Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2005/2244(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0210/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0210/2006

Keskustelut :

PV 06/07/2006 - 3
CRE 06/07/2006 - 3

Äänestykset :

PV 06/07/2006 - 6.17
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0319

Puheenvuorot
Torstai 6. heinäkuuta 2006 - Strasbourg EUVL-painos

3. Kehitys ja muuttoliike (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Carlottin laatima kehitysyhteistyövaliokunnan mietintö (A6-0210/2006) kehityksestä ja muuttoliikkeestä (2005/2244(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, maailmassa on 175 miljoonaa siirtolaista, ja tämä luku on miltei kolminkertaistunut neljässäkymmenessä vuodessa. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on saavuttanut globalisaation myötä huomattavat mittasuhteet, ja siitä seuraa inhimillisiä murhenäytelmiä. Päivittäin useat kymmenet afrikkalaiset saapuvat köyhyyden ja epätoivon ajamina Välimeren pohjoisrannikolle tai Kanariansaarten rannikolle, ja EU:n jäsenvaltioiden ainoa vastaus tähän on valvonnan ja partioiden lisääminen, mikä saa maahanpyrkijät ottamaan aina vain enemmän riskejä.

Tällainen EU:n siirtolaispolitiikka perustuu kuitenkin harhakuviin siitä, että EU:n rajat voitaisiin sulkea täysin. Nämä harhakuvat johtuvat torjuvasta ja turvallisuushakuisesta ajattelusta, jolla sysätään kaikki vastuu eteläisten valtioiden niskoille. Jopa Euroopan unionin ja Afrikan välisessä Rabatin huippukokouksessa, joka pidetään 10. heinäkuuta, käsitellään tätä asiaa varmasti torjunnan ja rajavalvonnan näkökulmasta, eikä Afrikka saa vieläkään ääntään kuuluviin. Tämä yksipuolinen ja itsekäs näkökanta toistuu nykyään maahanmuuttajien valikointia puolustavissa kannanotoissa ja politiikassa, joka valtaa alaa Euroopassa. Pohjoisilla valtioilla on ehkä varaa valikoida, mutta eteläiset valtiot kärsivät siitä aina, ja tästä eteenpäin EU:n olisi omaksuttava toisenlainen ajattelutapa. Tämä kaikki ilmenee mietinnöstäni. Tarkoitukseni on ehdottaa siinä uudenlaista lähestymistapaa, uusia välineitä ja sitä, että siirtolaisuutta alettaisiin hyödyntää kehityksen hyväksi.

Meidän on ensinnäkin hyödynnettävä paremmin jo olemassa olevia välineitä ja varsinkin täytettävä sitoumuksemme kehitysavun suhteen. Tiedämmehän, että kehityksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu maastamuuton lisääntyminen eikä niinkään sen vähentyminen. Kehitysavun lisääminen ei tietenkään itsessään ole ratkaisu, vaan se on välttämätön edellytys kehitykselle. Ainoana toimena se on riittämätön.

Seuraavaksi esitän, että olisi todella paneuduttava Aeneas-ohjelman muuttamiseen, jotta kehitys olisi siinä keskeisemmässä osassa, kuten seuraavassakin ohjelmassa, joka laaditaan vuonna 2007. Nyt ollaan vielä kaukana tästä! Tätä ohjelmaa käytetään nykyään lähinnä pohjoisten rajojen suojelutoimiin. Esimerkiksi vuonna 2005 ohjelmasta rahoitetuista 39 hankkeesta ainoastaan 7 koski eteläisiä valtioita. Jos sitä paitsi aiomme luoda yhden uuden rahoitusvälineen, mielestäni olisi luotava takuurahasto köyhissä maissa toteutettavien mikrotason hankkeiden jatkuvuuden varmistamiseksi.

Euroopan unionin on myös toimittava siellä, missä siirtolaiset ovat eli niillä alueilla, joilta siirtolaiset lähtevät. On itse asiassa helppoa määritellä alueet, joilta siirtolaiset useimmiten ovat kotoisin, ne ovat nimittäin useimmiten köyhimpiä alueita. Infrastruktuurin rakentamisen tukeminen näillä alueilla ei myöskään ole vaikeaa kohdennetun talousarviotuen kautta. Juomaveden ja sähkön saatavuus, teiden rakentaminen sekä terveyskeskusten ja koulujen perustaminen ehkäisevät vähäosaisten väestöryhmien lähtemistä siirtolaisiksi.

Edelleen on helppoa määritellä alueet, joille siirtolaiset kerääntyvät. Tiedämme, että ne ovat valtioita tai suurkaupunkeja, joissa on nykyaikaiset liikenne- ja viestintäyhteydet ja joihin saapuu ja joista lähtee siirtolaisia tärkeimmille siirtolaisten käyttämille reiteille, esimerkiksi Saharan eteläpuoliselta alueelta pohjoiseen suuntaavalle reitille. Tämän määritelmän perusteella voimme toteuttaa näillä alueilla nykyistä enemmän niiden väestöjä tukevia toimia. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevat siirtolaisryhmät eli naiset ja lapset tarvitsevat apua päästäkseen itsenäisen elämän alkuun niin, etteivät he joudu valitsemaan siirtolaisuutta. Näitä alueita varten voitaisiin myös perustaa siirtolaisille suunnattu tiedotusohjelma.

EU:n on mielestäni myös tarkasteltava, kuinka rikkaisiin maihin muuttaneet siirtolaisyhteisöt voivat tukea kotimaidensa kehitystä. Mielestäni tämä vaikuttaa lupaavalta keinolta toteuttaa yhteisvastuun ja keskinäisen avun periaatetta tekemällä siirtolaisista toimijoita kehityksen hyväksi. Tätä kutsutaan yhteiseksi kehitykseksi. Siihen kuuluu varojen siirron helpottaminen lähtömaihin ja sen tekeminen avoimemmaksi ja halvemmaksi. Lisäksi on harkittava uutta rahoitustuotetta, joka voitaisiin toteuttaa "kehitystä eteenpäin vievänä säästöohjelmana".

EU:n ja erityisesti sen jäsenvaltioiden on alettava toteuttaa innovatiivisia toimia, kuten ottaa vastuu palkkaerokustannuksista joidenkin kotimaahansa paluuta suunnittelevien siirtolaisten puolesta tai ottaa käyttöön "kahden oppituolin" järjestelmiä tutkijoiden ja lääkäreiden kohdalla tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja sairaaloiden välisten institutionaalisten kumppanuussuhteiden yhteydessä.

On myös edistettävä kiertosiirtolaisuutta, joka mahdollistaa maahanmuuttajien kaksisuuntaisen liikkumisen lähtömaansa ja kohdemaansa välillä. Näin voidaan varmistaa sosiaalipalvelujen tarjoaminen kehitysmaissa. Tässä tehdään tietenkin yhteistyötä lähtömaiden kanssa. Mielestäni tällaisilla toimenpiteillä olisi mahdollista muuttaa nykyään tapahtuva aivovuoto "aivojen kierroksi". Tiedämme oikein hyvin, että eteläisille valtioille maastamuutto merkitsee ammattitaitoisimpien ja yritteliäimpien henkilöiden menettämistä. Se vaikuttaa dramaattisesti köyhiin maihin, koska tämä ilmiö koskee etenkin peruspalvelualoja kuten terveys- ja koulutuspalveluita. Tämän vuoksi olen tyytyväinen, että komissio on tehnyt ehdotuksia, joissa pyritään ottamaan nämä haasteet huomioon.

Mutta toivon kuitenkin yleisemmin, että Euroopassa omaksutaan uudenlainen ajattelutapa ja puolustetaan sitä. Yksi mahdollisuus siihen tarjoutuu, kun YK käsittelee syyskuussa ensimmäistä kertaa muuttoliikettä ja kehitystä.

Haluan kiittää kollegoja, jotka ovat tukeneet minua laatiessani tätä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa esittelijä, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää kehitysyhteistyövaliokuntaa sen tekemästä työstä. Kiitän erityisesti jäsen Carlottia.

Voin vakuuttaa teille, että komissio pitää hyvin tärkeänä tätä erittäin ajankohtaista kysymystä muuttoliikkeen ja kehityksen välisestä yhteydestä ja ottaa myös vakavasti huomioon teidän ehdotuksenne. Tämä mietintö on hyvin yksityiskohtainen, ja siinä käsitellään monia eri aiheita. Aion ajan puutteen vuoksi nyt keskittyä kahteen todella tärkeään pääkysymykseen.

