Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 28. syyskuuta 2006 - Strasbourg

12. Asem-kokous (Helsinki, 10. ja 11. syyskuuta 2006) (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu komission julkilausumasta Asem-kokouksesta (Helsinki, 10. ja 11. syyskuuta 2006).

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, puhun kollegani, komission jäsenen Ferrero-Waldnerin puolesta. Hän ei päässyt paikalle tänä iltapäivänä.

Haluan kiittää teitä siitä, että sain tilaisuuden raportoida Helsingissä 10.–11. syyskuuta järjestetyn Aasian ja Euroopan välisen kuudennen huippukokouksen hyvistä tuloksista. Kokoukseen osallistuivat kaikki 39 Asem-kumppania, myös komissio, ja 35:tä valtiota edusti kokouksessa valtion tai hallituksen päämies. Erittäin suuri osanottajamäärä osoittaa, että Asem-kumppanit pitävät Aasian ja Euroopan suhteita hyvin tärkeinä nyt, kun Asem-yhteistyössä on alkamassa toinen vuosikymmen.

Kokouksen merkittävin tulos oli päätös ottaa Bulgaria, Romania, Intia, Mongolia, Pakistan ja Kaakkois-Aasian maiden järjestön (ASEAN) sihteeristö mukaan Asem-yhteistyöhön. Kaakkois-Aasian mukaantulo on historiallinen askel, joka lisää merkittävästi Asem-kumppanien kollektiivista vaikutusvaltaa monenvälisyyden edistämisessä ja yhteisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista kansainvälisessä toiminnassa.

Yleisen teeman "Maailmanlaajuiset haasteet – yhteiset ratkaisut" yhteydessä puheenjohtaja Barroso korosti nykymaailman haasteiden ja uhkien rajat ylittävää luonnetta sekä yhteisen vastauksen tarvetta. Terrorismin ja terveysuhkien kaltaisten maailmanlaajuisten asioiden käsittely edellyttää monenvälistä kansainvälistä järjestelmää, jossa YK:lla on keskeinen asema.

Puheenjohtaja Barroson mielestä oli tärkeää, että Dohan neuvotteluja jatketaan mahdollisimman pian, jotta voidaan säilyttää avoin ja oikeudenmukainen monenvälinen kauppajärjestelmä. Hän totesi, että on kuitenkin toteutettava asianmukaisia talous-, koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisia toimia, jotta voidaan parantaa yhteiskunnan mukautumiskykyä ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä samalla parantaa tuottavuutta. Tietoon perustuvan yhteiskunnan kehittäminen oli toinen keskeinen tekijä kestävän kehityksen ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamisessa.

Komission puheenjohtaja kannatti muiden kumppanien tavoin voimakkaasti kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua. Hänen mielestään moninaisuudessakin voi vallita harmonia, eikä hän hyväksy minkäänlaista suvaitsemattomuutta. Puheenjohtaja oli muiden tavoin erittäin huolissaan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja kehotti kumppaneita tekemään yhteistyötä tehokkaan, ympäristöä säästävän ja kestävän energiankäytön varmistamiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Oli merkittävää, että kokouksessa annettiin kunnianhimoinen ilmastonmuutosta koskeva julkilausuma, johon sisältyy yhteinen sitoumus panna täysimääräisesti täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta ja siihen liitetystä Kioton pöytäkirjasta johtuvat velvoitteet.

Johtajat keskustelivat todella avoimesti ja suoraan merkittävistä alueellisista tapahtumista, myös Korean niemimaasta, Burmasta/Myanmarista ja Lähi-idästä. Burman/Myanmarin ulkoministerin läsnä ollessa jäsenvaltiot totesivat olevansa erittäin pettyneitä siihen, ettei maan demokratiakehitys ole edistynyt vuonna 2004 järjestetyn Hanoin huippukokouksen jälkeen.

Kokouksessa annettiin myös Asem-yhteistyön tulevaisuutta koskeva julkilausuma, jossa määritettiin aloja, joihin Asem-yhteistyössä olisi keskityttävä valmisteltaessa Pekingissä vuonna 2008 järjestettävää seuraavaa huippukokousta sekä sen jälkeen.

Korean tasavallan ja Kiinan kanssa järjestettyjen kahdenvälisten tapaamisten lisäksi puheenjohtaja tapasi Indonesian presidentin ja Singaporen pääministerin, ja komission jäsen Ferrero-Waldner tapasi Vietnamin, Thaimaan, Indonesian ja Filippiinien ulkoministerit.

Asem-yhteistyön suurimpia etuja on, että kaikki merkittävät eturyhmät voivat osallistua toimintaan. Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen puheenjohtaja puhui huippukokouksessa johtajille ensimmäistä kertaa, ja myös kansalaisjärjestöjen, yritysmaailman ja ammattijärjestöjen edustajilla oli omia tapaamisia huippukokouksen lisäksi.

Helsingin kokous antoi uusia virikkeitä Asem-prosessille sen siirtyessä toiselle vuosikymmenelle, ja laajentumisen ansiosta Asem-kumppanit voivat vaikuttaa entistä enemmän kansainvälisiin asioihin. Komissio jatkaa työtään, jotta Asem-yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti.

  Panagiotis Beglitis, PSE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan lausua erityiskiitokset komission jäsenelle McCreevylle siitä, että hän raportoi parlamentille Helsingissä järjestetystä kokouksesta.

Aasian uusi geostrateginen ja geotaloudellinen asema sekä voimakkaasti kasvavien talouksien dynaaminen esiintulo muodostavat uuden kansainvälisen kehyksen, jossa Euroopan unionin on rohkeasti kohdattava globalisaatiosta johtuvat politiikkaan, talouteen, energiaan ja ympäristöön liittyvät vakavat haasteet.

Aasia on nykyään voimakkaasti läsnä kansainvälisessä järjestelmässä ja vaikuttaa siihen. Lisäksi Aasian avulla muodostetaan 2000-luvun uudet valtasuhteet. Ei ole myöskään sattuma – edes symbolisesti – että YK:n uusi pääsihteeri on aasialainen. Euroopan unionin on siksi yhä välttämättömämpää kehittää tehokkaasti uutta aasialaista ympäristöä. Vuotuisten huippukokousten vakiinnuttaminen edistää vuoropuhelua ja monenvälistä yhteistyötä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä aloilla, esimerkiksi rauhan, turvallisuuden, energian, ympäristön sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen aloilla. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Helsingissä järjestetyssä Asem-kokouksessa saavutettiin myönteisiä tuloksia, koska siellä vahvistettiin joitakin monenvälisen yhteistyön perusperiaatteita ja korostettiin keskeisiä painopisteitä uusien kansainvälisten haasteiden kohtaamisessa.

Emme saa kuitenkaan pettää itseämme emmekä herättää suuria odotuksia, koska Euroopan unionilla ei ole yhteistä Aasian-strategiaa, johon sisältyy toimia ja mekanismeja, joilla voidaan vaikuttaa tapahtumiin. Jäsenvaltioiden kansalliset strategiat eivät muodosta vakaata perustaa yhteiselle eurooppalaiselle strategialle. Vahvat Aasian valtiot ovat – yleisten julkilausumien ohella – jo laatineet kansalliset strategiset ohjelmansa, jotka koskevat energiaa, kauppaa sekä kansainvälisten ja alueellisten ongelmien ratkaisemista, ja ne noudattavat ohjelmiaan johdonmukaisesti.

Lisäksi esimerkiksi ympäristönsuojelun, työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien sekä naisten ja lasten oikeuksien aloilla tehtävä monenvälinen yhteistyö ja sovellettavat käytännesäännöt määräytyvät niiden ehdoilla.

Haluan kommentoida erityisesti sitä, että Euroopan unionin ja Aasian maiden talous- ja kauppasuhteista laadituissa tilastoissa EU:n tase voi hyvinkin olla positiivinen. Tämä ei kuitenkaan peitä sitä valitettavaa tosiasiaa, että Aasiassa on puutteita ihmisoikeuksien ja demokraattisten vapauksien suojelussa sekä suvaitsevaisuuteen ja monimuotoisuuteen perustuvien periaatteiden puolustamisessa. Tästä ovat todisteena Thaimaassa taannoin tapahtunut vallankaappaus ja useiden Aasian valtioiden puutteellinen demokratia. Myös islamilaisen fundamentalismin lisääntyminen vaarantaa koko vakauden ja turvallisuuden.

Minusta tuntuu, että jokaisessa huippukokouksessa esitetään valtavat määrät toivelistoja, mutta ei anneta selkeitä sitoumuksia eikä aseteta tavoitteita, jotka on pantava täytäntöön. Euroopan komissio voisi näin ollen esittää meille joitakin ajatuksia, jotka koskevat huippukokouksiin perustuvien toimien toteuttamista sekä Euroopan unionin ja Aasian suhteiden vakiinnuttamista, joka on mielestäni tarpeellista.

  Jules Maaten, ALDE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan ja Aasian poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen vuoropuhelun merkitystä ei tietenkään voida väheksyä, ja hämmästelen vieläkin sitä, että parlamentin kaksi suurinta ryhmää päättivät, ettei parlamentti anna päätöslauselmaa Helsingissä 10. –11. syyskuuta järjestetystä Asem-kokouksesta. Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä teki äsken itse asiassa erittäin järkevän ehdotuksen, ja on valitettavaa, ettemme voi ilmaista asiaa päätöslauselmassa.

Tässä vuoropuhelussa etusija on tietenkin taloudellisella yhteistyöllä, jota kannatan voimakkaasti, koska sen avulla voidaan vahvistaa Euroopan unionin ja Aasian taloudellisia siteitä sekä kaupan että investointien muodossa. Aasialla on valtava taloudellinen potentiaali, ja esimerkiksi Etelä-Korea on saavuttanut vaikuttavia tuloksia. Se oli 50 vuotta sitten vielä kehitysmaa, mutta nykyään noin 97 prosenttia 25–34-vuotiaista eteläkorealaisista on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon. Tämä on teollisuusmaiden suurin prosenttiosuus. Koulutukseen tehtävät investoinnit ovat erittäin tuottoisia, koska niiden ansiosta talous laajenee ja kukoistaa.

Talouden alan ohjelmiamme on laajennettava siten, että niillä edistetään Euroopan unionin ja Aasian pienten ja keskisuurten yritysten kontakteja ja yhteisiä hankkeita sekä esimerkiksi paikallisviranomaisten ja yliopistojen kaltaisten elinten yhteistyötä. Lisäksi minusta on ilahduttavaa, että komissio aikoo nyt harkita vakavissaan mahdollisuutta tehdä kahdenvälisiä kauppasopimuksia Aasian maiden kanssa, ainakin Singaporen ja mahdollisesti myös Thaimaan kanssa. Maailmanlaajuisen kauppasopimuksen puuttuessa voitaisiin tietenkin harkita myös Malesian ja Indonesian kaltaisia valtioita. Tämä on mielestäni hyvä etenemistapa.

Kun ollaan tekemisissä Aasian kanssa, taloutta ei voida tietenkään tarkastella erillään muista asioista, ja mielestäni on mahdotonta kuvitella, ettei parlamentti ottaisi puheeksi Thaimaassa äskettäin tapahtunutta vallankaappausta. "Demokraattisen uudistuksen neuvostoksi" itseään kutsuva sotilasjuntta kaatoi 19. syyskuuta demokraattisesti valitun hallituksen, johon saatoimme suhtautua erittäin epäilevästi, mutta vaikka tällaisesta hallituksesta haluttaisiinkin päästä eroon, sotilasvallankaappaus ei ole oikea ratkaisu. Tämä siis osoittaa, että Thaimaa on ottanut askeleen taaksepäin, sillä se oli todella kehittymässä sellaiseksi vakaaksi demokratiaksi, joka olisi esimerkki maailmalle ja tietenkin Aasialle.

Parlamentin rakennukset ja tuomioistuimet on suljettu, ulkomaisten televisiokanavien ohjelmia ei voida enää lähettää, ja sotilaiden valvomat paikalliset kanavat lähettävät isänmaallisia lauluja. Jopa thaimaalaisten blogeja on suljettu ja sensuroitu. On selvää, että tästä on syytä olla erittäin huolissaan, ja Euroopan unionin on Thaimaan tilannetta käsitellessään asetettava demokraattiset arvot etusijalle. Kohtelemme siksi mielestäni Taiwania erittäin epäoikeudenmukaisesti.

Lopuksi totean, että tällaisessa vuoropuhelussa on käsiteltävä myös ihmisoikeuksia. Filippiineillä ja Myanmarissa on tapahtumassa todella huolestuttavia asioita, ja olen iloinen, että niistä puhutaan. Haluan kuitenkin onnitella komissiota – ja tässä tapauksessa myös neuvostoa – Asem-kokouksesta. Olemme suhtautuneet aiemmin erittäin kriittisesti etenkin neuvoston kantaan ja siihen, ettei se osallistu Asem-kokoukseen. Tällä kertaa kokous onnistui kuitenkin paremmin, ja toivon, että tämä kehitys jatkuu. Toivotan komissiolle menestystä sen toimissa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.