Posėdžio stenograma

Trečiadienis, 2006 m. liepos 5 d. - Strasbūras

13. Klausimų valanda (klausimai Tarybai)

  Presidente. Segue-se o período de perguntas (B6-0312/2006).

Foram apresentadas as seguintes perguntas ao Conselho.

Pergunta nº 1 da Deputada Sarah Ludford (H-0503/06)

Assunto: "Cláusula-ponte"

Na reunião realizada em Viena em 27 e 28 de Maio de 2006, os Ministros dos Negócios Estrangeiros da União Europeia não conseguiram aparentemente chegar a um acordo sobre uma proposta da Comissão que visa utilizar a cláusula-ponte do Tratado de Nice para transferir novas competências no domínio da justiça e dos assuntos internos do terceiro para o primeiro "pilar" comunitário.

Que diligências tenciona efectuar a Presidência finlandesa para avançar no sentido de mais eficácia, democracia e transparência na tomada de decisões neste domínio?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kuten pääministeri Vanhanen tänään täällä totesi, puheenjohtajavaltio Suomi pitää erittäin tärkeänä tavoitteena luoda Euroopan unionista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. Tämän osalta puheenjohtajavaltio aikoo arvioida Haagin ohjelman uudelleentarkastelun yhteydessä myös sitä, miten voitaisiin tehostaa poliisi- ja rikosoikeudellista yhteistyötä koskevaa päätöksentekomenettelyä.

Komissio on toimittanut 28. kesäkuuta 2006 niin sanotun laajennetun tulostaulukon, jossa arvioidaan Haagin ohjelman täytäntöönpanon tilannetta ja sitä, onko EU:n lainsäädäntö pantu jäsenvaltioissa täytäntöön asianmukaisesti ja sovitussa aikataulussa. Tämän lisäksi komissio on antanut tiedonannon, joka sisältää ehdotuksia sekä oikeus- ja sisäasioita koskevien politiikkojen sisällön että päätöksentekomenettelyn parantamisen osalta.

Kuten komission puheenjohtaja on todennut, komissio on valmis tekemään ehdotuksia, joiden tarkoituksena on käyttää perussopimuksiin sisältyviä mahdollisuuksia mukauttaa päätöksentekomenettelyjä. Suomi aikoo keskustella näistä ehdotuksista perusteellisesti ja vastata näin Eurooppa-neuvoston Suomelle kokouksessaan 15. ja 16. kesäkuuta esittämään pyyntöön tarkastella tiiviissä yhteistyössä komission kanssa mahdollisuuksia parantaa päätöksentekoa ja toimintaa nykyisten perussopimusten pohjalta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla.

Oikeus- ja sisäasioiden ministerit käyvät alustavan keskustelun näistä asioista epävirallisessa kokouksessaan Tampereelle 21. ja 22. syyskuuta 2006. Keskustelua jatketaan lokakuussa ja joulukuussa pidettävissä neuvoston istunnoissa sekä joulukuun Eurooppa-neuvostossa.

  Sarah Ludford (ALDE). – I thank the President-in-Office of the Council for that reply. In the six weeks since I tabled the question, things have moved on a lot. I will not claim post hoc ergo propter hoc. We had the whole package of proposals last week from the Commission. I am delighted that the Finnish Presidency is going to give them great emphasis, but will the Presidency give as much emphasis to the Commission proposal on evaluation and monitoring as to the one on transforming the ineffective and undemocratic decision-making? Will it impress on those Member States that have not implemented the framework decision on terrorism that it is scandalous that, five years after 11 September 2001, two years after 11 March 2004 and, on Friday, one year after 7 July 2005, some EU countries still have no provision in their laws to define and criminalise terrorist offences?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puheenjohtaja, pyrimme nimenomaan nyt panostamaan tähän, sillä hetki tiivistää yhteistyötä poliisi- ja oikeusasiassa on selvästi käsillä. Niin kuin tuossa alkuperäisessä vastauksessani totesin, tätä arviointia Haagin ohjelman täytäntöönpanosta tehdään parhaillaan ja pyrimme tehostamaan unionin laajuista yhteistyötä tällä sektorilla.

  Presidente Pergunta nº 2 do Deputado Richard Seeber (H-0505/06)

Assunto: Convenção-Quadro sobre as Alterações Climáticas

Após o desfecho positivo da COP11/MOP1 em fins de 2005, em Montreal, é agora primordial encaminhar e fazer avançar rapidamente os novos processos iniciados, a saber, as negociações sobre os compromissos para o período após 2012 e o diálogo com vista a acções conjuntas a longo prazo no âmbito da Convenção-Quadro sobre as Alterações Climáticas.

Poderá a Presidência informar que progressos foram, neste contexto, alcançados no âmbito da 24ª reunião dos órgãos subsidiários da Convenção-Quadro as Alterações Climáticas, que teve lugar em Bona, de 15 a 26 de Maio de 2006?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, varoituksena sanon heti, että nyt on kysymyksessä aika monimutkainen kysymys ja vielä monimutkaisempi vastaus.

Kuten kysyjä toteaa, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 11. konferenssi sekä Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin ensimmäinen istunto olivat alkuna kahdelle uudelle tulevaisuuteen suuntautuneelle prosessille: liitteessä 1 mainittujen Kioton pöytäkirjan osapuolten lisävelvoitteita käsittelevän ad hoc -työryhmän perustaminen ja vuoropuhelu pitkän aikavälin yhteistyötoimista ilmastonmuutoksen käsittelemiseksi tehostamalla yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Vuoropuhelu sinänsä ei vielä avaa neuvotteluja uusista sitoumuksista.

Ensimmäinen yleissopimuksen vuoropuhelun mukainen työkokous antoi kaikille osapuolille tilaisuuden esitellä ajatuksiaan kehitystavoitteiden edistämisestä kestävällä tavalla käsittelemällä sopeutumista koskevia toimia ja hyödyntäen kaikkia teknologian tarjoamia sekä markkinoihin perustuvia mahdollisuuksia. Tämä oli ensimmäinen neljästä työkokouksesta ja samalla alku pidemmälle prosessille, joka on määrä saattaa päätökseen ensi vuoden lopussa. Tulevasta toiminnasta esitettiin useita ajatuksia, joita on käsiteltävä tarkemmin. Työkokouksen vetäjät, Australian Howard Bamsey ja Etelä-Afrikan Sandia de Wet, raportoivat työkokouksesta COP12:ssa ja ovat luvanneet, että raportti saadaan elokuuhun 2006 mennessä.