Ensimmäinen kysymys koskee yhteisön toiminnan johdonmukaisuutta. Haluan muistuttaa, että komissio on ensimmäistä kertaa vetänyt selkeän yhteyden muuttoliikkeen ja kehityksen välille. Se halusi lähettää vahvan viestin siitä, että muuttoliikkeeseen liittyvien ilmiöiden ja kehityksen vuorovaikutusta parantamalla voidaan saada lisäarvoa. Tässä vuorovaikutuksessa on kaksi ulottuvuutta, kuten mietinnössäkin oikein todetaan.

Toisaalta kehityspolitiikalla saattaa olla huomattava vaikutus siirtolaisvirtoihin. Euroopan unioni toisti viime vuonna voimakkaasti, että se on sitoutunut kunnianhimoiseen kehitysyhteistyöpolitiikkaan, jolla pyritään edistämään taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja hyvää hallintoa. Tällaisella politiikalla voidaan siten vaikuttaa siirtolaisuuden perimmäisten syiden hoitamiseen. Tämä on epäilemättä pitkäjännitteistä työtä, eikä tuloksia voida odottaa lyhyellä aikavälillä. Huomasin, että mietintönne sisältää muutamia tätä alaa koskevia kiinnostavia ehdotuksia, ja tarkastelemme huolellisesti joitain niistä. Komissio on jo sisällyttänyt muuttoliikekysymyksen maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin.

Toisaalta eräät muuttoliikkeeseen liittyvät ilmiöt voivat tukea tehokkaasti lähtömaiden kehitystä. Komissio korosti tätä viime vuonna muuttoliikettä ja kehitystä koskeneessa tiedonannossaan. Tässä asiakirjassa ehdotetaan suuntaviivoja, joita voidaan noudattaa suhteissamme kyseisiin lähtömaihin ja joiden toteuttamiseen EU voi myöntää taloudellista tukea.

Pidän erityisen myönteisenä suositustanne, joka koskee yhteistä kehitystä. Myös komissio tutkii tätä alaa. Lainaan mietinnön tekstiä: "Ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettava "aivojen kierron" edistäminen aivovuodon kielteisten vaikutusten tasaamiseksi. Tässä työssä lupaavin väline on "kahden oppituolin" järjestelmä, jonka ansiosta AKT-valtioiden tutkijat, opettajat ja lääkärihenkilökunta voivat käyttää puolet ajastaan oman maansa rakentamiseen." Tämä vaikuttaa minusta hyvin mielenkiintoiselta suositukselta. Mielestäni mietinnön suosituksista juuri tämä ehdotus siirtolaisväestön ottamisesta mukaan heidän kotimaidensa kehitykseen on erityisen tärkeä.

Tällä alalla jäsen Carlottin mietinnöstä saadaan todellista lisäarvoa. Mietinnön kanta on selvä, siinä kannatetaan vahvasti yhteistä kehitystä. Komissiolla on tältä alalta hyvin vähän kokemusta, ja olen täysin valmis perustamaan komission arviot kokemuksiin ja esimerkkeihin eräissä jäsenvaltioissa kehitetyistä parhaista käytännöistä.

Mietinnössä ehdotetaan perustettavaksi kaksi rahastoa – puhun nyt suosituksesta 15 – joista ensimmäinen on tarkoitettu yhteisen kehityksen rahoittamiseen ja toinen mikrotason hankkeiden jatkuvuuden varmistamiseen. Jos ymmärsin oikein, tarkoituksenne olisi luoda nämä rahastot muuttoliikettä koskevien uusien aihekohtaisten strategioiden yhteyteen. Henkilökohtaisesti puollan kahden tällaisen rahaston luomista aihekohtaisen ohjelman yhteydessä. Minun on kuitenkin vielä keskusteltava tästä kollegojeni Frattinin ja Ferrero-Waldnerin kanssa.

Kiitän teitä komission puolesta myös siitä, että mietinnössänne tuetaan suurinta osaa muuttoliikettä ja kehitystä koskevan komission tiedonannon suuntaviivoista. Näitä ovat esimerkiksi siirtolaisten liikkuvuus, siirtolaisyhteisöjen rooli toimijoina kotimaidensa kehityksen hyväksi sekä kiertosiirtolaisuuden ja muiden "aivojen kierron" muotojen edistäminen. Minun on kuitenkin tarkennettava, että komissio voi toteuttaa tällä alalla toimia ainoastaan noudattaen tiukasti periaatetta siitä, että siirtolaiset suostuvat toimiin vapaaehtoisesti ja itsenäisesti. Samoin myöskään siirtolaisten rahansiirrot eivät voi korvata julkista kehitysapua, jota tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ja jonka lisäämiseen Euroopan unioni on vankasti sitoutunut.

Haluan lopuksi vakuuttaa, että komissio pitää erittäin tärkeinä aivovuodon vaikutusten lieventämiseen tarkoitettuja toimia. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa teitä, että komissio antoi viime joulukuussa tiedonannon kehitysmaiden terveydenhuoltoalan henkilöstöpulasta. Tiedonannossa esitetään myös erittäin tarkkoja ja täsmällisiä suuntaviivoja.

Komissio on luonut hyvin kunnianhimoisen työohjelman, jonka se pyrkii toteuttamaan läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, joista jotkut ovat myös esittäneet omia aloitteita. Kaikki nämä aloitteet toteutetaan kumppanuussuhteessa lähtömaiden kanssa.

Toinen pääkysymys, josta haluan lyhyesti keskustella kanssanne, on – tämä ei varmastikaan tule teille yllätyksenä – Afrikan erityinen asema näissä pohdinnoissa. Tämä on ilmaistu mietinnössänne hyvin selvästi. Aivovuoto, rahansiirron kalleus, rahoituksellisen perusinfrastruktuurin heikkous ja muut vastaavat ongelmat koskevat erityisesti Saharan eteläpuolista aluetta Afrikassa. Mahdollisesti juuri tällä alalla saataisiin todennäköisimmin parhaita tuloksia tietyin ehdoin toteutetusta siirtolaisyhteisöjen mukaanotosta.

Viime joulukuussa annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä painotettiin selvästi sitä, että juuri mainitsemiini kahteen toisiaan täydentävään muuttoliikkeen ja kehityksen yhteyden parantamista koskevaan ulottuvuuteen täytyy kiinnittää erityistä huomiota kaikilla keskustelun tasoilla kumppanuudessa, jota olemme rakentamassa Afrikan kanssa muuttoliikkeen alalla. Muuttoliikkeen ja kehityksen väliset yhteydet ovat sen vuoksi keskeisessä asemassa Rabatin huippukokouksen esityslistalla. Euroopan, Maghreb-maiden sekä Keski- ja Länsi-Afrikan edustajat kokoontuvat siellä ensi viikolla keskustelemaan muuttoliikkeestä.

Muuttoliikkeen ja kehityksen väliset yhteydet ovat myös yksi tärkeimmistä aiheista vuoropuhelussa, jota komissio käy joidenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan alueen maiden kanssa Cotonoun sopimuksen 13 artiklan nojalla. Komissio uskoo, että nämä keskustelut tarjoavat mahdollisuuden käydä vuoropuhelua erityisestä tuesta, jota komissio pystyy antamaan afrikkalaisille kumppaneilleen auttaakseen niitä hallitsemaan siirtolaisvirtoja paremmin ja hyödyntämään enemmän muuttoliikkeen ja kehityksen välisiä yhteyksiä. Lisäksi nämä yhteydet ovat keskeisiä myös vuoropuhelussamme Afrikan unionin kanssa. Tämän vuoksi olisi järjestettävä ministerikokous, jossa Euroopan unionin ja koko Afrikan edustajat tapaisivat.

Tästä syystä komissio avaa lisää viestintäkanavia, minkä avulla se pyrkii kehittämään Afrikan kanssa esimerkillistä muuttoliikkeen alan kumppanuussuhdetta. Euroopan unioni pystyy epäilemättä juuri tällä tavoin tuomaan tärkeän panoksen muuttoliikettä ja kehitystä koskevaan korkean tason vuoropuheluun, jonka YK järjestää syyskuussa New Yorkissa. Muutaman päivän kuluttua komissio hyväksyy tiedonannon, jossa se antaa kirjallisen lausuntonsa kokousta varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioannis Kasoulides (PPE-DE), ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää jäsen Carlottia. Kiitän häntä hänen mietinnöstään ja siitä, että hän jatkoi samalla linjalla ulkoasianvaliokunnan – jonka puolesta nyt puhun – lausunnon kanssa huomioimalla erityisesti sen, että siirtolaisuuden ja kehityksen välinen yhteys on olennainen osa Euroopan unionin ulkopoliittista ohjelmaa. Tämä on ollut asian laita jo Barcelonan prosessin käynnistämisestä lähtien, ja se on pysynyt samana myös muiden asioiden yhteydessä, jotka koskevat lähtö- ja kauttakulkumaiden ja EU:n välisiä suhteita. Maahanmuuttokysymyksen ratkaiseminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan hallita siirtolaisvirtoja, kun pääsemme toimimaan yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.

