Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 6. syyskuuta 2006 - Strasbourg EUVL-painos

13. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0325/2006).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Seuraavana on Claude Moraesin kysymys nro 1 (H-0595/06):

Aihe: Direktiivit

Millaisia suunnitelmia puheenjohtajavaltio Suomella on työaikadirektiivin (KOM(2002)0149 lopullinen(1)) ja vuokratyöntekijöitä koskevan direktiivin (jolla muutetaan direktiiviä 2003/88/EY(2)) uudistamisen edistämiseksi? Pyrkiikö neuvosto etenemään näissä asioissa kuusi kuukautta kestävän toimikautensa aikana?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää kysyjää hänen kiinnostuksestaan työaikadirektiivin ja vuokratyöntekijöitä koskevan direktiivin tarkistuksen etenemiseen. Edellisen puheenjohtajavaltion Itävallan huomattavien ponnistelujen jälkeen sopimukseen pääseminen työaikadirektiivistä on yksi Suomen puheenjohtajakauden keskeisiä tavoitteita. Direktiivistä olisi pikaisesti löydettävä yhteinen ratkaisu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen SIMAP- ja Jager -asioissa antamien tuomioiden noudattamiseksi. Puheenjohtajavaltio aikoo näin ollen pyrkiä kaikin tavoin siihen, että neuvosto saa mahdollisimman pian aikaan kompromissiratkaisun myös ratkaisematta olevassa opt out -kysymyksessä.

Vuokratyöntekijöitä koskeva direktiivin on toinen monimutkainen ja poliittisesti arkaluonteinen asia. Kuten tiedätte, työmarkkinarakenteiden ja -käytänteiden erot ovat johtaneet eriäviin näkemyksiin eri jäsenvaltioiden välillä, ja vaikeutena on ollut löytää sopiva tasapaino, jolla vuokratyöntekijöille saataisiin riittävästi suojaa ja jolla vuokratyövoimaa välittävien yritysten markkinoiden annettaisiin samalla kehittyä ja kasvaa. Jäsenvaltiot ovat viime aikoina uusineet sitoumuksensa saavuttaa Lissabonin tavoitteet, joihin kuuluu työllisyyden lisääminen ja parempien työpaikkojen tarjoaminen ja jotka käyvät ilmi niiden kansallisista uudistusohjelmista. Neuvosto katsoo, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa siten, että kunnioitetaan kansallisten työmarkkinoiden erilaisia käytäntöjä ja perinteitä.

Asiasta käytiin viimeksi keskustelua neuvostossa kesäkuussa 2003. Sen jälkeen eri puheenjohtajavaltiot ovat keskustelleet eri tasoilla varmistaakseen, ovatko kannat muuttuneet. Tähän asti mielipiteet ovat jakautuneet kahtia, joten tätä asiaa ei ole kannattanut ottaa neuvoston tulevien istuntojen asialistalle. Puheenjohtajavaltiona Suomi tarkastelee asiaa ja odottaa panosta myös komissiolta, joka totesi vireillä olevien lakiehdotusten seulonnasta antamassaan tiedonannossa, että se varaa itselleen oikeuden harkita ehdotusta uudelleen sen mukaan, mitä muista tulevia ehdotuksia koskevissa keskusteluissa käy ilmi.

Puheenjohtajavaltio ymmärtää hyvin, että Euroopan parlamentille on tärkeää saada aikaan edistystä tällä alalla. Olemme tietoisia tähän asiaan liittyvästä kannasta palveludirektiiviä koskevan ensimmäisen käsittelyn äänestyksen yhteydessä. Jos komissio antaa tähän välttämättömän panoksensa puheenjohtajakauden aikana, olemme valmiita rakentavaan työskentelyyn kaikille jäsenvaltioille hyväksyttävän ratkaisun löytymiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Claude Moraes (PSE). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitos tyhjentävästä vastauksestanne ja rehellisyydestänne etenkin vastatessanne vuokratyöntekijöitä koskevaan kysymykseen.

Lienette tietoinen parlamentissa vallitsevasta turhautumisesta etenkin työaikadirektiivin suhteen. Totesitte aivan oikein, että asiasta on keskusteltu jo edeltävien puheenjohtajakausien aikana. Haluan kuitenkin esittää teille suoran kysymyksen: miten Suomen puheenjohtajakausi eroaa muista ja pystyttekö saamaan neuvoston jäsenet tekemään yhteistyötä ja pääsemään sopimukseen työntekijöiden etujen turvaamiseksi? Voitteko sitoutua tänään siihen, että pyritte kaikin keinoin edistämään työaikadirektiiviä ja ottamaan vuokratyöntekijöitä koskevan direktiivin asialistalle?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, sen sitoumuksen voi antaa, että puheenjohtajavaltio tulee työskentelemään erittäin aktiivisesti työaikadirektiiviä koskevan ratkaisun löytymiseksi. Kannustimena toimii sekin, että esimerkiksi lääkärien työaikaa koskeva tulkinta aiheuttaa jäsenmaille merkittäviä ongelmia, ja senkin vuoksi olisi erittäin tärkeää löytää tähän direktiiviin ratkaisu. Mutta on vielä liian varhaista arvioida, pystymmekö pääsemään toivottuun lopputulokseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE). – (EN) Jäsen Moraes viittasi lisäkysymyksessään työntekijöiden etuun. Onko neuvosto tietoinen vastikään Financial Timesissa julkaistusta tutkimuksesta, joka koskee suuria eurooppalaisia valtioita ja jonka mukaan suurin osa näiden maiden työntekijöistä, mahdollisesti Espanjaa lukuun ottamatta, haluavat lisää joustoa työaikaan eivätkä päinvastoin? Ottaako neuvosto tämän huomioon sopimukseen pyrkiessään?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, en ole aivan varma, olemmeko tietoisia juuri Financial Timesin artikkelista, mutta olemme tietenkin monella tavalla tietoisia yleisestä kehityksestä, ja niin kuin äskeisessä tai alkuperäisessä vastauksessa jo toinkin esille, myös jäsenvaltioissa tapahtuneen kehityksen vuoksi on tärkeää päästä ratkaisuun sekä työaikadirektiiviä että vuokratyöntekijöitä koskevassa asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Onko teidän mielestänne mahdollista ratkaista ongelma työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän vuoropuhelun avulla? Työmarkkinaosapuolethan ovat pääasiallisessa vastuussa myös työaikoja koskevasta ongelmasta. Kun tämä otetaan huomioon, oletteko myös sitä mieltä, että ratkaisu on mahdollista löytää, jos vastuu siitä siirretään työmarkkinaosapuolille eli työntekijöiden ja työnantajien edustajille?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, tämä on tietenkin yksi sellainen asia, josta on hyvä keskustella ja jonka voi ottaa esille kolmikantakeskusteluissa, mutta tällä hetkellä itse asiassa etsitään aktiivisesti ratkaisua nimenomaan jäsenvaltioiden hallitusten kesken.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys nro 2 (H-0598/06):

Aihe: Eurooppalaisen nuorisosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen

Millä tavoin puheenjohtajavaltio Suomi tukee jäsenvaltioiden hallitusten antamia sitoumuksia eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanossa nuorten työllisyyden parantamiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, aivan aluksi on syytä korostaa eurooppalaisen nuorisosopimuksen laaja-alaisuutta. Nuorten tarpeet on otettava huomioon kaikilla asianmukaisilla politiikan aloilla. Monet toimet esimerkiksi koulutuksen ja liikkuvuuden esteiden poistamisen alalla voivat olla tärkeitä pyrittäessä parantamaan nuorten työllisyyttä.

Parlamentin jäsenen kysymys koskee erityisesti sitä, miten puheenjohtajavaltio Suomi aikoo tukea jäsenvaltioiden hallitusten sitoumuksia nuorten työllisyyden parantamiseksi. Jäsenvaltiot vastaavat omien työllisyyspolitiikkojensa, myös nuorisoa koskevan työllisyyspolitiikkansa, suunnittelusta ja täytäntöönpanosta. Jäsenvaltiot vastaavat myös useimmista muista tätä asiaa koskevista politiikoista, kuten koulutuspolitiikasta.

