Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 5. syyskuuta 2006 - Strasbourg

6. Väkivallan torjuminen (Daphne) 2007–2013 (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Lissy Grönerin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0193/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi väkivallan torjumista (Daphne) sekä huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2005)0122 – KOM(2006)0230 – C6-0388/2005 – 2005/0037A(COD)).

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää komission puolesta mietinnön esittelijä Gröneriä ja lausunnon valmistelijaa Angelillia heidän tekemästään erinomaisesta työstä. Olen hyvin iloinen voidessani täyttää kollegani, komission jäsenen Frattinin toiveen ja toimia hänen sijaisenaan ainakin keskustelun alkuvaiheessa, sillä tämä aihe on erittäin tärkeä ja hyvin lähellä sydäntäni.

Haluan myös todeta, että komissio on tiukasti sitoutunut Daphne-ohjelmaan, jolla ehkäistään ja torjutaan naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Tiedämme, että myös parlamentti pitää ohjelmaa suuressa arvossa. Daphne-ohjelma täyttää kymmenen vuotta, mutta komissio ehdottaa jo kolmatta ohjelmaversiota. Ohjelmaa on pidetty näinä vuosina hyvin onnistuneena. Sen avulla on voitu rahoittaa useita hankkeita, joilla on edistetty väkivallan torjuntaa.

Parlamentin ja monien kansalaisyhteiskunnan ryhmien sitoutuminen Daphne-ohjelmaan käy ilmi näiden ehdotuksesta, jonka mukaan komission ei pitäisi enää ehdottaa Daphne-toimia ja huumausaineiden käytön torjumista koskevia toimia samassa ohjelmaotsakkeessa. Kuten tiedätte, komissio on ottanut parlamentin toiveet huomioon ja teki 24. toukokuuta ehdotukset kahdesta erillisestä ohjelmasta.

Vaikka Daphne II -ohjelmaa sovelletaan vuoden 2008 loppuun saakka, Daphne III -ohjelma on ehdottomasti hyväksyttävä tämän vuoden loppuun mennessä, jotta päätösehdotukseen sisältyviä uusia toimia ja aiempaa huomattavasti suurempia talousarviomäärärahoja voidaan hyödyntää asianmukaisesti heti ensi vuoden alusta alkaen.

Jään kiinnostuneena seuraamaan tämänpäiväistä keskustelua.

  Lissy Gröner (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, komissio ehdotti alun perin, että Daphne olisi väkivallan torjumista sekä huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskeva erityisohjelma. Komissio peruutti ehdotuksensa vasta määrätietoisen painostuksen jälkeen. Tähän vaikuttivat myös naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan sekä naisjärjestöjen yhteiset lausunnot. Olen todella helpottunut, että näin on voitu välttää huumausaineiden ja väkivallan sekoittaminen toisiinsa ja että voimme tänään jatkaa yhtä Euroopan unionin menestyksekkäimmistä ohjelmista.

Tähän saakka Daphne I- ja Daphne II -ohjelmista on voitu rahoittaa ainoastaan noin 17 prosenttia hyvistä ehdotuksista. Tämä osoittaa, että tarve on todella suuri, ja tämän vuoksi naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta vaatii määrärahojen lisäystä.

Annamme tänään kaksi hyvin selkeää viestiä. Ensinnäkin Euroopan unioni antaa aiempaa enemmän painoarvoa väkivallan torjunnalle eikä sekoita sitä muihin näkökohtiin. Toiseksi arvostamme ja tuemme arvokasta työtä, jota järjestöt, kuten naisjärjestöt, useat tuki- ja ihmisoikeusjärjestöt ja nuorisojärjestöt, sekä niiden verkostot tekevät paikan päällä.

Jokapäiväinen väkivalta lisääntyy erityisesti rajat ylittävänä ilmiönä, ja juuri siihen Daphne-ohjelmalla puututaan ja juuri sitä varten ohjelma on laadittu. Naisasialiike asetti etusijalle kotiväkivallan, lasten hyväksikäytön ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän naiskaupan, ja olemme onnistuneet kehittämään monia hyviä hankkeita, joissa puututaan näihin asioihin ja lisätään samalla tietoisuutta niistä – eikä vain jalkapallon MM-kilpailujen jälkeen.

Daphne I- ja Daphne II -ohjelmat ovat antaneet paljon arvokasta tietoa, ja yhtenä saavutuksena on ollut se, että hankkeet on koottu yhteen helppokäyttöiseksi "välinepaketiksi", jota on voitu jakaa useille ammattijärjestöille. Lisäksi tutkimuksia on asetettu laajan ammattiyleisön saataville, ja yhteyksiä on pidetty kauas Euroopan rajojen ulkopuolellekin.

Daphne III -ohjelma lisää rajat ylittävän verkottumisen merkitystä. Maahanmuuton alalla tapahtuu uusia asioita, ja ihmiskaupan alalla on paljon tärkeää työtä tehtävänä. Olemme ehdottaneet taloudellista tukea lapsiasiamiesten verkostolle ja koko Euroopan yhtenäiselle lasten hätäpuhelinnumerolle. Haluamme myös vahvistaa Internet-väkivallan parissa toimivien järjestöjen verkostoja. Eri toimet muodostavat pitkän luettelon, minkä vuoksi ei ole asianmukaista vaatia toimiin 120 tai 125 miljoonan euron määrärahoja, kuten Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on tehnyt. Toivon, että parlamentti auttaa vastaamaan kysyntään perustuvaan tarpeeseen.

Daphne-ohjelman viimeisen vaiheen aikana parlamentti onnistui varmistamaan tukipalvelujen perustamisen, ja olemme saaneet niistä hyvin myönteisiä kokemuksia. Tukipalvelut ovat auttaneet järjestöjä muodostamaan rajat ylittäviä yhteyksiä toisiinsa ja löytämään oikeat keskustelukumppanit. Asiantuntijaryhmän perustamista harkittaessa olisi hyödynnettävä myös sitä valtaisaa tietomäärää, joka järjestöillä on, perustettava toimet näihin tietoihin ja syvennettävä kyseisiä tietoja.

En kuitenkaan halua, että Daphne-ohjelmaan kohdistetaan liian suurta taakkaa, minkä vuoksi pyydän teitä suhtautumaan varovaisesti tarkistukseen 56. Tarkoituksena on tehdä selväksi, että Daphne-ohjelman kohderyhmänä ovat lapset, naiset ja nuoret ja etteivät sosiaalityöntekijät, rajavalvontahenkilöstö, poliisi ja muut vastaavat kuulu kohderyhmään. Tahdon korostaa, ettei pidä olla epäilystäkään siitä, että Daphne-ohjelman kohderyhmänä ovat ensisijaisesti naiset, lapset ja nuoret, vaikka muutkin voivat osallistua ohjelmaan. Tämä tehdään selväksi muun muassa tarkistuksessa 57.

Vaadimme edelleen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen eurooppalaisen teemavuoden järjestämistä. Sitä on vaadittu jo pitkään, ainakin Daphne I- ja Daphne II -ohjelmissa, ja vaadimme sitä edelleen sitkeästi ja johdonmukaisesti. Käytän tämän tilaisuuden hyväkseni ja pyydän, että kohteena on yksiselitteisesti ja poikkeuksetta kaikentyyppinen väkivalta. Tämän puolesta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on tehnyt työtä komission kanssa, ja toivon, että voimme päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen Suomen puheenjohtajuuskauden aikana tämän vuoden loppuun mennessä. Me todella haluamme sitä ja olemme siihen valmiit.

  Roberta Angelilli (UEN), kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunto. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aivan aluksi kiittää esittelijä Gröneriä ja tämän mietinnön parissa työskennelleitä kollegojani. Kiitän myös komission jäsentä hänen antamastaan tuesta ja hänen tämänaamuisesta puheenvuorostaan. Olen vakuuttunut, että kaikkien tehdessä yhteistyötä saavutetaan tärkeitä tuloksia, ja näin on tapahtunut tässä asiassa. Ennen kaikkea nyt on varmistettu Daphne-ohjelman jatkuminen. Daphne on tärkeä ja arvokas ohjelma, jolla ehkäistään ja torjutaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja jolla on jo aikaisemmin saavutettu merkittäviä ja jossain määrin odottamattomiakin tuloksia. Ohjelmalle on lisäksi varmistettu tilapäinen budjettikohta, joka on perustellusti erillään huumetorjuntaa koskevasta ohjelmasta, kuten esittelijä jo totesi.

On paikallaan mainita, että Daphne-ohjelman kaikkien mahdollisten tavoitteiden joukosta on yksilöity useita tärkeitä painopisteitä, joihin kuuluvat muun muassa kotiväkivallan torjunta – huolestuttava ongelma, joka lisääntyy jatkuvasti – ja sukupuolielinten silpomisen estäminen. Tärkeää on myös se, että on määritelty, että "lapsen" tai "nuoren" ikäjakauma ulottuu vastasyntyneestä 18-vuotiaaseen, vaikka toimet saatetaan luonnollisesti kohdistaa aina 25-vuotiaisiin nuoriin saakka.

Lisäksi väkivallan ehkäisyä halutaan täsmentää siten, ettei se kohdistu ainoastaan nuoriin, naisiin ja riskiryhmiin vaan myös vastasyntyneisiin. Tapaukset, joissa vauvoja pahoinpidellään tai jopa hylätään, lisääntyvät huimaa vauhtia ja liittyvät usein psykologiseen ja sosiaaliseen deprivaatioon. Tällaisia tapauksia voitaisiin estää tarjoamalla huomattavissa vaikeuksissa oleville äideille ja perheille apua ja tukea.