Ad hoc -työryhmä aloitti liitteessä 1 mainittujen Kioton pöytäkirjan osapuolten lisävelvoitteiden tarkastelun ja laati alustavan työsuunnitelman lähivuosille. Samalla kun todettiin, että ad hoc -työryhmän keskusteluissa tarkastellaan liitteessä 1 mainittujen osapuolten lisävelvoitteita, jotka vahvistetaan Kioton pöytäkirjan liitteen B muutoksina, työryhmän selvityksessä korostettiin myös, että on tärkeää muistaa meneillään oleva työ sekä muiden yleissopimuksen ja pöytäkirjan mukaisten elinten ja prosessien asiaan liittyvien tulokset.

Ad hoc -työryhmän toinen istunto pidetään Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin toisen istunnon aikana tavoitteena kehittää edelleen työryhmän toimintasuunnitelmaa. Tällä välin liitteessä 1 mainittuja osapuolia pyydetään toimittamaan syyskuun alkuun mennessä tietoa aiheista, joita he mahdollisesti haluavat esitellä toisen istunnon yhteydessä, esimerkiksi päästöjen kehitys, politiikkojen ja tekniikoiden lieventämismahdollisuudet sekä päästöjen vähennystä koskevat kustannukset ja hyödyt.

Työryhmän suunnitelman liitteenä on ei-tyhjentävä luettelo, jonka puheenjohtaja on laatinut omasta aloitteestaan ja omalla vastuullaan sellaisista aiheista, jotka voivat olla tärkeitä työryhmän tulevalle työlle. Näitä aiheita ovat tieteellinen perusta lisävelvoitteiden määrittelylle, kyseisiin velvoitteisiin liittyvät skenaariot ja riskit, sopeutumisen kustannukset ja vaikutukset, päästöjen kehitys ja sosioekonomiset tekijät, politiikkojen, toimenpiteiden ja teknologioiden mahdollisuudet lieventää ilmastonmuutosta, lieventämisen kustannukset ja hyödyt, alakohtaiset analyysit ja vaikutus kilpailukykyyn, saatu kokemus ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanosta saadut opetukset, velvoitekausien kesto, alakohtainen lähestymistapa, tulevien velvoitteiden jäsentely sekä teknologian kehittämistä, käyttöönottoa ja siirtoa koskevat lisäkannusteet.

Yhteenvetona todetaan, että apuelinten 24. istunnossa vahvistettiin vankka perusta molemmille prosesseille. Tilannetta on arvioitava uudelleen Nairobissa pidettävän osapuolten 12. konferenssin jälkeen, jossa käsitellään molempia jo mainittuja uusia toimintaprosesseja ja suoritetaan Kioton pöytäkirjan 9 artiklan 2 kohdan mukainen ensimmäinen tarkastelu.

  Richard Seeber (PPE-DE). – Danke, Frau Minister, für die sehr präzise Antwort, die Sie mir gegeben haben. Auch die Übersetzung war im Deutschen sehr verständlich. Ich als Österreicher möchte Ihnen auch alles Gute für Ihre Präsidentschaft wünschen.

Ich hätte noch eine Nachfrage: Könnten Sie mir insbesondere zum Kosten-Nutzen-Verhältnis und den Kosten-Nutzen-Rechnungen, die diese Arbeitsgruppen jetzt anstellen, noch etwas mehr sagen? Wie werden Sie sicherstellen, dass auch das Europäische Parlament laufend über die Verhandlungen informiert und in diese Verhandlungen eingebunden wird?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, vielä on mahdotonta mennä yksityiskohtaisesti tähän kustannus-hyötylaskelmaan, mutta tarkastelu on luonnollisesti olennaista, jotta toimenpiteet ja niistä saatavat hyödyt ovat oikeassa tasapainossa. Toivon, että tämän prosessin aikana voidaan harjoittaa aktiivista yhteydenpitoa Euroopan parlamentin kanssa, koska parlamentti on osoittanut hyvin aktiivista kiinnostusta näitä ilmastokysymyksiä kohtaan, mikä on erittäin ilahduttavaa ottaen huomioon, miten merkittävästä tulevaisuuden kysymyksestä on kyse.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – Arvoisa neuvoston edustaja, annan suuren arvon asiantuntevalle vastauksellenne edelliseen kysymykseen. Haluaisin jatkaa vielä aiheesta, sillä neuvostoahan edustaa nyt puheenjohtajavaltio, jolla on paljon käytännön omakohtaista kokemusta EU:n valitseman Kioton pöytäkirjaan valmistavan keskeisen instrumentin, päästökaupan, kielteisistä kokemuksista: kilpailun vääristymisestä, häiriöistä sähkömarkkinoilla ja siitä, että hyvin asiansa hoitanut ja varhain ympäristötoimia tehnyt osapuoli voi joutuakin maksumieheksi. Siksi siinä, missä komissio edelleen mainostaa päästökauppaa menestystarinana, Suomella olisi mahdollisuus palauttaa se maan pinnalle asiassa. Aikooko Suomi sen tehdä ja minkälaisia parannustoimia olisitte valmis esittämään päästökaupan ongelmien korjaamiseksi?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, me oletamme, että komission raportti päästökauppajärjestelmästä saadaan jo Suomen puheenjohtajakaudella, ja luonnollisesti sitä koskevassa keskustelussa Suomella on hyvä mahdollisuus tuoda esille myös omia kansallisia kokemuksiaan. Todettakoon vielä, että niin kuin pääministeri Vanhanen tänään täällä aikaisemmin totesi, ilmastonmuutoskysymykset tulevat olemaan hyvin keskeisellä sijalla paitsi transatlanttisessa myös Aasian maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä Suomen puheenjohtajakaudella ja toivottavasti senkin jälkeen.

  Presidente. Pergunta nº 3 do Deputado Bernd Posselt (H-0508/06)

Assunto: Negociações relativas ao estatuto do Kosovo

Como avalia a Presidência do Conselho a actual situação das negociações relativas ao estatuto do Kosovo?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni tukee täysin Kosovon tulevaa asemaa koskevia neuvotteluja, joita käydään parhaillaan YK:n erityislähettilään Martti Ahtisaaren johdolla. Euroopan unioni kehottaa kaikkia osapuolia osallistumaan rakentavasti Kosovon aseman määrittelyprosessiin ja muistuttaa, että edistyminen standardien täytäntöönpanossa Kosovossa on ratkaisevan tärkeää tämän prosessin etenemiselle.

Osapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan, mutta myös statuskeskustelujen tekniset neuvottelut ovat olleet välttämättömiä ja hyödyllisiä. Puheenjohtajavaltiona me toivomme erityisesti menestystä tälle prosessille.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – Frau Ratspräsidentin! Finnland stellt ja mit Präsident Ahtisaari einen hochqualifizierten Unterhändler für die Kosovo-Verhandlungen. Deshalb sind wir zuversichtlich. Allerdings wird es noch große Probleme geben, und die Lösung kann letztlich nur lauten: Unabhängigkeit. Davon bin ich überzeugt. Meine Frage lautet: Halten Sie es für denkbar, dass man auf dem Weg dorthin die Übergangsverwaltung UNMIK durch eine europäische Verwaltung EUMIK ersetzt, dass also die EU stärker in der Verwaltung des Kosovo tätig wird?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, tämän prosessin kuluessa korostamme koko ajan hyvää ja toimivaa yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa. On muistettava, että erityislähettiläs Ahtisaari on nimenomaan YK:n lähettiläs tällä alueella.

Sanomattakin on selvää, että Euroopan unioni omalta puoleltaan luonnollisesti valmistautuu tukemaan tämän prosessin lopputulosta, muodostuupa se millaiseksi tahansa.

  Richard Seeber (PPE-DE). – Frau Ratspräsidentin! Der Westbalkan war, wie Sie wissen, eines der großen Themen für die österreichische Ratspräsidentschaft. Wird die finnische Präsidentschaft dieses Thema mit ähnlicher Verve weiterverfolgen wie Österreich?

Wie sehen Sie zudem die Frage der Aufnahmefähigkeit der Union? Wird auch Finnland hier mit konkreten Maßnahmen kommen und die Kommission bei ihrem Bericht unterstützen?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, Länsi-Balkan tulee Suomen puheenjohtajakaudella olemaan esillä hyvin painavasti monin eri tavoin. Ensinnäkin Länsi-Balkania koskettaa Euroopan unionin laajentumisprosessi, josta on tarkoitus käydä perusteellinen keskustelu joulukuun Eurooppa-neuvostossa.

Suomi on tyytyväinen siihen, että vastaanottokyvystä ei tullut uutta laajentumiskriteeriä, vaan kysymys, johon täytyy kiinnittää vakavaa huomiota nimenomaan Euroopan unionin sisällä. Voin kuitenkin vakuuttaa, että Länsi-Balkanin vahva rooli eurooppalaisessa keskustelussa tulee jatkumaan myös meidän puheenjohtajakaudellamme.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – Frau Minister, wie Sie sicher wissen, stellt die Aufrechterhaltung gerade der inneren Sicherheit sowie des Rechtsordnungssystems im Kosovo ein nicht unwesentliches Problem bei der Stabilisierung und auch bei der Gewährung eines neuen Status dar.

Welche Hilfen werden Sie unter Ihrer Präsidentschaft dem Westbalkan, insbesondere dem Kosovo, zukommen lassen, damit sich dort im Bereich der inneren Sicherheit und im Justizwesen Standards entwickeln können, die ausreichend sind, um Stabilität in dieser Region insgesamt zu gewährleisten?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, juuri tämä mainittu ihmis- ja vähemmistöoikeuksien turvaaminen on yksi näiden statusneuvottelujen päätarkoituksia. On selvää, että pitkän ajan väliratkaisu voi perustua vain siihen, että kaikkien ryhmien oikeudet ja turvallisuus pystytään takaamaan. Kosovon tiiviimpi lähentyminen Euroopan unionin vakautus- ja lähentymisprosessiin tukee varmasti monella tavoin myös standardien täytäntöönpanoa.

  Presidente. Pergunta nº 4 do Deputado Nicholson of Winterbourne (H-0510/06)

Assunto: Orientações operacionais comuns para lidar com sequestradores

É preocupante o elevado número de sequestros verificados no Iraque durante os últimos anos. A maioria dos casos noticiados assume grande relevância, porque implica cooperantes, jornalistas e engenheiros encarregados da reconstrução, todos de nacionalidade estrangeira. Todavia, o número de cidadãos estrangeiros raptados no Iraque é, de facto, muito reduzido quando comparado com os milhares de iraquianos sequestrados. Os peritos são unânimes em que os sequestros no Iraque são perpetrados por um elevado número de grupos criminosos e terroristas, por razões muito diversas mas, na maioria dos casos, por motivos financeiros. Tornam-se, por tal motivo, especialmente preocupantes as indicações recentes de que alguns Estados-Membros da UE pagaram avultados resgates a grupos criminosos e terroristas, em troca da libertação de cidadãos nacionais raptados. O pagamento de resgates constitui uma medida especialmente indesejável e míope, dado que encoraja a proliferação de sequestros, em lugar de ter um efeito dissuasor, expondo desse modo os estrangeiros e os iraquianos a riscos acrescidos.

Neste contexto, que medidas poderá o Conselho adoptar, tendo em vista definir orientações comuns e códigos de conduta para os Estados-Membros da UE confrontados com tal ameaça no Iraque e noutros países?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, panttivankitilanteet kohdistuvat yhä useammin Euroopan unionin kansalaisiin ja toisinaan nämä kaappaukset liittyvät myös terroritekoihin. Euroopan unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat ovat toistuvasti tuominneet panttivankien ottamisen. Panttivankikaappareiden lunnasvaateisiin tulee lähtökohtaisesti suhtautua kielteisesti. Kaappaajille maksetut lunnaat kannustavat uusiin kaappauksiin ja voivat siten johtaa terrorismin lisääntymiseen.

Kansainvälinen, erityisesti EU:n sisäinen, yhteistyö on hyvin hyödyllistä tällaisten tapausten käsittelemisessä. EU:n jäsenvaltioiden toimintaa panttivankikriiseissä ohjaa YK:n kansainvälinen yleissopimus panttivankien ottamista vastaan. Yleissopimus tuli voimaan 3. kesäkuuta 1983, ja kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen.

Panttivankikaappauksia koskevia kysymyksiä on käsitelty EU:n neuvostossa samoin kuin suoraan jäsenvaltioiden välillä. Panttivankikaappauksia koskeviin käytännön toimintamuotoihin kuuluvat muun muassa EU:n yhteinen poliittinen tuki ja toiminta kaappaustilanteessa, varautuminen panttivankitilanteisiin harjoittelemalla yhteisissä pilottiprojekteissa ja kriisiharjoituksissa, kansallisten kriisiryhmien vahvistaminen toisista jäsenvaltioista olevilla asiantuntijoilla sekä jäsenvaltioiden yhteistoimintamahdollisuuksia kartoittava check list. Muutamissa erityistapauksissa on jo ollut käytännön ad hoc -yhteistyötä, mutta yhteistyön perustaa olisi hyödyllistä edelleen selkeyttää.

Jotta tämä yhteistyö olisi mahdollisimman tehokasta, sen pitäisi olla epävirallista, vapaaehtoista ja hyvin käytännönläheistä. Kaikki tiedot on lisäksi käsiteltävä tiukan luottamuksellisesti. On myös kunnioitettava asianomaisen kolmannen maan itsemääräämisoikeutta.

  Nicholson of Winterbourne (ALDE). – I would like to say what a pleasure it is to have the opportunity to put a question to the Council in the new Presidency and offer my warmest congratulations and support – I am sure along with all our colleagues – to the Finnish Presidency, which we know will be a very happy and successful one for the European Union.

I thank the President-in-Office for that comprehensive and very helpful reply. I am particularly grateful for the comment that cooperation has been somewhat sporadic and informal in the past and that perhaps there might be a way of strengthening cooperation in connection with this ever-growing crime.

I wonder if I might draw the President-in-Office’s attention, however, to the recent April 2006 report by the United Nations Office on Drugs and Crime, UNODC, on trafficking in persons and global patterns in trafficking in persons. Since hostage-taking and kidnappings are not confined to the failing states or states in complex emergencies, such as Iran, they are the key link in the chain to organised crime trafficking and particularly therefore to international terrorism. With this in mind, I draw the President-in-Office’s attention to the fact that of the top 11 incidents of reporting of origin countries of human trafficking ...

(The President cut off the speaker)

  Paula Lehtomäki, President-in-Office of the Council. I do not think that is actually a question to the Council. However, I would just mention to the honourable Member that the fight against trafficking is definitely one of the priorities of this Presidency and we will pay attention to the issues raised.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – Wir hatten heute Vormittag die Diskussion mit der Kommission zu Palästina und den Geiselnahmen in Palästina. Was gedenkt die Ratspräsidentschaft im Hinblick auf die Situation im Nahen Osten, in Palästina und in Israel noch an Maßnahmen zu setzen?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, kuten tänään aamupäivällä käydyssä keskustelussa neuvoston lausuntona esitin, neuvosto pitää erittäin tärkeänä, että molemmat osapuolet sitoutuvat välittömästi toimenpiteisiin tämän kriisitilanteen laukaisemiseksi. Euroopan unioni tukee monella tavalla ratkaisun löytymistä tähän kriisiin, mutta tietenkin avaimet siihen ovat osapuolten käsissä. Teemme työtä ja toivomme, että ratkaisu löydetään.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – Wir stellen oft fest, dass unsere Regierungen sehr schlecht über die Hintergründe von Geiselnahmen informiert sind. Zuerst heißt es, sie sind terroristisch, und dann stellt sich oft heraus, dass es bloß kriminelle Geiselnahmen sind, mit ganz anderen Hintergründen. Ich möchte Sie fragen, ob Sie nicht vielleicht für eine bessere Integration der Nachrichtendienste bzw. für einen besseren Datenaustausch der Nachrichtendienste in der EU eintreten wollen, damit man die Hintergründe von Geiselnahmen besser kennt und daher rascher richtig reagieren kann.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puheenjohtaja, kuten hieman aikaisemmin iltapäivällä käydyssä CIA:n vankilentoihin liittyvässä keskustelussa tuli esille, tiedustelupalvelujen toiminta ja tiedot kuuluvat sinällään jäsenvaltioiden toimivallan alaisuuteen, mutta on varmasti hyödyllistä, että juuri tämänkaltaisessa kaappaustilanteessa voidaan tehdä hyvin sujuvaa ja perusteellista yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi ja näiden taustojen selvittämiseksi, jotka kysyjä toi esille.

  Presidente. Pergunta nº 5 do Deputado Manuel Medina Ortega (H-0513/06)

Assunto: Necessidade de uma política integral de imigração

Tendo em conta os recentes acordos sobre o controlo das fronteiras externas da União nas zonas marítimas próximas das Canárias e tendo em conta as exigências de unidade do espaço europeu de liberdade, segurança e justiça, não considera o Conselho que chegou o momento de formular uma política integral de imigração para o conjunto da União que permita, por um lado, garantir mercados laborais estáveis dentro do nosso território e canalizar, por outro lado, as fortes pressões migratórias que vêm a ser exercidas nas nossas fronteiras externas?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni soveltaa ja aikoo edelleenkin soveltaa siirtolaisuuteen kokonaisvaltaista strategiaa ja toimintatapaa sekä unionin sisäisessä politiikassa että suhteissa kolmansiin maihin ja niiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Strategia ja toimintatapa kattavat siirtolaisuuden kaikki eri puolet ja ulottuvuudet, esimerkiksi laillinen maahanmuutto, laittoman maahanmuuton estäminen ja torjunta, ihmiskauppa ja ihmisten salakuljetus. Euroopan unioni toimii luonnollisesti – kuten aina – perustamissopimuksessa annetun toimivallan rajoissa.