Puheenjohtajavaltiolla voi kuitenkin olla tärkeä tehtävä asioiden esille tuomisessa, etenkin silloin kun ministerineuvoston työtä organisoidaan. Suomen puheenjohtajakaudella joulukuussa kokoontuvan neuvoston on tarkoitus käsitellä useita kysymyksiä, jotka ovat suoraan yhteydessä nuorison työllisyyteen. Neuvostolle esitellään työllisyyskomitean raportti, jossa tarkastellaan jäsenvaltioiden kansallisia uudistusohjelmia niiden työllisyyspolitiikat mukaan lukien. Jo viime vuonna työllisyyskomitean tarkastelun tuloksena oli, että kaikki jäsenvaltiot hoitivat nuorisotyöttömyyttä nuorisosopimuksen mukaisesti ja mainitsivat laaja-alaisesti toimenpiteitä asianmukaisten työllistymispolkujen rakentamiseksi nuorille. Kytkentää toiseen painopistealaan, henkiseen pääomaan investoimiseen, oli kehitelty erittäin hyvin muun muassa edistämällä siirtymistä koulutuksesta työelämään.

Suomi odottaa, että tänä vuonna jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikoissa kiinnitetään huomiota myös nuorison työllisyyteen ja sen parantamiseen tähtääviin keinoihin. Nuorison työllisyys on varmasti merkittävästi esillä myös niissä keskusteluissa, joita työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa käydään 1. joulukuuta väestönkehityksestä ja tuottavuuden lisäämisestä uusien ja parempien työpaikkojen avulla.

Suomen puheenjohtajakaudella neuvostossa käsitellään kahta asiaa, jotka liittyvät suoraan nuorten työllisyyden parantamiseen. Ensinnäkin elinikäistä oppimista koskevien mahdollisuuksien parantaminen on asia, joka koskee kaikkia, myös nuoria. Toiseksi puheenjohtajavaltio Suomi pyrkii ehdottamaan konkreettisia toimia, joilla parannetaan nuorten tietopalvelujen käyttömahdollisuuksia ja tarjotaan laadukasta tietoa kaikille nuorille merkityksellisistä asioista, kuten työllisyydestä. Erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin.

Maaliskuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi jäsenvaltioita ottamaan nuoret ja nuorisojärjestöt mukaan eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanoon. Suomen puheenjohtajakaudella on tarkoitus keskustella neuvoston tasolla jäsennellyn vuoropuhelun käynnistämisestä kaikkien nuorisoalan toimijoiden, myös nuorten ja nuorisojärjestöjen, kanssa ja niiden välillä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen puheenjohtajuuskaudella nuorten työllisyyden parantaminen on neuvostossa esillä useissa yhteyksissä. Suomi kannustaa kaikkia jäsenvaltioita kiinnittämään vastedeskin huomiota eurooppalaiseen nuorisosopimukseen ja eri tapoihin, joilla nuorison työllisyyttä voidaan parantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitos kattavasta vastauksesta ja esittämistänne tulevaisuudennäkymistä. Eurooppalaisen nuorisosopimuksen kolmannessa osassa määrätään toimenpiteistä nuorten perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi, jotta he voivat perustaa uusia perheitä EU:ssa.

Nyt kun työttömyyttä on saatu menestyksekkäästi torjuttua, onko teidän mielestänne syntymässä noidankehä? Tarkoitan tilannetta, jossa nuorten on vaikea perustaa uusia perheitä, minkä vuoksi väestötieteellinen ongelma kärjistyy.

Aikooko puheenjohtajavaltio Suomi esittää meille puheenjohtajakautensa lopuksi myönteisiä tuloksia perhe- ja työelämän yhteensovittamista edistävistä toimista?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, eräs elementti tässä nuorisosopimuksessahan on se, että pystytään parantamaan nuorten koulutusta ja sosiaalista osallisuutta sekä siirtymistä työelämään. Sen vuoksi onkin hyvin tärkeää ja tänä syksynä on tarkoitus myös tukea ratkaisua, jolla pystytään vahvistamaan tällaista moniammatillista osaamista, jotta nuorten siirtyminen myös koulutuksesta työelämään helpottuu, koska se on yksi kynnysvaihe. Tietenkin työelämän ja perheen yhteensovittaminen on vielä oma kokonaisuutensa, mutta kaikilla näillä asioilla on oma yhteytensä kilpailukykystrategiaan, Lissabonin strategiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Manuel Medina Ortegan kysymys nro 3 (H-0600/06):

Aihe: Laiton maahanmuutto: kesäkuun Eurooppa-neuvoston toimenpiteet

Mitä toimenpiteitä neuvosto on toteuttanut tai aikoo toteuttaa kesäkuussa 15. ja 16. kesäkuuta pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksyttyjen sopimusten mukaisesti kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton rajoittamiseksi ja heidän mahdolliseksi palauttamisekseen lähtömaihinsa?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, laittomien maahanmuuttajien takaisinottoa ja palauttamista koskeva kysymys on unionin maahanmuuttopolitiikan keskeisiä tekijöitä erityisesti maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan taustaa vasten. Kysyjää pyydetäänkin tutustumaan konkreettisiin toimiin ja aloitteisiin, jotka neuvosto on luetellut suullisiin kysymyksiin H-0440, H-0455, H-0473 ja H-0478/06 tänä vuonna antamassaan yhteisessä vastauksessa.

Kesäkuun Eurooppa-neuvoston jälkeisen ajan osalta kysyjää pyydetään tutustumaan muuttoliikettä ja kehitystä käsitelleeseen Euro–Afrikka-ministerikonferenssiin, jonka Marokko järjesti Espanjan ja Ranskan aktiivisella tuella Rabatissa 10. ja 11. heinäkuuta. Konferenssissa hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jonka kolmannessa osassa käsitellään erityisesti laittoman maahanmuuton torjuntaan ja laittomien maahanmuuttajien palauttamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaikki konferenssiin osallistuneet valtiot korostivat sitoutuneensa panemaan toimintasuunnitelman pikaisesti täytäntöön.

Neuvosto antoi 17. heinäkuuta maahanmuuttoa koskevat päätelmät, joissa todetaan uudelleen, että laitonta maahanmuuttoa on torjuttava tehokkaasti unionin tasolla. Päätelmissä todettiin myös muiden maahanmuuttoreittien merkitys, erityisesti unionin itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevilla naapurialueilla, sekä muuttoliikettä ja kehitystä käsittelevän Euro–Afrikka-ministerikonferenssin, jonka Libya on luvannut isännöidä, käynnissä olevat valmistelut.

Komissio julkaisi 19. heinäkuuta tiedonannon politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa. Tiedonannossa käsitellään myös palauttamiseen ja takaisinottoon liittyviä kysymyksiä. Se esiteltiin neuvostolle 24. heinäkuuta ja neuvosto tarkastelee sitä myöhemmin.

Neuvosto keskustelee parhaillaan direktiiviehdotuksesta, joka koskee yhteisiä normeja ja menettelyjä, joita sovelletaan jäsenvaltioissa palautettaessa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Takaisinottoa koskevat neuvottelut jatkuvat neuvoston sopimien suuntaviivojen ja toimivaltuuksien mukaisesti. Komissio ja Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto tiedottivat myös kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan sisältyvien avaintoimien täytäntöönpanosta 24. heinäkuuta pidetyssä neuvoston istunnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, paljon kiitoksia vastauksestanne. Haluan kuitenkin muistuttaa teille, että kaikista näistä sopimuksista huolimatta Kanariansaarten kautta tapahtuva laiton maahanmuutto lisääntyy koko ajan.

Tällä hetkellä Kanariansaarille saapuu lähes tuhat maahanmuuttajaa päivässä. Vastaanottokeskukset ovat aivan täynnä, maahanmuuttajia ei ole mahdollista palauttaa kotimaihinsa eikä 16 maan tekemiä sitoumuksia ole täytetty muualla kuin kotimaassanne Suomessa. Se on nimittäin Italian ja Portugalin ohella lähettänyt paikalle laivastoyksikön.