On selvää, että tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja ettei niitä varten valitettavasti ole käytössä riittävästi määrärahoja. Esitän lopuksi toivomuksen siitä, että Daphne-ohjelmalle osoitettaisiin enemmän määrärahoja kuin tässä talousarvion väliarvioinnissa. Arvoisa komission jäsen, luotamme myös teidän toimiinne, jotta tämä toiveeni voi toteutua.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, meidän on myönnettävä, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta, joka ehdottaa tänään käsiteltävässä riippumattomassa mietinnössään erityisohjelmaa lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, korjaa oikeansuuntaisesti päätösehdotusta koko ohjelmasta, jolla torjutaan paitsi ihmisten välistä väkivaltaa ja eläimellistä käyttäytymistä myös huumausaineiden käyttöä ja lisätään yleisön tietoisuutta ja joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleistä ohjelmaa.

Esittelijä Gröner, valiokunnan puheenjohtaja Záborská ja kaikki jäsenet määrittelivät tarkkakatseisesti ja lähes yksimielisesti, että ohjelman tavoitteena on heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme suojeleminen väkivallalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaikkia väärin kohdeltuja ja väkivallan uhreiksi joutuneita ihmisryhmiä suojeltaisi syrjimättä.

Tämän vuoksi ryhmäni, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, ei hyväksy tarkistuksia, jotka sisältävät luetteloita uhriesimerkeistä tai uhriryhmistä. Suurin osa valiokunnan esittämistä tarkistuksista perustuu aikaisempien, yleisesi hyvin onnistuneiden Daphne I- ja Daphne II -ohjelmien arvioinnista tehtyihin päätelmiin.

Koska olemme tyytyväisiä rahoitukseen, joka Daphne III -ohjelmalle myönnettiin rahoituskehyksestä tehdyssä sopimuksessa, meidän on oletettava, että ohjelman toimilla ja viranomaisten, paikallisvirastojen, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestelmällisten toimien sekä yhteistyön avulla saavutetaan merkittäviä tuloksia ja hävitetään väkivalta sivistyneistä eurooppalaisista yhteiskunnista mahdollisuuksien mukaan kokonaan, eikä vain 50 prosenttia siitä, kuten mietinnössä ehdotetaan.

Kaiken toiminnan on tarkoitus perustua seuraaviin periaatteisiin: ehkäisy jatkuvasti ajan tasalla olevan tiedon avulla, väkivallan syihin puuttuminen, uhreille annettava tuki sekä rikollisten integrointi ja sopeuttaminen uudelleen yhteiskuntaan.

Haluan kuitenkin huomauttaa, että ohjelman onnistuminen riippuu myös siitä, onnistutaanko estämään kysymyksen pirstoutuminen liian moneen painopisteeseen ja puuttuminen yleiseen rikollisuuteen. Tämän vuoksi Euroopan kansanpuolue äänesti tarkistusta 69 vastaan.

Myönteisiä tuloksia on tarkoitus saavuttaa myös avoimuuden avulla ja ottamalla mukaan kansalaisjärjestöjä, joiden on tuotava lisäarvoa ja oltava mukana edistämässä väkivallan seurauksista toipumista. Tällainen järjestö on kadonneiden lasten asioita hoitava eurooppalainen kattojärjestö, johon kuuluu 19 järjestöä, ja Euroopan lasten verkosto, joka on hyvin arvostettu jäsenvaltioissa.

Toivomme, että uuden ohjelman onnistuminen turvaa muiden ohjelmien kannattavan jatkamisen sen jälkeen, kun niiden rahoitus loppuu, ja että me voimme siten...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Katerina Batzeli, PSE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijä Gröneriä sekä mietinnöstä että jatkuvista pyrkimyksistä parantaa tätä ohjelmaa. Kuten me kaikki tiedämme, jos tätä ohjelmaa ei sovellettaisi niin laajasti kuin Grönerin mietinnössä on ehdotettu, emme pystyisi merkittävästi saati edes pintapuolisesti rajoittamaan kaikissa sosiaaliluokissa esiintyvää väkivaltaa, joka leviää yhteiskuntarakenteissa ja laajenee jatkuvasti laajojen yhteiskuntaryhmien keskuudessa. Tämän vuoksi katson, että Euroopan unionin olisi tehostettava toimiaan.

Haluan korostaa, että komissio oli oikeassa, kun se ei yhdistänyt Daphne III -ohjelmaa huumetorjuntaa koskevaan ohjelmaan. Myös Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on ollut vahvasti tätä mieltä.

Haluan kuitenkin huomauttaa, että vuoden 2007 talousarviota silmäillessämme yllätyimme neuvoston kannasta, jonka mukaisesti Daphne III -ohjelmaan osoitettuja yhteisön varoja vähennettiin komission ehdotukseen verrattuna.

Välttääksemme tekopyhän suhtautumisen maahanmuuttajien ja pakolaisten sekä lasten ja vastasyntyneiden keskuuteen leviävän väkivallan uhreihin, meidän on vahvistettava Daphne III -ohjelman talousarviota, koska tämä leikkauspolitiikka on täysin vastoin sitoumuksia, joiden mukaan ohjelmaa on vahvistettava ja parannettava edelleen ja ohjelman toimia on tehostettava.

Jotta naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskeva politiikka olisi tehokasta ja ensisijainen toiminta-ala EU:ssa, politiikan toimet on suunniteltava ja organisoitava asianmukaisesti ja niiden toteuttamiseksi on oltava käytettävissä asianmukaiset määrärahat.

   Maria Carlshamre, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kreikkalaisen mytologian mukaan Daphne on nuori nainen, jota Apollon-jumala ahdisteli. Apollon halusi raiskata Daphnen, mutta hän epäonnistui siinä. Apollonin koskettaessa Daphnea tämä muuttui laakeripuuksi ja pelastui raiskaukselta.

Euroopan parlamentissa Daphne-nimellä kutsutaan tärkeää aloitetta. Kymmenen vuotta sitten, loppukesästä 1996 eurooppalaisten tietoisuuteen tuli niin sanottu Dutroux'n tapaus. Useiden tyttöjen ruumiiden löytyminen belgialaisesta kaupungista herätti vakavia kysymyksiä siitä, miten voimme suojella naisia ja lapsia pahoinpitelijöiltä ja hyväksikäyttäjiltä.

Huhtikuussa 1997 useat kansalaisjärjestöjen edustajat, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, lainvalvontaviranomaiset ja muut asiantuntijat kokoontuivat Brysseliin tästä aiheesta järjestettyyn kuulemistilaisuuteen. Yksi tilaisuuden tärkeimmistä saavutuksista oli komission sitoutuminen Daphne-aloitteen käynnistämiseen. Se merkitsi siirtymistä sanoista tekoihin ja sitä, että väkivallan vastaiselle kampanjalle osoitetaan huomattavat määrärahat.

Taustalla oli riittävän yksinkertainen ajatus tarjota taloudellista tukea hankkeille, joissa ainakin kahden jäsenvaltion kansalaisjärjestöjä koottaisiin yhteen tekemään yhteistyötä tutkimuksessa, tiedon keruussa ja analysoinnissa, hyvien käytäntöjen määrittelemisessä ja jakamisessa, koulutusvaihdossa ja verkostoitumisessa, tietoisuuden lisäämisessä ja tiedotuskampanjoissa sekä suorissa toimissa, joilla tuetaan väkivallan uhreja, ja suuntaviivojen ja ohjeiden laadinnassa. Tämä kuulostaa varsin selkeältä, ja kukapa voisi vastustaa tätä? Kuten kuitenkin kaikki tiedämme, yhteiskunnallemme on luonteenomaista naisten sanomisten, tekemisten ja päätösten järjestelmällinen vähättely. Sukupuolten valtarakenne vaikuttaa kaikkeen ja näkyy ilmiönä kaikkein selvimmin miesten naisiin kohdistamassa väkivallassa. Tämän vuoksi Daphne-aloite on ollut jatkuvasti uhattuna heti sen käynnistämisestä lähtien. Pitäisi olla täysin selvää, ettei väkivallan torjuntaa pidä sekoittaa huumausaineiden torjuntaan, sillä ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Komissio johtaa Daphne-hanketta, mutta täällä parlamentissa meidän olisi osoitettava kiitoksemme ja tukemme Lissy Grönerille, kun keskustelemme Daphne-aloitteen uudistamisesta. Hän on toiminut edelläkävijänä. On tietenkin vielä paljon matkaa siihen, että naisiin ja lapsiin kohdistuvassa väkivallassa saavutetaan tarvittava nollatoleranssi. Daphne-aloitteen pitkän aikavälin hyötyjen ansiosta sillä voidaan vaikuttaa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin vakiintuneisiin ruohonjuuritason järjestöihin. Tavoitteena on nollatoleranssi, ja Daphne-ohjelma on yksi keino saavuttaa tämä tavoite.

  Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, myös me osoitamme kiitoksemme esittelijälle. Nähdäkseni siitä, että Daphne-ohjelma ja huumausaineiden vastainen toiminta kyettiin pitämään erillään, on valtavasti hyötyä naisille kaikkialla Euroopassa. Näin tehdessään parlamentti on välittänyt viestin ja korostanut uudelleen, että naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskeva ohjelma on pidettävä omana ohjelmanaan.

