Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 7. syyskuuta 2006 - Strasbourg

5. Euroopan luonnon-, kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön suojelu maaseutu- ja saarialueilla (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Sifunakisin laatima kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietintö (A6-0260/2006) Euroopan luonnon-, kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön suojelusta maaseutu- ja saarialueilla (2006/2050(INI).

  Nikolaos Sifunakis (PSE), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tämä on tärkeä päivä sekä minulle henkilökohtaisesti että kollegoilleni ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle, koska noin vuoden kestäneen hankkeen päätteeksi minulla on tänään ilo esitellä täysistunnossa mietintöni Euroopan luonnon-, kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön suojelusta maaseutu- ja saarialueilla.

Euroopan maaseudulla ja saarilla asuvat ihmiset ovat vuosisatojen saatossa onnistuneet luomaan esteettisesti hyvin arvokkaan kulttuuriympäristön käyttäen yksinkertaisia materiaaleja ja menetelmiä sekä kunnioittaen inhimillistä mittakaavaa ja leutoa luonnonympäristöä.

Tämä koruton kulttuuriperintö, jonka suojelu ja kehittäminen eivät ole ainoastaan kulttuurinen velvollisuus vaan myös välttämättömyys kehityksen kannalta, on monissa Euroopan maissa muuttunut merkittävästi. Tämä kehitys, josta hallitukset ovat vastuussa, johtuu yhteiskunnan ja tekniikan kehityksestä, rajoituksettomasta taloudellisesta hyödyntämisestä ja ylikehittämisestä. Niiden seurauksena alueet ovat toisaalta muuttuneet ja – erityisesti saarten pienessä mittakaavassa – luonnonympäristön ja kulttuuriympäristön hieno tasapaino on järkkynyt, sekä toisaalta erittäin tuottavaa viljelysmaata on tuhoutunut.

Mietintöni tarkoitus on muotoilla täsmällisiä ehdotuksia siitä, kuinka tätä EU:n maaseutu- ja saarialueiden rikasta kulttuuriperintöä voidaan suojella, kehittää ja hoitaa pitkällä aikavälillä sekä samalla parantaa kaikkien Euroopan kansalaisten elämänlaatua.

Mietinnössä esittämäni ehdotukset on suunnattu Euroopan unionille, jäsenvaltioille, paikallisille ja alueellisille viranomaisille sekä EU:n kansalaisille. Kehotan näitä tahoja ryhtymään täsmällisiin toimiin kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön suojelemiseksi ja kehittämiseksi maaseutu- ja saarialueilla. Koska käytettävissäni on vain vähän aikaa, puhun nyt ainoastaan muutamista ehdotuksistani.

Ensinnäkin EU tarvitsee kulttuuriperintöä koskevan yleisstrategian. Tämä tavoite saavutetaan siten, että kun Euroopan komissio valmistelee lainsäädäntöehdotuksia, se tutkii tarkoin niiden vaikutukset kulttuuriin, kulttuuriperintöön ja erityisesti kansanarkkitehtuuriperintöön, jonka käsityöläiset ovat luoneet käsin vuosisatojen kuluessa. Tällä tavoin kulttuuriperinnölle suotuisat toimet tuodaan osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa.

Koska kulttuurialalle suunnatut yhteisön ohjelmat eivät tarjoa riittävää rahoitusta, kulttuuriperinnön säilyttämistä varten on pyrittävä saamaan lisää varoja myös muista yhteisön välineistä: yhteisen maatalouspolitiikan, rakennerahastojen sekä yhteisöaloitteiden Leader, Urban ja Interreg kautta, jotka sisällytetään seuraavalla rahoituskaudella koheesio- ja maatalouspolitiikan uusiin rahoitusvälineisiin.

Jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä yhteisön varoja siten, että niillä edistetään vaihtoehtoista, kestävää matkailua, sillä sen avulla voidaan suojella ja tuoda esiin sellaisten yhteisöjen arkkitehtuuriperintöä, jotka ovat suurimmaksi osaksi säilyttäneet omaleimaisuutensa.

Myös Kulttuuri-ohjelmasta on sen vähäisistä määrärahoista huolimatta annettu merkittävää tukea kulttuuriperintöä koskeviin hankkeisiin, vaikkakaan rakennusten kunnostamiseen siitä ei ole voitu saada rahoitusta.

Muitakin hankkeita voitaisiin kuitenkin rahoittaa uudesta Kulttuuri 2007 -ohjelmasta.

Ohjelmaan kuuluvien monivuotisten yhteistyösuunnitelmien avulla voitaisiin esimerkiksi luoda verkosto sellaisten eri jäsenvaltioiden arkkitehtuurisesti merkittävien kylien välille, joissa asuu alle 1 000 asukasta.

Nämä yhteisöt järjestävät alueensa perinteisiin liittyvää kulttuuritoimintaa vahvistaakseen yhteistyötä arkkitehtuurisesti ja kulttuurisesti tärkeiden eurooppalaisten yhteisöjen välillä ja niille annetaan mahdollisuus kehittää paikallisia erityispiirteitään, tapojaan ja perinteitään.

Sen lisäksi Euroopan komissiota kehotetaan kuitenkin myös perustamaan kulttuuripääkaupunkitoiminnan mallin mukaan uusi EU:n toimintamalli tukemaan tärkeitä pieniä perinteisiä yhteisöjä. Yksi tai kaksi mielenkiintoista asutuskeskusta valittaisiin vuosittain ja niissä toteutettaisiin entistämis- ja kunnostustoimia sekä järjestettäisiin kulttuuritapahtumia koko vuoden ajan.

Koska pidämme arkkitehtuurisesti merkittävien asutuskeskusten kehittämistä tärkeänä, ehdotamme myös, että Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinto jaetaan tulevaisuudessa myös parhaalle perinteisen asutuskeskuksen kokonaisvaltaiselle kohentamishankkeelle.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan kulttuuriympäristö, joka koostuu erilaisista arkkitehtuurin tyyleistä eri aikakausilta, muuttuu nykyisin merkittävästi hallitsemattoman ylikehittämisen ja paikkakunnan historiallisten ja arkkitehtuuristen piiteiden kanssa yhteensopimattomien rakennusten vuoksi.

Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on tarjottava kannustimia tuollaisten rakennusten purkamiseen kokonaan tai osittain. Samalla on huolehdittava siitä, ettei kulttuuriperinnön merkittäviä osia selvästi tuhoavia tai muuttavia hankkeita tueta yhteisön varoilla.

Lisäksi mietinnössä ehdotetaan, että Euroopan unionissa perustetaan Euroopan kulttuuriperinnön teemavuosi, jonka tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnön merkityksestä, oli se sitten eurooppalaista, kansallista tai paikallista.

Lopuksi haluan erityisesti kiittää kulttuurivaliokunnan sihteeristöä, kanssani työskennelleitä asiantuntijoita ja tietenkin kollegoitani kulttuurivaliokunnassa.

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan omasta ja komission jäsenen Figel'in puolesta kiittää esittelijää sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa rakentavasta työstä, jota ne ovat tehneet tämän erinomaisen mietinnön eteen. Tässä mietinnössä korostetaan kulttuuriperinnön kunnioitukseen liittyviä huolia. Komissio on täysin samaa mieltä näiden kysymysten merkityksestä.

Tällä alalla on vielä paljon tehtävää. Komission osallistuminen tähän työhön näkyy kuitenkin jo sekä nykyisessä Kulttuuri 2000 -ohjelmassa että muissa EU:n ohjelmissa ja rahoitusvälineissä. Komissio on jo ottanut huomioon useita mietinnössä esiin tuotuja asioita. Kyseessä on kuitenkin erittäin hyödyllinen mietintö, jonka ansiosta voimme jälleen kerran korostaa, että on tarpeen käyttää kaikkia mahdollisia keinoja luonnon- ja rakennusperinnön suojelemiseksi.

Perustamissopimuksen antamien mahdollisuuksien mukaan komissio kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaiken EU:n rahoitusvälineiden, kuten rakennerahastojen, tarjoaman avun investoitaessa kulttuuriperintöhankkeisiin. Nuo investoinnit ovat selvästi merkittävä tapa luoda uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Ne edistävät siten alueellista kehitystä ja uudistumista.

Tässä suhteessa Euroopan komissio ja erityisesti kollegani Figel alaisineen valvovat kaikkia EU:n ohjelmia ja huolehtivat siitä, että rahoitusvälineiden tavoitteissa huomioidaan kulttuurinäkökohdat. Tämän tuloksena onkin viime vuosina saavutettu merkittävää edistystä. Olen hyvin tyytyväinen tähän kehitykseen ja eräät jäsenvaltiot, kuten Kreikka ja Portugali, ovat tarttuneet yhteisön tukikehysten tarjoamiin mahdollisuuksiin ja ovat luoneet kulttuuriperintöä koskevia toimintaohjelmia.

Lisäksi komissio kannustaa jäsenvaltioita yhteistyöhön kulttuurin ja kulttuuriperinnön alalla Kulttuuri 2000 -ohjelman avulla. Lähitulevaisuudessa tätä työtä jatketaan vastikään ehdotetulla Kulttuuri-ohjelmalla vuosille 2007–2013.

Kolmen toimielimen välisen hyvän yhteistyön ansiosta uusi ohjelma vuosille 2007–2013 hyväksytään toivottavasti ennen vuodenvaihdetta. Tässä yhteydessä haluankin vielä kiittää komission jäsenen Figel'in puolesta tuon mietinnön esittelijää Graça Mouraa. Nyt käsiteltävässä mietinnössä mainitun kumppanien järjestöverkoston kaltaiset hankkeet voivatkin pian saada rahoitusta.

Kuten mietinnössä myös todetaan, Euroopan komissio pyrkii aktiivisesti lisäämään tietoisuutta kulttuuriperinnön merkityksestä esimerkiksi Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinnon ja yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa toteutettavien Euroopan rakennusperintöpäivien kaltaisilla toimilla. Tulevaisuudessa voimme etsiä tapoja, joilla toimia laajennettaisiin ja joilla Euroopan parlamentin toiveet otettaisiin niissä paremmin huomioon.

Lopuksi haluan korostaa, että tästä mietinnöstä keskustellaan juuri oikeaan aikaan. Olemme nyt käännekohdassa, jossa uusi Kulttuuri-ohjelma hyväksytään pian, komissio harkitsee tulevien vuosien toimiaan ja monista kysymyksistä keskustellaan. Tämä mietintö on ehdottomasti erittäin mielenkiintoinen siinä yhteydessä.

  Vasco Graça Moura, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, jos haluamme edistää Euroopan maaseutu- ja saarialueiden kulttuuriperinnön merkityksen tunnustamista, tarvitaan muutakin kuin puheita, joista poliitikot usein pitävät niin paljon – on ryhdyttävä pikaisesti erilaisiin toimiin, joilla kulttuuriperintöä suojellaan, entisöidään ja kehitetään.

On korostettava, että kulttuurinäkökulman lisäksi inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset seikat puoltavat näiden asioiden ottamista vakavasti. Sifunakisin mietinnössä ehdotetaan täysin perustellusti erilaisia poliittisia toimia noiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkkejä näistä ovat kulttuuriperinnön järjestelmällinen tutkimus ja kartoitus sekä sen moninaisuuden ja monipuolisuuden tunnustaminen, lainsäädäntökehyksen luominen sen suojelun takaamiseksi, kannustimet perinteisten rakennusten säilyttämiseksi, taloudellinen tuki, perinteisten ammattien kuten maatalouden ja käsityöammattien harjoittamisen jatkuminen, perinneammattien ja paikallisen osaamisen suojeleminen, luonnonympäristön ja arkkitehtuurin kunnostaminen, käsityöläisten kouluttaminen, uusien tekniikkojen ja menetelmien ottaminen käyttöön, Euroopan kulttuuriperintöluettelon laatimiseen pyrkivien aloitteiden tukeminen yhteisön toimintaohjelmien yhteydessä ja lopuksi kaikkien kulttuuriperinnön aineellisten ja aineettomien osien kehittäminen. Käsittelemämme mietintö on hyvin laaja kokonaisuus, joka sisältää paljon muitakin kuin mainitsemani kohdat.

Tämä maaseutu- ja saarialueiden suojeleminen auttaa myös kääntämään monien näiden alueiden ongelmana olevaa muuttotappiosuuntausta ja luomaan työpaikkoja sekä vaurautta ja kestävää kehitystä. Kotimaani viranomaiset ovat korostaneet, että maaseudun kulttuuriperintöä koskevan politiikan pitäisi perustua kolmeen pääteemaan, jotka ovat kestävä tasapaino väestön ja ympäröivän alueen välillä, integroitu toiminta eli aito yhteistyö eri viranomaisten ja paikallisväestön kesken ja jatkuva vuoropuhelu paikallisten ihmisten kanssa, sillä nämä asiat koskevat heitä ja he tietävät parhaiten omat tarpeensa.

Komissio on jo ehdottanut osaa mainituista kohdista kaudelle 2007–2013 ja voimme toivoa, että hyvin tasapainoinen maaseutu- ja saarialueiden kulttuuriperinnön suojelupolitiikka auttaa kääntämään nykyisiä kielteisiä suuntauksia. Krakovan peruskirja vuodelta 2000 edistää periaatteita, jotka sopivat erinomaisesti tälle alalle ja joille on tyypillistä arvojen moninaisuus ja kulttuuriperintöä koskevien etujen erilaisuus. Esimerkiksi historialliset kaupungit ja asutuskeskukset ovat omassa yhteydessään merkittävä osa yhteistä perintöämme ja niitä olisi tarkasteltava kokonaisuutena, mukaan lukien ne rakenteet, tilat ja inhimilliset tekijät, jotka kuuluvat tavallisesti jatkuvan kehityksen ja muutoksen prosessiin.

  Christa Prets, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ei ole epäilystäkään siitä, että Euroopan kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojelu ovat tärkeitä ja että niissä on suuri työ, ja on myös olennaista, että on erilaisia sopimuksia, kuten Unescon ja Euroopan neuvoston yleissopimukset, joihin nämä pyrkimykset on kirjattu ja joissa korostetaan saavutettuja edistysaskelia.

Kun puhumme kulttuuriperintömme suojelusta, joka keskittyy pääasiassa menneiden kulttuurisaavutusten säilyttämiseen, meidän on kuitenkin muistettava, että kulttuuri on dynaaminen ja monimuotoinen prosessi. Niinpä vaikka kulttuuripolitiikassa onkin kiinnitettävä huomiota kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja kunnostamiseen, siinä on myös otettava vastuu kulttuuriverkostojen luomisesta nykyajan kulttuurille ja taidesuuntauksille, jotka tulevaisuudessa kuuluvat kulttuuriperintöömme.

On erittäin tärkeää, että ihmisten tietoisuutta heidän oman maansa ja Euroopan kulttuuriaarteista lisätään, ja Euroopan kulttuuriperinnön teemavuosi toisi todella esiin monia niistä ja lisäisi ihmisten tietoisuutta niiden merkityksestä. Varoja, joita Euroopan unioni tarjoaa rakennerahaston sekä muiden muassa Urban-, Leader- ja Interreg-ohjelmien kautta, voidaan ja pitää hyödyntää tehokkaammin kulttuuriperinnön hyväksi. Vastuu tästä on kuitenkin jäsenvaltioilla, ja ne on tehtävä tietoisiksi siitä, että investointi kulttuuriperintöön vaikuttaa kyseisillä alueilla myönteisesti elämänlaatuun ja tietenkin matkailuun. Meidän on siis pidettävä mielessämme niiden etu ja ryhdyttävä töihin.

En hyväksy tapaa, jolla venytämme Kulttuuri 2000 -ohjelman tai sen seuraajan Kulttuuri 2007 -ohjelman määrärahoja: 400 miljoonan euron summa, joka jaetaan 27 valtion kesken seitsemän vuoden ajalle, ei riitä tukemaan sekä nykytaidetta että rakennusinvestointeja. Sen sijaan meidän kyllä pitäisi käyttää näitä varoja tietoisuuden lisäämiseen järjestämällä seminaareja ja teettämällä tutkimuksia, selvittämällä missä määrin kokemusta ja tietoa vaihdetaan ja kuinka asiat ovat muissa maissa, sekä suunnittelemalla alueiden suojelua koskevia hankkeita. Tähän ohjelman varoja voidaan – ja pitäisi – käyttää.

Meitä kehotetaan ajattelemaan, että kulttuuriperintömme on jakamaton kokonaisuus, ja niin voimme tehdä, mutta sen on tulevaisuudessa kuljettava käsi kädessä nykykulttuurin kanssa.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Frattini, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin aloitan toteamalla, että mielestäni on olennaista, ettei EU:n kulttuuripolitiikka käsitä ainoastaan kulttuuriperintömme suojelemista ja kulttuurimme moninaisuuden korostamista, vaan lisäksi tietenkin nykytaiteen tukemisen – myös ennakoivasti. EU:n kulttuuripolitiikan vahvuuden on välttämättä oltava kaikkien näiden asioiden näkeminen kokonaisuutena.

Pidän kuitenkin tätä mietintöä tärkeänä, koska siinä pyritään lisäämään tietoisuutta eurooppalaisen kulttuurin moninaisuudesta ja Euroopan kulttuuriperinnöstä. Jokainen, jolla on ollut mahdollisuus matkustaa Euroopan halki eri saarilla, kuten Madeirassa, Kanarian saarilla, Kyproksessa tai Maltassa, tai maaseutualueilla Toscanassa, Skotlannissa, Latviassa, Suomessa, Puolassa tai Provencessa, tietää kuinka kaunista ja moninaista Euroopan kulttuuriperintö on ja kuinka helppoa ihmiset on suostutella ottamaan kantaa sen puolesta.

