on tehnyt esittelijänä erinomaista työtä, äänestän kompromissitarkistuksen 1 puolesta.

Näen tämän tarkistuksen muun muassa osoituksena kaikkia osapuolia koskettavasta hyvin erityisestä ilmailuturvallisuuden tarpeesta. Uudet lentoaikoja ja lepoaikoja koskevat säännöt toimivat ilmailuturvallisuuden virstanpylväänä ja takaavat selkeän parannuksen niin matkustajien kuin henkilökunnankin turvallisuuteen. Kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita koskevien yhtenäisten vaatimusten laatimisesta eivät hyödy ainoastaan matkustajat vaan myös koko henkilökunta. Nämä määräykset mahdollistavat samojen turvallisuusvaatimusten soveltamisen kaikkialla huolimatta lentomatkustajien määrän jatkuvasta kasvusta.

  Seán Ó Neachtain (UEN), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän kuusi vuotta käsiteltävänä olleeseen mietintöön. Eräs harkintaa vaativista pääkohdista on sen varmistaminen, ettei lentokapteenien uupumus vaaranna lentoturvallisuutta. Kun otamme huomioon lentojen yhä kasvavan lukumäärän ja huimat matkustajamäärät, turvallisuusvaatimusten yhdenmukaistaminen vastaamaan tieteen tukemaa korkeinta mahdollista tasoa on välttämätöntä tasavertaisten toimintaedellytysten luomiseksi laajentuneessa Euroopan unionissa. Kun käsittelemme tällaista lainsäädäntöä, meidän on pidettävä mielessä sen vaikutus lentokapteenien uupumukseen. Tämän perusteella kannatan lainsäädännön vaikutuksen lääketieteellistä ja tieteellistä arviointia kaksi vuotta sen voimaantulon jälkeen.

Mietinnössä ilmaistaan mielestäni selkeästi, ettei tämä asetus voi mitenkään muodostaa oikeusperustaa olemassa olevan turvallisuuslainsäädännön höllentämiselle jäsenvaltioissa.

Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että komissio suorittaa arvioinnin asetuksen vaikutuksista työvuorolistoihin ja toimintamalleihin. Mikäli vaikutus on haitallista, komission on lisäksi suoritettava arviointi sekä ehdotettava lentoaikoja ja työaikoja koskevien säännösten mukauttamista.

– Mietintö: Seppänen (A6-0174/2006)

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Vaikka ydinvoimateollisuus on viiden vuosikymmenen ajan etsinyt radioaktiivista jätettä koskevia ratkaisuja, olemme tässä suhteessa edelleen lähtöruudussa. Ydinjätettä kuljetetaan kaikkialla Euroopassa saattueissa, joista aiheutuu veronmaksajille miljoonakustannuksia. Saattueisiin liittyy lisäksi suuri onnettomuusriski, ja ne ovat ihanteellinen kohde terrori-iskuille.

Vuosituhansia kestävä riskitön varastointi on mahdottomuus, ja ajatuskin siitä saattaa puhtaasta ja edullisesta ydinsähköstä esitetyt väitteet naurunalaisiksi. Näin ainoastaan sälyttäisimme tikittäviä aikapommeja koskevan mahdollisten vaarojen taakan tuleville sukupolville. Tutkijamme eivät ole vielä päässeet edes keskinäiseen yhteisymmärrykseen siitä, mitkä geologiset olosuhteet sopisivat parhaiten jätteen sijoittamiseen. Tämän vuoksi saamme esimerkiksi todistaa epätoivoisia yrityksiä estää radionuklidien karkaaminen Saksan entisestä Asse II -suolakaivoksesta. Toimista aiheutuvat kustannukset ovat yli 120 miljoonaa euroa.

Veronmaksajien edellytetään sijoittavan tulevina vuosina noin 500 miljardia euroa Euroopassa parhaillaan toimivien ydinreaktorien käytöstä poistamiseen. Jos atomienergiateollisuutta vaadittaisiin vastaamaan varastoinnista aiheutuvista kustannuksista sen sijaan, että ne sysätään julkisten tahojen maksettaviksi, ydinvoiman avulla tuotettu sähkö olisi vähintään 20 prosenttia nykyistä kalliimpaa ja siten kannattamatonta. On todellakin korkea aika lakkauttaa se miljardien suuruinen tuki, joka pitää tämän ydinvoimateatterin käynnissä.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Haluan ensimmäiseksi ilmaista tukeni yhteisön pyrkimyksille vahvistaa radioaktiivisen jätteen kuljetusten tarkkailua ja valvontaa EU:n alueella.