Daphne on pieni mutta hyvin onnistunut ohjelma, jonka ansiosta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa on jo edistytty merkittävästi. Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia vaan pikemminkin sisäisen turvallisuuden asia. Naisille vaarallisin paikka on koti, jossa he asuvat. Perhe ja koti saattavat merkitä monille turvallisuutta, mutta miljoonat naiset kärsivät juuri perheissä ja kotona, joissa heitä käytetään hyväksi ja kidutetaan tai joissa heidät jopa surmataan.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille sukupuolesta riippumatta, eikä millään kulttuuriperinteellä voida perustella naisten perusoikeuksien rikkomista. Tästä seuraa, ettei naisiin kohdistuva väkivalta ole pelkästään naisten asia, vaan se koskee myös miehiä, joiden on kannettava vastuunsa ja ryhdyttävä toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi paitsi sotatantereilta myös makuuhuoneista.

Daphne-ohjelman jatkaminen ei voi olla ainoa asia, jonka teemme naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Haluaisimme, että komissio laatii erillisen direktiivin ja osoittaa siten, että se pitää väkivallan torjuntaa tärkeänä poliittisena painopisteenä. Tämänsuuntaista ehdotusta on odotettu jo vuosia. Olisi suorastaan skandaalimaista, jos komissio sulkee silmänsä tältä tarpeelta ja jättää huomiotta tarpeen yhdenmukaistaa yhteisön lainsäädäntöä. On todellakin tärkeää antaa asiasta erillinen direktiivi, ja haluaisin tässä yhteydessä kuulla komission jäsenen sanovan tänään jotain siitä, mitä parlamentti on esittänyt useissa päätöslauselmissaan joko kansainvälisenä naistenpäivänä tai muina ajankohtina.

Toivomme myös, että komissio ja neuvosto saavat Daphne-ohjelmaa koskevat neuvottelut päätökseen mahdollisimman pian, jotta ohjelma voidaan rahoittaa uudelleen hyvissä ajoin vuotta 2007 varten. Etenkin nyt, kun naisten oikeuksien puolustaja Seyran Ateş on pakotettu vakavien uhkailujen vuoksi jättämään asianajotyönsä Saksassa, meidän on mielestämme tärkeää kiinnittää huomiota maahanmuuttajanaisten ihmisoikeuksien rikkomiseen ja vakuuttaa, että heihin kohdistuvaan väkivaltaan sovelletaan nollatoleranssia.

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää esittelijä Gröneriä erinomaisesta mietinnöstä ja siitä, että hän on käsitellyt esillä olevia aiheita hyvin sitoutuneesti. Haluan myös kiittää naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kollegojani siitä, että he ovat sitoutuneet torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Väkivallan uhreiksi joutuvat naiset ja lapset tarvitsevat Daphne III -ohjelmaa. Miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa. On mahdotonta nimetä erityisiä ryhmiä tai tekijöitä, kuten huumausaineiden ja alkoholin väärinkäyttö, sillä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy kaikkialla yhteiskunnassa. Siitä huolimatta, että useat perättäiset tutkimukset ovat osoittaneet, että väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa, monet ihmiset kieltäytyvät yhä näkemästä totuutta eli sitä, että väkivaltaa esiintyy kaikkialla. Väkivallan uskotaan edelleen liittyvän alkoholin tai huumausaineiden väärinkäyttöön. Jotta voimme torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, meidän on kumottava nämä uskomukset, joiden mukaan vain "ne", "muut" tai "aineiden väärinkäyttäjät" käyttävät naisia ja lapsia hyväkseen. On aivan yhtä todennäköistä, että oma naapurimme, työtoverimme tai sukulaisemme syyllistyy tällaiseen väkivaltaan.

Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi Daphne-ohjelma on jaettava kahteen eri ohjelmaan – joista toinen koskee erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä ja torjumista ja toinen huumausaineiden väärinkäyttöä sekä siihen liittyvän tiedon tarjoamista. Näiden kahden erilaisen yhteiskunnallisen ongelman käsittely samassa ohjelmassa ylläpitäisi uskomuksia, joiden mukaan huumausaineiden ja alkoholin väärinkäytön sekä miesten naisiin kohdistaman väkivallan välillä on yhteys. Tämä puolestaan johtaisi uskomukseen siitä, että ratkaisemalla huumausaine- ja alkoholiongelmat ratkaistaan myös väkivaltaongelma. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Nämä molemmat ovat ratkaisua kaipaavia yhteiskunnallisia ongelmia, mutta niiden ratkaiseminen edellyttää erilaisia toimia. Olen siksi tyytyväinen havaitessani, että komissio on hyväksynyt ohjelman jakamisen kahteen eri ohjelmaan.

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto tukee täysin tätä mietintöä. Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että ohjelmassa puututaan myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvään nais- ja lapsikauppaan. Tämä on tärkeää, koska meidän on tehtävä kaikkemme tällaisen nykyajan orjakaupan estämiseksi. Se on tärkeää myös siksi, että voidaan korostaa orjakaupankin olevan yksi esimerkki väkivallasta, jonka kohteeksi naiset ja lapset joutuvat.

Toivoisin, että kahta mietinnön termiä muutettaisiin. Toinen termi on "kotiväkivalta", joka olisi mielestäni oltava "miesten naisiin kohdistama väkivalta", koska kyse on juuri siitä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei tapahdu pelkästään kodin neljän seinän sisällä. Hyväksikäytön kohteeksi joutuvat naiset kärsivät suhteissaan jatkuvasti sekä fyysisesti että henkisesti. Toinen termi, jonka haluan kyseenalaistaa, on "yksityisesti". Ei ole mitään syytä tehdä eroa julkisen ja yksityisen elämän välille. Naisiin kohdistettu väkivalta on rikos, tapahtui se sitten julkisesti tai yksityisesti.

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi käsitellä Daphne-ohjelman jakamista kahteen erilliseen ohjelmaan. Se olisi erittäin myönteinen asia, jos tarkoituksena olisi tutkia aidosti huumausaineriippuvuuden ja väkivallan ongelmaa sekä niiden ehkäisemistä sen sijaan, että keskitytään ongelman yksipuoliseen havainnointiin eikä kyetä havaitsemaan tällaisen yhteiskunnallisen pahoinvoinnin todellisia syitä.

Väkivalta on vakava ongelma, ja muiden rikosten tapaan tehokkain tapa torjua sitä on poistaa sen syyt ja riskitekijät. Näihin lukeutuvat neurobiologiset tekijät sekä luonteenpiirteet, kuten itsekkyys, vihamielisyys, impulsiivisuus, ärtyvyys, anhedonia, alhainen älykkyystaso, aivojen heikko reagoivuus ärsykkeisiin sekä arvoihin kohdistuva epäkunnioitus ja epäsosiaalinen käytös.

Meidän on oltava tietoisia siitä, että aggressioiden, mielenterveysongelmien, alikehittyneiden persoonallisuuksien ja riippuvuussuhteiden jatkuva lisääntyminen johtuu paitsi hedonistisesta elämäntavasta myös sellaisen materialistisen maailmankatsomuksen valta-asemasta, jossa ei arvosteta yksilön henkistä kehitystä. Tähän mennessä kerätyt laajat tietoaineistot korreloivat heikosti niiden ensisijaisten ympäristötekijöiden kanssa, jotka vaikuttavat tasapainoisen persoonan kehittymiseen. Yksi tällainen tekijä on terve ja rakastava perhe, mieluiten ydinperhe, jossa on useita lapsia, jossa lapset ovat toivottuja ja rakastettuja ja jossa lapset oppivat elämään muiden kanssa ja muita varten.

  Lydia Schenardi (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, joka päivä miljoonat naiset joutuvat monenlaisen hyväksikäytön uhreiksi, ja tämä käsittää perheen jäsenien käyttämän väkivallan, työssä tapahtuvan uhkailun, henkisen väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön ja pakkoprostituution.

EU:ssa joka viides nainen kärsiin kotona tapahtuvasta hyväksikäytöstä, toisin sanoen aviomiehen tai kumppanin harjoittamasta väkivallasta. Meidän ei pidä kuitenkaan unohtaa, että nämä luvut kertovat ainoastaan ilmoitetusta väkivallasta. Pelko, häpeä ja julkisten palvelujen heikko saatavuus ovat nimittäin aivan liian usein syynä siihen, ettei kaikkia väkivaltatapauksia ilmoiteta. Lisäksi tietyntyyppisiä väkivaltatapauksia ei lasketa mukaan, koska ne eivät sisälly vakiintuneisiin määritelmiin eikä niitä pidetä rikoksina niiden tabuluonteen vuoksi.

Parlamentin ja neuvoston yli kuusi vuotta sitten ehdottama naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskeva Daphne-ohjelma käsittää kaikki hyväksikäytön muodot, joista naiset kaikkialla maailmassa kärsivät. Tässä suhteessa olisi korostettava, että suurin osa hyväksikäytöstä liittyy tiettyihin kulttuureihin ja yhteiskuntiin, erityisesti islamiin ja maihin, joissa islamin lakeja noudatetaan ja joissa kivittäminen, sukupuolielinten silpominen, uhraukset ja pakkoavioliitot ovat osa kulttuuria, uskontoa ja tapoja.

Daphne-ohjelman toimia olisi kohdennettava siten, että niillä puolustetaan naisten oikeutta tietoon ja suojeluun ja että hyväksikäyttäjiä rangaistaan. Lisäksi olisi pyrittävä muuttamaan tiettyjä ajattelutapoja ja barbaarisia tapoja, joita valitettavasti yhä sovelletaan useissa islamin lakia noudattavissa maissa.