Loppujen lopuksi mitään näistä toimista, jotka näyttävät oikein hyviltä paperilla, ei kuitenkaan toteuteta. Meitä uhkaa todellinen maahanmuuttajien vyöry, mikä aiheuttaa hätää kansalaisten keskuudessa ja koko EU:ssa. Nämä maahanmuuttajat eivät nimittäin pyri Kanariansaarille vaan EU:hun, mikä vaikuttaa myös EU:n työmarkkinoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, kysyjän esille nostama tapaus on kaikin puolin hyvin tärkeä Euroopan unionin ja neuvoston näkökulmasta. Euroopan unionin rajaturvallisuusvirastohan onkin pyytänyt jäsenvaltioilta muun muassa valvonta-aluksia, tutkia ja rajaturvallisuusasiantuntijoita oman operaationsa toteuttamiseksi Kanarian saarilla. Neuvoston intressissä on vahvistaa tällä saralla tehtävää operatiivista yhteistyötä kehittämällä yhteisoperaatioiden muotoja, ja Suomen on puheenjohtajavaltiona tarkoitus kehittää edelleen Euroopan yhdennettyä ulkorajojen valvontajärjestelmää.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Haluaisin tietää, kuinka neuvosto luulee EU:n pystyvän vastaamaan kasvavaan haasteeseen, jonka muodostavat laiton maahantulo ja tarve palauttaa maahantulijat kotimaihinsa, kun otetaan huomioon, että neuvosto on vuoden 2007 talousarvioesityksessään leikannut komission esittämiä määrärahoja, jotka on osoitettu Frontexille eli rajaturvallisuusvirastolle, johon ministeri juuri viittasi useaan otteeseen, ja Euroopan palauttamisrahastolle. Toivon, että parlamentti saa palautettua määrärahat ennalleen, mutta miten näitä tavoitteita voidaan pitää ensisijaisina, kun neuvosto ei pidä sanaansa rahoitussitoumuksia tehdessään?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, on tietenkin tärkeää, että meillä on käytössä riittävät resurssit myös laittomien siirtolaisten palauttamiseen ja sen valvontaan, mutta korostaisin tässä yhteydessä myös tätä kokonaisvaltaista lähestymistapaa laittoman maahanmuuton kysymyksessä. Silloin on kysymys myös yhteistyöstä niiden maiden kanssa, joista näitä laittomia tulijoita on tulossa, ja siitä, että pystymme kehittämään olosuhteita myös lähtömaissa, jotta Euroopan unionista ei tarvitsisi palauttaa niin paljon laittomia siirtolaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Haluaisin kuulla mielipiteenne siitä, onko mahdollista luoda kotimaahan palauttamista koskevien hyvien käytäntöjen malli. Voisiko komission Wieniin perustama virasto laatia tutkimuksen siitä, millä keinoilla maahanmuuttajat on saatu palaamaan kotimaihinsa?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin rajaturvallisuusvirastoa voidaan käyttää myös apuna siinä, että tehdään enemmän yhteistyötä palautusoperaatioiden osalta. Tässä, niin kuin yleensäkin, on tärkeää tietysti vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä jäsenvaltioiden välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Elizabeth Lynnen kysymys nro 4 (H-0602/06):

Aihe: Vanhusten huono kohtelu

Vaikka Maailman terveysjärjestö on antanut Torontossa vanhusten huonon kohtelun vastaisen julkilausuman ja Yhdistyneet Kansakunnat käsittelevät asiaa ikääntymistä koskevassa Madridin toimintasuunnitelmassa, jäsenvaltiot eivät ole viitanneet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien vanhusten suojelemiseen perheväkivaltaa koskevassa lainsäädännössä.

Monen jäsenvaltion nykyisessä oikeusjärjestelmässä ei esimerkiksi kateta riittävästi yksityisen hoidon alaa. Ilmiö on havaittavissa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, jossa ihmisoikeuksia koskevaa lakia ei sovelleta yksityisesti rahoitetussa hoidossa oleviin henkilöihin.

Kehottaako neuvosto jäsenvaltioita oikaisemaan lainsäädännön puutteet ja kunnioittamaan vanhusten perusihmisoikeuksia?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto haluaa ensiksi kiittää kysyjää siitä, että hän on kiinnittänyt huomiota vanhusten perusihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Koska unioni perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteeseen sekä oikeusvaltioperiaatteeseen, neuvosto on luonnollisesti huolestunut kaikista lainsäädännön mahdollisista aukoista, jotka merkitsisivät, ettei vanhusten oikeuksia kunnioiteta.

Kaikkien EU:n kansalaisten ja Euroopan unionissa asuvien ihmisten perusihmisoikeuksien kunnioittaminen on sisällytetty Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, ja Euroopan unionin johtajien joulukuussa 2000 antamassa perusoikeuskirjassa vahvistetaan oikeudet, jotka perustuvat jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin.

Vanhusten huono kohtelu vanhustenhuollossa ei ole ainoastaan ihmisoikeuskysymys vaan myös sosiaalinen ja joskus jopa rikosoikeudellinen kysymys. Näiltä osin lainsäädäntötoimista on päätettävä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kansallisella tasolla. Neuvosto haluaa myös korostaa pitävänsä yllä syrjintäkiellon periaatetta. Se on jo toteuttanut ja aikoo tulevaisuudessakin toteuttaa toimenpiteitä sellaisen syrjinnän ja sellaisten ennakkoluulojen estämiseksi, jotka perustuvat Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 13 artiklassa mainittuihin kuuteen syrjintäperusteeseen. Näistä perusteista yksi on ikä.

On kuitenkin syytä muista, että on Euroopan komission asia valvoa Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamista jäsenvaltioissa ja toimittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäviksi ehdotuksia aiheellisiksi lainsäädäntötoimiksi. Komissio on tehnyt ehdotuksen neuvoston suositukseksi vammojen ehkäisystä ja turvallisuuden edistämisestä. Yksi painopistealueista on ihmisten välisen väkivallan ehkäisy. Ehdotus on 30. marraskuuta–1. joulukuuta kokoontuvan työllisyys-, sosiaalipolitiikka- ja terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston asialistalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Elizabeth Lynne (ALDE). – (EN) Olen erittäin tyytyväinen ministerin toteamukseen siitä, että uutta lainsäädäntöä laaditaan parhaillaan ikää koskevan 13 artiklan syrjintäperusteen nojalla. Voiko ministeri vakuuttaa meille, että jäsenvaltiot kiinnittävät asianmukaista huomiota vanhusten huonoon kohteluun terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan? Voiko ministeri kehottaa neuvostoa ja komissiota julkistamaan mahdollisesti saamansa tiedot vanhusten huonosta kohtelusta jäsenvaltioissa, jotta voisimme vaihtaa hyviä käytäntöjä?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, on tietenkin muistettava, että sikäli kun tarvitaan erillistä vanhusten suojelulakia, siitä päätetään kansallisesti jäsenvaltioissa. Mutta kuten vastauksessani totesin, myös näitä vanhusturvallisuuteen liittyviä asioita on tarkoitus käsitellä asiaan liittyvässä neuvoston kokouksessa marras–joulukuun vaihteessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Itävallassa perheet, joissa on hoitoa tarvitsevia vanhuksia, palkkaavat yhä useammin laittomia hoitotyöntekijöitä, sillä valtion myöntämä hoitoavustus ei riitä pätevien ammattilaisten palkkaamiseen. Ehdotamme siis hoitoavustusten korottamista, mikä lisäksi keskustelemme Euroopan sosiaalisen vuoden järjestämisestä, työttömien asianmukaisesta uudelleenkoulutuksesta ja tulevien lääketieteen opiskelijoiden "hoitolomista".

Onko hoitoalan pimeän työn osuus noussut myös muissa jäsenvaltioissa, ja mistä ehdotuksista keskustellaan parhaillaan ongelman ratkaisemiseksi tai pikemminkin, mitä ehdotuksia EU:n olisi tuettava?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, tavoitteena on luonnollisesti rakentaa ja edistää yhteistä eurooppalaista politiikkaa siihen suuntaan, että pystyttäisiin luomaan yhteiset palveluiden laatukriteerit, palveluiden tuotanto- ja rahoitustavoista riippumatta. En osaa ottaa kantaa siihen, mikä harmaan työvoiman osuus on, mutta koko tämä problematiikka kytkeytyy mielestäni kysymykseen Euroopan sosiaalisesta mallista, josta meillä oli täällä täysistunnossa eilen ansiokas keskustelu.

 
  
MPphoto
 
 

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (EN) Keskustelimme eilen Daphne-ohjelmasta etenkin naisten ja lasten osalta. Vanhusten huonosta kohtelusta puhutaan paljon, ja aihe voisi olla mahdollista ottaa mukaan ohjelmaan, sillä se liittyy samankaltaiseen aihealueeseen. Kaksi kuukautta sitten järjestettiin suuri kahdeksan eurooppalaisen vanhusjärjestön kokous. Voitaisiinko tämä aihe sisällyttää Daphne-ohjelmaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, meneillään oleva EU:n väkivallan vastainen ohjelma Daphne, johon kysyjä viittaa, koskee tällä hetkellä erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta, kuten kysyjä toteaa, on tietenkin niinikään tarkasteltava tapoja, joilla tilannetta voitaisiin kohentaa eurooppalaisella tasolla myös vanhusten osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Roberta Angelillin kysymys nro 5 (H-0607/06):

Aihe: Oikeudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa koskeva pyyntö

Maaliskuussa 2005 Italian sotilastiedustelu- ja turvallisuuspalvelun virkailija Nicola Calipari sai surmansa italialaisen panttivangin vapauttamisen yhteydessä Yhdysvaltojen sotilasaseman lähistöllä Bagdadissa. Italian hallituksen pyynnöistä huolimatta Yhdysvaltojen oikeusministeriö on ilmoittanut, että se ei toimita lisätietoja Irakissa sijaitsevien monikansallisten joukkojen antaman raportin lisäksi.