Kuten YK:n varapääsihteeri on todennut, kehitysmaihin muualta maailmasta lähetettyjen rahansiirtojen yhteissumma on 232 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna kehitysmaille annettuun ulkomaiseen apuun yhteensä. Tämän vuoksi on tärkeää helpottaa rahansiirtoja, se nimittäin edistää kiertosiirtolaisuutta ja auttaa saavuttamaan sellaisten maiden luottamuksen, joiden kanssa haluamme tehdä yhteistyötä. Emme pyri aivovuotoon, jota ne niin kovasti pelkäävät. Emme myöskään ole kiinnostuneita ainoastaan laittomasta maahanmuutosta, vaan tiedämme, miten siirtolaisuudesta saadaan otettua parhaiten hyöty irti väestömme ikääntymisen ja tulevaisuuden tarpeiden kannalta.

Lopuksi haluan todeta, että niin lähettävien kuin vastaanottavienkin rahalaitosten paneminen kuriin auttaisi myös ratkaisemaan ongelman, joka liittyy terrorismin rahoitukseen, jonka on oletettu tapahtuvan muun muassa eurooppalaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ona Juknevičienė (ALDE), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (LT) Haluan kiittää jäsen Carlottia hänen laatimastaan mietinnöstä ja kiitän valiokuntani jäseniä lausuntomme valmistelusta.

Puhuin tästä aiheesta myös eilisiltana, mutta en käsitellyt yhtä tärkeää asiaa, joka koskee maahanmuuttajien valikointia eli aivovuotoa, joka voi vaikuttaa kielteisesti valtion kehitykseen. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että tämä prosessi pitäisi keskeyttää, vaan olisi pyrittävä siihen, että molemmat osapuolet hyötyvät. Haluaisin kuitenkin korostaa, että mielestäni on tärkeää luoda selkeä ja mahdollisimman yksinkertainen menettely pätevyyksien tunnustamista varten. Meidän on myös luotava Yhdysvaltojen pysyvää työ- ja oleskelulupaa vastaava järjestelmä, joka edistää kiertosiirtolaisuutta. Meidän on ymmärrettävä, että ilman asianmukaisia kotouttamista koskevia edellytyksiä muuttoliike on haitallista molemmille osapuolille.

Hyvät kollegat, Ranska voitti eilen. Onnittelen heitä siitä ja myös sen johdosta, että Ranskan kunniaa puolusti joukkue, jonka pelaajista huomattava osa on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien lapsia. Nyt he ovat ranskalaisia. Tämä on täydellinen esimerkki kotouttamisesta. Onnitteluni siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Feleknas Uca (GUE/NGL), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. (DE) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista lämpimät kiitokseni jäsen Carlottille hänen hyvästä mietinnöstään, jota tuen täysin.

Muuttoliike on ilmiönä yhtä vanha kuin ihmiskunta itse. Jo ammoisista ajoista lähtien olemme etsineet turvallisuutta ja rauhaa sekä paikkaa, jota kutsua kodiksi. Jotkut jättävät kotimaansa vapaaehtoisesti, mutta useimmat miehet, naiset ja lapset pakenevat väkivaltaa, nälkää, köyhyyttä ja vainoa. Köyhyys on uskomattoman voimakas liikkeelle paneva voima. Voimme rakentaa muureja Euroopan ympärille, mutta ne eivät voi pysäyttää ihmisiä, jotka etsivät parempaa elämää kaukana kotoa.

YK:n mukaan maailmassa on noin 191 miljoonaa siirtolaista. Heistä puolet on naisia. Siirtolais- ja pakolaisnaiset ovat suuressa vaarassa joutua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreiksi. Muuttoliikkeen ja orjakaupan välisiä vastaavuussuhteita on tässä yhteydessä tarkasteltava erityisesti sukupuolinäkökulmasta. Kun vaaditaan takuurahaston perustamista siirtolaisten mikrohankkeille, on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolikohtaisiin hankkeisiin.

Ihmettelen sitä, miten voimme olla ylpeitä sellaisesta Euroopan unionista, jossa kotimaastaan köyhyyden ja väkivallan vuoksi paenneet naiset joutuvat syrjinnän ja hyväksikäytön uhreiksi. Siirtolaisten panos kotimaidensa kehitykseen on merkittävä. Joka vuosi pankkien kautta siirretään 150 miljardia euroa. Tämä on kolminkertainen summa verrattuna koko maailman kehitysapuun. Kaiken lisäksi muiden kanavien kautta siirretään vielä 300 miljardia euroa lisää. Tämän vuoksi edellytän erityisesti lisää avoimuutta ja tukea rahansiirroille lähtömaihin.

YK aikoo syyskuussa käsitellä ensimmäistä kertaa muuttoliikettä ja kehitystä korkean tason vuoropuhelun yhteydessä. Euroopan parlamentin olisi valtuuskuntansa välityksellä osoitettava, että tämä Kofi Annanin hiljaiseksi ihmisoikeuskriisiksi kutsuma tilanne on meidän kannaltamme häpeällinen ja että me olemme valmiit vaatimaan lisää oikeudenmukaisuutta siirtolaisille ja pakolaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Fernando Fernández Martín, PPE-DE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Carlottia loistavasta yhteistyöstä neuvotellessamme tarkistuksista, joiden ansiosta Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä voi tukea tätä mietintöä.

Olemme kuitenkin keskustelleet tästä aiheesta jo pitkään, mistä komission jäsen muistuttikin, mutta vain vähän on saatu aikaan tähän mennessä. Tämä on selvä esimerkki lamaannustilasta, josta kärsimme ja joka kuvastaa EU:n politiikan nykytilaa suhteessa muuttoliikkeeseen, joka on yksi vakavimmista ongelmistamme.

Neuvosto ei ole saanut vahvistettua yhteistä kantaa, eikä se näytä pystyvän siihen jatkossakaan. Samaan aikaan jäsenvaltiot toteuttavat yksipuolisia toimia, jotka ovat usein ristiriitaisia. Sitten ne pyytävät apua neuvostolta aivan kuin sillä ei olisi mitään tekemistä asian kanssa.

Komission mukaan, kuten tänään läsnä oleva komission jäsen sanoi kaksi viikkoa sitten Wienissä, se tekee voitavansa, mutta asia kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Komissio on tässä täysin oikeassa. Lisäksi komissiolta puuttuu nyt toimiva ja riittävä talousarvio, sillä sen voimassaoloaika päättyi lähes vuosi sitten. Työskentelemme tällä hetkellä lisätalousarviolla. Samaan aikaan tuhannet laittomat maahanmuuttajat ylittävät rajamme. Joissain maissa tämä on päivittäistä.

Voimme epäilemättä tehdä monia asioita, kuten jäsen Carlottin mietinnöstä käy ilmi. Siirtolaisten lähettämien varojen yhteissumma on kolme – eikä kaksi, kuten on väitetty – kertaa suurempi kuin koko maailman yhteenlaskettu kehitysapu. Nämä investoinnit eivät kuitenkaan ole taloudellisesti tuottavaa tuloa lähtömaille.

Suurimmassa osassa tapauksista noudatetaan huonosti Cotonoun sopimusta, ja joskus sitä ei noudateta lainkaan. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan nojalla voitaisiin toteuttaa toimia ihmiskaupan torjumiseksi. Nyt kolmen vuoden kuluttua komissio ilmoitti kaksi viikkoa sitten Wienissä, että se tutkii asiaa ja tekee ehdotuksia tulevaisuudessa.