Tämän vuoksi näiden kulttuuriaarteiden puolustaminen on poliittinen velvollisuus – enkä puhu nyt vain EU:n politiikasta ja sen eri ohjelmista vaan myös kansallisesta politiikasta. Mielestäni on myös hyvin tärkeää, että työskennellessämme EU:n kulttuurin moninaisuuden hyväksi, emme ajattele pelkästään Kulttuuri 2007 -ohjelmaa, vaan ymmärrämme, että kyseessä on todella laaja-alainen tehtävä ja verkottunut politiikan ala, johon kuuluvat myös maatalouspolitiikka ja rakennepolitiikka. Lisäksi meidän on tärkeä hyödyntää eri ohjelmia kuten Urbania, Leaderia ja Interregia, koska on tehtävä selväksi, että tämä asia ei ole merkittävä ainoastaan kulttuuripolitiikan kannalta, vaan se liittyy myös ihmisten kouluttamiseen, esimerkiksi entisöijiksi, ja maaseudun kehittämiseen. Kyseessä on siis todella, sanan parhaassa merkityksessä, monitahoinen politiikan ala, johon EU:n eri ohjelmat liittyvät.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, jäsen Sifunakisin mietintö on erittäin merkittävä, sillä siinä kiinnitetään huomiota tarpeeseen tukea kansallisen kulttuurin perustaa, nimittäin perinteistä kulttuuria, joka elää vielä erityisesti maaseutu- ja saariyhteisöissä.

Tähän mennessä Euroopan unioni, mukaan lukien parlamentti ja Euroopan komissio, on pyrkinyt pääasiassa yhtenäisen, kaikkia koskevan eurooppalaisen kulttuurin luomiseen. Kukaan ei vielä ole onnistunut toteuttamaan tätä oppia käytännössä, eikä kukaan siinä onnistukaan, sillä kansat koostuvat ihmisistä ja kulttuurit syntyvät heidän erilaisista arvoistaan. Kulttuuri yhdistää kansakunnan, mutta myös erottaa sen muista kauneudellaan, rikkaudellaan ja kulttuurisella yksilöllisyydellään sekä perinteillä, jotka yhdistävät kansan ja joita usein sanotaan kansan kulttuuriperinnöksi.

Meidän on siis Euroopan unionissa vaalittava kielellistä moninaisuutta, koska kulttuuri, myös kansankulttuuri, josta kansallinen kulttuuri muodostuu, perustuu kieleen. Lisäksi meidän on suojeltava katoavia kulttuurimonumentteja ja henkisiä arvoja, myös kansanperinteitä, käsityötaitoja ja ammatteja, jotka ovat häviämässä, kun sivilisaatio ja tekniikka kehittyvät ja massatuotanto valtaa alaa.

Yksittäisten kulttuurien rikkauden sekä maisemien ja ihmisten luonnollisen ympäristön kauneuden suojeleminen antaa mahdollisuuden ihmisten älylliseen kehittymiseen ja lisää tietoisuuttamme ympäröivästä maailmasta. Se voi lisätä ymmärrystä, keskinäistä kunnioitusta ja luonnollista yhdentymistä, joka perustuu arvoihin eikä hallitsevan taloudellisen ja kulttuurisen vallan voimaan.

  Thomas Wise, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, en ole tavannut monta ihmistä, jotka eivät kannata luonnon-, kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön suojelua. Itse asiassa suuri osa vaalipiiriäni, Itä-Englantia, on maaseutua. Tosin jatkossa niin on vain, jos eräät varapääministeri John Prescottin epäonnistuneet ja kestämätöntä kehitystä edustavat suunnitelmat saadaan pysäytettyä.

Yhdistynyt kuningaskunta on saarivaltakunta, jolla on itsellään merkittävää luonnon- ja arkkitehtuuriperintöä. Vaikka tämän mietinnön tavoitteet näyttäisivät päällisin puolin olevan jalot, se on kuitenkin uhka Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuriperinnölle. Mietinnön ehdotuksilla pyritään nimenomaan peittämään maani omaleimainen ja moninainen kulttuuri federalistien keksimän yhteisen eurooppalaisen kulttuurin alle. Surullista kyllä monille Euroopan parlamentin jäsenille kulttuuri on vain väline, jolla edistetään Euroopan yhdentymistä ja harhaista hanketta, jolla pyritään muodostamaan Euroopan yhdysvallat. Mikseivät nämä ihmiset voi ymmärtää, ettei Euroopalla ole yhteistä kulttuuria, yhteistä historiaa tai yhteistä perintöä, samoin kuin sillä ei ole yhteistä arkkitehtuuria tai kieltäkään? Euroopan manner muodostuu ainutlaatuisista kansallisvaltioista, joiden historia ja perintö ovat hyvin erilaisia. Juuri se tekee Euroopasta niin kiinnostavan ja houkuttelevan.

Valehtelu on ainoa tapa, jolla voidaan saavuttaa tässä mietinnössä ilmoitettu tavoite eli vakuuttaa EU:n kansalaiset siitä, että heillä on kaikilla sama kulttuuri. Juuri se pelottaa minua. Nykyinen poliittinen eliitti ei näytä kärsivän tunnontuskia sellaisen petoksen vuoksi. Useat peräkkäiset Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset ovat ilmeisen tahallisesti ja onnistuneesti salanneet kansalaisilta totuuden "Euroopan yhdentymishankkeesta". On myönnettävä, että Euroopan unionin yhdentymistavoitteet kuuluvat suurimpiin uhkiin, joita kaikkien Euroopan maiden kulttuuriperintöön on kohdistunut vuosikymmeniin. Valitettavasti tällaisten mietintöjen tekijät eivät ymmärrä niiden suurta ristiriitaisuutta.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Sifunakisin mietinnön tavoitteita voidaan ehdottomasti tukea. Mielestäni kuitenkin se, mitä perusteluosuuden ensimmäisessä kappaleessa todetaan eurooppalaisesta identiteetistä, olisi muutettava niin, että siinä tunnustetaan eurooppalaisten jo nyt selvästi yhteinen kulttuurimosaiikki. Heidän ymmärryksensä ylittävät pikemminkin jotkin Euroopan unionin hämmentävät toimet, jotka on liian usein tarkoitettu vain säätelemään ja yhdenmukaistamaan.

Luonnon-, kulttuuri- ja arkkitehtuuriperintömme voisi ehkä paremmin ilmaista sanoilla arkkitehtuuri, maisema sekä historialliset ja maisemalliset varat. Ne kuvaavat yhdessä paremmin yhdentymistä, jota voidaan hakea luonnon- ja kulttuurimaiseman välisestä myönteisestä yhteisvaikutuksesta. Joka tapauksessa niillä on suuri merkitys sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisen hyvinvoinnin levittämisessä, erityisesti niillä Euroopan alueilla, joilla maiseman lisäksi sosioekonominen ja demografinen rakenne on uhattuna. Olisin myös kaivannut "pienten perinteisten asutuskeskusten" tarkempaa määrittelyä: sana "perinteinen" on liian epämääräinen ja voi johtaa varojen ja sitoumusten leväperäiseen käyttöön.

Maaseutuyhteisöt ovat osa yhteistä muistiamme, mutta myös elintärkeä arvojemme syntypaikka, ja sosiaaliset suhteet ovat siellä usein huomattavasti tasapainoisempia kuin kaupunkiyhteisöissä. Lisäksi ne ovat täysin välttämättömiä kulttuurimme ja ympäristömme suojelemisen kannalta.

Kulttuuriperintömme ei ole vain uhattuna, kuten esittelijä varoittaa meitä, vaan monin paikoin Euroopassa sen toiminnan säilyminen on vaarassa. Maisemaa ja kulttuuria suojelevien toimenpiteiden lisäksi Euroopan unionin pitäisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suunnitella toimia, joilla ehkäistään maaltapakoa erityisesti vuoristoalueilta. Muuten on vaarana, että joudumme käyttämään rahaa hylättyjen arkkitehtuuristen kokonaisuuksien restauroimiseen, vanhojen talojen maalaamiseen, vaikka kukaan ei tule niihin asumaan, ja mukulakivikatujen korjaamiseen, vaikka niillä ei kukaan enää kävele.

  Manolis Mavrommatis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi haluan kiittää maanmiestäni Nikos Sifunakisia hänen erinomaisesta työstään. Arvoisa komission jäsen, kulttuuriperintö on tärkeä osa Euroopan kansojen identiteettiä ja historiallista kehitystä.

Siksi sen suojeleminen ja säilyttäminen on erityisen tärkeää uuden sukupolven koulutuksen ja eurooppalaisen identiteetin kunnioituksen kannalta. Lisäksi, asian eurooppalaiseen ulottuvuuteen katsomatta, sen paikallinen merkitys on olennainen Euroopan kansalaisille. Kuten tiedämme, valokeilassa ovat yleensä suuret kaupungit, joissa tunnetuimmat kulttuurimuistomerkit ovat.

Kuitenkin on totta, että EU:n maaseutualueita, joita on 90 prosenttia sen pinta-alasta, vaivaavat väestökato ja talouden pysähtyneisyys. Onkin kiinnitettävä erityistä huomiota luonnon-, kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön suojelemiseen ja kehittämiseen EU:n saari- ja muilla maaseutualueilla, joilla niiden omaleimaisuus on suureksi osaksi säilynyt.

Kaikkien kulttuurialan vaikuttajien on varmistettava, että Euroopan kulttuuriperintö säilytetään, sitä kehitetään ja kansalaisten tietoisuutta sen merkityksestä vahvistetaan niin, että perinteistä maaseutuympäristöä kunnioitetaan ja saadaan aikaan tasapaino asukkaiden ja ympäristön välillä.

Jäsenvaltioiden syrjäseuduilla sijaitsevien unohtuneiden kulttuurimuistomerkkien entisöinti ja kunnossapito voisi myös edistää maaseutumatkailua ja siten tukea maaseudun väestöä.

Lopuksi totean, että yhteisen kulttuuriperinnön tunnustaminen ja säilyttäminen on tärkeä perintö tuleville sukupolville.

  Maria Badia i Cutchet (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluan kiittää esittelijä Sifunakisia hänen työstään, jossa korostetaan Euroopan luonnon-, kulttuuri- ja taideperinnön olevan omalaatuista ja tärkeää sekä monella tavalla hyödyllistä sosiaalisesti, kulttuurisesti sekä ympäristön ja talouden kannalta.

Kaupunkien nopea kasvu, yhteiskunnan ja tekniikan kehitys, nykyaikaiset maatalouden menetelmät sekä taloudelliset ja kaupungistumiseen liittyvät muutokset aiheuttavat merkittäviä haasteita maaseutu- ja saarialueille, jotka – kuten täällä on todettu – muodostavat suurimman osan laajentuneen Euroopan unionin pinta-alasta.

Nykyisin toisaalta maaltapako, väestön väheneminen ja taloudellinen kriisi sekä toisaalta tulipalot ja luonnonkatastrofien lisääntyminen osoittavat, että tarvitaan nopeasti maatalouden ammattilaisia, jotka pystyvät työskentelemään ympäristömme parissa ja suojelemaan sitä, huolehtimaan kestävän kehityksen toteutumisesta sekä alueemme ja maaseutumme tulevaisuudesta. Tämä mietintö on siis erittäin ajankohtainen, koska siinä korostetaan tarvetta noudattaa tehokasta politiikkaa, joka perustuu erityisesti kestävään tasapainoon asukkaiden ja ympäristön välillä sekä yhtenäiseen lähestymistapaan perinteisiin maatalousalueisiin, erityisesti maaseutuyhteisöihin.

Lainsäädäntökehyksen laatiminen kulttuuriperinnön suojelemiseksi, sen kunnostamiseen tarvittavan rahoituksen myöntäminen, luonnonsuojelun asiantuntijoiden kouluttaminen sekä käsityöläisten ja perinteisten materiaalien tuottajien tukeminen ovat kaikki oikeansuuntaisia ehdotuksia.

Tässä suhteessa haluan korostaa, että olisi hyvin myönteinen osa EU:n kulttuuriperintöpolitiikkaa, jos se tukisi kansainvälisiä kokouksia, joissa maaseudun kulttuuriperintökohteiden kunnostamista ja Euroopan unionin kulttuuriperinnön suojelemista koskevia kokemuksia ja hyviä toimintatapoja kuvailtaisiin ja jaettaisiin.

  Bernat Joan i Marí (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää esittelijää hänen työstään ja sanoa, että pidän tätä erinomaista mietintöä myönteisenä. Luonnonsuojelu kuuluu Euroopan unionin tärkeimpiin tehtäviin. Nyt ja tulevaisuudessa meidän on asetettava myös Euroopan kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön suojelua koskeva tavoite. Niiden suojelu on erityisen tärkeää pienillä saarilla.

Luonnon suojeleminen on erittäin tärkeää, mutta pienissä ekosysteemeissä ympäristö, ihmisasutus ja kulttuuriperintö ovat kaikki erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Olen kotoisin Ibizalta, saarelta, joka kärsii kahden suhteettoman suuren moottoritien rakentamisen seurauksista. Näiden rakennustöiden vuoksi useita tärkeitä kulttuuriperintökohteita on tuhoutunut. Arkeologisia kohteita ja perinteisiä koteja on hävitetty näiden moottoriteiden tieltä.

Kansalaisjärjestöt ovat toistuvasti tuominneet tilanteen ja itse olen tuonut sen Euroopan komission ja parlamentin tietoisuuteen. Jos parlamentti ja Euroopan unionin muutkin toimielimet ottavat huomioon jäsen Sifunakisin mietinnön ehdotukset, tällaiset vahingot voidaan tulevaisuudessa välttää ja pieniä saaria, maaseutuympäristöä ja kulttuuriperintöä voidaan suojella asianmukaisesti. Se on nyt päätavoitteemme.

  Janusz Wojciechowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista tukeni jäsen Sifunakisin mietinnölle ja kiittää siitä. Yhdyn kaikkiin ylistäviin sanoihin, joita siitä on tänään sanottu.

Mietinnössä Euroopan parlamentti on ilmaissut huolensa Euroopan maaseudun arkkitehtuuriperinnöstä. Se on tärkeä perintö, mutta valitettavasti sitä ei usein arvosteta ja se unohdetaan. Nykymaailma muuttuu nopeaan tahtiin. Maaseutualueet, jotka eivät olleet juuri muuttuneet satoihin vuosiin, ovat viime vuosikymmeninä käyneet läpi rajun muutoksen. Maatalouden menetelmät ja työkalut ovat uusia, maataloustyö on ratkaisevasti erilaista kuin ennen ja myös maaseudun arkkitehtuuri on muuttunut.

Puolan maaseudulla rakennukset olivat 1960-luvulle saakka pääasiassa puisia. Silloin alkoi nopean uudisrakentamisen kausi. Uudet talot olivat ehkä mukavampia kuin entiset, mutteivät aina kauniimpia. Maaseudun perinteinen arkkitehtuuri hävisi nopeasti, ja nykyään sitä on jäljellä hyvin vähän: meidän on siis todella syytä tehdä kaikkemme sen eteen, että tätä perintöä suojellaan tehokkaasti.

Jäsen Sifunakisin mietinnössä korostetaan näitä asioita ja mainitaan tiettyjä tapoja, joilla Euroopan arvokkaan maaseutuarkkitehtuurin suojelutoimia voidaan tukea. Se on askel oikeaan suuntaan, ja se otetaan viime hetkellä, kun on vielä jäljellä jotain, jota voidaan säilyttää tuleville sukupolville.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kaikki tietävät, että elämme hallitsemattoman taloudellisen ja yhteiskunnallisen muutoksen aikaa, jonka seurauksena kaipaamme yhä enemmän vakautta, turvallisuutta ja opastusta. Tuota turvallisuutta tarjoavat henkinen, kulttuurinen ja arkkitehtuurinen perintömme. Tästä ovat osoituksena ihmisten lisääntynyt kiinnostus tähän perintöön, tietoisuus siitä ja kunnioitus sitä kohtaan.

Tuon kunnioituksen vuoksi meidän pitää jatkossa estää henkisen, kulttuurisen ja arkkitehtuurisen perintömme tahallinen tuhoaminen. Sitä tapahtui maailmansotien kauhujen aikana 1900-luvulla, siihen pyrittiin suunnitelmallisesti Itä-Euroopassa reaalisosialismin, stalinismin ja kommunismin aikana ja sitä harjoittaa nykyisin, valitettavasti, vasemmiston tukema brutaali modernismi.

Olen myös sitä mieltä, että Euroopan historiallista ja kulttuurista perintöä, erityisesti maaseutualueilla sijaitsevaa perintöä, ei pidä tarkastella vain talouden näkökulmasta, eikä sen pitäisi palvella vain turismin etuja.

Mielestäni on suositeltavaa luoda Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen kaltaisia aloitteita maaseutualueille. Transilvaniassa sijaitseva Sibiu, entiseltä nimeltään Hermannstadt, jota koskeva valokuvanäyttely oli esillä parlamentissa eilen, on mielestäni hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon Euroopan unioni pystyy kehittämään ja tukemaan kulttuuriperintöämme.

  Ljudmila Novak (PPE–DE). – (SL) Arkkitehtuurisen kulttuuriperinnön suojelu maaseutu- ja saarialueilla merkitsee samalla Euroopan kulttuurien moninaisuuden ja yksittäisten jäsenvaltioiden historian suojelua. Jos tämä perintö tuhotaan, kansa katkaisee yhteyden esi-isiinsä ja juuriinsa.

Pyrkimys yhä suurempaan yhtenäisyyteen on johtanut siihen, että Euroopan kaupunkien uudet kaupunginosat muistuttavat yhä enemmän toisiaan. Siksi on erityisen tärkeää, että jokainen maa säilyttää ne erityispiirteensä, joista sen oma identiteetti koostuu.