Valitettavasti Italian ylimmät viranomaiset ja ennen kaikkea Italian oikeuslaitos ovat todenneet kyseisen raportin sisältämät tiedot riittämättömiksi ja epätäydellisiksi, minkä vuoksi mahdollisimman läheinen yhteistyö Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa on välttämätöntä.

Voiko neuvosto yhteistä ulko- ja puolustuspolitiikkaa koskevan toimivaltansa puitteissa ottaa tämän asian esille, jotta tapahtumat saataisiin selvitettyä kokonaisuudessaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, neuvosto ei ole tarkastellut kysyjän mainitsemaa välikohtausta, jonka se katsoo Italian ja Amerikan Yhdysvaltojen kahdenväliseksi asiaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, onko vastaus siis se, ettei puheenjohtajavaltio aio toteuttaa mitään myönteisiä toimia esille otetussa asiassa?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, vastaus on se, että neuvosto ei ole tätä asiaa käsitellyt eikä tarkastellut, mutta siinä mielessä meillä on monenlaista toimintaa meneillään, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä on neuvoteltu sopimus keskinäisestä oikeusavusta, jolla on tietty yhteys myös tämänkaltaisiin tapauksiin. Tällä hetkellä tarvitaan vielä jäsenvaltioissa sisäisiä menettelyjä tämän sopimuksen voimaansaattamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE). – (EN) Haluaisin tietää, onko neuvosto samaa mieltä siitä, että tämä erityistapaus on merkki suuremmasta ongelmasta eli siitä, että Yhdysvallat odottaa EU:n tekevän sen kanssa yhteistyötä oikeudellisissa asioissa, mutta kun EU pyytää Yhdysvaltoja yhteistyöhön, tämä suhtautuu asiaan huomattavasti vastahakoisemmin. Voivatko neuvoston jäsenet keskustella keskenään siitä, kuinka Yhdysvaltoja voitaisiin painostaa tehokkaammin tekemään EU:n kanssa yhteistyötä oikeudellisissa asioissa?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, tämä sopimus keskinäisestä oikeusavusta, johon äsken viittasin, nopeuttaa omalta osaltaan voimaan tullessaan avunantoa monenlaisissa juridisissa kysymyksissä ja voisi olla yksi avaintekijä myös siinä, että yhteistyö unionin ja Yhdysvaltojen välillä toimisi nopeammin ja tehokkaammin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Koska seuraavat kysymykset koskevat samaa aihetta, ne käsitellään yhdessä:

Bernd Posseltin kysymys nro 6 (H-0608/06):

Aihe: Oikeusvaltio Venäjällä

Mitä mieltä neuvoston puheenjohtajavaltio on demokratian ja oikeusvaltion periaatteen nykytilasta Venäjällä, erityisesti tiedotusvälineiden vapaudesta, kansalaisjärjestöjen tilanteesta, oikeuslaitoksen riippumattomuudesta sekä öljy-yhtiö Jukosin entisten johtajien Platon Lebedevin ja Mihail Hodorkovskin pidätysolosuhteista?

Milan Horáčekin kysymys nro 7 (H-0614/06):

Aihe: Venäjän tilanne

Katsooko neuvoston puheenjohtaja, että EU:n ja Venäjän strateginen kumppanuus on yhteensopiva niiden demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien eurooppalaisten arvojen kanssa, joita Venäjä – kuten osoittavat esimerkiksi tiedotusvälineiden vapauden loukkaaminen, kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoittaminen kansalaisjärjestöistä annetulla lailla, Tšetšenian ihmisoikeusloukkaukset sekä Platon Lebedevin ja Mihail Hodorkovskin vankilaolot – ei noudata?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, neuvosto katsoo, että strategisen kumppanuuden Venäjän kanssa tulee perustua kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa vahvistettuihin yhteisiin arvoihin, erityisesti niihin, joihin Venäjä on sitoutunut Euroopan neuvoston ja Etyjin jäsenenä. Samat arvot mainitaan myös EU:n ja Venäjän uusissa sopimusjärjestelyissä.

Neuvoston mielestä vakauden ja hyvinvoinnin edistäminen Venäjällä edellyttää toimivan demokratian toteutumista kaikilla tasoilla Venäjän federaatiossa, oikeusvaltion periaatteen noudattamista, riippumatonta oikeuslaitosta sekä ihmisoikeuksien, muun muassa tiedotusvälineiden vapauden ja riippumattomuuden sekä toimivan kansalaisyhteiskunnan, ehdotonta kunnioittamista.

Neuvosto on kysyjän tavoin huolestunut viimeaikaisesta kehityksestä oikeusvaltioperiaatteen suhteen, lehdistövapauden selkeästä rajoittamisesta, vallan keskittymisestä sekä Venäjän uudesta kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittavasta lainsäädännöstä. Neuvosto on niin ikään huolestunut Venäjän ja erityisesti Tšetšenian ihmisoikeustilanteesta.

Neuvosto seuraa tiiviisti tilanteen kehittymistä ja ottaa nämä ongelmat ja kysymykset säännöllisesti esille Venäjän kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa, erityisesti kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä ihmisoikeuksia koskevissa keskusteluissa. Neuvosto seuraa muun muassa äskettäin tarkistetun ääriliikkeiden toiminnan torjuntaa koskevan lain täytäntöönpanoa, erityisesti ääriliikkeiden laajennetun määritelmän osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Olemme saaneet lukea, että Saksan ulkoministeri haluaa esittää neuvostolle ehdotuksen yhteisten arvojen luomisesta vahvistamalla EU:n ja Venäjän läheisiä ja pitkäaikaisia verkostoja. Eikö tämä ole järjetöntä, kun otetaan huomioon, ettei Venäjä ole edes valmis parantamaan Hodorkovskin vankilaoloja, jotka ovat jopa sen omien lakien vastaiset. Toisin sanoen Venäjä ei ole edes valmis mukauttamaan vankilaoloja omiin lakeihinsa, joiden mukaan vankien on saatava kärsiä rangaistuksensa lähellä kotikaupunkiaan.

Oletteko puhunut suoraan Venäjän kanssa juuri näiden kahden Jukos-vangin tapauksesta?

 
  
MPphoto
 
 

  Milan Horáček (Verts/ALE). – (DE) Haluan kysyä samaa kuin edellinen puhuja, sillä kyse on tapauksesta, jossa Venäjä rikkoo räikeästi omia lakejaan. Vaikka olen kiitollinen saamastani vastauksesta, se herättää mielestäni jatkokysymyksen. Kun otetaan huomioon Venäjän yhä heikkenevä ihmisoikeustilanne, oletteko sitä mieltä, että Venäjän kanssa solmittava strateginen kumppanuus on ylipäänsä mahdollinen tai että sillä on mitään tulevaisuutta? Eikö meidän pidä sen sijaan kehittää uusia yhteistyömalleja, joilla taataan paitsi taloudellisten ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien huomioiminen myös ihmisoikeuksien tosiasiallinen kunnioittaminen?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, sinänsä näitä yhteisiä arvoja ei tarvitse enää luoda, koska ne ovat jo olemassa. Ne on vahvistettu kumppanuus- ja yhteistyösopimuksissa, ja Venäjä on niihin sitoutunut Euroopan neuvoston ja Etyjin jäsenenä. Mutta tietenkin monenlaisia haasteita liittyy näiden arvojen näkymiseen käytännön toiminnassa ja lainsäädännön toimeenpanossa.

Nämä puutteet Venäjän tuomioistuinten riippumattomuudessa ovat varmasti kehittyvän oikeusvaltion haasteita, joita me seuraamme erittäin tarkasti. On kuitenkin hyvin tärkeää, että tähän strategiseen kumppanuuteen liittyy paljon keskinäistä yhteydenpitoa. Esimerkiksi ihmisoikeuskonsultaatiot järjestetään seuraavan kerran marraskuussa. Myös poliittinen dialogi, jota Venäjän kanssa käydään säännölliseltä pohjalta, antaa mahdollisuuden keskustella ja nostaa esiin myös näitä ihmisoikeuksien ongelmakohtia.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Venäjän talouden tilanne on todellakin erittäin hyvä, mutta ihmisoikeustilanne on huonontumassa vakavasti.