Voisin mainita vielä monia esimerkkejä, mutta nämä riittäkööt. Mielestäni nyt on aika toimia ja jättää aiesopimukset myöhemmäksi ja vähemmän vakavia asioita varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Margrietus van den Berg, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, muuttoliike on kansainvälinen ilmiö. Se koskee EU:ta viisumeiden, rannikkovalvonnan, tullipolitiikan, ihmiskaupan torjumisen, työmarkkinapolitiikan ja kotouttamisen osalta. Laajasti ottaen näitä asioita komission jäsen Frattini hoitaa Aeneas-ohjelman välityksellä. Olemme sitä mieltä, että turvallisuusjärjestelyt, jotka ovat usein maahanmuuttajien vastaisia ja joilla pyritään vähentämään maahanmuuttoa, täytyy rahoittaa omasta itsenäisestä talousarviosta eikä käyttää siihen kehitysyhteistyövaroja.

Varsinainen huolenaiheemme tänään koskee kolikon kääntöpuolta eli muuttoliikkeen vaikutusta kehitykseen. Tähän kuuluvat etelä–etelä-muuttoliike sekä muuttoliike, joka jarruttaa kehitystä ja aiheuttaa epävakautta. Nyt on kyse koulutuksesta ja terveydenhuollosta, ja jäsen Carlotti on tehnyt käytännönläheisiä ja hyviä ehdotuksia aiheesta. Lisäksi on kyse siirtolaisista, jotka joutuvat pakenemaan maasta tai ihmisistä, jotka ovat pakolaisia omassa maassaan, humanitaarisen avun pääosastosta (ECHO), YK:n ihmisoikeuskomission hallinnoinnista, kansalaisjärjestöistä sekä etnisten ryhmien vainoja ja syrjintää torjuvista alueellisista järjestöistä yhtä hyvin Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa kuin Afrikassakin. Kyse on kansoista, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sekä heikoimmassa asemassa olevista ryhmistä, joita ovat lähinnä naiset ja lapset.

Komission jäsen oli oikeassa sanoessaan, että nämä kysymykset sopivat loistavasti kehitysyhteistyöpolitiikan alaan, koska ne ovat sellaisia asioita, joihin viralliset kehitysapuvarat tyypillisesti käytetään. Kuitenkin kaikki sellaiset toimet, jotka liittyvät siirtolaispolitiikkaan, menevät pidemmälle kuin virallinen kehitysapu, eikä niiden ensisijainen tavoite ole vähentää köyhyyttä. EU:n pyrkimykset muuttoliikkeen pitämiseksi hyvin hallinnoituna ja turvallisena ovat täysin oikeutettuja. Meidän on pidettävä puolemme, mutta emme saa ajaa omaa etuamme epävakaiden alueiden köyhien maiden kustannuksella, koska se vaikuttaa köyhyyden perimmäisiin syihin.

Jäsen Carlottin mietinnön tarkoitus on, että uudella maantieteellisellä ja aihekohtaisella kehitysyhteistyövälineellä voidaan puuttua juuri näihin perimmäisiin syihin. Intiasta Bangladeshiin ja Boliviasta Ecuadoriin uusi väline voi olla keino, jonka avulla EU voi saada aikaan paljon hyvää. Tämän vuoksi on olennaista, että kohdistamme vähintään puolet niistä 17 miljardista, jotka käytämme seuraavien kuuden vuoden aikana eriomaisina pidettyihin vuosituhannen kehitystavoitteisiin. Meidän olisi myös kasvatettava peruskoulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseen myönnettävien varojen osuutta 20 prosenttiin. Bono sanoisi sen näin: "Put your money where your mouth is; make poverty history" ("Seiso sanojesi takana, tee loppu köyhyydestä"). Uskon, että komission jäsen aikoo toimia juuri näin.

 
  
MPphoto
 
 

  Danutė Budreikaitė, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) Muuttoliikettä, erityisesti taloudellista muuttoliikettä, on tapahtunut jo yli kolmen vuosisadan ajan. Mutta nykyään kehittyneet maat kannustavat ammattitaitoisen työvoiman muuttamista kehitysmaista. Yritämme ratkaista omien maidemme ikääntyvään väestöön ja työvoimapulaan liittyvät ongelmat kolmansien maiden kustannuksella. Haluamme täyttää arvioidun tulevan työvoimatarpeen muuttoliikkeen avulla emmekä aktiivisemmalla innovaatioiden tukemisella, joka olisi yksi parhaista keinoista lisätä työn tuottavuutta.

Toisaalta Euroopan unioni tukee koulutetun työvoiman määrän lisäämistä kehitysmaissa toteuttamalla kehitysyhteistyöpolitiikkaa, ja EU:n osuus kaikesta kehitysavusta on 55 prosenttia. Toisaalta se kuitenkin pyrkii houkuttelemaan parhaat työntekijät ratkaistakseen omat taloudelliset ongelmansa. Hyvin usein nämä työntekijät ovat saaneet koulutuksensa Euroopassa tai Euroopan unionin rahoituksen turvin.

Näin ollen osa kehitykselle osoitetuista EU:n varoista käytetään EU:n omien työmarkkinoiden rahoittamiseen. Siirtolaiset tukevat perheitään rahoilla, jotka he ovat ansainneet EU:ssa. Heidän työpanoksestaan olisi kuitenkin huomattavasti enemmän hyötyä heidän kotimaidensa kehitykselle, jos he työskentelisivät ja vaurastuisivat omassa maassaan eivätkä ulkomailla.

Siirtolaispolitiikka ei koske ainoastaan EU:ta. Sopimusten tekeminen kolmansien maiden kanssa ja erityisesti siirtolaispolitiikan luominen kolmansissa maissa on yksi kehitysmaiden taloudellisen kasvun edellytyksistä.

Siirtolaispolitiikan lisäksi kehitysmaiden itsensä olisi pidettävä tärkeinä taloutensa perustan luomiseen ja talouskasvuun sekä työpaikkojen luomiseen työvoimalleen tähtääviä strategioita. Samaan aikaan Euroopan unionin on tuettava näiden strategioiden toteuttamista, tai kehitysmaat eivät koskaan nouse köyhyydestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Hélène Aubert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää jäsen Carlottia tästä mietinnöstä, jossa esitetään monia mielenkiintoisia aloitteita. Euroopan unionin politiikka tosin ei näytä olevan yhtenäistä, kuten komission jäsen huomauttikin. Tämän istuntojakson aikana olemme käsitelleet muutamia turvapaikkaoikeutta, maahanmuuttoa ja kehitystä koskevia mietintöjä, jotka joissain tapauksissa vaikuttavat ristiriitaisilta.

Meidän on myönnettävä, että valtioissamme hallitsevana suuntauksena on nykyään yhä turvallisuushakuisempi ajattelu. Maahanmuutto ja turvallisuus yhdistetään toisiinsa kohtuuttomalla tavalla ja toteutetuilla politiikalla pyritään lähinnä lähettämään maahanmuuttajat takaisin kotimaihinsa, ja erityisesti laittomat maahanmuuttajat. Vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajista kiinnostutaan todella vasta sitten, kun he haluavat palata kotiin. Tämä merkitsee sitä, että niiden ihmisten vapautta ei tunnusteta, jotka haluavat asettua asumaan johonkin toiseen maahan kuin kotimaahansa.

Kuten tiedätte, toissijaisuusperiaate on myös tällä alalla hyvin tärkeä, ja jäsenvaltiot toteuttavat omaa politiikkaansa, joka on joka maassa omanlaistaan. Ranskan hallitus pyrkii nykyisellä politiikallaan maastakarkotukseen ja laittomien siirtolaisten lähettämiseen kotiin. Juuri tänään järjestetään Euroopan parlamentin edessä mielenosoitus niiden koululaisten puolesta, joita uhkaa maastakarkotus. Espanjassa tai muissa maissa taas ei ole otettu käyttöön tällaista politiikkaa, ja joissain maissa vasta pohditaan, miten laittomaan maahanmuuttoon pitäisi reagoida. Tällä alalla on siis aivan liikaa toissijaisuutta.

Vaikka ajatus yhteistä kehityksestä vaikuttaakin mielenkiintoiselta, se ei mielestäni voi korvata tarpeellisia Euroopan unionin julkisia toimia, jotka ovat hyvin tehokkaita laillisuusperiaatteen ja demokratian edistämisessä.

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta tämä on EU:n toimien tavoite Kongon demokraattisessa tasavallassa. Toimissa painottuvat terveyteen, koulutukseen ja ympäristöön liittyvät julkiset toimet, mutta valitettavasti viime vuosina EU:n ja jäsenvaltioiden muut toimet ovat erityisesti talouden ja kaupan alalla vaarantaneet niiden toteuttamisen.

Siksi tarvitsemme johdonmukaisuutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta voimme yhdistää maahanmuuton kestävään kehitykseen, emmekä käsittelisi sitä ainoastaan turvallisuuskysymyksenä.