On selvää, että aidoin luonnon- ja kulttuuriperintö sijaitsee maaseudulla. Sitä on hoidettava, muuten se ränsistyy ja rappeutuu. Tämä on suurin haasteemme, sillä suojeltujen rakennusten ja maaseudun ydinalueiden kunnostaminen on hyvin kallista ja aikaa vievää. Noiden rakennusten asuinolot eivät kuitenkaan vastaa nykyajan vaatimuksia, minkä vuoksi monet niiden omistajista pitävät kulttuuriperintöä enemmän taakkana kuin ilon ja ylpeyden aiheena. Samoin vanhat käsityöammatit ovat katoamassa, kun niistä ei enää ole toimeentulon lähteeksi.

Jos tarkastelemme luonnon- ja kulttuuriperintöä ainoastaan rahan ja voitontavoittelun näkökulmasta, se tuottaa meille pelkkää tappiota. Meidän on jatkuvasti pyrittävä tasapainoon suojelun ja kehittämisen välillä.

Kannatan ehdotusta Euroopan kulttuuriperinnön teemavuodesta, sillä se lisää kansalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnön merkityksestä. Tuen myös ehdotusta siitä, että ohjaisimme rakennerahastojen määrärahoja pienten kylien luonnon- ja kulttuuriperinnön suojeluun, sillä siten herätämme uudelleen omistajien ja paikallisten yhteisöjen kiinnostuksen kunnostukseen. Ne ymmärtävät silloin myös mahdollisuudet kehittämiseen ja uusiin työpaikkoihin.

Helmet ovat pieniä ja kätkössä. Myös pienet yhteisöt ansaitsevat mahdollisuuden saada kannustimia ja rahoitusta.

  Antonio López-Istúriz White (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi kiittää esittelijä Sifunakisia hänen hienosta mietinnöstään. Tämän mietinnön ansiosta meillä oli mahdollisuus erittäin mielenkiintoiseen keskusteluun, sillä se korostaa jälleen kerran asiaa, jota minä ja monet muut läsnä olevista pidämme aivan ratkaisevan tärkeänä EU:ssa, erityisesti viime vuosina. Olemme vihdoinkin tulossa tietoisiksi vaikutuksesta, joka saarten erityispiirteillä on saarialueisiin.

Siksi on mielestäni myönteistä, että tänään käsittelemässämme mietinnössä korostetaan Euroopan saarialueiden luonnon-, kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön suojelua ja kehittämistä. Se, että esittelijä on kotoisin Kreetalta, jossa on kehittynyt Euroopan vanhin kulttuuri, minolainen kulttuuri, ja se, että itse olen kotoisin Baleaareilta, missä sijaitsee Euroopan vanhimpana pidetty rakennus Naveta des Tudons noin vuodelta 1 500 eKr., on tehnyt meistä molemmista erityisen tietoisia tarpeesta rohkaista Euroopan unionia ryhtymään toimiin Euroopan kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja elvyttämiseksi.

Niinpä Baleaarien hallitus suunnittelee ja toteuttaa parhaillaan toimia, jotka perustuvat kestävän kehityksen ja matkailualan kilpailukyvyn yhteensovittamiseen sekä erityisesti luonnon-, kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön suojeluun ja kunnostamiseen. On jatkettava tällä tiellä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka ymmärtävät saarialueiden erityisen herkkyyden ja ovat hyvin ympäristötietoisia.

Tämä on hyvä lähtökohta, josta voimme mietinnössä suositeltuun tapaan aloittaa heti tähän tärkeään alaan, Euroopan kulttuuriperinnön suojeluun, liittyvien kokemusten jakamisen ja vaihdon. Tämä ala on hyvin merkittävä, sillä se ei koske vain ihmisiä, vaan on myös tärkeä osa Euroopan alueiden historiallista kehitystä ja identiteettiä.

  Giuseppe Castiglione (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionista tuli Maastrichtin sopimuksella kansojen unioni, jolla on oma kulttuurinen identiteetti, mutta joka kuitenkin kunnioittaa alueellisia ja paikallisia eroja. Nämä erot, toisin kuin koko ajan lisääntyvä kulttuurin yhtenäistyminen, ovat yhteisen kulttuuriperintömme todellinen, perimmäinen rikkaus. Tämän perinnön kehto ovat saari- ja maaseutualueemme perinteineen, arkkitehtuureineen, paikallisine käsitöineen ja kauniine luonnon- ja kulttuurimaisemineen.

Onkin ensiarvoisen tärkeää suojella tätä suurta perintöä ja laatia paikallinen kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on kohentaa kulttuuri- ja ympäristövaroja ja kannustaa siihen, niin että niillä saadaan aikaan kasvua nykyisessä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Se merkitsee, että on ensinnäkin parannettava maaseudun yleisiä oloja, ei siis ainoastaan kunnostamalla ja varjelemalla arkkitehtuuria sekä muistomerkkikohtaisesti että maiseman näkökulmasta, vaan myös ottamalla huomioon ihmiset, jotka asuvat pienissä maaseutukylissä ja jakavat niiden todellisuuden.

On siis taisteltava maaltapakoa vastaan, tarjottava kannustimia nuorten koulutukseen, suojeltava paikallisia käsityötaitoja ja perinteisiä maatalousmenetelmiä, vahvistettava vanhoja ammatteja ja uutta ammattimaisuutta esimerkiksi rahoittamalla uuden tekniikan kehittämistä ja käyttöä, ja on huolehdittava siitä, että maisemaa suojellaan säilyttämällä viheralueet ja ennen kaikkea käyttämällä paikallisia puu- ja kasvilajeja, niin ettei paikan viljelyperinne muutu.

Näillä alueilla asuville ihmisille on tarjottava kaikki keinot, joita he tarvitsevat perinteidensä jatkamiseen kaupungeissaan, kylissään tai saarillaan. Tähän tarkoitukseen suunnattuja ohjelmia on vahvistettava ja parannettava. Kulttuuriperintöä koskeva EU:n yleisstrategia täytyy alkaa huomioida kestävän kehityksen tavoin kaikilla muilla politiikan aloilla, ja kaikki politiikan alat on yhtenäistettävä tämän osalta.

Olen vakuuttunut, että tasapainoisen, järkevän, johdonmukaisen, koordinoidun ja ennen kaikkea tehokkaamman varojenkäytön ansiosta, myös rahoitustasolla, pystymme vastaamaan tähän kaksiosaiseen haasteeseen. Paikallisen ja alueellisen kulttuuriperinnön suojeleminen edellyttää, että edistämme tasapainoista sosioekonomista kehitystä maaseudulla.

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, haluan aluksi vilpittömästi kiittää kaikki niitä jäseniä, jotka ovat merkittävällä tavalla osallistuneet keskusteluun tuomalla esiin ajatuksiaan ja hyvin kiinnostavia ehdotuksiaan. Aion ehdottomasti kertoa niistä kollegalleni Figel'ille. Palaan enää kahteen asiaan: Kulttuuri 2000 -ohjelman rahoitukseen ja ehdotukseen vuoden 2009 nimeämisestä Euroopan kulttuuriperinnön teemavuodeksi, jota erityisesti esittelijä on ajanut.

Ensiksi mainitusta totean, että kuten te tiedätte varmasti paremmin kuin minä, Kulttuuri 2000 -ohjelman määrärahaa on nyt tarkoitus nostaa 167 miljoonasta eurosta 400 miljoonaan euroon. Tämä merkittävä korotus on Euroopan parlamentin työn ja poliittisen tuen ansiota.

Euroopan kulttuuriperinnön teemavuodesta sanon, että komissio suhtautuu ehdotukseen erittäin vakavasti ja tarkastelee sitä seuraavien vuosien tavoitteidemme ja ensisijaisten suunnitelmiemme yhteydessä. Tämä ehdotus ansaitsee tarkan arvioinnin. Haluan tässä yhteydessä myös kertoa teille, että komission jäsen Figel' esitti äskettäin tärkeän ehdotuksen vuoden 2008 nimeämisestä kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi, ja komissio on hyväksynyt ehdotuksen. Toivon, että parlamentti on samoilla linjoilla, kun se ilmaisee mielipiteensä asiasta.

Kuten totesin, aion siis kertoa komission jäsenelle Figel'ille tämän keskustelun tuloksista komission ja parlamentin välisen rakentavan yhteistyön hengessä.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

(Istunto keskeytettiin klo 11.55 ja sitä jatkettiin äänestysten alkaessa klo 12.00.)

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Lähes 90 prosenttia laajentuneen EU:n pinta-alasta on maatalousaluetta, johon sisältyy kansallispuistoja arvokkaine eläimineen ja kasveineen sekä myös historiallisia muistomerkkejä, jotka kuuluvat Euroopan kulttuuriperintöön.

Tästä huolimatta monissa maaseutualueita koskevissa poliittisissa päätöksissä ei oteta asianmukaisesti huomioon niiden erityispiirteitä ja todellisia tarpeita. Esimerkiksi Slovakiassa 85 prosenttia pinta-alasta on maaseutua ja siellä asuu 48 prosenttia väestöstä. Nuoret kuitenkin muuttavat usein pois maalta, maaseudun väestö on vähentynyt, kulttuuriperintömme on vaarassa ja korkea työttömyysaste on iso ongelma.

Mielestäni tämä mietintö on erittäin ajankohtainen, sillä siinä analysoidaan nykytilannetta ja pyritään löytämään ratkaisuja, jotka tukisivat EU:n maaseutu- ja saarialueita. Siinä tartutaan myös kysymykseen pienten, perinteisten, alle tuhannen asukkaan yhteisöjen tulevaisuudesta. Siinä keskitytään mikroyrityksille annettavaan apuun, nuoriin maanviljelijöihin, perinteisiin käsityöammatteihin sekä paikallisiin tapoihin ja perinteisiin, jotka auttavat varmistamaan uusien työpaikkojen syntymisen sekä paremman ja houkuttelevamman elämän maaseudulla.

Kulttuuriperintöön on kiinnitettävä enemmän huomiota ja erityisesti se tarvitsee lisää rahoitusta. EU:n olisi luotava kattava lähestymistapa kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja siten huolehdittava siitä, että tukitoimet otetaan huomioon kaikilla politiikan aloilla. Pidän myönteisinä aloitteita Euroopan rakennusperintöpäivistä ja tämän alan kokemusten vaihdosta kansainvälisissä kokouksissa.

Tästä mietinnöstä keskustellessaan Euroopan parlamentti on osoittanut, että se suhtautuu vakavasti EU:n maaseutualueiden kestävään kehitykseen.

  John Attard-Montalto (PSE). – (EN) Koska Malta ja Gozo muodostavat EU:n pienimmän valtion, on luonnollista, että niiden arkkitehtuurista ja kulttuuriperinnöstä puhutaan yhtenä kokonaisuutena. Koska käytettävissämme on vain vähän varoja ja arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintömme on valtava, meidän on mahdotonta suojella sitä ainoastaan omilla varoillamme. Siksi meidän on luotettava siihen, että EU auttaa meitä. Vain harvat tietävät, että maailman vanhimmat itsenäiset rakennukset sijaitsevat Maltassa. Silti ne tarvitsevat pikaista huomiota. Ehkä vaikuttavin temppelikokonaisuus, Gozossa oleva Ggantija, kaipaa kipeästi ammattimaista kunnostusta. Valletta, eräs Euroopan kauneimmista kulttuuripääkaupungeista, on yhä katastrofaalisessa kunnossa. Vaikka toisen maailmansodan päättymisestä on viisikymmentä vuotta, sodan arvet näkyvät vieläkin pääkaupungissa – erityisesti ennen niin upean oopperatalon raunioissa. Vetoan Saksan ja Italian hallituksiin, jotta ne rakentaisivat ilmapommituksissa tuhoutuneen oopperatalon uudelleen hyväntahdon eleenä ja kohentaisivat siten Vallettan arkkitehtuuria sekä vaikuttaisivat myönteisesti sen kulttuuriperintöön.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MOSCOVICI