Uskooko neuvosto todellakin, että sen käyttöön ottamat toimet, kuten strategiseen kumppanuuteen liittyvä vuoropuhelu, riittävät ongelman ratkaisemiseen? Eikö neuvoston olisi tilanteen vakavan huonontumisen johdosta testattava uutta strategiaa? Sen olisi muistutettava EU:n naapuria sitoumuksista, joita se on tehnyt kansainvälisissä suhteissaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni ja Venäjä ovat hyvin monin eri tavoin voimakkaasti yhteydessä toisiinsa: rauhan ja vakauden, taloudellisen yhteistyön ja monien muiden asioiden kautta. Sen takia on tärkeää, että strateginen kumppanuus muodostaa tälle meidän keskinäiselle riippuvuudellemme hyvän pohjan ja kehyksen. Jo sen yhteydenpidon ja poliittisen dialogin myötä, joka tällä hetkellä on olemassa, pystytään muistuttamaan Venäjää ihmisoikeushaasteista ja näin myös tehdään, joten ainakin tässä vaiheessa neuvoston puolelta katsotaan, että olemassa olevat mekanismit tarjoavat tähän yhteydenpitoon ja ihmisoikeustilanteen kohentamiseenkin hyvän pohjan.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, nyt kun käsittelemme EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta, haluan kiinnittää neuvoston huomion siihen, että parlamentti totesi tänä vuonna antamassaan päätöslauselmassa, että "nykyinen Venäjän-kumppanuus on pikemminkin pragmaattinen kuin strateginen, koska se ilmentää ensisijaisesti yhteisiä taloudellisia etuja eikä niinkään merkittäviä tuloksia ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokysymyksissä". Eikö Euroopan parlamentin kantaa olisi neuvoston mielestä tutkittava tarkemmin etenkin, kun EU:n ja Venäjän välinen nykyinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus on lähestymässä loppuaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, neuvosto kyllä kuuntelee parlamentin kantaa ja kuuntelee sitä hyvin tarkasti. Näitäkin asioita pitää luonnollisesti pohtia nyt, kun olemme valmistautumassa tämän kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen uusimiseen ja mandaatin luomiseen tämän sopimuksen uusimiseksi. Mutta uskon, että sen lisäksi että tämä yhteistyö on hyvin pragmaattista, se voi olla vielä voimakkaammin strategista kuin se tänä päivänä on ja että Euroopan unionilla ja Venäjällä on mahdollisuuksia toimia yhdensuuntaisesti ja toistensa kumppaneina myös globaaleilla foorumeilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Marian Harkinin kysymys nro 8 (H-0611/06):

Aihe: Kantasolututkimus

Voiko neuvosto selventää oikeudellista kantaa, joka seuraa Euroopan parlamentin 15. kesäkuuta toimittamasta äänestyksestä, jolla sallitaan alkion kantasoluihin kohdistuva tutkimus EU:ssa?

Voiko jossakin jäsenvaltiossa toimipaikkaansa pitävä organisaatio anoa EU:n rahoitusta alkion kantasolututkimukseen, vaikka kyseinen tutkimus olisi laitonta jäsenvaltiossa, jossa organisaatio aikoo tutkimuksen tehdä?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentti antoi 15. kesäkuuta 2006 ensimmäisen käsittelylausuntonsa seitsemättä puiteohjelmaa koskevasta puitepäätöksestä yhteispäätösmenettelyn mukaisesti. Neuvosto puolestaan pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta 24. heinäkuuta 2006, ja tämä yhteisymmärrys vastaa Euroopan parlamentin äänestystulosta. Viittaan tässä kohdin asiakirjaan 11978/06, jossa esitetään seitsemännestä puiteohjelmasta saavutettu poliittinen yhteisymmärrys. Yhteisymmärryksen tarkoituksena on valmistella syksylle ajoittuvaa seitsemännen puiteohjelman toista käsittelyä, jonka tuloksena seitsemäs puiteohjelma luultavasti ehditään hyväksyä ennen vuoden loppua.

Yhteisön tutkimuksen puiteohjelman nojalla myönnetään yhteisön tukea ainoastaan tutkimushankkeille, jotka kuuluvat ohjelman soveltamisalaan ja ovat läpäisseet valintamenettelyn. Tutkimustoiminnassa on luonnollisesti noudatettava niiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, joissa tätä tutkimusta on tarkoitus tehdä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitos vastauksestanne. Kysymykseni liittyy itse asiassa tilanteeseen, jossa valtiolla ei ole voimassa olevaa oikeuskehystä.

Tarkastellaanpa parlamentin äänestystulosta. Keskustelimme siitä, että tutkimustoiminta alistettaisiin tiukoille lupa- ja valvontamenettelyille kulloinkin kyseessä olevan jäsenvaltion oikeuskehyksen mukaisesti. Mitä tapahtuu, jos kuitenkin käy ilmi, ettei kyseisessä jäsenvaltiossa ole voimassa olevaa oikeuskehystä? Kotimaassani Irlannissa ei esimerkiksi ole voimassa lakia sikiöiden kantasolututkimuksesta. Miten parlamentin päätöstä voidaan siis arvioida tässä yhteydessä ja voiko neuvosto ehdottaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on otettava välittömästi käyttöön tällainen oikeuskehys?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, tilanne on tietenkin haasteellinen silloin, jos näistä seikoista ei ole tarkasti säädelty kansallisessa lainsäädännössä, mutta neuvoston hyväksymän kannan mukaan rahoituksen keskeinen ehto on kunkin hanke-ehdotuksen tarkka eettinen arviointi ja jäsenmaiden lainsäädännön huomioon ottaminen. On siis tärkeää huomata, että tällä yksittäisellä ratkaisulla ja päätöksellä ei ole tarkoitus luoda yleiseurooppalaisia bioetiikkasääntöjä vaan päättää selvästi rajoitetummasta asiasta eli siitä, millaiset kantasoluprojektit voivat saada rahoitusta tästä yhteisön ohjelmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  John Purvis (PPE-DE). – (EN) Olen iloinen siitä, että teitte selväksi, että kunkin jäsenvaltion lainsäädännöstä riippuu, voiko valtio harjoittaa tutkimustoimintaa. Tämä liittyy täysin tutkimuksen rahoittamiseen.

Olisi mielenkiintoista kuulla neuvoston puheenjohtajalta, onko hänen mielestään mahdollista toteuttaa ja rahoittaa kantasolututkimusta EU:n tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, kansallinen lainsäädäntö on varmasti asia, joka tulee kehittymään tulevina vuosina, koska kantasolututkimus on asianakin uusi, mutta osana eurooppalaista kilpailukykyä ja tutkimusyhteistyötä muutoinkin on tarkasteltava, saadaanko eurooppalaisen tason yhteistyöstä lisäarvoa myös tämän alan tutkimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Johan Van Hecken kysymys nro 9 (H-0612/06):

Aihe: Guantanamon vankilan sulkeminen

Euroopan ja Yhdysvaltojen johtajien vuotuisessa huipputapaamisessa Wienissä Yhdysvaltojen presidentti George Bush totesi haluavansa sulkea Guantanamon kiistellyn vankilan, mutta että hän odottaa Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätöstä siitä, missä vangit voidaan tuomita. Lisäksi on selvitettävä, miten eri maat voivat ottaa vangit takaisin. Eräät vangit on tuotava oikeuden eteen Yhdysvalloissa, mikäli heille ei heidän omassa maassaan voida taata asianmukaista oikeudenkäyntiä. Presidentti Bushin mukaan vankileirissä on tällä hetkellä vielä noin 400 vankia.

Tietääkö neuvosto, kuinka monta eurooppalaista pidetään vangittuna Guantanamossa? Eikö ole mahdollista, että he voivat palata pian takaisin ja tulla tuomituksi Euroopassa, jossa heille kuitenkin voidaan varmimmin taata asianmukainen kohtelu, kuten presidentti Bush on itsekin antanut ymmärtää?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto ei vastaa ulkomailla olevien kansalaisten suojelemisesta, vaan siitä huolehtivat jäsenvaltiot. Myöskään Guantanamo Bayssä olevien eurooppalaisten lukumäärään liittyviä kysymyksiä ei ole käsitelty neuvostossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Johan Van Hecke (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, ei ole yllättävää, että kysymykseen saamani vastaus aiheutti jonkinasteisen pettymyksen. Esitin kysymykseni nimittäin jo heinäkuun alussa heti Wienissä pidetyn EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen jälkeen, ja se liittyy tiiviisti yhteen huippukokouksessa käsitellyistä aiheista.