  Amalia Sartori (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, myös minä olen tyytyväinen tähän ohjelmaan. Olen ilokseni kuullut parlamentin tämänaamuisessa keskustelussa monen jäsenen mainitsevan, että väkivallasta on laadittava Euroopan unionin direktiivi, ja kannatan tätä ajatusta täydestä sydämestäni.

On tullut aika yhdenmukaistaa lainsäädäntöä tällä alalla, ja ennen kuin se tapahtuu, komission olisi käytettävä niitä välineitä, joita se sanoo valmistelevansa, ja esitettävä välittömästi hyvin selväpiirteinen ja täsmällinen näkemyksensä politiikasta, jota Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi sovellettava. Näin voimme muodostaa selkeän kannan näihin kysymyksiin.

On totta, että tasa-arvon hyväksi on tehty paljon viime vuosina. EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet lainsäädäntöä monilla aloilla, mutta juuri tämän aihepiirin osalta aukkoja on vielä jonkin verran. Meidän on sovellettava tässä yhteydessä selkeää, hyvin määriteltyä politiikkaa. Olemme nimittäin samaa mieltä siitä, että väkivaltaa kohtaan on sovellettava nollatoleranssia, mutta emme ole samaa mieltä tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytettävistä keinoista. Jotta tämän politiikan riskejä voidaan torjua, Daphne-ohjelmasta rahoitettavien ohjelmien on oltava Euroopan unionin määrittelemien selkeiden ja täsmällisten tavoitteiden mukaisia.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää esittelijää hänen työstään ja todeta, että parlamentin vaatima Daphne III -ohjelman erottaminen huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevasta ohjelmasta oli olennaisen tärkeää Daphne-ohjelman toimivuuden varmistamiseksi. Esittelijä on onnistunut erinomaisesti, koska ohjelmat on kyetty erottamaan toisistaan. Sen avulla on lisätty Daphne-ohjelman vahvuutta ja näkyvyyttä. Daphne-ohjelma on hyvin tärkeä tukiväline sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa torjuville naisjärjestöille.

Jo mainitun talousarviomäärärahojen lisäyksen ohella haluan korostaa joitakin muitakin Grönerin mietinnön tärkeitä ansioita. Ensimmäiseksi mainitsen ihmissalakuljetuksen ja pakkoprostituution nimenomaisen sisällyttämisen väkivallan muotoihin ja todella selkeän viittauksen sukupuolielinten silpomiseen ja kunniarikoksiin sellaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan muotona, jolla on vakavia terveysseuraamuksia. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei voida missään oloissa perustella perinteillä tai kulttuurien tavoilla, ja pidän hyvin tärkeänä myös sitä, että myös lapset, jotka näkevät äitejään hyväksikäytettävän, luetaan sukupuoleen kohdistuvan väkivallan uhreiksi.

On oikein hyvä, että mietinnössä vaaditaan, että ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota joihinkin naisryhmiin, kuten pakolaisiin, maahanmuuttajiin, köyhyydessä eläviin naisiin, vammaisiin ja ikääntyneisiin naisiin, joilla on suurempi riski joutua väkivallan uhreiksi. Hyvin tärkeä mietintöön sisältyvä ehdotus on myös se, että naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan oikeusperustan määrittely sisällytetään niihin aloihin, joihin Euroopan unioni voi tuoda lisäarvoa. Samalla on asetettava käytännön tavoitteita, kuten väkivallan uhrien ja ihmiskaupan määrän vähentäminen puoleen kymmenen seuraavan vuoden aikana.

Hyvät kollegat, naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen eurooppalainen teemavuosi epäilemättä auttaa lisäämään tietoisuutta ja levittämään hyviä käytäntöjä, minkä vuoksi on hyvin tärkeää antaa teemavuodelle tukea myös Daphne-ohjelmasta.

   Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, annan täyden tukeni esittelijän erinomaiselle ehdotukselle jakaa rahoituskehysohjelmat kahteen erityisohjelmaan. Näin voidaan varmistaa, että molemmat ohjelmat ovat entistä paremmin kohdennettuja ja saavat ansaitsemansa näkyvyyden ja rahoituksen.

Daphne-ohjelma on ollut tärkeä väline, sillä sen avulla on voitu lisätä tietoisuutta naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta ja torjua tällaista väkivaltaa. Monien muiden maiden tapaan myös Irlannissa naisiin kohdistuva väkivalta on hyvin merkittävä ongelma. Eri raportteihin sisältyvät tilastot osoittavat, että joka neljäs irlantilainen nainen on kokenut elinaikanaan seksuaalista väkivaltaa. Daphne-ohjelman rahoituksella on vaikutettu myönteisesti monien Irlannin naisryhmien työhön. Naisten ja lasten avustamiseen tarkoitetuille ensisijaisille palveluille osoitettu kansallinen rahoitus ei kuitenkaan ole vielä riittävää, eikä väkivallan uhan alla eläville ole voitu tarjota riittävästi turvamajoitusta.

Haluan mainita joitakin esitettyjä tarkistuksia, joille annan tukeni. Olen tyytyväinen havaitessani, että tarkistuksessa 14 mainitaan nimenomaisesti, että vammaiset ovat muiden ryhmien ohella erityisen alttiita väkivallalle. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää ottaa käyttöön toimia moninkertaisesta syrjinnästä kärsivien suojelemiseksi.

Tarkistuksessa 14 mainitaan maaseudulla tai syrjäisissä yhteisöissä asuvat köyhät naiset. On otettava käyttöön tukipalveluja, jotta nämä naiset ja lapset saavat tarvittavat palvelut ja jotta heitä voidaan suojella väkivallalta.

Panen tyytyväisenä merkille, että mietinnössä viitataan ihmissalakuljetukseen ja pakkoprostituutioon, väkivaltaa näkeviin lapsiin ja toimiin, joiden tarkoituksena on ehkäistä vastasyntyneisiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että oli kyse sitten vastasyntyneistä tai vanhuksista, kansalaisista tai maahanmuuttajista, kaupunkilaisista tai maalaisista, kenenkään ei pidä olla alttiina väkivallalle. Väkivallan torjumisen olisi todellakin sisällyttävä EU:n perusoikeuskirjassa taattujen perusoikeuksien suojeluun.

Haluan lopuksi ilmaista täyden tukeni naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle eurooppalaiselle teemavuodelle: tietoisuuden lisääminen on erittäin tärkeää.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, puolitoista vuotta sitten Espanja oli Euroopan unionin etujoukoissa torjumassa miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa, kun se antoi miesten naisiin kohdistaman väkivallan torjuntaa koskevan yhtenäislain. Tästä huolimatta tällaisen väkivallan uhrina on kuollut tänä vuonna jo 51 ihmistä. Emme luonnollisestikaan voi olla tyytyväisiä tilanteeseen.

Kuten totesimme, laki oli tarpeellinen, mutta, kuten voimme nähdä, se ei valitettavasti yksin riitä. Tämänkaltainen väkivalta on syvästi juurtunut ihmisten ajattelutapoihin ja kulttuureihin, jotka kärsivät tämänkaltaisista ajattelumalleista, minkä vuoksi yksi vuosi ja yksi paperi eivät riitä muuttamaan tilannetta.

Daphne-ohjelman tavoitteena on torjua väkivaltaa sen kaikissa muodoissa, minkä vuoksi se on perustavanlaatuinen väline, josta me emme voi luopua. Meidän on torjuttava monia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, kuten ihmiskuljetusta, fyysistä ja henkistä hyväksikäyttöä, klitoriksen ympärileikkauksia tai köyhyyden naisistumista. Kaikki nämä edellyttävät kiireellisesti toimia ja voimavaroja. Ne eivät kuitenkaan milloinkaan riitä riippumatta siitä, kuinka paljon niitä on tai näyttää olevan.

Meidän on näin ollen jälleen kerran kehotettava hallituksia heräämään horroksestaan ja ymmärtämään, ettei vähemmillä varoilla ole mahdollista tehdä enemmän ja ettemme voi vaatia suuria toimia yleisen väkivallan alalla ja erityisesti miesten naisiin kohdistaman väkivallan alalla, ellei meillä ole myös tarjota keinoja ja välineitä näiden toimien toteuttamiseksi.

Voimavarojen osoittaminen Daphne-ohjelmalle ja ohjelman poliittisen merkityksen korostaminen ei ole pelkästään byrokraattinen prosessi. Meidän ei pidä unohtaa, että ohjelman perimmäisenä tavoitteena on säästää ihmishenkiä. Tämän vuoksi sukupuoleen perustuvan väkivallan vastainen Espanjan laki ei riitä, vaikka se onkin hyvin tärkeä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) On todella tärkeää, että Grönerin mietintö hyväksytään, ja haluan kiittää häntä hyvästä työstä. Daphne-ohjelman avulla voidaan ehkäistä ja torjua lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä suojella uhreja – juuri tätä alaa olisi vahvistettava. Mietinnön avulla taataan aiempien Daphne-ohjelmien jatkuvuus ja laajennetaan niiden soveltamisalaa.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kärsimystä, joka johtaa monissa tapauksissa kuolemaan, ei voida enää katsoa läpi sormien. Tällaisen väkivallan torjuminen vaatii jatkuvia toimia, joita ei pidä sekoittaa muihin toimiin. Jotta naisten oikeuksia voidaan määrätietoisesti puolustaa, Daphne III -ohjelman on pysyttävä erillisenä ohjelmana, kuten on ehdotettu. Tarvitaan myös lisää varoja, jotta voidaan puuttua aiempaa tehokkaammin fyysiseen, seksuaaliseen ja henkiseen väkivaltaan, myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvään ihmiskauppaan, kotiväkivaltaan ja tällaisten tekojen, joiden pääasiallisia uhreja ovat naiset, nuoret ja lapset, uhkiin.

