Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 25. syyskuuta 2006 - Strasbourg

14. Kaupunkiympäristön teemakohtainen strategia (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Hegyin laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0233/2006) kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta (2006/2061(INI)).

  Gyula Hegyi (PSE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, noin 80 prosenttia EU:n kansalaisista asuu kaupunkialueilla, mutta heidän tarpeensa ja etunsa jäävät aivan liian vähälle huomiolle Euroopan unionin määrärahoissa, hankkeissa ja aloitteissa. EU:n rahoitusosuuden perusteella kaupunkien asukkaat ovat Euroopan unionissa toisen luokan kansalaisia. Kaupunkiympäristön teemakohtaisen strategian pitäisi olla rohkea ja edistyksellinen aloite, ei vain toiveajatteluun perustuva laimea suositus. Valitettavasti aihetta käsittelevä komission asiakirja on varsin ponneton. Kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on asetettu rohkaisevia tavoitteita, mutta tällä kertaa komissio ei esittänyt oikeudellisesti sitovia toimenpiteitä ja määräaikoja. Komissio ei yritä toteuttaa tasapuolisesti Euroopan unionin kaupunkialueita ja maaseutua koskevia toimia, ja siltä puuttuu kokonaan näkemys puhtaammasta kaupunkiympäristöstä. En voi hoitaa koko komission tehtäviä, mutta ainakin voin yrittää ehdottaa joitakin järkeviä toimenpiteitä.

Ensinnäkin ehdotan, että kaikki yli 100 000 asukkaan taajamat velvoitetaan yhteisön lainsäädännön nojalla laatimaan kaupunkien kestävän hoidon suunnitelma ja kestävä kaupunkiliikennesuunnitelma, kuten komissio ehdotti vuonna 2004. Eurooppalaisten kaupunkien edustajat ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä ehdotukseeni. Tällaiset sitovat toimenpiteet helpottavat ympäristötietoisten kaupunginvaltuustojen toimintaa tarjoamalla oikeusperustan niiden ympäristöä koskeville toimille.

Muu kuin moottoriliikenne olisi asetettava kaikkien muiden liikennemuotojen edelle ja joukkoliikennettä olisi suosittava yksityisautoiluun nähden sekä pieniä ja vähemmän saastuttavia autoja muihin ajoneuvoihin nähden. Lontoon ja Tukholman nykyiset ruuhkamaksut ovat onnistunut ratkaisu. Ne ovat muille Euroopan suurkaupungeille ainoa mahdollisuus tulevaisuudessa. Tukholmassa joitakin päiviä sitten järjestetty kansanäänestys osoitti, että ihmiset suhtautuvat ajatukseen myönteisesti, ja vain pieni osa tietyistä lobbaajista vastustaa sitä. Ehdotan myös, että matkustajakilometreissä laskettuna viisi prosenttia yksityisautoilusta – siis henkilöautoista – vaihdetaan julkiseen liikenteeseen ja pyöräilyyn. Esimerkiksi Itävallan Grazissa käytössä olevat keskustojen nopeusrajoitukset vähentävät onnettomuuksia, säästävät ihmishenkiä ja vähentävät päästöjä ja melua. Myös vähäpäästöiset alueet ovat hyvä keino torjua ilman saastumista.

Jos todella haluamme torjua ilmastonmuutosta, on toimeen tartuttava myös kaupungeissa. Englantilaisen sanonnan mukaan "hyväntekeväisyys alkaa kotoa". Tämän pitäisi päteä myös kestävään kehitykseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat helleaallot tekevät kuumina kesäisinä päivinä ja öinä monista kaupungeista sietämättömiä pätsejä. Helleaallot tappavat tuhansia Euroopan kansalaisia tuskallisella ja nöyryyttävällä tavalla. Helleaaltojen varalta laadittavat hätäsuunnitelmat ovat oleellisia useimmille Euroopan suurkaupungeille, joitakin pohjoisia yhteisöjä lukuun ottamatta. Perusratkaisu helleaaltojen varalta on yksinkertainen: enemmän vettä, ekologiset katot ja julkisivut, raikas vesi ja luonnolliset jäähdytysjärjestelmät sekä henkilöautoliikenteen vähentäminen. Tulevaisuudessa kesät ovat kuumia, ja kaupunkiasukkaiden henkeä on varjeltava. Kaupungeissa tarvitaan enemmän viheralueita. Jo muutaman kymmenen neliömetrin vihreät saarekkeet voivat kohentaa kaupungin ilmapiiriä läheisten suurempien puistojen ja puutarhojen rinnalla.