Haluaisin siksi tietää, onko asiassa tapahtunut edistystä ja aikooko neuvosto kehottaa Yhdysvaltoja antamaan kiireesti tietoa siitä, kuinka useita EU:n kansalaisia voidaan tuoda oikeuden eteen EU:ssa, ja siitä, onko neuvosto valmis vaatimaan tietyn aikataulun noudattamista tässä yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, Guantanamo Bay on luonnollisesti edelleen vakava huolenaihe, mutta Euroopan unioni pitää erittäin tervetulleena presidentti Bushin ilmoitusta, jonka mukaan hän on halukas sulkemaan Guantanamo Bayn, kunhan näistä käytännön asioista on päästy ratkaisuun, ja toivon mukaan tällä tiellä edetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Elizabeth Lynne (ALDE). – (EN) Yhdysvaltojen korkein oikeus tuomitsi sotaoikeudet laittomiksi 29. kesäkuuta. Presidentti Bushin on tarkoitus antaa tänään klo 19.45 Keski-Euroopan aikaa ilmoitus siitä, että hän aikoo muuttaa lakia tehdäkseen mahdolliseksi Guantánamo Bayn vankien, myös EU:n kansalaisten, tuomitsemisen sotaoikeudessa. Jos hän antaa tällaisen ilmoituksen, kuten uskon hänen tekevän, voiko neuvosto ilmaista kiireesti jyrkän vastalauseensa tästä oikeuden irvikuvasta?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on useaan otteeseen todennut, että taistelukentällä vangittujen vankien kohtelussa tulee noudattaa Geneven yleissopimuksen määräyksiä, kansainvälisen humanitäärisen tapaoikeuden sääntöjä sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia. Myös viime keväänä Klosterneuburgissa käydyssä epävirallisessa ulkoministerikokouksessa katsottiin, että Guantanamo Bayn vankileiri olisi suljettava mahdollisimman nopeasti, joten unioni on tässä asiassa kyllä ilmaissut kantansa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) En ole varmastikaan koskaan kuullut yhtä ponnetonta lausuntoa kuin se, että "neuvosto ei ole vastuussa EU:n kansalaisten suojelemisesta kolmansissa maissa, vaan se on jäsenvaltioiden tehtävä". Toteutamme kansainvälisiä toimia muiden maiden kansalaisten suojelemiseksi esimerkiksi Balkanin maissa, mutta emme toteuta mitään yhteisiä toimia omien kansalaistemme suojelemiseksi.

Onko neuvoston puheenjohtaja samaa mieltä siitä, että jos EU olisi todennut jo vuonna 2002, ettei kansalaisiamme voida pitää vangittuina Guantánamossa ilman syytteen nostamista ja oikeudenkäyntiä, he voisivat olla jo vapaalla jalalla tai heidät olisi tuomittu oikeudessa, jos siihen olisi ollut riittävät syyt?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, neuvoston edustajana puheenjohtajavaltion on tärkeää pysytellä neuvoston toimivallan rajoissa. Keskustelut, joita jäsenvaltiot ovat mahdollisesti käyneet kahdenvälisesti omien kansalaistensa suojelusta, ovat jäsenvaltioiden asia. On vielä todettava, että Euroopan unioni on nostanut Guantanamon esille Yhdysvaltojen kanssa käydyissä keskusteluissa useaan otteeseen, ja näitä keskusteluja tullaan jatkamaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Sarah Ludfordin kysymys nro 10 (H-0617/06):

Aihe: Puitepäätös rasismista ja muukalaisvihasta

Aikooko Suomi puheenjohtajavaltiona tehostaa ponnistuksia, jotta neuvostossa saataisiin aikaan sopimus puitepäätöksestä, jolla vastustetaan rotuvihaa ja uskonnollista vihaa koskevia rikoksia? Komissio ehdotti kyseistä puitepäätöstä vuonna 2001 ja parlamentti tuki sitä voimakkaasti. Aikooko Suomi puheenjohtajavaltiona kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä homofobisten viharikosten vastustamiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, puitepäätöksestä käytävät neuvottelut ovat neuvostossa jääneet odottamaan ratkaisuaan, koska ainakin yhdellä jäsenvaltiolla on ollut merkittäviä varaumia kyseiseen tekstiin siinä muodossa kuin se oli vuonna 2004. Koska kyseinen jäsenvaltio on kuitenkin hiljattain poistanut yleisvarauman, puheenjohtajavaltio Suomi aikoo tiiviissä yhteistyössä tulevan puheenjohtajavaltion Saksan kanssa saattaa asian käsiteltäväksi asiaankuuluvissa työryhmissä, jotta puitepäätös voitaisiin tehdä mahdollisimman pian.

Puheenjohtajavaltio Suomen asialistalla ei ole homofobiaan liittyviä suvaitsemattomuusrikoksia koskevia ehdotuksia, joihin parlamentin arvoisa jäsen kysymyksessään viittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Olen erittäin kiitollinen näistä hyvistä uutisista, jotka oli ilo kuulla. Olen kuitenkin pahoillani siitä, että ministerin mielestä homofobiaan liittyviä viharikoksia koskevia ehdotuksia ei ole esitetty. Eikö EU:n hänen mielestään pitäisi yrittää ratkaista ongelma, joka liittyy sekä rasismin että homofobian kärjistyneisiin muotoihin eli väkivaltaan ja vihaan kaikkialla EU:ssa? Olemme jääneet täysin jälkeen toimissamme näihin haasteisiin vastaamiseksi, mikä johtuu pääasiassa kolmanteen pilariin liittyvistä neuvoston veto-ongelmista. Ministeri viittasikin juuri tähän. Aikooko puheenjohtajavaltio Suomi edistyä myös siirtymäväylälausekkeen käsittelyssä niin, että kolmannen pilarin hallitustenväliset asiat sisällytetään yhteisön toimivaltaan, jotta pystymme toimimaan aiempaa tehokkaammin ja demokraattisemmin?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, olen kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin pitää pyrkiä puuttumaan keskeisiin haasteisiin, mutta tietenkin siinä joudutaan etenemään askel askeleelta eikä valitettavasti kaikkiin haasteisiin samalla kertaa pystytä vastaamaan. Tarkoitus on itse puitepäätökseen liittyen valmistella jatkoseminaaria kesäkuussa pidetylle asiantuntijaseminaarille, ja sen jälkeen voidaan varmasti harkita tätä puitepäätösehdotusta työryhmätyöskentelyyn. Mitä tulee passerelleen, jonka kysyjä nosti lisäkysymyksessään esille, kuten täällä parlamentissa on tullut aiemminkin todetuksi, Suomi tutkii aktiivisesti omalla puheenjohtajakaudellaan mahdollisuuksia tehostaa päätöksentekoa ja sitä kautta yhteistä toimintaa oikeus- ja sisäasioiden alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE). – (EN) Olen ilahtunut siitä, että mainitun jäsenvaltion esittämä puitepäätöksen tekemiseen liittyvä varauma on poistettu. Voiko puheenjohtajavaltio kehottaa Coreperin työryhmää vauhdittamaan asian käsittelyä, jotta saamme päätöksen tehtyä mahdollisimman pian? Onko neuvosto lisäksi sitä mieltä, että tällaisen puitepäätöksen tekeminen lähettäisi myönteisen viestin EU:n etnisille vähemmistöille ja etenkin muslimeille, joihin kohdistuu tällä hetkellä Euroopassa huomattavia paineita?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, se että puitepäätöksen valmistelussa päästään etenemään, ei vielä tarkoita, että puitepäätös olisi nyt ongelmaton, vaan sananvapauteen, legaliteettiperiaatteeseen ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin liittyvät erilaisuudet aiheuttavat tähän liittyen edelleen avoimia kysymyksiä. Tähän asti käytyjen keskustelujen pohjalta on nyt tarkoitus laatia tarkennettu ehdotus puitepäätökseksi, josta on kuitenkin todettava, että se tuskin ehtii valmistua ennen kuin seuraava puheenjohtajavaltio on jo puikoissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Inger Segelströmin kysymys nro 11 (H-0618/06):

Aihe: Naisten ihmisoikeudet Iranissa

Maanantaina 12. kesäkuuta noin sata iranilaista naisasia-aktivistia osoitti mieltään Teheranissa. He vaativat muutoksia naisia syrjiviin Iranin lakeihin. Poliisi hajotti mielenosoituksen väkivaltaisesti, ja 70 mielenosoittajaa pidätettiin.