Ehkäisevät toimet on toteutettava tiedotuskampanjoina, joista on esimerkkinä naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen eurooppalainen teemavuosi. Lisäksi väkivallan uhreja on tuettava. Väkivallan tosiasiallista vähentämistä koskevien selkeiden ja uskottavien tavoitteiden asettaminen edellyttää aiempaa aktiivisempaa julkista politiikkaa ja väkivallan torjuntaan osallistuvien järjestöjen saaman taloudellisen tuen lisäämistä. Tämän vuoksi olemme jättäneet mietintöä vahvistavia tarkistuksia, jotka toivottavasti hyväksytään.

  Johannes Blokland (IND/DEM). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan aivan ensimmäiseksi kiittää esittelijä Gröneriä mietinnöstä, joka sisältää useita hyvin myönteisiä ehdotuksia. Viittaan pääasiassa kaikkien huumausaineita koskevien osien poistamiseen. Huumausaineiden käyttö ja väkivalta on niiden tietystä yhteydestä huolimatta pidetty toisistaan erillään hyvästä syystä. Ihmiskaupan torjunnan korostaminen tässä ohjelmassa on nähdäkseni toinen merkittävä saavutus. Haluan käyttää tämän tilaisuuden hyväksi painottaakseni käytännön toimien merkitystä.

Toimet, joita monet toteuttivat pakkoprostituution ja ihmiskaupan vastustamiseksi jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen aikana, eivät ole saaneet jatkoa asianosaisten rakentavista toimista. Toivottavaa on, että parlamentti ja komissio yhdessä voisivat vakuuttaa ja mahdollisesti velvoittaa jäsenvaltiot, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset noudattamaan kaikkien kansalaisten oikeuksia, jotta tällaista hyväksikäyttöä voitaisiin vähentää.

En ole kovin optimistinen vastuujakoa koskevien näkemysten suhteen. Olen täysin vakuuttunut siitä, että hallituksen asiana ei ole missään tapauksessa tunkeutua yksittäisten ihmisten henkilökohtaisen yksityisyyden alueelle ilman hyvää syytä. Niin voidaan tehdä vain silloin, kun on tapahtunut rikos. Koska rikoskynnyksen ylittäminen on määritelty eri tavoin eri jäsenvaltioissa, on kunkin jäsenvaltion tehtävä varmistaa, että sen rikoslainsäädäntöä noudatetaan.

Koska Euroopan unionin aktiivista toimintaa tällä alalla on mahdotonta perustella, ryhmäni on soveltanut erillistä äänestystä joihinkin niihin tarkistuksiin, joita aion kannattaa sen jälkeen, kun kyseiset tekijät on poistettu.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, on pöyristyttävää, että joka kolmas nainen maailmassa joutuu väkivallan uhriksi jossain vaiheessa elämäänsä. Minulla on paljon sanottavaa tästä asiasta.

Nuorten harjoittaman väkivallan yhteydessä ei voida hyväksyä, että nuoret voivat kantaa aseita, että nuoret käyttävät aseita haavoittamistarkoituksessa ja muussa vielä pahemmassa tarkoituksessa ja että niin sanotut bilehuumeet ja muut päihteet leviävät nuorten keskuudessa. Opettajia on tämän vuoksi koulutettava ehkäisemään väkivaltaa, varkauksia ja huumausainekauppaa.

Toinen väkivallan lisääjä on Internet, joka paitsi antaa pervertikoille mahdollisuuden luoda yhteyksiä mahdollisiin uhreihinsa myös tarjoaa monilla sivuillaan yksityiskohtaisia ohjeita väkivaltatekojen suorittamiseen. Tällä alalla on mielestäni tehostettava rikosoikeudelliseen vastuuseen asettamista.

Lopuksi joudun käsittelemään väkivaltaa, jota harjoitetaan maahanmuuttajayhteisöissä. Sellaisista kulttuuriympäristöistä tulevat ihmiset, joissa väkivaltaan suhtaudutaan hyvin eri tavalla – arkaistisesti – uskovat voivansa käyttää väkivaltaa yhtä herkästi myös EU:ssa. Tästä seuraa, että potentiaalisesti väkivaltaisten tekijöiden pääsy EU:hun on estettävä ja että väkivallan hylkäämisen on oltava integroinnin painopiste.

  Anna Záborská (PPE-DE). – (SK) Haluan aivan aluksi toivottaa sydämellisesti tervetulleeksi Italiasta, Lazion kaupungista tulleen naisvaltuuskunnan, joka kuuntelee keskusteluamme parvelta.

Haluan ensin muistuttaa yhteisistä saavutuksistamme. Parlamentin ja komission tiiviin ja hyvän yhteistyön ansiosta alun perin kaksiosainen yhteisön ohjelma – jolla torjuttiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja huumausaineita – on nyt jaettu kahteen osaan. Olemme tällä tavoin korostaneet, että nämä molemmat osat ovat hyvin tärkeitä. Haluan kiittää komission jäsentä Frattinia ja hänen työryhmäänsä, erityisesti esittelijä Gröneriä tämän erinomaisesta työstä ja kaikkia valiokunnan kollegojani yhteistyöstä. Olen ylpeä tästä saavutuksesta.

Daphne-ohjelma ei kuitenkaan ole kovin tehokas, elleivät miehet – sekä kotona että politiikassa ja julkisuudessa – osallistu aktiivisesti tähän prosessiin. Tämän vuoksi arvostan puheenjohtajavaltio Itävallan ja puheenjohtajavaltio Suomen toimia, joilla tuetaan miesten osallisuuden lisäämistä sukupuolten tasa-arvoa edistävissä toimissa.

Vuoden 1946 jälkeen on annettu kymmeniä asetuksia, mutta siitä huolimatta väkivalta yhä lisääntyy. Toivon, ettei tämä ole taas vain yksi asetus muiden joukossa, sillä me kaikki tiedämme, ettei ongelmaa ratkaista pelkästään hallinnollisten toimien avulla ja rahoittamalla lyhyen aikavälin kampanjoita, jotka koskevat naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Ei riitä, että puutumme ainoastaan seurauksiin. Meidän on keskityttävä ehkäiseviin toimiin ja järjestelmälliseen valistukseen sekä ihmisarvon kunnioituksen edistämiseen. Ainoastaan tämä työ on hedelmällistä. On keskityttävä hoitamaan väkivaltaisia ihmisiä heti, kun he osoittavat väkivaltaisuuden merkkejä. Muussa tapauksessa Daphne-ohjelman varoja ei voida käyttää tehokkaasti, ja varat saattavat jopa mennä hukkaan.

Haluan lopuksi mainita lapsiin kohdistuvan väkivallan, joka niin ikään sisältyy Daphne-ohjelmaan. Uusi pedofiliapuolue edistää paraikaa Alankomaissa ohjelmaa, jonka tarkoituksena on laillistaa pedofilia ja seksuaalinen kanssakäyminen lasten kanssa – kunhan lapset antavat siihen suostumuksensa. Lähes kaikki vaikenevat tästä asiasta. Panee miettimään miksi…

Ellei alaikäisten hyväksikäytön lopettamisessa kyetä hyödyntämään lakiin perustuvia keinoja ja poliitikkojen tukea, lapsiin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa ei voida onnistua.

  Pia Elda Locatelli (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aivan aluksi ilmaista tyytyväisyyteni naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan välillä saavutettuun yhteisymmärrykseen siitä, että keskustelumme aiheena olevan ohjelman sisältö jaetaan kahteen erityisohjelmaan. Välittäjänä tässä sopimuksessa oli itse asiassa komissio, ja kiitän siitä komission jäsentä Frattinia.

Haluan ilmaista tukeni, täyden tukeni, Grönerin mietinnölle ja kiittää esittelijää. Korostan tässä yhteydessä tarkistusta, jota pidän erittäin tärkeänä ja jossa mainitaan erityisesti kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset tietoisuutta lisäävien toimien kohderyhmänä. Selitän, miksi pidän sitä tärkeänä. Muutama päivä sitten Milanossa sattui joitakin nuoriin naisiin kohdistuneita väkivaltatapauksia. Nämä tapaukset aiheuttivat luonnollisesti paheksuntaa, mutta niiden yhteydessä esitettiin myös joitakin sellaisia kommentteja, jotka jälleen kerran osoittavat todeksi asenteellisen näkökulman, joka on varsin yleinen viranomaisten keskuudessa ja jonka mukaan myös uhrit ovat osaltaan syypäitä väkivaltaisiin tekoihin.

Olen varma, että te kaikki muistatte hyvin niin sanotun "farkkutuomion", johon liittyvistä toteamuksista otan esiin seuraavan Rooman prefektin esittämän toteamuksen. Hänen mukaansa viimeisin tapahtuma, jossa kaksi ranskalaistyttöä raiskattiin sen jälkeen, kun he olivat liftanneet kahden vieraan miehen kyytiin, johtui ennen kaikkea varomattomuudesta.

Vaikka prefektin aikeet olivat epäilemättä hyvät, tämä toteamus paljastaa ajattelutavan, jonka mukaan nainen on ainakin osasyyllinen siihen, että hänet raiskataan. Onko varomattomuus todellakin rikos? Ei ole, enkä haluaisi palata aikoihin, joina naisia pyydettiin pysymään sisällä iltaisin, jotta he eivät syyllistyisi varomattomuuteen.

Haluaisin huomauttaa, että keskustelemme ohjelmista, joilla varmistetaan, että Euroopan unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen. Korostan nimenomaisesti vapautta.

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyvät kuulijat, on suuri tappio, että tänä loppukesän päivänä vuonna 2006 olemme yhä täällä keskustelemassa sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, kunniamurhista ja sukupuolielinten silpomisesta. Tämä osoittaa, että tällainen käytös on edelleen jollain lailla hyväksyttävää yhteiskunnassa ja ettemme ole vielä onnistuneet nujertamaan sitä. Niin kauan kuin emme hyväksy, että sekä fyysinen että henkinen hyväksikäyttö on naisiin ja lapsiin kohdistuva ihmisoikeusrikkomus, miljoonat naiset ja lapset joutuvat sen uhreiksi.

Yksi tapa osoittaa pitävämme tätä luvattomana käytöksenä on hyväksyä voimassa olevat kansainväliset sopimukset – naisten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, EU:n perusoikeuskirja ja Daphne-ohjelma – ja korostaa niitä. Olen kauhistunut kuullessani, että Itsenäisyys/demokratia-ryhmä äänestää osin tätä ohjelmaa vastaan.

Uhkailua, väkivaltaa ja muita raakuuksia, joihin liittyy sukupuolielinten silpomisen kaltaisia hirvittäviä tekoja, ei voida missään olosuhteissa selittää tai perustella perinteillä tai kulttuurilla. Tämä tarkoittaa, että meidän on edistettävä keskustelua työpaikoilla, kouluissa, ruokapöydissä ja jopa niiden sotilaiden parissa, joita lähetämme ulkomaille turvaamaan rauhaa YK:n nimissä.

Maat, joiden kanssa olemme tehneet sopimuksia, tarvitsevat tukeamme. Keskustelin tästä aiheesta naisten kanssa juuri viime lauantaina Kiovassa, Ukrainassa. Olen keskustellut tästä paljon myös turkkilaisten naisryhmien kanssa. Tällä alalla on paljon tehtävää. Monet tänään käsiteltävän mietinnön ehdotuksista on hyvin rakentavia.

Meidän on myös tarkistettava rangaistusasteikkoa. Ruotsissa esimerkiksi lapsiin kohdistuvista vakavista seksuaalirikoksista määrättävä enimmäisrangaistus on sama kuin vakavasta petoksesta määrättävä rangaistus. Tämä antaa ajattelemisen aihetta.

New Yorkissa on onnistuttu vähentämään tehokkaasti naisiin kohdistuvaa rikollisuutta ja väkivaltaa. Tämä on mielestäni ensimmäinen askel siihen suuntaan, että voimme onnistua siinä myös Euroopan unionissa, mutta se edellyttää, että tunnustamme tilanteen sietämättömyyden ja vastenmielisyyden.

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, rappiotilamme käy ilmi jo siitä, että keskustelemme naisiin kohdistuvasta väkivallasta vuonna 2006. Kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten Sokrateen aikana Ateenan tasavallassa ei ollut rikollisuutta eikä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Silloin sitä pidettiin kiellettynä, mutta kaksi ja puoli tuhatta vuotta myöhemmin naisiin kohdistuu esteetöntä väkivaltaa.

Meidän on näin ollen ryhdyttävä toimeen. En tiedä, riittääkö Daphne-ohjelma vai tarvitaanko jotain muuta. Rangaistuksia on kiireellisesti tiukennettava. Naisen raiskaajalle langetettavat rangaistukset eivät ole kovia. Nykyään, vuonna 2006 naisia työskentelee prostituution parissa enemmän kuin sodan jälkeen 50 vuotta sitten.

Nykyään luovutetaan takaisin puolet kaikista niistä naisista, jotka tulevat entisistä itäblokin maista Kreikkaan, joka ei ole rikas maa. Tämä on rikos. Jotta voisimme torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, meidän on aivan ensiksi torjuttava köyhyyttä, joka johtaa väkivaltaan.

Meidän on torjuttava tehokkaasti huumausaineita. Kreikassa on enemmän heroiinikuolemia kuin missään muualla, ja Kreikka on euroalueen köyhin maa. Meidän on siksi toteutettava tehokkaita ehkäiseviä toimia ja määrättävä tehokkaita rangaistuksia syyllisille.

  Christa Prets (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuten olemme jo tänään kuulleet sanottavan, Daphne on tärkein väkivaltaa koskeva ohjelma, minkä vuoksi on hyvin tärkeää pitää se erillään huumausaineiden vastaisesta ohjelmasta. Erityisesti ohjelman kohderyhmän keskuudessa näiden ohjelmien yhdistäminen olisi eittämättä lisännyt väärinkäsityksiä ja ymmärtämättömyyttä sen suhteen, mitä Euroopan unioni aikoo tehdä. Olen iloinen, ettei näin käynyt.

Ohjelma on onnistunut hyvin, ja sitä on jatkettava mahdollisimman näkyvästi ja selkeästi, jotta lisääntyvään väkivaltaan voidaan puuttua. Juuri tämän vuoksi ohjelmien erottaminen toisistaan on hyödyllinen asia. Olen myös varma, että ohjelman määrärahojen kaksinkertaistaminen ei ole vain kannustavaa vaan myös välttämätöntä siksi, että ohjelman tavoitteet ja toimet lisääntyvät. Haluan erityisesti korostaa ihmiskaupan ja nimenomaan nais- ja lapsikaupan vastaista kampanjaa, jossa kehotetaan suureen valppauteen ja toimiin, jotta tähän liittyviä verkostoja voidaan laajentaa ja jotta määrärahoja voidaan lisätä.

Haluan seuraavaksi ilmaista suoran tukeni esittelijä Grönerin ehdotukselle siitä, että ihmiskaupan torjumista koskevat hankkeet laajennettaisiin koskemaan myös kolmansia maita, koska näiden kanssa tehtävä yhteistyö on hyvin tärkeää.

Tästä huolimatta Daphne-ohjelma on vain pisara meressä. Väkivallan vastaista kampanjaa on jatkettava aiempaa tarmokkaammin erityisesti jäsenvaltioissa, ja se on sisällytettävä myös lainsäädäntöön. Viittaan tässä yhteydessä karkottamista koskevaan lakiin, joka pantiin jo jokin aika sitten täytäntöön Itävallassa ja monissa muissakin maissa ja jonka nojalla väkivaltaan syyllistyneiden on palattava kotimaahansa. Haluan myös mainita Italiassa nykyisin sovellettavan lähestymiskieltoa koskevan lain, jonka tavoitteena on puuttua henkiseen väkivaltaan. Tätä asiaa ei ole aikaisemmin otettu vakavasti.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Andrzej Tomasz Zapałowski (IND/DEM). – (PL) Keskustelemme tänään jälleen kerran väkivallan torjunnasta. Voi vaikuttaa tarpeettomalta keskustella tästä uudelleen. Mikään ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta. Joka vuosi tuhannet naiset ja lapset joutuvat seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän kaupan kohteiksi Euroopan unionin rajojen sisällä. Ehkäisemisestä ja uhrien tukemisesta puhutaan paljon. Missä kuitenkin ovat niiden tahojen toimet, jotka vastaavat tämän ilmiön käsittelemisestä?

Kyllähän toimia toteutetaan, mutta vain näön vuoksi. Niillä ei saada aikaan juuri mitään tuloksia, ainoastaan mediahypetystä. Entä sitten se tosiseikka, että Välimeren alueella sijaitsevassa Euroopan unionin suuressa jäsenvaltiossa on työleirejä, joilla työskenteli lehdistön tietojen mukaan 20 000 muista jäsenvaltioista tullutta ihmistä? He tekivät töitä viisitoista tuntia päivässä. Heidän asuinparakkiensa ympärillä oli piikkilanka-aita ja tuliasein varustautuneita vartijoita. Ihmisiä, jotka eivät halunneet tehdä työtä, jopa tapettiin. Raiskaukset puolisoiden silmien edessä olivat yleisiä.

Diplomaattipalvelujen toimista ja paenneiden vaatimuksista huolimatta poliisi puuttui asiaan vasta joidenkin kuukausien kuluttua. Valistuneet Euroopan unionin kansalaiset kuitenkin hyötyivät tästä orjatyövoimasta. Onko mahdollista, etteivät paikallisviranomaiset tienneet siitä? Mukana oli kuitenkin tuhansia ihmisiä. Nämä tapahtumat sattuivat muutama viikko sitten.

Keskustelemme näin ollen tärkeistä asioista, jotka olisi pitänyt ratkaista jo kauan sitten. Jotkut, kuten sosialistien johtaja, lietsovat kansainvälistä kohua siitä, ettei eriäviä mielipiteitä sallita, ja silti käännämme selkämme sille, että on syntymässä uudenkaltainen...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Zita Gurmai (PSE). – (HU) On häpeällistä, että naisiin kohdistuvasta väkivallasta on tullut nyt maailmanlaajuinen ilmiö, jossa kansallisilla rajoilla ei ole mitään merkitystä. Tällainen väkivalta aiheuttaa suurta kärsimystä ja tuhoaa miljoonien naisten ja koko heidän perheittensä elämän. Pelkästään Euroopassa joka viides nainen joutuu väkivallan uhriksi, minkä seuraukset näkyvät heidän ja heidän lastensa ja perheenjäsentensä fyysiselle ja henkiselle terveydelle aiheutuvissa vahingoissa. Väkivaltaa voi nimittäin piillä näennäisesti rauhaisissa kodeissa yhtä hyvin kuin työpaikan tiiviissä ilmapiirissä, miesten ja naisten entistä karskimmissa käyttäytymismalleissa, seksuaalisessa ahdistelussa ja räikeimmässä muodossaan pakkoprostituutiossa, joka on nykymaailman orjuuden muoto.

Emme voi jättää huomiotta sitä, että useat väkivaltaisen ja seksuaalisen alistamiskäyttäytymisen muodot saavat alkunsa tavoista ja perinteistä, joita eurooppalaiset eivät voi hyväksyä. Näihin kuuluvat pakollinen sukupuolielinten silpominen ja pakkoavioliitot. Surullista kyllä, nämä tuomittavat käyttäytymisen muodot ovat ilmaantuneet myös EU:hun. Kaikissa näissä ilmiöissä rikotaan pohjimmiltaan ihmisoikeuksia, jotka ovat Euroopan yhteisöjen ja Euroopan unionin kulmakivi. Ihmisoikeuksien puolustaminen edellyttää lainvalvontaviranomaisten ja oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimielinten yhteisiä toimia.

Daphne III -ohjelmalle saadaan laaja julkinen tuki, sillä pelkästään jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen aikana pakkoprostituution vastaiseen kampanjaamme saatiin 100 000 allekirjoitusta, komission jäsenen Frattinin tuki sekä kyseisten maiden poliisivoimien vapaaehtoiset yhteistyötoimet. Jotta urheilu voidaan pitää puhtaana, on pyrittävä säilyttämään rauha ja puhtaus myös perheissä ja löydettävä riittävä tahto toteuttaa yhteisön toimia.

  Britta Thomsen (PSE). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää esittelijä Gröneriä Daphne III -ohjelmaa koskevasta erinomaisesta mietinnöstä. Naisiin kohdistuva väkivalta on suuri ja kasvava ongelma EU:n jäsenvaltioissa. Monien naisten ja lasten elämä tuhoutuu väkivallan ja erityisesti väkivallan uhan seurauksena. Euroopassa kuolee vuosittain satoja naisia kotiväkivallan uhreina, minkä lisäksi raportoidaan huomattava määrä murhayrityksiä. On näin ollen äärimmäisen tärkeää, että naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitellään erillisenä kysymyksenä EU:n asialistalla. Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta on erityisongelma, joka edellyttää erityisaloitteita ja erityisratkaisuja.

Parlamentin ehdotuksessa keskitytään väkivaltaisuuksiin, joita esiintyy päivittäin kotioloissa, ja muutoksiin, jotka velvoittavat kansalliset parlamentit ottamaan kantaa näihin vakaviin kysymyksiin. Tarvitaan ohjelma, joka keskittyy yksinomaan väkivaltaan ja jolla voidaan lisätä tämän ongelman julkisuutta ja samalla edistää väkivallasta käytävää julkista keskustelua. Väkivaltaa ympäröivät tabut ja hiljaisuus on murrettava, ja jäsenvaltioiden olisi panostettava merkittävästi kansalaisten valistamiseen, jotta sekä uhrit että väkivallantekijät tietäisivät, miten he saavat apua. Asian vaiettu luonne on myös suuri este ehkäiseville toimille, ja EU:n kansalaisten silmät on avattava näkemään, että monet uhrit elävät päivittäin väkivallan pelossa. Väkivalta ei ole yksityisasia riippumatta siitä, millä elämänalueella sitä tapahtuu, kuka sitä harjoittaa, tapahtuuko se perhepiirissä vai julkisesti vai harjoittaako sitä valtio.

Naisiin kohdistuu monenmuotoista väkivaltaa: fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa, pakkoprostituutiota ja naiskauppaa. EU:n toteuttamien väkivallan torjuntatoimien päätavoitteena on ehkäistä ja torjua väkivaltaa sen kaikissa muodoissa, jotta tämä rikostyyppi, joka on myös vakava ihmisoikeusrikkomus, voidaan kokonaan hävittää. Väkivallan torjunta olisi otettava osaksi perusoikeuksien ja vapauksien suojelua.

  Iratxe García Pérez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi ilmaista tyytyväisyytemme Grönerin sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan aloitteeseen, jolla edistetään tätä erityisohjelmaa. Ohjelman ansiosta voidaan hahmottaa ongelman laajuus ja ehdottaa erityistoimia sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Naisille on annettava keinot ja valmiudet paeta sitä todellisuutta, jossa vuosi toisensa jälkeen sadat Euroopan unionissa asuvat naiset menettävät henkensä. Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta on perusoikeusrikkomus, eikä pidä myöskään unohtaa, että rikkomus on vielä vakavampi, kun se kohdistuu ainoastaan tiettyihin ryhmiin, kuten vähemmistöihin, köyhiin tai vammaisiin.

Väkivallan uhreja koskevien hälyttävien tilastotietojen perusteella meidän on toteutettava sosiaalinen vallankumous, sillä emme saa unohtaa, että tilastojen ja numeroiden takana ovat tarinat tuhansista sellaisista naisista, jotka joutuivat päivä toisensa jälkeen kärsimään niiden käsissä, jotka hyväksikäyttivät heitä ainoastaan siksi, että he olivat naisia. Meidän on tämän vuoksi vahvasti puolustettava erityisohjelmaa, jonka avulla päästään lähemmäksi sen yhteiskunnallisen ongelman ratkaisua, jonka yhteydessä kaikkien julkisen vallan käyttäjien on edistettävä muutosta, joka johtaa entistä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan.

Espanjan hallitus on pannut täytäntöön sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumista koskevan lain ja on siten selvästi sitoutunut tämän yhteiskunnallisen ongelman poistamiseen. Vaikka onkin totta, ettei tällä lailla voida hetkessä muuttaa kärsivien naisten todellisuutta, se tarjoaa kuitenkin merkittävää tukea.

Myös muiden Euroopan unionin valtioiden olisi seurattava tätä esimerkkiä ja sitouduttava määrätietoisesti käsitykseen siitä, että toimimatta jättäminen tässä vaiheessa merkitsisi selän kääntämistä niille tuhansille naisille, jotka odottavat tukeamme.

  Puhemies. Seuraavana puhujana on jäsen Lévai, mutta hänkään ei näytä olevan läsnä istuntosalissa. Puhujalista on näin ollen käyty läpi. Annan puheenvuoron komission jäsenelle Frattinille ja pyydän häneltä anteeksi, että parlamentissa on jälleen levotonta, koska odotamme niin innokkaina äänestystä. Arvoisa komission jäsen, esittelijä ja me kaikki kuuntelemme siitä huolimatta kiinnostuneina puheenvuoroanne.

Joudun ilmoittamaan arvoisalle naisjäsenelle, etten voi lisätä häntä puhujalistan loppuun. Olen pahoillani, mutta ette ollut paikallanne, kun kuulutin teidät. Teille käy samalla tavoin kuin jäsen Kaupille.

Hyvät kollegat, ellei joku istu omalla paikallaan keskustelun aikana, istunnon puhemies joutuu päättämään, ettei jäsenelle anneta puheenvuoroa jälkikäteen.

(Suosionosoituksia)

Jäsen Kauppi, on kohteliasta, etteivät jäsenet ole paikalla vain oman puheenvuoronsa aikana vaan kuuntelevat myös muiden puheita.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan käyttää työjärjestyspuheenvuoron työjärjestyksen noudattamisesta. Olin yhteydessä istunnon sihteeristöön noin kello 11.15 tänä aamuna. Minulle kerrottiin, että puheenvuoroni siirrettäisiin tähän iltaan klo 21.

Heti kun huomasin nimeni puhujalistalla, tulostin puheenvuoroni, juoksin hisseille ja tulin tänne, koska huomasin, että minun olisikin oltava täällä ennen klo 21:tä. Ymmärrän luonnollisesti, etten voi käyttää puheaikaani nyt, mutta olen todella pahoillani, että istunnon sihteeristö ilmoitti jäsenille niin myöhään siitä, että keskustelu jatkuu eikä pääty klo 11.30 niin kuin oli alun perin tarkoitus. Tämä ei ole oikea tapa kohdella kollegoja parlamentissa.

  Puhemies. Jäsen Kauppi, olen parlamentin pitkäaikainen jäsen. Tiedän, että on vaikea tietää täsmällisesti, milloin oma puheenvuoro on, mutta totean vielä kerran täysin vilpittömästi, että minä olen sitä mieltä – vaikka te saatattekin olla eri mieltä – että on kohteliasta kuunnella keskustelua ja olla läsnä jo ennen omaa puheenvuoroa. Jos näin toimittaisiin joka kerta, tällaista ei tapahtuisi. Teidän nimenne tuli näyttöön samaan tapaan kuin muidenkin jäsenten nimet – esimerkiksi jäsen Geringer de Oedenbergin nimi. He yllättyivät, etteivät jotkut heidän kollegoistaan olleetkaan paikalla, minkä vuoksi heidän puheenvuorojaan lykättiin viidellä minuutilla. En voi korjata tätä asiaa. Voin ainoastaan pyytää kaikkia keskustelussa puheenvuoroja käyttäviä olemaan läsnä istuntosalissa keskustelun alusta saakka. Jos niin olisi toimittu, teille ei taas kävisi näin. Tämä pätee kaikkiin niihin, jotka olivat poissa istuntosalista, kun kuulutin heidän nimensä. Olen kuuluttanut viisi tai kuusi puhujaa, jotka eivät ole olleet tänään läsnä eivätkä ole voineet siksi käyttää puheenvuoroaan.

Normaalisti kun meillä on paljon aikaa, voin kaikkien varapuhemiesten tapaan aivan hyvin siirtää puheenvuorot keskustelun loppuun. Tänään emme kuitenkaan voi tehdä niin, koska meidän on äänestettävä mietinnöstä.

Seuraavana puhujana on komission jäsen Frattini.

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, esitän teille kaikille pahoitteluni siitä, että tämänaamuinen lentoni saapui Strasbourgiin niin myöhään, minkä vuoksi en päässyt kuuntelemaan keskustelun ensimmäistä osaa. Kollegani Kovács oli kuitenkin täällä läsnä.

Yleisesti ottaen arvostan vilpittömästi tapaa, jolla parlamentti ja komissio ovat tehneet työtä Daphne-ohjelman parissa viime kuukausina. Kiitän myös sydämellisesti esittelijää sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puheenjohtajaa. He tietävät varsin hyvin, että noin vuosi sitten totesin heti kannattavani ajatusta siitä, että naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva Daphne-ohjelman osa erotettaisiin osasta, joka koskee huumetorjuntaa, jotta näitä kahta asiaa ei tahattomasti sekoitettaisi keskenään.

Olen hyvin tyytyväinen, että tästä asiasta on saavutettu tänään yleinen yhteisymmärrys ja että naisiin ja lapsiin kohdistuvan kaikenmuotoisen väkivallan torjumiseen ja siihen puuttumiseen voidaan nyt keskittyä aiempaa vakavammin ja empaattisemmin ja että tätä varten on käytettävissä lähes kaksi kertaa enemmän määrärahoja kuin aikaisemmin.

Uskon erityisesti, että komissio on paitsi valmis myös hyvin innokas jatkamaan tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa täytäntöönpanotoimissa siten, että parlamentille tiedotetaan jatkuvasti Daphne-ohjelman varojen käytöstä ja rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden käytännön tuloksista.

Jotkut jäsenet mainitsivat keskustelun jälkimmäisessä osassa maininneet tärkeän aiheen, joka koskee jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin roolia.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämä aihe on minulle erityisen tärkeä, koska emme voi tyytyä vain korostamaan kansallisella tasolla väkivaltatekoja käsittelevien ja niistä seuraamuksia määräävien jäsenvaltioiden, poliisivoimien ja tuomioistuinten roolia. Euroopan unionin on ilmaistava näkyvästi kielteinen kantansa kaikenlaiseen naisiin ja lapsiin kohdistuvaan lisääntyvään väkivaltaan.

Tämän vuoksi tarvitaan Daphne-ohjelmaa ja sen vuoksi Daphne-ohjelma tuo lisäarvoa. Ohjelmalla ei vähennetä kansallisten poliisivoimien tai tuomioistuinten velvollisuuksia käsitellä yksittäisiä väkivaltatapauksia kansallisella tasolla tai määrätä niistä seuraamuksia. Meidän tehtävänämme on kuitenkin varmistaa, että Euroopan unioni ilmaisee vastustavansa rikollisuutta, joka on yhä useammin rajat ylittävää ja joka kohdistuu naisiin – esimerkiksi pakkoprostituutioon liittyvää naiskauppaa – ja lapsiin – esimerkiksi kauheaa pedofiliarikollisuutta, josta on yhä enenevässä määrin tulossa kansainvälistä rikollisuutta. Kaikki vielä vähänkin epäilevät on vakuutettava siitä, että Euroopan unionin toimilla tuodaan selvää lisäarvoa tälle alalle.

Esitän seuraavaksi muutaman huomautuksen tarkistuksista, joissa korostetaan väkivallan erityismuotoja. Meidän on oltava varovaisia, ettemme jätä muunlaisia väkivallan muotoja soveltamisalan ulkopuolelle. Miksi näin? Jos tekstiluonnoksessa viitataan ainoastaan tietyntyyppisiin toimiin, joihin voi saada Daphne-rahoitusta, vaarana on, että näin jätetään ulkopuolelle muunkaltaiset väkivallan muodot, joita olisi myös rahoitettava Daphne-ohjelmasta. Toivoisin yleisluonteisempaa sanamuotoa, joka käsittää kaikenmuotoisen väkivallan ehkäisemisen ja siihen puuttumisen määrittelemättä joitakin muotoja erikseen. Tällöin ei ole vaaraa siitä, että toiset väkivallan muodot jäävät soveltamisalan ulkopuolelle.

Yksi erityinen tarkistus koskee kadonneiden ja seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten asioita hoitavaa eurooppalaista kattojärjestöä. Ehdotettu kompromissitarkistus 72 mahdollistaa rahoituksen myöntämisen tälle järjestölle ja Euroopan lapsiasiamiesverkostolle (ENOC). Tuen kompromissitarkistusta, koska sen perusteella on yhtäältä mahdollista rahoittaa jo toimivia erityisjärjestöjä ja toisaalta ENOC:in tapauksessa sillä vielä laajennetaan mahdollisten rahoituksensaajien joukkoa.

Esitän vielä kaksi huomiota. On puhuttu paljon eurooppalaisesta puhelimesta, joka auttaa vaikeuksissa olevia lapsia. Aloite on hyvin tärkeä, ja me valmistelemme jo asiaa koskevaa puitepäätöstä. Työstimme sitä parhaillaan – työskentelin sen parissa – kun esittelin teille kesäkuussa lasten oikeuksia koskevan tiedonannon. Voin nyt kertoa, että yhtenäistä eurooppalaista puhelinnumeroa koskevan päätöksen valmistelut ovat meneillään, ja teemme päätöksen hyvin pian. Tästä aloitteesta on todella paljon apua, minkä vuoksi kiitän kaikkia, jotka ovat maininneet sen tässä keskustelussa.

Lopuksi käsittelen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan Euroopan unionin direktiivin antamista, josta jotkut jäsenet puhuivat. Minusta ajatus direktiivistä on hyvä ja mielenkiintoinen, mutta olen huolissani yhdestä asiasta: asianmukaisen oikeusperustan löytämisestä. Sellainen olisi oltava, enkä tiedä, onko perustamissopimuksissa soveltuvaa oikeusperustaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle direktiiville, mutta jos kykenemme ratkaisemaan tämän oikeusperustaa koskevan ongelman, kannatan poliittisesti hyvin voimakkaasti ajatusta siitä, että naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten vakavia rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevat eurooppalaiset suuntaviivat ainakin yhdenmukaistetaan.

Tämä on alku ajatteluprosessissa, jota voimme jatkaa myöhemmin. Kiitän kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita, ja olen valmis tekemään yhteistyötä kanssanne näiden asioiden parissa.

  Puhemies. Arvoisa komission jäsen, paljon kiitoksia.

Hyvät kollegat, haluan muistuttaa myöhemmin istuntosaliin tulleille, miksi meillä oli ongelmia tämänpäiväisen keskustelun aikataulun kanssa. Komission jäsen Mandelson päätti puhua 28 minuuttia 12 tai 15 minuutin enimmäisajan sijasta. Meidän on selkeytettävä tällaisia asioita parlamentin ja komission välisissä suhteissa. Emme voi ratkaista asiaa tänään, mutta se oli ongelmien syynä. Pahoittelen, että äänestyksiä oli tämän vuoksi lykättävä.

  Lissy Gröner (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta teitä kaikkia ja kehottaa teitä vakavasti toteuttamaan puheenne käytännössä eli laatimaan lainsäädäntövälineen, jonka avulla torjutaan aktiivisesti lapsiin, naisiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tänään lähes kaikki parlamentin ryhmät kannattivat tätä ehdotusta. Pyydän teitä nyt ottamaan vaarin tästä keskustelusta, jotta voimme päästä tuloksiin mahdollisimman pian. Voitte luottaa yhteistyöhömme.

   Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo 12.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Véronique Mathieu (PPE-DE). – (FR) Daphne-ohjelman ansiosta naisiin, nuoriin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa on voitu edistyä merkittävästi. Daphne-ohjelma on ollut tärkeä väline, koska sen ansiosta on voitu lisätä tietoisuutta ja ottaa käyttöön uusia hyviä käytäntöjä. Sen avulla myös kansalaisjärjestöjen tuki on saatu mukaan ja on voitu lisätä yleisön tietoisuutta pitkään tabuina pidetyistä väkivallan muodoista.

Näitä saavutuksia on vahvistettava ja niitä on vietävä eteenpäin lisärahoituksen avulla. Niiden lisäksi on myös muuta konkreettista näyttöä Euroopan tason toimien tuomasta lisäarvosta. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että Euroopan unionin alkuperäinen ajatus oli muodostaa poliittinen ryhmä, joka perustuu perusarvoihin, kuten heikommassa asemassa olevien väestöryhmien suojeluun. Euroopan unionin sitoutumisen ydin on nykyään tämä eikä taloudellisen valta-aseman saavuttaminen.

Edellä mainittujen "merkittäviä tuloksia koskevien tavoitteiden" lisäksi haluamme huomauttaa, että väkivallan vähentämiseksi on asetettava selkeät ja uskottavat tavoitteet, sillä työtä on vielä paljon. Tämän vuoksi suhtaudumme myönteisesti mukana oleville järjestöille tarjottaviin tukipalveluihin ja avun ulottamiseen useampiin kansalaisjärjestöihin, sillä siitä on tullut tarpeellista rikollisuuden kansainvälistymisen vuoksi.

Haluamme korostaa, että Daphne-ohjelmasta rahoitettujen ohjelmien onnistuminen riippuu niiden toimijoiden mukanaolosta, jotka vastaavat käytännön toimista ja seurantatyöstä.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies INGO FRIEDRICH