Kansalaistemme suojeleminen ydinjätteen vaarallisilta vaikutuksilta pitäisi ehdottomasti olla asialistamme kärjessä.

Päätin kuitenkin äänestää tyhjää, sillä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi ei oteta huomioon kuljetusten ja ydinjätteen jälleenkäsittelyn vaarallisia vaikutuksia niihin jäsenvaltioihin, esimerkiksi Irlantiin, joissa ei tuoteta ydinvoimaa.

Ehdotuksessa direktiiviksi keskitytään ainoastaan jäsenvaltioihin, jotka osallistuvat aktiivisesti ydinvoiman tuottamiseen. Ehdotuksessa ei oteta huomioon passiivisten sivustakatsojien etuja. Esimerkkinä mainittakoon Irlanti, joka päätti olla tuottamatta ydinvoimaa ja joka ei myöskään ole kauttakulkumaa.

Vaikka Irlanti on ydinvoimasta riippumaton valtio, siihen vaikuttaa jäte, jota tuodaan Manner-Euroopasta Yhdistyneen kuningaskunnan Sellafieldissa sijaitsevalle tehtaalle uudelleenkäsittelyä varten. Jäte kuljetetaan Irlanninmeren kautta, jolloin kyseisestä merestä tulee maailman radioaktiivisin vesialue.

Irlannin ainutlaatuista tilannetta ei ole sisällytetty ehdotukseen direktiiviksi radioaktiivisen jätteen tarkkailusta ja valvonnasta.

– Mietintö: del Castillo Vera (A6-0204/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti on äänestänyt kahden mietinnössä esitetyn ehdotuksen hyväksymisen puolesta. Ensimmäinen näistä ehdotuksista koskee sosiaalisesti kattavan, tietoon perustuvan yhteiskunnan tukemista maksuttomien avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla. Toisessa ehdotuksessa korostetaan, että kehittyneillä tutkimus- ja innovaatiomenetelmillä on tuettava kestävän kehityksen kautta uusia työllisyysmahdollisuuksia. Haluan mainita, että nämä ovat ryhmäni tekemiä ehdotuksia, joiden sisältöön vaikutimme asianomaisessa valiokunnassa käytyjen keskustelujen aikana. Suhtaudumme myönteisesti myös elinikäisen oppimisen tukemiseen, yliopistojen aseman painottamiseen tiedon luomisessa ja sen jakamisessa sekä pk-yrityksiin kiinnitettyyn huomioon.

Mietinnössä on kuitenkin myös joitakin sellaisia näkökohtia, joihin suhtaudumme vähemmän myönteisesti. Näihin lukeutuvat esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset, yrittäjyyden edistäminen koulutuksen ensi vaiheista lähtien ja se, että koko kanta pohjautuu pitkälti kilpailukykyyn. Äänestimme tämän vuoksi tyhjää.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi tehdä Euroopan unionista vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous. Vuonna 2006 unioni on kaukana tämän tavoitteen saavuttamisesta.

Olen samaa mieltä esittelijän tekemästä ehdotuksesta parantaa Euroopan unionin toimintakykyä tiedon luomisen, jakamisen ja rahoittamisen kautta.

Haluan korostaa nykyisten tutkimukseen ja kehitystyöhön kohdistettavien investointien puutetta, innovaatioihin painottuvan yrittäjähenkisyyden laimeaa kannustamista ja elinikäiselle oppimiselle sekä tieto- ja viestintäkoulutukselle annetun poliittisen ja taloudellisen tuen vähyyttä.

Euroopan unionissa ei jaeta tietoa. Olemassa olevat merkittävät esteet estävät alan toimijoita tekemästä yhteistyötä niin kansallisten rajojen sisä- kuin ulkopuolellakin.