Kesäisin Pariisin, Brysselin ja Budapestin mallin mukaiset kaupunkirannat ovat hyödyllisiä hankkeita niille, jotka eivät voi lähteä kaupungista pitkille lomille. Sekä vanhoissa että uusissa jäsenvaltioissa kymmenet miljoonat ihmiset asuvat sarjatuotetuissa elementtilähiöissä. Useissa länsimaisissa kaupungeissa niistä on tullut etnisiä ja sosiaalisia gettoja. Tällaisten lähiöiden kunnostamiseen tarvitaan monipuolisia sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja ympäristöalan ohjelmia. Keski-Euroopassa, esimerkiksi Unkarissa, useimmat näistä lähiöistä eivät vielä ole gettoutuneet. Suurin osa niiden asukkaista kuuluu alempiin sosiaaliryhmiin ja keskiluokkaan. Heidän asumistasonsa on huolestuttava. EU:n kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa asumalähiöiden korjaaminen ja kunnostaminen edistää ratkaisevasti yhteiskuntarauhan säilyttämistä ja parempaa kaupunkielämää.

Mietinnön esittelijänä hyväksyin monia PPE-DE-ryhmään kuuluvien kollegoideni esittämiä tarkistuksia sujuvan yhteistyön toivossa. Melkoinen yllätys olikin, että PPE-DE-ryhmä yritti sen jälkeen tehdä mietintöni tyhjäksi poistamalla siitä kaikki tärkeät tavoitteet ja toimenpiteet valiokuntakäsittelyssä.

Kehotan kaikkia jäseniä tukemaan merkittäviä sitovia tavoitteita ja toimenpiteitä. Ilman niitä työmme on pelkkää sanahelinää. Mietintöni on tiivistettävissä yhteen lauseeseen: vähemmän autoja, enemmän viheralueita ja vettä. Vain siten kaupunkimme voivat säilyä hengissä.

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, kiitän teitä tilaisuudesta osallistua tämäniltaiseen keskusteluun kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta, jota Euroopan parlamentti on odottanut komissiolta erityisen kiinnostuneena.

Haluan aluksi kiittää ja onnitella esittelijä Hegyiä sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa tänään käsiteltävästä kattavasta ja kunnianhimoisesta mietinnöstä.

Olen tyytyväinen myös jäsen Ó Neachtainin ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä jäsen Kallenbachin ja aluekehitysvaliokunnan panokseen.

Ennen kuin jatkan, haluan ilmoittaa teille sen ilouutisen, että komissio hyväksyi seitsemännen ja lopullisen maaperän suojelua koskevan teemakohtaisen strategian viime perjantaina. Näiden strategioiden suunnittelu oli hankalaa ja aikaa vievää. Nyt on kuitenkin määritelty selkeä etenemissuunta ajankohtaisille ympäristökysymyksille, joihin myös kaupunkiympäristöä koskevat toimet kuuluvat.

Kaupunkiympäristöllä on merkitystä meille kaikille. Ympäristöä koskevassa kuudennessa toimintaohjelmassa komissio myönsi kaupunkiympäristön tärkeän aseman erittäin monien Euroopan kansalaisten elämässä ja käynnisti tämän alan toimet.

Kaupunkiympäristö vaikuttaa suoranaisesti miljoonien Euroopan kansalaisten elämäntapaan ja muuttaa yleensäkin ympäristöä merkittävästi. Eurooppalaisten kaupunkien on oltava elinkelpoisia ja kestäviä sekä tarjottava korkeaa elämänlaatua, jotta kansalaiset haluavat elää ja työskennellä niissä ja yhtiöt investoida niihin.

Tämä asia vaatii kuitenkin vielä paljon työtä. On selvää, että kaupunkialueet edistävät talouskasvua ja niissä on helposti saatavilla suuri määrä julkisia palveluja, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja liikennepalveluja.