 
  
MPphoto
 
 

  Gabriele Zimmer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, muuttoliikkeestä keskusteltaessa törmäävät aina kaksi kilpailevaa näkökantaa. Toisaalta on olemassa ajatuksen ja toiminnan vapautta kannattava näkökanta, joka keskittyy ihmisoikeuksiin ja vuosituhannen kehitystavoitteisiin. Toisaalta taas vallalla on sisäasiainministerien kannattama näkökanta, jossa nähdään maahanmuutto ulkoisena uhkana. Muuttoliikkeeseen liittyvien yhä monilukuisempien murhenäytelmien osalta keskustelua EU:ssa hallitsevat valitettavasti komission jäsen Frattini ja sisäasiainministerit. Rajavalvontavälineet ja puolustusjoukot ovat osa tätä kokonaisuutta. Hyvä jäsen Carlotti, teidän erittäin onnistuneessa mietinnössänne analysoidaan kuitenkin muuttoliikkeen syitä ja asemaa 2000-luvulla huomattavasti syvemmin ja ehdotetaan monia hyvin käytännöllisiä toimia, joita en kuitenkaan pysty näiden käytettävissäni olevien kahden minuutin aikana käsittelemään.

Vaaditte muuttoliikkeen hallintaa, mutta se ei saisi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että EU tekee Lampedusasta uuden Ellis Islandin tai mahdollisesti jotain vielä pahempaa, kuten että Libyan aavikolle perustetaan yhdistettyjä pakolais- ja rekrytointileirejä, jotka toimivat EU:n oikeusperiaatteen ulkopuolella.

Luonnollisesti pidän myös valitettavana sitä, että ei ole tehty ehdotuksia EU:ssa vailla virallista oikeudellista asemaa elävien siirtolaisten tilanteen ratkaisemiseksi. Koko siirtolaispolitiikan ydinasia on edelleen Euroopan unionin ja köyhtyvien Afrikan alueiden välisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kasvaminen. EU itse edistää tätä köyhtymistä tavoitellessaan maailmantalouden johtoasemaa.

Kehotan ottamaan vakavasti parlamentissa myöhemmin käsiteltävän reilua kauppaa koskevan mietinnön, jos haluatte vähentää taloudellisiin syihin perustuvaa siirtolaisuutta. Pyrkikää torjumaan Euroopan asevientiä, joka lisää sotapakolaisten siirtolaisuutta. Vähentäkää päästöjä EU:ssa ja valtioissa, joiden kanssa se käy kauppaa, jos haluatte hillitä ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja aavikoitumisesta johtuvaa siirtolaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, puhun Italian uuden sosialistisen puolueen puolesta. Kiitän komissiota ja esittelijää siitä, että tämä asia on otettu käsiteltäväksi.

Ehdotetut strategiat on suunniteltu pääasiassa helpottamaan rahansiirtoja ja eläkeoikeuksien siirtämistä. Nämä kaksi toimenpidettä ovat käytännössä toteuttamiskelpoisia, ja niillä olisi huomattava vaikutus monien maahanmuuttajien epävakaaseen toimeentuloon. Kuitenkin pidän erittäin tärkeänä ja järkeenkäypänä myös ehdotusta saatujen tulojen kanavoimisesta lähtömaan kehityksen edistämistoimiin.

Jos on totta, kuten mietinnössä väitetään, että muuttoliikkeen parempi hallinta edistää kehitystä, silloin on totta myös se, että meidän olisi varmistettava, että pätevin työvoima löytää joka tapauksessa houkuttelevia mahdollisuuksia kotimaastaan ja että heitä kannustetaan viemään saavuttamansa tiedot ja kokemus takaisin omiin maihinsa yhteisöjensä hyväksi. Tarkoitan erityisesti lääkäreitä, oman alansa ammattilaisia, opettajia ja tutkijoita.

Itse asiassa nykyään on melko idealistista uskoa, että vuosien opiskelun ja työskentelyn jälkeen Euroopassa kolmannen maan kansalainen päättäisi oma-aloitteisesti palata maahan, josta puuttuvat asianmukaiset yhteiskunnan rakenteet ja järjestelmät.

Tämän vuoksi meidän on kiinnitettävä erittäin paljon huomiota kaikkien luotavien rahastojen hallinnointiin, jotta yksittäisten ihmisten ja kansainvälisen yhteisön toimet eivät mene hukkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, sen lisäksi, että kiitän jäsen Carlottia hänen perusteellisesta työstään, haluaisin kiinnittää huomionne kolmeen asiaan. Globalisaatioon kuuluu myös se, että ihmiset rikkovat rajoja etsiessään siedettäviä elinolosuhteita. Kuitenkin erot talouskehityksen ja poliittisten mallien tasolla haittaavat ihmisten vapaata liikkuvuutta. Jos emme onnistu WTO:n yhteydessä sopimaan tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta, ihmisten vapaasta liikkuvuudesta sopiminen vaikuttaa vielä vaikeammalta tehtävältä, vaikka nämä kaksi asiaa ovatkin täysin eri maailmasta.

Ihmiset lähtevät siirtolaisiksi erityisesti rikkaisiin maihin siitä huolimatta, että emme ole saaneet aikaan tällaista sopimusta. Koska Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat siirtolaisten kohdemaita, EU:n on yhä kiireemmin löydettävä ratkaisuja tähän asiaan. Tällä hetkellä Maltan ongelma on ajankohtainen. Toinen ongelmallinen ilmiö on siirtolaisten valikointi, josta hyötyvät lähinnä rikkaat maat. Tässä on kyse aivovuodosta, joka on moraalitonta köyhiä maita kohtaan. Tarvitsemme oikeanlaista politiikkaa estääksemme koulutetun väestön lähdöstä johtuvaa tilannetta pahenemasta Afrikassa tai muilla alueilla. Meidän on sen sijaan autettava näitä maita kehittymään. Esimerkkinä tällaisesta politiikasta mainitsen kotouttamishankkeet, joista sain tilaisuuden keskustella komission jäsenen Michelin kanssa.

Meillä on Euroopan unionissa jo maahanmuuttajia esimerkiksi Skotlannin kaltaisissa maissa, jotka jo houkuttavat puolalaisia ja slovakkeja ja joista tulee todennäköisesti vielä houkuttelevampia sellaisten maiden kuin Togon tai Jamaikan kansalaisille. Tämän vuoksi on luotava koulutusnäkökohdat sekä sosiaaliset ja oikeudelliset näkökohdat sisältävä ohjelma, jotta maahanmuuttajat saadaan mahdollisimman nopeasti kotoutettua uuteen kotimaahansa. Maahanmuuttajat ovat todellakin sopeutuneet. Kotouttamisjaksolla on sekä psykologisia että taloudellisia vaikutuksia. Mitä lyhyempi ja mielekkäämpi tämä jakso on, sitä parempi molemmille osapuolille, niin maahanmuuttajille kuin vastaanottavalle maallekin. Näiden toimien ansiosta pystymme torjumaan tietojen ja taitojen hukkaan heittämistä koskevan ilmiön. Lopuksi haluan vielä lisätä, että pääasiallisesti taloudellisista syistä johtuva maahanmuutto ei ole ainoastaan Ranskan, Ruotsin tai Maltan ongelma. Se on yleinen ja vakava ongelma, jonka kaikki Euroopan unionin 25 jäsenvaltiota joutuvat kohtaamaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Valenciano Martínez-Orozco (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä ystävääni ja kollegaani Carlottia hänen tekemästään työstä etenkin siksi, että mielestäni mietinnössä annetaan kehitykselle keskeinen asema EU:n ulkopolitiikassa myös silloin, kun käsitellään muuttoliikeilmiötä.

Tulevaisuudessa on epäilemättä niin, että meidän ei niinkään tarvitse hillitä muuttoliikettä vaan säännellä sitä, jotta ihmisten liikkuvuus hyödyttäisi lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaita myös nykyään, kuten se on aina ennenkin tehnyt.

Valtioissa tiedetään, että niiden tavoitteet ja edut toteutuvat paremmin, jos ne tekevät yhteistyötä muiden kanssa ja jos niiden toimia koordinoidaan. Muuttoliikettä koskeva EU:n ja Afrikan välinen huippukokous pidetään ensi viikolla Rabatissa. Kehitysyhteistyö on sen esityslistalla tärkeässä asemassa.