Euroopan unionissa ei myöskään rahoiteta tietoa. Yhteisön politiikalla olisi tässä yhteydessä vahvistettava kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) sekä mikro- ja pk-yrityksille suunnattavan JEREMIE-rahoitusjärjestelmän (Joint European Resources for Micro- to Medium-sized Enterprises) kaltaisia rahoitusvälineitä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Vuonna 2000 laaditussa Lissabonin toimintaohjelmassa päätettiin tehdä Euroopasta kymmenen vuoden kuluessa maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous. EU on kuitenkin edelleen jäljessä Yhdysvaltojen ja Japanin kehityksestä. Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jossa pyritään parantamaan EU:n suorituskykyä kolmella keskeisellä alalla.

Tavoitteeseen pyritään ensiksikin rahoittamalla ja edistämällä uuden tiedon luomista. Tämä toteutetaan kannustamalla yrittäjähenkisyyttä, antamalla elinikäistä koulutusta ja tieto- ja viestintäkoulutusta sekä kohentamalla tieteellisen tutkimuksen profiilia palkitsevana uravaihtoehtona.

Toinen parannusta kaipaava asia on epäonnistunut tiedon jakaminen Euroopan unionissa. Henkilöresursseja on käytettävä tehokkaasti, ja kumppanuussuhteiden parantamisen on pysyttävä huipulla eurooppalaisen tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvän päätöksenteon tärkeysjärjestyksessä. Resurssit on keskitettävä sen varmistamiseen, että lahjakkaimmat tutkijat saavat käyttöönsä tarpeeksi kansainvälistä pääomaa ja henkilöresursseja. Lisäksi ne yritykset pitäisi nostaa näkyvästi esiin, jotka kohtelevat naisia edelleen miehiä huonompina työntekijöinä.

Kolmanneksi Euroopan unioni ei onnistu tiedon rahoittamisessa. On olennaisen tärkeää, että suuri osa EU:n budjettivaroista kohdennetaan pk-yritysten rahoituksen lisäämiseen ja markkinahäiriöiden poistamiseen.

Euroopan unionin on nyt tunnustettava puutteensa, jotta sen on mahdollista saavuttaa Lissabonin toimintaohjelman tavoitteet.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Vaikka kyseessä on oma-aloitteinen mietintö, jolla ei ole lainsäädännöllisiä vaikutuksia, annan tukeni siinä esitetyille näkökohdille ja huolenaiheille. Pidän keskeisenä mietinnössä esitettyä ajatusta, jonka mukaan tutkimuksesta ja innovoinnista muodostettaisiin ydin taloudelliselle mallille, jollainen puuttuu tällä hetkellä Euroopan unionista. On kuitenkin myös myönnettävä, että Lissabonin toimintaohjelman ja todellisuuden välissä on valtava aukko.

Euroopan unioni ei ole kyennyt reagoimaan riittävässä määrin näyttöön siitä, että niin tekniikka kuin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alalla aineellisiin ja inhimillisiin resursseihin tehdyt sijoituksetkin ovat olennaisen tärkeitä kehitys- ja kasvutekijöitä. Tämä pätee erityisesti maailmantalouden nykytilanteessa. Tämä edessämme olevassa päätöslauselmassa ilmaistu näkökohta on usean muun – esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiomenetelmien uudelleenmäärittelyä koskevan – ehdotuksen ohella peruste puoltavalle äänelleni. Sanat on nyt muutettava teoiksi. Tulosten Eurooppa ei ole mahdollinen ilman sijoitusten Eurooppaa.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Annoin puoltavan äänen, koska koen, että innovaatio- ja tutkimusaloilla on olennainen merkitys EU:n työpaikkojen laadun parantamisen ja uusien työpaikkojen luonnin kannalta.

Pk-yritykset ovat tässä suhteessa avainasemassa, sillä ne toimivat välittäjinä yliopistojen ja yrityssektorin välillä.

Merkittävimmät esteet Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle tiedetään tarkoin. Niitä ovat jäsenvaltioiden huono kilpailukyky, työmarkkinoiden pirstaleisuus, henkilöresurssien tehoton käyttö ja eurooppalaisen työvoiman vähäinen liikkuvuus.