Kolikon kääntöpuolella ovat kuitenkin lukemattomat kaupunkielämään liittyvät ongelmat kuten ympäristön pilaantuminen, liikenneruuhkat, taloudellinen ja sosiaalinen syrjäytyminen, rikollisuus ja vieraantuminen. Kyseessä olevan strategian tarkoituksena on edistää ja helpottaa kaupunkien kestävää kasvua kiinnittämällä huomiota ympäristökysymyksiin kuten ilmansaasteisiin, ulkomeluun, suuriin liikennemääriin, kasvihuonekaasupäästöihin, mielivaltaisiin rakennushankkeisiin, vedenkulutukseen ja jätteiden tuottamiseen.

Ongelmat oli helppo nimetä, mutta ratkaisun löytäminen niihin oli erittäin vaikeaa. Tämä pitää paikkansa etenkin silloin, kun tavoitteena on löytää kokeilu- ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa mitä moninaisimmissa olosuhteissa ja ongelmissa, joita Euroopan unionin lukuisissa kaupungeissa on. Tämän vuoksi Euroopan komissio ja ympäristövaliokunta ovat pääkohdista saavuttamastaan yhteisymmärryksestä huolimatta eri mieltä siitä, miten asiassa edetään.

Jotkut ovat vaatineet lisää lainsäädäntöä ja tavoitteita tilanteen parantamiseksi. Teoreettiselta kannalta tämä on ymmärrettävää, ja olen periaatteessa samaa mieltä. Toivon, että meidän olisi tosiaankin mahdollista toimia tällä tavalla.

Valitettavasti tätä ei voida järkevästi toteuttaa, ja muutamien perussyiden takia strategiassa ei puolleta uusien säädösten käyttöönottoa. Tarkemmin sanoen syynä on se, että ratkaisujen on oltava toissijaisuusperiaatteen mukaisia, ja kaupunkimme eroavat niin paljon toisistaan, ettei niille kaikille löydy yhteistä ratkaisua.

Voimassa on jo sellaisia säädöksiä, joita asianmukaisesti soveltamalla saavutettaisiin myönteisiä tuloksia kaupunkiympäristössä. EU:ssa on jo lainsäädäntöä, jolla on myönteinen vaikutus ympäristöön ja elämänlaatuun kaupungeissa. Ajatellaanpa esimerkiksi kaikkia ilmanlaadusta, melusta, jätteistä ja vedestä laadittuja säädöksiä vain muutamia sääntelyaloja mainitakseni.

Siitä huolimatta tätä lainsäädäntöä on sovellettava paremmin. Lainsäädännöllisten ratkaisujen sijasta strategiassa ehdotetaan ohjeistusta siitä, miten voidaan parantaa yhdennetysti kaupunkialueiden hoitoa ja lisätä kestävää liikennettä. Jälkimmäistä aihetta käsitellään kaupunkiliikennettä koskevassa vihreässä kirjassa, joka on määrä hyväksyä vuonna 2007.

Näin edistetään nykyisen ympäristölainsäädännön noudattamista ja parannetaan useiden eri politiikan- ja hallinnonalojen yhteenkuuluvuutta. Kaikki kuulemamme asianosaiset osapuolet ilmoittivat selvästi ja toistuvasti olevansa tämän toimintatavan kannalla. Sitä täydennetään muilla tukitoimenpiteillä, kuten sopivilla rakenteilla, parhaiden käytäntöjen vaihdolla ja yhteisön rakennerahastoissa määrättyjen kannustimien käyttöönotolla.

Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kaupunkiympäristöä koskevat kysymykset yhteisön koheesiopolitiikan mukaisiin kansallisiin rahoitusohjelmiin, jotta alue- ja paikallisviranomaiset voivat hyödyntää saatavilla olevia rahoitusmahdollisuuksia.

  Seán Ó Neachtain (UEN), liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, tätä mietintöä koskevan liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelijana katson, että energiaa koskevassa Euroopan komission vihreässä kirjassa esitetyt toiminta-aloitteet on sisällytettävä kestävää kaupunkiliikennettä koskeviin suunnitelmiin etenkin silloin, kun nämä aloitteet liittyvät biopolttoaineiden käytön edistämiseen. Kestäviä energialähteitä käyttävän joukkoliikenteen kehittämistä on tuettava riittävästi. Pelkästään Irlannissa liikenne aiheuttaa kolmanneksi eniten hiilidioksidipäästöjä.