Mihin poliittisiin ja konkreettisiin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä kahdenvälisissä suhteissaan Iraniin tuomitakseen maan hallituksen väkivaltaiset hyökkäykset naisasia-aktivisteja kohtaan ja Iranissa tapahtuvat naisiin kohdistuneet ihmisoikeusrikkomukset?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on useasti ilmaissut huolensa naisten tilanteesta Iranissa. YK:n yleiskokous ilmaisi viime joulukuussa Iranin ihmisoikeustilanteesta antamassaan päätöslauselmassa, jota myös unioni kannatti, vakavan huolensa jatkuvasta syrjinnästä ja muista ihmisoikeusrikkomuksista, muun muassa naisten ja tyttöjen järjestelmällisestä syrjinnästä lainsäädännössä ja käytännössä.

Neuvosto pahoittelee Iranin ihmisoikeustilanteen heikentymistä. Neuvosto tuomitsi 20. maaliskuuta 2006 pidetyssä istunnossaan kansainvälisenä naistenpäivänä järjestettyä rauhanomaista mielenosoitusta vastaan käytetyt kovat otteet. 15. toukokuuta pitämässään istunnossa neuvosto ilmaisi huolensa teloitusten määrän kasvusta, mielivaltaisista pidätyksistä, tiedonsaantia koskevien rajoitusten tiukentamisesta sekä sanan- ja uskonnonvapauteen kohdistuvien loukkausten lisääntymisestä. Neuvosto viittasi erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien, lakimiesten ja vähemmistöryhmien pelotteluun ja häirintään.

17. heinäkuuta pidetyssä istunnossa neuvosto kiinnitti erityistä huomiota jatkuviin ilmaisu- ja yhdistymisvapauden loukkauksiin, muun muassa 12. kesäkuuta järjestetyn naisten oikeudellisen syrjinnän lopettamista vaatineen rauhanomaisen mielenosoituksen väkivaltaiseen hajottamiseen.

Neuvosto on siis tietoinen äskettäisiin mielenosoituksiin liittyneistä välikohtauksista. EU aikoo edelleen ottaa esille ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, naisten oikeudet mukaan lukien, sekä suoraan Iranin kanssa että kansainvälisillä foorumeilla.

Unioni aikoo ilmaista huolensa niin luottamuksellisissa kuin julkisissakin yhteyksissä. Suomen puheenjohtajakaudella EU on antanut jo kolme julkilausumaa Iranin ihmisoikeustilanteesta. Puheenjohtajavaltio ilmaisi 24. elokuuta Evinin vankilassa olleen opiskelija-aktivistin Akbar Mohammadin kuoleman johdosta EU:n vakavan huolen toisinajattelijoiden, oppositiojohtajien, opiskelija-aktivistien ja kaikkien ihmisoikeuksien puolustajien kovasta kohtelusta Iranin vankiloissa.

Heinäkuun lopulla antamassaan julkilausumassa puheenjohtajavaltio ilmaisi unionin vakavan huolen sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolustajien tilanteen huonontumisesta Iranissa. Tässä julkilausumassa mainittiin erikseen huomattava ihmisoikeusasianajaja Abdolfattah Soltani, joka on tuomittu viideksi vuodeksi vankeuteen. Samoin mainittiin Ali-Akbar Mousavi Khoeini, joka pidätettiin naisten oikeuksien tukemiseksi järjestetyn mielenosoituksen aikana 12. kesäkuuta, asianajaja Farshid Jadollahi ja Omid Beruzi, jotka on niinikään tuomittu vankeuteen, sekä työoikeuksien puolustajien pidätykset Teheranissa.

10. heinäkuuta annettiin julkilausuma, jossa puheenjohtajavaltio ilmaisi Euroopan unionin huolen siitä, että iranilainen akateemikko Ramin Jahanbeglu on edelleen pidätettynä.

Neuvosto pyrkii edelleen järjestämään EU:n ja Iranin välisen istunnon joulukuussa 2002 aloitetun ihmisoikeusvuoropuhelun puitteissa. Istunnossa kummallakin osapuolella olisi tilaisuus keskustella kaikista ihmisoikeuksiin liittyvistä huolenaiheista.

 
  
MPphoto
 
 

  Inger Segelström (PSE). – (SV) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitos tästä yksityiskohtaisesta vastauksesta. Minäkin olen ilahtunut siitä, että näihin välikohtauksiin on reagoitu voimakkaasti ja nopeasti. Olen nimittäin sitä mieltä, että monet muutkin katsovat minun laillani, että kehitys on menossa väärään suuntaan. Tämä tapaus on osoitus siitä. Perustavanluonteista työtä on todellakin tehtävä, jos näistä aiheista ei voida edes keskustella joutumatta tällaisen hyökkäyksen kohteeksi.

Haluaisinkin tietää, onko neuvoston mahdollista tehdä aloite naisjärjestöjen tukemiseksi. Parlamentti laati vastikään mietinnön, jossa käsiteltiin naisia kriisinhallintatilanteissa. Keskustelimme tuolloin siitä, kuinka alalla olisi edettävä. Lisäkysymykseni taustalla on siis käsitykseni siitä, että useat ihmiset ovat huolissaan siitä, että kehitys on menossa väärään suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, niin kuin totesin, neuvosto on erittäin huolestunut siitä, että tilanne näyttää monella sektorilla kehittyvän huonoon suuntaan. Ainakin poliittisesti me olemme tukeneet ja jatkamme sillä tavalla myös naisjärjestöjen tukemista, että näitä ihmisoikeuskysymyksiä ja ajankohtaisia ongelmia pidetään jatkuvasti esillä sekä suorissa kontakteissa että kansainvälisillä foorumeilla. Me olemme myös useaan otteeseen pyytäneet demarssien kautta Iranin viranomaisilta lisäselvityksiä maassa tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Robert Evansin kysymys nro 12 (H-0622/06):

Aihe: EU:n tuleva laajentuminen

Katsooko neuvosto, että eräät jäsenvaltiot harjoittavat eräänlaista protektionismia edellyttäessään kansanäänestyksen järjestämistä ennen EU:n laajentumista ja että ne pyrkivät tietoisesti estämään tiettyjen maiden unioniin liittymisen?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, minkä tahansa valtiosopimuksen, siis myös uusien jäsenvaltioiden liittymistä koskevan sopimuksen, ratifiointimenettely on kunkin jäsenvaltion päätettävissä oleva asia. Tämän vuoksi neuvosto ei voi eikä sen oikein olisi asianmukaistakaan esittää ratifiointimenettelyä koskevia kommentteja.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Evans (PSE). – (EN) Jos asiaa ei ole neuvoston mielestä asianmukaista kommentoida millään tavalla, se lienee vaikeaa. Saisinkohan kuitenkin lypsettyä neuvostolta joitakin muita yleisempiä tietoja? Onko ministeri sitä mieltä, että ilmapiiri muuttui hieman EU:ssa Ranskan ja Alankomaiden kielteisten kansanäänestystulosten jälkeen ja että joissakin maissa pelätään EU:n laajentumista? Katsooko ministeri, että kansanäänestyksen järjestäminen voisi estää tulevan laajentumisen kokonaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, ainakaan siinä mielessä tunnelma ei ole muuttunut ja olemme hyvin tyytyväisiä, että kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joissa käsiteltiin myös unionin vastaanottokykyä, selkeästi todettiin, että vastaanottokyky ei ole hakijavaltioille asetettava uusi kriteeri, mutta sinänsä asia, joka täytyy myös Euroopan unionin sisällä ottaa huomioon. Suomen puheenjohtajakaudella on tarkoitus joulukuun Eurooppa-neuvostossa käydä perusteellinen keskustelu kaikista laajentumiseen liittyvistä näkökohdista, ja varmasti sen jälkeen näemme myös tätä hetkeä paremmin, millainen mieliala tässä asiassa jäsenvaltioissa vallitsee.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Brian Crowleyn kysymys nro 13 (H-0631/06):

Aihe: Kansainvälisen terrorismin torjunta

Voisiko neuvosto esittää lausuman niistä toimista, joita se on toteuttanut kansainvälisen terrorismin torjumiseksi tänä vuonna EU:n tasolla, sekä mahdollisista uusista EU-aloitteista tällä alalla lähitulevaisuudessa?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, neuvosto tiedottaa kysyjälle, että terrorismin torjunnan koordinaattori laati toukokuussa 2006 kattavan raportin EU:n toiminnasta terrorismin torjunnassa myös ulkosuhteiden alalla. Raportti on vastaus Eurooppa-neuvoston pyyntöön saada puolivuosittain selvitys kesäkuussa 2004 hyväksytyn ja viimeksi helmikuussa 2006 tarkistetun terrorismin torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Raportissa on yhteenveto joulukuun 2005 jälkeen tapahtuneesta edistymisestä.