Kehotamme käyttämään tilaisuuden hyväksi ja laatimaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla tuetaan Afrikan valtioiden kehitystä. Kehotamme EU:ta sitoutumaan lopullisesti demokratian, rauhan ja turvallisuuden edistämiseen siirtolaisten lähtömaissa ja hylkäämään täten aivan liian yleisen reaalipolitiikaksi kutsutun lähestymistavan.

Ehkä meidän olisi edistettävä koulutusta, joka tuo aina tullessaan vapautta ja kehitystä. EU:n on oltava aktiivisemmin mukana poliittisella tasolla ja koulutuslaitosten tasolla.

Oikeus kehitykseen on kuitenkin monitahoinen asia, ja se merkitsee taloudellista vaihtoa, kulttuurivaihtoa, konfliktien hallintaa, terrorismin torjuntaa, ympäristönsuojelua ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviä toimia.

Ei ole epäilystäkään siitä, että muuttoliike tuo tullessaan hyötyä. Kansainvälisestä muuttoliikkeestä sekä siirtolaisille että heidät vastaan ottaville yhteiskunnille saatavat hyödyt on kuitenkin mahdollista saavuttaa ainoastaan, jos kunnioitamme edelleen työntekijöiden oikeuksia, jotka toimivat yleisluontoisena takuuna hyväksikäyttöä vastaan. Kaikkien työntekijöiden oikeuksia on suojeltava, olivatpa he maassa laillisesti tai eivät.

Toteutettavissa toimissa on kunnioitettava täysin rajoillemme tulevien ihmisten oikeuksia, kuten turvapaikkaoikeutta. Tässä mielessä Euroopan unionin on varmistettava, että turvapaikanhakijoilta ei evätä heidän tarvitsemaansa kansainvälistä suojelua.

Arvoisa puhemies, kuten kaikki tiedämme, muuttoliikettä ja ihmisten liikkumista ei voida pysäyttää. Meidän olisi taattava se, että siirtolaisten oikeuksia kunnioitetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Jerzy Kułakowski (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, se, että Euroopan parlamentti keskustelee kehityksestä muuttoliikekysymyksen yhteydessä osoittaa, että olemme avoimia kehitysmaiden ongelmien suhteen. Haluamme, että muuttoliikkeestä tulee osa kehitysprosessia. Valitettavasti tämä on tällä hetkellä vain hurskas toive. Tiettyjä ehtoja on täytettävä, jotta tästä toiveesta voidaan tehdä totta. Käsittelen kahta niistä. Ensinnäkin siirtolaisuuden on muututtava kiertosiirtolaisuudeksi, jotta voidaan estää niin sanottu aivovuoto mahdollisimman hyvin. Toiseksi kaikkien jäsenvaltioiden on ratifioitava kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista.

Lopuksi totean, että muuttoliikettä ja kehitystä koskevalla kysymyksellä on merkittävä vaikutus Euroopan unionin ja AKT-maiden välisiin suhteisiin. Sen vuoksi AKT–EU-yhteiskokouksen, jonka jäsen olen, on tutkittava tätä asiaa tarkasti.

Puheenvuoroni lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokseni kollegalleni Carlottille.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL).(PT) Jäsen Carlottin mietintö on askel oikeaan suuntaan. Kehitysapu on tarpeellista, mutta se ei yksistään riitä. Mietinnössä ehdotetaan uusia välineitä ja toimenpiteitä, joilla parannetaan maahanmuuttajien elämänlaatua ja heidän suhdettaan kotimaahansa. Tämä on reilu ja älykäs lähestymistapa, jossa korvataan nykyinen rajavalvontaan keskittyvä politiikka siirtolaisvirtojen kaksisuuntaisuuteen perustuvalla strategialla.

Eurooppa-linnoitus on tuomittu, sillä sen väistämätön seuraus on maahanmuuttajien menehtyminen Välimerellä. Nyt puuttuu enää sitoutuminen ja selkeä kanta säilöönottokeskuksista, joita emme voi hyväksyä. Mietinnössä tuodaan esille myös se, että on olemassa näkymätön raja kansalaisten ja niiden ihmisten välillä, joilla ei ole henkilöllisyyspapereita ja jotka pakotetaan turvautumaan laittomiin keinoihin. Mitä tästä seuraa? Maahanmuuttajia, joilla ei ole henkilöllisyyspapereita? Ei. Väliaikaisia oleskelulupia työn etsimiseen? Kyllä. Tähän johtaa kansalaisuuden periaate.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Hyvät kuulijat, jo silloin, kun tätä mietintöä käsiteltiin kehitysyhteistyövaliokunnassa, ymmärsin sen pääajatuksen, johon olin pettynyt. Sama toistuu mielestäni tässä parlamentin keskustelussa. Kukaan ei ilmeisesti pysähdy miettimään väistämättömiä sosiaalisia seurauksia, joita muuttoliikkeestä aiheutuu EU:n jäsenvaltioille. Nämä maat painiskelevat jo nyt gettojen muodostumisesta, rikollisuudesta, juurettomuudesta ja islamilaisuudesta johtuvien ongelmien kanssa. Ranskalaisissa lähiöissä viime syksynä sattuneiden tapausten johdosta olisin odottanut jotain pohdintaa tästä aiheesta etenkin siksi, että esittelijä on ranskalainen.

Emme saa tässä keskustelussa osoittaa syyttävällä sormella ihmisiä, jotka pakenevat kotimaastaan etsimään parempaa elämää. He vain toimivat niin kuin kuka tahansa toimisi. Michel Rocard ollessaan Ranskan sosialistisena pääministerinä määritteli tilanteen toteamalla, että "Ranska ei voi ottaa vastuuta koko maailman kurjuudesta" – eikä voi myöskään Eurooppa. Rocard on sattumalta parlamentin kehitysyhteistyövaliokunnan entinen puheenjohtaja ja kuuluu esittelijän kanssa samaan puolueeseen.

Lisäksi siirtolaisvirtojen ja avoimien rajojen varsinaisia uhreja ovat afrikkalaisten lähtömaiden heikoimmat ihmiset, joilla ei ole keinoja ja voimia ulospääsyyn. He joutuvat jäämään ja köyhtyvät köyhtymistään. Ammattitaidon liikkuvuuteen tai kiertosiirtolaisuuteen tai muuhun vastaavaan liittyvät ajatukset saattavat vaikuttaa vetoavilta, mutta ne eivät ole realistisia eivätkä muuta tilannetta. Toisin kuin mietinnössä annetaan ymmärtää, maahanmuutto kotimaihimme lisääntyisi, mikä kurjistuttaisi entisestään kehitysmaita.

Eurooppa tarvitsee sitä, että maahanmuutosta tehdään kokonaan loppu. Kehitysmaat taas tarvitsevat tehokasta apua paikan päällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme täysistunnoissa keskustelleet erityisesti muuttoliikkeeseen liittyvistä kysymyksistä. Olemme viitanneet moniin ulottuvuuksiin ja näkökohtiin, jotka liittyvät pääasiassa siirtolaisvirtojen hallintaan rajoillamme ja jäsenvaltioiden välillä.

Jäsen Carlottin mietinnössä osoitetaan uusi ja erittäin tärkeä ulottuvuus, mistä kiitän häntä. Tämä ulottuvuus koskee muuttoliikkeen ja kehityksen välistä yhteyttä sekä Euroopan unionin ja kehitysmaiden välisiä suhteita. Maahanmuuttajat ja poliittiset pakolaiset ovat kotoisin pääasiassa kehitysmaista.

Yhteisön tasolla ja kansallisella tasolla toteutettavien ulkoisten toimiemme kautta meillä on runsaasti mahdollisuuksia luoda kestävän kehityksen edellytykset sellaisiin maihin ja yhteisöihin, jotka kärsivät äärimmäisestä köyhyydestä. Voimme myös luoda edellytykset työpaikkojen syntymiselle, demokraattisten instituutioiden ja rakenteiden perustamiselle sekä ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien suojelulle. Tällaiset olosuhteet antavat toivoa paikallisväestölle ja valavat uskoa parempaan elämään kotona.

Alueelliset rahastot, yhteistyö EU:n kanssa, vakaussopimukset, YK:n puitteissa toteutettavat kehitysyhteistyötoimemme, hyvän naapuruuden politiikka ja muut jo mainitut välineet ovat poikkeuksellisen hyviä välineitä. Meidän olisi vain hyödynnettävä niitä paremmin. Tarvitsemme parempaa koordinointia, vastuun hajauttamista, paikallisten tarpeiden parempaa tuntemista sekä toimiemme ja tavoitteidemme vakavaa ja kunnollista arviointia, joka toteutetaan sekä keskusyksiköissämme että edustustoissamme ja jota olemme parantaneetkin.

Meidän on myös päästävä tekemään parempaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa kaikilla tasoilla. Arvoisa komission jäsen, lisäksi totean, että avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteen vuoksi valvontajärjestelmiemme on varmistettava, että avunsaajamaiden sekä kansalliset että paikalliset hallintoviranomaiset hoitavat velvollisuutensa.

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta haluan painottaa sitä, että sukupuolinäkökulman sisällyttäminen kaikkiin toimiimme on tärkeää, koska naiset joutuvat kehitysmaissa eniten kaikenlaisen syrjinnän kohteeksi ja ovat laittoman maahanmuuton ensimmäisiä uhreja saapuessaan yhteisöihimme.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Line Reynaud (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää jäsen Carlottia hänen erinomaisesta työstään.

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelijana olin erittäin tyytyväinen siihen, että suurin osa ehdotuksistamme sisällytettiin lopulliseen tekstiin, erityisesti kohta siirtolaisnaisten suojelemisesta syrjintää ja väkivaltaa vastaan ja siitä, että heille on taattava paremmat mahdollisuudet saada terveyspalveluita, koulutusta ja työtä. Lisäksi lopulliseen tekstiin sisällytettiin kohta siitä, että näiden siirtolaisnaisten lapsiin on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä vielä kohta konfliktien takia pakolaisiksi joutuneiden naisten tilanteesta.

Pidän valitettavana ainoastaan sitä, että yhtä ehdotustani ei otettu mukaan. Ehdotukseni mukaan laittomasti maassa oleskeleville siirtolaisnaisille olisi tarjottava mahdollisuus käyttää terveyspalveluita sekä saada oikeusapua ja psykologista apua. Nämä laittomasti maassa oleskelevat naiset ovat erityisen heikossa asemassa, ja heidän perusoikeuksiaan on suojeltava aivan kuin sellaistenkin ihmisten, joilla on oikeudellinen asema. Toivon, että tätä asiaa voidaan käsitellä jäsen Kratsan erityisesti siirtolaisnaisten tilannetta koskevan mietinnön yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Toomas Savi (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Carlotti, arvoisa komission jäsen. Muuttoliike ja erityisesti laiton maahanmuutto on tähän mennessä ollut siirtomaavaltojen ja emämaiden ongelma, joka on johtanut tiukkoihin viisumivaatimuksiin, muuttoliikettä koskevien lakien laatimiseen ja kansainvälisiin keskusteluihin aiheesta. Ongelman monimutkaisuus käy selvästi ilmi nykyisestä tilanteesta Afrikan pohjoisrannikolla, missä 60 000 ihmistä odottaa mahdollisuutta päästä Espanjaan. Globalisaation kautta muuttoliikekysymys ulottuu myös uusiin jäsenvaltioihin.

Arvoisa puhemies, EU:lla on moraalinen velvollisuus auttaa ainakin joitakin siirtolaisia pääsemään teollisuusmaihin, jotta he voivat vapautua nykyisistä olosuhteista ja saada hyvän elämän, kouluttautua ammattiin ja palata myöhemmin kotimaahansa toteuttaen näin kiertosiirtolaisuutta.

Edellä mainittujen ehdotusten toteuttamiseksi on tarpeen päivittää ja uudistaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden siirtolaispolitiikkaa. Laillisen maahanmuuton kanavointi edellyttää pitkän aikavälin yhteistyötä lähtö- ja kohdemaiden välillä, mutta siihen tarvitaan lisärahoitusta.

Arvoisa puhemies, siksi ei ole mahdoton ajatus, että meidän on pian puhuttava Euroopan unionin yhteisestä siirtolaispolitiikasta, jotta emme joutuisi samanlaiseen monimutkaiseen tilanteeseen kuin Euroopan unionin yhteisen energiapolitiikan kohdalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen työstään tämän mietinnön hyväksi ja siinä esitetyistä selkeistä johtopäätelmistä. Niihin kuuluu sen myöntäminen, että Euroopan unioni ei vieläkään ole löytänyt yhteistä ja yhtenäistä ratkaisua muuttoliikekysymykseen. Se on varteenotettava ja laajamittainen haaste, sillä maapallon väestöstä 3 prosenttia eli 175 miljoonaa ihmistä on siirtolaisia ja 40 prosenttia näistä ihmisistä asuu kehitysmaissa.

Euroopan unionia on joskus kritisoitu liian vähäisten varojen osoittamisesta maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamiseen. Seitsemän viime vuoden aikana tähän on käytetty 15 miljoonaa euroa, mikä tekee 50 senttiä maahanmuuttajaa kohti. Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että näiden varojen tehokas käyttö on vähintään yhtä suuri ongelma. Olemme nähneet monia huolestuttavia merkkejä tästä ja kuulemme lausuntoja tuhlaavaisuudesta ja korruptiosta näiden varojen jakelussa.

Maahanmuuttajille myönnettyyn tukeen liittyy sekä moraalinen että poliittinen ulottuvuus, ja meidän on luotava Euroopan unionille uusi ja avoin tätä alaa koskeva politiikka. Kymmenen viime vuoden aikana Euroopan unionin siirtolaispolitiikka on vain tiukentunut. Emme saa huijata itseämme kuvittelemalla, että tämä politiikka muuttuisi vuosien myötä sallivammaksi. Todennäköisemmin käy päinvastoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Libor Rouček (PSE).(CS) Hyvät kuulijat, maailmassa on tällä hetkellä lähes 10 miljoonaa pakolaista ja 25 miljoonaa omassa maassaan pakolaiseksi joutunutta pääasiassa eteläisissä valtioissa. Koska olen myös itse ollut pakolainen ja läpikäynyt pakolaisjärjestelmän, siis elänyt pakolaisleirillä, haluan käyttää puheenvuoroni pakolais- ja kauttakulkualueilla oleskelevien siirtolaisten tilanteen pohtimiseen. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että siirtolaisten elinolosuhteita vastaanottaja- ja kauttakulkumaissa on parannettava, erityisesti Saharan eteläpuolisen alueen maissa. Nyt on aika perustaa tiedotuskeskuksia, ulkomaanavun keskuksia ja oikeusapukeskuksia. On luotava erilaisten tautien, kuten sukupuolitautien ja aidsin, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettuja ohjelmia. Tuki on kohdennettava pääasiallisesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kuten naisiin ja lapsiin. Sen vuoksi kehotan komissiota kehittämään yhdistetyn strategian vastaanottaja- ja kauttakulkumaiden tukemiseksi. Näiden eteläisten valtioiden mahdollisuuksia on tuettava sekä kunnioitettava niiden oikeutta harjoittaa omaa itsenäistä siirtolaispolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Francesco Enrico Speroni (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan korostaa, että tämä mietintö on täysin vaillinainen. Siinä puhutaan maahanmuuttajien oikeuksista, mutta ei heidän velvollisuuksistaan. Siinä ei myöskään mainita mitään vaarasta, jonka tietyt uskonnolliset ääriliikkeet aiheuttavat Euroopallemme.

En voi katsoa läpi sormien sitä, että ihmisiä on murhattu enkä sitä, että vapautemme on merkittävästi vähentynyt maahanmuuttajien joidenkin asenteiden takia. Viimeisin uhreista oli Theo van Gogh. Nykyään on suorastaan vaarallista tai mahdotonta käyttää satiirista t-paitaa kuten tätä, joka minulla on täällä mukanani. Tähän asiaan ei viitata mietinnössä sanallakaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Kader Arif (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä lämpimästi jäsen Carlottia hänen erinomaisesta mietinnöstään, jonka lähestymistapaa tuen täysin.

Etelässä maastamuutto merkitsee liian usein parhaiten koulutettujen kansalaisten lähtemistä ja todellista ammattitaitovuotoa, jonka vuoksi nämä maat jäävät ilman tuloja ja todellisen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeiden peruspalveluiden tarjoaminen ja laatu vaarantuvat.

On tehtävä selväksi, että pohjoisissa maissa harjoitettava siirtolaisten valikoinnin politiikka lisää aivovuotoa. Jos pohjoisessa valikoidaan maahanmuuttajia, siitä seuraa aina kielteistä maastamuuttoa etelästä. Tällainen politiikka vie tehokkaasti kaikki oikeudet kehitykseen eteläisiltä valtioilta.