Biopolttoaineiden pitäisi kattaa 5,75 prosenttia energiahuollostamme vuoteen 2010 mennessä. Käytännön esimerkkinä kotimaassani Irlannissa poistetaan liikenteestä 70 000 fossiilisilla polttoaineilla kulkevaa henkilöautoa. Kaupunkikeskuksilla, joiden julkinen liikenne toimii biopolttoaineilla, on tilaisuus havainnollistaa kyseisten polttoaineiden käyttömukavuutta, mikä puolestaan kasvattaa kysyntää esimerkiksi taksialan yksityisyrityksissä ja lisää kotitalouskäyttöä.

Lopuksi totean olevani vakaasti sitä mieltä, että vain energiatehokkuutta ja ympäristönsuojelua koskevilla yhtenäistämistoimilla voidaan asettaa kaupunkialueille realistisia tavoitteita ja saavuttaa ne.

  Gisela Kallenbach (Verts/ALE), aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Hegyiä hänen erittäin kunnianhimoisesta mietinnöstään ja erinomaisen tuloksekkaasta yhteistyöstä. Aluekehitysvaliokunnan puolesta totean olevani erityisen iloinen siitä, että kestävälle kaupunki- ja liikennesuunnittelulle pannaan poikkeuksellisen paljon painoa. On itsestään selvää, että tulevassa kaupunkisuunnittelussa ekologinen ulottuvuus on sovitettava yhteen taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kanssa siten, että suunnitelmat kattavat uusien työpaikkojen perustamisen sekä niin nuorille kuin vanhoillekin tarkoitetun koulutuksen, kulttuurin ja urheilun edistämisen. Maankäyttöä on ehdottomasti vähennettävä ja hylättyjä teollisuusalueita käytettävä uudelleen.

Kehotamme jäsenvaltioita ja alueita ottamaan tämän huomioon niiden parhaillaan laatimissa toimintaohjelmissa. Paikallisympäristön saaman hyödyn lisäksi tämä on erinomainen keino tiedottaa EU:n toimintatavoitteista tavallisille kansalaisille, joiden on todellakin korkea aika saada niistä selvyys.

  Renate Sommer, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi esittelijää etenkin hänen halukkuudestaan käydä vuoropuhelua.

Hänelle sanoisin, että tiedän meidän pohjimmiltaan tavoittelevan samaa asiaa eli asumisen arvoista ympäristöä Euroopan unionin suurkaupungeissa ja taajamissa. Näkemyksemme tämän päämäärän toteuttamiskeinoista ovat kuitenkin ilmiselvästi täysin erilaiset. Henkilökohtaisesti pidän oikeana komission lähestymistapaa, johon kuuluu pelkkä teemakohtainen strategia eikä mitään muuta, ei myöskään lainsäädäntöehdotuksia, sillä meillä ei missään tapauksessa ole valtuuksia niiden tekemiseen. Voimme tietenkin julkaista suuntaviivoja esimerkiksi ilmanlaatua, melua ja jätteitä koskevista nykyisistä säännöksistä sekä edistää kokemustenvaihtoa ja tukea sitä myös taloudellisesti, koska tiedämme, että vanhat hyväksi havaitut keinot ovat kaikkien käytettävissä.

On kunnioitettavaa, että esittelijä yrittää pelastaa kotikaupunkinsa Budapestin, mutta hän yrittää myös kiertää toissijaisuusperiaatteen. Hän vaatii velvoittavia oikeustoimia ja haluaa puuttua paikallis- ja alueviranomaisten suunnitteluvaltuuksiin sekä sekaantua kyseisen alan asioihin. Minun on pakko kertoa hänelle, että se on väärin; sen tehdessänne lietsotte kansalaisten tyytymättömyyttä Euroopan unioniin.

Ryhmäni kanssa haluan siis muuttaa muutamia asioita mietinnössä. Totean esimerkiksi, että niin tärkeää kuin ympäristönsuojelu onkin, se ei saa viedä pohjaa elinkeinotoiminnalta. Kaupunkien elämänlaatuun vaikuttavat ympäristön laatu ja talouden elinvoimaisuus.