Euroopan unionin politiikka terrorismin torjunnassa määritellään viime joulukuussa hyväksytyssä Euroopan unionin terrorismin vastaisessa strategiassa. Lontoon äskettäisten tapahtumien myötä kävi selväksi, että terrorismi- ja lentoturvallisuusasiantuntijoiden välistä yhteistyötä olisi tarpeen entisestään tiivistää. Oikeus- ja sisäministerit tulevat Tampereen epävirallisessa neuvoston kokouksessa jatkamaan näitä keskusteluja.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Crowley (UEN). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitos vastauksestanne.

Viimeisimmän kommenttinne ja etenkin sen perusteella, mitä Lontoossa vasta tapahtui, näyttää siltä, ettei toimia juurikaan ollut koordinoitu muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Ehkäpä uhka ei muissa maissa ollut tuolloin yhtä kouriintuntuva kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lentokenttien turvatoimista on kuitenkin edelleen paljon epätietoisuutta. Turvatoimet riippuvat siitä, mihin ja mistä matkustetaan. Ehkäpä yhteistyötä on nyt tiivistettävä ja koordinointia tehostettava näissä asioissa.

Otetaanko liikenneministerit Tampereella mukaan näihin keskusteluihin, jotka koskevat siviili-ilmailun suojelemista näiltä uhilta?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, juuri tätä yhteistyötä ja koordinaatiota on tarkoitus tehostaa mitä pikimmin. Suomen puheenjohtajakaudella päivitetään niin terrorismin torjunnan strategia kuin siihen liittyvä toimintasuunnitelma. Ja niin kuin mainitsin, on käynyt selväksi, että terrorismi- ja lentoturvallisuusasiantuntijoiden välistä yhteistyötä on tarpeen edelleen tiivistää. Toinen esimerkki koskee nestemäisiä räjähdysaineita. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset tulevat jatkossa kiinnittämään erilaisissa asiantuntijatapaamisissaan erityistä huomiota muun muassa tähän kysymykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  James Hugh Allister (NI). – (EN) Voiko neuvosto kertoa meille kansainvälisen terrorismin torjumisesta sen, mitä toimia se toteutti edistääkseen niiden kolmen IRA:n jäsenen palauttamista, jotka oli tuomittu kansainvälisestä terrorismista Kolumbiassa ja jotka saivat tämän jälkeen turvapaikan EU:n jäsenvaltiosta – Irlannista – ja ovat edelleen turvassa siellä? Eikö EU selvästikin heikennä uskottavuuttaan, kun kyse on jyrkän kannan omaksumisesta kansainväliseen terrorismiin, jos se sallii jäsenvaltioiden suojella etsintäkuulutettuja ja tuomittuja kansainvälisiä terroristeja?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, on tietenkin tärkeää, että Euroopan unioni pystyy toimimaan koherentisti kaikissa toimissaan myös uskottavuuden ja ennen kaikkea tehokkuuden säilyttämiseksi. Ehkä lisääntyvän oikeus- ja sisäasioiden alan yhteistyön ja myös tehokkaamman päätöksenteon kautta pystytään vastaamaan tähänkin koherenttiuden haasteeseen entistä paremmin.

 
  
MPphoto
 
 

  John Purvis (PPE-DE). – (EN) Toivon ministerin muistavan, että tämänhetkiset matkustusrajoitteet ja turvatoimet Yhdistyneen kuningaskunnan lentokentillä haittaavat merkittävästi tavanomaista kaupallista ja taloudellista toimintaa. Toivon puheenjohtajavaltion muistavan, että EU:n yhteistä kantaa vahvistettaessa on varmistettava taloudellisen ja kaupallisen toiminnan jatkuminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, lentoliikennettä ja matkustamista koskevat rajoitukset, jotka koskevat tietysti erityisesti matkatavaroita, eivät haittaa pelkästään kaupankäyntiä vaan myös hyvin paljon tavallisia matkustajia. Juuri tästä syystä onkin niin tärkeää, että terrorismi- ja lentoturvallisuusasiantuntijat tiivistävät yhteistyötään, jotta löydetään oikea suojelun taso: riittävät keinot suojella kansalaisia terrorismi-iskuilta, mutta toisaalta sopiva taso siihen, että myös normaalielämän matkustaminen on jatkossakin mahdollista.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kysymykset nro 14, 15, 16 ja 18 raukeavat laatijoiden poissaolon vuoksi.

Kysymys nro 17 on peruttu.

Seuraavana on Esko Seppäsen kysymys nro 19 (H-0645/06):

Aihe: Taistelujoukkojen päivystysvuorot

Kun EU valmistautuu käyttämään taistelujoukkoja operaatioissa, eri maiden taistelujoukko-osastot päivystävät kukin omalla vuorollaan. Onko jäsenmaiden kesken olemassa sopimusta kustannusten jaosta siinä tapauksessa, että taistelujoukko-osasto mobilisoidaan päivystysaikana sotilaallisiin tehtäviin, ja onko neuvostossa sovittu, mitä tehdään siinä tapauksessa, että joku päivystysosastoon kuuluvista maista ei halua osallistua EU:ssa päätettyyn operaatioon?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, päätöksen tekeminen joukkojen lähettämisestä EU:n kriisinhallintaoperaatioon kuuluu kaikissa tapauksissa asianosaisille jäsenvaltioille. Joukot kootaan vapaaehtoisuuden pohjalta asiaa koskevien kansallisten päätösten mukaisesti.

Euroopan unionin sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset operatiiviset kustannukset rahoitetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tässä 3 kohdassa todetaan, että kyseisten määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvat toimintamenot otetaan myös menoina Euroopan yhteisöjen talousarvioon, lukuun ottamatta sellaisia toimista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla sekä tapauksia, joista neuvosto yksimielisesti toisin päättää. Samoin 3 kohdassa todetaan edelleen, että jos menoja ei oteta Euroopan yhteisöjen talousarvioon, jäsenvaltiot vastaavat niistä bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon mukaisesti, jollei neuvosto yksimielisesti toisin päätä. Tämä siis perussopimuksen 28 artiklan mukaisesti, ja muista kustannuksista vastaavat joukkoja lähettävät jäsenvaltiot kansallisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Esko Seppänen (GUE/NGL). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, kysymyksen toinen osa jäi kokonaan vastaamatta: Mitä tehdään siinä tilanteessa, että päivystysvuorossa oleva maa ei halua lainkaan osallistua tällaiseen operaatioon?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, kuten totesin, itse operaation käynnistämisestä tehdään Euroopan unionissa yksimielinen päätös, ja jäsenvaltioissa päätös tehdään operaatiokohtaisesti. Päivystysjoukon muodostaa samanaikaisesti isompi kokonaisuus. Jää nähtäväksi, miten kysyjän esille nostamassa tilanteessa reagoidaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Crowley (UEN). – (EN) Kiitän aluksi puheenjohtajavaltiota sen toimista jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin järjestämiseksi asiassa, joka koskee rauhanturvajoukkojen lähettämistä Libanoniin. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, jatkaakseni työnjakoa koskevista kommenteistanne – jotkin maat pystyvät mitä ilmeisimmin tarjoamaan logistista tukea paremmin kuin toiset – haluan kysyä, onko jollain tapaa koordinoitu sitä, mikä maa pystyy parhaiten toteuttamaan operaation eri toiminnot, vai onko jäsenvaltioiden edelleen sovittava tästä kahdenvälisesti?

 
  
MPphoto
 
 

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, nämä kulloinkin vuorossa olevat päivystysjoukot on koottu juuri sillä tavoin, että muodostuu hyvin yhteentoimiva kokonaisuus, ja siten kysyjän mainitsemaa koordinointia on harjoitettu jo valmisteluvaiheesta lähtien.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.30 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies VIDAL-QUADRAS

 
  

(1) EYVL C 203 E, 27.8.2002, s. 1.
(2) EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö