Nirj Deva (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani kannatimme tätä mietintöä, mutta olemme pohjimmiltamme eri mieltä mietinnön 58 kohdasta, jossa jäsenvaltioita kehotetaan ponnistelemaan "yhtenäisen maaryhmän (constituency)" kokoamiseksi, jolloin EU:lla olisi toisin sanoen yksi edustusto Kansainvälisessä valuuttarahastossa. Voimme kuitenkin kannattaa mietintöä, koska edellä mainitussa kohdassa vain "palautetaan mieleen" aiemmin omaksuttu kanta.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan tunnetusti vastustaa sitä, että EU hallinnoi kehitysapua. Siihen on moniakin syitä. Kehitysapupolitiikka on ulkopolitiikan tavoin kansallinen asia, eikä sitä siksi pidä siirtää Brysseliin.
Vastustamme useimpia mietinnön kohtia, myös määrärahojen lisäämistä koskevia vaatimuksia. Esittelijä käsittelee myös muita ehdottomasti kansalliseen toimivaltaan kuuluvia asioita, kuten kahdenvälisen avun seurantaa ja valvontaa. Lisäksi ehdotetaan, että komissio laatii strategian jäsenvaltioiden myöntämää apua varten. Sitä ei voida missään tapauksessa hyväksyä.
Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Kiitän parlamentin esittelijää tästä mietinnöstä, jossa tehdään joitakin erinomaisia aloitteita kehitysavun kohdentamiseksi aiempaa paremmin. EU on toiminut erittäin ansiokkaasti kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Sen toiminta on ollut huomattavasti vaikuttavampaa kuin useimpien jäsenvaltioiden. Voisimme kuitenkin vielä parantaa toimintaamme merkittävästi, ja mietinnössä esitetään hyviä ajatuksia, joita voin ilokseni kannattaa.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan on pohjimmiltaan sitä mieltä, että kalastusasioita pitäisi käsitellä nykyisissä kansainvälisissä järjestöissä. Tämä tarkoittaa, ettei EU:n pidä harjoittaa yhteistä kalastuspolitiikkaa eikä määrätä kalastuskiintiöitä. Kalastusalan säilyminen edellyttää kestävää kalastusta. Kokemusten perusteella tiedämme, ettei kestävä kalastus kuulu EU:n painopisteisiin. Muun muassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö on arvostellut laajasti esimerkiksi Itämeren turskalle määrättyjä kalastuskiintiöitä.
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan tätä yksityiskohtaista mietintöä, jossa käsitellään EU:n ja Intian mahdollisuuksia ja haasteita niiden pyrkiessä tiivistämään kahdenvälisiä kauppasuhteitaan. Mielestäni on aivan oikein, että esittelijä kehottaa korostamaan EU:n ja Intian kauppasuhteiden strategista merkitystä, kun otetaan huomioon Intian valtaisa talouskehitys ja asema G20-maiden johtajana Maailman kauppajärjestössä.
Intian kukoistaessa kansainvälisesti rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa maan sisällä. Minusta on siksi myönteistä, että mietinnössä painotetaan kauppa- ja kehitysasioiden käsittelemistä yhdessä. Intialla on kansalaisiaan kohtaan velvollisuus panna täytäntöön keskeiset työnormit ja noudattaa ympäristönormeja. EU:n on samalla maailmanlaajuisena johtajana ja Intian peruskauppakumppanina tehtävä Intian viranomaisten kanssa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että yleisellä tullietuusjärjestelmällä voidaan edelleen tukea Intian teollisuutta ja että voidaan löytää herkkä tasapaino kahden vaatimuksen välille. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat kansainväliset säännöt on pantava täytäntöön, mutta samalla on taattava perinteisen tietämyksen säilyminen ja köyhyyteen liittyviin sairauksiin tarkoitettujen lääkkeiden saatavuus.
Glenis Willmott (PSE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet haluavat mietinnöstä toimitettavan äänestyksen yhteydessä todeta suhtautuvansa myönteisesti Pohjanmeren alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan tehtävään neuvonantajana ja tärkeänä toimijana YKP:n toimialaan kuuluvissa neuvotteluissa. Työväenpuolueen jäsenet pitävät kuitenkin valitettavana, ettei mietinnössä myönnetä, että Pohjanmeren punakampela- ja kielikampelakantojen hoitotoimet liittyvät läheisesti turskakantojen elvyttämissuunnitelman soveltamisalaan. Pohjanmeren turskakantojen elvyttämistoimet ovat olleet tehottomia, ja on oleellista, että kaikki turskakantoihin vaikuttavat kalastustoiminnan näkökohdat kuuluvat edelleen turskakantojen elvyttämissuunnitelman soveltamisalaan.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Komissio on muuttamassa voimassa olevaa asetusta (ETY) N:o 2092/91, jolla säännellään luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden tuontia, ja tarkoituksena on tiukentaa tuotujen luonnonmukaisten tuotteiden hyväksymismenettelyä. Ehdotus ei kuitenkaan vastaa vaatimuksia.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on esittänyt siksi useita tarkistuksia, joilla pyritään suojelemaan sekä kuluttajia että tuottajia kansallisella tasolla. Näin ollen on korostettu, että kolmansista maista tuodut tuotteet on tarkastettava, jotta voidaan varmistaa, että kyseinen tuote on tuotettu yhteisössä luonnonmukaiseen tuotantoon sovellettavia tuotantostandardeja vastaavien standardien mukaisesti ja että tämä on vastavuoroinen menettely.
Olisi epäoikeudenmukaista EU:n viljelijöitä ja kuluttajia kohtaan, ellei kolmansien maiden tuottajien tuotteet tarkastettaisi samalla tavoin kuin EU:n viljelijöiden tuotteet. Lisäksi ainakin toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on osallistuttava kolmansien maiden tarkastuslaitosten tunnustamisprosessiin. Petoksia voidaan torjua tehokkaasti vain, jos tuotteita tuovan valtion kansalliset viranomaiset toteuttavat valvontatoimia ja tunnustavat kolmansien maiden tarkastuslaitokset.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan ymmärtää, että kolmansista maista peräisin oleville luonnonmukaisille tuotteille on asetettava samat vaatimukset kuin EU:ssa tuotetuille luonnonmukaisille tuotteille. Valvontajärjestelmistä ei saa kuitenkaan aiheutua liikaa kustannuksia, ja on otettava huomioon, että EU:n tuottajat saavat tukea luonnonmukaisten tuotteiden viljelyyn.
Suhtaudumme epäilevästi maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan tarkistukseen, jonka mukaan kolmansista maista peräisin oleviin luonnonmukaisiin tuotteisiin sovellettavia vaatimuksia olisi tiukennettava. Mietimme, onko tällä valiokunnan asetusehdotukseen tekemällä tarkistuksella protektionistisia motiiveja.
Emme ole näin ollen valmiita tukemaan valiokuntaa ja äänestimme siksi sen tarkistusta ja päätöslauselmaesitystä vastaan.
Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kaikkiaan 70 prosenttia luonnonmukaisten tuotteiden tuonnista tapahtuu niin kutsuttujen "tuontivaltuutusten" avulla.
Tuotteita tarkastetaan asiakirjojen eikä tarkastuspaikalla tehtävien pistokokeiden perusteella. Tätä menettelyä pidetään oikeudenmukaisena.
On siksi ehdottomasti varmistettava, että luonnonmukaiset tuotteet, jotka saatetaan markkinoille EU:n laajuista biomerkintää käyttäen, on poikkeuksetta valmistettu asetuksen (ETY) N:o 2092/91 säännösten mukaisesti.
Esittelijän ehdottamilla tarkistuksilla näin ollen parannetaan ehtoja, joilla kolmansista maista peräisin olevia luonnonmukaisia tuotteita tuodaan EU:hun, sekä myös tuotteiden tarkastuksia. Tämän ansiosta tuontituotteet ovat jotakuinkin samanlaisia kuin kotimaiset tuotteet, koska yhteisön asetus, jossa säädetään EU-valtioissa sovellettavista tuotteiden luonnonmukaista tuotantotapaa koskevista ehdoista, on huomattavasti Codex Alimentarius -ohjeita tiukempi.
Hyväksymme myös ehdotetut luonnonmukaista tuotantoa sekä luonnonmukaisten tuotteiden merkintöjä ja tuontia koskevat säännökset. Emme kuitenkaan hyväksy kohtaa, jossa todetaan, että sertifioinnin voivat tehdä luvan saaneet laitokset kohtuullista maksua vastaan.
Yksityiset laitokset eivät voi mielestämme suojella yleistä etua tehokkaasti, vaikka toimivaltaiset hallintoviranomaiset ovat myöntäneet niille luvan ja voivat tehdä kyseisissä laitoksissa tarkastuksia pistokokein. Hallintoviranomaiset suojelevat tehokkaasti yleistä etua, sillä ne myöntävät sertifikaatin maksutta luonnonmukaisten tuotteiden viljelijöille ja tarjoavat siten maksuttoman palvelun ja kannustimen kehittää luonnonmukaista viljelyä.
Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Minulla on ilo onnitella ryhmäni kollegaa tästä mietinnöstä. Luonnonmukaisten elintarvikkeiden markkinat kasvavat Skotlannissa, mutta alan kehittymismahdollisuuksien kannalta on valtavan tärkeää, että alalla sovellettaviin normeihin voidaan luottaa. Tämä mietintö on oikeansuuntainen, mutta EU:n on mentävä pitemmälle ja korostettava virallisesti luonnonmukaisen viljelyn tukemista sekä sen suojelu- ja edistämiskeinoja.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Euroopan satelliittinavigointiohjelma Galileo on tärkeä julkisen palvelun tarjoamiseen tarkoitettu väline, jos sitä ei käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin ja jos se ei ole osa sortotoimin toteutettavaa turvallisuutta. Galileo-ohjelman pitäisi siis olla suuri mahdollisuus tehdä yhteistyötä, kehittää tiedettä ja tekniikkaa sekä vaihtaa ja saada tietoja kajoamatta kansalaisten oikeuksiin, takeisiin ja vapauksiin.
Galileo-ohjelman avulla voidaan kenties tulla riippumattomiksi Yhdysvaltojen valvomasta GPS-järjestelmästä, jota Yhdysvaltain armeija hallinnoi. Yhdysvaltain armeija itse asiassa estää järjestelmän käytön toteuttaessaan aseellisia hyökkäyksiä kansoja ja valtioita vastaan.
Meistä on siksi valitettavaa, että parlamentin enemmistö äänesti ryhmämme jättämiä tarkistuksia vastaan. Niissä vastustettiin Galileo-ohjelman käyttöä sotilaallisiin tarkoituksiin ja korostettiin, että kaikilla käyttäjillä olisi oltava tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ohjelmaan. Lisäksi kansalaisten olisi saatava tietoja maksutta.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Galileo-ohjelma on mainio yhteisön hanke Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista ajatellen.
Euroopan satelliittinavigointiohjelma on uusi tekninen haaste, jolla on tarkoitus lisätä Euroopan talous- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Meidän on siksi varmistettava, ettei siitä tulee taas yksi merkityksetön hanke. Tämä ensimmäinen yhteisön hallinnoima eurooppalainen infrastruktuuri on ratkaiseva tekijä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa.
Tämä on suuri mahdollisuus, koska Eurooppa on täynnä pk-yrityksiä.
Yhteisön toimielinten on siksi taattava hyvä hallintotapa sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevien sääntöjen avoimuus ja tehokkuus sekä varmistettava, että tätä hanketta voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin.
Hankkeen tarjoamat mahdollisuudet on näin ollen hyödynnettävä täysimääräisesti, ja se on mahdollista vain, jos ymmärrämme, että tämä on oikea etenemistapa.
Päätöslauselmaesitykset: yhteinen maahanmuuttopolitiikka (RC-B6-0508/2006)
Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tätä yhteistä päätöslauselmaesitystä vastaan, koska se on esimerkki poliittisesti korrektista maahanmuuttoa koskevasta keskustelusta, kun poliittisella korrektiudella tarkoitetaan tässä toimielimessä vallitsevaa oppia, jonka kyseenalaistaminen on yhtä jyrkästi kielletty kuin uskonopin kyseenalaistaminen keskiajalla.
Välimeren rajoillamme – lähinnä Lampedusan ja Kanariansaarten rajoilla – ei pystytä estämään taloudellisten pakolaisten tulvaa, mutta Euroopassa ei silti haluta myöntää, ettemme voi – kuten eräs sosialistinen pääministeri osuvasti totesi – ottaa koko maailman murheita harteillemme. Euroopassa hyväksytään sellaiset maahanmuuttajat, jotka ovat valmiita mukautumaan yhteiskuntaan, mutta ne, jotka eivät ole valmiita siihen, on käännytettävä takaisin alkuperämaahan.
Lisäksi meidän on vaadittava maahanmuuton täydellistä loppumista ja samalla harjoitettava kunnianhimoista kehitysyhteistyöpolitiikkaa, jolla pyritään vähentämään painetta lähteä pois kehitysmaista. On myös tehtävä selväksi, ettei Euroopassa ole tilaa islamilaiselle fundamentalismille.
Viime sunnuntaina järjestetyssä kansanäänestyksessä Sveitsin kansan ylivoimainen enemmistö kannatti oman identiteetin ylläpitämistä. Sveitsiläiset ovat vapaa ja itsenäinen kansakunta, ja Euroopan unionin pitäisi seurata heidän esimerkkiään eikä taipua maahanmuuttoa edistävien edunvalvontaryhmien henkisen terrorin edessä.
Charlotte Cederschiöld (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Ruotsin konservatiivit päättivät äänestää Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän päätöslauselmaesitystä vastaan, koska vastustamme päättäväisesti 9 kohdan viimeisessä virkkeessä mainittua yhteistä vähimmäisluetteloa turvallisista alkuperämaista.
Lisäksi kyseisessä päätöslauselmaversiossa painotetaan mielestämme liian vähän sitä, etteivät mitkään laittoman maahanmuuton torjuntatoimet saa olla ristiriidassa niiden takeiden ja yksilön perusoikeuksien kanssa, jotka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa yleissopimuksessa.
Emme vastusta täysin 4 kohtaa (joka koskee velvollisuutta ilmoittaa muille osapuolille löyhempiä säännöksiä sovellettaessa), mutta suhtaudumme siihen epäilevästi, koska se voi olla ensimmäinen askel turvapaikka- ja maahanmuuttomenettelyjen täydellisessä ylikansallistamisessa.
Maria da Assunção Esteves (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tampereen Eurooppa-neuvostossa Euroopan unionille laadittiin kunnianhimoinen poliittinen ohjelma. Siinä pyritään muodostamaan yhteinen eurooppalainen alue, jossa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyviä asioita käsitellään täysin tasapuolisesti. Tuolloin tavoitteena ollut tasapaino on kuitenkin nykyään liian hauras. Turvallisuusasiat asetetaan yhä useammin ihmisoikeuksien edelle. Terrorismin vastainen taistelu ja laittoman maahanmuuton torjunta ovat selvästi olleet oikeus- ja sisäasioiden asialistan kärjessä.
Vuonna 2004 laaditusta uudesta Haagin ohjelmasta puuttuu tulevaisuuden visio. Maahanmuuton alalla tarvitaan kipeästi yhteisön päätöksentekoa, toisin sanoen legitimiteettiä, jonka takaa parlamentin osallistuminen yhteispäätösprosessiin. Lisäksi tarvitaan sitova perusoikeuskirja. Maahanmuuttopolitiikan on oltava EU:n politiikkaa, joka perustuu humanitaarisiin asioihin, ennaltaehkäisyyn ja alkuperämaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Nyt tarvitaan yhteisvastuuseen perustuvaa jäsenvaltioiden sitoumusta ja keskinäistä solidaarisuutta. Muuten maahanmuuttopolitiikka ei ole oikeudenmukaista.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen (RC-B6-0508/2006) puolesta, koska EU:n on harjoitettava asianmukaista yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ja poistettava kaikki esteet sellaiselta EU:n turvapaikkajärjestelmältä, jossa voitaisiin määritellä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden perusoikeuksien suojelua koskevat EU:n yhteiset säännöt.
EU:n on omaksuttava monialainen lähestymistapa, jolla avataan kanavia lailliselle maahanmuutolle ja edistetään maahanmuuttajien sopeuttamista vastaanottavaan yhteiskuntaan. Tämän lähestymistavan perustana on oltava laillinen siirtyminen työelämään, oikeus koulutukseen, pääsy sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin sekä maahanmuuttajien tehokas osallistuminen vastaanottavan valtion yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen elämään. Lisäksi on tärkeää tukea alkuperämaiden kehitystä, jotta voidaan puuttua maastamuuton taustalla oleviin syihin.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan katsoo, että EU:n yhteinen maahanmuuttopolitiikka on suurimpia syitä siihen, että monet maastamuuttajat saattavat joutua traagiseen tilanteeseen lähtiessään paremman elämän toivossa EU:hun ja aloittaessaan näin matkan, jota voidaan hyvin perustein sanoa hengenvaaralliseksi. Päätöslauselmassa todetaan aivan aiheellisesti, että Dublin II -asetus on ollut ja on edelleen kehno. Asetuksen nojalla EU:n etelä- ja itäosissa sijaitsevat valtiot ovat voineet ensisijaisesti päättää maahanmuuttajien kohtalosta ottamatta lainkaan huomioon muiden jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikkoja ja tarpeita. On erittäin omituista ja mahdotonta hyväksyä, että EU on jo kymmenen vuoden ajan kokeillut yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Kaikki nämä poliittiset kokeilut ovat heikentäneet jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttoasioissa ja aiheuttaneet suurta kärsimystä maahanmuuttajille. Nykytilannetta ei ratkaista antamalla EU:lle vielä lisää toimivaltuuksia maahanmuutonalalla, jotta se voi jatkaa epäonnistunutta maahanmuuttopolitiikkaansa, vaan palauttamalla jäsenvaltioille niiden itsemääräämisoikeuden.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Päätöslauselmassa on joitakin mielestämme myönteisiä kohtia. Siinä esimerkiksi myönnetään muodostumassa oleva tragedia ja korostetaan, että on avattava kanavia lailliselle maahanmuutolle, sopeutettava maahanmuuttajia tehokkaasti vastaanottavaan yhteiskuntaan ja laadittava alkuperämaiden kehityssuunnitelmia.
Päätöslauselmassa ei kuitenkaan mielestämme tuomita EU:n sortavaa turvallisuuspolitiikkaa, jossa laittomasta maahanmuutosta tehdään rikos, minkä nojalla toteutetaan toimia rajojen sulkemiseksi, säilöönottokeskusten perustamiseksi ja maahanmuuttajien karkottamiseksi.
Vastustamme myös yhteisen maahanmuuttopolitiikan käyttöönottoa, koska se ei ole oikea vastaus tämänhetkisiin kysymyksiin ja ongelmiin, kuten muilla aloilla toteutettujen yhteisten politiikkojen tulokset osoittavat. EU:n eri jäsenvaltioissa on erilainen maahanmuuttotilanne, ja kaikissa maahanmuuttotoimia koskevissa päätöksissä olisi kunnioitettava yksittäisten valtioiden suvereniteettia, mikä ei tietenkään estä valtioita tekemästä yhteistyötä tässä asiassa.
Yhteisen politiikan sijasta on toteutettava erilaista politiikkaa ja muita toimia, joilla suojellaan tehokkaasti maahanmuuttajien oikeuksia, esimerkiksi ratifioitava YK:n yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta sekä noudatettava sitä. Lisäksi on puututtava maahanmuuton taustalla oleviin syihin.
Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Vaikka tämä päätöslauselmaesitys koskee EU:n yhteistä lähestymistapaa maahanmuuttoon, sitä voidaan kannattaa, koska siinä vahvistetaan painokkaasti yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltuudet ja tehtävät sekä korostetaan yhteistyön eikä yhdenmukaistamisen tarvetta.
Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Senegalista, Malista, Mauritaniasta tai Gambiasta rantautuu Kanariansaarten rannikoille joka päivä hieman enemmän heppoisia puu- ja tilapäisveneitä.
EU:hun saapuu vuosittain salaa ilmeisesti noin 300 000 afrikkalaista. Euroopan johtajien on vihdoin ymmärrettävä tämän ilmiön laajuus ja alettava kiinnittää huomiota mielivaltaisten Schengenin sopimusten tuhoisiin seurauksiin, joita he eivät kaikesta huolimatta tuomitse. Heidän on myös pantava merkille, että vaadittavia asiakirjoja vailla olevien monien maahanmuuttajien aseman laillistaminen Espanjassa ja Italiassa (Espanja on laillistanut yli 1 150 000 ulkomaalaisen aseman vuoden 1985 jälkeen) on ollut valtava kannustin muille mahdollisille maahanmuuttajille.
Euroopan unioni on toistaiseksi tyytynyt vain läksyttämään Espanjaa siitä, että se on EU:n mielestä liian "hölläkätisesti" laillistanut maahanmuuttajien aseman. EU:ssa ei selvästikään aiota muuttaa maahanmuuttoa ja turvapaikkaoikeutta koskevaa lainsäädäntöä Sveitsin esimerkin mukaisesti. Sveitsissä 68 prosenttia äänestäneistä äänesti juuri uuden maahanmuuttolain ja turvapaikkaoikeutta koskevien ehtojen tiukentamisen puolesta, joten Sveitsissä on tulossa voimaan yksi Euroopan rajoittavimmista laeista.
Alistumisen ja passiivisuuden on nyt loputtava. Maahanmuuttotulva voidaan pysäyttää ottamalla rajat uudelleen käyttöön, kieltämällä maahanmuutto kokonaan ja lopettamalla kansallisuuden myöntäminen.
Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Laiton maahanmuutto näyttää huolestuttavan Euroopan johtajia. Oli jo aikakin! On totta, että vasta vuodesta 1995 ja Schengenin katastrofaalisista sopimuksista lähtien Ranskan Kansallinen rintama on jatkuvasti varoittanut väistämättömistä ongelmista, joita EU:n sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamisesta aiheutuu.
Vasta sitten, kun Espanjalle kuuluville Kanariansaarille oli rantautunut tammikuusta lähtien ennätyksellisesti yli 25 000 afrikkalaista maahanmuuttajaa ja kun Italian rannikkovartiosto oli Sisilian eteläpuolella sijaitsevalla pienellä Lampedusan saarella toimittanut yhdeksän kuukauden aikana yli 12 000 maahanmuuttajaa pakolaisleireille, kaikki Euroopan valtioiden hallitukset ja kaupunginisät alkoivat huolestua pidättelemättömästä ja eksponentiaalisesti lisääntyvästä maahanmuuttotulvasta.
On päivänselvää, ettei Euroopan unioni pysty hallitsemaan maa- ja merirajojaan. Lähinnä symbolinen Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto, joka on huomattavan hidas ja jolla ei ole riittävästi henkilöstöä eikä varoja, ei myöskään ole tehokas ratkaisu maahanmuuttotulvan hillitsemiseen.
Euroopan unionin sisärajat olisi otettava uudelleen käyttöön, eikä laittomille työntekijöille saisi enää myöntää kansalaisuutta, mikä vain edistää maahanmuuttoa. Nämä ovat oleelliset edellytykset, jotta maahanmuuttotulva voidaan pysäyttää saman tien.
Patrick Louis ja Philippe de Villiers (IND/DEM), kirjallinen. – (FR) Äänestimme molempia meille ehdotettuja päätöslauselmaesityksiä vastaan. Niissä kuvailtiin tietyin eroavaisuuksin laittomien maahanmuuttajien saapumisen ja liikkumisen valvonnassa olevia vaikeuksia, mutta ei lainkaan mainittu, että tämä vaikeus johtuu nimenomaan kansallisten rajojen poistamisesta.
Päätöslauselmissa esitetään myös ministeri Sarkozyn kannattama ajatus siitä, että yksimielisyyttä koskeva vaatimus poistetaan kaikista oikeus- ja sisäasioista toimitettavista äänestyksistä. Tämä tarkoittaisi, että jäsenvaltiot menettävät suvereniteettinsa omalla maaperällään. Tämä on taas yksi esimerkki siitä, että Euroopan yhdentymistä käytetään ratkaisuna sen itsensä aiheuttamaan ongelmaan. Ne Euroopan parlamentin jäsenet, jotka pyrkivät nyt Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän tavoin hillitsemään maahanmuuttoa, luovat tosiasiassa enemmän ongelmia kuin ratkaisevat. Meidän ei olisi pitänyt hyväksyä Schengenin sopimusta, jonka nojalla pysyvät tarkastukset poistettiin sisärajoilta, eikä meidän olisi pitänyt hyväksyä myöskään Amsterdamin sopimusta, jossa turvapaikka-, viisumi- ja maahanmuuttopolitiikkojen oleelliset osat, myös laittoman maahanmuuton torjunta, sisällytettiin yhteisön toimivaltaan. Olemme avanneet valvomattoman maahanmuuton sulkuportit ja riistäneet jäsenvaltioilta toimivallan siirtääksemme sen pakostakin toimintakyvyttömälle Euroopan unionille.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Maahanmuutto on merkki talouden elinvoimaisuudesta, ja maahanmuuton ansiosta maahan tulee aktiivisia ja neuvokkaita ihmisiä. Laiton maahanmuutto on toisaalta järjestäytynyttä rikollisuutta, joka vaarantaa hakijoiden hengen ja edistää rinnakkaisia, epäinhimillisiä työmarkkinoita.
Tästä syystä epätavallisen aseman laillistaminen on hyvä ajatus, mutta lopputulos on huono. Tämä on pieni palkinto laittomille maahanmuuttajille ja suuri voitto salakuljetusverkostoille.
Meidän on oleellista hyväksyä markkinoiden tosiasiallinen vastaanottokyky, jos haluamme, että maahanmuutolla on myönteinen vaikutus. Tämä edellyttää kuitenkin selkeitä, käytännöllisiä sääntöjä, joilla helpotetaan laillista maahanmuuttoa ja ehkäistään laitonta maahanmuuttoa, joka on koko Euroopan laajuinen ongelma. Haluan siksi tässä yhteydessä todeta, että yhteisten ulkorajojen turvaaminen on otettava huomioon, kun asejoukkoja varustetaan uudelleen.
Lopuksi haluan todeta, ettei tätä ongelmaa voida uskoakseni ratkaista vain tehostamalla lainsäädännön täytäntöönpanoa. Liiallisen maahanmuuton, köyhyyden ja terrorismin uhan torjunta edellyttää hyvinvointiin, taloudelliseen vaurauteen ja liberaaliin demokratiaan perustuvan mallimme vientiä muualle maailmaan.
Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kanariansaarille saapuneiden laittomien maahanmuuttajien valtava tulva on muistuttanut kansalaisia ja hallituksia laittoman maahanmuuton aiheuttamista vakavista ja mutkikkaista ongelmista.
Haluan huomauttaa kollegoilleni, ettei tämä ole mikään uusi ilmiö Ranskan merentakaisissa departementeissa, etenkään Mayottella, Guyanassa, Martiniquella ja Guadeloupella, koska niiden lähellä on maailman köyhimpiä valtioita. Mayotte sijaitsee vain muutaman meripeninkulman päässä Komoreista, ja Guyanan raja on sademetsäaluetta, jota on vaikea valvoa. Yhteisön syrjäisimmät alueet, joihin Kanariansaaret ja Ranskan merentakaiset departementit kuuluvat, hyötyisivät näin ollen merkittävästi yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta.
Euroopan parlamentin on mielestäni tärkeää korostaa tämän tulevan politiikan viittä näkökohtaa: paremmin kohdennettua kehitysapua, kumppanuuksien kehittämistä alkuperämaiden kanssa, rajojen turvaamista ja ihmiskaupan torjuntaa, palauttamispolitiikan vahvistamista sekä laillisten maahanmuuttajien tehokkaampaa sopeuttamista vastaanottavaan valtioon.
Tarvitsemme selkeää lainsäädäntöä, jossa määritetään konkreettisia ja operatiivisia painopisteitä. Euroopan unioni ei voi enää vain ilmoittaa aikeitaan.
Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Darfurin tilanne huononee silminnähtävästi, ja on sydäntäsärkevää, miten voimattomia olemme tällaisen aggression edessä. Olen seurannut tarkasti tätä päätöslauselmaa koskevia neuvotteluja ja kannatan sitä, vaikka haluaisinkin meidän tekevän enemmän.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan kannattaa voimakkaasti sisämarkkinoiden toteuttamista. Tämän saavuttamiseksi EU:n on harjoitettava yhteistä kauppapolitiikkaa kolmansia maita kohtaan. EU:n tehtävänä ei kuitenkaan ole esittää vastaväitteitä Intian sisäpolitiikkaa koskevista asioista.
Esittelijä moittii muun muassa Intian byrokratiaa, julkisen sektorin rakennetta ja Intian keskushallinnon aluepolitiikkaa.
Junilistan kannattaa kansallista itsemääräämisoikeutta ja suvereniteettia riippumatta siitä, sijaitseeko kyseessä oleva valtio EU:ssa vai muualla maailmassa. Äänestimme siksi tätä mietintöä vastaan.
Emme myöskään sulje pois sitä mahdollisuutta, että Intiallakin voi olla mielipiteitä EU:n kauppa- ja maatalouspolitiikasta.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tässä EU:n ja Intian suhteita koskevassa tärkeässä mietinnössä on todella monta kohtaa, emmekä hyväksy niitä kaikkia.
Mietinnössä esitetään joitakin huolenaiheita, joihin yhdymme, mutta mietintö on osa maailmankaupan vapauttamisstrategiaa, jota toteutetaan WTO:ssa tai lisäämällä kahdenvälisiä tai monenvälisiä vapaakauppasopimuksia kilpailuympäristössä ja kytköksissä Yhdysvaltoihin, mitä vastustamme määrätietoisesti.
Mietinnössä pyritään edistämään niin kutsuttua Dohan kehitysohjelmaa ja tällä hetkellä umpikujaan ajautuneiden kaupan ja markkinoiden maailmanlaajuista vapauttamista koskevien neuvottelujen jatkamista.
Mietinnössä korostetaan jälleen kerran, että EU toivoo Intian ja G20-maiden "ymmärtävän", että "G20-maiden on vastattava maataloutta koskevaan eurooppalaiseen tarjoukseen kohtuullisella tarjouksella, joka koskee muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyä ja palveluja". Tätä on mahdotonta hyväksyä.
Äänestimme näin ollen mietintöä vastaan.
Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestin Euroopan unionin ja Intian talous- ja kauppasuhteita koskevan Karimin mietinnön puolesta. Erittäin tärkeät sosiaaliset näkökohdat on nähdäkseni sisällytetty mietintöön, ja siinä käsitellään myös köyhien ja rikkaiden, etelän ja lännen sekä pohjoisen ja idän välisiä sosiaalisia kuiluja. Haluan korostaa erityisesti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) merkitystä kaikkien intialaisten työntekijöiden kannalta. Mietinnössä vaaditaan, että ulkomaisten sijoittajien on kannettava poliittinen vastuunsa soveltamalla Kansainvälisen työjärjestön perustyönormeja. Haluan painottaa, että myös intialaiset työnantajat on tietenkin velvoitettava tekemään näin, jotta Intiaan voidaan luoda johdonmukaisia rakenteita, joilla tasoitetaan eroja ja parannetaan työn laatua.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Käsiteltävänämme olevan valiokunta-aloitteisen mietinnön huomattavia ansioita on, että siinä muistutetaan, miten tärkeä asianmukainen Intian-suhteita koskeva strategia on tulevaisuutemme kannalta. BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) ovat avaintekijä maailmankaupan nykytilanteen käsittämisessä, vaikka Brasiliaa, Venäjää, Kiinaa ja Intiaa varten ei saisikaan laatia samanlaisia strategioita. Niiden pitäisi itse asiassa olla hyvinkin erilaisia.
Meidän olisi pyrittävä suhteissamme BRIC-maiden kanssa siihen, että globalisaatio, talouskehitys ja maailmankaupan lisääntyminen ovat kaikkien tai ainakin useimpien ihmisten hyvinvointia lisääviä tekijöitä, ja tämä edellyttää erillisten strategioiden käyttöä. Demokraattinen, runsasväkinen Intia on erilainen kuin epädemokraattinen, runsasväkinen Kiina ja naapurimme Venäjä.
Jos haluamme hankkeemme onnistuvan, meidän on ensisijaisesti pyrittävä yhtäältä ymmärtämään, että tulevaisuutemme liittyy näiden valtioiden kehitykseen, ja toisaalta laatimaan asianmukaisia strategioita kunkin valtion kanssa ylläpitämiämme suhteita varten. Intia on merkittävä valtio, jonka tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota niin maantieteellisten, poliittisten kuin taloudellistenkin seikkojen vuoksi, sillä Intia on tulevaisuudessa luultavasti tärkeä liittolaisemme.
Hynek Fajmon (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Tšekin ODS-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet kieltäytyivät kannattamasta Breyerin mietintöä naisten tulevaisuudennäkymistä kansainvälisissä kauppajärjestöissä ja kansainvälisessä politiikassa. Tämä mietintö on vasemmistolaista, feminististä kiihkoilua, jolla ei voida saada aikaan myönteisiä tuloksia. Vastustamme ehdottomasti sukupuolten tasa-arvon teoriaa ja kaikkia vaatimuksia, joiden perustana on tämä väärä lähestymistapa ihmiskuntaan. Pidämme ihmisiä kansalaisina, jotka ovat yksilöitä ja joilla on valtion takaamat yksilön oikeudet ja vapaudet, emmekä sukupuolen mukaan määräytyvinä kollektiivisina ryhminä, joilla on kollektiivisia oikeuksia. Yhdenvertaisuus lain edessä on toteutunut jo kauan kaikissa valtioissa. EU:n jäsenvaltioissa kaikki miehet ja naiset ovat vapaita ja hyödyntävät vapauttaan monin erilaisin sopiviksi katsomillaan tavoin. Esimerkki tästä on, että naiset käyttävät enemmän aikaa lapsista huolehtimiseen kuin miehet. Miesten ja naisten tasa-arvoa koskeva vaatimus on ristiriidassa vapausajatuksen kanssa. Emme voi näin ollen missään tapauksessa kannattaa sitä, että julkisten yhtiöiden hallituksiin asetetaan naiskiintiöitä, kuten mietinnössä ehdotetaan. En yhdy myöskään esittelijän uskomukseen, että maailmankaupan vapauttaminen tuo miehille ja naisille kaikkialla maailmassa uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja vaurastua. Äänestimme siksi mietintöä vastaan.
Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Hylkäsimme äänestyksessä mietinnön naisten tulevaisuudennäkymistä kansainvälisissä kauppajärjestöissä ja kansainvälisessä politiikassa.
Vapaakauppa lisää hyvinvointia ja vähentää köyhyyttä. Etenkin naisten ja lasten elintaso on parantanut huimasti viime vuosikymmeninä globalisaation ansiosta. Vapaakauppa lisää virallisia työsuhteita ja parantaa – toisin kuin mietinnössä väitetään – epävirallisissa työsuhteissa olevien naisten turvaa ja ulospääsyä köyhyydestä.
Tässä mietinnössä keskitytään muotoseikkoihin asiasisällön sijasta. Tasa-arvo on tärkeää etenkin työmaailmassa, jossa naisten saama oma palkka lisää merkittävästi heidän riippumattomuuttaan ja mahdollisuuttaan päättää omasta elämästä. Naisten itsenäisyyttä lisätään edistämällä globalisaatiota eikä laajentamalla EU:n toimielimiä.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme päätöslauselman puolesta, sillä vaikka emme olleetkaan kaikista kohdista samaa mieltä, siinä suhtaudutaan myönteisesti naisten rooliin ja syrjinnän torjuntaan kansainvälisessä kaupassa.
Meidän on kuitenkin huomautettava, että mietinnössä olisi mentävä pitemmälle, sillä siinä ei arvostella kansainvälisen kaupan vapauttamista ja sen haitallisia vaikutuksia vähiten kehittyneiden maiden väestöön, etenkin naisiin. Mietinnössä olisi pitänyt myös kritisoida Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän pyrkimyksiä estää edistyksellisemmän näkemyksen toteutuminen naisten oikeuksien puolustamisesta.
Lisäksi mietinnössä olisi pitänyt tuomita monikansallisten yhtiöiden halpamaiset toimet. Ne käyttävät naistyövoimaa yhdessä maassa, kunnes keksivät toisen maan, jossa voi saada suurempia voittoja. Ne eivät piittaa siitä, että naiset kärsivät lisääntyvästä työttömyydestä ja huonontuneista elinoloista.
Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Kieltäydyin äänestämästä Breyerin mietinnöstä, jonka lähtökohtana on naisten aseman välttämätön edistäminen kaikilla talouden aloilla. Mietintö on siksi varsinainen ajatusten sekamelska, jossa sekoitetaan parhaat ja ennen kaikkea huonoimmat asiat.
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä tunnustetaan naisten tärkeä, joskin usein vielä huomaamaton rooli talouksien tukemisessa kaikkialla maailmassa. Mietinnössä todetaan, että naisilla ja miehillä on edelleen sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella epätasa-arvoiset mahdollisuudet hankkia koulutusta ja työtä. Mietinnössä kiinnitetään lisäksi huomiota siihen tärkeään tosiasiaan, että niin kutsutut naisten työt, myös perheestä huolehtiminen ja hoitotyö, ovat olleet perinteisesti aliarvostettuja ja palkattomia.
On totta, että naisilla on jo huomattava merkitys talouden alalla, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Monissa kansainvälisissä kauppa- ja kehitystoimissa on jätetty huomiotta, että kehitysmaiden naiset osallistuvat merkittävästi tuloihin vaikuttaviin toimintoihin ja valvovat kotitalouksien rahavirtoja. Suhtaudun siksi myönteisesti sellaisia toimia koskeviin vaatimuksiin, joilla edistetään naisten taloudellista osallistumista, jotta heidän asemansa paranee ja jotta heidän tulonsa ja omaisuutensa lisääntyvät, ja tuen tällaisia vaatimuksia. Kannatan myös mietintöön sisältyvää suositusta, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden olisi seurattava Norjan esimerkkiä ja asetettava osakeyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin naiskiintiö.
Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. (IT) Sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten ja kaupan välinen suhde on talouden kannalta tärkeä asia, mutta se myös valitettavasti osoittaa, että eri puolilla maailmaa on edelleen vallalla kulttuuri, jossa naiset elävät yhteiskunnan reunalla.
Mietinnössä väitetään, että kaupan lisääntyminen on helpottanut ja nopeuttanut naisten mukaantuloa nykyaikaisen teollisen yhteiskunnan talouteen. Haluan kuitenkin huomauttaa, että periaatteelliset toteamukset vastaavat harvoin todellisuutta. Naisyrittäjillä on tosiasiassa edelleen valtavia ongelmia osittain siksi, että he usein edustavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä tai käsityöalaa, toisin sanoen aloja, joihin markkinoiden globaalistuminen vaikuttaa yhä enemmän. Markkinoiden globaalistuminen on prosessi, jossa ei useinkaan ole selkeitä, yhteisiä sääntöjä.
Nyt tarvitaan lisää taloudellista apua, mutta itse asiassa myös lisää rakennetukea, jotta naisia voidaan tukea työ- ja yritysmaailmassa ja jotta voidaan vastustaa päättäväisesti tätä valekulttuuria, jossa Pekingin toimintaohjelmassa vahvistetut naisten sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet sivuutetaan tai jopa määritellään esteiksi.
Äänestimme mietinnön puolesta, mutta minun on huomautettava, että EU:n poliittisena ja käytännön tehtävänä on puuttua rohkeiden ehdotusten avulla kielteisiin näkökohtiin, joista useat naiset kärsivät etenkin köyhimmissä maissa, mutta myös EU:n jäsenvaltioissa.
Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Minun on onniteltava kollegaani Breyeria mietinnöstä. Voin todellakin vain yhtyä mietinnössä esitettyihin päätelmiin, joissa suositetaan "muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja EU:n kauppapolitiikassa". Tarvittiin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietintö, jotta naisten sekä kaikkien työntekijöiden oikeudet otetaan vihdoin huomioon EU:n haluamassa ja toteuttamassa globaalistumisprosessissa.
Esittelijä toteaa melkeinpä naiivisti muka havainneensa, että paine kilpailla yhä globaalistuneemmassa taloudessa johtaa palkkojen ja tuotantokustannusten pienentämiseen, työttömyyteen, toiminnan siirtämiseen muualle ja yritysten lopettamiseen. Luvut ovat todellakin erittäin huolestuttavia: 70 prosenttia 1,3 miljardista köyhyydessä elävästä ihmisestä on naisia.
Minun on kuitenkin myönnettävä, että tässä yhteydessä on syytä painottaa, että sukupuolten välinen eriarvoisuus aiheuttaa selvästikin ongelmia taloudessa, kaupassa, yhteiskunnassa ja politiikassa, etenkin Aasiassa ja Afrikassa, joissa naisia nöyryytetään, pilkataan ja pidetään miehiä alempiarvoisina. Ennen kaikkea on aivan selvää, että nimenomaan naisten asemaa on tarkasteltava viipymättä uudelleen kaikissa niissä valtioissa, joissa islamin laki on hyvin usein kaiken muun yläpuolella.
Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Euroopan kalatalousalalla menee kehnosti taloudellisten vaikeuksien, kalakantojen ehtymisen ja turhan tarkkojen tarkastusten vuoksi. Välimeren kalastajien tilanne on erittäin hankala. Euroopan unionin on aika ottaa opikseen tästä tilanteesta.
Mietinnössä esitetään useita myönteisiä suuntaviivoja, jotka on saatu aikaan kotialueeni kalastajien kanssa toteutetuilla yhteistoimilla sekä poliittisen ryhmäni tuella. Ensinnäkin mietinnössä todetaan, että Euroopan komission on tarkistettava tekstiään sekä laadittava konkreettisempia ja kunnianhimoisempia ehdotuksia, joilla voidaan puuttua kalastusalan laajaan ja vakavaan kriisiin. Toiseksi mietinnössä tuetaan kalastajien ammattijärjestöjä ja niiden roolia (yhteistä hallinnointia) yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisessa ja resurssien hallinnan parantamisessa. Lisäksi mietintöön on sisällytetty useita tarkistuksiamme, joilla pyritään turvaamaan pienimuotoinen kalastus Välimerellä.
Mainitsemieni seikkojen perusteella aion äänestää mietinnön puolesta, koska sillä lähetetään voimakas poliittinen viesti, joka pohjustaa kunnianhimoista EU-politiikkaa.
Olisin kuitenkin halunnut, että Euroopan parlamentti menee pitemmälle ja pyytää Välimerellä harjoitettavaa kalastusta koskevaa erityisohjelmaa. Asiaa koskeva tarkistuksemme hylättiin. Emme jätä asiaa tähän vaan jatkamme taistelua yhdessä kotialueeni kalastajien kanssa.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tällä äänestyksellä parlamentti on vahvistanut kalatalousvaliokunnassa yksimielisesti hyväksytyt keskeiset ehdotukset, joilla pyritään parantamaan kalastusalan taloudellista tilannetta. Tämä on mielestämme myönteinen asia.
Nämä kalastusalan edustajien ehdotukset ovat olleet esillä pitkään, ja niillä oli tarkoitus puuttua nykyisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin kriiseihin, joita polttoainekustannusten kohtuuton lisääntyminen on pahentanut.
Mielestämme on myönteistä, että lopullisessa tekstissä määritellään ehdotuksemme perusteella kalastusresursseja ja kalastustoimintaa koskevia selkeitä painopisteitä sekä kehotetaan varmistamaan riittävät määrärahat yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstraation seitsemännestä puiteohjelmasta.
Meistä on lisäksi ilahduttavaa, että huolimatta Saksan kaltaisten "nettomaksajiksi" kutsuttujen merkittävimpien valtioiden painostuksesta mietinnössä pyydetään lisäämään Euroopan kalatalousrahaston määrärahoja. Käsiteltävänämme olevassa päätöslauselmassa nimittäin todetaan, ettei yhteisen kalastuspolitiikan välineiden rahoittamiseen ole riittävästi varoja.
Komission on nyt esitettävä aloitteita, joilla nämä varat voidaan osoittaa kalatalousalalle.
Meistä on kuitenkin valitettavaa, että päätöslauselmasta poistettiin vaatimus sellaisen kalastusalan julkisen vakuutusjärjestelmän perustamisesta, jonka avulla voitaisiin varautua odottamattomiin tapahtumiin. Tämä on erityisen harmillista, koska parlamentti on vaatinut tällaista järjestelmää myös muilla aloilla, esimerkiksi maatalousalalla.
Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kalastusala on tärkeä sekä ravintoketjun että paikallisen talouskehityksen kannalta. Etenkin kaukaisilla alueilla, kuten Kreikan Egeanmeren saarilla, toimeentulo riippuu kalastuksesta, jonka avulla voidaan myös säilyttää paikalliset kulttuuriperinteet.
Etenkin rannikkokalastuksessa on ollut viime vuosina paljon ongelmia, jotka ovat johtuneet osittain yhteisestä markkinajärjestelystä, kalastusalusten käytöstäpoisto-ohjelmista, kalastajille maksettavien ensimyyntihintojen alenemisesta ilman, että tämä olisi laskenut kuluttajahintoja, sekä polttoainehintojen nousun vuoksi lisääntyneistä kustannuksista. Näiden seikkojen vuoksi kalastusala on kriisissä, tulot vähenevät rajusti ja kalastusalueista luovutaan.
Komission tiedonannossa määritetään kalastusalan vaikeudet, mutta ehdotetut ratkaisut eivät ole toteuttamiskelpoisia. Niillä ei onnistuta ratkaisemaan ongelmia vaan luodaan vain lisää niitä. Tiedonannossa ei myöskään ehdoteta minkäänlaisia tukia, joita kalastusalalla tarvitaan, kuten esittelijä aivan oikein huomauttaa.
Tiedonannossa päinvastoin ehdotetaan pyyntiponnistuksen vähentämistä ja laivaston mukauttamista, toisin sanoen toiminnan keskeyttämistä. Tämän vuoksi useat pienet ja keskisuuret kalastusyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa ja kalastuslaivasto on muutaman suuren yrityksen käytössä. Tällainen EU:n ja hallitusten politiikka ei ole hyväksyttävää, koska sen vuoksi useille aloille syntyy kartelli, mikä on tuottajien ja kuluttajien riistoa.
Jan Mulder (ALDE), kirjallinen. (NL) VVD-puolueen jäsenet äänestivät Guerreiron mietinnön puolesta, koska puolueemme haluaa kalastusalan taloudellisen tilanteen parantuvan. Tiedämme, että monilla kalastusalan toimijoilla on ollut viime vuosina epävarma taloudellinen tilanne polttoainehintojen kallistumisen vuoksi. Kannatamme kuitenkin myös kestävää kalastusalaa, joten vastustamme kalastuslaivaston uudistamista ja nykyaikaistamista, ellei niitä toteuteta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vastustamme myös korvausten maksamista, koska se merkitsisi kalastusalan keinotekoista tukemista.
Seán Ó Neachtain (UEN), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti komission tiedonantoon, jossa myönnetään, että EU:n kalastusala joutuu kamppailemaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
On hyvä sanoa, että kalastusalusten käytöstä poistaminen ja ylimääräisen kapasiteetin poistaminen lisäävät kannattavuutta, mutta nämä toimet ovat tosiasiassa tuhonneet monta rannikkoyhteisöä. Näin on käynyt esimerkiksi rannikkoyhteisölle Portugalin Algarvessa, jossa vierailimme muutama viikko sitten, sekä Irlannin saaren perinteisille kalastusyhteisöille.
Myönnän, että kalavarat ja kalastuslaivastojen määrä on saatava tasapainoon, mutta en hyväksy sitä, että se tehdään pienten kalastuslaivastojen kustannuksella, sillä niiden osuus koko Euroopan laivastosta on yli 80 prosenttia. Säilyttämistoimien on kohdistuttava tasapuolisesti pieniin kalastuslaivastoihin ja syvänmeren kalastukseen.
YKP ei ole mielestäni ollut onnistunut yhteisön väline perinteisten kalastuslaivastojen ja niiden omistajayhteisöjen suojelussa, joten on aika muuttaa menettelytapaa paremman tasapainon saavuttamiseksi.
Glenis Willmott (PSE), kirjallinen. (EN) Mietinnössä myönnetään kalastusalan taloudelliset vaikeudet. Säilyttääkseen kuitenkin johdonmukaisen kannan kalastusalan suurimpiin ongelmiin – liikakapasiteettiin ja liialliseen kalastukseen – Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet haluavat todeta poikkeavansa mietinnössä esitetystä kannasta neljässä kohdassa:
1. Työväenpuolueen jäsenten mielestä alusten kalastuskäytöstä poistamisen olisi oltava vaihtoehtona strategioissa, joilla puututaan liialliseen kalastuskapasiteettiin.
2. Mietinnössä pyydetään lisäämään "de minimis" -tukia 100 000 euroon. Kyse on tuista, joita kalastusalalle voidaan maksaa toimista, joiden oletetaan muutoin vääristävän kilpailua tai lisäävän kapasiteettia. Komissio ehdotti 30 000:ta euroa, ja työväenpuolue kannattaa varovaisempaa lähestymistapaa.
3. Moottorin vaihtamisesta ja Euroopan kalatalousrahastosta totean, että mietinnön laadinnan jälkeen on tehty Euroopan kalatalousrahastoa koskeva kompromissi. Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueen jäsenet ovat edelleen sitä mieltä, ettei alusten moottorin vaihtamiseen pidä myöntää tukea.
4. Mietinnössä ehdotetaan tuki-/korvausjärjestelmiä mutta ei myönnetä, että niillä vain lisätään kalastuksen liikakapasiteettia.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä pyydetään, että komissio mukauttaa hainkalastusta koskevia säännöksiä yhteisön nykytilanteeseen muuttamalla evien ja ruhon painosuhdetta, jonka enimmäisraja on tällä hetkellä 5 prosenttia.
Tämä raja on otettu suoraan Yhdysvaltojen käytännöstä, eikä se sovellu EU:n jäsenvaltioissa kalastettaville lajeille, esimerkiksi sinihaille, jota lähinnä Portugalin laivastot kalastavat Azorien merialueella.
Olemme esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että kyseinen raja olisi nostettava 6,5 prosenttiin, jota suositetaan asiaa koskevissa tieteellisissä tutkimuksissa ja jota ovat pyytäneet myös jäsenvaltiot, joiden laivastot ovat kärsineet siitä, ettei asian käsittely ole edennyt komissiossa. Tämä tilanne mainittiin myös Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission tekemässä selvityksessä.
Portugalissa ovat vaarassa 11 pintasiima-alusta, joita käytetään miekkakalan ja pelagisten lajien kalastukseen, sillä näihin lajeihin sovelletaan 5 prosentin suhdetta.
Koska myös jätetyt tarkistukset ovat jossain määrin ristiriidassa tieteellisten ja teknisten havaintojen kanssa, mielestämme olisi järjestettävä tekninen foorumi, johon osallistuu tutkijoita ja kalastusalalla työskenteleviä henkilöitä, jotta saavutettaisiin tieteellinen yhteisymmärrys ja saataisiin selville, onko rajaa muutettava, ja jos on, niin kuinka paljon.
Glenis Willmott (PSE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet suhtautuivat erittäin myönteisesti neuvoston asetukseen (EY) N:o 1185/2003 hainevien irrottamisesta aluksella ja pitivät sitä tärkeänä kalavarojen säilyttämisen kannalta. Asetuksen tavoitteena on estää haiden "eväpyynti", jossa haiden ruhot heitetään aluksesta, kun arvokkaat hainevät on poistettu. Haiden eväpyynnin tiedetään vaarantavan useiden hailajien säilymisen.
Näiden seikkojen vuoksi Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueen jäsenet ovat kauhuissaan ja pettyneitä, koska käsiteltävänämme olevan Miguélez Ramosin mietinnön vuoksi haiden eväpyynti saattaa lisääntyä. Mietinnön 5 kohdassa pyydetään, että evien ja hain elopainon suhteeksi määritettyä viiden prosentin enimmäisrajaa nostetaan 6,5 prosenttiin etenkin sinivalaiden kohdalla. Mietinnön 5 kohdassa annetaan virheellisesti ymmärtää, että Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) ja Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) kannattavat sinivalaan evien ja ruhon painosuhteeksi määritetyn osuuden korottamista. ICES:lle toimitettiin eräs asiakirja vuonna 2005, mutta ICES ei ole käsitellyt sitä tai antanut ainakaan lausuntoa. ICCAT:n tutkijat ovat arvioineet evien ja ruhon painosuhteita, mutta myöskään ICATT ei ole suosittanut painosuhteen enimmäismäärän lisäämistä.
Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueen jäsenet kannattivat tarkistuksia, joilla edistetään häikäilemättömän haiden eväkalastuksen loppumista.
- Tarkistus 1, jossa suositetaan, ettei evien ja elopainon suhteisiin tehdä minkäänlaisia muutoksia ennen mainitun asetuksen tarkistamista; (…)
(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)
Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Ransdorfin mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan nanotieteen ja nanoteknologian merkitystä hyvin erilaisilla aloilla, esimerkiksi lääketieteessä, kirurgiassa, energia-alalla, elektroniikassa ja metallurgiassa. Äänestin kuitenkin Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jättämiä tarkistuksia vastaan sekä sellaisia kohtia vastaan, joissa yritetään varovaisuusperiaatteen verukkeella uskotella, että nanoteknologia on vaarallista, koska siinä käsitellään kaikkein pienimpiä hiukkasia – atomeja ja molekyylejä. Tämä on naurettavaa. Siellä, missä yhdysvaltalaiset näkevät mahdollisuuksia, eurooppalaiset haluavat ensin suojautua kaikilta kuviteltavissa olevilta riskeiltä!
Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Uudet tieteet synnyttävät aina innokkuutta, toivoa, kysymyksiä ja jopa vastustusta, eikä atomitason kokoisiin rakenteisiin liittyvä nanoteknologia ole poikkeus säännöstä.
Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän jäsenenä haluan tietenkin tukea työtä, jota tutkijat tekevät nanotieteen ja atomijoukkojen hallinnan parissa. He tekevät mullistavaa työtä, jonka takana piilee valtava teknisten sovellusten potentiaali monilla erilaisilla aloilla, kuten ajoneuvojen, elintarvikkeiden, lääkkeiden ja regeneratiivisen lääketieteen aloilla.
Nanoteknologiaa koskevaa Euroopan unionin kantaa on vahvistettava maailmanlaajuisen kilpailun yhteydessä. Seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta on myönnettävä vuosittain yli 610 miljoonaa euroa. Lisäksi on tärkeää, että annamme selkeitä vastauksia kansalaisille, jotka ovat huolissaan nanohiukkasten mahdollisesta myrkyllisyydestä ympäristölle, ravintoketjulle ja ihmisten elimistölle.
Kansalaisten tukea ei voida määrätä, vaan se ansaitaan, ja sen toteutuminen edellyttää valistusta, kärsivällisyyttä ja avoimuutta. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on siksi vältettävä tässä asiassa ne virheet, jotka tehtiin muuntogeenisten organismien yhteydessä. Tuolloin epäselvä tiedotus ja toiminta saivat monet kansalaiset suhtautumaan epäilevästi ja kielteisesti lupaavaan tieteeseen.