Nähdäkseni ruuhkamaksu ei myöskään ole mikään ratkaisu. Tietenkin tarvitaan ympäristöystävällisiä liikennemuotoja kuten linja-autoja, junia ja polkupyöriä, mutta olisi väärin kieltää autot, jotka ovat kaupunkiasukkaiden kulkuvälineitä. Tällä tavoin edistettäisiin ainoastaan ostoskeskusten rakentamista viheralueille ja maaseudun autioitumista. Ihmisten lähtiessä kaupungeista kaupunkikeskustat muuttuisivat joutomaaksi ja kaupunkien elinolot huononisivat.

Ei ole myöskään mitään mieltä vaatia kaupungeilta sellaista, mihin ne eivät kerta kaikkiaan pysty. Tarkoitan muun muassa tietojen keräämistä jopa paikallisesta biosidien käytöstä ja huomautankin jäsen Hegyille, että tähän ryhmään kuuluu myös koiralleni tarkoitettu kirpuntorjunta-aine! Tällä tavoin saatamme itsemme naurunalaisiksi. Toissijaisuusperiaatteen noudattaminen on varmistettava. Tämä on mielestäni meidän tehtävämme ja tarkistustemme perimmäinen tarkoitus.

  Anne Laperrouze, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Hegyiä hänen tekemästään työstä. Tässä mietinnössä esitetään oikeat kysymykset ja ehdotetaan joitakin järkeviä vastauksia.

Mietinnössä korostetaan tarvittavaa johdonmukaisuutta ja yhteistyötä – jotkut jäsenet nimittävät tätä "yhdennetyksi lähestymistavaksi", ja se toistuu Euroopan komission tiedonannossa. Kaupunkiympäristön haasteiden perusteellisempi ymmärtäminen edellyttää kokonaisnäkemystä erityisesti sosiaali-, kulttuuri- ja ympäristöasioista.

Olen tyytyväinen siihen, että tässä mietinnössä korostetaan määrättyjä olennaisia seikkoja: hyvien käytäntöjen vaihtoa ja paikallisten toimijoiden koulutuksen tukemista, kasvavien liikennemäärien hillitsemistä sekä liikenteen kasvun irrottamista BKT:n kasvusta. Lisäksi siinä korostetaan energiansäästötoimien edistämistä, rakennusten energiatehokkuuden parantamista, kaupunkien kestävän hoidon suunnitelman ja kestävän kaupunkiliikennesuunnitelman tekemistä pakolliseksi kaikissa yli 100 000 asukkaan taajamissa ja ehdotusta, jonka mukaan uuden kaupunkikehittämisen tavoitteeksi asetetaan tietty viheralueiden määrä henkeä kohti.

Mielestäni meidän on saatava keskenään tasapainoon jäsenvaltioille annetut ohjeet ja paikallisille toimijoille annettava aloiteoikeus, sillä kyseiset toimijat tarjoavat kasvualustan innovaatioille joutuessaan omakohtaisesti kokemaan kaupunkielämän realiteetit. Varsinaisena tavoitteenamme on paikallisia aloitteita edistävän rakenteen kehittäminen jättämällä tavoitteiden ja ratkaisujen valinnan paikallisten päättäjien tehtäväksi.

  Claude Turmes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, suurkiitokset esittelijälle tästä loistavasta mietinnöstä. Arvostan myös tapaa, jolla hän on nostanut esiin minulle erittäin tärkeän ajatuksen. Se on ajatus uudesta sopimuksesta, uudenlaatuisesta yhteistyöstä toisaalta EU:n rakenteiden ja toisaalta Euroopan suurkaupunkien välillä.

Euroopassa 80 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa. Jos haluamme edistyä luonnonvarojen säilyttämisen, energiapolitiikan ja ilmanlaadun kaltaisilla aloilla, on aivan välttämätöntä kytkeä tiiviimmin yhteen kaupungeissa toteutettavat toimet ja EU:ssa toteutettavat toimet. Näin ollen on hyödynnettävä paremmin Euroopan unionin rahoitusvälineitä, esimerkiksi Euroopan investointipankin myöntämiä luottoja.

Lopuksi huomautan jäsen Sommerille, että jopa Kalifornian kuvernööri Schwarzenegger konservatiiveineen on teitä edistyksellisempi. Hän on paljastanut koko maailmalle nykyisenkaltaisen autoteollisuuden todellisen luonteen: se on rikollisjoukkio, joka pitäisi saada tuomiolle. Se, että olette valtuuttanut itsenne pysyvästi lobbaamaan Saksan autoteollisuutta Euroopan parlamentissa, on mielestäni melkeinpä häpeällistä, koska väitätte haluavanne suojella luontoa.

  Erik Meijer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, entisaikaan maat olivat maaseutuvaltaisia ja kaupungit olivat poikkeus. Väestönkasvu ja ammattiväestön tulo kaupunkeihin ovat kuluneen vuosisadan aikana muuttaneet tilannetta jyrkästi, jopa siinä määrin, että eurooppalaisten valtaenemmistö asuu nyt varsinaisissa kaupungeissa, esikaupungeissa ja sellaisilla maaseutualueilla, jotka ovat suureksi osaksi kaupungistuneet teollisuuden, satamien tai kaivostoiminnan myötä.

Kehitysmaissa, mutta myös osissa Eurooppaa, on havaittavissa tällaisten kaupunkialueiden muuttuminen täysin asumiskelvottomiksi liikennekaaoksen, slummien, saastumisen ja kiinteistökeinottelun seurauksena. Kun puhdas juomavesi, kattava ja tiheä julkinen liikenneverkko, kunnollinen jätehuolto ja kohtuuhintainen, laadukas asuntotuotanto puuttuvat ja terveydenhuolto, sosiaalityö ja koulutus ovat riittämättömiä, näistä kaupungeista tulee sietämättömiä paikkoja. Kaupunkien tason laskiessa hyvin koulutetut ja hyvin ansaitsevat ihmiset voivat muuttaa pois alueelta, mutta työläisillä ja maahanmuuttajilla ei tätä mahdollisuutta ole. Tähän saakka jäsenvaltioiden ja EU:n toimet ovat perustuneet autokannan kasvattamiseen ja julkisten palvelujen karsimiseen, mikä vaarantaa kaupunkiemme tulevaisuuden. On oikein ja asianmukaista, että EU:ssa alun alkaen maataloustuotantoon ja maaseutuun kohdistettu huomio on viime vuosina suunnattu kaupunkeihin. Asialla oli valitettavasti kuitenkin myös kääntöpuolensa. Jos komission vuonna 2000 tekemä ehdotus kaupunkiliikennettä koskevasta sopimusvelvoitteesta olisi hyväksytty ilman tarkistuksia, se olisi haitannut raitiotieliikenneverkon laajentamista ja ilmaista julkista liikennettä sekä tiheän ja taajaan kulkevan liikenneverkon perustamista. Kaupunkien ja alueiden on mahdollisimman pitkälle vastattava itse kaupunkiliikennettä, aluesuunnittelua, kaupunkikehittämistä, avointen tilojen suunnittelua ja pyöräteitä koskevasta sääntelystä. Euroopan unioni voi kuitenkin tuoda lisäarvoa tutkimuksen sekä tietojenvaihdon ja tiedonsiirron kaltaisilla aloilla. Siten voidaan valvoa riskejä ja väärinkäytöksiä, edistää parannusehdotuksia sekä tehostaa parempien ympäristönormien kehittämistä ja noudattamista. Erityisesti tulevissa jäsenvaltioissa Romaniassa ja Bulgariassa on paljon tehtävää tällä alalla.

Kannatan jäsen Hegyin tavoitteita, joihin kuuluvat saastuttamattoman liikenteen edistäminen, historiallisten kaupunkikeskustojen suojelu, tarkka vesihuolto, energiansäästö ja luonnonalueiden suojelu.

  John Bowis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Hegyiä hänen mietinnöstään ja siitä, että hän hyväksyi muutamia esittämiäni tarkistuksia. Toivon hänen samoin hyväksyvän kollegani Renate Sommerin esittämät tarkistukset, joiden mukaan EU:ssa on parasta hyvien käytäntöjen jakaminen. Tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä ja paikallisten viranomaisten välillä. Tarkistuksilla on tarkoitus ohjata tämä tehtävä jäsenvaltioille ja paikallisille viranomaisille sekä varmistaa, ettei komissiota vaadita tekemään kaikkea niiden puolesta. Jos pystymme tekemään tämän selväksi, voimme tukea yleisesti mietinnössä esitettyjä hyviä ideoita.

Äänestäjämme ovat oikeutetusti huolissaan monista kaupunkiympäristöön liittyvistä seikoista. Olemme juuri keskustelleet ilmanlaadusta, joka on hyvin olennainen tekijä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, vaan myös muun muassa naapureiden, ajoneuvojen ja kannettavien radionauhureiden aiheuttamasta melusta, johon kaupunkiympäristössä on totuttava. Tämä ei kuulu EU:n direktiivien soveltamisalaan, mutta voimme jakaa parhaita käytäntöjä ongelman ratkaisemiseksi. Samoin katujen puhtaanapito ja jo pelkästään kaupunkiemme likaisuus ovat kansanterveyskysymyksiä, joita on käsiteltävä. Voimme oppia toinen toisiltamme. Eurooppa on täynnä ideoita aivan kuten Pariisin katuojat täyttyvät öisin niissä virtaavasta puhdistusvedestä. Kaupunkialueita koskevan strategian tavoitteena on kitkeä rikollisuus vähitellen kiinnittämällä korostetusti huomiota asuma-alueiden suunnitteluun. Tarkoituksena on välttää sellaiset vaaranpaikat, joissa kansalaiset voivat joutua rikoksen uhreiksi, huolehtia turvallisista reiteistä rautatieasemille ja niin edelleen. Lisäksi on varmistettava jokivarsien järkevä suunnittelu, jotta vältetään tulva-alttiille tasangoille rakentaminen ja siitä johtuvat katastrofit.

Mietinnössä on paljon hyviä ideoita, jotka mahdollistavat parhaiden käytäntöjen jakamisen, ja tämä voi myös käytännössä toteutua. Toivon komission jäsenen kehittävän mietintöä tässä hengessä.

  Gyula Hegyi (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia niitä kollegoja, jotka antoivat panoksensa tähän mietintöön siinä toivossa, että se hyväksytään. Kiitän tietenkin ennen muuta niitä, jotka hyväksyivät useimmat ideani.

Näkemykseni toissijaisuusperiaatteesta ovat luullakseni hieman erilaiset. Tässä ei ole kyse direktiivistä vaan pikemminkin strategisesta ehdotuksesta. Siksi meidän ei pitäisi tällä kertaa lipsua vaatimuksistamme. Kun direktiivien laatimisen aika tulee, meillä on joka tapauksessa edessämme pitkä neuvotteluprosessi.

Sivumennen sanoen tapasin eurooppalaisten kaupunkien ja alueviranomaisten edustajia sekä Eurocityn henkilöstön jäseniä, jotka tulivat tapaamaan minua Euroopan parlamentin rakennukseen. He odottivat minun nimenomaan sisällyttävän mietintööni mahdollisimman paljon velvoittavia toimenpiteitä, jotta heillä on paremmat mahdollisuudet toteuttaa ympäristöystävällisiä ideoitaan Euroopan unionin tuella, sillä on selvää, että kaupungeissa on otettava huomioon muitakin etunäkökohtia.

On myös erittäin tärkeää, ettei tämä strateginen ehdotus jää liian vähälle huomiolle. Siksi olen yhdessä kohdassa tuonut esiin, että tämän mietinnön seuranta on välttämätöntä toteuttaa toimielinten sisäisen kuulemiskierroksen yhteydessä. Onneksi tämä ehdotus sai kaikkien Euroopan parlamentin puolueryhmien tuen.

Siksi pyydän komission jäsentä Dimasia antamaan minulle ensi viikolla tai muuna ajankohtana mahdollisuuden keskustella tämän mietinnön seurannan järjestämisestä sen jälkeen kun Euroopan parlamentti on hyväksynyt sen.

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia puhujia myönteisistä ja rakentavista puheenvuoroista. Tämä strategia on merkittävä askel kohti kestävämpää kaupunkikehitystä. Se on vastaus kuudenteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan ja ratkaiseva panos Euroopan kansalaisten arkielämän parantamiseen.

Tyytyväisyydekseni parlamentti antaa pian päätöslauselman, jossa tunnustetaan kaupunkiasioiden merkitys Euroopan unionin kansalaisille. Vaikka komissiolla ja parlamentilla on joitakin erimielisyyksiä tavoista, joilla tähän merkittävään haasteeseen pitäisi vastata, niillä on siitä huolimatta mielestäni yhteinen näkemys ja käsitys keskeisistä kysymyksistä, kuten sisällöstä ja vaikutuksista.

Vaikka komissio katsookin, että on käytettävä ohjaukseen, kannustimiin ja parhaiden käytäntöjen levittämiseen perustuvaa toimintatapaa, se aikoo silti valvoa strategian tehokkuutta ja tarkastella sitä uudelleen aika ajoin selvittääkseen, miten sen avulla pystytään vastaamaan tähän merkittävään haasteeseen.

Komissio laatii parlamentille selvityksen seurantatuloksista. Toivon, että parlamentti voi antaa strategian päämääriä ja tavoitteita tukevan päätöslauselman.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Zita Gurmai (PSE). – (EN) Kaupungit ovat avaintekijä vaurauden lisäämisessä. Taloutta, yhteiskuntaa ja kulttuuria kehittämällä saadaan aikaan kasvua ja työllisyyttä.

Tehokas kaupunkisuunnittelu, yhdennetyn lähestymistavan mukaisten käytännöllisten kaupunkiympäristön mallien ja välineiden kehittäminen sekä parhaiden käytäntöjen vaihto auttavat kaupunkeja takaamaan kestävän kehityksen ja yhteensovittamaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöalan haasteet sekä edistämään kaikkien EU:n kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Nämä toimet perustuvat monipuolisiin toimintalinjoihin sekä selkeisiin, konkreettisiin ja mitattaviin tavoitteisiin ja rakenteisiin. Niiden on myös oltava kestäviä ja kaukonäköisiä ja saatava riittävästi EU:n rahoitusta. Laajaa, monipuolista ja jatkuvasti muuttuvaa kaupunkiympäristöä varten tarvitaan joustava toimintamalli, joten painoa on pantava seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman mukaiselle tutkimukselle.

Mitä moninaisimpien ensisijaisten tavoitteiden joukossa on muutamia tärkeitä haasteita. Yksi niistä on maankäytön ja erityisesti viheralueiden käytön vähentäminen ja hylättyjen teollisuusalueiden käytön lisääminen kaupunkien kehityssuunnitelmissa, jotta viheralueita voidaan suojella. Kestävä julkinen kaupunkiliikenne, ympäristöystävällisten liikennemuotojen ja tekniikoiden vähittäinen käyttöönotto sekä julkisen liikenteen ja muun kuin moottoriliikenteen edistäminen yksityisautoilun sijasta ovat vain muutamia esimerkkejä tärkeistä painopisteistä.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Euroopan komissio laatii parlamentin ja neuvoston avulla monia strategioita ohjeiden antamista ja hyvien käytänteiden levittämistä varten.

On haastavaa varmistaa, että kaupunkeja koskevaan EU:n strategiaan suhtaudutaan vakavasti. Kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkien kehittämistoimiin liittyy niin paljon taloudellisia etunäkökohtia, että tarvitaan muutakin kuin ehdotuksia, jotta nykyisillä toimillamme taataan kaupunkien turvallisuus ja asumiskelpoisuus tulevaisuudessa.

Sen sijaan, että strategiaan sisältyvässä julkilausumassa todettaisiin viheralueiden olevan tärkeitä kaupunkisuunnittelussa, on mielestäni parempi todeta, että kaupunkialueilla on oltava viheralueita vaikkapa 15 prosenttia tai tietty metripinta-ala tuhatta asukasta kohden. Vain konkreettisella ja varteenotettavalla tavoitteella pystytään tarjoamaan vastusta maata ahnehtiville rakennuttajille.

Vaalipiirissäni on 30 vuotta sitten julkisin varoin rakennettu asuma-alue. Tämän strategian periaatteiden mukaisesti siellä on väljiä viheralueita ja riittävästi avointa tilaa teiden ja yhdyskuntainfrastruktuurin suunnittelua varten. Tämä alue on esimerkki hyvistä käytännöistä, ja se on palvellut asukkaita erittäin hyvin.

Aluetta uhkaavat kuitenkin asuntorakentamisesta kiinnostuneet kaupunkisuunnittelijat. Riittävien viheralueiden perustaminen kaupunkeihin ja nykyisten viheralueiden säilyttäminen turvataan ainoastaan ilmoittamalla kaupunkistrategiassa kyseisten alueiden konkreettiset prosenttiosuudet.