Mitä tulee unionin toteuttamiin toimiin vastauksena Kanariansaarten viimeaikaisiin tapahtumiin, haluaisin kehottaa kysyjää tutustumaan tarkemmin neuvoston suullisiin kysymyksiin H-0440, H-0455, H-0460, H-0473 ja H-0478/2006 antamiin vastauksiin. Tämä kysymysten ja vastausten määrä osoittaa, että kyseessä on merkittävä asia, josta käytävää keskustelua ja johon liittyviä toimenpiteitä täytyy jatkaa.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – Muchas gracias, señora Presidenta en ejercicio del Consejo, por su respuesta. Concretamente, el problema que tenemos en materia de política de inmigración es la falta de medios económicos. Al parecer, para este año sólo dispondremos de unos cinco millones de euros y hasta el próximo año, con la aprobación de las nuevas perspectivas financieras, no se contará con mayores recursos.

¿De qué forma se puede conectar la política de inmigración con las perspectivas financieras aprobadas recientemente para el periodo 2007-2013?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, me tarvitsemme hyvin pitkäjänteistä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa, jotta voimme parantaa näiden maiden olosuhteita ja sillä tavalla helpottaa varsinkin laittomaan maahanmuuttoon liittyviä paineita pitkällä aikavälillä. On selvää, että tällä ulkosuhdepolitiikan alalla tarvitaan myös riittävät resurssit ja välineet, jotta pystytään vaikuttamaan tehokkaasti.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – In answer to the question about a stable labour market in the European Union, you said that the Council is considering all aspects of immigration policy.

We have recently have heard and read about terrible things happening not just in the Canary Islands but also in Spain and about what is happening in the labour market in fruit and tomato farms in Southern Europe.

Has the Council discussed this form of modern slavery and is this an issue that will be raised at the social summit later this year?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, eurooppalaiset työmarkkinat ja tämän työmarkkinajärjestelmän toimivuus ovat tietenkin yksi keskeinen asia, jolla on suora vaikutus maahanmuuttopolitiikkaan, ja sen vuoksi näistä eri elementeistä pitää keskustella ja löytää niihin ratkaisuja. Laittomien siirtolaisten laillistaminen on tietenkin sinänsä aika monisäikeinen kysymys, jolla on iso merkitys yksilön ja hänen oikeusturvansa kannalta, mutta laajoilla laillistamismenettelyillä on myös omat hyvät ja huonot puolensa ja on muistettava, että vaikutukset voivat olla koko Euroopan unionin laajuisia. Viime kädessä tällainen laillistaminen on Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan kuuluva asia, mutta tiedon välittäminen ja myös poliittisen keskustelun käyminen on toki hyödyllistä.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – Frau Ratspräsidentin! Sie haben davon gesprochen, dass Sie gemeinsame Regeln für eine Zuwanderungspolitik aufstellen werden. Sie wissen, dass es hier teilweise Kompetenzen der Mitgliedstaaten und teilweise Kompetenzen der Union gibt. Werden Sie die Linie beibehalten, dass es auch in Zukunft Sache der Mitgliedstaaten sein wird, festzulegen, wie viele und welche Arbeitsmigranten zuwandern können, damit eine Integration in den Arbeitsmarkt möglich ist und der Arbeitsmarkt nicht gestört wird?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, työvoiman liikkuvuus ja ulkomaisen työvoiman saatavuus Euroopan unionin jäsenvaltioissa on paitsi maahanmuutto- ja työmarkkinakysymys myös paljolti eurooppalaista kilpailukykyä koskeva kysymys. Kysyjä kysyi, onko tämä tulevaisuudessakin jäsenvaltioiden oma asia. Pitkälle tulevaisuuteen on tietenkin vaikea nähdä ja tietää, mihin suuntaan nämä politiikkaa koskevat ratkaisut kehittyvät, mutta on tärkeää käydä niistäkin asioista, jotka kuuluvat kansalliseen toimivaltaan, poliittista keskustelua, koska – kuten äsken totesin – ratkaisuilla, joita tehdään yksittäisissä jäsenvaltioissa, on merkitystä ja vaikutusta myös laajemminkin unionin alueella.

  Presidente. Pergunta nº 6 da Deputada Marie Panayotopoulos-Cassiotou (H-0586/06)

Assunto: Medidas de aceitação e de melhor integração dos imigrantes

Que medidas se propõe o Conselho tomar para que os cidadãos europeus participem activamente nas decisões para converter a imigração ilegal em imigração legal e a aceitarem a necessidade de integração dos imigrantes?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen on Euroopan yhteiskuntien pysyvä haaste ja avain niiden sosiaalisen ja poliittisen koheesion vahvistamiseen. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaa koskevassa Haagin ohjelmassa todetaan kotouttamispolitiikan tärkeys meidän yhteiskuntiemme vakauden ja koheesion edistämisessä. Haagin ohjelmassa mainitaan lisäksi, että tarvitaan kansallisten politiikkojen parempaa koordinointia.

Neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat marraskuussa 2004 päätelmät maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan yhteisten perusperiaatteiden laatimisesta Euroopan unionissa. Yhteisissä perusperiaatteissa todetaan, että kotoutuminen on dynaaminen, kahdensuuntainen keskinäisen ymmärtämisen ja mukautumisen prosessi, johon kaikki jäsenvaltioiden maahanmuuttajat ja asukkaat osallistuvat. Jäsenvaltioita kehotetaan tämän vuoksi ottamaan kotouttamispolitiikassa huomioon ja sisällyttämään siihen sekä maahanmuuttajat että jäsenvaltioiden omat kansalaiset.

Tiivis kanssakäyminen maahanmuuttajien ja jäsenvaltioiden kansalaisten välillä on kotouttamisen peruskeinoja. Yhteisissä perusperiaatteissa todetaan erityisesti, että yhteiset kohtaamispaikat kulttuurien väliselle vuoropuhelulle, maahanmuuttajista ja heidän kulttuuristaan kertominen sekä kaupunkiympäristöjen elinolojen kehittäminen parantavat maahanmuuttajien ja jäsenvaltioiden kansalaisten välistä kanssakäymistä.

Yhteiset perusperiaatteet pohjautuvat joulukuussa 2005 annettuihin neuvoston päätelmiin, joissa otettiin huomioon komission tiedonanto "Yhteinen toimintasuunnitelma kotouttamiselle – puitteet kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiselle EU:ssa". Tiedonanto on annettu syyskuussa 2005.

Kotouttamisen tärkeys yhteisön ja sen jäsenvaltioiden maahanpääsypolitiikan yhteydessä sekä tarve kehittää edelleen tämän alan toimia on todettu useissa aloitteissa, kuten komission tiedonannossa laillista maahanmuuttoa koskevasta toimintapoliittisesta suunnitelmasta. Edellä mainituissa yhteyksissä korostetaan, että vastaanottavan yhteiskunnan jäsenten on osallistuttava mahdollisuuksien luomiseen maahanmuuttajien osallistumiselle Euroopan yhteiskuntiin eri tavoin. Tämä hyödyttää molemminpuolisesti sekä Euroopan kansalaisia että kolmansien maiden kansalaisia. Muut yhteisön toimijat ja toimielimet, kuten parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea, voivat myös edistää merkittävällä tavalla EU:n kansalaisten osallistumista unionissa olevien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumiseen.

  Μαρία Παναγιωτοπούλου-Κασσιώτου (PPE-DE). – Κύριε Πρόεδρε, κυρία Πρόεδρε του Συμβουλίου, θα ήθελα να ρωτήσω εάν πρόκειται να προβλεφθούν δομές μέσα από τις οποίες οι ευρωπαίοι πολίτες να μπορούν να εκφράζουν τη γνώμη τους σε ό,τι αφορά την ενσωμάτωση των μεταναστών από τρίτες χώρες, για να υπάρξει στη συνέχεια αμοιβαία αποδοχή και αλληλοσεβασμός με στόχο την καλύτερη ένταξη των μεταναστών αυτών στην κοινωνία.

Προβλέπει η Φινλανδική Προεδρία την πρόταση τέτοιων δομών άμεσης συμμετοχής των πολιτών σε τέτοιες αποφάσεις;

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, neuvoston etujen mukaista on yleensäkin tukea kansalaisyhteiskunnan entistä aktiivisempaa osallistumista myös maahanmuuttajien integroitumiseen, sillä EU:n hallinnon avoimuutta suhteessa kansalaisiin halutaan edistää. On tietenkin jäsenvaltioissa päätettävä asia, miten näitä rakenteita kansalaisten äänen kuuluvuudelle luodaan paikallisella tasolla, mutta myös Euroopan unionin tasolla tehtävä yhteistyö on hyvin tärkeää.

Suomen puheenjohtajakaudella neuvoston työskentelyä avataan merkittävästi, kun yhteispäätösmenettelyssä olevien lainsäädäntöasioiden käsittelystä tulee avointa. Lisäksi myös muiden lainsäädäntöhankkeiden käsittelyä avataan. Se on toivon mukaan yksi kanava aktivoida kansalaisia sekä ottamaan selvää päätöksenteon perusteista että vaikuttamaan niihin myös vaalien välillä.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – Pani Minister! Zwiedzałem obozy w Libii, gdzie dziesiątki tysięcy uchodźców ciągnie z Czarnej Afryki, aby podejść do Europy i przepłynąć do Europy. Mamy Agencję ds. Ochrony Granic Zewnętrznych FRONTEX – na jej czele z resztą stoi Fin. W jakiej mierze zamierzają Państwo wykorzystać tę agencję, aby powstrzymać napływ nielegalnych imigrantów do Europy?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, rajavalvontaviraston linkki kotouttamiseen on mielestäni aavistuksen verran kaukainen, mutta Suomen puheenjohtajakaudella tullaan etsimään myös rajavalvontaviraston toimintaa koskevia konkreettisia ehdotuksia ja esityksiä.

  Presidente. Pergunta nº 7 do Deputado Eugenijus Gentvilas (H-0516/06)

Assunto: Diferenças entre os sistemas fiscais dos países da UE

Alfred Finz, representante do Governo austríaco, respondeu em 17 de Maio a diversas perguntas dos deputados ao Parlamento Europeu respeitantes ao imposto sobre as sociedades nos diversos países da UE. Em resposta a uma pergunta do deputado europeu E.Ryan, A.Finz declarou que certos Estados-Membros tinham recentemente introduzido novos sistemas fiscais, ao abrigo dos quais se aplicavam às empresas taxas de imposto nitidamente menos elevadas do que nos antigos Estados-Membros.

A. Finz considera que estas taxas de imposto reduzidas constituem uma concorrência desleal à qual é necessário pôr termo. Não considera a Presidência do Conselho que os novos Estados-Membros tinham o direito de introduzir os novos sistemas fiscais próprios? Não partilha o Conselho o parecer segundo o qual as tentativas de uniformização fiscal ilustram a vontade dos antigos Estados-Membros de resolver os seus problemas económicos à custa dos novos Estados-Membros?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, jäsenvaltioilla on oikeus ottaa käyttöön omia verotusjärjestelmiään yhteisön oikeuden rajoissa. Neuvosto harkitsee yhdenmukaistamisehdotuksia jos ja kun komissio niitä esittää.

On syytä muistaa, että neuvosto hyväksyi 1. joulukuuta 1997 päätöslauselman yritysverotukseen sovellettavista menettelysäännöistä puuttuakseen mahdollisiin haitallisiin verotustoimenpiteisiin, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa merkittävästi taloudellisen toiminnan sijoittumiseen yhteisössä. Käytännesääntötyöryhmä arvioi menettelysäännöissä asetettujen perusteiden mukaisesti, onko jonkun jäsenvaltion käyttöönottama verotustoimenpide haitallista kilpailua vai ei. Asianomainen jäsenvaltio purkaa vapaaehtoisuuden pohjalta käytännesääntötyöryhmän haitalliseksi arvioimat verotustoimenpiteet. Jäsenvaltiot ovat myös velvollisia pidättäytymään uusien haitallisten toimenpiteiden käyttöönotosta.

Tämän lisäksi komissiossa on parhaillaan käynnissä intensiiviset tekniset valmistelut, jotka liittyvät yhteistä, konsolidoitua yhteisöveropohjaa koskevaan ehdotukseen. Komission mukaan tällaisella veropohjalla edistettäisiin merkittävästi Lissabonin strategiaa, koska sen avulla tehokkuus sisämarkkinoilla paranisi, mikä johtaisi EU:n kilpailuaseman paranemiseen maailmanmarkkinoilla. Tässä ehdotuksessa ei kuitenkaan käsitellä tuloverokantaa.

  Eugenijus Gentvilas (ALDE). – Ačiū p. Ministrei už atsakymą, bet jūs citavote keletą kartų Komisiją ir jos iniciatyvas. Man rūpi žinoti, kaip Suomija, kaip pirmininkaujanti valstybė, galvoja apie mokesčių suvienodinimą. Blogi, į nesąžiningą konkurenciją vedantys dalykai, tai yra suprantama, tačiau aš noriu paklausti, ar apskritai bandymas vienodinti mokesčius yra teisingas dalykas, nes Europos Sąjungoje mes šiandien matome tokias iniciatyvas. Kaip Suomija vertina tas iniciatyvas? Ar nemano, kad turi išlikti konkurencija tarp valstybių narių mokesčių klausimu, mokesčių sistemose, nes priešingu atveju mes iš tiesų einame į per daug didelį harmonizavimą? Mes, naujos šalys, stojome į Europos Sąjungą nežinodamos, kad šiandien bus tokia tendencija – ėjimas į mokesčių harmonizavimą.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, tämän yhteisöveropohja-aloitteen, common consolidated corporate tax base -aloitteen, tarkoituksena on siis luoda yritysveropohja, joka olisi yksinkertainen. Aloitteessa ei puututa veroprosentin tasoon, vaan veropohjaan. Nyt on käynnissä tekninen työ. Suomen puheenjohtajakaudella ei ole tarkoitus käsitellä tätä asiaa neuvostossa, vaan tarkoituksena on kuulla teknisen työn edistymisestä.

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – Señora Presidenta en ejercicio del Consejo, en el País Vasco tenemos un sistema fiscal propio, históricamente separado y distinto del español, es decir, en el Estado español hay dos sistemas fiscales. La Comisión parece no entenderlo y quiere cambiárnoslo.

¿Estaría el Consejo de acuerdo si se pretendiera imponer un sistema fiscal uniformizado para los Estados miembros sin su consentimiento, sin que ellos estén de acuerdo?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, on selvää, että haitallinen verokilpailu on huono asia, mutta siihen, että siirryttäisiin jäsenvaltioiden yhteen yhtenäiseen verojärjestelmään, on vielä jonkun verran matkaa.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – Frau Ministerin, wenn diese unterschiedlichen Steuersätze zur Abwanderung von Unternehmen in größerem Ausmaß führen, kann man sich vorstellen, die entsprechenden Überlegungen zu beschleunigen? Wir stellen zur Zeit in der Regionalpolitik Überlegungen an, wie wir den so genannten Fördertourismus abschaffen können, weil hier zu viele Arbeitsplätze verloren gehen.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, tämä ehkä oli pikemminkin kommentti neuvostolle kuin kysymys. Verotus on, kuten totesin alkuperäisessä vastauksessani, tärkeä asia sekä sisämarkkinoiden toiminnalle että kilpailulle. Näin ollen on tärkeää tarkastella verotusta myös unionin tasolla.

  Presidente. Pergunta nº 8 do Deputado Jacky Henin (H-0519/06)

Assunto: Acções do Conselho contra a fraqueza do dólar

Os Estados Unidos, organizando conscientemente a descida do dólar em relação ao euro, conduzem uma guerra económica sem piedade contra a União Europeia. Com efeito, a descida voluntária e contínua do dólar destrói todos os meses milhares de empregos no território da União Europeia. Assim, a Airbus é obrigada a facturar os seus subcontratos em dólares e não em euros. Isto favorece as empresas americanas e, consequentemente, o avião europeu é na verdade, em mais de 40%, um avião americano.

Que medidas de retaliação, políticas, diplomáticas e económicas, se propõe tomar o Conselho para forçar os Estados Unidos a apoiar a sua moeda, de modo a permitir enfim uma concorrência livre e não falseada entre a União Europeia e os Estados Unidos?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, kurssi on muuttunut viime aikoina, mutta neuvosto ei suunnittele mitään toimenpiteitä, joilla Yhdysvallat pakotettaisiin tukemaan valuuttansa arvoa. Lausunnossa, jonka Ecofin-neuvoston puheenjohtaja antoi kansainvälisen valuuttarahaston kansainvälisen talous- ja rahoituskomitean kevätkokouksessa, toistettiin neuvoston kanta globaaleihin tasapainottomuuksiin, ja luen nyt sitaatin tästä lausunnosta:

"Keskipitkällä aikavälillä ei voida ylläpitää suurta vaihtotaseen epätasapainoa ja tarvittavista korjaustoimista huolehtiminen on kaikkien tärkeimpien asianosaisten yhteinen velvollisuus. Kansainvälisen yhteistyön puitteissa olisi harjoitettava sellaista makrotalous- ja rakennepolitiikkaa, joka tähtää kasvun ylläpitämiseen sekä liiallisten vaihtotaseen alijäämien ja suurten ylijäämien asianmukaisen korjaamisen helpottamiseen. Näin voitaisiin välttää protektionististen paineiden lisääntymistä, jyrkkiä vaihtokurssien heilahteluja ja rahoitusalaan kohdistuvia riskejä. Protektionistisista toimenpiteistä ja yksipuolisista toimista johtuvat makrotaloudelliset riskit ovat myös mahdollisia. Avoin monenvälinen kauppajärjestelmä on korkeamman jatkuvan kasvun ehdoton edellytys. Varsinkin säästämisen kasvu Yhdysvalloissa ja Aasian maiden kotimainen kasvu ovat keskeisiä pyrittäessä korjaamaan maailmanlaajuista epätasapainoa."

Kansainvälisen talous- ja rahoituskomitean huhtikuussa 2006 antama tiedonanto heijasteli tätä näkemystä, jonka kumppanit maailmanlaajuisella tasolla yleisesti hyväksyivät.

  Jacky Henin (GUE/NGL). – Monsieur le Président, Madame la Ministre, je constate que quand on parle de moyen terme, nous sommes aujourd'hui dans le court terme. Les salariés de l'Union qui, dans les mois qui viennent, vont perdre leur emploi en partie à cause de notre inertie, ne vont pas apprécier. Mais pourquoi ne faisons-nous donc pas jouer à la Banque centrale européenne un tout autre rôle sous le contrôle du Parlement européen?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, kuten on tiedossa, Euroopan keskuspankki on riippumaton elin, jonka keskeinen tavoite on hintavakaus. Ministerineuvosto ei voi vaikuttaa korkopäätöksiin, ja keskuspankin riippumattomuutta taas on tarpeen suojella, jotta sen kyky toimia omassa tehtävässään säilyy.

  Paul Rübig (PPE-DE). – Frau Ratsräsidentin! Bei der Kursparität des Dollars muss man natürlich auch beachten, dass Europa Öl und Gas in Dollar einkauft und dass das für den europäischen Konsumenten natürlich auch einen entsprechenden Vorteil darstellt. Glauben Sie, dass die Ölpreise in diesem Bereich der Spekulation unterliegen oder dass das auf die Währung zurückzuführen ist?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, ei ehkä ole vahvinta alaani eikä neuvoston toimivaltaankaan kuuluva asia spekuloida öljyn hinnan kehityksellä, mutta toki tämänhetkinen kysyntä- ja tarjontatilanne ja suunta, johon se näyttää kehittyvän, eivät tue olettamusta, että hinta oikein alhaiselle tasolle tässä pikaisesti laskisi.

  Presidente. Pergunta nº 9 do Deputado John Bowis (H-0528/06)

Assunto: Perguntas ao Conselho

Tenciona o Conselho rever os seus procedimentos de resposta às perguntas parlamentares que lhe são colocadas?

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kysyjää hänen kiinnostuksestaan menettelyihin, joita neuvosto noudattaa vastatessaan parlamentin jäsenten kysymyksiin. Eurooppa-asioista vastaavana ministerinä minulla on henkilökohtaisesti kunnia vastata kysymyksiinne tällä kyselytunnilla seuraavien kuuden kuukauden aikana.

Menettelyjen tarkistamisen osalta haluaisin ilmoittaa, että Suomi haluaa puheenjohtajakaudellaan palata käytäntöön, jonka mukaan kysymyksiin vastataan siinä järjestyksessä, jossa ne on saatettu neuvoston tiedoksi, eikä puheenjohtajavaltio näin ollen aio vastata niihin aihepiireittäin. Tästä muutoksesta huolimatta haluaisin korostaa, että neuvostolle esitettyjen kysymysten käsittelyä koskevat yleiset periaatteet pysyvät ennallaan. Vastaukset kyselytunnilla annetaan edelleen puheenjohtajavaltion nimissä.

Puheenjohtajavaltion tehtävänä on niin ikään toimittaa Euroopan parlamentille kirjalliset vastaukset niihin kysymyksiin, joita ei ole ajanpuutteen vuoksi käsitelty kyselytunnilla. Tällaisia kysymyksiä on tälläkin viikolla paljon.

Kirjallisia kysymyksiä koskevan menettelyn osalta voin todeta, että neuvosto tutkii tällä hetkellä keinoja kysymysten yhä kasvavan määrän käsittelemiseksi.

  John Bowis (PPE-DE). – President-in-Office, thank you for your reply, which I welcome. However, we have a problem: under the Rules of this House every Member is allowed to ask only one priority written question per month. Under the same Rules, we can expect an answer within three weeks. The Commission managed that, but very often the Council answers take three months. The reason very often given to us is that it takes time to get the answer agreed by all the members of the Council. In real terms, you are able to give answers off-the-cuff to supplementary oral questions.

My plea to you is that we find a way of speeding up the process. Perhaps there could be a deadline for getting the answers from the other Council members so that you can then give us the answers within the timescale in our Rules. If we can help you do that, it will be a great partnership and a great feather in the cap of the Finnish Presidency.

  Paula Lehtomäki, President-in-Office of the Council. I agree that speeding up the procedure for answering is highly important. Although the Presidency speaks on its own behalf, it has to be and wants to be in line with other Council members. That is why it is important to get comments from other Member States. However, I am sure that we are capable of improving the current situation. I look forward to cooperating with the European Parliament in an efficient way on this issue.

  Richard Corbett (PSE). – The Presidency of the Council may or may not be aware that our Rules of Procedure say in its annex on Question Time that, with the agreement of the Council, we may divide Question Time with the Council into questions to the Presidency, questions to the High Representative or questions to the President of the Eurogroup.

Would the Council Presidency agree – if Parliament were to make a request – to have, maybe once every three months, a specific Question Time with the High Representative focused specifically on foreign policy issues?

  Paula Lehtomäki, President-in-Office of the Council. If the European Parliament makes such a request, we are certainly ready to consider it. If it relates to the High Representative, I think that he also has to agree with the procedure. But the Council has not received any such proposals, at least not as far as I know.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – You have now had one hour’s experience of answering questions from the European Parliament. At the end of the Presidency you will have been here several times and obtained more experience – you have done very well during your first Question Time – would you be willing to give your practical recommendations to the Council concerning Question Time? For instance, in December could you analyse what we could do better during Question Time?

Somehow we have to make these occasions rather more open to our citizens. Some people will even watch this on the Internet or on Euronews. Somehow it must be improved. I would like to hear your practical recommendations at the end of the Presidency. Would you be willing to do that for us in Question Time?

  Paula Lehtomäki, President-in-Office of the Council. I am sure that during the coming six months we will get to know each other very well, so these kinds of recommendations could also be prepared in close cooperation. I – and we, as the Presidency – are more than willing to make best use of all the experience and practical arrangements and recommendations that might come up during the Presidency. I would also just mention that, personally, I find it a challenging experience to answer these questions.

  Presidente. As perguntas que, por falta de tempo, não obtiveram resposta obtê-la-ão ulteriormente por escrito (ver Anexo).

O período de perguntas está encerrado.

(A sessão, suspensa às 19h00, é reiniciada às 21h00)

PRESIDENZA DELL'ON. MAURO
Vicepresidente