Olenkin pahoillani siitä, etteivät jäsenvaltiot anna tarvittavaa poliittista ja taloudellista tukea joustavan ja työmarkkinoiden uuteen todellisuuteen sopeutuvaisen työvoiman luomiseen eivätkä suo tutkijoilleen näiden ansaitsemaa arvostusta.

Kannatan tämän vuoksi niiden hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden poistamista, jotka vaikeuttavat tutkijoiden liikkuvuutta ja parempien työolojen luomista. Tarkoitan toisin sanoen houkuttelevien ja palkitsevien sisämarkkinoiden luomista tutkijoille eurooppalaisen aivovuodon tyrehdyttämiseksi.

Kannatan myös yrittäjähenkisyyden tukemista koulutuksen ensi vaiheista lähtien. Kannatan niin ikään elinikäistä oppimista, työntekijöiden aktiivista kouluttamista sekä työttömien perehdyttämistä uusiin aloihin.

– Mietintö: Calabuig Rull (A6-0206/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tähän mietintöön sisältyy useita ristiriitaisuuksia.

Yhtäältä mietinnössä korostetaan kielteisiä näkökohtia, esimerkiksi kilpailukykyyn ja kilpailuun liittyviä tekijöitä, sekä teollisiin rakennejärjestelyihin ja uudenaikaistamiseen tähtääviä toimia sen "kovan kansainvälisen kilpailun edessä", jonka järkyttävästä vaikutuksesta olemme tietoisia.

Toisaalta mietintöön on sisällytetty myös työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa esittämiämme ehdotuksia, kuten ehdotus komission kehottamisesta olemaan myöntämättä lainkaan yhteisön tukea sellaisille yrityksille, jotka saatuaan tukea yhdessä jäsenvaltiossa siirtävät tuotantonsa toiseen maahan täyttämättä kyseisen jäsenvaltion kanssa tehtyjen sopimusten ehtoja.

Haluan myös korostaa ehdotukseen sisältyvää kehotusta asettaa työympäristö sekä työntekijöiden terveys ja turvallisuus yhtä tärkeälle sijalle kuin uusien ja entistä parempien työpaikkojen luominen. Painotan niin ikään vaatimusta turvata työntekijöiden oikeudet teollisuusyritysten rakenneuudistuksissa, jolloin työntekijöiden edustajille on taattava täysi tietojen saanti.

Äänestimme tyhjää näistä syistä.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä olen samaa mieltä siitä, että dynaaminen ja erittäin kilpailukykyinen teollisuus on välttämätön edellytys parempien sosiaalisten ja ympäristöä koskevien standardien saavuttamiselle.

Komissio esittää tiedonannossaan yksityiskohtaisen yhteenvedon valmistusteollisuuden 27 alasta ja yhdistää joukon alakohtaisia toimia eri alojen välisiin poliittisiin aloitteisiin.

Kannatan esittelijän tavoin unionin tason yhtenäisen teollisuuspolitiikan luomista, jonka myötä voisimme vastata päättäväisesti globalisaation tuomiin haasteisiin. Vaikka Euroopan unioni onkin pitkälti palvelualaan perustuva talous, sillä on jatkossakin asema maailmanlaajuisena teollisuusmahtina.

Tästä syystä on täysin perusteltua kehittää kilpailukykyä koskevia strategioita EU:n tasolla sekä edistää yrittäjähenkisyyttä EU:ssa ja yritysten sosiaalista vastuuta.

Olen varma, että Euroopan valmistusteollisuuden tulevaisuus on entistä suuremman lisäarvon tuottamisessa, tuotteiden laadun parantamisessa ja ammattitaitoisessa, joustavassa työvoimassa.

Olen tyytyväinen tähän mietintöön, sillä siinä korostetaan valmistusteollisuuden alueellisen keskittämisen vahvistamista. Kannatan sitä, että alueelliset ja kansalliset viranomaiset laativat läheisessä yhteistyössä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa paikallisia strategiasuunnitelmia, joiden tarkoituksena on hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla tärkeintä vaurautta luovaa alaa ja kunkin alueen tarjoamia suhteellisia etuja.