Vastakohtana tälle lähestymistavalle, jolla on näin haitalliset seuraukset, tässä mietinnössä ehdotetut konkreettiset toimenpiteet ja yleinen ajattelutapa vaikuttavat minusta mielenkiintoisilta. Yksi tällainen ehdotus koski kiertosiirtolaisuutta eli "aivojen kiertoa" vaihtoehtona aivovuodolle. Tämä liittyy jaetun siirtolaisuuden käsitteeseen, jonka mukaan kaikki osapuolet rikastuttavat toisiaan. Tässä on kyse yhteisen kehityksen edistämisestä ja sen sisällyttämisestä EU:n lainsäädäntöön unohtamatta siihen tarvittavaa rahoitusta sekä siitä, että näin tunnustaisimme siirtolaisten vaikutuksen lähtömaidensa kehitykseen ja tukisimme sitä. Todellinen tarkoitus olisi saada siirtolaisuus edistämään kehitystä ja kansojen välistä keskinäistä avunantoa.

Toivon, että tulevan Rabatissa pidettävän EU:n ja Afrikan huippukokouksen keskusteluissa vallitsee tällainen yhteisvastuun henki. Se on aivan olennaista. Tiedämme kaikki, että aiemmin on pystytetty muureja siinä uskossa, että ne suojelevat kansoja toisiltaan. Niiden kohtalona on aina ollut murtuminen ja lopullinen tuhoutuminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Panagiotis Beglitis (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, myös minä haluan vuorostani kiittää jäsen Carlottia hänen mietinnöstään, koska se on todellakin hyvin ajoitettu siihen nähden, että YK:n yleiskokous kokoontuu syyskuussa tarkastelemaan muuttoliikkeen ja kehityksen välistä yhteyttä.

Mielestäni meidän on nyt aika ryhtyä sanoista ja toiveista tekoihin. Puhumme kaikki vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisesta, mutta niiden yhteydessä ei erityisesti mainita muuttoliikkeeseen liittyvää ongelmaa. Syyskuussa pidettävä YK:n yleiskokous on varmasti hyvä tilaisuus yhdistää selvästi toisiinsa kehitystavoitteet ja muuttoliike mutta vielä tärkeämpää olisi asettaa määrällinen tavoite ja sille tarkka toteuttamisaikataulu vastaukseksi tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan.

Euroopan unionin on nopeutettava muuttoliikkeen sisällyttämistä kaikkiin ulkoisiin toimiin ja ulkopolitiikkaan. Vielä tärkeämpää olisi tutkia tapoja sisällyttää se uuteen kehitysyhteistyöstrategiaan eli uuteen EU:n naapuruusstrategiaan.

EU:n ja Afrikan huippukokous tarjoaa varmasti mahdollisuuden keskustella kaikista näistä ongelmista, mutta ennen kaikkea tarvitsemme yhdistetyn ja johdonmukaisen Euroopan unionin strategian.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää ja kiinnittää huomionne sellaiseen kehitykseen ja muuttoliikkeeseen liittyvään asiaan, jonka vuoksi jo hyvin menestyvien maiden vauraus ja älyllinen potentiaali kasvaa samalla kun kehitysmaat vuotavat kuiviin. Tarkoitan aivovuotoa.

Kehitysyhteistyöpolitiikalla ei saavuteta tuloksia, jos tällainen kehitys ei edes hidastu. Tällä hetkellä EU tarjoaa näkyvällä kädellään apua kehitysmaille, ja ottaa sen salaa pois toisella kädellään. Ehdotan, että järjestämme asiamme ensin Euroopan unionin sisällä, jossa on käynnissä samankaltainen aivovienti uusista jäsenvaltioista vanhoihin. Prosessi on jopa vielä piinallisempi, koska sisäiset rajat heikentyvät ja häviävät. EU:n on luotava erityisrahasto aivovuodon sääntelyä ja sen vaikutusten lieventämistä varten.

Kun olemme saaneet selvitettyä oman tilanteemme, voimme käyttää sitä perustana yhteistyölle kehitysmaiden ja aivovuodosta suuresti hyötyvän Yhdysvaltojen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yhdyn tietenkin esitettyihin kannanottoihin. Käytettävissäni olevassa lyhyessä ajassa haluan tuoda esiin muutaman asian, joiden avulla voin esittää selvän kantani joihinkin kysymyksiin ja ehdotuksiin.

Aluksi haluan vastata jäsen van den Burgin erittäin tärkeään kannanottoon siitä, että on tarpeen erottaa selvästi turvallisuuteen ja kehitykseen osoitetut varat. Kehitykseen suunnattuja varoja ei tietenkään olla käyttämässä turvatoimien rahoittamiseen. Voitte olla vakuuttunut siitä, että komission kanta on, että kehitysapurahoja ei pidä käyttää näiden toimien rahoittamiseen.

Toinen mielestäni tärkeä asia on aivovuoto, josta on puhuttu jo kauan. Kehityksestä vastaavana komission jäsenenä olen sitoutunut tähän asiaan, enkä halua siitä olevan mitään epäilystä. Vastustan joidenkin siirtolaisten valikointia ajavien ja sillä ihmisiä houkuttelevien jäsenvaltioiden politiikkaa. Mielestäni siirtolaisten valikointi on kehityksen irvikuva, enkä hyväksy sitä. Tässä mielessä suhtaudun epäilevästi ehdotuksiin ja ajatuksiin, jotka liittyvät pysyvän työ- ja oleskeluluvan käsitteeseen. Mielestäni on hyvin vaarallista leikitellä sellaisilla ajatuksilla, jotka liittyvät selvästi siirtolaisten valikointiin. En pidä tästä lähestymistavasta, ja mielestäni on oikein tehdä se selväksi.

Hyvä jäsen Aubert, minun on sanottava, että pidän erittäin myönteisenä sitä, että vaaditte investointia julkistalouteen. Puhutte EU:n julkistaloudesta, mutta meidän olisi ennemminkin keskityttävä kumppanivaltioidemme ja kehitysmaiden julkistalouteen. Tämä on yksi päähänpinttymistäni, koska se muodostaa varsinaisen perustan jälleenrakentamiselle ja kehitykselle. On erittäin vaikeaa kannustaa kehitysmaiden kansalaisia pysymään kotona ja kehittämään maataan, sillä he elävät vailla tulevaisuudennäkymiä ja peruspalveluja, jotka jokaisen normaalin yhteiskunnan olisi tarjottava, sekä tuntevat, ettei heillä ole tulevaisuutta.

Toisin sanoen kehitysyhteistyöstrategioidemme keskeisimpänä osana olisi oltava kaikki, mikä liittyy valtioiden kykyyn taata peruspalvelut eli koulutus, terveydenhuolto, hallinto, oikeusjärjestelmä, kulttuuri ja perushyödykkeet. Olen varma, että siirtolaisuusilmiön lopulliset ratkaisut löytyvät tältä alalta. On kehitettävä valtion perustoimintoja, jotka ovat erittäin tärkeitä meille, jotka pitävät valtion maallisuutta parhaana vaihtoehtona. Mielestäni tämä on tärkeää.

Kiitän kaikkia puhujia mainitsematta jokaista erikseen nimeltä. Olen täysin samaa mieltä jäsen Kułakowskin kanssa, joka korosti muuttoliikkeen ja kehityksen erittäin läheistä yhteyttä. Ainoa oikea ratkaisu muuttoliikkeeseen on kehitys. Rajojen sulkeminen, ihmisten käännyttäminen tai siirtolaisten valikoiminen eivät ole ratkaisuja. Todellinen ratkaisu on kehityshankkeissa, joilla pyritään vahvistamaan, edistämään ja uudistamaan asianosaisia maita. Monissa kehitysmaissa ei enää ole toimivaa valtiokoneistoa. Kehotankin EU:ta, toimielimiämme ja AKT-maita, joita tämä erityisesti koskee, käymään yhdessä neuvottelupöytään.

Lopuksi haluan sanoa jäsen Dillenille, että hän lainasi Michel Rocardin sanoja täysin irrallaan asiayhteydestä. Tietenkään Eurooppa ei voi ottaa vastuulleen koko maailman kurjuutta. Haluan kertoa hänelle kuitenkin, että rikkailla mailla olisi hyvät mahdollisuudet tehdä niin, joten niiden toimettomuudelle ei ole mitään oikeutusta.

Hyvä jäsen Dillen, tässä on kyse ainoastaan poliittisesta tahdosta. Tiedän, että tällä alalla teillä ei sitä ole.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies KAUFMANN

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö